KUNTAKOMMENTIT TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISEKSI

Transkriptio

1 KUNTAKOMMENTIT TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISEKSI Raportti vastauksista Tero Mäkinen ja Tarja Mannila

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTA TULOKSET YHTEENVETO MITEN KYSELYN TULOKSET JA HANKKEEN TOIMENPITEET TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISEKSI YHDISTETÄÄN? LIITTEET SAATE LIITTEET KYSYMYKSET KYSYMYKSET... 4

3 1 1. TAUSTA SATAOSAA-kokeilussa yhtenä teemana on työhönvalmennuksen kehittäminen, joka on osa kokeilun työtoiminnasta töihin teema-aluetta. Kehittämisen tueksi SATAOSAA pyysi kaikista Satakunnan kunnista kommentteja työhönvalmennuksen palvelujen kehittämiseksi. Kuntia lähestyttiin sähköpostitse ja puhelimitse syksyn 2017 aikana. Pohjois-Satakunnan kuntia lähestyttiin keskitetysti Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä PoSa:n kautta ja Porin ja Rauman kaupunkeja alueen Työvoiman palvelukeskuksen kautta. SATAOSAA on perustanut syksyllä 2017 vammaispalvelujen työhönvalmennustarpeiden kartoittamiseksi vammaispalvelun ammattilaisista kootun työryhmän, joten kommenttipyyntö osoitettiin muiden kuntapalvelujen henkilöstölle, kuten työtoiminnallisiin yksiköihin, joissa työhönvalmennusta käytetään. Kuntia informoitiin käynnissä olevasta SATAOSAA-kokeilusta sekä lähetettiin kommenttien antamisen tueksi kehittämisteemalomake, jossa kerrottiin työhönvalmennuksesta sekä annettiin kuusi esimerkinomaista teema-aluetta pohdittavaksi (ks. liite). Kuntia pyydettiin mukaan kehittämistyöhön muodostamalla vapaamuotoisesti oma työryhmä, jolta toivottiin näkemystä ja ideoita työhönvalmennuspalvelun kehittämiseksi Satakuntaan. Vastauksia saatiin Porin ja Rauman kaupungilta, Euran ja Nakkilan kunnasta sekä PoSa:sta. Eurajoen kunta ilmoitti, että TYP:n ja TE-toimiston kautta kautta saadut kehittämiskommentit ovat riittävät heille. 2. TULOKSET Työhönvalmennuspalvelun saatavuutta haluttaisiin yleisesti ottaen pitää kaikille työnhakijoille avoimena mahdollisuutena. Palveluun ohjaamisessa nostettiin esiin monia kohderyhmiä, kuten nuoret ilman koulutusta, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret aikuiset, yli 50-vuotiaat, joilla on puutteita osaamisessa ja työnhakutaidoissa, työkykyongelmaiset henkilöt, joilla on työmotivaatiota sekä pitkään työssä olleet YTtoimien kautta työttömäksi joutuneet henkilöt. Työhönvalmennuksessa laatutekijöinä mainittiin asiakkaan kuulemisen ja tarpeen kunnioittaminen, jatkopolutus, palvelun yksilöllisyys, oikea-aikaisuus, riittävät aikaresurssit, valmennus- ja ohjausosaamisen tasokkuus, asiakkaan seuranta työpaikassa sekä työpaikkaan kiinnittymisen varmistaminen. Hyvänä tuloksena pidettiin onnistunutta jatkopolutusta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista Kehittämisen painopiste työhönvalmennuksessa tulisi olla osaamisen tunnistamisessa, toiminnan tavoitteellistamisessa sekä asiakkaiden erilaisuuden huomioonottavien räätälöityjen valmennusten tarjoamisessa. Olisi hyvä löytyä valmennettavan tarpeen mukaista valmennus- ja ohjausosaamista, kuten esimerkiksi erikoistumista asiakasryhmittäin. Lisäksi tarvitaan "työssävalmennusta" eli tukea ja ohjausta työpaikalla, työtehtävissä ja työyhteisössä toimimista. Työnantajayhteistyön kehittäminen sekä vastaanottavien työpaikkojen sitouttaminen ja kouluttaminen on oleellinen osa onnistunutta työhönvalmennusta. Huomionarvoista on, että kaikilla valmentautujilla ei ole kokopäivätyö tavoitteena. Tulevaisuuden valmennusresurssien osalta nähtiin tärkeänä maakunnallinen yhdenvertaisuus valmennuspalvelujen saatavuudessa sekä resurssien jako tasaisesti eri kohderyhmille. Yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden, toimialojen välillä sekä käytännön toteutus ja sujuvat kontaktit työelämään auttaisivat kohdentamaan niukkoja resursseja tulevaisuudessa. Asiakkaiden erilaisuuden vuoksi valmentajien osaamisen kehittämisen osalta kommenteissa nousi esiin tarve erikoistua erilaisiin asiakasryhmiin, ottaa mukaan valmennukseen riittävästi eri alojen osaajia sekä toisaalta osata katsoa asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Yritysyhteistyöhön vaadittavia taitoja olisi kehitettävä sekä mahdollisuutta saada toisten valmentajien ja ohjaajien vertaistukea oman työyhteisön sisällä sekä oman tai toisten kuntien yksiköiden välillä. Yhtenä lisäkoulutustarpeena nähtiin tiedonsaanti erilaisten sairauksien tunnistamiseksi sekä niiden kanssa toimimiseksi valmennustyössä.

