Sosiaalinen kuntoutus - mahdollisuus osallisuuteen - seminaari

Transkriptio

1 Sosiaalinen kuntoutus - mahdollisuus osallisuuteen - seminaari SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä Tutkija Mari Ruuth, Kuntoutussäätiö

2 Kuntoutussäätiön ja SOSKU-osahankkeen esittely Kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja, tiedottaja ja kuntoutuspalveluiden tuottaja Yleishyödyllinen organisaatio, joka saa toimintaansa avustusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta (entinen Raha-automaattiyhdistys) Osaamisalueet ovat kestävä työkyky, paras toimintakyky ja terveys sekä vahvistuva kansalaisyhteiskunta Tiedolla vaikuttaminen koskettaa kaikkea toimintaamme: Twitter, Periscope, Facebook, Instagram, YouTube, Kuntoutusportti.fi (ml. Sosiaalisen kuntoutuksen portaali), Kuntoutus-lehti, OSKU - Tietyoelamaan.fi, Kuntoutuspäivät Kuntoutussäätiön SOSKU-osahanke tukee ja edistää kuntien SOSKUhankkeissa tehtävää sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyötä. Hanke toimii kehittämisprosessien käynnistämisen, ylläpitämisen sekä suuntaamisen peilinä ja fasilitaattorina. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 2

3 SOSKU-hankkeessa hyödynnettyjä työskentelytapoja 1 Arkitaidot ja hyvinvointi 1.1 Yksilötyöskentely Jalkautuva yksilötyömalli/muutosvalmennus/kuntouttava sosiaalityö FSHKY, Jyväskylä, Essote, Vantaa, Laukaa, Seinäjoki Nuoren yksilöllinen tuki Voimavaroja tukevat arviointityökalut Oman elämän arviointityökalu (Järvenpää) 1.2 Ryhmätoiminta Arjen vertaistuki Arjen avaimet -ryhmä (Järvenpää) Terveys ja hyvinvointi -vertaistuki Painonhallintaryhmä (Järvenpää) Tupakasta irti ryhmä (Järvenpää) Liikuntaryhmä (Järvenpää)

4 Yksilötyöskentely

5 Yksilötyöskentely SOSKU-osahankkeissa: FSHKY, Jyväskylä, Essote, Vantaa, Laukaa, Seinäjoki 1/2 Useimmissa SOSKU-osahankkeissa yksilötyöskentely on ollut intensiivistä. Lähestymistapaa voidaan kutsua yksilöohjaukseksi, yksilölliseksi palveluohjaukseksi tai yksilövalmennukseksi. Työskentelyssä ovat korostuneet asiakaslähtöisyys, asiakkaiden osallisuuden edistäminen, työskentelyn pitkäkestoisuus, tapaamisten säännöllisyys sekä työskentelyn jalkautuminen asiakkaiden arkiympäristöihin. Yksilötyöskentelyn menetelminä on SOSKU-hankkeessa hyödynnetty keskustelutapaamisia, kotikäyntejä, verkostotapaamisia, toiminnallisuutta sekä asiakkaan avustamista ja tukemista konkreettisten arjen asioiden hoidossa. Yksilötyöskentely on kokonaisvaltaista ja asiakkaan koko elämän alueita koskettavaa. Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyöskentelyssä vaadittava työote on rinnalla kulkemista ja valmentavaa työtä. Työotteen toteuttaminen edellyttää riittävästi aikaa ja joustavuutta sekä yksittäisten tapaamisten että koko prosessin osalta. Keskeistä on tunnistaa, mihin tahtiin asiakkaalla on valmiuksia edetä muutostyössään. Työotteessa on kysymys voimavaraistamisesta, jossa tuetaan asiakasta ja hänen omaa vastuullisuuttaan puolesta tekemisen sijaan. Asiakasta autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä autetaan myös hyödyntämään niitä. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 5

