TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 3/2014 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kasvatusasiain johtokunta

Transkriptio

1 TURUN JA KAARINAN N YHTEINEN KASVATUSASIAIN JOHTOKUNTA Aika Keskiviikko kello Paikka Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, III kerros, Turku Läsnä Antti Koponen puheenjohtaja Jaana Jaakola varapuheenjohtaja Kari Kiesiläinen jäsen Mari Korhonen jäsen Jyrki Välimäki jäsen Hannu Hurme sihteeri, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Kallio hallintojohtaja Kutsuttuina Mirkka Torppa Marja Ruusu Peter Gustavson Poissa Riitta Karjalainen jäsen Laura Langh-Lagerlöf jäsen Hannu Isolauri varajäsen Liisa Purho varajäsen Pekka Saarela kirkkoneuvoston edustaja Heimo Rinne KN:n puheenjohtaja ASIALISTA 3/ Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 28 Pöytäkirjantarkistajien valinta. 29 Esityslistan hyväksyminen. 30 VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖN KERHOJEN MAKSUVAPAUTUKSET 31 LEIRIKESKUSTYÖN ORGANISOINTIA POHTINEEN TYÖRYHMÄN MIETINTÖ JA SEN JOHDOSTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET 32 MÄÄRÄAIKAISEN OPPILAITOSPAPIN VIRAN TÄYTTÄMINEN AJALLE Ilmoitusasiat. 34 Muut mahdolliset asiat. 35 Seuraavan kokouksen ajankohta. 36 Kokouksen päättäminen ja muutoksenhaku.

2 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Esitys Oikaisu Päätös Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ei oikaisumahdollisuutta. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello todeten sen samalla lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 28 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Esitys Oikaisu Päätös Pöytäkirjan tarkistajiksi vaalitaan Kari Kiesiläinen ja Mari Korhonen. Ei oikaisumahdollisuutta. Esityksen mukaan. 29 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Esitys Oikaisu Päätös Esityslista hyväksytään. Ei oikaisumahdollisuutta Esityksen mukaan. 30 VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖN KERHOJEN MAKSUVAPAUTUKSET Maksuvapautustyöryhmä esittää kasvatusasiain johtokunnalle seuraavien iltapäivätoimintaa koskevien maksuvapautuksien myöntämistä. Työryhmän pöytäkirja perusteluineen ja hakemukset ovat nähtävillä kokouksessa. Maksuvapautusanomuksia saapui määräaikaan mennessä 13, jotka koskevat syksyn 2013 ja kevään 2014 kerhomaksuja. Yksi anomus jätettiin käsittelemättä, koska hakijan lapsi oli lopettanut kerhotoiminnan ja hakija suorittanut kaikki kerhomaksut. 1.Maksuvapautus RA:n iltapäiväkerhomaksuista tammi-toukokuu %, 85 /kk. 2. Maksuvapautus DL:n iltapäiväkerhomaksuista tammi-toukokuu %, 85 /kk niiltä kuukausilta joilta perhe ei saa toimeentulotukea. 3. RA:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksuista tammi-toukokuu %, 85 /kk niiltä kuukausilta joilta perhe ei saa toimeentulotukea.

3 RH:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta tammi-toukokuulta %, 85 /kk niiltä kuukausilta joilta perhe ei saa toimeentulotukea. 5. CV:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta tammi-toukokuulta % (85 /kk) 6. JT:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta joulukuulta 2013 sekä tammi-toukokuulta % (85 /kk) niiden kuukausien osalta joina perhe ei saa toimeentulotukea. 7. KK:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta tammi-toukokuulta % (85 /kk) 8. FR:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta tammi-toukokuulta % (85 /kk) 9. MA:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta tammi-toukokuulta % (85 /kk) 10. LM.n ja AM:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta tammitoukokuulta % (85 /kk) 11. PL:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta tammi-toukokuulta % (85 /kk) niiltä kuukausilta joilta perhe ei saa toimeentulotukea. 12. MH:n maksuvapautus iltapäiväkerhomaksusta elokuulta 2013 (45 ), lokakuulta 2013, joulukuulta 2013 ja tammi-toukokuulta 2014 (85 /kk) niiden kuukausien osalta joina perhe ei saa toimeentulotukea. Esitys Ilmoitus Oikaisu Päätös Kasvatusasiain johtokunta päättää myöntää maksuvapautukset maksuvapautustyöryhmän esityksen mukaan. Tarja Rautiainen, Mirkka Torppa, anojat. Oikaisuvaatimus mahdollinen. Esityksen mukaan. Valmistelija Mirkka Torppa, , mirkka.torppa@evl.fi

