Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi -2002

Transkriptio

1 FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO PÄÄSIHTEERISTÖ DGF Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi Huhtikuu 2003

2 Neuvoston vuosikertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi Huhtikuu 2003

3 Tässä tiedotteessa on neuvoston hyväksymä neuvoston ensimmäinen vuosittainen kertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) 1049/2001 täytäntöönpanosta. Kertomus koskee asetuksen voimaantulon ( ) ja välistä ajanjaksoa. Siinä esitellään sääntelyä koskevat, hallinnolliset ja käytännön mukautukset, jotka neuvosto on tehnyt asetuksen johdosta. Siinä on myös tietoja neuvoston asiakirjojen julkisesta rekisteristä sekä asiaankuuluvia tilastotietoja yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin. Kertomuksessa esitellään lisäksi ajanjakson merkittäviä tapauksia ja tarkastellaan Euroopan oikeusasiamiehelle tehtyjä valituksia ja tapausta, joka johti ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomioon. Lisätietoja oikeudesta tutustua neuvoston asiakirjoihin sekä muista avoimuutta koskevista asioista on Internetin www-sivulla kohdassa 'Avoimuus'.

4 NEUVOSTON VUOSITTAINEN KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION ASIAKIRJOJEN SAAMISESTA YLEISÖN TUTUSTUTTAVAKSI 30 PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2001 ANNETUN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1049/2001 TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklan 1 kohdassa säädetään, että "kukin toimielin julkaisee vuosittain edeltävältä vuodelta kertomuksen, joka sisältää niiden tapausten määrän, joissa toimielin on kieltäytynyt antamasta asiakirjoja tutustuttavaksi, näiden kieltäytymisten perustelut sekä asiakirjarekisteriin kirjaamattomien arkaluonteisten asiakirjojen määrän". I. SÄÄNTELYÄ KOSKEVAT, HALLINNOLLISET JA KÄYTÄNNÖN MUKAUTUKSET Voidakseen noudattaa asetuksen N:o 1049/2001 säännöksiä neuvosto tarkisti työjärjestystään ja sisäisiä ohjeitaan sekä hallinnollisia käytäntöjään. Se varmisti myös, että neuvoston asiakirjojen julkinen rekisteri vastaa asetuksen vaatimuksia. 1. Työjärjestys ja sisäiset ohjeet Neuvoston työjärjestys Asetuksen N:o 1049/ artiklan 1 kohdassa säädetään, että "kukin toimielin mukauttaa työjärjestyksensä tämän asetuksen säännösten mukaiseksi. Mukautusten on tultava voimaan 3 päivänä joulukuuta 2001". Neuvoston työjärjestystä tarkistettiin tehdyllä ja voimaan tulleella neuvoston päätöksellä, jonka mukaan työjärjestykseen lisättiin liite III (josta on tullut neuvoston työjärjestykseen tehtyjen uusien muutosten yhteydessä liite II) 1, jonka otsikko on "Erityismääräykset yleisön oikeudesta tutustua neuvoston asiakirjoihin". 1 EYVL L 230, , s. 7.

5 Asetuksen N:o 1049/2001 soveltamiseksi neuvosto erityisesti lisäsi työjärjestykseen säännöksiä, jotka koskevat seuraavaa: suoraan yleisön saatavissa olevat asiakirjat, alkuperäisten ja uudistettujen hakemusten käsittely, muilta toimielimiltä tai jäsenvaltioilta saadut kuulemispyynnöt ja kolmannen asiakirjoja koskeva kuuleminen. Kolmannen asiakirjojen osalta niissä muutamissa tapauksissa, joissa neuvosto on kuullut pyydetyn asiakirjan laatinutta kolmatta osapuolta, menettelyssä ei ole ilmennyt vaikeuksia. Muiden toimielinten kuuleminen on suoritettu kolmen toimielimen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti (ks. III kohdan 2 kohta jäljempänä). Sisäiset ohjeet Asetuksen N:o 1049/2001 ja neuvoston työjärjestykseen tehtyjen muutosten tultua voimaan neuvoston pääsihteeristön virkamiehille järjestettiin perehdyttämistilaisuuksia, jotta he olisivat tietoisia uusista säännöistä. Sääntöjen täytäntöönpanosta saatujen ensimmäisten kokemusten perusteella neuvoston varapääsihteeri jakoi henkilöstötiedotteen (CP nro 134/02, ), joka sisältää erilaisten asiakirjaluokkien tuotantoa koskevia käytännön ohjeita erityisesti siitä, millainen koodi tai luokitus niille olisi valittava, ja selvitetään mitä vaikutuksia on yleisön oikeudella tutustua asiakirjoihin. Tiedotteessa luetellaan myös asiakirjatyypit, joihin yleisöllä on oikeus tutustua suoraan. Henkilöstötiedotteessa on lisäksi määräyksiä, joita neuvosto on pannut täytäntöön lähtien, ja joiden tarkoituksena on, että sen jälkeen, kun yhteinen kanta on hyväksytty, sovittelukomitea on hyväksynyt yhteisen tekstin tai kun säädös on lopullisesti hyväksytty, yleisöllä on oikeus tutustua kaikkiin kyseiseen säädökseen liittyviin aikaisempiin asiakirjoihin, joita asetuksessa säädetyt poikkeukset eivät koske, lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön lausuntoja ja asiakirjoja, joissa on esitetty jonkin jäsenvaltion valtuuskunnan kanta silloin, kun kyseinen jäsenvaltio on pyytänyt neuvostolta, että sitä ei annettasi yleisölle tutustuttavaksi.

6 Valtuuskunnille ja pääsihteeristön henkilöstölle laadittiin tammikuussa 2003 avoimuutta koskevat ohjeisto, josta merkittävä osa käsittelee yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin. Ohjeiston tarkoituksena on muistuttaa periaatteista ja välineistä, jotka liittyvät oikeuteen tutustua asiakirjoihin, ja antaa käytännön tietoja näiden välineiden käytöstä. Samaan aikaan järjestettiin uusi koulutustilaisuuksien sarja asiakirjatuotannosta vastaavien neuvoston virkamiesten perehdyttämiseksi paremmin neuvoston politiikkaan ja käytäntöihin, jotka liittyvät yleisön oikeuteen tutustua asiakirjoihin. 2. Käytännön sovellutukset Vaikka vastausaikaa on huomattavasti lyhennetty aikaisempaan järjestelmään verrattuna (se on supistettu 15 työpäivään jatkettuna tarvittaessa 15 työpäivällä), pääsihteeristö noudattaa tätä määräaikaa alkuperäisten hakemusten käsittelyssä. Myös uudistettujen hakemusten käsittelyn määräaikaa noudatetaan huolimatta sen monista vaiheista (tiedotustyöryhmän tarkastelu, jonka jälkeen Coreperin ja neuvoston hyväksyminen). Lisäksi mahdollisuutta määräajan jatkamiseen käytetään vain poikkeuksellisesti, erityisesti silloin, kun hakemukset koskevat suuria asiakirjamääriä. Neuvosto tutkii järjestelmällisesti myös mahdollisuutta antaa asetuksen N:o 1049/ artiklan 6 kohdan mukaisesti lupa tutustua pyydettyjen asiakirjojen osiin. Tämä käytäntö lisää avoimuutta erityisesti lainsäädäntöön liittyvien asiakirjojen osalta. Neuvosto antaa yleensä oikeuden tutustua säädöksiä koskeviin valmisteluasiakirjoihin, vaikka säädöksen käsittely olisi vielä kesken. Tämä koskee myös valtuuskuntien kantoja, lukuun ottamatta niitä asiakirjan osia, joiden perusteella on mahdollista tunnistaa valtuuskunnat. 3. Julkinen asiakirjarekisteri Asetuksen N:o 1049/ artiklan 3 kohdassa toimielimiä vaaditaan perustamaan asiakirjarekisteri, jonka on oltava käytettävissä viimeistään

7 Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri on ollut itse asiassa käytössä alkaen. Rekisteri on asetuksen N:o 1049/ artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä sähköisesti, ja viittaukset asiakirjoihin kirjataan siihen viipymättä sähköistä arkistointijärjestelmää käyttäen heti niiden valmistuttua. Rekisterissä on mahdollista päästä tutustumaan joidenkin asiakirjojen tekstiin kokonaisuudessaan, ja siihen sisältyy myös viittauksia moniin muihin asiakirjoihin. Seuraaviin asiakirjaluokkiin kuuluviin asiakirjoihin voi tutustua rekisterissä suoraan: neuvoston istuntojen ja neuvoston valmistelevien elinten esityslistaehdotukset (poikkeuksena muutamat sotilas- ja turvallisuusasioita käsittelevät elimet) sellaiset kolmannen osapuolen asiakirjat, jotka tekijä on saattanut julkisiksi tai jotka ovat tekijän luvalla julkisia lainsäädännön alalla I/A-kohtia ja A-kohtia koskevat ilmoitukset Coreperille ja/tai neuvostolle sekä säädösehdotukset, ehdotukset yhteiseksi kannaksi ja sovittelukomitean hyväksymät yhteiset tekstit, joihin niissä viitataan muut neuvoston hyväksymät tekstit, jotka on tarkoitettu julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä säädökseen liittyvät asiakirjat sen jälkeen, kun on hyväksytty yhteinen kanta, kun sovittelukomitea on hyväksynyt yhteisen tekstin tai kun säädös on lopullisesti hyväksytty asiakirjat, joihin yleisön edustajalle on annettu oikeus tutustua tämän hakemuksesta.

8 Lisäksi kaikki muut kuin arkaluontoiset asiakirjat, jotka on toimitettu neuvostolle tai jollekin sen valmisteluelimistä, joita käytetään käsittelyn pohjana, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekoon tai joista käy ilmi asian käsittelyn eteneminen, merkitään aina rekisteriin. Arkaluontoisten asiakirjojen osalta tekijä ilmoittaa, millainen viittaus rekisteriin mahdollisesti merkitään. Vuonna 2002 noin henkilöä vieraili asiakirjarekisterin www-sivustoilla ja tutki sivua rekisterissä viitattiin asiakirjaan kaikki kielet mukaan luettuina, ja näistä asiakirjaan oli mahdollisuus tutustua suoraan. Asiakirjat, joiden joihinkin osiin on mahdollista tutustua, on merkitty rekisterissä koodilla P/A: niiden sisältöön ei voi tutustua suoraan, vaan rekisteriä käyttävälle henkilölle ilmoitetaan, että hän voi pyytää oikeutta tutustua asiakirjan osiin jättämällä hakemuksen neuvoston pääsihteeristön asianomaiselle yksikölle rekisterissä oli 2944 koodilla P/A merkittyä asiakirjaa. Arkaluontoisten asiakirjojen osalta kyseisenä aikana tuotettiin yhteensä 250 TRES SECRET UE/EU TOP SECRET, SECRET UE ja CONFIDENTIEL UE -luokiteltua asiakirjaa (ei yhtään TRES SECRET UE/EU TOP SECRET -luokiteltua, 12 SECRET UE ja 238 CONFIDENTIEL UE -luokiteltua asiakirjaa) alkuperäkielillä. Näistä 77 (ei yhtään SECRET UE ja 77 CONFIDENTIEL UE -luokiteltua asiakirjaa) mainitaan rekisterissä. II. ASIAKIRJOIHIN TUTUSTUMISTA KOSKEVIEN PYYNTÖJEN ERITTELY Yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin koskevia pyyntöjä käsittelee alkuperäisen pyynnön perusteella neuvoston pääsihteeristö. Jos se epää kokonaan tai osittain oikeuden tutustua asiakirjaan, pyynnön esittäjä voi tehdä uudistetun pyynnön, jotta neuvosto tarkistaisi kantaansa. Jos uudistettu pyyntö hylätään kokonaan tai osittain, pyynnön esittäjä voi valittaa Euroopan unionin oikeusasiamiehelle ja/tai nostaa kanteen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

9 Tämän raportin liitteessä I esitetään tilastotietoja, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin ajanjaksolla Vuosia koskevat vastaavat luvut esitetään liitteessä II. Tarkasteltavan ajanjakson aikana neuvostolta on pyydetty oikeutta tutustua asiakirjaan, ja neuvosto on vastaanottanut niiden osalta pyyntöä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna pyyntöjen määrä on selvästi nousussa se on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2001 (1 234 pyyntöä) ja 2002 välillä (2 394 pyyntöä) kun taas niiden asiakirjojen määrä, joihin on haluttu tutustua, on noussut vain vähän (8 090 asiakirjaa vuonna 2001 ja vuonna 2002). Tilanteeseen on useita syitä: kun yhä useampiin asiakirjoihin voidaan tutustua suoraan asiakirjarekisterin kautta, niiden asiakirjojen määrä, joiden osalta tutustumispyyntö esitetään, vähenee, tätä nykyä pyynnöt koskevat yhä useammin RESTREINT UE -turvaluokiteltuja asiakirjoja tai asetuksessa n:o 1049/2001 tarkoitettuja arkaluonteisia asiakirjoja (asiakirjat CONFIDENTIEL UE, SECRET UE ja TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET). Alkuperäisten pyyntöjen esittäjät ovat pääasiassa opiskelijoita ja tutkijoita (23,5 %). Myös kauppa ja teollisuus (14,5 %), painostusryhmät (13 %) ja juristit (10,5 %) ovat usein edustettuja sosiaalisia ja ammatillisia ryhmiä. Koska pyynnön esittäjien ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, joka lähetetään useimmiten sähköpostitse, heidän ammattinsa on tuntematon suurelta osin (22 %). Myös uudistettujen pyyntöjen esittäjät ovat pääasiassa opiskelijoita ja tutkijoita (31,8 %). Toimittajia heistä on 18,2 prosenttia. Pyynnön esittäjien maantieteellisestä jakaumasta voidaan todeta, että enemmistö alkuperäisistä pyynnöistä tulee Belgiasta (27,5 %), Saksasta (13 %) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (9,5 %). Kolmansista maista (EU:n ulkopuolelta) tulevat pyynnöt muodostavat 6,5 prosenttia kokonaismäärästä. Uudistetut pyynnöt sitä vastoin tulevat pääasiassa Yhdistyneestä kuningaskunnasta (40,9 %).

10 Pyyntöjen aihealueiden osalta pyyntöjen esittäjillä on selvää kiinnostusta oikeus- ja sisäasioihin (24,5 %). Sen jälkeen pyynnöt liittyvät alenevassa järjestyksessä asiakirjoihin, jotka koskevat sisämarkkinoita (14,5 %), talous- ja rahapolitiikkaa (10,5 %), ulkosuhteita ja YUTP:tä (8,5 %) ja ympäristöä (8 %). Tarkasteltavan ajanjakson aikana pääsihteeristö tutki asiakirjaa ja julkisti niistä alkuperäisen pyynnön perusteella. Uudistettuja pyyntöjä esitettiin ainoastaan 44 (mikä on alle 2 % alkuperäisistä pyynnöistä), ja niiden johdosta neuvosto päätti luovuttaa yleisölle lisäksi 89 asiakirjaa (joista 24 kokonaisuudessaan ja 65 osittain). Luovuttamista koskevat kielteiset päätökset Tarkasteltavan kauden aikana pyydetyistä asiakirjasta on tehty kielteinen päätös asiakirjan osalta (alkuperäiset ja uudistetut pyynnöt tässä yhteenlaskettuina), joten luovutettujen asiakirjojen (sekä kokonaisuudessaan että osittain luovutettujen) osuus on 89,1 prosenttia. On syytä todeta, että käytäntö, jonka mukaan asiakirjat voidaan luovuttaa yleisölle myös osittain, antaa neuvostolle mahdollisuuden korottaa luovutettujen asiakirjojen määrää huomattavasti: luovutettujen asiakirjojen osuus on 77,8 prosenttia, kun mukaan on laskettu vain asiakirjat, joihin voidaan tutustua kokonaisuudessaan, mutta se nousee osuuteen 89,1 prosenttia silloin, kun otetaan huomioon myös asiakirjat, joihin voidaan tutustua osittain. Kielteisten päätösten syyt Alkuperäisten pyyntöjen osalta tärkein syy on päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja, jonka osuus on yli neljännes kielteisistä päätöksistä (27,9 %). Seuraavaksi tärkeysjärjestyksessä tulevat yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta (24 %), yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta (22,9 %) ja oikeudellisen neuvonannon suoja (12,2 %). Tapauksista 10,3 prosenttia on sellaisia, joissa kielteiseen päätökseen on annettu useita syitä: näin ollen päätöksenteon luottamuksellisuuden suojaan yhdistetään muina syinä usein yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta (5,3 %) tai kansainvälisten suhteiden osalta (4,8 %). Uudistettujen pyyntöjen osalta päätöksenteon luottamuksellisuuden suojaan perustuvia tapauksia on 37,5 prosenttia ja kielteisistä päätöksistä 14,3 prosenttia on sellaisia, joissa tämä syy yhdistetään yleisen edun suojaan yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta.

11 Tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaan perustuva syy esitetään uudistettujen pyyntöjen osalta 25 prosentissa kielteisistä päätöksistä. Itse asiassa asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan yleisöllä ei ole oikeutta tutustua asiakirjoihin tai asiakirjojen osiin, jotka sisältävät oikeudellisen yksikön lausunnon oikeudellisista kysymyksistä, jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä kyseisten asiakirjojen luovuttamista. Neuvosto katsoo, että ylivoimaista yleistä etua ei merkitse se, että oikeudellisen yksikön lausunnon sisältävä asiakirja palvelisi neuvoston päätöksenteon yleistä avoimuutta. Puolueeton lausunto, jonka oikeudellinen yksikkö toimittaa neuvostolle, antaa tälle mahdollisuuden varmistaa toimiensa yhdenmukaisuus yhteisön oikeuden kanssa ja edistää kulloinkin käsiteltävän asian oikeudellisten näkökohtien tarkastelua. Jos neuvostolla ei olisi käytössään tätä välinettä, sen työskentelyn tehokkuus heikentyisi. Tämän vuoksi on yleisen edun mukaista, että neuvostolla on käytettävissään puolueeton oikeudellinen lausunto. Sitä paitsi neuvoston oikeudellisen yksikön lausuntojen luovuttaminen voisi vaikuttaa kielteisesti oikeusvarmuuteen ja yhteisön oikeusjärjestyksen vakauteen, ja tästä aiheutuvalla säädösten laillisuuteen liittyvällä epävarmuudella olisi yleisen edun kannalta haitallisia seurauksia. Neuvosto tulkitsee ja soveltaa kuitenkin asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta suppeasti samoin kuin muita poikkeuksia oikeuteen tutustua asiakirjoihin jotta ei loukata yleistä periaatetta, jonka mukaan yleisöllä on oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin. Jäsenvaltioista peräisin olevien asiakirjojen osalta neuvosto on päätynyt siihen, että on erotettava toisistaan jäsenvaltioiden asiakirjat, joita pidetään kolmansien asiakirjoina, ja jäsenvaltioista peräisin olevat asiakirjat, jotka on laadittu niiden neuvoston jäsenen ominaisuudessa ja joita on siis pidettävä neuvoston asiakirjoina. Näin ollen kolmansien asiakirjoina pidetään asiakirjoja, jotka jäsenvaltiot ovat laatineet ja joissa ne ilmaisevat kantansa jäsenvaltioina eivätkä neuvoston jäseninä neuvoston työskentelyn aikana. Tämän kolmannen asiakirjaksi katsottavan jäsenvaltion asiakirjan käsitteen suppean tulkinnan vuoksi neuvosto on erittäin harvoin esittänyt kielteisen päätöksen syyksi asetuksen 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen (asiakirjan laatineen jäsenvaltion etukäteen antaman suostumuksen puuttuminen).

12 III. MERKITTÄVIÄ TAPAUKSIA 1. Toimielinten välinen komitea Asetuksen N:o 1049/ artiklan 2 kohdassa säädetään, että "toimielimet perustavat toimielinten välisen komitean, jonka tehtävänä on tutkia parhaita käytäntöjä, tarkastella mahdollisia ristiriitoja ja keskustella asiakirjoihin tutustumista koskevasta tulevasta kehityksestä." Toimielinten välinen komitea piti ensimmäisen kokouksensa Strasbourgissa. Kokoukseen osallistuivat Euroopan parlamentin puhemies Patrick Cox, Euroopan unionin neuvoston silloinen puheenjohtaja Josep Piqué ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Ana Loyola de Palacio. Työmenetelmien osalta päätettiin seuraavaa: toimielinten puheenjohtajat voivat lähettää seuraaviin kokouksiin itse valitsemansa edustajan kokoukset pidetään vuoronperään kussakin toimielimessä siinä järjestyksessä, jossa ne mainitaan perustamissopimuksessa pääsihteerit laativat esityslistaehdotukset kokouksen järjestävän toimielimen puheenjohtaja johtaa puhetta komitean kokouksissa kokouksen järjestävä toimielin laatii pöytäkirjaehdotukset. Euroopan parlamentti järjesti seuraavan kokouksen Strasbourgissa. Kokoukseen osallistuivat Euroopan parlamentin varapuhemies Charlotte Cederschiöld, Eurooppa-asioista vastaava valtiosihteeri Ramón de Miguel neuvoston edustajana ja komission jäsen Michel Barnier. Kokouksessa käsiteltiin seuraavia asioita:

13 kansalaisille suunnattu tiedotuskampanja ja asiakirjarekisteri: päätettiin laatia toimielinten yhteinen esite yleisön oikeudesta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin oikeus tutustua säädösehdotuksiin asetuksen 12 artiklan perusteella toimielinten välinen yhteistyö asetuksen 4 artiklan 4 kohdan soveltamisessa ja hyvien hallintokäytäntöjen kehittäminen toimielimissä (asetuksen 15 artikla) asetuksen soveltaminen nykyisiin ja tuleviin virastoihin ja elimiin komissio laatii luettelon olemassa olevista asetuksen vastaisista säännöistä. Neuvosto järjesti kolmannen kokouksen, johon osallistuivat Charlotte Cederschiöld Euroopan parlamentin edustajana, Bertel Haarder neuvoston edustajana ja Loyola de Palacio komission edustajana. Kokouksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: kolmen toimielimen julkiset asiakirjarekisterit toimielinten yhteinen esite yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin toimielinten hallinnollisen yhteistyön lujittamista koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä historiallisia arkistoja koskevan asetuksen muuttaminen virastojen perussääntöjen muuttaminen.

14 2. Kolmansien kuulemista koskevat menettelyt Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen yhteisymmärryspöytäkirja asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi Kolmen toimielimen välillä allekirjoitettiin hallinnollinen yhteisymmärryspöytäkirja. Sen tarkoituksena on varmistaa, että toimielimissä käsitellään nopeasti pyynnöt, jotka koskevat yhdeltä toimielimeltä peräisin olevia ja jonkin toisen toimielimen hallussa olevia asiakirjoja. Yhteisymmärryspöytäkirjassa luotiin menettely, jonka mukaan hakemuksen vastaanottanut toimielin kuulee toimielintä, jonka asiakirja on kyseessä, ja tätä pyydetään ilmoittamaan asiakirjan luovuttamista koskeva kantansa viiden päivän kuluessa. Pöytäkirjassa mainitaan myös kunkin toimielimen yhteyspiste, johon kuulemista koskevat pyynnöt on toimitettava. Jäsenvaltioiden kuuleminen Vastaava menettely (yhteyspiste ja nopeasti ilmoitettava kanta) luotiin toimielimille myös jäsenvaltioiden kuulemista varten, kun toimielimet vastaanottavat jäsenvaltioiden asiakirjoja koskevan pyynnön ja kun asiakirjan laatijan kuuleminen osoittautuu tarpeelliseksi. 3. Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä tehty toimielinten välinen sopimus neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi Asetuksen N:o 1049/ artiklan 7 kohdan mukaan neuvoston on annettava Euroopan parlamentille tietoja "arkaluonteisista asiakirjoista toimielinten sopimien järjestelyjen mukaisesti". Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alaa koskeva sopimus tehtiin Euroopan parlamentin kanssa (EYVL C 298, , s. 1).

15 4. Asiakirjojen saatavuutta koskeva toimielinten yhteinen esite Asiakirjojen saatavuutta käsittelevät kolmen toimielimen yksiköt ovat laatineet yhteistyössä virallisten julkaisujen toimiston kanssa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saatavuutta käsittelevän esitteen. Se on yleisölle tarkoitettu käyttöopas, jotta kolmen toimielimen asiakirjoihin olisi helpompi tutustua. Esitteessä mainitaan asetuksen taustalla olevat periaatteet ja selvitetään, miten asiakirjoihin tutustumista koskeva pyyntö on esitettävä. Esitteeseen on myös koottu hyödyllisiä osoitteita (julkisia asiakirjarekistereitä, tietokantoja, oikeusasiamies, Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jne.). IV. EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHDYT VALITUKSET JA OIKEUSTOIMET A) EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHELLE TEHDYT VALITUKSET Seuraavassa tarkastellaan kuutta valitusta, joissa on vedottu asetukseen N:o 1049/2001 puheena olevalla kaudella. 1. Valitus 917/2000/GG, Valituksen tekijä oli pyytänyt neuvostoa antamaan hänelle kaikki tietyissä kokouksissa tarkastellut kokousasiakirjat ja erilaiset epäviralliset asiakirjat, joita ei oltu mainittu kyseisten kokousten esityslistoilla. Neuvosto löysi 85 asiakirjaa ja luovutti niistä 68 asiakirjaa. Valituksen tekijä moitti neuvostoa valituksessaan siitä, ettei se ei ollut luovuttanut kaikkia pyydettyjä asiakirjoja ja ettei se ollut laatinut eikä antanut niistä luetteloa. Oikeusasiamies pyysi esittämässään suositusehdotuksessa neuvostoa luovuttamaan pyydetyt asiakirjat ja laatimaan luettelon kaikista neuvostolle esitetyistä asiakirjoista tai liittämään ne asiakirjarekisteriin ja julkistamaan luettelon tai rekisterin.

16 Oikeusasiamies esitti Euroopan parlamentille erityiskertomuksen, jossa hän toisti suosituksensa. Neuvosto muistutti Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnassa, että asiakirjarekisteri oli asetuksen 1049/2001 mukainen ja että kaikille pääosastoille oli annettu ohjeet (varapääsihteerin sisäinen tiedote ) siitä, että kaikki neuvoston ja sen valmistelevien elinten käsiteltäväksi annetut asiakirjat, joita on tarkoitus käyttää pohjana keskusteluissa tai jotka vaikuttavat päätöksentekoprosessiin tai joissa selostetaan tiettyjen aiheiden käsittelyvaihe, on muutettava viipymättä virallisiksi asiakirjoiksi tai ne on mainittava myöhemmässä asiakirjassa (yhteenveto asian käsittelystä) tai liitteenä olevassa luettelossa. Vetoomusvaliokunta esitti Euroopan parlamentille päätöslauselmaehdotuksen, jossa se tuki oikeusasiamiehen suositusta. Euroopan parlamentti ei ole vielä toimittanut päätöslauselmaansa neuvostolle. 2. Valitus 1542/2000/PB, Valitus koskee kahta neuvoston oikeudellisen yksikön lausuntoa, joista toinen käsitteli ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiota ja toinen ehdotusta asetukseksi yleisön oikeudesta saada tietoja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoista. Neuvosto ei suostunut luovuttamaan näitä kahta asiakirjaa päätöksen 93/731/EY 4 artiklan 1 kohdan perusteella (julkisen edun turvaaminen). Oikeusasiamies arvioi esittämässään suositusehdotuksessa, ettei neuvosto ollut osoittanut huonoa hallintotapaa kieltäytyessään luovuttamasta tuomioistuimen tuomiota koskevaa oikeudellisen yksikön lausuntoa. Oikeusasiamies katsoi kuitenkin, että toinen lausunto koski lainsäädäntöprosessin yhteydessä esiin tuotua kysymystä, johon yleisöllä olisi oltava oikeus tutustua lainsäädäntöprosessin päätyttyä. Neuvosto piti antamassaan yksityiskohtaisessa lausunnossa voimassa hylkäämispäätöksensä asetuksen 1049/ artiklan 2 kohdan perusteella (oikeudellisen neuvonannon suoja) ja vedoten siihen, ettei ollut ylivoimaista yleistä etua, joka edellyttäisi asiakirjaan sisältyvien tietojen ilmaisemista. Oikeusasiamies esitti Euroopan parlamentille erityiskertomuksen, jossa hän pyysi parlamenttia antamaan päätöslauselman, jossa toistetaan oikeusasiamiehen suositus. Asian käsittely on edelleen kesken.

17 3. Valitus 573/2001/IJH, Valitus koskee käytännesääntötyöryhmän (yritysverotus) toiseen vuosikertomukseen tutustumista koskevan pyynnön hylkäämistä. Neuvosto hylkäsi tähän asiakirjaan tutustumista koskevan pyynnön päätöksen 93/731 4 artiklan 2 kohdan perusteella (neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden turvaaminen). Tämän jälkeen neuvosto ja oikeusasiamies sopivat siitä, että ne soveltavat asetusta 1049/2001. Oikeusasiamies pyysi antamassaan suositusehdotuksessa neuvostoa luovuttamaan kyseisen asiakirjan, koska hän katsoi kysymyksen liittyvän neuvoston lainsäädäntötyöhön. Lisäksi hän suositteli, että neuvosto ottaisi huomioon valituksen esittäjän näkemyksen, jonka mukaan täsmällisten rahoitusta koskevien tietojen saamiseen liittyvä yritysten yleinen etu on painavampi kuin toimielimen päätöksentekoprosessin suojaamista koskeva etu. Neuvosto antoi oikeusasiamiehelle yksityiskohtaisen lausunnon, jossa se selvitti, että toinen kertomus eroaa huomattavasti ensimmäisestä kertomuksesta, joka sisältää pelkät tosiasiat ja oli julkaistu, ja että se sisältää yhteenvedon työryhmän käsittelystä, jota ei ole missään tapauksessa tarkoitettu pohjaksi säädökselle. Neuvosto antoi kuitenkin osittaisen oikeuden tutustua asiakirjaan. Asian käsittely on edelleen kesken. 4. Valitus 648/2002/IJH, Valitus koski asiakirjoja, joissa käsitellään ehdotusta neuvoston asetukseksi perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta. Neuvosto oli antanut osittaisen oikeuden tutustua 15 asiakirjaan asetuksen 1049/ artiklan 3 kohdan perusteella (päätöksentekomenettelyn suojaaminen). Valituksen tekijän mielestä neuvosto oli rajoittanut oikeutta liikaa. Tutustuttuaan kyseisiin asiakirjoihin neuvoston tiloissa oikeusasiamies pyysi neuvostoa antamaan laajemman oikeuden tutustua osittain luovutettuihin asiakirjoihin.

18 Kun neuvostossa päästiin tällä välin poliittiseen yhteisymmärrykseen asetusehdotuksesta, neuvosto antoi oikeuden tutustua kokonaisuudessaan kaikkiin valituksen kohteena olleisiin asiakirjoihin. Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn Valitus 1015/2002/PB, Valitus koskee seuraavia kolmea asiaa: Neuvosto ei ollut laatinut luetteloa kaikista niistä EU:n toimielinten komiteoista ja työryhmistä, joihin neuvoston ja jäsenvaltioiden edustajat osallistuvat, ja näihin elimiin osallistuvista henkilöistä. Neuvosto ei ollut laatinut luetteloa henkilöistä, joiden matkakulut oli korvattu tai joille oli maksettu päivärahaa osallistumisesta EU:n toimielimissä pidettyihin kokouksiin. Kolmeen oikeudellisen yksikön lausuntoon tutustumista koskeva pyyntö oli hylätty. Neuvosto antoi oikeusasiamiehelle seuraavat vastaukset: Koska asetus 1049/2001 koskee vain olemassa olevia asiakirjoja, neuvosto ei voi antaa oikeutta tutustua luetteloon, jota ei ole olemassa ja josta ei ole pääsihteeristölle mitään hyötyä hallinnollisella tasolla. Toista luetteloa ei ole olemassa, korvaukset maksetaan todellisten kustannusten perusteella ja tilintarkastustuomioistuin tarkastaa ne säännöllisesti. Kahteen kyseisistä kolmesta oikeudellisen yksikön asiakirjasta voitaisiin antaa osittainen tutustumisoikeus. Asian käsittely on edelleen kesken.

19 6. Valitus 1795/2002/IJH, Alkuperäinen pyyntö koski Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajiston esityslistoja ja pöytäkirjoja. Neuvosto vastasi, että nämä asiakirjat oli laatinut erillinen elin ja ettei niitä ollut neuvoston hallussa. Näin ollen se katsoi, että pyyntö ei liittynyt asetukseen 1049/2001, ja toimitti pyynnön valmistelukunnalle. Pyynnön esittäjä ei tyytynyt vastaukseen ja teki oikeusasiamiehelle neuvostoon ja Eurooppavalmistelukuntaan kohdistuvan valituksen. Oikeusasiamies totesi , että neuvoston toiminnassa ei ole ilmennyt epäkohtia ja että asia oli neuvoston osalta loppuun käsitelty. B) OIKEUSTOIMET Ainoa tapaus, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut tuomion kyseisellä kaudella, oli asia Kuijer vs. neuvosto (T-211/00). Tuomioistuimen tekemä päätös ei kuitenkaan perustunut asetukseen 1049/2001 vaan päätökseen 93/731/EY. Kanteen tarkoituksena oli kumota neuvoston päätös, jolla oli hylätty kantajan pyyntö tutustua tiettyihin turvapaikka-asioiden tiedotus-, tarkastelu- ja tietojenvaihtokeskuksen (CIREA) asiakirjoihin. Tuomioistuin katsoi, että neuvosto oli "syyllistynyt ilmeiseen arviointivirheeseen katsoessaan, että perusteet, joilla se epäsi oikeuden tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin, olisivat pätevät asiakirjojen koko sisällön osalta" ja totesi, että "neuvoston tulee... myöntää oikeus tutustua kysymyksessä olevien asiakirjojen osiin". Lisäksi tuomioistuin katsoi, että neuvosto oli tehnyt "oikeudellisen virheen" hylätessään kantajan pyynnön tutustua yhteyshenkilöluetteloon ja loukannut näin päätöksellään suhteellisuusperiaatetta. Näin ollen tuomioistuin kumosi kiistanalaisen päätöksen. Tarkasteltuaan pyyntöä uudelleen neuvosto antoi oikeuden tutustua tiettyihin asiakirjoihin kokonaisuudessaan ja tiettyihin osittain (tietyt kertomukset ja yhteyshenkilöluettelo) ja epäsi oikeuden tutustua yhteen asiakirjaan.

20 LIITE I TILASTOTIETOJA, JOTKA KOSKEVAT YLEISÖN OIKEUTTA TUTUSTUA NEUVOSTON ASIAKIRJOIHIN Asetuksen N:o 1049/2001 perusteella esitetyt pyynnöt Asiakirjat, joista on esitetty alkuperäinen pyyntö Neuvoston pääsihteeristön alkuperäisen pyynnön perusteella luovuttamat asiakirjat Uudistetut pyynnöt Neuvoston uudistettujen pyyntöjen perusteella luovuttamat asiakirjat Kielteiset päätökset Luovutettujen asiakirjojen osuus (alkuperäisten ja uudistettujen pyyntöjen perusteella) ,8 % 3 89,1 % Asiakirjoista luovutettiin kokonaisuudessaan ja osittain. Asiakirjoista 24 luovutettiin kokonaisuudessaan ja 65 osittain. Kokonaisuudessaan luovutetut asiakirjat. Kokonaisuudessaan tai osittain luovutetut asiakirjat.

21 8. Pyynnön esittäjien ammatillinen tausta Alkuperäiset pyynnöt Uudistetut pyynnöt Euroopan parlamentin jäsenet 1 2,5 % 6,8 % Painostusryhmät 13 % 4,6 % Juristit 10,5 % 13,6 % Toimittajat 2 % 18,2 % Opiskelijat ja tutkijat 23,5 % 31,8 % Kauppa ja teollisuus 14,5 % 9,1 % Kirjastot ja tietopalvelukeskukset 2,5 % Yhteisön ulkopuoliset toimielimet ja kolmansien maiden edustustot 4,5 % Muut 5 % 2,3 % Ammatillinen tausta tuntematon 22 % 13,6 % 1 Euroopan parlamentin jäsenten avustajat ovat kuuluneet tähän ryhmään vuodesta 2002 lähtien.

22 9. Pyynnön esittäjien maantieteellinen jakauma Alkuperäiset pyynnöt Uudistetut pyynnöt Belgia 27,5 % 15,9 % Tanska 2 % 6,8 % Saksa 13 % 15,9 % Kreikka 1 % Espanja 6,5 % 2,3 % Ranska 7 % 6,8 % Irlanti 1,5 % Italia 4,5 % 2,3 % Luxemburg 1 % Alankomaat 5 % 4,5 % Itävalta 2 % Portugali 2 % Suomi 0,5 % Ruotsi 2 % 2,3 % Yhdistynyt kuningaskunta 9,5 % 40,9 % Kolmannet maat (Yhdysvallat, Norja, Sveitsi, Japani) 6,5 % Ei tietoa 8,5 % 2,3 %

23 10. Pyyntöjen aiheet Oikeudelliset kysymykset 2 % Maatalous, kalastus 4,5 % Sisämarkkinat 14,5 % Ulkosuhteet YUTP 8,5 % Toimielinten toiminta 1,5 % Talous- ja rahapolitiikka 10,5 % Oikeus- ja sisäasiat 24,5 % Ympäristö 8 % Sosiaalipolitiikka 3,5 % Liikenne 5 % Yleiset poliittiset kysymykset 1,5 % (Hallitustenvälinen konferenssi, Eurooppa-neuvosto) Terveys ja kuluttajansuoja 2,5 % Avoimuus 1 % Muut 12,5 % 1 Osa pyynnöistä koski useita aiheita.

24 11. Kielteisten päätösten syyt: alkuperäiset pyynnöt Yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta Yleisen edun suoja puolustuksen ja sotilasasioiden osalta Yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta Yleisen edun suoja yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta Yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suoja (henkilötietojen suoja) Tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suoja Neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja ,9 % 0,1 % 24 % 0,7 % 0,3 % 12,2 % 27,9 % Useita samanaikaisia syitä 10,3 % Yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta ja neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja Yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta ja neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja Yleisen edun suoja yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta ja neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja Tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suoja ja neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja 5,3 % 4,8 % 0,1 % 0,1 % Kyseessä ei ole neuvoston asiakirja 0,5 % Muut syyt 1,1 %

25 12. Kielteisten päätösten syyt: uudistetut pyynnöt Yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta Yleisen edun suoja puolustuksen ja sotilasasioiden osalta Yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta Yleisen edun suoja yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta Yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suoja (henkilötietojen suoja) Tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suoja Neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja ,4 % 0 % 7,1 % 0 % 0 % 25 % 37,5 % Useita samanaikaisia syitä 25 % Yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta ja neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja Yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta ja neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja Yleisen edun suoja yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta ja neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja Yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta ja tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja 3,6 % 5,3 % 14,3 % 1,8 % Kyseessä ei ole neuvoston asiakirja 0 % Muut syyt 0 %

26 13. Uudistetut hakemukset: julkistettava luettelo valtuuskuntien antamista äänistä ( ) Yhteensä 44:stä tehdystä hakemuksesta 15 hakemusta koskeva julkistettu äänten erittely on seuraavanlainen: Oikeudelliset kysymykset (oikeudellisen yksikön lausunto) Sisämarkkinat (kilpailu) Oikeus- ja sisäasiat KIELTEISET ÄÄNET YHTEENSÄ (valtuuskunnittain) B DK D EL 1 1 E 2 2 F IRL I L NL A P FIN S UK

27 LIITE II TILASTOTIETOJA, JOTKA KOSKEVAT YLEISÖN OIKEUTTA TUTUSTUA NEUVOSTON ASIAKIRJOIHIN VUOSINA Asetuksen N:o 1049/2001 perusteella esitetyt pyynnöt Asiakirjat, joista on esitetty alkuperäinen pyyntö Neuvoston pääsihteeristön alkuperäisen pyynnön perusteella luovuttamat asiakirjat Uudistetut pyynnöt Neuvoston uudistettujen pyyntöjen perusteella luovuttamat asiakirjat Luovutettujen asiakirjojen osuus (alkuperäisten ja uudistettujen pyyntöjen perusteella) ,7 % 83,9 % 88,2 % 76,4 % 3 88,6 % Asiakirjoista luovutettiin kokonaisuudessaan ja osittain. Asiakirjoista 24 luovutettiin kokonaisuudessaan ja 65 osittain. Kokonaisuudessaan luovutetut asiakirjat. Kokonaisuudessaan tai osittain luovutetut asiakirjat.

28 7. Pyynnön esittäjien ammatillinen tausta Euroopan parlamentin jäsenet ja heidän avustajansa 1 2 % 2 % 0,5 % 2,5 % Painostusryhmät 8 % 10 % 7,5 % 13 % Juristit 9 % 9 % 9 % 10,5 % Toimittajat 2 % 2 % 2 % 2 % Opiskelijat ja tutkijat 24 % 25 % 27 % 23,5 % Kauppa ja teollisuus 10 % 10 % 14 % 14 % Kirjastot ja tietopalvelukeskukset 2,5 % Yhteisön ulkopuoliset toimielimet ja kolmansien maiden edustustot 4,5 % Muut 45 % 42 % 40 % 5,5 % Ammatillinen tausta tuntematon 2 22 % 1 2 Euroopan parlamentin jäsenten avustajat ovat kuuluneet tähän ryhmään vuodesta 2002 lähtien. Ennen vuotta 2002 Euroopan parlamentin jäsenten avustajat, kirjastot, yhteisön ulkopuoliset toimielimet, kolmansien maiden edustustot ja ammatilliselta taustaltaan tuntemattomat kuuluivat kaikki ryhmään "Muut".

29 8. Pyynnön esittäjien maantieteellinen jakauma Belgia 34 % 28 % 27,5 % 27,5 % Tanska 2 % 1 % 1 % 2 % Saksa 11 % 13 % 14 % 12,5 % Kreikka 1 % 0,5 % 0,5 % 1,5 % Espanja 4,5 % 5,5 % 6,5 % 6,5 % Ranska 9 % 9 % 6,5 % 7 % Irlanti 1 % 1 % 1 % 1,5 % Italia 5 % 6,5 % 8,5 % 4,5 % Luxemburg 1 % 0,5 % 1,5 % 1 % Alankomaat 6 % 4,5 % 4,5 % 4,5 % Itävalta 1,5 % 1 % 2,5 % 2 % Portugali 1,5 % 1 % 1 % 2 % Suomi 1 % 1 % 1 % 0,5 % Ruotsi 2 % 1,5 % 2 % 2 % Yhdistynyt kuningaskunta 9 % 9 % 9 % 9,5 % Kolmannet maat (Yhdysvallat, Norja, 10,5 % 17 % 13 % 6,5 % Sveitsi, Japani) 1 Ei tietoa 9 % 1 Ennen vuotta 2002 myös ryhmä "Ei tietoa" kuului tähän.

30 9. Pyyntöjen aiheet Oikeudelliset kysymykset 2 % 5 % 3 % 2 % Maatalous, kalastus 6 % 5 % 4,5 % 4,5 % Sisämarkkinat 5 % 10 % 14,5 % 15 % Ulkosuhteet YUTP 9 % 7 % 7,5 % 8,5 % Toimielinten toiminta 4 % 4 % 3,5 % 1,5 % Talous- ja rahapolitiikka 6 % 10 % 8 % 10,5 % Oikeus- ja sisäasiat 37 % 29 % 29,5 % 24,5 % Ympäristö 9 % 6 % 4,5 % 8 % Sosiaalipolitiikka 2 % 6 % 7 % 3,5 % Liikenne 2 % 3 % 3,5 % 5 % Yleiset poliittiset kysymykset (Hallitustenvälinen konferenssi, Eurooppa-neuvosto) 1 % 2 % 1 % 1,5 % Terveys ja kuluttajansuoja 2,5 % Avoimuus 1 % Muut 2 17 % 13 % 13,5 % 12 % 1 2 Osa pyynnöistä koski useita aiheita. Ennen vuotta 2002 avoimuus sekä terveys ja kuluttajansuoja kuuluivat tähän ryhmään.

31 10. Kielteisten päätösten syyt: alkuperäiset pyynnöt Yleisen edun suoja yleisen turvallisuuden osalta Yleisen edun suoja puolustuksen ja sotilasasioiden osalta Yleisen edun suoja kansainvälisten suhteiden osalta Yleisen edun suoja yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta Yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suoja (henkilötietojen suoja) Tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suoja Neuvoston päätöksenteon luottamuksellisuuden suoja % 40,7 % 41,9 % 22,9 % 0,1 % 24,5 % 0,7 % 0,2 % 11,4 % 30 % 33,1 % 44,5 % 28 % Useita samanaikaisia syitä 1 % 0,1 % 0,2 % 10,5 % Kyseessä ei ole neuvoston asiakirja 19 % 25,6 % 12,1 % 0,5 % Muut syyt 3 % 0,5 % 1,3 % 1,2 %