TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 5/2014 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kasvatusasiain johtokunta

Transkriptio

1 TURUN JA KAARINAN N YHTEINEN KASVATUSASIAIN JOHTOKUNTA Aika Torstai kello Paikka Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, III kerros, Turku Läsnä Antti Koponen puheenjohtaja Riitta Karjalainen jäsen 54- Kari Kiesiläinen jäsen Laura Langh-Lagerlöf jäsen 51- Jyrki Välimäki jäsen Hannu Isolauri varajäsen 54- Liisa Purho varajäsen Hannu Hurme sihteeri, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Kallio Pekka Saarela hallintojohtaja kirkkoneuvoston edustaja Kutsuttuina Mirkka Torppa Marja Ruusu Poissa Jaana Jaakola varapuheenjohtaja Mari Korhonen jäsen Heimo Rinne KN:n puheenjohtaja ASIALISTA 5/ Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 44 Pöytäkirjantarkistajien valinta. 45 listan hyväksyminen. 46 LASTENOHJAAJA TUULIKKI KAARRON IRTISANOMISILMOITUS ELÄKKEEN PE- RUSTEELLA 47 LASTENOHJAAJA MAIJA KULMALAN IRTISANOMISILMOITUS ELÄKKEEN PE- RUSTEELLA 48 LASTENOHJAAJA HANNA METSÄMÄEN IRTISANOMISILMOITUS ELÄKKEEN PERUSTEELLA 49 LASTENOHJAAJA MARJO VILJASEN IRTISANOMISILMOITUS ELÄKKEEN PE- RUSTEELLA 50 OSA-AIKAISEN PERHETYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN YHTEISTYÖSSÄ KAS- VATUSASIAIN KESKUKSEN KANSSA 51 KUUDEN LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEEN 52 MÄÄRÄAIKAINEN TYÖNTEKIJÄTARVE VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖSSÄ 53 OPPISOPIMUSOPISKELIJAN PALKKAAMINEN VARHAISKASVATUKSEN YKSIK- KÖÖN

2 LASTENOHJAAJIEN TYÖTEHTÄVÄT TOIMINTAKAUDELLE VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖN KERHOJEN MAKSUVAPAUTUKSET 56 VARHAISKASVATUKSEN HINNASTO TOIMINTAKAUDELLA KRISTILLINEN KASVATUS KASVATUSASIAN KESKUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMIN- NASSA 58 YHTEISTYÖ TURUN JA KAARINAN KAUPUNKIEN PÄIVÄKOTIEN KANSSA 59 VAPAAEHTOISTEN RIKOSTAUSTAN SELVITTÄMINEN 60 LEIRIKESKUSTEN KEITTÄJÄN SIJAISEN, LILLI ELOLUODON, KOULUTUSANO- MUS 61 HEINÄNOKAN KURSSIKESKUKSEN HOITAJAN, SAMULI KALLION, VIRKAVA- PAUSANOMUS 62 HEINÄNOKAN KEITTÄJÄ MIRA REILIMON TYÖVAPAA-ANOMUS 63 HEINÄNOKAN KEITTÄJÄ MIRA REILIMON TYÖVAPAAN SIJAISTAMINEN AJALLA KIRKKONEUVOSTON PYYTÄMÄ SELVITYS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA LEIRIALUEILLA JOKO OSTOPALVELUNA TAI OMANA TYÖNÄ 65 KOLMIVUOTISEN KOKEILUN KÄYNNISTÄMINEN LEIRITOIMINNAN PALVELU- TUOTANNON UUDELLEENJÄRJESTÄMISEKSI AJALLE SOFIA VIRRAN TUTKIMUSLUPA-ANOMUS 67 asiat. 68 Muut mahdolliset asiat. 69 Seuraavan kokouksen ajankohta. 70 Kokouksen päättäminen ja muutoksenhaku. 43 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ei oikaisumahdollisuutta. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello todeten sen samalla lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 44 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Pöytäkirjan tarkistajiksi vaalitaan Kari Kiesiläinen ja Mari Korhonen. Ei oikaisumahdollisuutta. Pöytäkirjan tarkistajiksi vaalittiin Kari Kiesiläinen ja Jyrki Välimäki. 45 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN lista hyväksytään.

3 Ei oikaisumahdollisuutta 46 LASTENOHJAAJA TUULIKKI KAARRON IRTISANOMISILMOITUS ELÄKKEEN PERUSTEELLA Lastenohjaaja Tuulikki Kaarto on pyytänyt kirjeellään eroa lastenohjaajan toimestaan alkavan eläkkeen perusteella. Ennen eläkkeen alkamista Kaarto pitää vuosilomiaan ja muita vapaita taloustoimiston ilmoittaman kertymän mukaan lähiesimiehen kanssa sovittuina ajanjaksoina. Lapsityön johtaja puoltaa anomusta. Liite 1 46/2014 Kasvatusasiain johtokunta myöntää lastenohjaaja Tuulikki Kaarrolle eron lastenohjaajan työsuhteestaan eläkkeen perusteella alkaen. Ennen eläköitymistään Kaarto voi pitää vuosilomiaan ja muita vapaita taloustoimiston ilmoittaman kertymän mukaan lähiesimiehen kanssa sovittuina ajanjaksoina. Samalla johtokunta kiittää lastenohjaaja Tuulikki Kaartoa pitkästä työajastaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasian keskuksessa. Tuulikki Kaarto, Mirkka Torppa, taloustoimisto. On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi 47 LASTENOHJAAJA MAIJA KULMALAN IRTISANOMISILMOITUS ELÄKKEEN PERUSTEELLA Lastenohjaaja Maija Kulmala on pyytänyt kirjeellään eroa lastenohjaajan toimestaan alkavan eläkkeen perusteella. Ennen eläkkeen alkamista Kulmala pitää vuosilomiaan ja muita vapaita taloustoimiston ilmoittaman kertymän mukaan lähiesimiehen kanssa sovittavina ajanjaksoina. Lapsityön johtaja puoltaa anomusta. Liite 1 47/2014

4 Kasvatusasiain johtokunta myöntää lastenohjaaja Maija Kulmalalle eron lastenohjaajan työsuhteestaan eläkkeen perusteella alkaen. Ennen eläköitymistään Kulmala voi pitää vuosilomiaan ja muita vapaita taloustoimiston ilmoittaman kertymän mukaan lähiesimiehen kanssa sovittuina ajanjaksoina. Samalla johtokunta kiittää lastenohjaaja Maija Kulmalaa pitkästä työajastaan lastenohjaajana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasian keskuksessa. Maija Kulmala, Mirkka Torppa, taloustoimisto. On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi 48 LASTENOHJAAJA HANNA METSÄMÄEN IRTISANOMISILMOITUS ELÄKKEEN PERUSTEELLA Lastenohjaaja Hanna Metsämäki on pyytänyt kirjeellään eroa lastenohjaajan toimestaan alkavan eläkkeen perusteella. Ennen eläkkeen alkamista Metsämäki pitää vuosilomiaan ja muita vapaita taloustoimiston ilmoittaman kertymän mukaan lähiesimiehen kanssa sovittavina ajanjaksoina. Lapsityön johtaja puoltaa anomusta. Liite 1 48/2014 Kasvatusasiain johtokunta myöntää lastenohjaaja Hanna Metsämäelle eron lastenohjaajan työsuhteestaan eläkkeen perusteella alkaen. Ennen eläköitymistään Metsämäki voi pitää vuosilomiaan ja muita vapaita taloustoimiston ilmoittaman kertymän mukaan lähiesimiehen kanssa sovittuina ajanjaksoina. Samalla johtokunta kiittää lastenohjaaja Hanna Metsämäkeä pitkästä työajastaan lastenohjaajana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasian keskuksessa. Hanna Metsämäki, Mirkka Torppa, taloustoimisto. On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi

5 LASTENOHJAAJA MARJO VILJASEN IRTISANOMISILMOITUS ELÄKKEEN PERUSTEELLA Lastenohjaaja Marjo Viljanen on pyytänyt kirjeellään eroa lastenohjaajan toimestaan alkavan varhennetun vanhuuseläkkeen perusteella. Ennen eläkkeen alkamista Viljanen pitää vuosilomiaan ja muita vapaita taloustoimiston ilmoittaman kertymän mukaan lähiesimiehen kanssa sovittavina ajanjaksoina. Lapsityön johtaja puoltaa anomusta. Liite 1 49/2014 Kasvatusasiain johtokunta myöntää lastenohjaaja Marjo Viljaselle eron lastenohjaajan työsuhteestaan varhennetun vanhuuseläkkeen perusteella alkaen. Ennen eläköitymistään Viljanen voi pitää vuosilomiaan ja muita vapaita taloustoimiston ilmoittaman kertymän mukaan lähiesimiehen kanssa sovittuina ajanjaksoina. Samalla johtokunta kiittää lastenohjaaja Marjo Viljasta pitkästä työajastaan lastenohjaajana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella. Marjo Viljanen, Mirkka Torppa, taloustoimisto. On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi 50 OSA-AIKAISEN PERHETYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN YHTEISTYÖSSÄ KASVATUSASIAIN KESKUKSEN KANSSA Paattisten seurakuntaneuvosto on päättänyt laajentaa kasvatusasian keskukselta osa-aikaisen perhetyöntekijän Pia Tuomisen tehtävään ostettavaa työpanosta. Viikoittainen tuntimäärä on 13 tuntia viikossa alkaen ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Liite 1 50/2014 Kasvatusasiain johtokunta päättää, että lastenohjaaja Pia Tuomisen työmäärä Paattisten seurakunnan osa-aikaisena perhetyöntekijänä voi olla 13 tuntia viikossa. Sopimus on voimassa alkaen toistaiseksi huomioiden kasvatusasian keskuksen periaatteen siinä, että perhetyöhön ostettavan työpanoksen sopimus on aina voimassa heinäkuun loppuun saakka. Pia Tuominen säilyy kasvatusasiain keskuksen työntekijänä.

6 Pia Tuominen, Mirkka Torppa, Jukka Järvensivu, taloustoimisto, Paattisten seurakunnan seurakuntaneuvosto. On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa, , mirkka.torppa@evl.fi 51 KUUDEN LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN päätti kokouksessaan ( ) täyttää kuusi lastenohjaajan avoimeksi tullutta työsuhdetta. Avoimista tehtävistä ilmoitettiin kirkon rekrytointiohjelmassa, seurakuntayhtymän verkkosivuilla sekä Kotimaa ja Turun Sanomat lehdissä. Tehtäviin hakeutui 59 henkilöä. Haastatteluun kutsuttiin 16 hakijaa, joilla oli lapsi- ja perhetyön perustutkinto suoritettuna tai he olivat toukokuussa 2014 valmistuvia lastenohjaajia. Työsuhteisiin liittyvät haastattelut järjestettiin Haastatteluryhmään kuuluivat lapsityön johtaja ja kolme lapsityönohjaajaa. Haastatteluryhmä painotti valinnassa 1) seurakunnan varhaiskasvatukseen soveltuvaa kasvatusajattelua ja -tapaa, 2) rohkeutta kehittää omaa ammatillisuutta ja seurakunnan varhaiskasvatusta sekä 3) persoonallisuutta lastenohjaajana, monipuolista osaamista, kokonaisvaltaista työtapaa, vuorovaikutteisuutta ja itsearvioinnin taitoa. Suullisen haastattelun lisäksi valintaan vaikutti kirjallinen ennakkotehtävä. Haastatteluryhmä esittää, että lastenohjaajan työsuhteisiin alkaen valitaan seuraavat hakijat: Susanna Grillo (edellytyksenä lastenohjaajaksi valmistuminen ennen työn alkamista), Milla Järvinen, Päivi Leinola, Maria Rosenlund-Laiho, Minna Seppänen ja Katja Rintamäki. Kasvatusasian johtokunta valitsee lastenohjaajan työsuhteisiin seuraavat hakijat Susanna Grillo (edellytyksenä lastenohjaajaksi valmistuminen ennen työn alkamista), Milla Järvinen, Päivi Leinola, Maria Rosenlund-Laiho, Minna Seppänen ja Katja Rintamäki. Valitut, lapsityön johtaja, taloustoimisto On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi

7 MÄÄRÄAIKAINEN TYÖNTEKIJÄTARVE VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖSSÄ Varhaiskasvatuksen yksikössä on noin neljän lastenohjaajan määräaikainen työntekijätarve työkaudelle Määräaikainen työntekijätarve johtuu lastenohjaajien työajan lyhennyksistä, seurakuntien perhetyöhön annetusta lastenohjaajien työpanoksesta ja osa-aikaeläkkeistä. On vielä mahdollista, että työaikaan liittyviä lyhennyksiä tehdään enemmän ja määräaikainen työntekijätarve lisääntyy. Työntekijätarve kaudella perustuu tällä hetkellä seuraaviin lyhennyksiin: Henrik: perhetyö 16 Kaarina: perhetyö 15 Tuomiokirkko: perhetyö 12 Paattinen: perhetyö 13 Työajan lyhennys: AL 8,25 Työajan lyhennys: HM 8,25 Työajan lyhennys: TMK 4,25 Työajan lyhennys: MP 4,25 Työajan lyhennys: MRJ 8,25 Työajan lyhennys: NF 8,25 Osa-aikaeläke: PT 19 Osa-aikaeläke: MJ 19 Työajan lyhennys: (uusi 4,25 lo) Turun kaupunki (Torin 8 kulma) Yhteensä h/vk 147,75 = 3,86 lastenohjaajaa päätti kokouksessaan ( ) että lastenohjaajien työsuhteiden valintaprosessissa huomioidaan myös varhaiskasvatuksen yksikön määräaikaisen työntekijätarpeen täyttäminen toimintakaudelle Haastatteluryhmä esittää, että määräaikaisiin lastenohjaajan työsuhteisiin ajalle valitaan seuraavat hakijat: Elina Heino- Harju, Katarina Karpelin-Rautala (edellytyksenä lastenohjaajaksi valmistuminen ennen työn alkamista) ja Eeva-Kaisa Tammelin. Lisäksi lapsityön johtaja esittää, että neljänneksi määräaikaiseksi lastenohjaajaksi valitaan myöhemmin oppisopimusopiskelija. Kasvatusasian johtokunta valitsee määräaikaisiin lastenohjaajan työsuhteisiin ajalle valitaan seuraavat hakijat: Elina Heino-Harju, Katarina Karpelin-Rautala (edellytyksenä lastenohjaajaksi valmistuminen ennen työn alkamista) ja Eeva-Kaisa Tammelin. Valitut, lapsityön johtaja, taloustoimisto