4 LEIRIKESKUSTYÖN ORGANISOINTIA POHTINEEN TYÖRYHMÄN MIETINTÖ JA SEN JOH- DOSTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET Kasvatusasiain johtokunta käsitteli 21/ leirikeskustyön organisointia pohtineen työryhmän mietintöä seuraavasti: Kasvatusasiain johtokunta asetti 89/ työryhmän selvittämään leirikeskustoiminnan organisaatiouudistusta. Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin leiritoiminnan kustannustehokkuuden ja joustavuuden lisääminen. Työryhmän tuli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Leirikeskusten käsittely yhtenä keskuksena, jolla on toimintaa kolmessa eri paikassa. Keskusten käyttö hiljaisena aikana siten, että käytössä olevissa keskuksissa on mahdollisimman suuri käyttöaste. Vakituisen henkilökunnan käyttäminen siten, että ulkopuolisen lisähenkilöstön käyttö minimoidaan. Siivouksen järjestäminen. Hallinnon keskittäminen siten, että kurssikeskusten johtaja (nuorisosihteerin viran muuttaminen selkeästi tähän suuntaan) ja hallinnollinen emäntä vastaavat markkinoinnista, henkilöhallinnosta, taloudesta ja ravintosuunnittelusta ja keskusten henkilöstö operatiivisesta toiminnasta. Työryhmään nimettiin kasvatustoimenjohtaja Hannu Hurme, leirikeskuksista vastaava nuorisosihteeri Marja Ruusu, johtokunnan varapuheenjohtaja Jaana Jaakola, johtokunnan jäsen Riitta Karjalainen ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Lisäksi edellytettiin, että työryhmä kuulee työnsä aikana nykyisiä työntekijöitä ja mahdollisia muita asiantuntijoita. Koska työryhmän tehtävänä oli koko leirikeskustyön organisaation pohtiminen ja leirikeskuksissa työskentelee sekä kasvatusasiainkeskuksen että kiinteistötoimiston alaisia työntekijöitä (isännät), päätti työryhmä täydentää itseään työpäällikkö Antti Lehtikankareella. TIIMIMALLI Työryhmä on pohtinut laajasti erilaisia malleja ja kuullut yhteistyömenettelyn mukaisesti sekä kurssikeskusten nykyisiä hoitajia Hanna Arhi- Sahlstenia ja Samuli Kalliota, yhtymän palveluksesta pois siirtynyttä kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen-Ruohoa ja hänen virkaansa vt:nä hoitavaa Heidi Heikosta ( ) sekä isäntiä Jukka Lehtinen, Hannu Vartiainen ja Seppo Muurinen ( ). Työntekijöiden kuulemisissa esiin nostamat näkemykset on otettu huomioon työryhmän lopullista esitystä laadittaessa.

5 Työnsä tuloksena työryhmä esittää tiimimallin käyttöönottoa, jossa leirikeskukset nähdään yhtenä yksikkönä, jolla on toimintaa kolmessa eri paikassa ja jota johdetaan leirikeskustyön johtajan, kahden kurssikeskuksen hoitajan ja emännän muodostaman tiimin voimin. Tiimin jäsenten tarkemmat työnkuvat käyvät ilmi oheisesta liitteestä (liite 1 20/2014). Keskeiset muutokset ovat: 1. Kurssikeskuksista vastaavan nuorisosihteerin virka muutetaan uudeksi leirikeskustyön johtajan viraksi. Uuden viran työnkuva on nuorisosihteerin tehtävää vaativampi ja edellyttää palkkauksen uudelleen arviointia. 2. Sinapin kurssikeskuksen hoitajan virka muutetaan Sinapin emännän viraksi, jolle kuuluu vastuu Sinapin arjen työn sujuvuudesta (uusi virka, jonka palkkaus asettuu keittäjän ja kurssikeskuksen hoitajan viranpalkkauksen väliin). Uuteen virkaan siirretään vt:nä kurssikeskuksen hoitajan virkaa nyt hoitava keittäjä Heidi Heikonen. Heikoselta vapautuvaa keittäjän toimea ei täytetä. 3. Heinänokan ja Sinapin kurssikeskuksen hoitajan tehtävät yhdistetään, jolloin tehtävä laajuudeltaan vastaa nykyistä paremmin Kunstenniemen kurssikeskuksen hoitajan virkaa. 4. Osa kurssikeskusten hoitajien työnkuvasta muuttuu siten, että vastuu työtehtävien valvonnasta ja organisoimisesta/johdosta siirtyy leirikeskustyön johtajan vastuulle. Samalla kurssikeskuksen hoitajille osoitetaan omien kurssikeskustensa hoidon lisäksi omat erityistyöalat, kuten työvuorovastuu sekä markkinointi- ja cateringpalvelut. Muutoksista johtuva työn määrä pysyy nykyisellä tasolla, joten muutoksilla ei ole vaikutuksia kurssikeskusten hoitajien palkkaukseen. 5. Leirikeskushenkilökunnan määrä vähenee yhdellä. Hiljaisina aikoina kurssikeskusten osittaisella sulkemisella ja muilla toimintaa tehostavilla toimenpiteillä, pystytään toiminta pyörittämään omalla henkilökunnalla. Toiminnan ruuhka-aikoina, kuten kesällä, turvataan työntekijäresurssien riittävyys määrärahojen sallimissa puitteissa määräaikaisilla työntekijöillä ja tilapäisillä ekstraajilla. 6. Kurssikeskusten isäntien tehtävät muuttuvat pääosin kiinteistönhoitotehtäviksi, joskin heidän tehtäviinsä liitetään leirikeskustyön johtajan ja kiinteistötoimiston yhteisen harkinnan mukaan soveltuvin osin myös yleisönpalvelutehtäviä. 7. Leirikeskusten siivous suunnitellaan kokonaan uudelleen leirikeskustyön tiimin ja kiinteistötoimiston välisessä neuvottelussa. Työryhmän näkemyksen mukaan tiimimalli vastaa työryhmälle asetettuihin haasteisiin ja ottaa huomioon sekä haastatteluissa esille nousseet henkilökunnan näkemykset, että leirikeskusten arkitodellisuuden ja erilaisuuden. Työryhmä korostaa sitä, että tiimissä tehty yhteinen suunnittelu mahdollistaa töiden mahdollisimman tehokkaan toteuttamisen. Ateriasuunnittelussa käyttöön otettava reseptiikkaohjelma mahdollistaa erilaisten asiakasryhmien huomioimisen ruokalistojen laadinnassa, mutta pitää samalla elintarvikekustannukset jokaisessa keskuksessa samalla

