partnerit: Aurinkoinen tulevaisuus ry (osa-hankkeet ja rahoitus vuodest 2009 lähtien)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "partnerit: Aurinkoinen tulevaisuus ry (osa-hankkeet ja rahoitus vuodest 2009 lähtien)"

Transkriptio

1 Valoaurinko ry:n hakemus Taikalamppu-verkostoon pääsemiseksi Loista Lys Shine: Tekemisen taikalamppu yhteistyöhanke lapsilähtöisen kulttuurin vahvistamiseksi partnerit: Aurinkoinen tulevaisuus ry (osa-hankkeet ja rahoitus vuodest 2009 lähtien) leikkiteatteri ry (osahankkeet ja rahoitus vuodesta 2010 lähtien) Reviiri-hanke (osahankkeet ja rahoitus vuodesta 2010 lähtien) muut lapsilähtöiset hankkeet ja kumppanuudet vuosina

2

3 sisällysluettelo Loista Lys Shine: Tekemisen taikalamppu 1. Tausta Tekemisen taikalampulle Lähtökohtana lastenkulttuurin haasteet Lastenkulttuuri vai lasten kulttuuri Voimauttaminen Ympäristökasvatus Mediatodellisuus luovimista ja luovuuttaa Taide- vai kulttuurikasvatusta Menetelmät ja kehittäjät Valoaurinko media taiteena ja kohtaamisen välineenä Aurinkotoiminta Leikkiteatteri Oma piha - Oma lähiö -projekti MINÄ: lapsen katse, leikin voima 2. Lapsilähtöisyyden periaatteet Oma ääni Yhteisöllisyys Tasa-arvoinen yhteiskunta Julkinen tila lapsuudelle Lapsille suunnattu taide Sähköinen yhteisöllisyys Ympäristöt Digitaalinen ekosysteemi ME: yhdessä tehden 3. ME: yhdessä tehden Lapset Vanhemmat Koulut Kulttuurialan toimijat Muut lasten kanssa toimivat tahot Tutkimus Kunnat Taikalamppuverkosto Tehdä ja antaa tehdä Kokeileminen Ekologinen lastenkulttuuri Vuodenaikojen rytmi Leikin tilat pihoilla Leikkipajat Media lasten ja nuorten ilmaisukeinona Zurbaani omien elokuvien lapsilähtöinen malli Zurbaanin uudet vaatteet (kts. liitteet: idealomakkeet) Pilotti Varissuolla Audiovisuaalisen taiteen perusopetus Svenskspråkig Zurbaani-verksamhet Media tulee lähelle Mediabussilla Vikitys - lasten virtuaalinen sanataidepaja vie luovaa kirjoittamista internetiin

4 sisällysluettelo 4.3. Kohtaaminen ja jakaminen Törmäily Karnevaalit Nettijakelun kehittäminen Mediakasvatusringin perustaminen Varsinais-Suomeen Omien elokuvien työskentelymuotojen kehittäminen ja jakaminen Käsin kosketeltavaa Synergiaa Markkinointi ja julkisuus Verkostot ja resurssit Rahoitus ja hallinnointi Henkilöstö, tilat, laitteistot MAAILMA: yhteinen tulevaisuus 5. Tekemisen taikalamppu - saavutukset vuonna LIITTEET: Vuosi suunnitelma ValoAurinko ry:n tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus ValoAurinko ry:n toimintakertomus ValoAurinko ry:n säännöt ja Taikalamppua varten tehtävä sääntömuutos Organisaation yhteistyösopimus ja rahoitussitoumukset Lehtileikkeitä Toimijat, referenssit Hankkeita Yhteistyökumppanit Tutkimuksellisia viitteitä Av- liite

5 LOISTA LYS SHINE TEKEMISEN TAIKALAMPPU tekemisen tekijöiden tekijyyden verkosto 5

6 M I N Ä

7 LOISTA - LYS - SHINE 1. Tausta Tekemisen taikalampulle Tekemisen taikalamppu -hanke on voimauttamisen, vaikuttamisen ja identiteettityön taikalamppuverkosto. Tekemisen taikalampun toteuttaminen on kolmannen sektorin toimijoiden, yhdistysten ja muiden lastenkulttuurialan taitajien yhteisprojekti, joka on avoin kaikille lapsilähtöistä lastenkulttuuria edistäville ja tuottaville tahoille, koosta tai alasta riippumatta. Hankkeen tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten oman äänen kuulumista, tasa-arvoisuutta ja tasapainoisen minuuden kasvua tukevaa lasten- ja nuortenkulttuuria. Samalla Tekemisen taikalamppu tuo esille kulttuurin merkitystä yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia parantavana tekijänä ja kehittää lapsilähtöisen lastenkulttuurin tuottajien ja ohjaajien toimintamahdollisuuksia. Tekemisen taikalamppu kunnioittaa lasta ja nuorta luovana persoonana ja yleisönä, yhteiskunnallisena toimijana ja yksilönä. Se kunnioittaa myös lastenkulttuurin ammattilaisten työtä. Eri tahojen välinen kommunikaatio ja yhteistyö alasta ja toimijan iästä riippumatta juontaa keskinäisestä kunnioituksesta ja kuuntelemisesta. Viestintä, verkostoituminen ja tutkimus palvelevat kaikkia osapuolia niin kolmannella sektorilla, kunnissa kuin kuluttajapuolella. Tekemisen taikalampun myötä Varsinais-Suomeen kutoutuu lapsi- ja nuorisolähtöisten kulttuuritoimijoiden verkosto, joka palvelee niin yleisön, kunnallisten toimijoiden kuin taiteentekijöiden tarpeita. Tekemisen taikalamppu vahvistaa ja edistää niitä oikeuksia itseilmaisuun, joita lapselle YK: n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa määritellään. Konkreettisen näkyvyyden ja kuuluvuuden lisäksi se myös tarjoaa välineitä oman kokemuksen ilmaisemiseen taiteen ja lasten oman kulttuurin keinoin. Lapsella on oikeus paitsi ilmaista mielipiteensä, myös tulla nähdyksi. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, 13. artikla, 1. kohta. pieni sivupuheenvuoro Tekemisen taikalampussa palaa roihuten lasten tekeminen, leikki ja taide käsikädessä, ensin pieninä valoina, mutta vähitellen loppua kohti voimistuen. Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 on ensimmäinen etappimme loistaa kautta maakunnan. Me Tekemisen taikalampun hakijayhteisöt, ValoAurinko ry ja Aurinkoinen tulevaisuus ry, olemme lähteneet rakentamaan omilla tahoillamme lapsilähtöistä lastenkulttuurityötä vuonna Jouduimme tänä vuonna tekemään oman hakemuksemme Taikalamppu-verkostoon pääsemiseksi, koska koimme, ettei työmme ja todellinen lapsilähtöinen lastenkulttuuri saanut riittävästi tilaa Turun kaupungin Kasvunvara-hakemuksessa. Tarjosimme osaamistamme ja testattuja menetelmiämme suunnitelman osaprojektiksi tuloksetta. Uskomme neuvottelujen, kohtaamisten ja keskustelujen voimaan. Uskomme myös siihen, että yhteistyön ja yhteisöllisyyden lämmössä jokainen lapsi ja aikuinen voi loistaa omaa valoaan omimmalla tavallaan, toinen toistaan, toisten erilaisuutta ja eri taitoja arvostaen. Saamme varmasti vielä jonakin päivänä rakennettua Varsinais-Suomeen yhden suuren, yhteisen ja toimivan lastenkulttuurikentän, jossa sekä yksityiset että julkisen sektorin lastenkulttuuritoimijat voivat tehdä työtä samanarvoisina, toisiaan ammattitaidoillaan täydentäen. Siihen tähdäten kehitämme intohimoisesti omaa lastenkulttuurityön sarkaamme, lapsen omaehtoista luovuutta, omaa estetiikkaa ja uteliaisuutta tukien. Toivottavasti vuodesta 2009 osana Taikalamppu-verkostoa. 7

