Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön tuloksia

Transkriptio

1 Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön tuloksia Mikkeli Jarno Karjalainen

2 SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa ( ) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat. Toteuttajat: THL, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kuntoutussäätiö, Laukaan kunta, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Essote, Rovaniemen kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Vantaan kaupunki Tutkimus, koulutus, kehittäminen Yksilötyö, ryhmätoiminta, verkostot 2

3 Sosiaalinen kuntoutus valtakunnallisesti (kuntakysely) Lähes kaikki vastaajat: Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Yleinen mielipide: Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on myös vahvistaa ihmisen työkykyä ja työmarkkinavalmiuksia joko välittömästi tai välillisesti, mutta ensisijaisena tavoitteena pidettiin yleensä osallisuuden, toimintakyvyn ja elämäntilanteen parantamista, ei niinkään työllistymistä. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältö nähdään kunnissa hyvin samansuuntaisena kuin se sosiaalihuoltolain 17 :ssa on kuvattu. Sosiaalihuoltolain väljä määritys koetaan hyväksi, koska se mahdollistaa paikallisten lähtökohtien huomioimisen. 3

4 Sosiaalinen kuntoutus valtakunnallisesti (kuntakysely) Sosiaalinen kuntoutus ymmärretään laajasti: sekä kuntoutumista tukevana orientaationa ja aikuissosiaalityön työotteena että laajana monialaisena elämänhallintaa, osallisuutta ja työllistymisedellytyksiä tukevana palvelukokonaisuutena. Ei ole selvää, ketkä sosiaaliseen kuntoutukseen valikoituvat. Sosiaalinen kuntoutus on lisännyt ainakin jonkin verran yhteistyötä, mutta työn- ja vastuunjaossa eri toimijoiden kesken selkiyttämisen tarvetta. Resursseja ja koulutusta kaivataan lisää. 4

5 Sosiaalinen kuntoutus valtakunnallisesti (kuntakysely) Sosiaalinen kuntoutus määriteltiin käytännön näkökulmasta monella eri tavalla, ja useissa kunnissa se on vasta hakemassa muotoaan. Vastaajat kertoivat, että sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu palvelutarpeen arviointia asiakkaiden tarpeista lähtevää moniammatillista työtä sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita vaikeisiin elämäntilanteisiin paneutumista asiakkaan edun mukaisesti arjen ja elämänhallinnan parantamista sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden tukea. 5

6 Sosiaalisen kuntoutuksen suhde kuntouttavaan työtoimintaan epäselvä Eroja näkemyksissä, missä vaiheessa palveluprosessia sosiaalinen kuntoutus sijaitsee: Toisille se on ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka avulla ehkäistään mm. syrjäytymistä toisissa tapauksissa painotus on selvästi enemmän kuntoutuksessa. Kuntakyselyn perusteella osalle vastaajista kuntouttavalla työtoiminnalla ja sosiaalisella kuntoutuksella ei ole eroa, ja osalle vastaajista ero on selvä. Usein sosiaalinen kuntoutus edeltää kuntouttavaa työtoimintaa, ja sen avulla edistetään asiakkaan elämänhallintaa ja työmarkkinavalmiuksia siten, että hän kykenee osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuu asiakkaita käytännössä usein kuntouttavan työtoiminnan päätöksellä. 6

7 Ohjaus palveluun tuloksia kuntakyselystä Valtakunnallisesti ei ole tällä hetkellä täysin selvää, ketkä ohjataan, valikoituvat, valitaan ja pääsevät sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen saajiksi ja millaisten mekanismien kautta. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin ohjataan yleensä sosiaalitoimistoista, mutta asiakkaat voivat ohjautua sosiaaliseen kuntoutukseen myös muita reittejä, esim. työllistämiseen liittyvien palvelujen kautta. Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjaamisen kriteereistä on sovittu kymmenesosassa vastanneita kuntia. Kriteereitä suunnitellaan 42 prosentissa vastanneita kuntia, ja muissa kunnissa (48 %) kriteereistä ei ole sovittu. 7

