Sosiaalinen kuntoutus aikuissosiaalityön muutoksessa Yhteiskehittämisellä kohti osallisuutta ja vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta

Transkriptio

1 Sosiaalinen kuntoutus aikuissosiaalityön muutoksessa Yhteiskehittämisellä kohti osallisuutta ja vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta Mikkeli Projektipäällikkö Jyväskylän SOSKU-hanke Jyväskylän aikuissosiaalityö

2 Jyväskylä Sosku-hankkeen resurssit ja keskeiset yhteistyötahot Sosku-hanke aikuissosiaalityön yksikössä; Asiakaslähtöisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen osana perusasiakastyötä koko aikuissosiaalityön henkilöstö mukana kehittämistyössä Projektipäällikkö, kehittäjäsosiaalityöntekijä ja kehittäjäsosiaaliohjaaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE, Jyväskylän Katulähetys ry, Sovatek-säätiö, Rikosseuraamuslaitos, Jyväskylän yliopisto, JAMK, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, JYTE-terveystoimi, Hyvinvointikioski-hanke, Suvanto ry, Aune-, Rainer- ja PRO SOS hankkeet, KSSHP:n Osallisuus-kärkihanke, Jyväskylän kaupungin teatteri Sosku-hankeverkosto, THL, DIAK, Kuntoutussäätiö Muut hanke- ja yhteistyökumppanit 2

3 Jyväskylän Sosku-hankkeen tavoitteet Jyväskylän sosiaalisen kuntoutuksen toimijaverkostoilla on yhteinen käsitys sosiaalisen kuntoutuksen sisällön määrittelystä, sosiaalisen kuntoutuksen merkityksestä ja roolista palveluiden kokonaisuudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on parantunut ja useita eri palveluita tarvitsevien asiakkaiden kuntoutuspalveluiden saaminen on sujuvampaa Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäasiakas - ja kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut alueella Uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja sosiaalityön verkostossa on löytynyt Sosiaalihuoltolain määrittelemään velvoitteeseen sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä kyetään vastaamaan

4 Kehittämistyön ajankohtaisuus Perustoimeentulotuen Kela-siirto, sosiaalihuoltolain tuomat vaatimukset sosiaalityön uudistumisesta ja sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisesta, sote-uudistus, maakuntamalli ja valinnanvapaus (mm. palvelu-, asiakasseteli) Miten tiedottaa hyvistä palveluista ja lukuisista osallisuuden vahvistumisen mahdollisuuksista Miten tavoittaa eniten apua tarvitsevat, jotka eivät itse jaksa tai osaa apua hakea? Kynnyksen madaltaminen vähentää häpeää, pelkoa ja leimaantumista Tarjota asiakkaalle yksilöllisiä tarpeen mukaisia, erilaisia ja vaikuttavia palveluja Yksilötyön rinnalla kehittää ja ottaa käyttöön uudelleen rakenteellinen, yhteisöllinen ja ekososiaalinen sosiaalityö 4

5 Uudet asiakaslähtöiset ja osallisuutta tukevat toimintamallit - aikuissosiaalityön henkilöstön rooli yhteiskehittämisessä Lähtökohtana menetelmien kehittäminen sekä niiden rohkea kokeilu ja toteuttaminen Mahdollistaa uusien toimintamallien juurtumisen ja käyttöönoton Arvostava teemahaastattelu tehty koko henkilöstölle Useita kehittämispalavereja ja päiviä, esimiehet myös mukana - Tavoitteena myönteinen tulevaisuuden kuva muutoksessa sekä saada ideat, kokemus ja kehittämistarpeet esille - Uuden sosiaalihuoltolain yhteinen ymmärrys ja tulkinta arjen työssä, erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat, toimenkuvat/työtehtävät Sosku-hanke kehittämistyöskentelyn mahdollistajana - tuottaa tietoa, tiedottaa, kerää verkostoja, motivoi, suunnittelee ja järjestää tilaisuuksia sekä luo ideoita ja kokeilee yhteistyössä aikuissosiaalityön ja muiden kumppaneiden kanssa 5

6 Kehittäjäasiakkaat, yhteiskehittäminen ja kehittäjäkumppanuus Uudenlainen kumppanuusmalli - edellyttää uudenlaista asennetta, suhdetta ja kohtaamistapaa kaikilta osapuolilta - asiantuntijuuden, ammatillisen roolin ja asiakkaan roolin muutos - asiakkaiden kokemustieto ja ideat esille - mukaan palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin - yhteistyösuhde asiantuntijoiden ja asiakkaiden välillä mahdollistaa aivan uudenlaisia ratkaisuja ja ideoita - vahvistaa hankkeen/ työskentelyn suuntaamista keskeisiin asioihin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Avoin dialoginen työote ja keskustelukulttuuri, tilaa ja uskallusta katsoa sekä toimia rohkeasti uudella tavalla ja erilaiset näkökulmat huomioiden Kuulluksi tulemisen kokemus ja luottamus 6