6 tasolla. Työryhmän käsityksen mukaan myös tulevaisuudessa palvelujen tuottaminen leirikeskuksissa toteutuu tehokkaimmin ja joustavimmin oman vakituisen henkilökunnan ja leirikeskuksissa tuttujen sijaisten voimin. Yhteinen rekrytointi mahdollistaa mallille tarpeellisen sijaispankin luomisen ja ylläpitämisen. Kasvatusasiain johtokunta päätti 21/ pyytää leirikeskustyön organisointia pohtineen työryhmän mietinnöstä leirikeskushenkilökunnan kirjalliset lausunnot, jonka jälkeen asiaa palaa johtokunnalle kirkkoneuvoston käsittelyyn lähetettäväksi. Lausuntonsa asiasta antoivat kurssikeskuksen hoitajat Samuli Kallio ja Hanna Arhi-Sahlsten, virkaa tekevä kurssikeskuksen hoitaja Heidi Heikonen, viransijaisena kurssikeskuksen hoitajan virkaa hoitava Lilli Jussila ja leirikeskusisännät Seppo Muurinen ja Hannu Vartiainen ja Jukka Lehtinen. Liitteet /2014 Valmistelutyöryhmä pohti kokouksessaan lausuntoja ja kirjasi niistä seuraavat kommentit. KASVATUSTOIMEN JOHTAJAN HUOMIOT LAUSUNNOISTA Hanna Arhi-Sahlsten Lausunto on kirjoitettu pitkälti siitä lähtökohdasta, että nykyinen toiminnan malli ja tehtävänjako on toiminut hyvin. Tätä ei sovi kiistää, mutta kun uudistus hakee kolmen keskuksen mallin sijaan yhtä leirikeskusyksikköä, edellyttää se samalla asioiden uudelleen arviointia ja uudistuksia. Hyvääkin on mahdollista kehittää. Malli lähtee siitä, että toimintaa johtaa yksi johtaja tiiminsä (kurssikeskuksen hoitajat ja tiimi) kanssa, jonka sisällä vastuualueet kattavat oman yksikön lisäksi myös koko työmuodon kokonaistarpeita. Näin on muun muassa työvuorolistojen ja ateriasuunnittelun osalta. Lausunnossaan Arhi-Sahlsten kantaa huolta esimiehisyyskysymyksestä. Joskin henkilöstön esimiehisyys mallissa on keskistetty uuteen johtajan virkaan, koulutukset ja rekrytoinnit mukaan lukien, säilyy kunkin yksikön operatiivinen johto edelleen kurssikeskuksen hoitajilla, joskin se Sinapin osalta on jaettu Heinänokan kurssikeskuksen hoitajan ja Sinapin uuden emännänviran kanssa. Jotta tiimimallissa tiimille ajatellut tehtävät hahmottuisivat mahdollisimman hyvin, tulee Arhi-Sahlstenin, Kallion ja Heikosen kommenttien perusteella laatia yksittäisten työntekijöiden työnkuvien rinnalle myös erillinen kuvaus koko tiimin tehtävistä. Samuli Kallio Myös Kallion lausunnossa näkyy vaikeus nykyisestä toimintamallista irrottautumisesta. Lausunnon esiin nostamista ongelmista keskeisimmät liittyvät varauksiin ja sijaisjärjestelyihin. Sinapin varausten siirtyessä Heinänokkaan tulee löytää tekninen järjestelmä, jolla Sinapin puhelut