4 2 3. YHTEENVETO MITEN KYSELYN TULOKSET JA HANKKEEN TOIMENPITEET TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISEKSI YHDISTETÄÄN? Hankkeen osalta kuntakommenttien sekä syksyllä 2017 tehdyn valmentajakyselyn tulokset otetaan huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. Valmentajakyselyn tuloksissa on yhteneväisyyttä kuntakommenttien kanssa, joten paljolti samoilla toimenpiteillä vastataan myös tässä kyselyssä tulleisiin asioihin. Kuntakommenteissa tuotiin esiin vahvasti yksiöllisten palvelujen tarvetta sekä valmentajien osaamisen erikoistumista kohderyhmittäin. Lisäksi keväällä 2018 starttaa monialainen työryhmätyöskentely, jossa rakennetaan työhönvalmennuksen mallia kuvaamalla ja kehittämällä palvelupolkuja, pilkkomalla niitä kuvattaviin osiin, jotka mahdollistavat paremmin yksilöllisten työllistymiseen johtavien palvelupolkujen rakentamisen. Työryhmän laatimia kuvauksia voidaan hyödyntää myöhemmin maakunnan palveluja tuotteistettaessa. Lisäksi työhön kiinnittymisen, työpaikalla tarjottava tuen sekä työnantajayhteistyön tärkeys tulee esiin kommenteissa. Valmentajakyselyssä esiin tulevat monialaisuus, moniammatillisuus sekä yhteistyöverkostojen käyttö nousevat tärkeinä teemoina esiin myös kuntakommenteissa. Osin molempiin kyselyihin on voinut olla vastaamassa samoja henkilöitä, jotka toimivat kentällä lähellä asiakastyötä, jolloin vastauksissa on samankaltaisuutta. Voit katsoa yhteenvedon valmentajakyselystä TÄSTÄ LINKISTÄ.

