Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi -2007

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO PÄÄSIHTEERISTÖ DGF ISSN Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi HUHTIKUU 2008

2 Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi HUHTIKUU 2008

3 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista löytyy internetin Europa-palvelimelta osoitteessa ( Luettelointitiedot ovat julkaisun lopussa. ISBN ISSN Euroopan yhteisöt, 2008 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan Printed in Belgium

4 Tässä tiedotteessa on neuvoston vuosikertomus yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanosta vuonna Neuvoston huhtikuussa 2008 hyväksymässä kertomuksessa esitellään sääntelyä koskevat, hallinnolliset ja käytännön mukautukset, jotka neuvosto on tehnyt varmistaakseen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 säännösten noudattamisen. Siinä on myös tietoja neuvoston asiakirjojen julkisesta rekisteristä sekä tilastotietoja asiakirjojen julkisuudesta. Kertomuksessa esitellään lisäksi asetuksen kuudennen täytäntöönpanovuoden merkittäviä tapauksia, tarkastellaan Euroopan oikeusasiamiehelle tehtyjä valituksia, selostetaan yhteisön tuomioistuinten asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla vuonna 2007 tekemiä ratkaisuja, jotka koskevat neuvoston asiakirjojen julkisuutta. Lisätietoja (ja aiemmat kertomukset) neuvoston asiakirjojen julkisuudesta sekä muista avoimuutta koskevista asioista on Internetin www-sivulla kohdassa 'Asiakirjat'. 3

5

6 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I JOHDANTO 7 SÄÄNTELYÄ KOSKEVAT, HALLINNOLLISET JA KÄYTÄNNÖN MUKAUTUKSET 1. Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri 8 2. Käytännön mukautukset Lainsäädännön avoimuus Sisäiset ohjeet, koulutustilaisuudet, henkilöstö 12 8 II ASIAKIRJOIHIN TUTUSTUMISTA KOSKEVIEN PYYNTÖJEN ANALYSOINTI 13 Pyyntöjen esittäjien ammatillinen tausta ja maantieteellinen jakauma 13 Pyyntöjen aihealueet 14 Tutkittujen asiakirjojen ja tutustumisen epäämisten lukumäärä 15 III TUTUSTUMISOIKEUTTA KOSKEVIEN POIKKEUSTEN SOVELTAMINEN 16 Kieltäytymisperusteet 16 Oikeudellisia lausuntoja koskeva erityispoikkeus 16 IV MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA Komission vihreä kirja yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin Julkinen kuuleminen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamisesta Asiakirjojen saatavuutta käsittelevä toimielinten välinen komitea Puheenjohtajavaltion selvitys yleisen avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta 20 V EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHDYT KANTELUT JA TOTEUTETUT OIKEUSTOIMET 22 A. EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHDYT KANTELUT 22 B. OIKEUSTOIMET 23 VI LOPPUHUOMAUTUKSET 28 LIITE: TILASTOTIETOJA NEUVOSTON ASIAKIRJOJEN JULKISESTA SAATAVUUDESTA 30 5

7

8 JOHDANTO Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 1 kohdassa säädetään, että "kukin toimielin julkaisee vuosittain edeltävältä vuodelta kertomuksen, joka sisältää niiden tapausten määrän, joissa toimielin on kieltäytynyt antamasta asiakirjoja tutustuttavaksi, näiden kieltäytymisten perustelut sekä asiakirjarekisteriin kirjaamattomien arkaluonteisten asiakirjojen määrän" 1. Tämä kertomus koskee asetuksen N:o 1049/2007 täytäntöönpanoa neuvostossa vuonna Aiempien vuosikertomusten 2 tavoin selvitetään tämänkin kertomuksen ensimmäisessä osassa sääntelyä koskevia, hallinnollisia ja käytännön mukautuksia, jotka neuvosto on toteuttanut vuonna 2007 varmistaakseen asetuksen N:o 1049/2001 säännösten noudattamisen. Toisessa osassa tarkastellaan kertomuskaudella tehtyjä asiakirjapyyntöjä koskevia lukuja. Kolmannessa osassa tarkastellaan erityisesti, miten neuvosto on soveltanut asetuksen N:o 1049/ artiklassa säädettyjä poikkeuksia yleisön oikeuteen tutustua asiakirjoihin. Neljännessä osassa esitellään asetuksen kuudennen soveltamisvuoden merkittävät tapahtumat, ja viidennessä osassa käsitellään Euroopan oikeusasiamiehelle tehtyjä kanteluja ja oikeustoimia. Kuudennessa eli viimeisessä osassa esitetään kertomuksen päätelmät. 1 2 Ks. neuvoston aiemmat kertomukset (asiak. 7957/03, 8036/04, 8896/05, 13354/1/06 REV 1 ja 8184/07) ja komission kertomukset (KOM (2003) 216 lopullinen, KOM (2004) 347 lopullinen ja KOM (2005) 348 lopullinen, KOM (2007) 548 lopullinen, ja KOM (2007) 841 lopullinen). Euroopan parlamentin kertomukset vuosilta ovat Euroopan parlamentin puhemiehistön pääsihteerin tiedonannoissa, jotka on annettu (PE /BUR), (PE /BUR/NT), (PE /BUR./ANN.), (PE /BUR./ANN.) ja (PE /BUR). Lisäksi asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio julkaisi kertomuksen kyseisen asetuksen periaatteiden täytäntöönpanosta (KOM (2004) 45 lopullinen). Ks. asiak. 7957/03, 8036/04, 8896/05, 13354/1/06 REV 1 ja 8184/07. 7

9 I SÄÄNTELYÄ KOSKEVAT, HALLINNOLLISET JA KÄYTÄNNÖN MUKAUTUKSET 1. Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri Asetuksen N:o 1049/ artiklan mukaisesti yhteisön toimielimien edellytetään tekevän sähköisessä muodossa käytettävissä olevan asiakirjarekisterin. Neuvoston julkisessa asiakirjarekisterissä, joka on ollut toiminnassa 1 päivästä tammikuuta 1999, on viittaukset neuvoston asiakirjoihin, jotka on kirjattu siihen automaattista arkistointijärjestelmää käyttäen. Rekisteriin merkitään automaattisesti kaikki neuvostolle tai jollekin sen valmisteluelimistä toimitetut muut kuin arkaluonteiset asiakirjat, joita on määrä käyttää käsittelyn pohjana, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekomenettelyyn tai joista käy ilmi asian käsittelyn eteneminen. Arkaluonteisten asiakirjojen osalta 3 tekijä ilmoittaa, millainen viittaus rekisteriin mahdollisesti merkitään 4. Rekisterissä on mahdollista päästä tutustumaan monien sellaisten asiakirjojen tekstiin kokonaisuudessaan, jotka neuvoston työjärjestyksen liitteessä II olevan 11 artiklan mukaan on saatettava suoraan yleisön saataville heti, kun ne on jaettu 5. Kyseessä ovat seuraavat asiakirjaluokat: neuvoston istuntojen ja neuvoston valmistelevien elinten esityslistaehdotukset (poikkeuksena tietyt sotilas- ja turvallisuusasioita käsittelevät elimet); neuvostolle toimitetut asiakirjat, jotka on lueteltu sen esityslistan jossakin kohdassa ja merkitty sanoilla "julkinen käsittely" tai "julkinen keskustelu" työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti 6 ; lainsäädännön alalla I/A-kohtia ja A-kohtia koskevat ilmoitukset pysyvien edustajien komitealle ja/tai neuvostolle sekä säädösluonnokset, luonnokset yhteisiksi kannoiksi ja sovittelukomitean hyväksymät yhteiset tekstit, joihin niissä viitataan; Asetuksessa N:o 1049/2001 'arkaluonteisilla asiakirjoilla' tarkoitetaan asiakirjoja, joiden turvaluokitus on "CONFIDENTIEL", "SECRET" tai "TRÈS SECRET/TOP SECRET". Tältä osin ks. kyseisen asetuksen 9 artiklan 1 kohta. Ks. asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohta sekä 11 artiklan 2 kohta. Vuonna 2007 saatettiin rekisterin kautta yleisön saataville asiakirjaa heti niiden jakamisen jälkeen. Ks. neuvoston työjärjestyksen liitteen II 11 artiklan 5 kohdan b alakohta, EUVL L 285, , s Lisätietoa asiasta tämän kertomuksen IV luvun 1 kohdassa, s