8 On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi 53 OPPISOPIMUSOPISKELIJAN PALKKAAMINEN VARHAISKASVATUKSEN YKSIKKÖÖN Jonna Kimari on hakeutunut kasvatusasian keskukseen suorittamaan oppisopimuksella lapsi- ja perhetyön perustutkintoa ajalla Lapsityön johtaja on haastattelussaan havainnut Kimarin soveltuvaksi lastenohjaajan työhön seurakunnassa, Kimari on läpäissyt lapsi- ja perhetyön perustutkinnon psykologisen soveltuvuustestin sekä saanut opiskelupaikan Turun kristillisen opiston lapsi- ja perhetyön perustutkinnon oppisopimuskoulutusryhmässä. Tämän perusteella lapsityön johtaja esittää, että Jonna Kimari otetaan kasvatusasian keskukseen oppisopimusopiskelijaksi suorittamaan lapsi- ja perhetyön perustutkintoa. Palkkaamisessa sovelletaan KirVESTES:n liitettä 5, jonka mukaan oppisopimuksen hinnoitteluasteikko on 1.155, ,64 kuukaudessa. Koeajan 4kk ajalta maksetaan alempaa palkkaa ja sen jälkeen palkka muuttuu ylemmäksi. Opiskelijan työtehtäviin liittyvä ohjaus tapahtuu osana varhaiskasvatuksen yksikön työtä. Työnantaja saa TE-palveluiden tukea oppisopimuksen palkkakustannuksiin. Oppisopimukseen kuuluvat lähiopetusjaksot oppilaitoksessa tapahtuvat palkattomina vapaina tai vuosilomien aikaan. Määräaikainen työsuhde tehdään oppisopimuskoulutuksen ajaksi, se ei ennakoi tulevaa työtä. Työntekijäksi hakeutuminen valmistumisen jälkeen voi tapahtua kasvatusasian keskuksen normaalin rekrytointiprosessin kautta. Piikkiön seurakunta (Piikkiön seurakuntaneuvoston päätös ) on sitoutunut ostamaan kasvatusasian keskukselta oppisopimusopiskelijan viikkotyön tunneista 6h viikossa osa-aikaiseen perhetyöhön ajalle ja osallistuu siten 6h viikossa opiskelijan palkkakustannuksiin. Kimarin työyksikkö on kuitenkin kasvatusasian keskus, työnjohto tapahtuu kasvatusasian keskuksesta ja oppisopimuksen liittyvät sopimukset tehdään kasvatusasian keskuksessa. Kasvatusasian johtokunta valitsee Jonna Kimarin oppisopimusopiskelijaksi ajalle suorittamaan lapsi- ja perhetyön perustutkinnon Turun kristillisessä opistossa. Palkkauksessa sovelletaan 4kk koeaikaa ja palkka on KirVESTES:n oppisopimushinnoittelun mukainen. Oppisopimusopiskeluun kuuluvat opiskelujaksot tapahtuvat palkattomina vapaina tai vuosilomina. Kimarin oppisopimuksen viikkotyöstä toteutuu 6h viikossa Piikkiön seurakunnan perhetyössä ajalla ja seurakunta vastaa 6h viikossa palkkakustannuksista. Kimarin työyksikkö on kasvatusasian keskus, mistä työnjohto myös tapahtuu.

9 Jonna Kimari, lapsityön johtaja, taloustoimisto, Piikkiön seurakuntaneuvosto On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa, , mirkka.torppa@evl.fi 54 LASTENOHJAAJIEN TYÖTEHTÄVÄT TOIMINTAKAUDELLE Lastenohjaajien työtehtävät on määritelty toimintakaudelle varhaiskasvatuksen yksikössä. Työtehtävissä on pyritty huomioimaan erityisesti lastenohjaajien työpäivän sisällä olevien siirtymien ja työparien määrän kohtuullisuus. Päiväkerhoverkko on laajentunut verrattuna aiempaan ja vielä viime hetkillä toukokuussa perustettiin uusia ryhmiä suurten ilmoittautumismäärän perusteella tiettyihin seurakuntiin. Perhekerhoissa paikallisseurakunnan työparina on aina yksi lastenohjaaja. Muskareita toteutetaan työpareina ja niiden määrä on kasvanut koska kaudella muskareita ei toteuteta yhteistyössä Turun konservatorion kanssa. Iltapäivätoiminnasta vähentyy työresurssi siten että yksi kerhoryhmä loppuu (ns. Hirvensalo II) ja Yli-Maarian kerhosta vähennetään kolmas ohjaaja. Sijaismäärärahojen vähentyessä, jokaiselle kerhopäivälle on määritelty lastenohjaajia sijaisiksi, jolloin ulkopuolisen sijaisresurssin määrä pyritään minimoimaan. Työtehtävissä voi tapahtua pieniä muutoksia esim. tilanteissa että kerhoryhmät eivät täyty, toiminnan kokonaisuus muuttuu tai lastenohjaajan osaamista tarvitaan yllättäen toisissa työtehtävissä. Huolimatta tiukentuneesta taloustilanteesta ja varhaiskasvatuksen vaativista järjestämisvelvoitteista, kasvatusasian keskuksen varhaiskasvatuksen toimintaa toteutetaan lähes samalla laajuudella kuin aiemminkin. Keskitetysti johdetun toiminnon etuna ovat sisäiset työjärjestelyt ja toiminnallinen tehokkuus, joiden kautta säästöt eivät näyttäydy osallistujille ja toimintaa voidaan toteuttaa monipuolisesti. Liite 1 54/2014 Kasvatusasiain johtokunta merkitsee työtehtävät tietoonsa saatetuiksi. Mirkka Torppa

10 Valmistelija Ei oikaisumahdollisuutta. Mirkka Torppa, , 55 VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖN KERHOJEN MAKSUVAPAUTUKSET Maksuvapautustyöryhmä esittää kasvatusasiain johtokunnalle seuraavien iltapäivätoimintaa ja kesäkerhoja koskevien maksuvapautuksien myöntämistä. Työryhmän pöytäkirja perusteluineen ja hakemukset ovat nähtävillä kokouksessa. Maksuvapautusanomuksia saapui määräaikaan mennessä viisi joista yksi koskee syksyn 2013 ja kevään 2014 iltapäiväkerhomaksuja sekä neljä kesäkerhojen 2014 maksuja. 1. IK:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksuista marras- ja joulukuulta 2013 sekä tammi-helmikuulta % (85 /kk) 2. LM.n ja AM:n maksuvapautus kesäkerhomaksusta % (85 ) mikäli lapsi saa kesäkerhopaikan. 3. PL:n maksuvapautus kesäkerhomaksusta kesäkuulta % (85 ) mikäli lapsi saa kesäkerhopaikan. 4. SÖ:n maksuvapautus kesäkerhomaksusta kesäkuulta % (85 ) mikäli lapsi saa kesäkerhopaikan. 5. AK:n maksuvapautus kesäkerhomaksusta kesäkuulta % (85 ) mikäli lapsi saa kesäkerhopaikan. Kasvatusasiain johtokunta päättää myöntää maksuvapautukset maksuvapautustyöryhmän esityksen mukaan. Tarja Rautiainen, Mirkka Torppa, anojat. vaatimus mahdollinen. Valmistelija Mirkka Torppa, , mirkka.torppa@evl.fi

11 VARHAISKASVATUKSEN HINNASTO TOIMINTAKAUDELLA Varhaiskasvatuksen yksikkö on suunnitellut toimintakauden toiminnot ja esittää maksulliseksi toiminnaksi seuraavaa: 1) Muskarit Maksu 25 kaudelta. Kasvatusasian keskuksen muskarit ovat viikoittain samassa ryhmässä toteutuva, 30 minuuttia kestävä, tavoitteellinen musiikillinen hetki, jonka perustana on kristillinen kasvatus ja varhaisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Muskareita järjestetään erilaisissa ryhmissä: vauvaryhmät, 1-2 vuotiaiden ryhmät ja perheryhmät. Muskarit ovat pikkulapsiperheiden parissa suosittu toimintamuoto ja niiden paikkamäärä on rajallinen. Tämän vuoksi muskarin kausimaksulla on erityisesti ryhmään sitouttava merkitys. 2) Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 80 / kuukaudessa 760 tuntia (4 tuntia päivässä, klo 11 15) 85 / kuukaudessa laajemmin toteutettava palvelu (klo 11 17) Elokuu: 45 euroa. Aamutoiminnasta perittävä maksu: 30 euroa kuukaudessa Kasvatusasian keskus on Turun kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottaja. Turun kaupungin nuorisolautakunta on 35/2013 vahvistanut iltapäivätoiminnan hinnat alkaen. Hinnasto koskee Turun kaupungin omaa toimintaa ja palveluntuottajia. Hinnasto on aamuja iltapäivätoimintaa ohjaavien lakien ja määräysten mukainen. Kuukausimaksuun sisältyvät välipala, tarvikemateriaalit ja tapaturmavakuutus. Seurakuntayhtymän kerhoihin osallistuvat perheet voivat anoa kerhomaksusta maksuvapautusta perheen taloudellisen tilanteen perusteella diakonin puoltamana. 3) Varhaiskasvatuksen maksuttomia toimintoja kaudella ovat: Päiväkerhot Perhekerhot (kumppanuudessa paikallisseurakuntien tai muiden toimijoiden kanssa) Vauvakahvilat (kumppanuudessa paikallisseurakuntien tai muiden toimijoiden kanssa) Verkostotyönä tapahtuva lastenohjaajien viikkotyö (mm. TYKS, Torin kulma, SPR:n maahanmuuttajien kerho, avoin varhaiskasvatus, nukketeatteriesitykset)