5 3 3. LIITTEET 3.1. SAATE Yhteistyöterveiset SATAOSAA-kokeilusta Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää toimintamallia. Tavoitteena on parantaa osatyökykyisten elämänlaatua, työllistymistä ja osallisuutta. Osana SATAOSAA-kokeilua olemme kehittämässä myös työhönvalmennukseen maakunnallista toimintamallia. SATAOSAA on perustanut vammaispalvelujen työhönvalmennustarpeiden kartoittamiseksi vammaispalvelun ammattilaisista kootun työryhmän, joka on aloittanut työnsä lokakuussa Työryhmä on kerännyt tietoa myös haastattelemalla vammaispalvelujen asiakkaita. Kehittämisen tueksi tarvitsemme näkemyksiä muidenkin kuntapalvelujen henkilöstöltä, jotka työhönvalmennusta käyttävät, kuten erilaisten työtoiminnallisten yksiköiden vastuuhenkilöiltä. SATAOSAA haastattelee/kerää tietoa myös TE-toimistojen asiantuntijoita. Saadut näkemykset kunnista ja TE-toimistoista kootaan yhteen ja sovitetaan vammaispalvelujen työryhmän näkemyksiin. Pyytäisimme kuntaanne mukaan kehittämistyöhön muodostamalla oman työryhmän ja kertovan meille millaisen työhönvalmennuspalvelun haluatte meidän Satakuntaan kehittävän. Tämän toteutumiseksi tarvitsemme kunnastanne asiantuntijanäkemystä. Halutessanne voitte yhdistää valmennusnäkemykseenne myös asiakkailta saatuja kokemuksia. Satakuntalaisille työhönvalmennuksen tehtävissä toimiville valmentajille on lähtenyt lokakuussa 2017 kysely, jonka avulla keräämme tietoa valmennustyötä tekevien henkilöiden alueellisesta sijoittumisesta, tehtäväkuvista, osaamisesta ja koulutustarpeista. Tiedon avulla saadaan kuva maakunnan valmentajaresursseista, jotta voidaan tukea valmentajien tasavertaista saatavuutta osatyökykyisten työhön ohjaamiseksi maakunnassa. Lisäksi kyselyssä esille nousseisiin valmentajien koulutustarpeisiin pyritään vastaamaan järjestämällä koulutustilaisuuksia vuoden 2018 aikana. Mielipiteesi ovat meille tärkeitä ja auttavat kehittämään Satakuntaan sote-uudistusta varten parhaan mahdollisen toimintamallin työhönvalmennuksen osalta. Yhteystiedot: projektisuunnittelija Tero Mäkinen ja Tarja Mannila, p , SATAOSAA Satakunnan mallit työllistymiseen ja osallisuuteen -kokeilu on osa sosiaali- ja terveysministeriön (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään kärkihanketta. Kokeilu on osa Satakunnan sote-uudistuksen, Satasoten, toteuttamista ja sitä hallinnoi Porin kaupunki.

6 4 3. LIITTEET KYSYMYKSET 3.2. KYSYMYKSET TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN SATAKUNNASSA Työtoiminnasta töihin! Näkemys työhönvalmennuksen tarpeista kunnassamme mitä on hyvä työhönvalmennus? Kohderyhmä: työhönvalmennuksen vastuuhenkilöt, asiantuntijat, osatyökykyiset asiakkaat Vastuutahot: kuntouttava työtoiminta, työpajat, työllisyydenhoito, aikuissosiaalityö ja mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, TE-toimisto Työhönvalmennuksella tuetaan erityisesti osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työllistymistä antamalla henkilökohtaista ohjausta, jotta työllistymisen mahdollistuisi. Työhönvalmennus osatyökykyisellä voi pitää sisällään esim. seuraavia toimia: työkykyyn soveltuvien ammatti-, koulutus- ja työvaihtoehtojen kartoittaminen, CV:n laatiminen, työhaastatteluun valmentaminen, työnantajayhteydenotot, työpaikalla työhön opettaminen ja tukeminen, työnantajan ja työyhteisön tukeminen. Vastaukset toimivat pohjana työhönvalmennuksen kehittämistyöryhmän perustamiselle, jonka tavoitteena on luoda maakuntaan yhtenäinen malli/mallit osatyökykyisten tulokselliselle työhönvalmennukselle. Ideoikaa rohkeasti. Uusia avauksia kaivataan sekä olemassa olevien hyvien käytäntöjen esiin tuomista! Aihe on vapaa ja sen voi laatia vapaamuotoisesti. Alla on esimerkkejä teemoista/kysymyksistä: Onko jokin kohderyhmä, joka olisi erityisesti huomioitava valmennukseen ohjaamisessa? Laadukkaan työhönvalmennuksen kriteerejä mielestänne ovat? Jatkossa työhönvalmennuksen prosessissa kehittämisen painopiste tulisi olla? Mikä on mielestänne hyvä tulos työhönvalmennuksessa? Miten saisimme tulevaisuudessa niukat työhönvalmennuksen resurssit hyödynnettyä tehokkaasti? Valmentajien osaamisen mahdolliset kehittämisalueet voisivat olla? Yhteyshenkilö, johon hanke voisi jatkossa olla yhteydessä työhönvalmennuksen kehittämisasioissa? Vastaukset voitte lähettää s-postilla osoitteeseen: projektisuunnittelija, projektisuunnittelija, Kiitos ajastanne ja ajatuksistanne!