10 säädökseen liittyvät asiakirjat sen jälkeen, kun on hyväksytty yhteinen kanta, kun sovittelukomitea on hyväksynyt yhteisen tekstin tai kun säädös on lopullisesti hyväksytty; muut neuvoston hyväksymät tekstit, jotka on tarkoitettu julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä; sellaiset kolmannelta osapuolelta lähtöisin olevat asiakirjat, jotka tekijä on saattanut julkisiksi tai jotka on saatettu tekijän luvalla julkisiksi; asiakirjat, jotka kansalaisen hakemuksesta on saatettu kokonaisuudessaan tämän saataville. Rekisterissä lueteltiin asiakirjaa kaikki kielet mukaan luettuina, joista asiakirjaa (71,7 % rekisteriin kirjatuista asiakirjoista) oli yleisön saatavilla joko suoraan www-sivuilla ( asiakirjaa PDF- tai HTML-muodossa) tai eri pyynnöstä ( asiakirjaa jossain muussa muodossa). Rekisteriin kirjattujen asiakirjojen määrä on siis lisääntynyt 19 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna ( vuoden 2006 joulukuun lopussa ja vuoden 2007 lopussa), ja samalla niiden asiakirjojen määrä, joihin voidaan tutustua suoraan rekisterin kautta, on kasvanut 20 prosenttia ( vuoden 2006 tammikuussa ja vuoden 2007 lopussa). Lisäksi rekisterissä oli koodilla P/A (asiakirja osittain saatavilla) merkittyä asiakirjaa, joista oli saatavilla www-sivuilla (PDF-muodossa) 7. P/A-koodilla merkityt asiakirjat, jotka on kirjattu rekisteriin ennen , eivät yleensä ole saatavilla suoraan www-sivuilta, vaan ne voidaan saattaa pyynnöstä saataville ( alkaen kaikki uudet asiakirjat, jotka on luokiteltu 'osittain saatavilla', ovat olleet yleisön saatavilla suoraan rekisteristä). Vuoden 2007 aikana eri käyttäjää kävi Internetin välityksellä neuvoston julkisessa asiakirjahakemistossa (vuonna 2006 kävijöitä oli ), mikä merkitsee käyttäjälukumäärässä 22,4 prosentin kasvua vuodessa. Neuvoston sivustolla käyntien kokonaismäärä nousi 21 prosenttia ( käyntiä vuonna 2007 kun vuonna 2006 käyntejä oli ), eli käyntejä oli päivittäin yli Hakujen kokonaismäärä oli (laskettuna hakutulosnäyttöjen määränä). 7 Osittaista luovuttamista noudatetaan asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti. 9

11 Kyseisenä aikana tuotettiin alkuperäiskielillä 350 arkaluonteista asiakirjaa, joista 26 SECRET UE- ja 324 CONFIDENTIEL UE -luokiteltua asiakirjaa. Näistä asiakirjoista kolme SECRET EU -luokiteltua asiakirjaa ja 61 CONFIDENTIEL UE -luokiteltua asiakirjaa mainitaan rekisterissä asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti. 2. Käytännön mukautukset Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 säännösten mukaisesti kaikki pyynnöt saada tutustua neuvoston hallussa oleviin asiakirjoihin, jotka koskevat toimielimen vastuualueeseen kuuluvia politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä, on otettava tarkasteltaviksi, mukaan luettuna turvaluokiteltuja asiakirjoja koskevat pyynnöt. Turvaluokiteltuja asiakirjoja koskevat tutustumispyynnöt on tutkittava huolellisesti neuvoston pääsihteeristön toimivaltaisissa yksiköissä. Vuonna 2007 lainsäädännön avoimuudesta vastaava yksikkö tarkasteli kaikkiaan 811 turvaluokiteltua asiakirjaa sekä 9 CONFIDENTIEL UE- ja 802 RESTREINT UE -luokiteltua asiakirjaa 8. Lainsäädännön avoimuudesta vastaavan yksikön virkamiehet kuulevat järjestelmällisesti asianomaisia laatijoita/yksiköitä käsitelläkseen pyynnöt. Neuvoston pääsihteeristö on kyennyt selviytymään yhä kasvavasta hallinnollisesta rasitteesta ja noudattamaan asetuksessa N:o 1049/2001 säädettyjä edellytyksiä ja määräaikoja siitäkin huolimatta, että tarkasteltavat asiakirjat ovat usein hyvin monitahoisia. Tältä osin on syytä muistaa, että vastausaika on 15 työpäivää, ja sitä on mahdollista jatkaa 15 päivällä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa esimerkiksi silloin, kun pyyntö koskee hyvin suuria asiakirjamääriä. Alkuperäisten pyyntöjen käsittelyaika oli vuonna 2007 keskimäärin 13 työpäivää. Alkuperäisten pyyntöjen käsittelyvaiheessa neuvoston pääsihteeristö käytti mahdollisuutta jatkaa käsittelyaikaa 19,7 prosentissa tapauksista. Käsittelyaikaa oli kuitenkin pakko jatkaa useammin vastattaessa uudistettuihin pyyntöihin, joita tarkastelee ensin tiedotustyöryhmä ennen kuin ne annetaan pysyvien edustajien komitealle ja neuvostolle hyväksyttäväksi. Molemmat vaiheet kestävät oman aikansa. 8 Kyseiset asiakirjat koskivat lähinnä ETPP:tä (35,3 %), YUTP:tä (28 %) ja oikeus- ja sisäasioita (25,5 %). 10