6 Yksilötyöskentely SOSKU-osahankkeissa: FSHKY, Jyväskylä, Essote, Vantaa, Laukaa, Seinäjoki 2/2 Yksilötyöskentelyssä tulee huomioida työntekijän ja asiakkaan välinen valtasuhde ja siihen liittyvät vuorovaikutukselliset mekanismit. Työntekijän ensisijaisena roolina on toimia kanssakulkijana sekä tuen ja ymmärryksen tarjoajana. Toisaalta hän on kuitenkin viranomainen ja palvelujärjestelmän edustaja ja voi tämän valta-asemansa puitteissa myös toimia asiakkaan asioiden puolestapuhujana ja edunvalvojana (asumiseen, etuuksiin ja erilaisiin palveluihin pääsyyn liittyvät pulmatilanteet jne.). Työskentelyn käynnistymisvaiheessa korostuu luottamussuhteen rakentaminen asiakkaaseen. On tärkeää mahdollistaa asiakaskohtaamisia perinteisten virasto- ja toimistoympäristöjen ulkopuolella ja tuoda tällä tavoin vuorovaikutukseen uudenlaisia tulokulmia. Yksilötyöskentely on tavoitteellista. Siihen sisältyy asiakkaan ja työntekijän yhteinen pohdinta siitä, millaisia muutostavoitteita asiakas asettaa elämälleen, millaisin keinoin niihin pyritään, mitä asiakas itse tekee muutoksen aikaansaamiseksi ja mikä on työntekijän rooli muutoksen tukijana. Nämä kirjataan yleensä asiakassuunnitelmaksi. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän (Essote) osahankkeessa on hyödynnetty myös nuorten kuntoutussuunnitelmaa kuntoutumisen suunnittelemisen työkaluna ja tavoitteiden asettamisen tukena. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 6

7 Oman elämän arviointityökalu (Järvenpään osahanke) Arviointityökalu tekee näkyväksi palvelun, työtekijän ja asiakkaan oman toiminnan vaikutuksen asiakkaan elämässä ja kuntoutumisessa. Työskentelyn avulla asiakas voi tutkia lähemmin elämäänsä ja havaita siinä tapahtuneita positiivisia ja negatiivisia muutoksia sekä muutokseen liittyviä asioita. Yhteistoiminnallisen arvioinnin onnistuminen edellyttää, että sitä ohjataan osallistujien kokemuksia ja elämismaailmojen moninaisuutta aidosti arvostavalla tavalla, korostamatta kuntoutuksen ammattilaisten osuutta muutoksessa ihmisen oman toiminnan ja voimavarojen kustannuksella. Työkalun avulla on saatu narratiivista tietoa asiakkaan toimintakyvystä ja kuntoutumiseen vaikuttavista niin myönteisistä kuin kielteisistäkin elämän asioista ja asenteista. Se antoi myös ohjaajalle/työntekijöille alustan, jonka pohjalta pohtia asiakaslähtöisesti asiakkaan elämää. Mitkä ovat asiakkaan voimavaroja tai haasteita ja missä asioissa asiakas näkee ja jäsentää omaa elämäänsä uudella tavalla? Työkalua on testattu asiakkaiden, työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden keskuudessa. Kokeilujen perusteella saatua tietoa ei ole (vielä) koottu yhteen, eikä analysoitu. Kokeilun perusteella osallistujat saivat jäsennettyä elämäänsä ja näkivät, miten ovat tulleet tähän kohtaan ja mitä tästä eteenpäin. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö Sivu 7

8 SOSKU-hankkeessa hyödynnettyjä työskentelytapoja 2 Sosiaaliset taidot 2.1 Luova toiminta Draama/teatteriryhmä (Jyväskylä) Tarinaryhmät (Jyväskylä ja Järvenpää) 2.2 Luontoavusteinen vertaistuki Sosiaalipedagoginen hevostoiminta (Järvenpää) Palstaviljelytoiminta (Jyväskylä) 2.3 Elämänkokemusten käsittelyyn perustuva vertaistuki Yksinäisyys-ryhmä (Jyväskylä) Masennuksesta toipuvien ryhmä (Järvenpää) 2.4 Osallisuuden tilat

9 Luova toiminta

10 Tarinaryhmät sekä Draama/teatteriryhmä (Jyväskylän ja Järvenpään osahankkeet) Järvenpään ja Jyväskylän osahankkeissa toteutettiin Tarinaryhmiä, joissa osallistujat sanallistivat elämäntarinoitaan tavoitteena omien kokemusten jakaminen vertaisten kesken sekä mahdollisesti uusien näkökulmien hahmottaminen omaan elämäntilanteeseensa. Tarinat nostavat esiin ihmisten voimavarojen sekä selviytymisja jaksamiskeinojen monipuolisuutta, mikä puolestaan vahvistaa luottamusta ja toivoa tulevan suhteen. Tarinatyöskentelyn tavoitteina oli madaltaa kynnystä hakea apua, tehdä aikuissosiaalityötä näkyväksi ja helpommin lähestyttäväksi, antaa tietoa palveluista sekä erityisesti tarjota kuntalaisille ja päättäjille tietoa köyhyyden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja samalla vaikuttaa palvelujen kehittymiseen. Tarinatyöskentelyssä on edetty Jyväskylässä osahankkeessa vaiheeseen, jossa tarinoita työstetään yhteiskehittämisen periaatteella yhdessä Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa. Idea tuottaa asiakkaiden tarinoista esityskokonaisuus yhteistyössä teatterin kanssa dramaturgisin keinoin nousi suoraan yhteiskehittämisestä. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö Sivu 10