8 M I N Ä

9 LOISTA - LYS - SHINE 1.1. Lähtökohtana lastenkulttuurin haasteet Opetusministeriön perustama työryhmä on arvioinut Taikalamppu-lastenkulttuurikeskuksia työryhmämuistiossa Taikalamppujen valossa vuonna Sen perusteella lasten ja nuorten kultuurityötä voidaan kehittää entistä korkeatasoisemmaksi mm. lisäämällä työhön kohdistuvaa yliopistollista tutkimusta ja asianmukaista arviointia, vahvistamalla jo versonnutta poikkitaiteellisuutta sekä tukemalla erityisesti lapsikeskeisyyttä, innovatiivisuutta ja luovuutta. Lastenkulttuuri ansaitsee myös enemmän julkisuutta ja asiantuntevia näkemyksiä osana muuta kulttuurista käytävää keskustelua. Lasten kuuleminen on merkittävä varhaiskasvatusta ja muuta lasten kanssa tehtävää työtä ohjaava periaate. Vaikka osallisuudesta ja osallistumisesta puhutaan, lasten arkiselle toimijuudelle on annettava enemmän käytännössä. Tarvitaan lisää toiminnallisia menetelmiä ja jo löydettyjen toimintatapojen aktiivista hyödyntämistä, jotta lapset ja nuoret saavat roolin yhteiskunnan aktiivisina toimijoina itseään koskevissa asioissa. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ) Taikalamppuverkosto edustaa OPM:n virallisesti tukemaa lastenkulttuuria. Miten lasten omaehtoinen (lapsilähtöinen) luova toiminta näyttäytyy valtakunnallisessa Taikalamppu-lastenkulttuuriverkostossa? Nähdäänkö tässä kontekstissa lapsi subjektina, toimivana olentona vai enemmän toiminnan kohteena ja minkälaisin keinoin lapsen oma ääni saadaan kuuluviin? Lasten kulttuuri- ja taidekasvatuksen pääpaino tulisi olla osallistavan toimintakulttuurin luomisessa. Kohtaavassa toimintakulttuurissa toiminta on vastavuoroista, jolloin sekä aikuiset että lapset hyväksytään aktiivisina, osaavina ja luovina toimijoina sekä tiedon ja kulttuurin tuottajina. Tekemisen keskiössä on osallistava, ryhmälähtöinen prosessi: aloitteentekijöinä ovat lapset itse, omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan. Myös tekeminen itsessään ja toimiminen ryhmässä on tärkeää, yhtä tärkeää kuin lopputulos. Tämä ei poissulje sitä, että lopputuloksena voi olla myös taiteellisesti kunnianhimoisia ja korkeatasoisia tuotoksia, joskin jo tekemisen prosessi ja toimiminen ovat arvostettuja päämääriä. Kohtaavassa ja osallistavassa toimintakulttuurissa ei pelkästään kuunnella toista. Aito kuuntelu ja tarkkaavaisuus luovat erityisen hyvät edellytykset kasvulle, luovuudelle, kehittymiselle ja oppimiselle. Tekemisen taikalampun moottorina toimivat 2000-luvulla yhdessä 0 18-vuotiaiden kanssa kehitetyt lapsilähtöiset menetelmät. Valoaurinko ry:n osaaminen painottuu lapsen oman äänen ja yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseen mediakasvatuksen keinoin. Aurinkoinen tulevaisuus ry:n Lasten aurinkojuhla edustaa ajankohtaisia ympäristökasvatuksen haasteita kestävän kehityksen arvopohjaa viedään eteenpäin lapsen leikin, uteliaisuuden ja oman mielikuvituksen voimalla. Tekemisen taikalampun päähakijoiden osaamista täydentävät muut lapsilähtöiset hankkeet kuten Leikkiteatteri ry:n leirit sekä Marianne Vuokon kehittämä Reviirihanke. Vuosien aikana hanke tulee täydentymään muiden tahojen osaprojekteilla, joiden lähtökohtana on ymmärrys lapsen omista vahvuuksista ja lasten oman kulttuurisen tilan laajentamisesta. Tekemisen taikalamppu on avaus tuoda nuorten ihmisten itse tuottama kulttuuri osaksi Taikalamppu-osaamista valtakunnallisesti. 9