12 Asetuksen N:o 1049/ artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvosto tutkii järjestelmällisesti mahdollisuutta antaa lupa tutustua pyydettyjen asiakirjojen osiin. Tämä käytäntö auttaa lisäämään avoimuutta erityisesti lainsäädännön alalla. Jos asiakirja on edelleen käsiteltävänä neuvostossa tai sen valmistelevissa elimissä ja kyseisestä asiakirjasta käyvät ilmi valtuuskuntien kannat, koko asiakirjan luovuttaminen voi haitata neuvottelujen etenemistä. Tällaisissa tapauksissa neuvosto soveltaa yleensä asetuksen 4 artiklan 3 kohtaa antamalla oikeuden tutustua valmisteluasiakirjoihin, vaikka niiden käsittely olisi vielä kesken, jättäen pois ainoastaan viittaukset valtuuskuntien nimiin. Tällä tavoin asianosaiset voivat seurata asian käsittelyä ilman, että siitä aiheutuu haittaa toimielimen päätöksentekoprosessille. Tämä käytäntö ei kuitenkaan rajoita asetuksen 4 artiklassa säädettyjen muiden poikkeusten mahdollista soveltamista. 3. Lainsäädännön avoimuus Asetuksen 1049/2001 mukaisesti pyydettyjen ja rekisterin kautta saataville asetettujen asiakirjojen lisäksi julkaistaan vuosittain huomattava määrä lainsäädäntöasiakirjoja neuvoston työjärjestyksen liitteessä II olevan 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti 9. Säännöksessä säädetään, että ellei yhtä tai useampaa asetuksen 1049/ artiklan säännöstä sovelleta, kaikki johonkin lainsäädäntöasiakirjaan liittyvät valmisteluasiakirjat saatetaan kokonaisuudessaan yleisön saataville, kun kyseinen säädös on lopullisesti annettu 10. Samaan aikaan neuvoston pääsihteeristö valmistelee kuukausittain luettelon muun muassa kaikista säädöksistä, jotka neuvosto on antanut kyseessä olevan kuukauden aikana. Luetteloon sisältyy myös tiedot äänestyksen tuloksista, sovelletusta äänestyssäännöstä sekä neuvoston pöytäkirjaan merkityistä, säädöksiä koskevista lausumista Tässä yhteydessä muistutetaan, että EY:n perustamissopimuksen 255 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto sekä komissio ja parlamentti voivat omissa työjärjestyksissään täsmentää erityismääräykset oikeudesta tutustua toimielimen asiakirjoihin. Neuvoston osalta erityismääräykset mainitaan neuvoston työjärjestyksen liitteessä II. Tämän lisäksi EY:n perustamissopimuksen 207 artiklan 3 kohdan mukaisesti, joka koskee 255 artiklan 3 kohdan soveltamista, toimiessaan lainsäätäjänä neuvosto säätää asiakirjojensa laajemmasta saatavuudesta. Samasta periaatteesta, jota sovelletaan lainsäädäntöprosessiin suoraan liittyvään kolmeen toimielimeen, säädetään asetuksen 1049/ artiklan 2 kohdassa. Kolmen viime vuoden aikana julkistettiin vuosittain keskimäärin 580 asiakirjaa neuvoston työjärjestyksen liitteen II 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Kuukausittaiseen luetteloon voi tutustua neuvoston kohdassa "Asiakirjat" "Luettelo neuvoston säädöksistä". 11

13 4. Sisäiset ohjeet, koulutustilaisuudet, henkilöstö Neuvoston pääsihteeristö järjesti aikaisempien vuosien tapaan vuonna 2007 koulutustilaisuuksia 12 asiakirjatuotannosta vastaaville neuvoston virkamiehille heidän perehdyttämisekseen menettelyihin ja käytäntöihin, joita noudatetaan, kun on kyse yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin. Vuonna 2007 neuvoston pääsihteeristön avoimuudesta, asiakirjojen saatavuudesta ja yleisötiedotuksesta vastaava yksikkö (pääosasto F) koostui 19 toimihenkilöstä seuraavasti: Asiakirjojen saatavuus: Yleisötiedotus: 5 AD ja 8 AST 6 AST. Yleisötiedotusyksikön henkilöstö käsittelee kansalaisten pyynnöt tietojen saamiseksi neuvoston pääsihteeristölle laaditun hyvän hallintotavan säännöstön mukaisesti 13. Vuonna 2007 yksikkö käsitteli 8322 yleisön tietopyyntöä, joista 7252 oli toimitettu sähköpostitse ja 1070 kirjeitse Kertomuskaudella (helmi-, touko- ja syyskuussa 2007) järjestettiin yhteensä kolme koulutustilaisuutta. Lisäksi pidettiin erityisiä tiedotustilaisuuksia lainsäädännön avoimuudesta vastaavan yksikön henkilöstön, neuvoston pääsihteeristön eri yksiköiden jäsenten ja neuvoston valmistelevien elinten jäsenten välillä. Neuvoston pääsihteerin, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2001, hyvän hallintotavan säännöstöstä Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja sen henkilöstölle yhteyksissä yleisöön työasioissa, EYVL C 189, , s

14 II ASIAKIRJOIHIN TUTUSTUMISTA KOSKEVIEN PYYNTÖJEN ANALYSOINTI Yleisön esittämiä pyyntöjä tutustua neuvoston asiakirjoihin käsittelee ensi vaiheessa neuvoston pääsihteeristö. Jos se epää kokonaan tai osittain oikeuden tutustua asiakirjaan, pyynnön esittäjä voi tehdä uudistetun pyynnön ja pyytää neuvostoa tarkistamaan kantaansa. Jos uudistettu pyyntö evätään kokonaan tai osittain pyynnön esittäjä voi kannella Euroopan unionin oikeusasiamiehelle ja/tai nostaa kanteen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämän kertomuksen liitteessä esitetään tilastotietoja, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin viiden viime vuoden aikana ( ). Kertomuskaudella neuvostolta pyydettiin oikeutta tutustua asiakirjaan, ja neuvosto vastaanotti niiden osalta pyyntöä. Alkuperäisten tai uudistettujen pyynnön perusteella kokonaisuudessaan tai osittain luovutettujen asiakirjojen määrä oli vuonna Kuten neuvoston julkisessa asiakirjahakemistossa Internetin välityksellä tehtyjä hakuja koskevista tilastotiedoista voidaan havaita, kyseinen hakemisto on edelleen tärkeä tiedonhakuväline niille kansalaisille, jotka haluavat seurata tiiviisti Euroopan unionin toimintaa. Tästä on osoituksena se, että sivustolla käyntien määrä on kasvanut melkein 21 prosentilla (määrä on kasvanut viitenä perättäisenä vuonna). Pyyntöjen esittäjien ammatillinen tausta ja maantieteellinen jakauma Alkuperäisten pyyntöjen esittäjät olivat pääasiassa opiskelijoita ja tutkijoita (40 %). Myös juristit (8,8 %), teollisuus ja kauppa ja painostusryhmät (14,2 %) olivat usein edustettuja sosiaalisia ja ammatillisia ryhmiä. Koska pyynnön esittäjien ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöjään, jotka lähetetään tavallisesti sähköpostitse, heidän ammattinsa on merkittävältä osin tuntematon (13,2 %). Myös uudistettujen pyyntöjen esittäjät olivat pääasiassa opiskelijoita ja tutkijoita (56,2 %). Vaikka 18,7 prosenttia uudistettujen pyyntöjen esittäjistä oli toimittajia, vain 2,9 prosenttia ensi vaiheen pyyntöjen esittäjistä oli toimittajia. Tämä johtuu pääosin siitä, että toimielinten julkiset asiakirjahakemistot ovat lehdistölle vain yksi tiedonlähde muiden joukossa. Lisäksi toimittajien suuri enemmistö on kiinnostunut pääasiassa ajankohtaisista uutisista. On siis luonnollista, että toimittajien harvat pyynnöt tutustua asiakirjoihin liittyivät yleensä tutkivaan journalismiin ja olivat luonteeltaan näin ollen samanlaisia kuin tutkijoiden pyynnöt. 13