7 Yhteiskehittämisen toimintamalli Toimintamallin rakentaminen alkoi yhteiskehittämistilaisuuksilla, joissa kuultiin asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä, tarpeita ja ideoita Asiakkaiden ja ammattilaisten esiin nostamien kehittämistarpeiden pohjalta muodostettiin pienryhmät, jotka työskentelivät eri teemojen kehittämiseksi Ensimmäiset osa-alueet 1) tiedotus, sosiaalisen median hyödyntäminen ja sähköinen asiointi, 2) ryhmätoimintojen kehittäminen, 3) yksilötyöskentelyn menetelmät aikuissosiaalityön palveluissa, 4) kolmannen sektorin/ yhteistyöverkoston kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Kaikki kehittäjäkumppanit, asiakkaat ja ammattilaiset, osallistuvat yhteiskehittämiseen omista lähtökohdistaan, omien voimavarojensa mukaisesti Yhteiskehittämisryhmä on aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen yksi ryhmä, jossa ihmisten toimintakyky ja osallisuus vahvistuu yhteisöllisyyden, toiminnan ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen avulla Kehittäjäasiakkaita ollut mukana toiminnassa 30 henkilöä tähän mennessä 7

8 Yhteiskehittämisen toiminnallisia ja menetelmällisiä tuloksia - rakenteellista sosiaalityötä 1. Tiedottaminen ja vaikuttaminen Tapahtumat (esim. joululauluja & glögiä sosiaaliaseman aulassa, Halaa Sossua!, Kirin kotipelit, JYPin kahvitilaisuus joukkueen harjoituksia seuraten, Ystävänpäiväkahvit) Aikuissosiaalityön Facebook-sivut Aikuissosiaalityön Chat-neuvontapalvelu Uutiskirje (sähköinen, laaja jakelu) Vuosikatsaus työryhmä ( henkilöstön raportti) Aikuissosiaalityön asiakasraati Uuden asiakkaan palveluarvioinnin kokonaisvaltaista prosessia lähdettiin mallintamaan, alkuarviointiimi aikuissosiaalityöhön syntyi (palvelurakenteisiin vaikuttamista) 8

9 Yhteiskehittämisen toiminnallisia ja menetelmällisiä tuloksia - ryhmätyöskentely 2. Ryhmätoimintojen käynnistäminen Yhteiskehittämisryhmä Kehittäjäasiakkaat vahvasti mukana alusta alkaen Onnistumisten ja edistysaskeleiden näkyväksi tekeminen asiakkaalle ja kaikille osallistujille Yksinäisyysryhmä ( keskustelu ja toiminta vuorottelevat/ mm. luontoavusteiset toiminnat) Palstaviljely Kokeilemista, opettelua, uuden näkökulman hyödyntäminen kaikessa omassa tekemisessä Toimintamallien juurruttaminen uudenlainen tapa tehdä sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta 9

10 Yhteiskehittämisen toiminnallisia ja menetelmällisiä tuloksia - yksilötyöskentely 3. Työntekijöiden keskinäinen mentorointi (yksilötyö) - Intensiivinen, eri toimintaympäristöistä tapahtuva työskentely - Kehittäjäkumppanuus myös yksilökohtaisessa asiakastyössä; asiakkaan omien tavoitteiden kuuleminen ja tavoitteiden määrittely yhdessä, osallisuus,verkostojen mukaan saaminen - yhdessä tekeminen ja rinnalla kulkeminen, toimintakyvyn vahvistuminen 10

11 Yhteiskehittämisellä verkostot kumppaneiksi 4. Monipuoliset verkostot kehittäjäkumppaneiksi yhteiskehittämistilaisuuksiin (esim. kaupunkiorganisaation tiedotus, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveystoimi, hankekumppanit, K-S taidemuseo, terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut, Jyväskylän kaupunginteatteri,) Suunnitellaan, toteutetaan ja tiedotetaan yhdessä kehittäjäkumppanien kanssa tapahtumia, tietoiskuja, teemaviikkoja, sekä muuta osallisuutta vahvistavaa toimintaa ja palveluprosesseja Yhteiskehittämisen mahdollisuuksien ja tulosten esiin nostaminen sekä tiedottaminen eri tavoin Kynnys avun hakemiseen sosiaalitoimen palveluihin madaltuu, kehitetään uusia tapoja sosiaalityön julkisuuskuvan parantamiseen ja tiedon välittämiseen saatavilla olevista palveluista Kannanottojen ja toiminnallisen yhteistyön kautta pyritään vaikuttamaan rakenteisiin Viimeisin yhteistyömuoto; tarinoiden tuottaminen teatterin kanssa yhteistyönä 11