10 M I N Ä 1.2. Lastenkulttuuri vai lasten kulttuuri Lastenkulttuuri jaotellaan karkeasti kahteen osaan: kulttuuria lapsille, joka sisältää laajasti kaiken lapsille suunnatun kulttuuritarjonnan, sekä lasten omaan kulttuuriin, joka on ennen kaikkea suullista kulttuuria, leikkiin ja kerrontaan perustuvaa lasten omaa maailmaa. (Opetusministeriö 2003, 4 9.) Lapsilla tarkoitetaan tässä yleisesti alle 18-vuotiaita; tällöin käsite kattaa ainakin osan ikäryhmästä nuoret. Tämä määrittely on linjassa toisaalta Opetusministeriön julkaiseman lastenkulttuuripoliittisen ohjelman sekä YK:n lastenoikeuksien julistuksen kanssa. Lastenkulttuurin kannalta katsottuna raja nuorten kulttuurin suuntaan on varsin liukuva. Taiteen keskustoimikunnan opetusministeriölle luovuttaman Kulttuuri kasvaa lapsissa -ehdotus lasten kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi (2002, 17) esitetty määritelmä lastenkulttuurista edustaa uusinta, yhteiskunnassamme vallalla olevaa käsitystä. Siinä lastenkulttuuri jaotellaan kolmeen osaalueeseen: 1. yleisesti lasten suhde kulttuuriin (lasten osuus kulttuurista ja osallisuus kulttuuriin) 2. erityisesti rajattu lastenkulttuuri (lapsille tuotetut taide- ja kulttuuripalvelut) 3. Lasten oma (lapsuuden) kulttuuri Lasten suhteella kulttuuriin tarkoitetaan sitä, että lapsi kasvaa tietyssä kulttuurissa ja kulttuuriin. Omalta osaltaan hän myös osallistuu yhteisönsä kulttuuristen arvojen ylläpitämiseen ja uudistamiseen. Erityinen lastenkulttuuri käsittää kaikki lapsille tarkoitetut kulttuurin ilmentymät aina koulusta kulttuuri-instituutioihin, taidekasvatukseen ja kaupalliseen kulttuuritarjontaan. Lasten oma kulttuuri on puolestaan ennen muuta suullista kulttuuria, leikkiin ja kerrontaan perustuvaa lasten itse luomaa kulttuuria. Se ottaa vaikutteita aikuisten kulttuurista ja aikuisten lapsille suuntaamasta kulttuuritarjonnasta, mutta noudattaa pitkälti omia lakejaan. Lapsille suunnattu kulttuuritarjonta ja lasten oma luova toiminta eivät ole toisiaan poissulkevia. Lasten oma kulttuuri voi toteutua myös aikuisten määrittämän kulttuuritarjonnan yhteydessä, jos siinä annetaan mahdollisuus lapsen omaehtoiselle luovalle toiminnalle. Lasten kulttuurista puhuttaessa puhutaan usein oikeastaan aikuisten lapsille tekemästä kulttuurista. Suurin osa lasten kulttuurituotteista esim. teatterin, kirjallisuuden ja elokuvan alalta on aikuisten tekemiä. Kulttuuritoimintaan lapset saavat osallistua aikuisten johdolla. Lasten omaehtoisesti tuottama kulttuuri jää usein vähemmälle huomiolle tai kokonaan näkymättömiin. Tekemisen taikalamppu -hanke pureutuu lasten kulttuurin mahtiin. Hanke toimii lapsuuden kulttuurin puolestapuhujana, leikin tilan raivaajana ja nuorten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääjänä. Toiminnalla on kuitenkin aikuisen määrittämät päämäärät, onnellisten ja tasapainoisten tulevaisuuden tekijöiden kasvattaminen. Tekemisen taikalamppu perustuu aikuisten kasvattajien valitsemiin arvoihin: oman äänen esiintuontiin, yhteisöllisyyden ja yhteishyvän vaalimiseen. Kaikki keinot tavoitteiden saavuttamiseksi tukeutuvat lapsen omaan tapaan oppia, leikin ja luovuuden voimaan opettajana. Tekemisen taikalamppuraivaa tilaa vapaalle kokeilemiselle ja teoille, jonka kautta lapset ja nuoret saavat ituja toimeliaisuuden, vaikuttamisen ja omien kykyjen kantavuudesta. Toisaalta hanke muistaa tarpeen olla rauhassa ja puuhailla ilman päämääriä. Tekemisen taikalamppu ammentaa näköalansa, jopa toimintakulttuurinsa, lasten maailmasta, prosessinomaisuudesta, kokeilemisen ja kehittämisen riemusta sekä innosta heittäytyä uusiin haasteisiin. Tekemisen taikalamppu on vastavuoroinen prosessi, jossa lasten näkökulmat ravistelevat aikuisten mentaliteetteja.. Hanke on oppimisprosessi, jossa lasten kyvyt nauttia hetkestä, työskennellä kritiikittömästä ja tyytyä vähään, toimivat valtakulttuurin kritisoijana. Meidän aikuisten kiireinen, hektinen ja kyyninen maailmankuvamme saa Tekemisen taikalampun myötä uusia näköaloja. Samalla lastenkulttuuri ja Taikalamppu-verkosto Suomessa saavat vanvan lapsuuden kulttuurin painotuksen.