12 Valmistelija Kasvatusasiain johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että varhaiskasvatuksen toimintakauden hinnasto vahvistetaan esitetyn mukaisena. Yhteinen kirkkoneuvosto Ei oikaisumahdollisuutta. Mirkka Torppa, , 57 KRISTILLINEN KASVATUS KASVATUSASIAN KESKUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Yhteinen kasvatusasian johtokunta ( ) tiedusteli kristillisen kasvatuksen näkymistä kasvatusasian keskuksen järjestämässä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja asiaan pyydettiin selvitystä lapsityön johtajalta. Lapsityön johtaja: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasian keskus toimii Turun kaupungin iltapäivätoiminnan palveluntuottajana. Kerhotoimintaa järjestetään 1-2 luokkien oppilaille tällä hetkellä 11 kerhoryhmässä päivittäin klo eri puolilla kaupunkia. Iltapäivätoimintaa toteutetaan Opetushallituksen määrittämien perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti ja Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan nuorten palveluiden paikallisen toimintasuunnitelman sekä ohjeiden mukaisesti. Kasvatusasian keskus saa kaupungilta avustusta iltapäivätoiminnan järjestämisestä toiminnassa mukanaolevien lasten määrän perusteella ja sen lisäksi seurakuntayhtymä laskuttaa perheitä kerhopaikasta perheitä 85 euroa kuukaudessa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtakunnallista järjestämistä ja sisältöjä ohjaa Opetushallituksen asiakirja Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Asiakirjan mukaan Sisältöön (iltapäivätoiminta) vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja kulttuuritekijät, eri vuodenaikojen tarjoamat ja muut käytännön mahdollisuudet, yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa, ohjaajien omat vahvuudet sekä toteuttajien painotukset (Opetushallitus 2011, Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet). Määrittely toteuttajan painotukset antaa seurakunnille mahdollisuuden kristillisen kasvatuksen painotuksiin kerhotoiminnassa. Lapsityönohjaaja Minna Lempiäinen vastaa kasvatusasian keskuksessa koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja on iltapäivätoimintaa toteuttavien lastenohjaajien lähiesimies. Hänen mukaansa kristillinen kasvatus on seurakuntien järjestämän iltapäivätoiminnan selkeä lähtökohta. Se on aina myös lastenohjaajan työn perusta seurakunnassa.

13 Lähiesimiehenä Minna Lempiäinen ohjeistaa iltapäivätoiminnan toteuttamista ja seuraa jokaisen kerhopisteen kristillisen kasvatuksen sisältöjä kerhojen toimintasuunnitelmissa, arvioinneissa ja työn arjessa. Kristillinen kasvatus näkyy konkreettisesti kaikissa iltapäiväkerhoissa mm. kirkkovuoden jatkuvana huomioimisena kerhon arjessa, viikoittaisina hartauksina (kynttilähetki), lauluissa, ruokarukouksissa, yhteisiksi teemoiksi valituissa kristillisen kasvatuksen sisällöissä ja kirkkovuoden sekä kerhon juhlissa. Myös paikallisseurakuntien työntekijät (esim. pappi tai nuorisotyöntekijä) ovat mukana kerhojen arjessa tai juhlissa. Perheitä tiedotetaan kerhokauden alussa kristillisistä lähtökohdista ja sovitaan mahdollisista poikkeuksista (esim. hartauden harjoitus) toiseen uskontoon kuuluvan yksittäisen lapsen osalta. Nämä poikkeukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia vaikka lapsilla on erilaisia uskonnollisia taustoja. Koululaisten iltapäivätoiminta on myös erityinen mahdollisuus seurakunnille jatkaa lapsuusvuosina muodostunutta kumppanuutta lasten ja perheiden kanssa. Sillä on myös keskeinen varhaisnuorten kohtaamiseen ja tavoittamiseen liittyvä näkökulma seurakunnissa, erityisesti juuri nyt kun tilastojen mukaan paikallisseurakunnissa on supistettu mm. varhaisnuorten kerhotoiminnan järjestämistä. Opiskelija Maria Telenius tekee parhaillaan opintoihinsa kuuluvaa pro gradu tutkimus aiheena Katsomus Turun kaupungin iltapäivätoiminnassa ja tutkimukseen on osallistunut 11 kasvatusasiain keskuksen lastenohjaajaa. Seurakuntayhtymän lastenohjaajille tehdyn kyselyn perusteella nousi tutkimuksessa esiin erilaisia kristillisen kasvatuksen tapoja. Jokainen vastannut lastenohjaaja mainitsi kristilliset arvot kasvatustyönsä perustaksi ja lähtökohdaksi. Omassa työssä iltapäivätoiminnan ohjaajana näkyi perustana mm. lähimmäisen rakkaus, muiden ihmisten huomioiminen sekä arvostaminen, erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus, hyvät tavat sekä luonnon kunnioitus ja niitä välitettiin myös lapsille eri tavoin. Lastenohjaajat mainitsivat kristillisen kasvatuksen tulevan esiin iltapäivätoiminnassa esimerkiksi kynttilähetkien, kirkkovuoden huomioimisen, hiljentymisen ja keskustelujen myötä, mutta myös arjen leikeissä, musiikissa ja arkisena puheena kristilliseen uskoon liittyen. Nämä ovat selkeästi erilaisia käytäntöjä verrattuna muihin iltapäivätoiminnan järjestäjiin ja ovat seurakunnan iltapäivätoiminnan kristillistä omaleimaisuutta. Kasvatusasiain johtokunta merkitsee selvityksen tiedokseen. Mirkka Torppa, Minna Lempiäinen Ei oikaisumahdollisuutta. Valmistelija Mirkka Torppa, ,