7 siirretään Heinänokkaan. Samalla tulee turvata asiakkaiden suorat kontaktit leirikeskukseen leirin yksityiskohtien sopimisen mahdollistamiseksi. Kaikissa kurssikeskuksen hoitajien ja heidän sijaistensa lausunnoissa nousee esiin huoli varauspalvelun toimivuudesta ja rasittavuudesta. Tulevaisuudessa tulee varausten osalta etsiä nykyaikaista nettipohjaista varaussysteemiä, jossa asiakkaat voivat netin kautta varata kaikkia vapaana olevia aikoja (jotka leirikeskusyksikössä on vapaiksi merkitty) ja joiden perusteella leirikeskuksista voidaan ottaa yhteys asiakkaisiin yksityiskohtaisten toiveiden kirjaamiseksi. Parasta olisi, että koko varaustoiminta olisi yhden asialle vihkiytyneen henkilön ja hänen varahenkilönsä (loma-ajat, sairauspoissaolot) vastuulla. On huomattava, että keskusrekisterin johtaja Heikki Arikan mukaan yhtymän koko varauspalvelu voitaisiin osoittaa kahden henkilön vastuulle. Sijaisten hoitaminen mahdollisissa sairaustapauksissa on kysymys, jonka oikeaa ratkaisua on pohdittu pitkään. Sen toimiva järjestäminen tulee ottaa huomioon uutta organisaatiota edelleen kehitettäessä. Kallion esiin nostama ongelma työvuorolistojen laatimisesta on eräs uudistuksen keskeisiä asioita. Tarkoituksena on järjestää työvuorot kulloisenkin tilaustilanteen mukaan, jolloin työntekijät nykyistä huomattavasti laajemmin liikkuvat leirikeskuksesta toiseen. Yhden yksikön ajattelu edellyttää myös yhtä työnvuorosuunnittelua. Markkinoinnin tärkeyteen ja resursseihin huomiota kiinnittäessään Kallio puuttuu toiminnan kannalta varsin keskeiseen asiaan. Heidi Heikonen Heikosen lausunto keskittyy eräisiin käytännön yksityiskohtiin. Näistä kysymys Sinapin varauskäytännöstä vastaa Kallion pohdintaa ja on syytä tarkemmin selvittää prosessin myöhemmässä vaiheessa. Myös muilta osin lausunnossa esitetyt asiat on syytä käydä läpi hankkeen yksityiskohtaisessa suunnittelun yhteydessä. Lilli Eloluoto Eloluoto kiinnittää lausunnossaan huomiota Kunstenniemen kurssikeskuksen hoitajan työn määrään ja tukee aiemmin esille tullutta ajatusta varausten keskittämisestä yhdelle henkilölle. Eloluoto painottaa myös vakituisten henkilökunnan palkkaamista ulkoistamisen sijaan. Käytännössä kuitenkin on niin, että tulevaisuuden tilausperusteisessa toimintamallissa henkilökunta koostuu sekä kohtuullisen suppeasta vakituisesta että kunkin tilanteen edellyttämästä tilapäisestä henkilökunnasta. Seppo Muurinen Muurinen kiinnittää huomiota, Samuli Kallion tavoin, markkinoinnin tärkeyteen ja siihen erikseen varattavaan määrärahaan. Muurisen esiin nostama ajatus keskusten alkoholipolitiikan tarkistamisesta silloin, kun keskuksia käytetään juhlatilaisuuksiin, on syytä jälleen kerran ottaa pohdintaan. Muun muassa ortodoksien kirkon ylläpitämässä Sofiassa Helsingissä ja Tampereen Ilkossa alkoholin käyttö on mahdollista. Hannu Vartiainen Ei kommentoitavaa.

8 Jukka Lehtinen Toteaa lausunnossaan: Olen tutustunut leirikeskustyön organisointia pohtineen työryhmän mietintöön ja totean seuraavaa. Osiossa numero kuusi esitetään isäntien työtehtävän muuttamista pääosin kiinteistönhoitotehtäviksi, mihin minulla ei ole muuta kommentoitavaa, kunhan jossain vaiheessa tulee ohjeita mitä pääosin ja muut osat tarkoittavat. Mukava olisi myös tietää, mitä tarkoittavat harkinnanvaraiset yleisönpalvelutehtävät. Ei muuta tällä kertaa. Työryhmä katsoi, että sanan pääosin tilalle voisi kirjata sanan ensisijaisesti. Samalla työryhmä katsoi, että liian tarkkojen ohjeiden sijaan työn joustava suorittaminen edellyttää mahdollisimman väljiä ilmaisuja. * * * Työryhmän työskentelyn aikana on kirkkoneuvosto, leiritoimintastrategiasta päättäessään, päättänyt pyytää lausunnon leiritoiminnan mahdollisesta ulkoistamisesta. Asiaa pohditaan kiinteistöosaston ja kasvatusasiainkeskuksen vuotuisessa yhteistyötapaamisessa Johtoryhmässä puolestaan on ollut esillä ajatus mahdollisuudesta tuottaa tulevaisuudessa yhtymän työpaikkaruokalan palvelut leirikeskusten toimesta. Ajatus on mielenkiintoinen ja saattaisi toteutuessaan tarjota vakituiselle henkilökunnalle mielekästä työtä leirikeskustoiminnan kannalta hiljaisina aikoina ja varmistaa riittävät vakituiset resurssit leiritoiminnan aktiivikaudelle. Selvitys siitä, millä hinnalla ja resursseilla hanke olisi mahdollista toteuttaa, on annettu Marja Ruusun ja leirikeskusten vastuuhenkilöstön pohdittavaksi. * * * Työryhmä totesi, että ennen asian viemistä yhteiselle kirkkoneuvostolle, tulee: 1. Laatia oma kuvauksensa tiimin yhteisistä tehtävistä. 2. Selvittää mahdollisuudet nettipohjaisen varausjärjestelmän käyttöön ottamisesta ja kustannuksista. 3. Laatia kirkkoneuvoston edellyttämä selvitys leiritoiminnan mahdollisesta ulkoistamisesta. Asiasta keskustellaan kasvatusasiainkeskuksen ja kiinteistötoimiston yhteisneuvottelussa Laatia yhtymän johtoryhmän pyytämä esitys siitä, miten ja millä kustannuksilla leirikeskukset pystyisivät vastaamaan yhtymän työpaikkaruokailusta. Esitys Johtokunta keskustelee saaduista lausunnoista ja työryhmän niiden pohjalta tekemistä ehdotuksista (1-2) sekä käy lähetekeskustelun leiritoiminnan ulkoistamisesta (3) ja työmaaruokalan hoitamisesta leirikeskushenkilöstön voimin (4). Johtokunta palaa asiaan toukokuun 2014 kokouksessa.