11 LOISTA - LYS - SHINE Voimauttaminen Voimauttaminen (valtauttaminen, valtaistaminen, engl. empowerment) on osoittautunut tärkeäksi poikkitieteelliseksi käsitteeksi sekä identiteettityön ja kasvatuksen välineeksi. Voimauttaminen käsitteenä tai työkaluna on käytössä niin yhteiskunta- ja kasvatustieteissä kuin taiteentutkimuksessa ja lapsilähtöisessä taidetyöskentelyssäkin. Kun emansipaatiossa lähdetään liikkeelle yhteiskunnasta ja koetetaan muuttaa yhteiskunnan voimatasapainoa taivuttelemalla ihmiset toimimaan omalle ideaalille edullisella tavalla, voimauttaminen lähtee yksilön tai ryhmän tarpeista. Voimauttaminen on oikeastaan enemmänkin voimautumista; itsen arvostamista, omasta toiminnasta ja saavutuksista nauttimista. Voimauttaminen on erojen tunnistamista, hyväksymistä ja arvostamista. Fanityttökulttuuri on kulttuuria siinä kuin poikien rokkibändikin ja tytöille on hyvä ja tärkeä asia tajuta tämä. Itsen arvostaminen on tie itseluottamukseen ja oman äänen rohkeaan esilletuomiseen. Kokemus siitä, että on hyvä, että itsellä on jotain omaa ja tärkeää ja että asioihin voi vaikuttaa, on rokote kyynisyyttä, hälläväliä-asennetta ja masentumista vastaan. Voimauttamisen käsite on edellä mainituista syistä kuin tehty Tekemisen taikalampun lähtökohdaksi ympäristö- kasvatus Ilmastonmuutos, ympäristöuhat, ekologisen tasapainon kysymykset ovat arkielämäämme luku on tuonut ihmislajille eteen pohdinnan paikan oman toimintamme seurauksista. Lastenkulttuurin kohderyhmästä, lapsista ja nuorista, kasvavat huomisen rakentajat. Kasvatustyön ajankohtaisin haaste liittyy kestävän kehityksen päämäärien sisäistämiseen ja kuinka tuoda ympäristökasvatuksen sisällöt osaksi kulttuurikenttää. Taidekasvatus, itseilmaisu, tekemisen kautta uuden löytäminen ovat vahvoja oppimisen keinoja. Meillä kulttuurityön ammattilaisilla on hallussamme mahti syväopettamiseen, tunteiden ja tekemisen kautta mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttamiseen. Voimme opettaa opettamatta, puitteiden ja mahdollisuuksien rakentamisella. Voimme tarjota lapsille hetkiä löytää itse kumppanuuus ympäristön, kanssaihmisten ja itsensä kanssa. Tämän vuoksi lastenkultturin ammattilaiset kantavat suuren vastuun toimintaa ei saa jättää puolinaiseksi, päämäärättömäksi ja pinnalliseksi. Lastenkulttuurin on vastattava ajankohtaisiin haasteisiin. Siksi Tekemisen taikalamppu keskittyy sisällössään ekologian, ihmisten keskinäisen solidaarisuuden ja yksilön yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoihin. 11

12 M I N Ä Mediatodellisuus - luovimista ja luovuutta Muuttunut, medioitunut yhteiskunta aiheuttaa riskitekijöitä tämän päivän lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Kaupallisuus lisääntyy jatkuvasti, mainontaa kohdistetaan yhä enemmän lapsiin ja nuoriin, eikä TV-sarjojen ihannekuvia pääse pakoon helpolla. (Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen kehittämiseksi, 2007) Toisaalta media on nykyajan lasten ja nuorten kulttuuria, sekä aikuisten heille tarjoamaa että lasten ja nuorten itse tuottamaa. Media on käsityötä ja vaikuttamista, se määrittää identiteettiä ja luo roolimalleja. Vietämme suurimman osan vapaa-ajasta median parissa. Nuori ei miellä mediaa ja mediakasvatusta muusta elämästä erilliseksi osa-alueeksi, vaan kommunikoi ja ilmaisee itseään kuvien, tekstien, netin, tekstiviestien ja muiden medioiden avulla ja kautta. Media on osa erittäin suuri osa lapsen ja nuoren elämää. Mediakasvatuksella tuetaan lasten ja nuorten tasapainoisen mediasuhteen kehittymistä. Tavoitteena on, että mediataitoja käytetään oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa oman ja toisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Mediakasvatuksen puutteet taas näkyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Median vaikutuspiiristä pudonneet nuoret ja lapset ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnallisesta toiminnasta. Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen kehittämiseksi Mediakasvatuksessa sekä luku- että kirjoitustaidon pitäisi kulkea käsi kädessä, kuten muussakin taide- tai kulttuurikasvatuksessa. Nykyään on alettu käyttää mediakasvatuksen sijaan termiä medialukutaito, joka sisältää mm. eri medioiden käytön hallinnan ja niiden ominaislaadun tuntemuksen, median muotokielen tuntemuksen ja tulkintataidot, kyvyn arvioida ja arvottaa mediasisältöjä sekä mediatuotannon toimintatapojen tuntemuksen (Suominen 2004, 32). Tekemisen taikalamppu vastaa näihin haasteisiin tarjoten lapsille mahdollisuuksia median avulla ilmaisuun, tekemiseen ja oman kanavan löytymiseen. Mediaan on helppo yhdistää eri taiteenmuotoja ja kerronnan tapoja. Esimerkiksi omakuva-elokuva voi sisältää kollaasinomaisesti niin animaatiota, dokumentaarisia otoksia kuin näyteltyä draamaakin. Media taiteena on Tekemisen taikalampun keskeinen lähtökohta. Toimintamme tarkoituksena on antaa nuorille elokuvien ja median sisällön suhteen välineitä. Kehitämme käsikirjoitusta eteenpäin kuten kuka tahansa käsikirjoittaja, hiomme leikkausta, kuvaamme otoksen uudestaan ja uudestaan, kunnes voimme yhdessä olla tyytyväisiä. Kannustamme lapsia kehittämään tarinoitaan ja ideoitaan kohti omaa näkemystä, omaa ilmaisua. Näin nuoret elokuvan tekijät oppivat luomaan uutta, eivät vain kopioi aikuisten luomaa valtamediaa. Lapset ja nuoret ovat toiminnassamme elokuva- tai mediataiteilijoita, samaan tapaan kuin he voivat kuvataidekoulussa olla kuvataiteilijoita tai tanssikoulussa tanssijoita. Työskentelyn ja tekniikan hiominen auttaa myös oman äänen kuuluville saamisessa. Hiottua ja viimeisteltyä elokuvaa on muidenkin helpompi seurata. Media on kohtaamisen väline, joka mahdollistaa myös kokemusten jakamisen, omien ajatusten ja tuotosten reflektoimisen suhteessa toisiin samanikäisiin. Median kautta nuoret voivat tehdä omasta yhteistä, yksityisestä yhteisöllistä. Kohdata toisiaan tasavertaisina tekijöinä. Lapset ja nuoret eivät miellä netissä tapahtuvaa kanssakäymistä oikeasta elämästä irrallisina mediatapahtumina, vaan se on merkittävä osa heidän sosiaalisten verkostojensa ylläpitoa.