14 YHTEISTYÖ TURUN JA KAARINAN KAUPUNKIEN PÄIVÄKOTIEN KANSSA Yhteinen kasvatusasian johtokunta ( ) kiinnitti huomiota päivähoitoyhteistyön merkitykseen ja uskontoon liittyvän yhteistyön toteuttamisen tärkeyteen tilanteessa, jossa kasvatusasian keskuksessa työhön ei olla pystytty resursoimaan lastenohjaajien työpanosta. Johtokunta antoi lapsityön johtajan tehtäväksi kutsua koolle päivähoidon uskontokasvatusta tukevan kehittämisryhmän pyytäen työryhmältä raporttia esittelynmukaisella tehtävänannolla kevätkauden 2014 aikana. Lapsityön johtaja on kutsunut koolle päivähoitoyhteistyötä pohtivan työryhmän. Työryhmää on laajennettu kaupunkien edustajilla ja työryhmä kokoontuu vielä vähintään kaksi kertaa vuonna Tähän mennessä ryhmä on keskustellut mm. kattavasta lapsiryhmien tavoittamisesta kaupungeissa, tarpeisiin vastaavasta koulutuksesta päiväkotien työntekijöille, päivähoitoyhteistyön kehittämisestä hankkeen välityksellä, päivähoitoyhteistyön vastuista ja riittävästä henkilöstömäärästä päivähoitoyhteistyön toteuttamiseen. Työryhmä antaa lausunnon kasvatusasian johtokunnalle vuoden 2014 aikana. Kasvatusasiain johtokunta merkitsee asian tiedokseen. Mirkka Torppa Ei oikaisumahdollisuutta. Valmistelija Mirkka Torppa, , 59 VAPAAEHTOISTEN RIKOSTAUSTAN SELVITTÄMINEN Kirkkohallitus kiinnitti kiertokirjeessään 12/2004 huomiota eduskunnan hyväksymään ja voimaan tulevaan lakiin (148/2014) lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Liite 1 59/2014 = laki 148/2014 Kirkkohallituksen ensimmäinen kirje oli varsin suppea ja nosti esiin monia kysymyksiä lain soveltamisen yksityiskohdista. Kasvatustoimen johtaja oli näiden kysymysten tiimoilta yhteydessä sekä kirkkohallitukseen että Suomen Partiolaisiin. Kirkkohallitus vastasi kysymyksiin päivitetyllä versiolla kiertokirjeestään, joka teorian lisäksi myös esimerkkien avulla selvitti asiaa perusteellisemmin ja mahdollisti lain riittävän yksityiskohtaisen soveltamisen kirkollisen työn piirissä.

15 Liite 2 59/2014 = Kirkkohallituksen yleiskirje nro 12/ Kirkkohallituksen ohjeistuksen keskeiset kohdat ovat: 1. Lain piirissä ovat 15 vuotta täyttäneet vapaaehtoiset. 2. Otetta haettaessa siihen on liitettävä vapaaehtoisen kirjallinen suostumus otteen pyytämiseen. Vaihtoehtoisesti tehtävän järjestäjä voi pyytää vapaaehtoista esittämään hallussaan jo mahdollisesti oleva ote. Kummassakin tapauksessa järjestäjän on rekisteriotteen nähtyään välittömästi luovutettava se vapaaehtoisen haltuun. Otteesta ei saa ottaa kopioita. 3. Toiminta pitää pyrkiä suunnittelemaan siten, että tarvetta rikostaustan selvittämiselle ei synny. Esimerkiksi useamman aikuisen läsnäolo estää tehokkaasti ongelmien syntymisen. 4. Oikeus rikosrekisteriotteen pyytämiseen syntyy, jos seuraavat kolme edellytystä toteutuvat yhtä aikaa. Vapaaehtoisen tehtävään alaikäisen kanssa sisältyy: Säännöllisesti ja olennaisesti alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa. Tällaisia ovat toistuva (esimerkiksi kerhot) tai pitempi yhtäjaksoinen (esimerkiksi kesäkausi) toiminta. Todellista henkilökohtaista vuorovaikutusta, joka voi tapahtua myös sähköisen median palveluissa. Tehtävän hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista kokemattomuutta ei voida kohtuudella turvata. 5. Esimerkkejä tapauksista, jolloin lain edellytykset toteutuvat: Yksin kerhotoimintaa pitävä täysi-ikäinen. Pyhäkoulunopettaja, joka toimii yksin ryhmän kanssa. Isosten osalta edellytykset täyttyvät, jos isonen toimii yksin ryhmän kanssa. 6. Partion osalta: Jos lippukunta on rekisteröity yhdistys, sovelletaan Suomen partiolaisten ohjeita ja rikostaustan selvittää tarvittaessa lippukunta. Jos toiminnan järjestäjänä on seurakunta tai seurakunnan piirissä toimiva ei-rekisteröity lippukunta, toimitaan samoin kuin kerhonohjaajien kohdalla. Laki mahdollistaa otteen pyytämisen, muttei velvoita siihen. Tulkintavaikeudet on helpointa voittaa tekemällä otteen pyytämisestä pääsääntö. Tällöin myös kaikkia vapaaehtoisia kohdellaan samalla tavalla. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja yhtymään kuuluvien paikallisseurakuntien toiminnassa suositellaan tätä menettelyä. Otetta pyydettäessä on nuorelle syytä korostaa, että kyseessä on uusi, lakisääteinen toimenpide, joka ensisijaisesti liittyy hänen hoitamaansa tehtävään eikä hänen persoonaansa.

16 Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja yhtymään kuuluvien paikallisseurakuntien toiminnassa toimitaan vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisessä esittelyn mukaisella tavalla. Yhteinen kirkkoneuvosto. Ei oikaisumahdollisuutta. Valmistelija Hannu Hurme, , 60 LEIRIKESKUSTEN KEITTÄJÄN SIJAISEN, LILLI ELOLUODON, KOULUTUSANOMUS Leirikeskusten keittäjän sijaisena toimiva Lilli Eloluoto on päiväämällään kirjeellä ilmoittanut hakeutuneensa Turun ammattiinstituutin aikuiskoulutuksen Majoitus- ja ravitsemusalan esimiehen ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, joka tapahtuu aikavälillä Kirjeessään hän pyytää, että saisi suorittaa näyttötutkinnot Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leirikeskuksissa työsuhteensa aikana. Koulutukseen kuuluu kolme pakollista ja yksi valinnainen näyttötutkinto. Liite 1 60/2014 Parhaillaan Eloluoto toimii Kunstenniemen leirikeskuksessa virkavapaalla olevan kurssikeskuksen hoitajan, Hanna Arhi-Sahlstenin, sijaisena. Ammatti-instituutin vastaava opettaja, Tarja Haranen, on kertonut tutkinnon suorittamisesta seuraavaa: Koulutus edellyttää työyhteisöltä työnantaja-arvioitsijana toimimista sekä lisäksi toisen arvioitsijan työyhteisössä tulee olla työntekijän asemassa. Heidät molemmat perehdytetään tutkinnon suorittamiseen ja sen arviointiin. Arviointi on kolmikantaista, joten oppilaitoksen arvioitsijana toimii arviointiin koulutettu näyttötutkintomestari. Kun kaikki neljä tutkinnon osaa on tullut työympäristössä näytetyksi osaamisen osalta, kokoontuu tämä kolmikanta ja tekee esityksen tutkinnon hyväksymisestä/ hylkäämisestä. Arviointi on siis hyväksytty tai hylätty. Ei siis mitään numeraalista arviointia. Kyseessä on näyttötutkinto, jossa osaaminen näytetään ja arvioidaan tutkinnonsuorittajan toiminnan osalta ennalta yhdessä työnantajan kanssa sovitulla tavalla. Näyttöympäristö määritellään ja se on yleensä tutkinnon suorittajan toimintaympäristö. Poikkeuksena voi olla mm. sellainen seikka, että henkilöstö on niin vähäinen, että esimerkiksi esimiehenä toimiminen ei voi tulla näytetyksi. Tällöin voidaan valita jokin muu,