8 Ohjaus palveluun SOSKUn tuloksia Oikea-aikainen ohjaaminen sosiaaliseen kuntoutukseen edellyttää: Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjaamisen kriteereistä pitää olla yhteinen ymmärrys koko palveluverkostossa. riittävää aikaresurssia uudenlaista, monitahoiseen, asiakkaan osallistumiseen sekä palvelujärjestelmän rajat ylittävään yhteistoimintaan liittyvää osaamista kykyä tehdä etsivää ja katutason työtä yhteistyötä vertaistoimijoiden/kokemusasiantuntijoiden kanssa. 8

9 Yksilöllinen tuki sosiaalisessa kuntoutuksessa SOSKUn kokemuksia Yksilötyöskentelyn menetelminä on hyödynnetty intensiivistä yksilötyöskentelyä, keskustelutapaamisia, kotikäyntejä, verkostotapaamisia, toiminnallisuutta, asiakkaan avustamista ja tukemista konkreettisten asioiden hoidossa (ns. arjen koutsina toimiminen) sekä taideperustaisia menetelmiä. Sosiaalisessa kuntoutuksessa vaadittava työote on: olennaista luottamuksellinen asiakassuhde autetaan asiakasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä autetaan myös hyödyntämään niitä. rinnalla kulkemista, valmentavaa työtä. matala kynnys, joustavat tapaamiset asiakkaille sopivissa paikoissa ja sopivina aikoina 9

10 Yksilöllinen tuki sosiaalisessa kuntoutuksessa SOSKUn kokemuksia Asiakkaan oma tarve, kiinnostus ja valinta ovat erittäin tärkeitä. Tulee mahdollistaa jo pidemmälle kuntoutuneiden asiakkaiden mukaanotto sosiaalisen kuntoutuksen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja yhteiskehittämiseen, esimerkiksi erilaisiin vertaisrooleihin tai kokemusasiantuntijoiksi. Ajan käyttäminen asiakkaaseen jo luottamussuhteen muodostamiseksi on havaittu hankkeessa olennaiseksi sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmällä on usein taustalla useita epäonnistuneita yrityksiä ja kokemuksia. Asiakkaan osallistuminen palveluun tulisi olla omaehtoista ja osallistumisesta tulisi palkita jollain tavoin. Perheen ja lähiyhteisöjen tukeminen on osoittautunut tärkeäksi, koska lähiverkostot tukevat kuntoutumista. 10

11 Sosiaalinen kuntoutus ryhmämuotoisena vertaistukea yksilötuen rinnalla Ryhmämuotoinen sosiaalinen kuntoutus on toteutunut osahankkeissa erilaisten teemojen ja sisältöjen kautta Tärkeänä osana on ollut asiakkaiden osallisuus sisältöjen suunnittelussa. Ryhmien teemat ovat liittyneet esimerkiksi päivärytmin löytämiseen, velkaneuvontaan, asunnonhakuun, työtoimintaan tutustumiseen tai oman jatkopolun löytämiseen. Tärkeää on ollut matala kynnys osallistua. Luovat menetelmät, kuten musiikki, teatteri, käden taidot, ovat toimineet hyvin. Liikunta- ja terveystemaattiset ryhmät on koettu hyödyllisiksi, ja näiden asioiden nosto on auttanut asiakkaita muissakin elämän osa-alueilla. Luontoavusteiset menetelmät (green care), kuten palstaviljely ja hevos- ja maatilat ovat toimineet hyvin ryhmätoiminnassa. 11

12 Sosiaalinen kuntoutus ryhmämuotoisena vertaistukea yksilötuen rinnalla Yhteiskehittämisen toimintamallilla asiakkaalla on mahdollisuus aikuissosiaalityön palveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen arviointiin, kehittämiseen, suunnitteluun sekä toteuttamiseen yhdessä työntekijöiden ja laajan verkostotoimijoiden joukon kanssa. Ryhmädynamiikan kannalta olennaista on turvallisuuden tunne ja kokemus hyväksytyksi tulemisesta. Myös ryhmänohjaajan rooli ja tehtävät vaihtelevat ja painottuvat eri tavoin ryhmän eri vaiheissa. Ryhmä- ja työtoiminnan on tarjottava asiakkaille monipuolisia käytännön toimintamahdollisuuksia, jotka toimivat heitä kannustavasti ja palkitsevasti. Vuorovaikutukseen perustuva luova toiminta tarjoaa ympäristön elämäntarinan muovaamiselle. Selkeästi aiemmasta poikkeava toiminta auttaa myös ammattilaisia irtautumaan virkamiesroolista ja asettautumaan tasavertaisempaan asemaan asiakkaiden kanssa. 12