13 LOISTA - LYS - SHINE Taide- vai kulttuurikasvatusta Tekemisen taikalamppu nojautuu kasvatustyössään taideilmaisun keinoihin. Se nojautuu myös leikin ja lapsuuden kulttuurin keinoihin. Toiminnan sisällöt kumpuavat ajankohtaisista haasteista, medioiden ylivallasta, passivoitumisen uhasta sekä ekologisista kysymyksistä. Tekemisen taikalamppu on hanke lasten oman sanoman, vaikuttamisen ja näkymisen lisäämiseksi. Se on hanke kestävän kehityksen arvomaailman ja mediakriittisyyden sisäistämiseksi. Kaiken tämän edistämiseksi käytetään niin taideilmaisun kuin lasten kulttuurin vahvuuksia. Tekemisen taikalamppu ei rajaa itseään taidealojen mukaan, vaan kokee päämäärät lastenkulttuurityön motivaattoreiksi. Lastenkulttuurin tehtävänä ei ole taideilmaisun eri lajien opettaminen, sen tavoitteena on useiden erilaisten medioiden äänen, kuvan, musiikin, leikkipihan rakentamisen, verkkovaikuttamisen, keskinäisen kanssakäymisen hallitseminen. Lasten maailmassa tiede ja taide, leikki ja oppi, hyöty ja viihde, visuaalisuus ja kuunteleminen, lyövät joustavasti kättä. Lastenkulttuuri on jatkuvia rajanylityksiä, joissa aikuisten luomat käsitteet ja kategoriat saavat huutia. Siksi Tekemisen taikalamppu ammentaa toimintakulttuurinsa lapsuuden kulttuurin vahvuuksista, ennakkoluulottomuudesta, heittäytymisestä, kokeilemisesta ja monialaisuudesta. Se on ajoittain taidekasvatusta, ajoittain välineiden harjoittelua, ajoittain leikkiä. Kaikkiaan toiminta on oppimista, tasapainoisen huomisen rakentamiseksi. Kulttuuri on ihmisen keino selvitä, siihen perustuu myös Tekemisen taikalamppu Menetelmät ja kehittäjät Aikuisten ja lasten yhdessä tuottama kulttuuri on Tekemisen taikalampun ydin. Silloin molemmilla on aloitteentekomahdollisuus. Taitavan ohjaajan opastuksella lapset voivat aidosti saada oman äänensä kuuluviin ja tuottaa omannäköisiään tuotoksia. Ensimmäinen haaste on huomioida lapset työn suunnittelijoina ja toteuttajina. On selvitettävä, millaisia toiveita ja ajatuksia lapsilla on. Hedelmällinen alku tekemiselle on molemminpuolinen kiinnostus toisen ajatuksista. Silloin innostutaan yhdessä, tuodaan esiin monia, yllättäviäkin tapoja tulkita asia. Tällainen keskustelu perustuu vastavuoroisuuteen, kumppanuuteen. Paras tapa tuoda esiin lasten ideoita ja toiveita on kuitenkin toiminta; leikki, draama, kätten taidot, nukketeatteri, sadutus, elokuvan teko ovat suurenmoisia portteja lasten maailmaan, kunhan tekemisen tavassa huomioidaan lapsilähtöisyys. Tekemisen taikalampulla on suuret tavoitteet, suorastaan maailman ekologisesti ja henkisesti pelastavat. Hankkeen suunnittelijoilla on varmuus asetettujen päämäärien järjellisyydestä, koska vuosien työskentely lasten ja nuorten kanssa on valanut heihin uskoa lasten omaehtoisen tekemisen voimasta. Tekemisen taikalampun käytännön toimet perustuvat menetelmiin, joita on kehitetty yhdessä kohderyhmän kanssa. Ne ovat palkittuja ja kiiteltyjä työtapoja, niin lasten, nuorten kuin aikuisten kasvattajien puolelta. Jokainen metodi pohjautuu kohderyhmän tarpeisiin, näkemyksiin ja itse luotuohin lopputuloksiin. 13

14 M I N Ä Valoaurinko Media taiteena ja kohtaamisen välineenä ValoAurinko ry:n tarkoituksena on antaa nuorille elokuvien ja median sisällön suhteen välineitä. Kehitämme käsikirjoitusta eteenpäin kuten kuka tahansa käsikirjoittaja, hiomme leikkausta, kuvaamme otoksen uudestaan ja uudestaan, kunnes voimme yhdessä olla tyytyväisiä. Kannustamme lapsia kehittämään tarinoitaan ja ideoitaan kohti omaa näkemystä, omaa ilmaisua. Näin nuoret elokuvan tekijät oppivat luomaan uutta, eivät vain kopioi aikuisten luomaa valtamediaa. Lapset ja nuoret ovat toiminnassamme elokuva- tai mediataiteilijoita, samaan tapaan kuin he voivat kuvataidekoulussa olla kuvataiteilijoita tai tanssikoulussa tanssijoita. Työskentelyn ja tekniikan hiominen auttaa myös oman äänen kuuluville saamisessa. Hiottua ja viimeisteltyä elokuvaa on muidenkin helpompi seurata. Media mahdollistaa myös kokemusten jakamisen, omien ajatusten ja tuotosten reflektoimisen suhteessa toisiin samanikäisiin. Median kautta nuoret voivat tehdä omasta yhteistä, yksityisestä yhteisöllistä. Kohdata toisiaan tasavertaisina tekijöinä. Lapset ja nuoret eivät miellä netissä tapahtuvaa kanssakäymistä oikeasta elämästä irrallisina mediatapahtumina, vaan se on merkittävä osa heidän sosiaalisten verkostojensa ylläpitoa. ValoAurinko on saanut lasten elokuvataide -toimintansa tukemiseen mm. opetusministeriöltä useita eri rahoituksia. ValoAuringon elokuvatyöpajoissa toteutettuja elokuvia on ollut esillä useilla eri kansainvälisillä lastenelokuvien festivaaleilla. Zurbaani-metodin kehittäneet elokuvataiteilijat Metsämarja ja Antti Aittokoski on palkittu Turun kaupungin myöntämällä Aboa-palkinnolla vuonna ValoAuringon aiempia tv- ja elokuvatuotantoja: - Kollikallion Skidit, rokkaava kokoperheenelokuva 45 min. Levitys: FS Film Oy, MTV 3:lla (v. 2005). - Kikatuskulttuuria ja kulutusjuhlaa avauselokuva 2011lastenkulttuuriseminaariin. (2005) - Lasten kaupunki-lyhytelokuva lastenkulttuuritapahtumasta 2011-hanketta varten. (2005) - Leffatuutti Zurbaani -televiosiosarja Yle tv 2:lle 10 x 10 min. (2006) - Tulikeiju - paloturvaelokuva, 14 min, levitys SPPL (2006) - 10 käskyä lasten silmin. Tilaaja: Turun ja Kaarinan srk-yhtymä. (2007)Levitys Lasten Keskus - 9 Raamatunlausetta. Tilaaja: Turun ja Kaarinan srk-yhtymä. (2007) - Tulikeijun tietoiskut televisiosarja 6 x 2,5 min., Yle tv 2, 2008 Lisätietoa: ja liite: Zurbaani-menetelmä