17 esimerkiksi saman työnantajan toimipiste, jossa tutkinnon mukaiset kriteerit tulevat osoitetuksi. Muitakin poikkeuksia käytännössä on ollut, mutta aika pienessä määrin. Harasen selvityksen mukaan: koulutuksesta tulee ennakolta sopia työnantajan kanssa näyttötutkinto edellyttää työnantajalta kahta arvioitsijaa, joista toisen tulee olla työntekijä asemassa näyttö suoritetaan tavallisesti työntekijän omassa työympäristössä edellyttäen, että työyhteisö on tarkoitukseen riittävän suuri. Ammatissa pätevöityminen lisäkoulutuksen kautta osoittaa kiitettävää kiinnostusta työhön. Kasvatusasiainkeskus lähettää työntekijöitään säännöllisesti sellaiseen koulutukseen, josta katsoo olevan hyötyä paitsi työntekijälle myös työyhteisölle. Tässä tapauksessa työntekijä on omatoimisesti hakeutunut ammattitutkintoon johtavaan koulutukseen ilman, että olisi siitä ja sen suorittamisesta ennalta sopinut työnantajan kanssa ja toivoo, koulutuksen nyt jo käynnistyttyä, työnantajan osallistumista sen toteuttamiseen osoittamalla siihen näyttötilanteen edellyttämiä tiloja ja henkilökunnan työtunteja. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leirikeskusten henkilöstötilanne on varsin haastava. Näytön vastaanottoon mahdollisista kurssikeskuksen hoitajista yhden virka on täyttämättä ja kahdesta muusta ainakin toinen on näyttöjen aikana virkavapaalla. Lisäksi vakituisista keittäjistä 20 % on työvapaalla. Näyttöjen vastaanottamisen mahdollistaminen edellyttäisi henkilökunnan rajallisen työajan käyttämistä sekä näytön vastaanottoon kouluttautumiseen että näytön vastaanottamiseen. Edelleen leirikeskukset työpaikkoina ovat niin pieniä, että ohjattavia ei näytön antajan ja vastaanottajien lisäksi juuri jää, jolloin Tarja Harasen esittämät edellytykset näyttötilanteen osalta eivät täyty. Edellä todetun perusteella kasvatusasiain johtokunta katsoo, että keittäjän sijaisen, Lilli Eloluodon, tulee suorittaa omatoimisesti käynnistämänsä koulutus kaikilta osiltaan omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Kasvatusasiain johtokunta hylkää Eloluodon anomuksen. Kasvatusasiain johtokunta päättää hylätä keittäjän sijaisen, Lilli Eloluodon, anomuksen Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon edellyttämien näyttötutkintojen suorittamisen leirikeskuksissa työsuhteen aikana ja toteaa, että hänen tulee hoitaa omatoimisesti käynnistämänsä koulutus kaikilta osiltaan omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Lilli Eloluoto, Marja Ruusu. vaatimus mahdollinen.

18 Käsittely Lilli Eloluoto oli ilmoittanut peruuttavansa anomuksensa. Lilli Eloluodon peruutettua anomuksensa asia poistettiin listalta. Valmistelija Hannu Hurme, , 61 HEINÄNOKAN KURSSIKESKUKSEN HOITAJAN, SAMULI KALLION, VIRKAVAPAUSANOMUS Heinänokan kurssikeskuksen hoitaja, Samuli Kallio, on päiväämällään kirjeellä anonut virkavapaata virastaan väliseksi ajaksi toimiakseen kyseisen ajan Suomen Merimieskirkon palveluvastaavana Rotterdamin toimipisteessä. Liite 1 61/2014 Yhtymän virka- ja työvapaata koskevien määräysten mukaan 3) kirkon erityisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi lähetystyöhön ja työhön Kirkon ulkoasiain piirissä, voidaan myöntää virka- tai työvapautta (vuotta) pidempikin aika. Vaikka Suomen merimieskirkkoa ei ohjetekstissä erikseen mainita, on sen työ luonteeltaan pykälän mukaista, joten kolmen vuoden virkavapauden myöntämiselle on olemassa asialliset perusteet. Leirikeskustoiminnasta vastaava nuorisosihteeri Marja Ruusu puoltaa anomusta. Virkavapauden myöntämisessä on huomioitava seuraavat seikat: Viranhaltijalain 28 mukaan virkavapaan keskeyttäminen tai peruuttaminen viranhaltijan pyynnöstä on työnantajan harkinnassa Virkavapauden ajaksi joudutaan palkkaamaan yhtymän ulkopuolinen määräaikainen sijainen. Sijaisjärjestelyjen vuoksi virkavapaan keskeyttäminen ei ole mahdollista. Kasvatusasiainkeskuksessa on meneillään leiritoiminnan organisaatiota ja toteuttamista koskeva uudistusprosessi. Tämän johdosta on mahdollista, että Samuli Kallio ei virkavapaalta palatessaan voi palata täsmälleen samaan virkaan, josta hän on virkavapaalle lähtenyt Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Heinänokan kurssikeskuksen hoitaja Samuli Kalliolle myönnetään virkavapautta ajalle väliseksi ajaksi Suomen Merimieskirkon Rotterdamin toimipisteen palvelutehtävän toimen hoitamiseen. Päätökseen kirjataan seuraavat reunaehdot: a) myönnettyä virkavapautta ei voi keskeyttää ja b) leirityön uudistamisprosessin johdosta Kallio ei voi edellyttää, että hänelle virkavapaan jälkeen on osoitettavissa täsmälleen sama tehtävä, josta hän virkavapaalle on lähtenyt.

19 Yhteinen kirkkoneuvosto. Ei oikaisumahdollisuutta. Valmistelija Hannu Hurme, , 62 HEINÄNOKAN KEITTÄJÄ MIRA REILIMON TYÖVAPAA-ANOMUS Heinänokan keittäjä Mira Reilimo on päiväämässään kirjeessä anonut jatkoa alkaneelle työvapaalleen saakka toimiakseen pienten lasten vastaanottokodin määräaikaisena kokkina. Nykyinen työvapaa päättyy , jonka jälkeen Reilimo haluaa käyttää vuosilomansa (20) ja säästövapaansa (9) ajalla , jolloin jatkettu työvapaa käsittää jakson Liite 1 62/2014 Anottu työvapaa mahtuu yhtymän periaatteen mukaiseen, enintään vuoden mittaiseen jaksoon. Leirikeskustoiminnasta vastaava nuorisosihteeri Marja Ruusu puoltaa anomusta. Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Heinänokan keittäjä Mira Reilimolle myönnetään päättyvän työvapaan jatkoksi työvapaata ajalle Työvapaiden välissä Reilimo pitää vuosilomansa (20) ja säätövapaansa (9) ajalle Yhteinen kirkkoneuvosto. Ei oikaisumahdollisuutta Valmistelija Hannu Hurme, , hannu.hurme@evl.fi 63 HEINÄNOKAN KEITTÄJÄ MIRA REILIMON TYÖVAPAAN SIJAISTAMINEN AJALLA Heinänokan keittäjä Mira Reilimon sijaisena on päättymässä olevan työvapaan aikana toiminut keittäjä Eeva Kärkkäinen. On luontevaa, että hän jatkaa Reilimon sijaisena myös Reilimon loma-ajan ja jatketun työvapaan ajan ajalla