15 Pyynnön esittäjien maantieteellisestä jakaumasta voidaan todeta, että enemmistö alkuperäisistä pyynnöistä tuli Belgiasta (26,4 %), Saksasta (16 %) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (9,5 %). Muista kuin EU-maista tulevat pyynnöt muodostivat 8 prosenttia kokonaismäärästä. Uudistetut pyynnöt tulivat pääasiassa Belgiasta (37,5 prosenttia) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (25 prosenttia) 14. Useilla monikansallisilla yrityksillä ja kansainvälisillä asianajotoimistoilla sekä monilla yhdistyksillä, jotka edustavat talouden ja teollisuuden eri aloja Euroopan tasolla, on päätoimipaikkansa Brysselissä, mikä selittää Belgiasta tulevien alkuperäisten ja uudistettujen pyyntöjen verrattain suuren määrän. Pyyntöjen aihealueet Pyyntöjen aihealueiden osalta kiinnostus oikeus- ja sisäasioihin pysyi korkeana (26,7 %) 15. Sen jälkeen pyynnöt liittyivät pääasiassa asiakirjoihin, jotka koskivat alenevassa järjestyksessä ulkosuhteita ja YUTP:tä (18,1 %), ympäristöä (8,2 %), maataloutta ja kalastusta (6,8 %) sekä puolustusta ja sotilasasioita (6 %). Esittäjien kiinnostus oikeus- ja sisäasioihin (pyynnöistä 26,7 % vuonna 2007; 24,5 % vuonna 2006) on pysynyt melko vakaana, kun taas YUTP:hen (pyynnöistä 18,1 % vuonna 2007; 14,3 % vuonna 2006) ja ETPP:hen (pyynnöistä 6 % vuonna 2007; 2,4 % vuonna 2006) liittyvien pyyntöjen määrä on noussut huomattavasti 16. On pantava kuitenkin merkille, että "perinteisten" esimerkiksi sisämarkkinasäädöksiä koskevien pyyntöjen vähentyminen uudelleen 2,9 prosenttiin vuonna 2007 (16,3 % vuonna 2003 ja 14,2 % vuonna 2004) ei välttämättä merkitse yleisön kiinnostuksen puutetta tähän alaan vaan johtuu ennemminkin siitä, että merkittävä osa säädöksistä on saatavilla neuvoston julkisessa asiakirjarekisterissä heti, kun ne on jaettu. Vuonna 2007 yhteensä asiakirjaa (eli 67,2 % rekisterissä julkistetusta tai mainitusta asiakirjasta vuonna 2007) jaettiin julkisina asiakirjoina Vuonna 2006 suurin osa uudistetuista pyynnöistä tuli Yhdistyneestä kuningaskunnasta (22,9 %), Saksasta (22,8 %) ja Belgiasta (17,1 %). Luku on kasvanut tasaisesti kolmen viime vuoden aikana 20,1 prosentista vuonna ,5 prosenttiin vuonna 2005, 24,5 prosenttiin vuonna 2006 ja 26,8 prosenttiin vuonna Esitetyn pyynnön johdosta kokonaisuudessaan luovutetuista asiakirjoista 24,8 % liittyi oikeus- ja sisäasioihin, 18,6 % YUTP:hen ja 10,5% ETPP:hen. Esitetyn pyynnön johdosta kokonaisuudessaan tai osittain luovutettujen asiakirjojen kokonaismäärästä 26,4 % liittyi oikeus- ja sisäasioihin, 18,4 % YUTP:hen ja 9,6 % ETPP:hen. 14

16 Tutkittujen asiakirjojen ja tutustumisen epäämisten lukumäärä Kertomuskaudella pääsihteeristö tutki asiakirjaa ja julkisti niistä alkuperäisen pyynnön perusteella (pääsihteeristön neuvoston nimissä toimittama vastaus). 30 asiakirjasta esitettiin 18 uudistettua pyyntöä, joiden johdosta neuvosto päätti luovuttaa yleisölle lisäksi 15 asiakirjaa (6 kokonaisuudessaan ja 9 osittain). Kertomuskaudella pyydetyistä asiakirjasta tehtiin siis kielteinen päätös asiakirjan osalta (alkuperäiset ja uudistetut pyynnöt tässä yhteenlaskettuina), joten luovutettujen asiakirjojen osuus oli 66,7 prosenttia (pyydetyt ja kokonaisuudessaan luovutetut asiakirjat) tai 78,9 prosenttia, kun otetaan huomioon asiakirjat, joihin annetaan tutustua osittain. 15

17 III TUTUSTUMISOIKEUTTA KOSKEVIEN POIKKEUSTEN SOVELTAMINEN Kieltäytymisperusteet Alkuperäisten pyyntöjen osalta useimmiten esitetty kieltäytymisperuste oli päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja, jonka osuus oli lähes kaksi viidesosaa kaikista kielteisistä päätöksistä (38 %). Seuraavaksi tärkeysjärjestyksessä tulivat yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden (15,1 %), yleisen turvallisuuden (13,3 %) ja puolustuksen ja sotilasasioiden (2,3 %) osalta. Tapauksista 30,2 prosenttia oli sellaisia, joissa annettiin useita kieltäytymisperusteita: näin ollen yhteistä etua koskeva yleinen turvallisuuden suoja yhdistettiin usein yleisen edun suojaan kansainvälisten suhteiden (20,4 %) osalta ja toimielimen päätöksenteon luottamuksellisuus mainittiin säännöllisesti yhdessä yleisen edun suojan kanssa kansainvälisten suhteiden osalta, kauppaneuvottelut, laajentuminen jne. (5,4 %) mukaan lukien. Uudistettujen pyyntöjen osalta yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta esitettiin perusteena 20 prosentissa kielteisistä päätöksistä vuonna 2007 (14 % vuonna 2006) ja yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta 6,7 prosentissa tapauksista (37,2 % vuonna 2006). 33,3 prosentissa tapauksista annettiin useita kieltäytymisperusteita kuten edun suoja yleisen turvallisuuden osalta ja yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta. Oikeudellisia lausuntoja koskeva erityispoikkeus Tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaa (asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa mainittu poikkeus) käytettiin kieltäytymisperusteena alkuperäisten pyyntöjen osalta ainoastaan 0,8 prosentissa kielteisistä päätöksistä vuonna 2007 (2 %:ssa tapauksista vuonna 2006). Tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaa ei käytetty kieltäytymisperusteena uudistettujen pyyntöjen osalta kertomuskaudella, vaikka se oli ollut kieltäytymisperusteena 4,6 prosentissa tapauksista vuonna Vaikka tämä poikkeus ei ole neuvoston useimmin käyttämä kieltäytymisperuste, on kuitenkin syytä korostaa sen merkitystä neuvoston toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta Asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 6 kohdan mukainen osittainen tutustumisoikeus annetaan mahdollisuuksien mukaan asiakirjoihin, jotka sisältävät neuvoston oikeudellisen yksikön lausuntoja ja oikeudellisen yksikön kannanottoja neuvoston ja sen valmisteluelinten käsittelemiin asioihin. Tämä käytäntö antaa kiinnostuneille mahdollisuuden saada tietoja tällaisten asiakirjojen asiasisällöstä säilyttäen kuitenkin sinänsä oikeudellisten lausuntojen luottamuksellisuuden. 16

18 Neuvosto katsoo useiden vuosien aikana 18 vakiintuneen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen Turco-asiassa 19 antamassa tuomiossa 2004 vahvistaman oikeuskäytännön perusteella, että riippumaton lausunto, jonka oikeudellinen yksikkö toimittaa neuvostolle, antaa tälle mahdollisuuden varmistaa, että sen toimet ovat yhteisön oikeuden mukaisia, ja edistää kulloinkin käsiteltävän asian oikeudellisten näkökohtien tarkastelua. Jos neuvostolla ei olisi käytössään tätä välinettä, sen työskentelyn tehokkuus heikentyisi. Tämän vuoksi on yleisen edun mukaista, että neuvostolla pitäisi olla käytettävissään puolueeton oikeudellinen lausunto Ks. ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antama määräys asiassa T-610/97 R, Carlsen ym. v. neuvosto, Kok. 1998, s. II-485, kohta, sekä sen antama tuomio asiassa T-44/97, Ghignone ym. v. neuvosto, Kok. 2000, s. II-1023, 47 ja 48 kohta. Tuomioistuin on ottanut tämän oikeuskäytännön huomioon määräyksessä, jonka se on antanut asiassa C-445/00, Itävalta v. neuvosto, 12 kohta. Ks. ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-84/03, Maurizio Turco v. neuvosto, antama tuomio, 62 kohta ja seur., (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Tähän tuomioon on haettu muutosta (asiat C- 39/05 P ja C-52/05 P). 17

19 IV MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA 1. Komission vihreä kirja yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin Kun komissio marraskuussa 2005 päätti käynnistää niin kutsutun avoimuutta koskevan eurooppalaisen aloitteensa, siihen kuului asetuksen 1049/2001 tarkistus yhtenä monista toimista avoimuuden lisäämiseksi Euroopan tasolla. Tämän päätöksen jälkeen komissio julkaisi vihreän kirjan yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin 20, jossa se arvioi asiakirjojen saatavuutta koskevia nykyisiä sääntöjä, sekä niiden täytäntöönpanoa ottaen samalla asianmukaisesti huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön asetuksen 1049/2001 osalta. Komissio esittää vihreässä kirjassa vaihtoehtoja lainsäädännön parantamiseksi, erityisesti lainsäädäntöprosessin avoimuuden, asiakirjojen saatavuutta ja ympäristötiedon saatavuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisen sekä suuntaviivojen laatimisen, jotta toimielimet pystyisivät helpommin saamaan aikaan tasapainon avoimuusperiaatteen ja henkilötietojen suojaamisen ja/tai avoimuuden ja kaupallisten ja taloudellisten etujen suojaamisen välillä. Lisäksi komissio luettelee joukon käytännön toimia, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle paremmat mahdollisuudet tutustua EU:n toimielinten asiakirjoihin. Vihreän kirjan julkaiseminen merkitsi julkisen kuulemisen käynnistämistä asetuksen 1049/2001 tarkistamiseksi. Tätä tarkoitusta varten vihreän kirjan toinen osa sisälsi kyselyn, jolla komissio kartoitti yleisön näkemyksiä järjestelmästä, jota sen on noudatettava voidakseen tutustua EU:n toimielinten asiakirjoihin, ja kehotti kansalaisia sekä järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, elinkeinonharjoittajia, viranomaisia ja muiden EU-asioista kiinnostuneita organisaatioita antamaan palautetta vihreässä kirjassa esitetyistä vaihtoehdoista. 20 KOM(2007) 185, 18. huhtikuuta 2007 Vihreä kirja: Yleisön oikeus saada tietoja Euroopan yhteisön toimielinten hallussa olevista asiakirjoista Tarkistaminen. 18

20 2. Julkinen kuuleminen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamisesta Kuuleminen kesti saakka, minä aikana komissio sai yhteensä 81 vihreää kirjaa koskevaa kannanottoa kansalaisyhteiskunnalta (30), viranomaisilta (25), yritysmaailmasta (14) ja yksittäisiltä kansalaisilta (12). Kuulemisesta laadittiin myöhemmin yhteenveto komission valmisteluasiakirjassa, joka julkaistiin tammikuussa ja joka sisältää muun muassa seuraavat tulokset: Valtaosa vastanneista haluaisi, että toimielinten julkiset asiakirjarekisterit ja www-sivustot olisivat yhdenmukaisempia ja helpommin käytettävissä. Mitä tulee kysymykseen tasapainon aikaansaamisesta avoimuusperiaatteen ja henkilötietojen suojaamisen ja/tai avoimuuden ja kaupallisten ja taloudellisten etujen suojaamisen välillä monet vastanneista, erityisesti kansalaisjärjestöt ja toimittajat, vaativat, että yleiselle edulle olisi annettava enemmän painoarvoa asiakirjan luovuttamisessa. Jälkimmäisessä yhteydessä teollisuus vaati yritystietojen parempaa suojelua. Viranomaiset ja yksittäiset kansalaiset kannattivat asetukseen (EY) N:o 1049/2001 sisältyvien asiakirjojen saatavuutta koskevien sääntöjen mahdollista yhdenmukaistamista asetukseen (EY) N:o 1367/2006 (Århusin yleissopimuksen soveltaminen) sisältyvien ympäristötiedon saatavuutta koskevien sääntöjen kanssa. Ympäristöalan kansalaisjärjestöt olivat jonkin verran huolissaan siitä, että tällainen yhdenmukaistaminen voisi heikentää ympäristöasioiden avoimuusvaatimuksia, mutta kemianteollisuus ja bioteknologiateollisuus katsoivat, että Århusin yleissopimuksen määräysten tulisi pysyä erityismääräyksinä ("lex specialis"), joilla voi poiketa asiakirjojen saatavuutta koskevista yleisistä säännöistä. Komission odotetaan esittävän ehdotuksen asetuksen 1049/2001 muuttamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2008 toisen neljänneksen kuluessa. 21 Ks päivätty komission valmisteluasiakirja SEC (2008) 29/2: Kertomus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamista koskevan julkisen kuulemisen tuloksista. 19

21 3. Asiakirjojen saatavuutta käsittelevä toimielinten välinen komitea Vuonna 2002 perustettiin asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 2 kohdan nojalla toimielinten välinen komitea, jonka tehtävänä on tutkia parhaita käytäntöjä, tarkastella mahdollisia ristiriitoja ja keskustella asiakirjojen julkista saatavuutta koskevasta tulevasta kehityksestä. Edellisessä kokouksessaan poliittisella tasolla toimielinten välinen komitea keskusteli asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamista koskevan julkisen kuulemisen tuloksista Euroopan komission suullisen esityksen perusteella. Keskustelussa keskityttiin julkisen kuulemisen pääaiheisiin sekä siihen, että on tarpeen lisätä kolmen toimielin julkisten asiakirjarekisterien käyttäjäystävällisyyttä, erityisesti luomalla yhteinen Internet-portaali. 4. Puheenjohtajavaltion selvitys yleisen avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta 22 Kesäkuussa 2006 Eurooppa-neuvosto hyväksyi yleisen avoimuuspolitiikan 23, jonka merkittävimmät kohdat ovat neuvoston yhteispäätösmenettelyn alaisten keskustelujen avaaminen yleisölle ja julkisten keskustelujen säännöllinen järjestäminen unionin ja sen kansalaisten etuihin vaikuttavista tärkeistä kysymyksistä 24. Puheenjohtajavaltio toimitti joulukuussa 2007 neuvostolle selvityksen yleisen avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta ja arvioinnin sen vaikutuksesta neuvoston työskentelyn tehokkuuteen Vaikka asetus (EY) N:o 1049/2001 eikä EY:n perustamissopimuksen 255 artikla eivät kata kysymystä yleisön mahdollisuudesta tutustua neuvoston päätöksentekoon, tässä kertomuksessa on hyödyllistä hahmotella kehitystä muilla avoimuuden aloilla. Ks. asiakirja 10633/06, s ja neuvoston vuosikertomus vuodelta 2006 asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi, s Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklaa on muutettu tätä tarkoitusta varten. Ks. neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta 15 päivänä syyskuuta 2006 tehty neuvoston päätös 2006/683/EY, Euratom, EUVL L 285, , s. 47. Asiaa koskevan Coreperin päätöksen nojalla neuvoston julkiset käsittelyt ja keskustelut järjestettiin 8 artiklan muutetun version mukaistesti lähtien, eli jo ennen kuin yleisten asioiden neuvosto virallisesti hyväksyi muutetun työjärjestyksen Ks. asiakirjat 15827/07 ja 15828/07. 20

22 Vaikka uudet avoimuustoimenpiteet eivät näyttäneet vaikuttaneen kielteisesti neuvoston päätöksentekoon 26, niiden täytäntöönpano oli toisaalta johtanut neuvoston julkisten käsittelyjen ja keskustelujen merkittävään kasvuun 27. Lisäksi uusi yleinen avoimuuspolitiikka auttoi laajentamaan neuvoston asiakirjojen saatavuutta, sillä asiakirjat, jotka liittyvät neuvoston julkisissa istunnoissa käsiteltyihin kysymyksiin, julkistetaan nyt automaattisesti ja ovat saatavilla Euroopan unionin virallisilla kielillä neuvoston www-sivustolla Ks. asiakirja 15828/07 s. 5. Kertomuksen tulokset perustuvat ajanjaksoa koskeviin tietoihin. Aikaisempaan nelivuotiskauteen verrattuna ( ), jolloin mahdollisuuksista tutustua neuvoston päätöksentekoon säädeltiin Sevillassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamilla periaatteilla (niin sanottu "Sevillan järjestely"), kasvu oli erityisen huomattava B-kohtina käsiteltyjen lainsääntöasioiden määrän osalta. Yhteensä 60 prosenttia neuvoston B-kohtina käsittelemistä lainsäädäntöasioista käsiteltiin julkisesti lähtien, kun taas vain 21 prosenttia lainsäädäntöasioista käsiteltiin julkisesti edeltävällä kaudella (heinäkuu kesäkuu 2006). Lisäksi 16 kuukauden tarkastelukaudella järjestettiin yhteensä 70 julkista keskustelua, mukaan lukien 64 keskustelua, jotka vaikuttivat Euroopan unionin ja sen kansalaisten etuihin, kun taas ainoastaan 33 vastaavaa keskustelua järjestettiin edeltävällä nelivuotiskaudella. Ks. erityisesti neuvoston työjärjestyksen liitteen II 11 artiklan 5 kohta, EUVL L 285, , s

23 V EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHDYT KANTELUT JA TOTEUTETUT OIKEUSTOIMET A. EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHTY KANTELU Yhtään kantelua ei tehty vuonna 2007 siitä, miten neuvosto soveltaa asetusta N:o 1049/2001. Tämän kertomuksen seuraavassa osassa käsitellään lyhyesti aikaisempaa vuonna 2006 tehtyä kantelua, jonka käsittely päättyi kesäkuussa Oikeusasiamiehelle 8. helmikuuta 2006 osoitettu kantelu nro 386/2006/BM. Tämä kantelu, jota tarkasteltiin jo neuvoston vuotta 2006 koskevassa vuosikertomuksessa, liittyy siihen, että neuvosto on kieltäytynyt antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa 15066/05, jonka liitteenä on yhteenveto päätöksistä, jotka yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit) (OHIM) hallintoneuvosto teki Alicantessa pitämässään 30. kokouksessa, sekä luettelo valituslautakunnan puheenjohtajan paikkaa hakeneista ehdokkaista. Kantelussaan oikeusasiamiehelle kantelija piti perusteettomana neuvoston päätöstä evätä häneltä oikeus tutustua OHIM:n valituslautakunnan puheenjohtajan valintaprosessin tuloksiin ja vaati saada tutustua asiakirjaan niin, että hänen nimensä on näkyvillä kaikkialla, missä se esiintyy, ja vain muiden luetteloon otettujen hakijoiden nimet on poistettu. Kantelun tekijä ilmoitti myöhemmin oikeusasiamiehelle olevansa valmis hyväksymään sen, että jos neuvosto antaa hänelle osittaisen oikeuden tutustua häntä itseään koskevia tietoja sisältävään asiakirjaan, sen olisi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti myönnettävä samanlainen osittainen oikeus kenelle tahansa muulle henkilölle. Tätä taustaa vasten neuvosto kuuli uudelleen OHIM:ia sen määrittelemiseksi, olisiko sillä mahdollisuus antaa enemmän tietoja kantelun tekijän oikeusasiamiehelle toimittamien lisätietojen perusteella, vaikkakaan tämä kysymys ei tarkkaan ottaen sisältynyt itse kanteluun. Tämän uuden kuulemisen perusteella ja ottaen huomioon, että kantelun tekijää vaikutti kiinnostavan eniten, oliko hän asiakirjassa nimettyjen kolmen ehdokkaan joukossa ja kuinka monta ääntä hän oli saanut, neuvosto saattoi ilmoittaa kantelun tekijälle, että häntä ei mainittu asiakirjassa. Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn katsoen, että ei ollut tarpeen tutkia kantelua edelleen. 22

24 B. OIKEUSTOIMET Asiakirjojen saatavuutta koskevien sääntöjen nojalla annetut tuomiot Yhteisöjen tuomioistuimet antoivat vuonna 2007 kolme tuomiota neuvoston asiakirjojen saatavuutta koskevissa asioissa. Yhteisöjen tuomioistuin antoi tuomionsa asiassa C-266/05 P (José María Sisón vastaan neuvosto), jota oli jo käsitelty melko laajalti neuvoston edellisessä kertomuksessa asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi, johon lukijaa pyydetään tutustumaan. 29 Yhteisöjen ensimmäinen oikeusasteen tuomioistuin antoi ja tuomiot kahdessa muussa asiassa T-264/04 (WWF-EPO vastaan neuvosto) ja yhdistetyissä asioissa T-3/00 ja T-337/04 (Pitsiorlas vastaan neuvosto ja EKP). Asiassa T-264/04 (WWF-EPO vastaan neuvosto) 25. huhtikuuta 2007 annettu tuomio Asiassa T-264/04 kantaja World Wide Fund for Nature European Policy Programme (WWF-EPO) nosti kumoamiskanteen, joka koskee neuvoston tekemää päätöstä evätä oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin, jotka koskevat WTO:ssa kestävästä kehityksestä ja kaupasta käytäviä monenvälisiä neuvotteluja sekä 133 artiklan komitean (sijaiset) työskentelyä Kanteensa tueksi valitusta WWF-EPO toimitti kolme valitusperustetta: Ensinnäkin se asetti kyseenalaiseksi neuvoston päätöksen olla antamatta tutustuttavaksi komission muistiota neuvoston 133 artiklan komitealle. Ilmoitus koski ympäristö- ja kaupan alan WTOneuvottelujen tilannetta Cancunissa syyskuussa 2003 pidetyn WTO:n ministerikokouksen jälkeen. Kantaja esitti tässä yhteydessä, että neuvosto ei ollut osoittanut riittäviä syitä, miksi se oli päättänyt olla antamatta tutustuttavaksi komission muistiota, ja että neuvoston olisi pitänyt suhteuttaa keskenään kansalaisten tutustumista koskeva oikeus ja neuvoston luottamuksellisuuden säilyttämistä koskeva etu. 29 Ks. neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi vuosi 2006, s

25 Toiseksi kantaja esitti, että neuvosto oli rikkonut asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 6 kohtaa, koska ei ollut soveltanut suhteellisuusperiaatetta asianmukaisella tavalla arvioidessaan mahdollisuutta osittaisesta luovuttamisesta. Kolmas valitusperuste, jolla kantaja väitti, että asetuksen 1049/ artiklaa olisi rikottu, koostui kolmesta osasta: ensiksi neuvosto epäsi oikeuden tutustua pidetyn 133 artiklan komitean kokouksen esityslistan ensimmäiseen kohtaan liittyvään pöytäkirjaan sillä perusteella, että tällaista pöytäkirjaa ei ollut olemassa; toiseksi neuvosto kieltäytyi pöytäkirjan puuttuessa toimittamasta kantajalle tietoja edellä mainittujen keskusteluiden sisällöstä sellaisessa muodossa, joka on mahdollista levittää; ja kolmanneksi neuvosto epäsi oikeuden tutustua komitean pidetyn kokouksen osallistujien muistioihin. Tuomiossaan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi nämä valitusperusteet ja tämän valituksen kokonaisuudessaan perusteettomana. Näin ollen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi tekemässään päätöksessä, että neuvosto perusteli riittävällä tavalla päätöstään evätä oikeus tutustua muistioon ja toisaalta se ei tulkinnut väärin asiakirjojen saatavuutta koskevien poikkeusten soveltamisedellytyksiä, joista säädetään asetuksen N:o 1049/ artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa ja neljännessä luetelmakohdassa Vakiintuneen asiakirjojen saatavuutta koskevan oikeuskäytännön mukaisesti valvonta, jota ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin harjoittaa suhteessa toimielinten sellaisiin päätöksiin, joilla evätään oikeus tutustua asiakirjoihin asetuksen N:o 1049/ artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen yleistä etua koskevien poikkeusten perusteella, rajoittuu sen tarkistamiseen, että menettelysääntöjä ja perusteluvelvollisuutta on noudatettu, että tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, että näitä tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin. Esillä olevassa tapauksessa tuomioistuin katsoi, että neuvosto ei tehnyt ilmeistä arviointivirhettä katsoessaan, että tämän muistion luovuttaminen olisi saattanut vahingoittaa suhteita siinä mainittujen kolmansien maiden kanssa ja yhteisön ja sen jäsenvaltioiden neuvotteluvaraa, joka oli tarpeellinen WTO-neuvotteluiden loppuun saattamista varten, ja se saattoi katsoa, että asiakirjan tiedoksi antamiseen liittyi sen julkisen edun vaarantumisen riski, joka koskee kansainvälisiä suhteita ja yhteisön finanssi-, raha- tai talouspolitiikkaa. 24

26 Lisäksi, koska riita-asiassa kyseessä olevat poikkeukset kuuluvat asetuksen N:o 1049/ artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, neuvosto ei ollut nyt esillä olevassa asiassa velvollinen vertailemaan yleisen edun turvaamista ja kantajan intressiä saada tutustua muistioon. Kantajan väite siitä, että sen etu olisi pitänyt suhteuttaa neuvoston etuun olla luovuttamatta muistiota, jätettiin näin ollen tutkimatta. Kantajan toisen valitusperusteen osalta joka liittyi pääasiassa siihen, ettei neuvosto ollut soveltanut suhteellisuusperiaatetta asianmukaisella tavalla arvioidessaan muistion osittaisen luovuttamisen mahdollisuutta tuomioistuin katsoi, että neuvosto oli selvittänyt tämän mahdollisuuden perinpohjaisesti, myös kuulemalla asiasta komissiota asetuksen N:o 1049/ artiklan 4 kohdan mukaisesti. 31 Koska edellä mainitut WTO-neuvottelut olivat poliittisesti arkaluontoisia, tuomioistuin totesi, että muistion koko sisältöä oli pidettävä arkaluontoisena ja että neuvosto ei soveltanut asetuksen N:o 1049/ artiklan 6 kohtaa väärin kieltäessään kantajaa tutustumasta osaan muistiota. Kantajan kolmannen valitusperusteen osalta joka liittyi siihen, että neuvosto oli evännyt oikeuden tutustua 133 artiklan komitean (sijaiset) pöytäkirjaan, ja jossa väitettiin, että jos tällaista pöytäkirjaa ei ole olemassa, asetuksen N:o 1049/ artiklan sisältö on vailla merkitystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi, ettei neuvoston voitu katsoa toimineen tavalla, joka on mielivaltainen tai joka ei ollut ennakoitavissa, kun se ei laatinut pöytäkirjaa 133 artiklan komitean pidetyn kokouksen esityslistan ensimmäisestä kohdasta Neuvosto totesi tarkastelunsa päätteeksi, ettei osittainen luovuttaminen ollut mahdollista asetuksen N:o 1049/ artiklan 6 kohdan nojalla, koska asetuksen N:o 1049/ artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä poikkeuksia sovelletaan komission muistioon sen kokonaisuudessaan. Tuomioistuin totesi, että asetuksen N:o 1049/2001 taustalla olevan avoimuusvaatimuksen täyttämiseksi asianomaisten toimielinten on laadittava ja säilytettävä niiden toimintaa koskevat asiakirjat siltä osin kuin vain on mahdollista ja tavalla, joka ei ole mielivaltainen ja joka on ennakoitavissa. Tässä tapauksessa kuitenkin se, että pidetyn kokouksen ensimmäinen asia oli luonteeltaan puhtaasti tietoa välittävä, ja se, ettei se edellyttänyt minkäänlaista erityistä täytäntöönpanotoimenpidettä, olivat selitys siihen, ettei tästä kohdasta katsottu aiheelliseksi laatia pöytäkirjaa ja ettei siitä laadittu tiivistelmää tai muuta 133 artiklan komitean myöhempää asiakirjaa. Täten neuvoston ei voitu todeta loukanneen kantajan oikeutta tutustua asiakirjoihin, sellaisena kuin tästä oikeudesta säädetään asetuksessa N:o 1049/2001, kun neuvosto vetosi siihen, ettei kyseistä esityslistan kohtaa koskevaa pöytäkirjaa ole olemassa. 25

27 Sen osalta, että neuvosto kieltäytyi pöytäkirjan puuttuessa toimittamasta kantajalle tietoja edellä mainittua esityslistan kohtaa koskevien keskustelujen sisällöstä sellaisessa muodossa, joka on mahdollista levittää, tuomioistuin totesi, että asetusta N:o 1049/2001 sovelletaan sen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti vain olemassa oleviin "toimielimen hallussa oleviin asiakirjoihin, toisin sanoen toimielimen laatimiin tai sen vastaanottamiin ja sen hallussa oleviin asiakirjoihin". Näin ollen neuvosto ei loukannut kantajan oikeutta tutustua asiakirjoihin, sellaisena kuin tästä oikeudesta säädetään asetuksessa N:o 1049/2001, kun se kieltäytyi toimittamasta kantajalle tietoja pidetyn kokouksen esityslistan ensimmäistä kohtaa koskevien keskustelujen sisällöstä, koska näitä tietoja ei ollut olemassa sellaisen asiakirjan muodossa, joka on mahdollista levittää. Sen osalta, että neuvosto epäsi oikeuden tutustua pidettyyn kokoukseen osallistuneiden komission ja jäsenvaltioiden valtuuskuntien muistioihin, tuomioistuin totesi, ettei kantaja ollut pyytänyt uudistetussa pyynnössään neuvostoa antamaan tutustuttavaksi kyseisiä sisäisiä muistioita ja että tästä syystä ei voida hyväksyä kantajan perusteita, jotka koskevat oikeutta tutustua kyseisiin muistioihin. Siinäkään tapauksessa, että kantajan pyyntö olisi koskenut myös oikeutta tutustua komission ja jäsenvaltioiden delegaatioiden sisäisiin muistioihin, neuvosto ei olisi voinut luovuttaa niitä asetuksen N:o 1049/ artiklan 3 kohdan nojalla, koska sillä ei ole niitä hallussaan eikä se ole vastaanottanut niitä. Yhdistetyissä asioissa T-3/00 ja T-337/04 (Pitsiorlas vastaan neuvosto ja Euroopan keskuspankki) annettu tuomio Yhdistetyissä asioissa T-3/00 ja T-337/04 33 annetun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion osalta olisi muistettava, että kantaja teki kumoamiskanteen tehtyä neuvoston päätöstä ja tehtyä Euroopan keskuspankin päätöstä vastaan. Näissä päätöksissä hylättiin pyyntö saada tutustua asiakirjaan, joka koskee niin sanottuja Baselin Nyborgin-sopimuksia Euroopan valuuttajärjestelmän lujittamisesta. Lisäksi kantaja nosti EY:n perustamissopimuksen 235 artiklan ja 288 artiklan toisen kohdan nojalla kanteen korvauksen saamiseksi vahingosta, joka johtui näitä päätöksistä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi antamassaan tuomiossa, että EKP oli tekemässään päätöksessä rikkonut velvoitettaan perustella, miksi se oli hylännyt pyynnön, ja että hylkäämispäätös olisi siten kumottava. Tuomioistuin jätti kuitenkin tutkimatta kumoamiskanteen neuvoston osalta sekä mainittuja kahta yhteisön toimielintä vastaan nostetun vahingonkorvauskanteen. 33 Tutustumispyyntö toimitettiin ja käsiteltiin päätöksen 93/731/EY (EYVL L 340, , s. 43) säännösten mukaisesti. Lisätietoja käsittelyn alkuvaiheista löytyy myös seuraavista asiakirjoista: neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi 2003, s , ja vastaava vuosikertomus vuodelta 2004, s

28 Neuvosto totesi tekemässään päätöksessä, että pyydetty asiakirja oli keskuspankkien pääjohtajien laatima, ja kehotti siten kantajaa lähettämään pyyntönsä suoraan asiakirjan laatijoille yleisön oikeudesta tutustua neuvoston asiakirjoihin tehdyn päätöksen 93/731/EY 2 artiklan 2 kohdan 34 mukaisesti. Kantaja väitti kuitenkin, että neuvosto oli rikkonut asiakirjojen julkista saatavuutta koskevaa yhteisön oikeuden perusperiaatetta, päätöksen 93/731/EY 1 artiklaa ja EY:n perustamissopimuksen 253 artiklaa (perustelujen esittämättä jättäminen). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi tuomiossaan, ettei neuvosto ollut päätöksellään rikkonut tutustumisoikeutta eikä päätöksen perustelua koskevaa velvoitetta eikä myöskään loukannut hyvän hallinnon ja luottamuksensuojan periaatteita. Jos neuvostolla ei ole hallussaan asiakirjojen tutustumista koskevaa pyyntöä vastaavia asiakirjoja, kuten käsiteltävänä olevassa tapauksessa, päätös 93/731 ei velvoita sitä etsimään ja yksilöimään kyseisiä asiakirjoja, niiden laatijoita ja sitä tahoa, jonka hallussa ne ovat, jotta se voisi antaa neuvoja pyynnön esittäjälle. Käsiteltävänä olevassa asiassa neuvosto kuitenkin etsi ja onnistui yksilöimään yhden asiakirjoihin tutustumista koskevassa pyynnössä tarkoitetun asiakirjan, toisin sanoen pääjohtajien komitean selonteon, ja se avuliaasti ohjasi kantajan kääntymään asiakirjan haltijan eli EKP:n puoleen. Tuomioistuin jätti lopulta käsittelemättä neuvostoa ja EKP:tä vastaan nostetun vahingonkorvauskanteen toteamalla, että sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun syntymisen edellytykset, jotka koskevat todellisen ja varman vahingon olemassaoloa ja välitöntä syy-yhteyttä vahingon ja vastaajien väitetyn lainvastaisen menettelyn välillä, eivät täyttyneet. 34 Tämä niin sanotun laatijasäännön sisältävä säännös on seuraava: "Jos pyynnössä tarkoitetun asiakirjan on laatinut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jäsenvaltio, muu yhteisöjen toimielin tai laitos taikka muu kansallinen tai kansainvälinen toimielin, pyyntö on esitettävä neuvoston sijasta suoraan asiakirjan laatijalle." Laatijasääntö kumottiin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tullessa voimaan , lukuun ottamatta toimielinten hallussa olevia kolmansilta osapuolilta saatuja asiakirjoja, jotka oli laadittu ennen mainittua päivämäärää. Lisätietoja: Komission kertomus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjen periaatteiden toteuttamisesta, KOM (2004) 45 lopullinen, s. 7 8 ja s

29 VI LOPPUHUOMAUTUKSET Neuvoston kokemukset asetuksen N:o 1049/2007 täytäntöönpanosta vuonna 2007 osoittavat selvästi neuvoston julkisen asiakirjarekisterin merkityksen niiden kansalaisten hakuvälineenä, jotka haluavat seurata tiiviisti yhteisön toimintaa. Kuten tämän kertomuksen ensimmäisessä osassa todettiin, asiakirjarekisterin käyttäjien määrä lisääntyi kertomuskaudella 22,4 prosenttia ja käyntien kokonaismäärä lisääntyi 21 prosentilla ( käyntiä vuonna 2007, vuonna 2006). Tämä oli viides peräkkäinen vuosi, kun määrä kasvoi. On huomattava, että 67,2 prosenttia vuonna 2007 laadituista neuvoston asiakirjoista, toisin sanoen asiakirjaa :stä asiakirjarekisterissä luetellusta asiakirjasta, oli heti jakeluvaiheessa yleisön saatavilla. Lisäksi alkaen kaikkiin uusiin asiakirjoihin, joihin neuvosto on myöntänyt osittaisen tutustumisoikeuden, voi tutustua on line -muodossa. Näin ollen ei ole yllättävää, että tutustumispyyntöjen määrä oli vuonna 2007 jonkin verran alhaisempi kuin vuonna 2006, kun otetaan huomioon, että asiakirjojen tutustumispyynnöt koskevat neuvoston osalta miltei yksinomaan asiakirjoja, jotka on lueteltu asiakirjarekisterissä mutta joihin ei ole sitä kautta suoraa pääsyä. Kuten tämän kertomuksen liitteenä olevista tilastotiedoista ilmenee, yli 50 prosenttia vuonna 2007 esitetyistä neuvoston asiakirjoja koskevista tutustumispyynnöistä koskee oikeus- ja sisäasioita, ulkosuhteita ja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tai sotilasasioita (ETPP). Tarkastelluista asiakirjoista yhteensä 811 (noin 10 prosenttia vuonna 2007 pyydetyistä asiakirjoista) oli CONFIDENTIEL UE- tai RESTREINT UE -turvaluokiteltuja asiakirjoja. Tällaisten asiakirjojen usein erittäin monivaiheinen tarkastelu aiheuttaa lisätyötä paitsi niille neuvoston virkamiehille, jotka käsittelevät pyyntöjä niiden saavuttua neuvostoon, myös niille virkamiehille, jotka työskentelevät asianomaisia asiakirjoja laatineissa yksiköissä ja joiden on monissa tapauksissa itse tarkasteltava asiakirjapyyntöjä asetuksen N:o 1049/2007 perusteella. 28