15 LOISTA - LYS - SHINE Aurinkotoiminta Aurinkoinen tulevaisuus ry:n tavoitteet perustuvat ekologisen tasapainon ja eettisyyden lisäämiseen. Keinoina tässä asennekasvatuksessa hyödynnetään eri ikäryhmille ominaisia oppimisen tapoja ja luovuutta. Menetelmät soveltuvat niin varhaiskasvatukseen kuin alakouluikäisille. Yhdistys on kehittänyt myös ikäryhmälle vuotiaat soveltuvia taideympäristökasvatuksen metodeja. Aurinkotoiminnan ytimenä on ymmärtää lasten oman tekemisen logiikkaa. Lapsen kasvua ruokitaan ekologisesti ja eettisesti kestävillä vinkeillä. Aivan pienimmät lapset saavat teollisesti tuotettuun arkiympäristöönsä uudenlaisia näkökulmia luonnonmateriaaleja, luonnon tuntumia lähestyessään. Leikki-ikäisten mielikuvitusmatkoja ruokitaan itsetekemiä ympäristöjä, leikin välineitä ja rekvisiittää valmistamalla. Lapsille tarjotaan myös mahdollisuuksia puistorakentamiseen ja oman lähiympäristönsä muokkaamiseen. Kaikkialle levitetään leikin ja lapsuuden idealistista ilmapiiriä. Yläkouluikäiset käsittelevät eri taideilmaisun keinoin ympäristöuhkia ja keksivät innovatiivisia ratkaisuja haasteisiin. Lasten Aurinkojuhla vastaanotti kulttuuriministeri Stefan Wallinin myöntämän Lapsenpäivän palkinnon vuonna Toiminnan ajankohtaisuudesta kielivät myös useat Ympäristöministeriön avustukset ympäristökasvatuksen kehittämiseksi. Lisätietoa: ja Suosalo, Tavasti etc: Lasten aurinkovuosi - opas ekologiseen lastenkulttuuriin. Kustannusosakeyhtiö Sammakko ValoAurinko ry:n ja Aurinkoinen tulevaisuus ry:n lisäksi Tekemisen taikalampussa vaikuttavat muut lapsilähtöisen lastenkulttuurityön ammattilaiset. Esimerkkeinä vuoden 2009 aikana aloitettavasta yhteistoiminnasta ovat Leikkiteatteri ry ja Marianne Vuokon Reviiri-hanke. Vuosien aikana hanke vahvistuu myös muilla tekijöillä Leikkiteatteri Leikkiteatteri-yhdistys ry on valtakunnallinen lastenkulttuuri- ja nuorisojärjestö. Toiminta on lapsilähtöistä, lasten omaa kulttuuria, ideoita ja ajatuksia kunnioittavaa. Leikkiteatteri-metodin toimintaperiaate on teatteri-ilmaisun ja käden taitojen yhdistäminen tavoitteellisessa prosessissa. Draama antaa erinomaiset mahdollisuudet eri taiteenmuotojen, teatteritaiteen, musiikin, tanssin ja liikeilmaisun sekä kuvataiteen, yhdistämiselle ja myös osallistujien omien taitojen hyödyntämiselle. Toiminnassa jokaiselle löytyy omin alansa: arka esiintyjä voi olla luova rakentaja, huono sahaaja taas hyvä improvisoija, jokainen on hyvä jossain. Kiehtovaan teemaan tiiviisti liittyvät teatteriharjoitukset ja rekvisiitan rakentaminen yhteistä lasten ideoimaa katuteatteri-esitystä varten luovat ryhmään vahvan ja iloisen yhteishengen. Tämä auttaa kaikenlaisten lasten sopeutumista ryhmään. Teeman valinta on Leikkiteatteri-metodissa oleellista, se sitoo yhteen eri osa-alueet ja luo kehyksen toiminnalle luotsaten sitä kohti tavoitettaan, viimeisen päivän esitystä. Kurssin aikana rakennetaan katuteatteriesitys, johon lapset itse valitsevat omat roolihahmonsa. Näytelmä kirjoitetaan lasten roolihahmojen, improvisaatioiden ja sadutus-menetelmää hyödyntäen lasten omien tarinoiden pohjalta. Jokainen näytelmä on tekijöidensä näköinen ja jokaisella on näytelmässä itse suunniteltu unelmarooli. Viimeisen päivän esitys on tärkeä osa prosessi, mutta ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan täkeintä on kaikki mitä matkan varrella tapahtuu. Leikkiteatteri-metodissa kaiken tekemisen, niin kuin loppuesityksen, tarkoituksena on tarjota lapsille onnistumisen elämyksiä. Lisätietoja: ja Reetta Vehkalahden kirjat Leikkivä teatteri, opas teatteriilmaisun ohjaajalle ja Kehu lapsi päivässä, vinkkejä ja toimintatapoja lapsen itsetunnon tukemiseen. 15