9 Ilmoitus Oikaisu Päätös Ei ilmoitusta. Ei oikaisumahdollisuutta. Esityksen mukaan. Valmistelija Hannu Hurme, , hannu.hurme@evl.fi 32 MÄÄRÄAIKAISEN OPPILAITOSPAPIN VIRAN TÄYTTÄMINEN AJALLE Peter Gustavsonin jäädessä eläkkeelle päätti kasvatusasiain johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Peter Gustavsonilta vapautuvaan virkaan siirrettäisiin suostumuksensa perusteella ilman hakumenettelyä kansainvälisen- ja oppilaitostyön pastori Mia Pusa ja häneltä vapautuva virka täytettäisiin määräaikaisesti ajalle siten, että kansainvälisen työn osuuden (50%) hoitaisi tuomiokirkkoseurakunnan pastori Miika Ahola ja oppilaitostyön (50%) osuuden parhaillaan PTK:ssa viransijaisena työskentelevä ja syksyllä 2014 väitöskirjatyönsä aloittava pastori Laura Kajala. Kokouksessaan 6.3. kirkkoneuvosto hyväksyi Mia Pusaa ja Miika Aholaa koskevat esitykset. Laura Kajalan osalta kirkkoneuvosto piti kasvatustoimen johtajan valmistelua puutteellisena, koska yhtymän omien pappien mahdollista kiinnostusta kyseisen määräaikaisen viran hoitamiseen ei oltu kysytty ja päätti, että tällainen kysely ennen päätöksen tekoa pitää tehdä. Kirkkoneuvoston päätökseen sisältyi ajatus sellaisen työntekijän löytämisestä, joka voisi toimia sekä paikallisseurakunnassa että kasvatusasiainkeskuksessa ja näin keventää jonkin seurakunnan talouspaineita vastaavalla tavalla, joka päätösten johdosta tapahtui tuomiokirkkoseurakunnassa. Kasvatustoimen johtaja on yhtymän Viikkonaakka-lehdessä julkaissut seuraavan tiedustelun, jossa viimeinen hakuaika, jotta asia ehtii vielä johtokunnan käsittelyyn, on kello 12. KIINNOSTAAKO KASVIKSEN OPPILAITOSTIIMI Yliopistopappimme Peter Gustavsonin jäädessä eläkkeelle tulevan syyskuun alussa, päätti kirkkoneuvosto kokouksessaan 6.3. siirtää kansainvälisen- ja oppilaitostyön pastori Mia Pusan Peteriltä vapautuvaan yliopistopapin virkaan alkaen. Lisäksi päätettiin, että pastori Miika Ahola hoitaa 50 % kansainvälisen työn papin tehtävät ajalla Pohjaesityksessä esitettiin lisäksi, että pastori Laura Kajala hoitaisi 50 % oppilaitospapin virkaa ajalla Kirkkoneuvosto edellytti kuitenkin, että ennen päätöksen tekoa tulee vielä tiedustella seurakuntayhtymän muun papiston mahdollista kiinnostusta puolikkaan yliopistopapin viran hoitamiseen.