12 Asiakkaan äänellä, tarinalla ja toiminnalla osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa - kohti rakenteellista sosiaalityötä Yhteiskehittämisessä syntynyt idea: Asiakas- ja työntekijätarinat ja niiden toteutus eri muodoissa Kehittäjäasiakkaat/ asiakkaat ovat kirjoittaneet tarinoita työttömyydestä, sairaudesta, palvelujen epäkohdista sekä onnistuneista palvelukokemuksista (tai haastattelu/ yhteistutkiminen) Näiden seurauksista arkeen -köyhyydestä, asunnottomuudesta, toivottomuudesta ja myös toivosta ja selviytymisestä Asiakkaat haluavat jakaa tarinansa: -tietoisuus köyhyyden monista puolista saavuttaa mahdollisimman laajan kuulijakunnan - päästä pois häpeän ja pelon tunteista - pois kokemuksesta olla kokonaan yhteiskunnasta syrjässä, toimijan rooli tilalle - etäännyttää negatiiviset tarinat itsestä - herättää ihmisiä hakemaan ajoissa apua - tietoisuus palveluista ja monista mahdollisuuksista - vaikuttaa asenteisiin, kuntalaisiin, päättäjiin ja palveluihin 12

13 Yhteistyö Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa Yhteistyökumppaniksi Jyväskylän kaupunginteatteri Apua ja osaamista tarinoiden vaikuttavaan toteuttamiseen Kulttuurilla ja taide mukaan ihmisen hyvinvoinnin vahvistamiseen Tarinoiden toteutus mahdollistaa toimijuuden/ osallisuuden eri muodot 13

14 Yhteiskehittäminen - asiakkaan kokemuksen tarinallistaminen Vaikutuksia yksilön kannalta Ihminen voimaantuu kun saa kertoa oman tarinansa ja tulee kuulluksi Esille epäoikeudenmukaisuuden kokemukset / tarve hyvitykseen Tutkitaan erilaisia ilmiöitä yhdessä Kokemus toimijana vahvistuu ja todentuu toiminnallisessa vuorovaikutuksessa Havainnot, ettei ole asiansa, ongelmansa ja ajatustensa kanssa yksin Roolin muutos -pääsy pois yksinäisyydestä, toimettomuudesta ja merkityksettömyydestä vaikuttajaksi ja toimijaksi 14

15 Yhteiskehittäminen - tarinallistamisen vaikutuksia organisaation kannalta Organisaatio Arvostetaan asiakkaan tietoa ja kokemusta Jatkuvaa ja suunnitelmallista kokemustiedon tuottamista yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden kanssa (työttömyys, asunnottomuus, köyhyys) Kokemustiedon dokumentointi Asennemuutos - uudenlainen tapa tehdä muutostyötä yhdessä niin asiakkaan elämässä kuin palvelujen kehittämisessä Palveluihin mukaan entistä enemmän rakenteellinen, yhteisö ja ekososiaalinen sosiaalityö 15

16 Asiakkaiden antamia merkityksiä ryhmätoiminnoille Asiakkaat ovat kokeneet ryhmät tarpeellisena, osa heistä jopa ainoana asiana, mikä saa liikkeelle kodista koko viikon aikana Ryhmä on ollut paikka, missä ei tuomita ja jokainen jäsen on arvokas Käyminen ryhmässä on tuonut osallisuuden tunnetta sekä paikan, jossa voi opetella olemaan muiden ihmisten kanssa Ryhmä on kannatellut vaikeiden asioiden yli Aina ei ole tapaamisiin väsymyksen vuoksi pystynyt osallistumaan, niin tietoisuus ryhmän olemassaolosta auttaa jaksamaan Yksin ei uskalla ja on mahdotonta lähteä minnekään, mutta porukan kanssa uskallan hypätä vaikka laskuvarjolla Sosiaalisissa tilanteissa ahdistaa, minkä vuoksi hän on jäänyt yksin kotiin. Kun hän kuuli SOSKU-hankkeesta sosiaalityöntekijältään, hän rohkaistui osallistumaan. Toiveena oli saada apua ahdistukseen ja että pystyy taas olemaan rennommin muiden kanssa 16

17 Kiitos mielenkiinnostanne! 17