11 SOSKU-hankkeessa hyödynnettyjä työskentelytapoja 3 Yhteisötaidot ja työelämävalmiudet 3.1 Työelämävalmiuksia edistävä toiminta 3.2 Rakenteellisesti vaikuttava toiminta Osallisuus/yhteiskehittämismalli (Jyväskylä, Järvenpää) Kehittäjäasiakas (Jyväskylä) Asiakasraadit (Jyväskylä) Yhdessä kehittämisen valmennus (Järvenpää) Halaa Sossua (Jyväskylä) 3.3 Paikallista hyvää tuottava toiminta Draama/teatteriryhmä (Jyväskylä) Vertaisneuvojakoulutus ja -toiminta, lähivertaiskoulutus (Järvenpää) Matalan kynnyksen toimintapiste (Järvenpää) Matala palvelu (Järvenpää) Kokemusasiantuntijavastaanotto (Järvenpää)

12 SOSKU-hankkeessa hyödynnettyjä työskentelytapoja 3/3 4 Sosiaalisen kuntoutuksen rakenteet ja hallinta 4.1 Yhteiskehittäminen Osallisuus/yhteiskehittämismalli (Jyväskylä, Järvenpää) Verkostojen ja yhdessä tekemisen vahvistamiseksi koottu ryhmä (tukiryhmä 1 ja 2) (Järvenpää) Kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön ja vapaaehtoispohjaisten toimintojen kehittäminen ja laajentuva verkostoyhteistyö kumppanuusmallin pohjalta (Jyväskylä) Tiedottaminen (Chat-palvelu, Facebook, uutiskirje, Asiakasraati) (Jyväskylä) Yhdessä kehittämisen valmennus (Järvenpää) 4.2 Yhteiskehittämisen johtaminen Yhteiskehittäminen ja sosiaalisen kuntoutuksen malli kuntayhtymässä (Järvenpää) Osallisuus/yhteiskehittämismalli (Jyväskylä, Järvenpää) Johtamisen valmennus (Kuntoutussäätiö, Järvenpää) 4.3 Yhteensovittava johtaminen Yhteiskehittäminen ja sosiaalisen kuntoutuksen malli kuntayhtymässä (Järvenpää) Osallisuus/yhteiskehittämismalli (Jyväskylä, Järvenpää) Maakunnallinen sosiaalinen kuntoutus (Jyväskylä) Monialainen toiminta, yhteiset palvelusuunnitelmat (Jyväskylä)

13 Yhteiskehittäminen

14 Osallisuus/yhteiskehittämismalli (Jyväskylän ja Järvenpään SOSKU-osahankkeet) Yhteiskehittämisessä korostuu asiakkaan ja ammattilaisen tasavertainen kohtaaminen. Yhteiskehittämisen mielekkyys ja vetovoimaisuus pohjautuvat mahdollisuuteen osallistua merkitykselliseen, kokemustietoa ja ammatillista tietämystä yhteen tuovaan vuorovaikutukseen, jossa niin asiakas kuin ammattilainenkin pääsevät antamaan ja saamaan. Yhteiskehittäminen voi sosiaalisessa kuntoutuksessa toteutua kolmella tasolla: 1) asiakkaan tai asiakasryhmän elämäntilanteisiin sekä toimintakykyyn liittyvissä, yhdessä työntekijöiden kanssa käynnistämissä muutos- ja kuntoutumisprosesseissa, 2) organisaatioiden käytännöissä ja työyhteisöjen toimintakulttuurissa ja 3) palveluiden (tuotteiden, mallien, ratkaisujen) kehittämisessä. SOSKU-hankkeessa yhteiskehittämistä on toteutettu käynnistämällä ja hyödyntämällä kokemusasiantuntijatoimintaa, kehittäjäasiakastoimintaa, asiakasraateja sekä järjestämällä erilaisia vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen valmentavia koulutuksia. Jyväskylän osahankkeen kokemusten mukaan onnistumistekijät ja oppimisen paikat liittyvät erityisesti keskeneräisyyden sietämiseen, avoimeen dialogiin, vastausten löytämiseen yhdessä ja kehittäjäasiakkaiden motivointiin. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 14