10 Johtosäännön mukaan yhdellä oppilaitospastorilla tulee olla hyvä molempien kotimaisten kielten taito ja opiskelijatyön ja kansainvälisen työn pastorilla viran hoitamiseen riittävä englannin kielen taito. Yliopistomaailman kansainvälisyyden vuoksi ja työn osittain tapahtuessa Åbo Akademissa me edellytämme valittavalta hyvää suomen, ruotsin ja englannin kielen osaamista. Johtosäännön mukaan työn kuvaan kuuluu yhdessä muiden oppilaitospastorien kanssa huolehtia 1) korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten piirissä tehtävän kristillisen työn suunnittelusta ja toteuttamisesta 2) opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan sielunhoidosta, jumalanpalveluksista sekä pienryhmätoiminnasta 3) yhteyksistä opiskelijoiden parissa toimiviin opiskelijajärjestöihin ja suorittaa muut tehtävät, jotka kasvatusasiain johtokunta tai keskuksen johtaja antaa. Kokemuksemme mukaan työ on johtosääntöjä suurempi, mielenkiintoinen, haastava ja vaativa. Työn arki aukeaa seuraavan meditaation kautta: Mikäli osaat oman uskosi ja teologisen tietämyksesi avulla luontevasti kohdata kirkosta etääntymässä olevan nuorten aikuisten maailman, olet kirkon virkajärjestyksen kaikilta osiltaan hyväksyvä, tiimi- ja selektiivityöhön orientoitunut pappi, pystyt irrottautumaan nykyisestä työstäsi hoitaaksesi täysipainoisesti puolikasta oppilaitospapin virkaa, olet hyvin perillä yliopistoyhteisön nykyisistä haasteista, liikut sujuvasti eri ikäisten yliopistomaailman ihmisten parissa, et häkelly ihmisten minkäänlaisten ongelmien edessä, olet valmis taistelemaan lähimmäisesi oikeuksien puolesta, olet kiinnostunut ja omaat kokemuksia uskontojen välisestä dialogista, hallitset dominikaanien työmetodin, pidät hengellisen työn ajattomuutta epämukavine työaikoineen, leireineen ja viikonlopputehtävineen itsestään selvyytenä ja olet kiinnostunut rakentamaan ja ylläpitämään yhteyksiä kollegoihin Suomessa ja maailmanlaajuisessa työyhteisössä, voit toimittaa vapaamuotoisen kiinnostuksesi ja hakemuksesi kasvatustoimenjohtaja Hannu Hurmeelle viimeistään maanantaina kello Virkajärjestelyjä valmistellessaan kasvatustoimen johtaja on yhdessä oppilaitostyön tiimin ja kasvatusasiain johtokunnan kanssa arvioinut puolikkaan oppilaitospapin viran täyttöä ennen muuta viran omien haasteiden kautta. Mikäli tehtävien täytössä voidaan, joustavasti yhteistyötä tehden, samalla tukea seurakuntien talous- ja muita haasteita, on se toki hyvä asia, mutta seurakuntien talousongelmien ratkaiseminen ei voi olla yhtymän yksiköissä tehtävien ratkaisujen ensisijainen perusta. Oppilaitostyön operatiivisen yhteisön yhteisen näkemyksen mukaan ratkaisu, jossa puolikkaan viran hoitaja ei toimi yhtä aikaa paikallisseurakunnan tai yhtymän muissa tehtävissä, on työmuodolle optimaalinen ennen muuta viran edellyttämän ajankäytön suhteen. Muista viime aikoina yhtymässä tehdyistä yhdistelmäratkaisuista tämä virka poikkeaa oleellisesti ennen muuta ajankäytön osalta. Diakoniakeskuksen kahden viran yhdistäminen toteutuu saman yksikön ja

11 työnjohdon sisällä. Sairaalapapin ja seurakuntapapin työt voidaan jakaa usealla toimivalla tavalla, vaikka siten, että pappi toimii puoli päivää sairaalassa ja puoli päivää seurakunnan tehtävissä. Kansainvälisen työn ja seurakuntapastorin tehtävien yhdistäminen nimenomaan tuomiokirkkoseurakunnan piirissä ja työnjohdossa on toimiva ratkaisu, koska kansainvälinen työ fyysisesti toteutuu tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa ja tuomiokirkkoseurakunnan papistosta tehtävään valittu työntekijä on jo nyt osittain toiminut myös kansainvälisen seurakunnan tehtävissä. Oppilaitostyön työnkuva ja ajankäyttö on työmuodon kokonaisvaltaisuuden takia edellisiä haastavampi. Nyt kahteen osaan jaettavan kaksoisviran rasittavuus on yhdenkin yksikön sisällä muodostunut ongelmalliseksi ja aiheuttanut kohtuuttomuudellaan työntekijän väsymistä. Oppilaitostyön ja seurakuntatyön ajankäytölliset tarpeet ovat sekä yhtenevät että erilaiset ja aiheuttavat molemmissa tapauksissa vaikeuksia töiden järkevään järjestelyyn siten, että molemmat työmuodot myös käytännössä saisivat virasta oman osuutensa. Työn jakamista periaatteella voidaan pohtia erilaisin tavoin. Työn jakaminen viikon sisällä. Ongelmaksi muodostuvat sekä työmuotojen erilaiset että yhteneväiset tarpeet. Seurakuntatyön painopiste osuu viikonloppuihin. Oppilaitostyön pääasiallinen työ oppilaitosten työskentelyaikaan, arkeen, 8-18, maanantaista perjantaihin. Lisäksi työnkuvaan kuuluvat pääosin viikolla pidettävät leirit, myöhäisiinkin ilta-aikoihin sijoittuvat sielunhoitotilanteet ja viikonloppuihin osuvat kasuaalit. Täysipainoinen molempiin haasteisiin vastaaminen edellyttäisi 7 päivän työviikkoa, joka nykyisten sopimusten mukaan ei ole mahdollinen. Työajan jakamisen ongelmaa työviikon sisällä voimme ajatella seurakuntatyön tavanomaisen tilanteen kautta, jossa viikonloppuun osuu jumalanpalvelus ja toimituksia. Sekä jumalanpalveluksen valmisteluun että asiakastapaamisiin tulee, asiakkaille sopivina aikoina, varata aikaa viikolta. Samaan viikonloppuun saattaa lisäksi, seurakunnan tavanomaisen toimituskierron lisäksi, tulla toimituspyyntöjä suoraan opiskelijoilta, jotka listapapin sijaan käyttävät mieluiten itselleen opiskelumaailmasta tuttua pappia. Kun papiston säännölliset viikkovapaat useimmiten sijoittuvat maanantaille ja tiistaille ja perjantai, lauantai ja sunnuntai esimerkin mukaisessa tilanteessa kuluvat seurakunnan tehtävissä on niiden valmistelu suoritettava keskiviikkona ja torstaina. Seurakuntatyön aikataulun ohjatessa papin työviikkoa on vaikea nähdä, miten hän samaan aikaan voisi täysipainoisesti toimia myös oppilaitostyössä. Työn jakaminen viikko-viikko-periaatteella. Työn sijoittaminen viikko-viikko-periaatteella aiheuttaa sekä jatkumo- että vapaapäiväongelman. Työmuotojen tarpeiden mukaan sijoitettuna seurakunnan vapaapäivät osuisivat maanantaihin ja tiistaihin ja oppilaitostyön vapaat lauantaihin ja sunnuntaihin. Näin laadittu 10 työpäivän 4 vapaapäivän rytmi ei takaisi työntekijälle sopimusten mukaisia säännöl-