20 Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Heinänokan keittäjä Mira Reilimon sijaisena ajalla jatkaa toimeen kuuluvin palkkaeduin sijaisuutta parhaillaan hoitava keittäjä Eeva Kärkkäinen. Yhteinen kirkkoneuvosto. Ei oikaisumahdollisuutta Valmistelija Hannu Hurme, , hannu.hurme@evl.fi 64 KIRKKONEUVOSTON PYYTÄMÄ SELVITYS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA LEIRIALUEILLA JOKO OSTOPALVELUNA TAI OMANA TYÖNÄ Leiritoimintastrategiaa hyväksyessään kirkkoneuvosto päätti pyytää kiinteistötoimistoa ja kasvatusasiain keskusta tutkimaan leiritoiminnan hallintoa ja organisaatiota sekä selvittämään palveluiden tuottamista leirialueilla joko ostopalveluina tai omana työnä. Oheista selvitystä laadittaessa on yhtymässä virkamiestyönä tehtyjen selvitysten lisäksi neuvoteltu ulkoistamista hyödyntävien, Raision seurakunnan ja Helsingin seurakuntayhtymän, edustajien kanssa. Raision seurakuntaa edusti talousjohtaja Kari Haakana (Marja Ruusun ja Antti Lehtikankareen haastattelu ) ja Helsingin seurakuntayhtymää palvelupäällikkö Arja Wuoti (Marja Ruusun haastattelu ). Haastattelumuistiot liitteinä. Liitteet /2014 HALLINTO JA ORGANISAATIO Sinapin kurssikeskuksen hoitajan, Elina Lahtonen-Ruohon erottua yhtymän palveluksesta, asetti kasvatusasiain johtokunta 89/ työryhmän valmistelemaan leirikeskusten organisaatiouudistusta. Työryhmään nimettiin kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme (siht.), leirikeskuksista vastaava nuorisosihteeri Marja Ruusu, johtokunnan varapuheenjohtaja Jaana Jaakola (pj.), johtokunnan jäsen Riitta Karjalainen ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Myöhemmin työryhmä täydensi itseään kiinteistötoimiston edustajalla, joksi kutsuttiin Antti Lehtikankare. Työryhmä on työnsä aikana kuullut työntekijöitä. Työryhmän perusajatuksena on ollut leirikeskustoiminnan tehostaminen ja taloudellisen tuloksen parantaminen siten, että leirikeskukset tulevaisuudessa nähdään kolmen erillisen keskuksen sijaan yhtenä, nykyistä joustavammin toimivana, yksikkönä. Työryhmä päätyi esittämään tiimimallia, jossa leirikeskusten yleisjohdosta vastaa leirikeskustyön johtajan (leirikeskuksista vastaavan nuorisosihteerin muokattu virka), kaksi kurssikeskuksen hoi-

21 tajaa (Heinänokka ja Kunstenniemi) ja emäntä (Sinappi). Operatiivisesta johtamisesta yksiköissä vastaavat kurssikeskuksen hoitajat ja emäntä. Työryhmän saatua esityksensä valmiiksi, ilmoitti Heinänokan kurssikeskuksen hoitaja, Samuli Kallio, lähtevänsä kolmeksi vuodeksi töihin Rotterdamin merimieskirkolle. Koska työryhmän laatima organisaatiomalli perustui paitsi ideaan yhdestä kokonaisuudesta, myös nykyisen henkilökunnan erilaisten erityistaitojen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen, joutui työryhmä miettimään esitystään uudelleen. Työryhmän päivitetty esitys on johtokunnan käsittelyssä Lisäksi kasvatusasiainkeskuksessa ollaan laatimassa esitystä Eerikinkadun työpaikkaruokalan hoitamisesta kesän vilkkainta leirisesonkia lukuun ottamatta leirikeskushenkilökunnan voimin. PALVELUIDEN TUOTTAMINEN OMANA TAI ULKOISTETTUNA TOI- MINTANA Kasvatusasiain keskus ja kiinteistötoimisto ovat selvitelleet palvelujen ulkoistamisen mahdollisesti mukanaan tuomia etuja toisaalta palveluiden laadun ja taloudellisuuden näkökulmasta. LAATU Nykyinen leirikeskusformaatti perustuu asiakaslähtöiseen, keittiön laadusta ja seurakuntien työyhteisössä työskentelemisestä ylpeään ja joustavaan toimintaan. Asiakas saa henkilökohtaista ja usein varsin räätälöityäkin palvelua tilauksen tekemisestä leirille saapumiseen, leirillä ollessaan ja leiriltä lähtiessään. Henkilökunta on valmis perusteellisesti keskustelemaan asiakkaiden erityistoiveista. Leirikeskuksissa tarjottavien erityisruokien taso ei ole perusruokaa huonompaa. Leirikeskusten asiakaskunta, varsinkin omat ryhmät, ovat tottuneet leirikeskusten palvelualttiiseen henkilökuntaan ja laadukkaaseen ruokaan. Itse tuotettujen palvelujen laadun paremmuuden toteaa myös Helsingin seurakuntayhtymän palvelupäällikkö Arja Wuoti: Asiakaspalvelussa on eroja suhteessa oma henkilökunta/yrittäjä. Oma henkilökunta tuntee leiritoiminnan tarpeet paremmin. Leiripalveluiden korkea laatutaso pystytään parhaimmin säilyttämään omana toimintana. TALOUS Leiritoiminnan nykyiset tunnusluvut osoittavat kasvatusasiainkeskuksen tuottavan palvelut kohtuullisen edullisesti, joskin, varsinkin omien käyttäjien mielestä, hinnat siitä huolimatta ovat liian korkeita. Yleistä onkin, että seurakunnat, yhtymän leiritoiminnalle hinnastojen kautta osoittaman merkittävän taloudellisen tuen lisäksi, tukevat leiriläisten leirimaksuja vielä omista käyttövaroistaan.

22 Nykyisen hintatason ylläpitäminen on mahdollista vain yhtymän leiritoiminnalle osoittaman taloudellisen tuen ansiosta, joka vuositasolla on noin 1.5m. On kuitenkin huomattava, että taloudelliseen kokonaistulokseen, toisin kuin paikallisseurakuntien kiinteistöjen kohdalla, lasketaan mukaan myös kiinteistöpuolen vuotuiset menot, vuonna 2011: ja vuonna 2012: Kasvatusasiain keskuksen tuottamien palvelujen osalta tulos vuonna 2011 oli ja vuonna Kun leirivuorokausia vuosittain on noin , merkitsee tämä, että kasvatusasiainkeskuksen osalta 0-tulokseen pääseminen edellyttäisi noin 7 euron korotusta vuorokausihintaan. Kiinteistötoimiston kulujen kattaminen leirimaksuilla edellyttäisi vielä runsaan 15 euron korotusta vuorokausihintaan. Kaikkiaan yhtymä siis tukee jokaista leirivuorokautta noin 22 eurolla. Tällä hetkellä leirikeskuksissa vuositasolla tarjotaan noin ateriaa. Kun elintarvikekustannukset ovat , muodostuu atrian hinnaksi elintarvikkeiden osalta Mikäli mukaan otetaan myös henkilöstökustannukset, , muodostuu aterian hinnaksi Kun otetaan huomioon leiritoiminnan tulot, , jää omana toimintana tuotetun aterian hinnaksi (elintarvikkeet + henkilöstön palkat - leiritulot) Vertailun vuoksi todettakoon, että yhtymän Sodexolle ulkoistamassa henkilöstöruokalassa, jossa toiminnan tuottojen tulee kattaa vain elintarvike- ja henkilöstökustannukset, on ateriahinta tällä hetkellä Sodexon käsityksen mukaan tähänkin hintaan kohdistuu jatkuvia korotuspaineita. Ateriakustannusten vertailun perusteella ateriapalvelujen ulkoistamisella olisi hintoja nostava vaikutus ja todennäköisesti aterioiden tason lasku nykytasoon verrattuna. Näin on käynyt sekä Raisiossa että Helsingissä. Raisiossa nuorisotyön ammattilaiset totesivat, että on surullista, että heidän oma leirikeskus on niin kallis, ettei siellä ole varaa pitää leirejä, on esimerkiksi edullisempaa lähteä nuorten kanssa lasketteluleirille. Helsingissä todettiin, että toiminnan pyörittäminen kallistuu entisestään, elintarvikkeiden ja siivouskustannuksien kulut ovat nousseet. Ateriahintojen ohella ajatusta leiritoiminnan ulkoistamisesta voidaan tarkastella useammasta eri lähtökohdasta. Antti Lehtikankare on tarkastelunsa perusteella päätynyt siihen, ettei liiketaloudellisin perustein toimivaa yrittäjää tulla helpolla löytämään. Johtopäätöksensä perusteluissa hän nostaa esiin kolme eri ulkoistamisvaihtoehtoa: Liite 3 64/2014