15 Verkostojen ja yhdessä tekemisen vahvistamiseksi kootut ryhmät (Järvenpään osahanke) Järvenpään osahankkeen projektityöntekijän tukena on toiminut kaksi yhteiskehittämisen idealla koottua tukiryhmää. Niiden tehtävänä on tukea, auttaa, kehittää ja juurruttaa yhdessä projektityöntekijän kanssa Järvenpään SOSKU-osahankkeen toimintaa. Tukiryhmä 1 koostuu esimiehistä, työntekijöistä, kokemusasiantuntijoista ja kolmannen sektorin toimijoista ja se kokoontuu joka toinen kuukausi. Tukiryhmä 2 koostuu asiakkaista, työntekijöistä ja kokemusasiantuntijoista ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmä vastaa siitä, että osahankkeen toimenpiteet ovat asiakaslähtöisiä ja tekijöidensä näköisiä. Tukiryhmä 2 tekee asioita yhdessä, ideoi, suunnittelee, toteuttaa ja kehittää. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 15

16 Tiedottaminen (Chat-palvelu, Facebook, uutiskirje Asiakasraati) (Jyväskylän osahanke) 1/2 Jyväskylän osahankkeessa yhteiskehittämisen yhtenä tuloksena perustettiin Facebook-sivut Jyväskylän aikuissosiaalityölle, alettiin julkaista säännöllistä aikuissosiaalityön uutiskirjettä ja aloitettiin Chatneuvontapalvelun pilotointi. Etenkin uutiskirjeestä ja Chat-palvelusta on saatu runsaasti kiittävää palautetta yhteistyöverkostoilta. Aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tutummaksi tulemisen myötä yhteistyötahot ovat osanneet ohjata yhteisiä asiakkaita paremmin aikuissosiaalityön piiriin. Aikuissosiaalityön Chat-palvelu on koettu uudenlaisena ulostulona, avautumisena kommunikaatiolle siten, että ennen vaikeasti tavoitettavat viranomaiset poistavat järjestelmiensä vanhoja ammatillisia suojamuureja. Chat-palvelun kautta kansalaisille on voitu tarjota sujuvaa, nopeaa, nykyaikaista ja reaaliaikaista neuvontaa. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 16

17 Tiedottaminen (Chat-palvelu, Facebook, uutiskirje Asiakasraati) (Jyväskylän osahanke) 2/2 Chat-keskusteluista on saatu tietoa siitä, millaista palvelua aikuissosiaalityön asiakkaat kaipaavat. Se on mahdollistanut matalan kynnyksen dialogin asiakkaiden ja ammattilaisten kesken, ja vaikuttaminen on toteutunut suoraan, pienin ja arkisin toimenpitein. Asiakasraatien kautta saadaan ajankohtaista tietoa asiakkaiden yksilöllisistä ja yhteisöllisistä palvelutarpeista sekä arvioita palveluiden toimivuudesta. Tätä tietoa johdonmukaisesti kokoamalla ja eteenpäin viemällä on mahdollista vaikuttaa palvelujärjestelmien kehitykseen. Uusia aikuissosiaalityön työvälineitä on hyödynnetty etenkin palveluista tiedottamisessa ja uusien kohderyhmien tavoittamiseksi. Asiakasraati on jo osa rakenteellista aikuissosiaalityötä. Myös Chat-palvelu, Facebook ja uutiskirje ovat siirtyneet aikuissosiaalityön palveluihin. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 17

18 Hyödynnetyt aineistot Raivio, H. (toim. 2018) Enemmän sosiaalista toimintakykyä, lisää osallisuutta! Yhteiskehittäen vaikuttavampaa sosiaalista kuntoutusta. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (SOSKU) loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 7/2018. Tampere: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy. 9.pdf?sequence=1 Ruuth, M. (toim. 2016) Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke (SOSKU). Väliraportti I - Hanke-toiminnan kuvaus ja väliarviointi ajalta SOSKU-hankkeessa kootut hyvät käytännöt -kuvaukset. SOSKU-osahankkeiden hyviä käytäntöjä 17 May 2018 Kuntoutussäätiö Sivu 18

19 Kiitos huomiostanne