12 lisiä viikkovapaita. Jos taas vapaapäivät kompromissina olisivat aina sunnuntai ja maanantai, estäisi sekä seurakuntatyön että oppilaitostyön osalta sekä jumalanpalveluksissa palvelemisen että kasteiden toimittamisen ja poistaisi oppilaitostyön maailmasta kokonaan yhden sen työviikon työpäivistä. Työn jatkumon kannalta viikko-viikko-periaate vaikeuttaa oleellisesti työn pitkäjänteistä suunnittelua ja toteuttamista. Väli tulee liian pitkäksi ja käytännössä joutuu myymään paljon ei-oota, on kyseessä sitten kokous, sielunhoitokeskustelu tai tapahtuma. Oppilaitosmaailmassa tapahtumat, kuten vaikkapa tutor-leirit ja muut tapahtumat ovat oppilaitoslähtöisiä ja jos aikataulu ei papille sovi, niin tilanne menee ohi. Tutor-leirien kautta oppilaitospappi saa henkilökohtaisen kontaktin tuhansiin nuoriin aikuisiin. Tätä mahdollisuutta ei tule aikataulutusongelmin vesittää. Työn jakamisen kuukausiperiaatteella. Oppilaitostyössä erityistä ruuhkaa on lukukausien alussa sekä joulun ja pääsiäisen aikoihin. Mutta niin on seurakunnissakin. Lomien osalta oppilaitostyön ainoa järkevä lomakuukausi on heinäkuu, jolloin myös työn kohderyhmä lomailee. Kesäkuu on toimitusten ja sielunhoidon ohessa tulevan lukuvuoden suunnittelua. Elokuussa uusien opiskelijoiden tuleminen aiheuttaa erityisen toiminnallisen ruuhkahuipun. Seurakunnissa kesään tuo lisäpainetta leiritoiminnan huomioiva lomien sijoittaminen. Oppilaitostyön vuosirytmi ei tähän tarpeeseen lisäresursseja mahdollista. Edellä olevan tarkastelun perusteella toimivin ratkaisumalli nyt esillä olevan 50 % oppilaitostyön papin viran hoitamiseen on löytää henkilö, joka oman elämäntilanteensa perusteella pystyy, ilman muita työvelvoitteita, keskittymään yksinomaan tämän 50 % tehtävän hoitamiseen. Seurakuntayhtymä yhdistelmävirka ei kykene palvelemaan toivotulla tavalla kumpaakaan yksikköä. Määräaikaan, kello mennessä, on kiinnostuksensa asiaan ilmoittanut neljä henkilöä: Laura Kajala, Sini-Maaria Kauppi, Pekka Koivukoski ja Jonathan Westergård. Vapaamuotoiset hakemukset liitteenä. Liite 1 32/2014 Hakijoista Pekka Koivukoski ei ole pappi, mutta etsii työtä vihkimyksen saadakseen. Hakijoiden tasapuolisen kohtelu edellyttää haastattelumahdollisuuden tarjoamista kaikille hakijoille. Koska kasvatustoimen johtaja on toiminut esittelijänä kirkkoneuvoston hylkäämässä esityksessä, on hänet katsottava jääviksi uudessa valmistelussa, joka on syytä antaa monipuolisesti asiaan perehtyneen työryhmän tehtäväksi. Työryhmään on syytä valita viranhaltijasihteeriksi lapsityön johtaja Mirkka Torppa, johtokunnan valit-