16 Oma piha - Oma lähiö -projekti Oma piha - Oma lähiö -projekti on kulttuuri- ja taidehanke, joka pohjaa draamakasvattaja Marianne Vuokon kehittämään Oma reviiri -reittejä osallistavaan toimintakulttuuriin -hankkeen malliin. Oma reviiri on yhteisöllinen taidekasvatusprojekti lähiöissä asuville turkulaisille lapsille. Oma piha - Oma lähiö -projektissa mallia viedään alueyhteistyön muodossa eri kuntien lähiöalueille. Kuten omassa reviirissäkin lähtökohtana on oman asuinpaikan tutkiminen lapsen näkökulmasta. Keinoina ovat kuvataide, sanataide, media ja teatteri. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda konkreettinen toimintamalli siitä, miten yhteisöllisen taidekasvatuksen keinoin edistetään lasten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lähiyhteisöissään. Ennen kaikkea on tarkoitus korostaa lasten oman näkökulman esiintuomista, lasten roolia toimijoina ja vaikuttajina omassa ympäristössään, eikä pelkästään kulttuurin kuluttajina. Toiminnassa hyödynnetään ryhmälähtöistä yhteisöteatteria. Se toimii kaksisuuntaisesti: ensinnäkin on se joukko nuoria, kenen kanssa tarinaa lähdetään luomaan ja tehdään valmiiksi esitykseksi. Yhdessä tekemällä joukosta on mahdollista kasvaa oikea ryhmä, sosiaalinen yhteisö joka kunnioittaa toistensa ideoita ja tapaa tehdä asioita. Ryhmä esittää tarinansa yhteisön muille jäsenille, ja näin tarina tulee osaksi koko yhteisöä, ja yhdessä voidaan ratkoa esiin nousevia asioita ja mahdollisia ongelmia. Teatteri yhdistyy ihmisten jokapäiväiseen elämään, ja sen avulla on mahdollista katsoa ikään kuin ulkoapäin arkipäivän todellisuutta.projektin keskeinen visio on lasten ja nuorten elävä, aktiivinen, lasten omista lähtökohdista lähtevä toimintakulttuuri ja taiteellinen toiminta heidän omilla asuinalueillaan ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Marianne Vuokko kirjoittaa parhaillaan pro-gadu -tutkielmaa aiheesta Miten lasten omaehtoinen luova toiminta näyttäytyy lastenkulttuurin Taikalamppuverkostossa? Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella.

17 M INÄ lapsen katse ja leikin voima oman tekemisen ja näkymisen mahti teen, näyn, kuulun vaikutan, vaikutun 17

18

19 MINÄ 2. Lapsilähtöisyyden periaatteet Sosiokulttuurisen toiminnan tai innostamisen yhteydessä puhutaan kulttuurisesta demokratisaatiosta sekä kulttuurisesta demokratiasta. Kulttuurisessa demokratisaatiossa tavoitellaan kulttuurisen diskurssin syntyä, ja innostajat toimivat välittäjinä taiteen ja kansan välillä. Tavoitteena on saavutettavuus eli se, että mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan perinteisistä kulttuuritoiminnan tuotteista kuten kirjallisuudesta, kuvataiteista ja musiikista. Kulttuurinen demokratia puolestaan tarkoittaa ihmisten omaa osallistumista, jonka katalysaattorina innostaja toimii. Tavoitteena on sellaisen osallistumisen lisääminen, jossa ihmiset ovat todellisia toimijoita ja arkielämänsä ja siten myös kulttuurinsa tuottajia. Kulttuurisessa demokratiassa kulttuuri ei ole vain joidenkin harvojen etuoikeus tai kaunotaiteisiin liittyvä elämän koristus, vaan myös ja nimenomaan inhimillisen käyttäytymisen rakenne. Innostamista voidaan soveltaa kaikilla elämän aloilla, ja se liittää yhteen kaikki yksilön kehittymiseen liittyvät tekijät. Suomessa innostaminen on löytänyt tiensä virallisiin kulttuuripoliittisiin linjauksiin. Niissä kulttuuri ymmärretään laajasti; sen nähdään käsittävän luovuuden, tieteen, taiteet ja henkiset voimavarat. Kulttuuripolitiikan kehitys suuntautuu elitistisestä taiteen tekemisestä laajempien kansankerrosten aktivointiin, eli kulttuuri ymmärretään elämäntapana. Yhä useammin taiteilijat astuvat ulos työhuoneistaan ulos ympäröivän yhteisön keskuuteen ja toimivat aktiivisina ja yhteistyöhön halukkaina innostajina. Yhteisötaiteen avulla pyritään luomaan muutos esimerkiksi yhteisön elinoloihin tai halutaan kiinnittää päättäjien huomio johonkin epäkohtaan. Yhteisö voi muodostua vaikkapa alueen nuorisosta, vanhuksista tai työttömistä. Kiinnostus yhteisölliseen toimintaan on ollut vahvistuva nykytaiteen suuntaus viime vuosikymmenten aikana. Yhteisöllinen taidekasvatus on mukana kehittämässä näitä käytäntöjä. Yhteisöllisessä taidekasvatuksessa voidaan työskennellä useiden taiteenalueiden kuten teatterin, kuvataiteen, tanssin ja musiikin parissa sekä yhdistää niiden vahvuuksia ympäristöön ja yhteisöön kiinnittyvässä toiminnassa. Yhteisötaiteessa yhdistellään usein perinteisiä taidemuotoja ja korostetaan erityisesti vuorovaikutusta sekä kommunikointia. Se on siis toiminnallista, performatiivista. Yhteisö osallistuu tekemiseen tai on osa teosta. Taiteilijat ovat työskennelleet aikamme keskeisten ongelmien kuten saastumisen, rotujen välisten suhteiden, kodittomuuden, jengiväkivaltaisuuksien tai identiteettikysymysten parissa. Suomessakin useat taiteilijat ovat ryhtyneet toimimaan aktiivisesti ympäristöä kohentavissa ja yhteisöä aktivoivissa lähiöprojekteissa. Innostamisen tärkeimmät toimintamuodot ovat kasvatukselliset, kulttuuriset ja taiteellisen ilmaisun aktiviteetit sekä sosiaalinen ja vapaa-ajan virkistyksellinen toiminta. Taidekasvatus on usein kulttuuriperinteen siirtämistä lapsille. Siitä huolehtivat musiikkikoulut, kuvataidekoulut jne. sekä myös koulut ja päiväkodit. Lasten omaehtoisesti tuottama kulttuuri saattaa jäädä vähemmälle huomiolle tai kokonaan näkymättömiin. Lapsia kohdellaan usein objekteina, toiminnan kohteina niin kasvatuksessa, opetuksessa, tilastoissa, tiedotusvälineissä, tutkimuksessa kuin yhteiskunnan päättäjien ratkaisuissakin. Lapsilla on kuitenkin oikeus tulla nähdyiksi ja kuulluiksi myös toimijoina, subjekteina. Tähän johdattaa Tekemisen taikalamppu, yhteisöllisten, yksilöä puhuttavien lastenkulttuuritekojen ja taidekasvatuksen liitto, jossa keskikohtana ja innostajana toimivat lapsi ja aikuinen vuorovaikutuksessa. 19