13 Verkostojen hyödyntäminen sosiaalisessa kuntoutuksessa Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä on olennaista rakentaa se osaksi uudistuvan aikuissosiaalityön menetelmiä. Sosiaalityössä hyödynnetään sosiaalisen kuntoutuksen työorientaatiota. Verkostojen kokoaminen kuuluu sosiaalityön vastuulle. Sosiaalityöntekijöillä on tässä koordinoijan ja konsultin rooli. Sosiaalinen kuntoutus toteutuu yhteisöissä ja tietyssä ympäristössä. Toimintakyky ei ole puhtaasti yksilöllinen ominaisuus vaan toteutuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. On tärkeätä kehittää paikallisia osallisuutta tukevia tiloja. Sosiaalinen kuntoutus pitäisi käytännössä toteuttaa lähipalveluna maakunnan, kunnan ja järjestöjen yhteistyössä. Tarvitaan yhteinen ymmärrys sosiaalisen kuntoutuksen hyödyistä ja tuloksellisuudesta. Palveluita yhteensovittava johtaminen varmistaa tehokkaan yhteistyön ja asiakkaan jatkopolut. 13

14 Esimerkkejä Jyväskylässä on kehitetty osallisuutta tukeva yhteiskehittämisen toimintamalli, joka on osallisuutta edistävää, toimintakykyä vahvistavaa sosiaalista kuntoutusta, jota aikuissosiaalityön käytössä ei laajalti ole ennen ollut. Yhteiskehittämisen konkreettisina uusia tuloksina ovat syntyneet mm. Facebook -sivusto, chat -palvelu, uutiskirje, erilaista ryhmätoimintaa, asiakasraati, tietoiskut, teemaviikot ja tapahtumat. Näistä toiminnoista osa on jo juurtunut Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityön perustyöhön. Rovaniemellä on suunniteltu ja käynnistetty Hyvinvoinnin vuosikello-toiminta koululle: lukuvuonna on ollut käynnissä hyvinvoinnin vuosikellon mukainen systemaattinen, läpi koko lukuvuoden kestävä, ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia lisäämään tähtäävä opetuskokonaisuus. Hyvinvoinnin vuosikello on käytössä jo melkein kaikissa Rovaniemen kouluissa. Järvenpäässä on yhdistetty Matalan palvelun tiimissä sosiaalityöntekijän, päihde- ja mielenterveystyöntekijän ja kokemusasiantuntijan tarjoamat palvelut samaan kolmen hengen tiimiin. Toiminta jatkuu Järvenpään sote-asemalla. Seinäjoella on kehitetty yhteinen valmennuksen työkirja, joka pääosaltaan yhdistää lukuisat asiakkaan asiakas- ja valmennus-suunnitelmat. Tavoitteena on, että kaikki Työllisyystalon toimijat käyttävät kyseistä työkirjaa yhteisellä ratkaisukeskeisellä työotteella asiakkaiden kanssa ja työkirja kulkee asiakkaan mukana siirryttäessä palvelusta toiseen. Työkirja on otettu jo käyttöön Seinäjoella. 14

15 SOSKU-hanke: Inklusiivisen sosiaalisen kuntoutuksen koulutus (Diak, käynnissä) Sosiaalisen kuntoutuksen kansallisen teematyön toiminta. Työpaja/seminaarikierros: Laukaa 3.10., Jyväskylä 4.10., Järvenpää 7.11., Mikkeli , Forssa Seinäjoki, Rovaniemi ja Vantaa alkuvuosi 2018 Loppuseminaari

16 SOSKU-hanke: Raportti, jossa kiteytettynä hankkeen tulokset (maaliskuu 2018) Opas sosiaalisesta kuntoutuksesta (maaliskuu 2018) Sosiaalisen kuntoutuksen portaali on avattu Kuntoutussäätiön ylläpitämään Kuntoutusporttiin Tuotteistaminen: hyvien käytäntöjen kuvaukset ym. Tutkimus ja opas taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien käytöstä (Metropolia) Artikkelikirja/kirjat sosiaalisesta kuntoutuksesta (Diak) SOSKU-tutka Opinnäytetyöt ja muut raportit 16

17 Kiitos! 17