13 semat edustajat, oppilaitostiimin edustajana ammattioppilaitospastori Atte Airaksinen sekä yliopistomaailmaa edustavat, äidinkieleltään ruotsin- ja englanninkieliset henkilöt. Johtokunnan sovitun aikataulun ja kirkkoneuvoston kokousrytmin mukaan viran täytön aikatauluksi muodostuu: Johtokunta päättää prosessin jatkamisesta Haastattelut työryhmän sopimana päivänä viikoilla 13-15/2014 Työryhmän ehdotus valittavaksi valmis Johtokunta tekee esityksen kirkkoneuvostolle Johtoryhmä ottaa kantaa esitykseen Asia on esillä kirkkoneuvostossa Mahdollisen päätöksen lainvoimaisuus todetaan Virka on mahdollista ottaa vastaan Mikäli aikataulua halutaan nopeuttaa, edellyttää se ylimääräistä johtokunnan kokousta. Tällöin aikataulu voisi olla seuraava: Johtokunta päättää prosessin jatkamisesta Haastattelut suoritetaan ajalla Ylimääräinen johtokunta päättää asiasta Johtoryhmä ottaa kantaa esitykseen Asia on esillä kirkkoneuvostossa Mahdollisen päätöksen lainvoimaisuus todetaan Virka on mahdollista ottaa vastaan Esitys Ilmoitus Oikaisu Päätös Johtokunta tekee päätöksen prosessin jatkamisesta ja sen aikataulusta. Ei ilmoitusta Ei oikaisumahdollisuutta. Johtokunta päätti jatkaa asian valmistelua nopeutetun aikataulun mukaan, jolloin kaikkien virkaan kiinnostuksensa ilmaisseiden haastattelut suoritetaan ja johtokunta päättää esityksestä kokouksessaan Valintaa valmistelevaan haastatteluryhmään valittiin virkamiessihteeriksi lapsityön johtaja Mirkka Torppa, johtokunnan jäsen Kari Kiesiläinen, oppilaitospastori Atte Airaksinen ja oppilaitospastori Mia Pusan nimeämä äidinkieleltään englantia puhuva yliopistomaailman edustaja. Valmistelija Hannu Hurme, , hannu.hurme@evl.fi

14 ILMOITUSASIAT Kirkkoneuvosto 20/ Kasvatusasiainkeskuksen alaisten työntekijöiden virkavapaat ja sijaisuudet. Koski leirikeskushenkilökuntaa ja henkilöitä Eeva Kärkkäinen, Heidi Heikonen ja Minna Grönroos. 23/ Vuoden 2013 tasekirjaan annettavat toimintakertomukset ja tavoitteiden arvioinnit. Taloustoimiston ohje yksiköille. 33/ Kasvatusasiain keskuksen alaisten työntekijöiden virkavapaat ja sijaisuudet. Koski leirikeskushenkilökuntaa. Anna Päivärinnan sijaisena asti toimii Lilli Eloluoto. 56/ (Salainen) Työntekijän lyhennetty työaika. 67/ Leiritoimintastrategian hyväksyminen. Kirkkoneuvosto päätti pyytää kiinteistötoimistoa ja kasvatusasiain keskusta tutkimaan leiritoiminnan hallintoa ja organisaatiota sekä selvittämään palveluiden tuottamista leirialueilla joko ostopalveluna tai omana työnä. Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto 16/ Lapsiasiahenkilön nimeäminen. Nimettiin seurakuntaneuvoston jäsen Maria Puhakka. Päätöspöytäkirjat Yhteisten työmuotojen johtaja 3/ Sari Sundvall-Piha on anonut palkatonta vapaata ajoille: , , , ja Myönnetään. Kasvatustoimen johtaja 15/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Maija Pursiainen on anonut palkatonta vapaata Myönnetään. 16/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Päivi Leinola on anonut palkatonta vapaata Myönnetään. 17/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Eija Suvanto on anonut palkatonta vapaata klo Myönnetään. 18/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Marianne Aalto on anonut palkatonta vapaata Myönnetään.

15 / Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Heidi Muhonen on anonut palkatonta vapaata klo Myönnetään. 20/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Maija Pursiainen on anonut palkatonta vapaata , ja Myönnetään. Kasvatustoimen johtaja on allekirjoittanut seuraavat työsopimukset: Siukola Sirje lastenohjaaja : 38 h 15 min/vk. Esitys Ilmoitus Oikaisu Päätös Kasvatusasiain johtokunta merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Ei ilmoitusta. Ei oikaisumahdollisuutta. Esityksen mukaan. Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi 34 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Tällaisia asioita ei ollut. 35 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Kasvatusasiain johtokunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona kello kirkkoneuvoston kokoushuoneessa, Eerikinkatu 3 A, III kerros. Esitys Ilmoitus Oikaisu Päätös Johtokunta merkitsee kokousajan tietoonsa saatetuksi. Johtokunnan kokoukseen osallistuvat. Ei oikaisumahdollisuutta. Esityksen mukaan. Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi 36 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA MUUTOKSENHAKU Puheenjohtaja kiitti eläkkeelle siirtymässä olevaa yliopistopappi Peter Gustavsonia tämän pitkästä ja ansiokkaasta urasta opiskelijoiden hyväksi. Gustavson vastasi kiittämällä puheenjohtajaa ja johtokuntaa siitä tuesta, jota oppilaitostyö on johtokunnan taholta saanut kokea.

16 Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muutoksenhaku liitteenä 1 36/2014. Kokouksen puolesta: Antti Koponen puheenjohtaja Hannu Hurme sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytään: Kari Kiesiläinen Mari Korhonen Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskuksessa 5. kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A, klo , josta on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululla klo Hannu Hurme