20 2.1. Oma ääni Lasten kuuleminen on merkittävä varhaiskasvatusta ja muuta lasten kanssa tehtävää työtä ohjaava periaate. Vaikka osallisuudesta ja osallistumisesta puhutaan, lasten arkiselle toimijuudelle on annettava enemmän tilaa. Tarvitaan lisää toiminnallisia menetelmiä ja jo löydettyjen toimintatapojen aktiivista hyödyntämistä, jotta lapset ja nuoret saavat roolin yhteiskunnan aktiivisina toimijoina itseään koskevissa asioissa. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Tekijyys on aktiivista toimintaa, ja siksi sitä ei ole olemassa ilman omaa, kuuluvaa ääntä, jota tuoda kuuluville tai jolla halutessaan vaieta. Oman äänen, omimpien työkalujen ja oman tekijyyden etsiminen on identiteettityötä ja voimautumiseen tähtäävää toimintaa. Tekemisen taikalamppu tarjoaa välineitä oman ääneen löytämiseen ja esille tuomiseen. Itse tekemisen kautta saadaan haltuun media ja väline, päädytään rakentamaan oma, aktiivinen toimijuus. Tekemisen taikalampussa lapsi ja nuori on läsnä kokonaisuutena fyysisenä, henkisenä, sosiaalisena yksilönä. Hän ei ole vain kasvaja tai opettelija vaan myös taiteilija kuten aikuisetkin taiteentekijät. Hän on ympäristönsä suunnittelija siinä missä kaupunkien yhdyskuntaosastot. Hän on tulevaisuuden rakentaja aikuisten vaikuttajien rinnalla. Lapsen ja nuoren elämässä on oltava tilaa monimuotoiselle kokeilemiselle ja leikille, joiden avulla määritellään omaa itseä, todellisuutta ja niiden välistä suhdetta. Leikki on vahvaa luovuuden ilmaisua, itse tekemistä. Oman äänen myötä oma itse tulee tutuksi. Merkityksellisyyden ja itseluottamuksen tunteet kehittävät itseohjautuvuutta ja uskoa omaan itsemääräämisoikeuteen. Syntyy oma, valtamedioista tai esimerkiksi erotisoivasta esittämistavasta, poikkeava ja itsenäinen tapa artikuloida omaa itseä niin itselleen kuin muille. Lapsen luovuutta tukemalla löytyy aikuisten suoraviivaista tehdasestetiikkaa kritisoivat kauneuskäsitys. Lapsen mielen löytyy kyynistä passiivisuutta vastaan kampanjoiva riehakkuus. Omien tarpeiden ja halujen tunnistamisen kautta syntyy myös taito ja halu huolehtia omasta ja muiden hyvinvoinnista. Omaa ääntä voi etsiä monin eri keinoin ja välinein. Tekemisen taikalamppuverkosto kokoaa, koostaa, kokeilee ja raportoi koetusta, kehittää tarjontaa lapsille ja nuorille - lasten ja nuorten kanssa. Mitään taiteen, kulttuurin tai itseilmaisun muotoa ei suljeta ulkopuolelle, tämän mahdollistaa tietotaidoiltaan monipuolinen varsinaissuomalaisten toimijoiden verkosto. Omaa ääntä koskevat kysymykset nousevat hyvin konkreettisesti esille kaksi- ja monikielisyydessä. Tekemisen taikalamppu kehittää edelleen suomenruotsalaista lasten ja nuorten kulttuuria ja tarjoaa sille näkyvyyttä. Suomi ei kuitenkaan ole vain kaksikielinen vaan monikielinen. Hankkeen myötä rakennetaan kieli- ja kulttuurisiltoja, kehitetään kielen ja kertomisen projekteja, jotka luovat uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun. Lastenkulttuurityö on myös aikuiselle oppimista, kuuntelemista ja haparoimista kohti yhteistä ja omaa ilmaisua - aikuinenkin etsii omaa ääntään lastenkulttuurin tekijänä. Lasten ja nuorten oma kulttuuri on monimuotoista ja vaatii myös aikuiselta paneutumista ja kuuntelemista. ESIMERKKEJÄ OMAA ÄÄNTÄ ESILLE TUOVISTA HANKKEISTA: Konkreettisia lähtökohtia : - Zurbaani-menetelmä - Ekologinen lastenkulttuuri -menetelmä - Leffis - kansainvälinen lastenelokuvafestivaali - Vakkula - Varsinais-Suomen lastenkulttuuri verkossa Kehittyviä kokonaisuuksia: - Lasten omat elokuvat verkossa - Luovan kirjoittamisen verkkotyöpaja Vikitys - Leffis ympäri Eurooppaa - Alueyhteistyö-kokonaisuudet:Varissuo-Lauste -yhteistyö tai Oma piha - oma lähiö -projekti - Tuhat ja yksi tarinaa -kokonaisuus - Kelluva koulu -ympäristövaikuttamisen pajat

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus kasvu- ja oppimisympäristöissään. Helena Rasku- Puttonen Kasvatustieteen päivät 17.-18.11.2005

Lasten ja nuorten osallisuus kasvu- ja oppimisympäristöissään. Helena Rasku- Puttonen Kasvatustieteen päivät 17.-18.11.2005 Lasten ja nuorten osallisuus kasvu- ja oppimisympäristöissään Helena Rasku- Puttonen Kasvatustieteen päivät 17.-18.11.2005 Osallisuus kasvatuksen tavoitteena? Lapsilla ja nuorilla on oikeus vaikuttaa itseään

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot