EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi -2006

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO PÄ Ä S I H T E E R I S T Ö DGF Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi H U H T I K U U

2 Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi HUHTIKUU 2007

3 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista löytyy internetin Europa-palvelimelta osoitteessa ( Luettelointitiedot ovat julkaisun lopussa. ISBN ISSN Euroopan yhteisöt, 2007 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

4 Tässä tiedotteessa on neuvoston vuosikertomus yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanosta vuonna Neuvoston huhtikuussa 2007 hyväksymässä kertomuksessa esitellään sääntelyä koskevat, hallinnolliset ja käytännön mukautukset, jotka neuvosto on tehnyt varmistaakseen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 säännösten noudattamisen. Siinä on myös tietoja neuvoston asiakirjojen julkisesta rekisteristä sekä tilastotietoja yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin. Kertomuksessa esitellään lisäksi asetuksen viidennen täytäntöönpanovuoden merkittäviä tapauksia, tarkastellaan Euroopan oikeusasiamiehelle tehtyjä valituksia, selostetaan yhteisön tuomioistuinten asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla tekemiä ratkaisuja ja luetellaan yhteisön tuomioistuimissa vireillä olevia tapauksia, jotka koskevat oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin. Lisätietoja (ja aiemmat kertomukset) oikeudesta tutustua neuvoston asiakirjoihin sekä muista avoimuutta koskevista asioista on Internetin www-sivulla kohdassa 'Asiakirjat'. 3

5

6 SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDANTO 7 I SÄÄNTELYÄ KOSKEVAT, HALLINNOLLISET JA KÄYTÄNNÖN 8 MUKAUTUKSET 1. Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri 8 2. Käytännön mukautukset 9 3. Sisäiset ohjeet, koulutustilaisuudet, henkilöstö 11 II ASIAKIRJOIHIN TUTUSTUMISTA KOSKEVIEN PYYNTÖJEN ANALYSOINTI 12 Pyyntöjen esittäjien ammatillinen tausta ja maantieteellinen jakauma 12 Pyyntöjen aihealueet 13 Tutkittujen asiakirjojen ja tutustumisen epäämisten lukumäärä 13 III TUTUSTUMISOIKEUTTA KOSKEVIEN POIKKEUSTEN SOVELTAMINEN 15 Epäämisten syyt 15 Oikeudellisia lausuntoja koskeva erityispoikkeus 15 IV MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA Neuvoston käsittelyjen avoimuuden lisäämisen vaikutukset asiakirjojen julkista saatavuutta 17 koskevaan toimielinten politiikkaan 2. Asiakirjojen saatavuutta käsittelevä toimielinten välinen komitea Asetus (EY) N:o 1367/2006 tiedon saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta 19 V EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHDYT KANTELUT JA TOTEUTETUT OIKEUSTOIMET 21 A. EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHDYT KANTELUT 21 B. OIKEUSTOIMET 23 VI LOPPUHUOMAUTUKSET 27 LIITE: TILASTOTIETOJA NEUVOSTON ASIAKIRJOJEN JULKISESTA 29 SAATAVUUDESTA 5

7

8 JOHDANTO Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 1 kohdassa säädetään, että "kukin toimielin julkaisee vuosittain edeltävältä vuodelta kertomuksen, joka sisältää niiden tapausten määrän, joissa toimielin on kieltäytynyt antamasta asiakirjoja tutustuttavaksi, näiden kieltäytymisten perustelut sekä asiakirjarekisteriin kirjaamattomien arkaluonteisten asiakirjojen määrän" 1. Tämä kertomus koskee asetuksen N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa neuvostossa vuonna Aiempien vuosikertomusten 2 tavoin selvitetään tämänkin kertomuksen ensimmäisessä osassa sääntelyä koskevia, hallinnollisia ja käytännön mukautuksia, jotka neuvosto on toteuttanut vuonna 2006 varmistaakseen asetuksen N:o 1049/2001 säännösten noudattamisen. Toisessa osassa tarkastellaan kertomuskaudella tehtyjä asiakirjapyyntöjä koskevia lukuja. Kolmannessa osassa tarkastellaan erityisesti, miten neuvosto on soveltanut asetuksen N:o 1049/ artiklassa säädettyjä poikkeuksia yleisön oikeuteen tutustua asiakirjoihin. Neljännessä osassa esitellään asetuksen viidennen soveltamisvuoden merkittävät tapahtumat, ja viidennessä osassa käsitellään kanteluja Euroopan oikeusasiamiehelle ja oikeustoimia. Kuudennessa eli viimeisessä osassa esitetään kertomuksen päätelmät. 1 2 Ks. neuvoston aiemmat kertomukset (asiak. 7957/03, 8036/04, 8896/05 ja 13354/1/06 REV 1) ja komission kertomukset (KOM (2003) 216 lopull., KOM (2004) 347 lopull. ja KOM (2005) 348 lopull.). Euroopan parlamentin kertomukset vuosilta ovat Euroopan parlamentin puhemiehistön pääsihteerin tiedonannoissa, jotka on annettu (PE /BUR), (PE /BUR/NT), (PE /BUR./ANN.) ja (PE /BUR./ANN.). Lisäksi asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio julkaisi kertomuksen kyseisen asetuksen periaatteiden täytäntöönpanosta (KOM (2004) 45 lopull.). Ks. asiak. 7957/03, 8036/04, 8896/05 ja 13354/1/06 REV 1. 7

9 I SÄÄNTELYÄ KOSKEVAT, HALLINNOLLISET JA KÄYTÄNNÖN MUKAUTUKSET 1. Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri Asetuksen N:o 1049/ artiklan mukaisesti yhteisön toimielimien edellytetään tekevän sähköisessä muodossa käytettävissä olevan asiakirjarekisterin. Neuvoston julkisessa asiakirjarekisterissä, joka on ollut toiminnassa 1 päivästä tammikuuta 1999, on viittaukset neuvoston asiakirjoihin, jotka on kirjattu siihen automaattista arkistointijärjestelmää käyttäen. Rekisteriin merkitään automaattisesti kaikki neuvostolle tai jollekin sen valmisteluelimistä toimitetut muut kuin arkaluonteiset asiakirjat, joita on määrä käyttää käsittelyn pohjana, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekomenettelyyn tai joista käy ilmi asian käsittelyn eteneminen. Arkaluonteisten asiakirjojen osalta 3 tekijä ilmoittaa, millainen viittaus rekisteriin mahdollisesti merkitään 4. Rekisterissä on mahdollista päästä tutustumaan monien sellaisten asiakirjojen tekstiin kokonaisuudessaan, jotka neuvoston työjärjestyksen liitteessä II olevan 11 artiklan mukaan on saatettava suoraan yleisön saataville heti, kun ne on jaettu 5. Kyseessä ovat seuraavat asiakirjaluokat: neuvoston istuntojen ja neuvoston valmistelevien elinten esityslistaehdotukset (poikkeuksena tietyt sotilas- ja turvallisuusasioita käsittelevät elimet); neuvostolle toimitetut asiakirjat, jotka on lueteltu sen esityslistan jossakin kohdassa ja merkitty sanoilla "julkinen käsittely" tai "julkinen keskustelu" työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti 6 ; lainsäädännön alalla I/A-kohtia ja A-kohtia koskevat ilmoitukset pysyvien edustajien komitealle ja/tai neuvostolle sekä säädösluonnokset, luonnokset yhteiseksi kannaksi ja sovittelukomitean hyväksymät yhteiset tekstit, joihin niissä viitataan; säädökseen liittyvät asiakirjat sen jälkeen, kun on hyväksytty yhteinen kanta, kun sovittelukomitea on hyväksynyt yhteisen tekstin tai kun säädös on lopullisesti hyväksytty; muut neuvoston hyväksymät tekstit, jotka on tarkoitettu julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä; Asetuksessa N:o 1049/2001 'arkaluonteisilla asiakirjoilla' tarkoitetaan asiakirjoja, joiden turvaluokitus on "CONFIDENTIEL", "SECRET" tai "TRÈS SECRET/TOP SECRET". Tältä osin ks. kyseisen asetuksen 9 artiklan 1 kohta. Ks. asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohta sekä 11 artiklan 2 kohta. Vuonna 2006 saatettiin rekisterin kautta yleisön saataville asiakirjaa heti niiden jakamisen jälkeen. Ks. neuvoston työjärjestyksen liitteen II 11 artiklan 5 kohdan b alakohta, EUVL L 285, , s. 47. Lisätietoa asiasta tämän kertomuksen IV luvun 1 kohdassa, s. 17.

10 sellaiset kolmannelta osapuolelta lähtöisin olevat asiakirjat, jotka tekijä on saattanut julkisiksi tai jotka on saatettu tekijän luvalla julkisiksi; asiakirjat, jotka kansalaisen hakemuksesta on saatettu kokonaisuudessaan tämän saataville. 31. joulukuuta 2006 rekisterissä viitattiin asiakirjaan kaikki kielet mukaan luettuina, ja näistä asiakirjaa (68,7 % rekisteriin kirjatuista asiakirjoista) oli yleisön saatavilla joko suoraan wwwsivuilla ( asiakirjaa PDF- tai HTML-muodossa) tai eri pyynnöstä ( asiakirjaa jossain muussa muodossa). Rekisteriin kirjattujen asiakirjojen määrä on lisääntynyt 22,8 prosenttia ( vuoden 2005 joulukuun lopussa ja vuoden 2006 lopussa), ja niiden asiakirjojen määrä, joihin voidaan tutustua suoraan rekisterin kautta, on lisääntynyt 38,3 prosenttia ( vuoden 2006 tammikuun alussa ja vuoden lopussa). Lisäksi 31. joulukuuta 2006 rekisterissä oli koodilla P/A (asiakirja osittain saatavilla) merkittyä asiakirjaa, joista oli saatavilla www-sivuilla (PDF-muodossa) 7. P/A-koodilla merkityt asiakirjat, jotka on kirjattu rekisteriin ennen , eivät yleensä ole saatavilla suoraan www-sivuilta, vaan ne voidaan saattaa pyynnöstä saataville ( alkaen kaikki uudet asiakirjat, jotka on luokiteltu 'osittain saatavilla', ovat olleet yleisön saatavilla suoraan rekisteristä). Vuoden 2006 aikana eri käyttäjää kävi Internetin välityksellä neuvoston julkisessa asiakirjarekisterissä (vuonna 2005 kävijöitä oli ), mikä merkitsee käyttäjälukumäärässä 46,8 prosentin kasvua vuodessa. Neuvoston sivustolla käyntien lukumäärä nousi 61,8 prosenttia ( käyntiä vuonna 2006 kun vuonna 2005 käyntejä oli ), eli käyntejä oli päivittäin yli Hakujen kokonaismäärä oli (laskettuna hakutulosnäyttöjen määränä) Kyseisenä aikana tuotettiin alkuperäiskielillä 409 arkaluonteista asiakirjaa, joista 32 SECRET UE- ja 377 CONFIDENTIEL UE -luokiteltua asiakirjaa. Näistä asiakirjoista yksi SECRET EU -luokiteltu asiakirja ja 78 CONFIDENTIEL UE -luokiteltua asiakirjaa mainitaan rekisterissä asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti. 2. Käytännön mukautukset Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 säännösten mukaisesti kaikki pyynnöt saada tutustua neuvoston hallussa oleviin asiakirjoihin, jotka koskevat toimielimen vastuualueeseen kuuluvia politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä, on otettava tarkasteltaviksi, mukaan luettuna turvaluokiteltuja asiakirjoja koskevat pyynnöt. 7 Osittaista luovuttamista noudatetaan asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti. 9

11 Turvaluokiteltuja asiakirjoja koskevat tutustumispyynnöt on tutkittava huolellisesti neuvoston pääsihteeristön toimivaltaisissa yksiköissä. Vuonna 2006 lainsäädännön avoimuudesta vastaava yksikkö tarkasteli kaikkiaan 949 turvaluokiteltua asiakirjaa (593 turvaluokiteltua asiakirjaa vuonna 2005), joista 45 oli CONFIDENTIEL UE- ja 904 RESTREINT UE -luokiteltuja 8. Lainsäädännön avoimuudesta vastaavan yksikön virkamiehet kuulevat järjestelmällisesti asianomaisia tekijöitä/yksiköitä käsitelläkseen pyynnöt. Neuvoston pääsihteeristö on kyennyt selviytymään lisääntyvästä hallinnollisesta taakasta ja noudattamaan asetuksessa N:o 1049/2001 säädettyjä edellytyksiä ja määräaikoja siitäkin huolimatta, että tarkasteltavat asiakirjat ovat usein hyvin monitahoisia. Tältä osin on syytä muistaa, että vastausaika on 15 työpäivää ja sitä on mahdollista jatkaa 15 päivällä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, esimerkiksi silloin kun pyyntö koskee hyvin suuria asiakirjamääriä. Alkuperäisten pyyntöjen käsittelyaika oli vuonna 2006 keskimäärin 14 työpäivää. Alkuperäisten pyyntöjen käsittelyvaiheessa neuvoston pääsihteeristö jatkoi käsittelyaikaa 18,6 prosentissa tapauksista, mutta sen oli pakko jatkaa käsittelyaikaa useammin vastattaessa uudistettuihin pyyntöihin, joita tarkastelee tiedotustyöryhmä ennen kuin ne toimitetaan pysyvien edustajien komitealle ja neuvostolle hyväksyttäväksi. Molemmat vaiheet kestävät oman aikansa. Asetuksen N:o 1049/ artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvosto tutkii järjestelmällisesti mahdollisuutta antaa lupa tutustua pyydettyjen asiakirjojen osiin. Tämä käytäntö auttaa lisäämään avoimuutta erityisesti lainsäädännön alalla. Jos asiakirja on edelleen käsiteltävänä neuvostossa tai sen valmistelevissa elimissä ja kyseisestä asiakirjasta käyvät ilmi valtuuskuntien kannat, koko asiakirjan luovuttaminen voi haitata neuvottelujen etenemistä. Tällaisissa tapauksissa neuvosto soveltaa yleensä asetuksen 4 artiklan 3 kohtaa antamalla oikeuden tutustua valmisteluasiakirjoihin, vaikka niiden käsittely olisi vielä kesken, jättäen pois ainoastaan viittaukset valtuuskuntien nimiin. Tällä tavoin asianosaiset voivat seurata asian käsittelyä ilman, että siitä aiheutuu haittaa toimielimen päätöksentekoprosessille. Tämä käytäntö ei kuitenkaan rajoita asetuksen 4 artiklassa säädettyjen muiden poikkeusten mahdollista soveltamista Kyseiset asiakirjat koskivat lähinnä oikeus- ja sisäasioita (40,6 %), YUTP:tä (21,2 %) ja laajentumista (34,9 %).

12 3. Sisäiset ohjeet, koulutustilaisuudet, henkilöstö Neuvoston pääsihteeristö järjesti aikaisempien vuosien tapaan vuonna 2006 koulutustilaisuuksia 9 asiakirjatuotannosta vastaaville neuvoston virkamiehille heidän perehdyttämisekseen menettelyihin ja käytäntöihin, joita noudatetaan, kun on kyse yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin. Vuonna 2006 neuvoston pääsihteeristön avoimuudesta, asiakirjojen saatavuudesta ja yleisötiedotuksesta vastaava yksikkö (pääosasto F) koostui 16 toimihenkilöstä seuraavasti: Asiakirjojen saatavuus: Yleisötiedotus: 2 AD ja 8 AST 6 AST. Yleisötiedotusyksikön henkilöstö käsittelee kansalaisten pyynnöt tietojen saamiseksi neuvoston pääsihteeristölle laaditun hyvän hallintotavan säännöstön mukaisesti 10. Vuonna 2006 yksikkö vastaanotti yhteensä yleisön yhteydenottoa (joista pyyntöä) ja käsitteli tietopyyntöä, joista oli toimitettu sähköpostitse ja 898 kirjeitse Kertomuskautena järjestettiin yhteensä neljä koulutustilaisuutta (yksi neljännesvuosittain). Lisäksi pidettiin erityisiä tiedotustilaisuuksia lainsäädännön avoimuudesta vastaavan yksikön henkilöstön, neuvoston pääsihteeristön asianomaisten eri yksiköiden jäsenten ja neuvoston valmistelevien elinten jäsenten välillä. Neuvoston pääsihteerin, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2001, hyvän hallintotavan säännöstöstä Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja sen henkilöstölle yhteyksissä yleisöön työasioissa, EYVL C 189, , s. 1. Vuonna 2005 yhteydenottoja oli ( sähköpostitse ja kirjeitse). 11

13 II ASIAKIRJOIHIN TUTUSTUMISTA KOSKEVIEN PYYNTÖJEN ANALYSOINTI Kansalaisten pyyntöjä tutustua neuvoston asiakirjoihin käsittelee ensi vaiheessa neuvoston pääsihteeristö. Jos se epää kokonaan tai osittain oikeuden tutustua asiakirjaan, pyynnön esittäjä voi tehdä uudistetun pyynnön ja pyytää neuvostoa tarkistamaan kantaansa. Jos uudistettu pyyntö evätään kokonaan tai osittain, pyynnön esittäjä voi kannella Euroopan unionin oikeusasiamiehelle tai nostaa kanteen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämän kertomuksen liitteessä esitetään tilastotietoja, jotka koskevat neuvoston asiakirjojen julkista saatavuutta viitenä ensimmäisenä asetuksen N:o 1049/2001 voimaantuloa seuranneena kokonaisena vuonna. Kertomuskaudella neuvosto vastaanotti kansalaisilta pyyntöä saada tutustua yhteensä asiakirjaan. Alkuperäisten tai uudistettujen pyynnön perusteella kokonaisuudessaan tai osittain luovutettujen asiakirjojen määrä oli vuonna Kuten neuvoston julkisessa asiakirjahakemistossa Internetin välityksellä tehtyjä hakuja koskevista tilastotiedoista voidaan havaita, kyseinen hakemisto on edelleen tärkeä tiedonhakuväline niille kansalaisille, jotka haluavat seurata tiiviisti Euroopan unionin toimintaa. Tästä on osoituksena se, että sivustolla käyntien määrä on kasvanut melkein 61,8 prosentilla (määrä on kasvanut neljänä perättäisenä vuonna). Pyyntöjen esittäjien ammatillinen tausta ja maantieteellinen jakauma Alkuperäisten pyyntöjen esittäjät olivat pääasiassa opiskelijoita ja tutkijoita (34,5 %). Myös juristit (9,1 %), teollisuus ja kauppa ja painostusryhmät (17,6 %) olivat usein edustettuja sosiaalisia ja ammatillisia ryhmiä. Koska pyynnön esittäjien ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöjään, jotka lähetetään tavallisesti sähköpostitse, heidän ammattinsa on merkittävältä osin tuntematon (13,6 %). Myös uudistettujen pyyntöjen esittäjät olivat pääasiassa opiskelijoita ja tutkijoita (54,3 %). Uudistettujen pyyntöjen esittäjistä oli toimittajia ainoastaan 5,7 prosenttia, pääasiassa koska toimielinten julkiset asiakirjahakemistot ovat toimittajille vain yksi tiedonlähde muiden joukossa. Lisäksi toimittajien suuri enemmistö on kiinnostunut pääasiassa ajankohtaisista uutisista. On siis luonnollista, että toimittajien harvat pyynnöt tutustua asiakirjoihin liittyivät yleensä tutkivaan journalismiin ja olivat luonteeltaan näin ollen samanlaisia kuin tutkijoiden pyynnöt. 12

14 Pyynnön esittäjien maantieteellisestä jakaumasta voidaan todeta, että enemmistö alkuperäisistä pyynnöistä tuli Belgiasta (26,1 %), Saksasta (15,4 %), Ranskasta (8,1 %) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (7,8 %). Muista kuin EU-maista tulevat pyynnöt muodostivat 8,5 prosenttia kokonaismäärästä. Uudistetut pyynnöt tulivat pääasiassa seuraavista viidestä maasta: Yhdistynyt kuningaskunta (22,9 %), Saksa (22,8 %), Belgia (17,1 %), Italia (8,6 %) ja Alankomaat (8,6 %) 12. Useilla monikansallisilla yrityksillä ja kansainvälisillä asianajotoimistoilla sekä monilla yhdistyksillä, jotka edustavat talouden ja teollisuuden eri aloja Euroopan tasolla, on päätoimipaikkansa Brysselissä, mikä selittää Belgiasta tulevien alkuperäisten ja uudistettujen pyyntöjen verrattain suuren määrän. Pyyntöjen aihealueet Pyyntöjen aihealueiden osalta kiinnostus oikeus- ja sisäasioihin pysyi korkeana (24,5 %) 13. Sen jälkeen pyynnöt liittyivät pääasiassa asiakirjoihin, jotka koskivat alenevassa järjestyksessä ulkosuhteita ja YUTP:tä (14,3 %), ympäristöä (6,6 %), maataloutta ja kalastusta (5,9 %) ja kilpailukykyä (5,8 %). Esittäjien kiinnostus oikeus- ja sisäasioihin (pyynnöistä 24,5 % vuonna 2006; 22,5 % vuonna 2005), YUTP:hen (14,3 % vuonna 2006; 12,8 % vuonna 2005) ja kilpailukykyyn (5,8 % vuonna 2006; 5,3 % vuonna 2005) on pysynyt melko vakaana, kun taas sisämarkkinoihin liittyvien pyyntöjen määrä on laskenut edelleen 4,6 prosenttiin (6,2 % vuonna 2005; 14,2 % vuonna 2004) 14. Tutkittujen asiakirjojen ja tutustumisen epäämisten lukumäärä Kertomuskaudella pääsihteeristö tutki asiakirjaa ja julkisti niistä alkuperäisen pyynnön perusteella (pääsihteeristön neuvoston nimissä toimittama vastaus). 142 asiakirjasta esitettiin 40 uudistettua pyyntöä, joiden johdosta neuvosto päätti luovuttaa yleisölle lisäksi 99 asiakirjaa (46 kokonaisuudessaan ja 53 osittain) Vuonna 2005 suurin osa uudistetuista pyynnöistä tuli Belgiasta (28,1 %), Yhdistyneestä kuningaskunnasta (18,8 %) ja Saksasta (12,5 %). Luku on hieman edellisvuoden lukua (22,5 %) korkeampi. Vuonna 1999 oikeus- ja sisäasioita koskevat pyynnöt muodostivat 37 prosenttia pyynnöistä, ja kyseinen osuus oli 29 prosenttia vuonna 2000, 29,5 prosenttia vuonna 2001, 24,4 prosenttia vuonna 2002, 22 prosenttia vuonna 2003 ja 20,4 prosenttia vuonna Esitetyn pyynnön johdosta kokonaisuudessaan luovutetuista asiakirjoista 24,3 % liittyi oikeus- ja sisäasioihin, 11,5 % YUTP:hen, 7,4 % sisämarkkinoihin ja 6,8 % sosiaalipolitiikkaan. Esitetyn pyynnön johdosta kokonaisuudessaan tai osittain luovutettujen asiakirjojen kokonaismäärästä 28,2 % liittyi oikeus- ja sisäasioihin, 12,7 % YUTP:hen, 6,9 % sisämarkkinoihin ja 6,4 % sosiaalipolitiikkaan. 13

15 Kertomuskaudella pyydetyistä asiakirjasta tehtiin siis kielteinen päätös asiakirjan osalta (alkuperäiset ja uudistetut pyynnöt tässä yhteenlaskettuina), joten luovutettujen asiakirjojen osuus oli 76,8 prosenttia (pyydetyt ja kokonaisuudessaan luovutetut asiakirjat) tai 87,7 prosenttia, kun otetaan huomioon asiakirjat, joihin annetaan tutustua osittain. Vaikka saatavilla olevien neuvoston asiakirjojen osuus näin kasvoi vuoden ,2 prosentista 87,7 prosenttiin vuonna 2006, näitä lukuja ei pidä tarkastella yksinomaan pyydettyjen asiakirjojen lukumäärän kasvuun (20 prosenttia edellisestä vuodesta) liittyen, vaan on lisäksi syytä ottaa huomioon niiden asiakirjojen suuri määrä ( vuonna 2006 verrattuna :een vuonna 2005), jotka saatettiin rekisterin kautta saataville heti niiden jakamisen jälkeen. 14

16 III TUTUSTUMISOIKEUTTA KOSKEVIEN POIKKEUSTEN SOVELTAMINEN Epäämisten syyt Alkuperäisten pyyntöjen osalta useimmiten esitetty epäämisen syy oli päätöksenteon suojaaminen, jonka osuus oli lähes puolet kaikista kielteisistä päätöksistä (43,2 %), sitten tulivat yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden (17,1 %), kansainvälisten suhteiden (12,3 %) ja puolustuksen ja sotilasasioiden (4,5 %) osalta. Tapauksista 20,2 prosenttia oli sellaisia, joissa epäämiseen on annettu useita syitä: niinpä päätöksenteon suojaamiseen yhdistettiin muina syinä usein yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden (8,7 %) tai yleisen turvallisuuden (2,8 %) osalta. Vastaavasti joissakin tapauksissa yleisen edun suojaan yleisen turvallisuuden osalta yhdistettiin yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden (3,6 %) osalta. Uudistettujen pyyntöjen osalta yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta esitettiin syynä 37,2 prosentissa kielteisistä päätöksistä vuonna 2006 (49,6 % vuonna 2005). Vuonna 2006 yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta oli syynä 14 prosentissa tapauksista (20,3 % vuonna 2005) ja yleisen edun suoja puolustuksen ja sotilasasioiden osalta 16,3 prosentissa tapauksista (5,7 % vuonna 2005). Päätöksenteon suojaaminen oli syynä epäämiseen 7 prosentissa tapauksista (11,4 % vuonna 2005). Tapauksista 20,9 prosenttia oli sellaisia, joissa epäämiseen on annettu useita syitä: joissakin tapauksissa yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta yhdistettiin muihin syihin epäämiselle, kuten yleisen turvallisuuden suojaan (7,5 %) tai päätöksenteon suojaamiseen (5 %). Oikeudellisia lausuntoja koskeva erityispoikkeus Tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaa (asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa mainittu poikkeus) käytettiin perusteena alkuperäisten pyyntöjen osalta ainoastaan 2 prosentissa kielteisistä päätöksistä vuonna 2006 (1,8 %:ssa tapauksista vuonna 2005) ja uudistettujen pyyntöjen osalta 4,6 prosentissa kielteisistä päätöksistä. Vaikka tämä poikkeus ei ole neuvoston useimmin käyttämä epäämisperuste, on kuitenkin syytä korostaa sen merkitystä neuvoston toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta Asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 6 kohdan mukainen osittainen tutustumisoikeus annetaan mahdollisuuksien mukaan asiakirjoihin, jotka sisältävät neuvoston oikeudellisen yksikön lausuntoja ja oikeudellisen yksikön kannanottoja neuvoston ja sen valmisteluelinten käsittelemiin asioihin. Tämä käytäntö antaa kiinnostuneille mahdollisuuden saada tietoja tällaisten asiakirjojen asiasisällöstä säilyttäen kuitenkin sinänsä oikeudellisten lausuntojen luottamuksellisuuden. 15

17 Neuvosto katsoo useiden vuosien aikana 16 vakiintuneen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen Turco-asiassa 17 antamassa tuomiossa 2004 vahvistaman oikeuskäytännön perusteella, että riippumaton lausunto, jonka oikeudellinen yksikkö toimittaa neuvostolle, antaa tälle mahdollisuuden varmistaa, että sen toimet ovat yhteisön oikeuden mukaisia, ja edistää kulloinkin käsiteltävän asian oikeudellisten näkökohtien tarkastelua. Jos neuvostolla ei olisi käytössään tätä välinettä, sen työskentelyn tehokkuus heikentyisi. Tämän vuoksi on yleisen edun mukaista, että neuvostolla pitäisi olla käytettävissään puolueeton oikeudellinen lausunto Ks. ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antama määräys asiassa T-610/97 R, Carlsen ym. v. neuvosto, Kok. 1998, s. II-485, kohta, sekä sen antama tuomio asiassa T-44/97, Ghignone ym. v. neuvosto, Kok. 2000, s. II-1023, 47 ja 48 kohta. Tuomioistuin on ottanut tämän oikeuskäytännön huomioon määräyksessä, jonka se on antanut asiassa C-445/00, Itävalta v. neuvosto, 12 kohta. Ks. ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-84/03, Maurizio Turco v. neuvosto, antama tuomio, 62 kohta ja seur., (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Tähän tuomioon on haettu muutosta (asiat C- 39/05 P ja C-52/05 P).

18 IV MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA 1. Neuvoston käsittelyjen avoimuuden lisäämisen vaikutukset asiakirjojen julkista saatavuutta koskevaan toimielinten politiikkaan Eurooppa-neuvoston hyväksyttyä kesäkuussa 2006 yleisen avoimuuspolitiikan on ryhdytty lukuisiin toimiin yleisön mahdollisuuksien parantamiseksi tutustua neuvoston päätöksentekoon 18. Neuvoston työjärjestyksen asiaa koskevia säännöksiä on muutettu toimielimen toiminnan avoimuuden lisäämiseksi saattamalla julkisiksi: kaikki yhteispäätösmenettelyllä hyväksyttäviä säädöksiä koskevat neuvoston keskustelut; muiden kuin yhteispäätösmenettelyllä hyväksyttävien säädösten ensimmäinen käsittely neuvostossa sekä tiettyä säädöstä koskevat myöhemmät neuvoston keskustelut, jollei neuvosto tai Coreper päätä toisin; yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston keskustelut 18 kuukauden ohjelmasta, samoin kuin neuvoston muiden kokoonpanojen keskustelut, joissa käsitellään niiden omia painopisteitä; komission viisivuotisohjelman, vuosittaisen työohjelman ja vuotuisen toimintastrategian esittelyt sekä niitä seuraavat keskustelut; muut keskustelut tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat Euroopan unionin ja sen kansalaisten etuja 19. Lisäksi kaikki asiakirjat, jotka on esityslistassa merkitty neuvoston julkisen käsittelyn kohdalle, julkaistaan ennen kyseistä neuvoston istuntoa neuvoston työjärjestyksen liitteen II 11 artiklan 5 kohdan nojalla 20. Käytännössä tämä merkitsee, että asiakirjat, jotka on luetteloitu sanoilla "julkinen käsittely" tai "julkinen keskustelu", mutta joita ei ole julkistettu jakeluvaiheessa, on luovutettava hakijalle. Vuoden 2006 jälkipuoliskolla yli 225 asiakirjaa saatettiin saataville Internetiin julkiseen asiakirjahakemistoon ennen asianomaista neuvoston istuntoa. Tämän lisäksi on ryhdytty toimiin neuvoston julkisten käsittelyjen ja keskustelujen välittämiseen kaikilla Euroopan unionin toimielinten virallisilla kielillä käytettävän tekniikan parantamiseksi merkittävästi, erityisesti käyttämällä Internetiä. Ponnisteluja suorien lähetysten kehittämiseksi edelleen neuvoston istunnoista jatketaan Ks. asiakirja 10633/1/06 REV 1, s. 23 ja 24. Ks. neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2006/683/EY; Euratom 8 artikla, EUVL L 285, , s. 47. Asiaa koskevan Coreperin päätöksen nojalla 8 artiklan muutetun version mukaista neuvoston julkisten käsittelyjen ja keskustelujen järjestämistä sovellettiin lähtien, eli jo ennen kuin yleisten asioiden neuvosto virallisesti hyväksyi muutetun työjärjestyksen EUVL L 285, , s

19 Neuvoston www-sivustolle on luotu erityinen "Julkiset istunnot" -kohta, jonka kautta kiinnostuneet kansalaiset voivat katsoa verkkolähetyksiä ja tutustua kaikkiin neuvoston julkisiin istuntoihin liittyviin asiakirjoihin sekä taustamuistioihin, lehdistötiedotteisiin ja sellaisen julkisen käsittelyn jälkeen, jossa on äänestetty säädöksestä myös yksityiskohtaisiin äänestystuloksiin. Puheenjohtajavaltio toimitti joulukuussa 2006 neuvostolle alustavan selvityksen yleisen avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta ja arvioinnin sen vaikutuksesta neuvoston työskentelyn tehokkuuteen 21. Tarkempi selvitys niiden täytäntöönpanosta ja yleisen avoimuuspolitiikan vaikutuksista tehdään vuoden 2007 loppuun mennessä, kun käytännön kokemuksia on saatu enemmän. Alustavan arvioinnin aikoihin uusilla avoimuustoimenpiteillä ei näyttänyt olleen kielteisiä vaikutuksia neuvoston työskentelyn tehokkuuteen 22, lainsäädäntöasioita ja muita asioita koskevien julkisten istuntoja lukumäärä oli lisääntynyt merkittävästi vuoden 2006 jälkipuoliskolla 23 ja uusilla sivuilla, jotka tarjoavat pääsyn verkkolähetyksiin ja neuvoston julkisiin istuntoihin liittyviin asiakirjoihin, oli kirjattu merkittävä määrä käyntejä Asiakirjojen saatavuutta käsittelevä toimielinten välinen komitea Vuonna 2002 perustettiin asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 2 kohdan nojalla toimielinten välinen komitea, jonka tehtävänä on tutkia parhaita käytäntöjä, tarkastella mahdollisia ristiriitoja ja keskustella asiakirjojen julkista saatavuutta koskevasta tulevasta kehityksestä. Kertomuskaudella toimielinten välinen komitea ei kokoontunut poliittisella tasolla. Vuonna 2006 järjestettiin kuitenkin useita asetuksen (EY) N:o 1049/2006 soveltamisesta vastaavien neuvoston, parlamentin ja komission yksiköiden välisiä kokouksia, joissa tutkittiin mahdollisuuksia lisätä kyseisten kolmen toimielimen asiakirjahakemistojen käyttäjäystävällisyyttä sekä verrattiin ja vaihdettiin asetuksen soveltamisesta saatuja käytännön kokemuksia asiakirjojen julkista saatavuutta koskevan viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa Ks. asiakirja 15951/1/06 REV 1. Tarkempi selvitys niiden täytäntöönpanosta ja yleisen avoimuuspolitiikan vaikutuksista tehdään vuoden 2007 loppuun mennessä, kun käytännön kokemuksia on saatu enemmän. Vuoden 2006 alkupuoliskolla 17 prosenttia kaikista lainsäädäntöasioihin liittyvistä keskusteluista neuvostossa oli julkisia, ja tämä luku oli noussut 76 prosenttiin vuoden jälkipuoliskolla. Vuoden 2006 jälkipuoliskolla käsiteltiin julkisesti kaikkiaan 122 lainsäädäntöasiaa (sekä A- että B-kohtia) ja 45 muuta asiaa (kaikki B-kohtia), joten julkisesti käsiteltyjen asioiden kokonaismäärä oli kyseisellä kaudella 167 asiaa. Vuoden 2006 loppuun mennessä tällä neuvoston uudella www-sivustolla oli kirjattu yli käyntiä.

20 3. Asetus (EY) N:o 1367/2006 tiedon saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat yhdessä syyskuussa 2006 asetuksen 1367/2006 tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja muihin elimiin 25. Kuten aiemmassa vuosikertomuksessa asiakirjojen saatavuudesta todettiin, Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot hyväksyivät ja allekirjoittivat vuonna 1998 YK:n/ETK:n yleissopimuksen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus) 26 Yhteisö hyväksyi yleissopimuksen neuvoston päätöksellä 2005/370/EY alkaen sovellettavan asetuksen (EY) N:o 1367/2006 nojalla kaikilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on oikeus saada yhteisön toimielinten tai elinten hallussa olevaa ympäristötietoa 28. Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisia poikkeuksia sovelletaan, jollei asetus (EY) N:o 1367/2006 sisällä yksityiskohtaisempia säännöksiä ympäristötietoa koskevista pyynnöistä. Asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen luetelmakohdan osalta 29 ylivoimaisen yleisen edun katsotaan olevan kyseessä, kun ilmaistaviksi pyydetyt tiedot liittyvät ympäristöpäästöihin. Muiden asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklassa esitettyjen poikkeusten osalta epäämisperusteita on tulkittava suppeasti ja on otettava huomioon ilmaisemisen tuottama yleinen etu ja se, liittyvätkö pyydetyt tiedot ympäristöpäästöihin. Asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklassa esitettyjen poikkeusten lisäksi yhteisön toimielimet ja elimet voivat kieltäytyä antamasta ympäristöä koskevia tietoja, jos niiden ilmaiseminen vahingoittaisi tietojen kohteena olevan ympäristön, kuten harvinaisten lajien lisääntymispaikkojen, suojelua EUVL L 264, , s. 13. Ks. neuvoston vuosikertomus 2004 asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi (asiak. 8896/05), s Neuvoston päätös 2005/370/EY, tehty 17 päivänä helmikuuta 2005, Århusin yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta, EUVL L 124, , s. 1. Asetus (EY) N:o 1367/2006 kattaa näin ollen myös yhteisöjen tuomioistuimen muulta osin kuin silloin, kun se toimi lainkäyttötehtävissään. Lukuun ottamatta erityisesti yhteisön oikeuden mahdollista rikkomista koskevia tutkintatoimia, ks. asetuksen (EY) N:o 1367/ artiklan 1 kohta. Ks. asetuksen (EY) N:o 1367/ artiklan 2 kohta. 19

21 Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 säännökset ympäristötiedon keräämisestä ja levittämisestä menevät hiukan pidemmälle kuin asetuksen (EY) N:o 1049/ ja 13 artiklan säännökset. Yleisön saataville saatetaan näin olen viran puolesta seuraavat tiedot: ympäristöä koskevien tai siihen liittyvien kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten sekä yhteisön lainsäädännön tekstit ja ympäristöön liittyvät toimintapolitiikat, suunnitelmat ja ohjelmat, näiden välineiden täytäntöönpanon edistymistä koskevat kertomukset, yhteisön oikeuden rikkomista koskevien menettelyjen vaiheet sen jälkeen, kun komissio on antanut perustamissopimuksen 226 artiklan 1 kohdan mukaisen lausunnon perusteluineen, komission säännöllisesti ja enintään neljän vuoden välein julkaisemat ja levittämät selvitykset ympäristön tilasta, tiedot tai tiivistelmät tiedoista, jotka on saatu ympäristöön vaikuttavien tai siihen todennäköisesti vaikuttavien toimien seurannasta, luvat, joilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, sekä tutkimukset ympäristövaikutuksista ja riskiarvioinnit, jotka koskevat ympäristön osa-alueita. Yhteisön toimielimet ja elimet voivat soveltuvissa tapauksissa täyttää ympäristöä koskevan tiedon keräämistä ja levittämistä koskevat velvoitteensa luomalla linkkejä sellaisille Internet-sivuille, joilta tieto on löydettävissä. 20

22 V EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHDYT KANTELUT JA TOTEUTETUT OIKEUSTOIMET A. EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHTY KANTELU Tämän kertomuksen seuraavassa osassa käsitellään ainoaa vuonna 2006 tehtyä kantelua siitä, miten neuvosto on soveltanut asetusta N:o 1049/2001. Oikeusasiamiehelle 8. helmikuuta 2006 osoitettu kantelu nro 386/2006/BM. Tämä kantelu liittyy siihen, että neuvosto on kieltäytynyt antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa 15066/05, joka on sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit) (OHIM) hallintoneuvoston puheenjohtajan kirje yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivalle neuvoston pääsihteerille ja jonka liitteenä on yhteenveto päätöksistä, jotka hallintoneuvosto teki Alicantessa pitämässään 30. kokouksessa, sekä luettelo valituslautakunnan puheenjohtajan paikkaa hakeneista ehdokkaista. Koska pyydetty asiakirja oli peräisin OHIM:ltä, neuvosto kuuli sitä asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 4 kohdan mukaisesti. OHIM päätti luovuttaa asiakirjan, mutta se pyysi neuvostoa poistamaan sivulta 5 edellä mainitussa luettelossa olevien ehdokkaiden nimet. OHIM:n mielestä ehdokkaiden henkilöllisyyttä suojellaan asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla (yksityisyyden suoja). Vastauksessaan hakijan esittämään alkuperäiseen pyyntöön pääsihteeristö myönsi asiakirjaan osittaisen tutustumisoikeuden näiden periaatteiden mukaisesti, sillä sen mielestä OHIM:n arvioista poikkeamiselle ei ollut perusteita. Tämän jälkeen neuvosto vahvisti tämän kannan vastauksessaan hakijan uudistettuun pyyntöön, jossa hän oli pyytänyt neuvostoa tarkistamaan alkuperäistä epäämistään ja myöntämään oikeuden tutustua asiakirjaan 15066/05 kokonaisuudessaan. Kantelussaan oikeusasiamiehelle kantelija piti perusteettomana neuvoston päätöstä evätä häneltä oikeus tutustua OHIM:n valituslautakunnan puheenjohtajan valintaprosessin tuloksiin ja vaati saada tutustua asiakirjaan niin, että hänen nimensä on näkyvillä kaikkialla, missä se esiintyy, ja vain muiden luetteloon otettujen hakijoiden nimet on poistettu. 21

23 Kantelun tekijä ilmoitti myöhemmin oikeusasiamiehelle olevansa valmis hyväksymään sen, että jos neuvosto antaa hänelle osittaisen oikeuden tutustua häntä itseään koskevia tietoja sisältävään asiakirjaan, sen olisi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti myönnettävä samanlainen osittainen oikeus kenelle tahansa muulle henkilölle. Neuvosto totesi tätä kantelua koskevassa lausunnossaan, että asiaan liittyy kaksi eri kysymystä: 1) osoittiko neuvosto huonoa hallintotapaa tehdessään kiistanalaisen, uudistettua pyyntöä koskevan päätöksensä, ja 2) olisiko neuvoston mahdollista tehdä toisenlainen päätös niiden lisätietojen perusteella, jotka kantelun tekijä toimitti oikeusasiamiehelle kantelussaan. Kuten edellä todettiin, neuvoston pääsihteeristö kuuli alun perin OHIM:ää asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 4 kohdan mukaisesti. Siinä säädetään: "Jos kyse on kolmannen asiakirjasta, toimielin kuulee tätä arvioidakseen, onko 1 tai 2 kohdassa säädettyä poikkeusta sovellettava, paitsi jos on selvää, että asiakirja on luovutettava tai sitä ei tule luovuttaa." Kantelusta antamassaan lausunnossa neuvosto katsoi, että vaikka asetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisessa järjestelmässä uudistettuja pyyntöjä koskevan lopullisen päätöksen teko ei enää kuulu sille, jolta asiakirja on peräisin, 4 artiklan 4 kohtaa on kuitenkin tulkittava niin, että sen sanamuodolla on täysi oikeusvaikutus. Sen lisäksi, että sillä, jolta asiakirja on peräisin, on usein parhaat mahdollisuudet arvioida luovuttamisen mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa, olisi myös erittäin epätodennäköistä, että asetuksen laatijat olisivat halunneet jättää tällaisen kolmannen osapuolen kuulemisen pelkäksi muodollisuudeksi. Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan toimivuus edellyttää toimielimiltä ja elimiltä tietynasteista vastavuoroista luottamusta toistensa asiakirjojen käsittelyssä. Näin ollen neuvosto ei voi vain jättää ottamatta huomioon lausuntoa, jonka OHIM:n on antanut laatimastaan asiakirjasta. Sitä, miten neuvosto soveltaa asetuksen 4 artiklan 4 kohdan säännöstä, on tarkasteltava tätä taustaa vasten. Yleensä neuvosto kuulee kyseistä kolmatta osapuolta, ja jollei tämän antama lausunto ole ilmeisen perusteeton tai lainvastainen, neuvosto noudattaa sitä. 22

24 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa kyse ei ollut siitä, olisiko neuvosto päätynyt täsmälleen samanlaiseen johtopäätökseen kuin OHIM. Tarkoituksena oli pikemminkin selvittää, oliko OHIM:n päättely ilmeisen virheellinen. Neuvoston arvion mukaan se ei ollut. Näin ollen oikeus tutustua kyseisiin kolmeen nimeen evättiin. Neuvosto katsoi, että 4 artiklan 4 kohdan tällainen tulkinta oli kohtuullinen ja lain mukainen. Lisäksi sillä minimoitiin riski, että neuvosto joutuisi oikeudelliseen vastuuseen, jos kolmas osapuoli riitauttaisi siltä peräisin olevien tietojen paljastamisen. Toisen kysymyksen osalta neuvosto selvitti, olisiko sillä mahdollisuus antaa enemmän tietoja kantelun tekijän oikeusasiamiehelle toimittamien lisätietojen perusteella, vaikkakaan tämä kysymys ei tarkkaan ottaen sisältynyt itse kanteluun. Tämän vuoksi neuvosto kuuli OHIM:tä uudelleen. Tämän uuden kuulemisen perusteella ja ottaen huomioon, että kantelun tekijää vaikutti kiinnostavan eniten, oliko hän asiakirjassa nimettyjen kolmen ehdokkaan joukossa ja kuinka monta ääntä hän oli saanut, neuvosto saattoi ilmoittaa kantelun tekijälle, että häntä ei mainittu asiakirjassa. Asian käsittely on vielä kesken. B. OIKEUSTOIMET Asiakirjojen saatavuutta koskevien sääntöjen nojalla annetut tuomiot Yhteisöjen tuomioistuimet eivät antaneet vuonna 2006 tuomioita neuvoston asiakirjojen saatavuutta koskevissa asioissa. Yhteisöjen tuomioistuin antoi kuitenkin tuomionsa asiassa C-266/05 P, jossa kantaja José María Sisón oli hakenut muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-110/03, T-150/03 ja T-405/03 antamaan tuomioon 31. Kyseisessä asiassa kantaja vaati edellä mainitun tuomion kumoamista seuraavilla perusteilla: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli rajannut laillisuuden tutkimisen epäasianmukaisesti ottamatta huomioon kantajan väitteitä, laillisuuden tutkiminen johti siihen, että neuvostolle jää täydellinen harkintavalta ja että oikeus tutustua asiakirjoihin evätään täysin, ja lisäksi 31 Tuomion tiivistelmä, ks. neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi, vuosi 2004, s. 31 ja

25 se johti perusteluvelvollisuuden laiminlyömiseen ja rikkoi näin EY:n perustamissopimuksen 253 artiklaa, ensimmäisen asteen tuomioistuin tulkitsi väärin ja sovelsi väärin asetuksen (EY) N:o 1049/ ja 9 artiklaa. Tuomiossaan yhteisöjen tuomioistuin hylkäsi nämä valitusperusteet ja tämän valituksen kokonaisuudessaan perusteettomana. Ensimmäisen kanneperusteen osalta yhteisöjen tuomioistuin muistutti, että yhteisöjen tuomioistuimille EY:n perustamissopimuksen 230 artiklan perusteella kuuluvan laillisuusvalvonnan ulottuvuus voi vaihdella aloittain. Kyseisessä asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi oikeutetusti, että toimielimellä on laaja harkintavalta, kun se perustelee asiakirjoihin tutustumista koskevan epäävän päätöksensä vedoten asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun yleisen edun suojaamiseen, ja että tarkistaessaan tällaisen päätöksen laillisuuden yhteisön tuomioistuimen täytyy rajoittua sen tarkistamiseen, onko menettelysääntöjä ja perusteluvelvollisuutta noudatettu, pitävätkö tosiseikat asiallisesti paikkansa, onko tosiseikkoja arvioitu ilmeisen virheellisesti ja onko harkintavaltaa käytetty väärin. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi perustellusti, että sellaista erityistä intressiä, johon oikeutta tutustua itseään koskeviin asiakirjoihin pyytävä henkilö saattaa vedota, ei voida ottaa huomioon sovellettaessa asetuksen N:o 1049/ artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä pakottavia poikkeuksia. Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkoituksena on antaa yleisölle yleisesti oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin eikä laatia sääntöjä, joilla pyritään suojaamaan sellaista erityistä intressiä, joka tietyllä henkilöllä voisi olla saada tutustua johonkin näistä asiakirjoista. 32 EY:n perustamissopimuksen 253 artiklan väitetyn rikkomisen osalta yhteisöjen tuomioistuin huomautti, että kyseisessä artiklassa edellytettyjen perustelujen on oltava kyseessä olevan toimenpiteen luonteen mukaisia ja niistä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimenpiteen tehneen yhteisön toimielimen päättely siten, että asianomaiset henkilöt kykenevät toteamaan toimenpiteen perusteet ja että toimivaltainen yhteisön tuomioistuin voi tutkia toimenpiteen laillisuuden Ks annetun tuomion 43 ja 47 kohta.

26 Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava kuhunkin tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimenpiteen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se intressi, joka niillä, joille toimenpide on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, sillä tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimenpiteen perustelut EY:n perustamissopimuksen 253 artiklan vaatimukset, on otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt. Tässä tapauksessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut asianmukaisesti näitä periaatteita eikä se ole tehnyt mitään oikeudellista virhettä katsoessaan vaikkakin lyhyesti että siltä osin kuin oli kyse sekä kieltäytymisestä antamasta oikeutta tutustua kaikkiin niihin asiakirjoihin, joiden tiedoksi saamista oli pyydetty, että kieltäytymisestä antamasta oikeutta tutustua osaan näistä asiakirjoista, ensimmäisen epäävän päätöksen perustelut olivat kuitenkin asiamukaiset, kun otetaan huomioon asiayhteys, ja riittävät, jotta kantelun tekijä saattoi todeta epäämisperusteet ja jotta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin saattoi suorittaa sille kuuluvan laillisuuden tarkistamisen. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi perustellusti, että tämä lyhyys on perusteltua muun muassa tarpeella olla vahingoittamatta arkaluonteisia etuja, joita asetuksen N:o 1049/ artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä ja kolmannessa luetelmakohdassa käyttöön otetuilla poikkeuksilla asiakirjoihin tutustumista koskevaan oikeuteen suojataan, ilmaisemalla tietoja, joita näillä poikkeuksilla on nimenomaisesti tarkoitus suojata 33. Kantelun tekijän viimeisen valitusperusteen osalta, joka koskee asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden loukkaamista siitä syystä, että asetuksen N:o 1049/ artiklan 5 kohtaa ja 9 artiklan 3 kohtaa on tulkittu virheellisesti, yhteisöjen tuomioistuin totesi, että asiakirjat, joihin tutustumisen neuvosto on evännyt, olivat asetuksen N:o 1049/ artiklassa tarkoitettuja arkaluonteisia asiakirjoja ja että arkaluonteisten asiakirjojen erityinen luonne huomioon ottaen asetuksen N:o 1049/ artiklan 3 kohdassa kuitenkin tarkennetaan, että tällaiset asiakirjat kirjataan rekisteriin tai luovutetaan vain sen viranomaisen suostumuksella, jolta asiakirja on peräisin. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin saattoi näin ollen perustellusti todeta, että mainituista säännöksistä seuraa, että sillä viranomaisella, jolta arkaluonteinen asiakirja on peräisin, on oikeus vastustaa sitä, että mainitun asiakirjan sisältö ja tämän lisäksi myös itsessään sen olemassaolo paljastetaan, ja päätellessään, että kyseisellä viranomaisella on myös oikeus vastustaa sen oman henkilöllisyyden paljastamista siinä tapauksessa, että mainitun asiakirjan olemassaolo tulee tietoon Idem, kohta. Idem, kohta. 25

27 Yhteisöjen tuomioistuin jatkoi edelleen, että koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen valituksenalaisessa tuomiossa suorittama oikeudellinen arviointi ja sen tosiseikkoja koskevat toteamukset riittävät lisäksi sellaisinaan tukemaan päätelmää, että neuvostolla oli oikeus kieltäytyä paljastamasta sen viranomaisen (tässä tapauksessa asianomaisen valtion) henkilöllisyyttä, jolta asiakirja oli peräisin, ei ole tarpeen tutkia väitettä asetuksen N:o 1049/ artiklan 5 kohdan virheellisestä tulkinnasta, koska tällainen tutkinta ei missään tapauksessa voisi johtaa mainitun päätelmän eikä näin ollen valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman kyseenalaistamiseen. Tuomioistuimen käsiteltävinä olevat kanteet neuvoston päätöksistä evätä oikeus tutustua asiakirjoihin Yhteisöjen tuomioistuimissa on parhaillaan käsiteltävänä neljä asiaa, joissa neuvoston päätöksestä evätä oikeus tutustua asiakirjaan asetuksen N:o 1049/2001 perusteella on nostettu kanne. Kaksi asioista mainittiin jo vuoden 2004 neuvoston kertomuksessa asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi, ja lukijaa pyydetään tutustumaan niihin35. On syytä todeta, että asiat C-39/05 P, Ruotsin kuningaskunta v. neuvosto, ja C-52/05 P, Maurizio Turco v. neuvosto, joissa kantajat hakivat muutosta ensimmäisen asteen tuomioistuimen asiassa T- 84/03 (Maurizio Turco v. neuvosto) 36 antamaan tuomioon, on yhdistetty kirjallisen menettelyn, suullisen menettelyn ja tuomion osalta tuomioistuimen presidentin antamalla määräyksellä. Parhaillaan käsiteltävinä olevat asiat, jotka koskevat komission päätöksiä evätä oikeus tutustua asiakirjoihin ja joissa neuvosto on sivuväliintulijana. Edellisessä vuosikertomuksessa mainittiin kaksi asiaa, joissa neuvosto oli sivuväliintulijana. Näistä toisessa, asiassa T-5/05, Verband der Internationalen Caterer in Deutschland e.v. v. komissio, kanne on vedetty pois. Asia poistettiin näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen rekisteristä annetulla määräyksellä. Neuvosto on väliintulijana asiassa T-444/05, S.p.A. Navigazione Libera del Golfo v. komissio, jossa kantaja on epäsuorasti kyseenalaistanut asetuksen 1049/ artiklan 5 kohdan pätevyyden Ks. parhaillaan käsiteltävinä olevia asioita T-3/00, Pitsiorlas v. neuvosto ja EKP, ja T-264/04, WWF-EPO v. neuvosto, koskevat yhteenvedot, neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi vuosi 2004, sivut 32 ja 33. Ks. asiassa T-84/03 (mainittu neuvoston vuosikertomuksessa 2004, s ) annetun tuomion 62 kohta ja seur. Muutoksenhaussaan Maurizio Turco väittää mm., että ensimmäisen asteen tuomioistuin tulkitsi väärin ja sovelsi väärin asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohdassa olevaa ilmausta "oikeudelliset neuvonannot" ja että tuomioistuin erehtyi määritellessään kyseisen oikeudellisen lausunnon "oikeudelliseksi neuvonannoksi", kun taas Ruotsin kuningaskunta väittää hakemuksessaan, että ensimmäisen asteen tuomioistuin erehtyi päättäessään, että lainsäädäntöasioissa annettuja oikeudellisen yksikön lausuntoja koskee "yleinen salassapitovaatimus".

28 VI LOPPUHUOMAUTUKSET Neuvoston kokemukset asetuksen N:o 1049/2006 täytäntöönpanosta vuonna 2005 osoittavat selvästi neuvoston julkisen asiakirjarekisterin merkityksen niiden kansalaisten hakuvälineenä, jotka haluavat seurata tiiviisti yhteisön toimintaa. Kuten tämän kertomuksen ensimmäisessä osassa todettiin, asiakirjarekisterin käyttäjien määrä lisääntyi kertomuskaudella 48,7 prosenttia ja käynnit siellä lisääntyivät 61,8 prosenttia ( käyntiä vuonna 2006; vuonna 2005). Tämä oli neljäs vuosi peräkkäin, kun määrä kasvoi. On huomattava, että 65 prosenttia vuonna 2006 laadituista neuvoston asiakirjoista, toisin sanoen asiakirjaa :stä asiakirjarekisterissä luetellusta uudesta asiakirjasta, saatettiin heti jakeluvaiheessa yleisön saataville. Lisäksi alkaen kaikkiin uusiin asiakirjoihin, joihin neuvosto on myöntänyt osittaisen tutustumisoikeuden, voi tutustua on line -muodossa. Vaikka yhä useammat asiakirjat on saatettu saataville suoraan rekisterin kautta jo jakeluvaiheessa, pyyntöjen ja etenkin niiden kohteena olevien asiakirjojen ( vuonna 2006; vuonna 2005) määrä kasvoi kertomuskaudella. On vielä syytä todeta, että tutustumispyynnöt koskevat miltei yksinomaan asiakirjoja, jotka on lueteltu asiakirjarekisterissä mutta joihin ei ole sitä kautta suoraa pääsyä. Tarkastelluista asiakirjoista yhteensä 949 (8,5 prosenttia vuonna 2006 pyydetyistä asiakirjoista) oli turvaluokiteltuja asiakirjoja (45 CONFIDENTIEL UE- ja 904 RESTREINT UE -asiakirjaa). Tällaisten asiakirjojen usein erittäin monivaiheinen tarkastelu aiheuttaa lisätyötä neuvoston virkamiehille, sekä niille, jotka käsittelevät pyyntöjä niiden saavuttua neuvostoon, että niille virkamiehille, jotka työskentelevät asianomaisia asiakirjoja laatineissa yksiköissä ja joiden on monissa tapauksissa itse tarkasteltava asiakirjapyyntöjä asetuksen N:o 1049/2001 perusteella. Kuitenkin huolimatta tarkasteltavien asiakirjojen entistä monimutkaisemmasta luonteesta neuvoston pääsihteeristö selviää tästä johtuvasta kasvavasta hallinnollisesta rasitteesta asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä määräaikoja noudattaen. Esimerkiksi ensimmäisten pyyntöjen käsittelyaika vuonna 2006 oli keskimäärin 13 työpäivää. Keskimääräinen käsittelyaika uudistettujen pyyntöjen osalta, joita ennen niiden toimittamista hyväksyttäväksi pysyvien edustajien komitealle ja neuvostolle tarkastellaan tiedotustyöryhmässä, oli 24 työpäivää vuonna 2006, kun se vuonna 2005 oli 26 työpäivää. 27