23 Koko leirikeskus annetaan korvauksetta ulkoisen toimijan käyttöön, jolloin toimija vastaa kaikista muista kuluista, mutta ei investoinneista. Tämä tietäisi sitä, että säästöä saataisiin runsaasti, mutta alue ja tilat rapistuisivat pahasti, koska toimijan tuoton tulisi olla pelkästään kiinteistöjen osalta euroa vuodessa. Lisäksi toimijalla tulisi olla ammattitaitoinen jätevedenpuhdistamon hoitaja. 2. Leirikeskus vuokrataan ulkoiselle toimijalle, jolloin kiinteistötoimisto vastaisi kiinteistö- ja laitteistokustannuksia lukuun ottamatta huoltomiespalveluita ja siivouskustannuksia ja toimija maksaisi tiloista sovitun vuokran. Tämä vähentäisi kiinteistötoimiston menoja noin euroa vuodessa. Vuokra tulisi olla /vuosi, joka olisi liiketaloudellisesti edelleen korkea. Vuokratulot tuskin kattaisivat menoja. Raisiossa vuokramalli on käytössä soveltuvin osin. 3. Leirikeskus annettaisiin korvauksetta toimijalle ja kiinteistötoimisto vastaisi kaikista kiinteistökuluista ja laitteista (malli Sodexo toimitalossa). Tällöin kiinteistötoimistolta olisi edelleen henkilökuntaa alueella töissä ja toimija hoitaisi ainoastaan ruokailun ja rakennusten siivoamisen. Säästöä kiinteistötoimistolle ei syntyisi lainkaan ja ulkoistaminen koskisi ainoastaan kasvatusasiain keskuksen toimialaa. Seppo Kosolan pohdinta (Liite 4 64/2014) keskittyy vain tämän viimemainittuun malliin. Soveltuvin osin tämä malli on käytössä Helsingissä, jossa tulot toiminnasta ohjautuvat seurakunnalle, joka puolestaan maksaa yrittäjälle hoitopalkkiota /kk. Aiemman tarkastelun perusteella oma ateria- ja siivouspalvelujen tuottaminen on ulkoistettua edullisempaa. Ulkoistamispohdinnassa ilmenneiden tosiasioiden perusteella on aivan varmaa, että liiketaloudellisin perustein toimivaa yrittäjää ei helpolla tulla löytämään. * * * Edellä olevan tarkastelun perusteella: 1. Ei ole osoitettavissa, että leiritoiminnan ulkoistaminen parantaisi leiritoiminnan palvelujen laatua tai edes pitäisi ne nykyisellä tasolla. 2. Ei ole osoitettavissa, että leiritoiminnan ulkoistamisella saavutettaisiin taloudellista hyötyä verrattuna sen tuottamiseen omana toimintana. 3. On ilmeistä, että leiritoiminnan ulkoistaminen, jotta se olisi yrittäjälle kannattavaa liiketoimintaa, tulisi huomattavasti nostamaan leiritoiminnan hintatasoa.

24 Tarkastelu osoittaa, että myös tulevaisuudessa leiritoimintaa on laadukkainta ja taloudellisinta tuottaa nykyisen formaatin mukaisesti omana työnä. Oman työn kehittämistä tulee kuitenkin jatkaa kasvatusasiainkeskuksen työryhmän esittämien suuntaviivojen ja henkilöratkaisujen suuntaan. Ajatus oman henkilökunnan työnkuvan laajentamisesta seurakuntien tilaisuuksia nykyistä enemmän palvelevan catering-toiminnan laajentamiseen ja mahdollisesti Eerikinkadun henkilöstöruokalasta kesän vilkkainta leiritoimintasesonkia lukuun ottamatta vastaamiseen, on kehittelemisen arvoinen. Kasvatusasiain johtokunta päättää antaa yhteiselle kirkkoneuvostolle esittelyn mukaisen selvityksen palveluiden tuottamisesta leirialueilla joko ostopalveluna tai omana työnä. Yhteinen kirkkoneuvosto. Ei oikaisumahdollisuutta. Valmistelija Hannu Hurme, , 65 KOLMIVUOTISEN KOKEILUN KÄYNNISTÄMINEN LEIRITOIMINNAN PALVELUTUOTANNON UUDELLEENJÄRJESTÄMISEKSI AJALLE Heinänokan kurssikeskuksen hoitaja Samuli Kallio on ilmoittanut pyytävänsä virkavapaata ajalle toimiakseen Suomen merimieskirkon palveluvastaavana Rotterdamissa. Yhtymän virka- ja työvapaata koskevien määräysten mukaan 3) kirkon erityisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi lähetystyöhön ja työhön Kirkon ulkoasiain piirissä. voidaan myöntää virka- tai työvapautta (vuotta) pidempikin aika. Vaikka Suomen merimieskirkkoa ei ohjetekstissä erikseen mainita, on sen työ luonteeltaan pykälän mukaista, joten kolmen vuoden virkavapauden myöntämiselle on olemassa asialliset perusteet. Kallion virkavapaus osuu leirikeskustyön osalta erittäin haastavaan aikaan. Sinapin kurssikeskuksen hoitajan, Elina Lahtonen-Ruohon erottua yhtymän palveluksesta kesällä 2013, on johtokunnan asettama työryhmä laatinut organisaatiomallia, jossa leirikeskukset nähtäisiin kolmen sijaan yhtenä ja joiden vetämisestä vastaisi leirikeskustyön johtajan (leirikeskustyöstä vastaavan nuorisosihteerin muokattu virka), kahden kurssikeskuksen johtajan (Heinänokka ja Kunstenniemi) ja yhden emännän (Sinappi) johtama tiimi. Mallia rakennettaessa on huomioitu nykyisen henkilökunnan erityisosaaminen ja uuteen malliin esittämät toiveet. Samulin virkavapaus vie tästä kokonaisuudesta pois oleellisen palan. Myös muutoin leirikeskusten henkilöstötilanne on haastava:

25 Heinänokka Samuli Kallio Virkavapaa Mira Reilimo Työvapaa asti Anna Päivärinta Työvapaa asti Sinappi Kurssikeskuksen hoitaja Avoin. Sijainen keittäjä Heidi Heikonen. Kunstenniemi Hanna Arhi-Sahlsten Virkavapaalla ja lomalla syksyyn 2014 Kallion lähdettyä kolmesta vakinaisesta kurssikeskuksen hoitajasta ei hetkeen ole töissä ainuttakaan. Kymmenestä keittäjästä kaksi on samaan aikaan työvapaalla. * * * Samalla kun tilanne on haastava, se myös tarjoaa mahdollisuuden uudistumiseen. Leirikeskusorganisaation uudistamista pohtineen työryhmän eräänä ajatuksena oli toiminnan saattaminen vahvemman keskusjohdon alaisuuteen perustamalla uusi leirikeskustyön johtajan virka, jossa vähimmäispätevyysvaatimuksena olisi restonomin tutkinto. Henkilökunnan kuulemisen jälkeen päädyttiin kuitenkin malliin, jossa leirikeskustiimiä leirikeskustyön johtajana vetäisi nykyinen leirikeskustyöstä vastaava nuorisosihteeri Marja Ruusu yhdessä kahden kurssikeskuksen hoitajan ja yhden emännän kanssa. Ajatuksena oli myös, että kurssikeskuksen hoitajien tehtävien aikanaan vapautuessa nämä korvattaisiin emännän tehtävillä. Nyt, kun yksi kurssikeskuksen hoitajan virka on täyttämättä, toinen vapautuu kolmeksi vuodeksi ja myös kolmannen viranhaltija on virkavapaalla, tarjoutuu kolmen vuoden ajaksi mahdollisuus restonomivetoisen johtamismallin testaamiseen. Samalla leirikeskustyöstä nyt vastaava nuorisosihteeri pääsisi takaisin alkuperäisiin tehtäviinsä nuorisotyön parissa kuitenkin niin, että hän edelleen vastaisi leirikeskusten toiminnallisten palvelujen (kuten luontopolut ja vastaavat) suunnittelusta.