ISO eilen tänään huomenna. Standardin avulla käyttöohjeet kuntoon. Siivouksen laadulle arviointiperusteet. CASE: Molok Oy

Transkriptio

1 SFS-tiedotus STANDARDISOIMISLIITON ASIANTUNTIJALEHTI CASE: Molok Oy ISO 9001 eilen tänään huomenna Standardin avulla käyttöohjeet kuntoon Siivouksen laadulle arviointiperusteet

2 PÄÄKIRJOITUS SFS-tiedotus Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti 45 vuosikerta 1/2013 JULKAISIJA Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Puh TOIMITUS Pekka Järvinen, päätoimittaja Puh Jyrki Alanko, toimitussihteeri Puh Malminkatu 34, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen Standardit avuksi toiminnan kehittämiseen Standardit ovat hyödyllisiä johtajan työkaluja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Käytetyin johtamisen standardi on laadunhallintajärjestelmää käsittelevä ISO Jo yli miljoona yritystä maailmalla on hankkinut sertifikaatin siitä, että toiminta täyttää standardin ISO 9001 vaatimukset. Toimintaa voidaan kehittää myös hankkimatta sertifikaattia. Myös Suomessa ISO 9001 on yleisimmin käytössä oleva hallintajärjestelmästandardi. Tässä vuoden 2013 ensimmäisessä numerossa ISO 9001 on laajasti esillä. Lehdessä käydään läpi standardin historiaa ja tulevaisuutta. Standardin ISO 9001 uudistaminen on käynnistynyt. Vuonna 2015 ilmestyy täysin uusi ISO Siinä otetaan käyttöön ISOn hallintajärjestelmästandardeille laatima yhteinen rakenne. Muutenkin standardi uudistetaan täysin. Yhteinen rakenne on jo uusimmissa hallintajärjestelmästandardeissa ja tulee muihinkin standardeja uusittaessa. Yhteinen rakenne tulee helpottamaan useiden hallintajärjestelmästandardien käyttöä rinnakkain. Yleisimmin ISO 9001 on saanut organisaatioissa rinnalleen ympäristöasioiden hallintaa käsittelevän standardin ISO Uusia tulokkaita hallintajärjestelmästandardien joukkoon ovat mm. tapahtumien järjestämistä kestävällä tavalla ja liiketoiminnan jatkuvuutta käsittelevät standardit. Myös muita standardeja voidaan käyttää yrityksissä strategisesti. Tässä lehdessä kerrotaan, kuinka Molok Oy hyötyy standardisointiin osallistumisesta ja standardeista. SFS-tiedotus on tilaajien luettavissa 1. maaliskuuta 2013 lähtien myös sähköisessä muodossa. Sähköinen versio löytyy osoitteesta Lukemiseen tarvitaan lehden takasivulta löytyvä tilaajatunnus. Lehteä voi lukea yhtä hyvin tietokoneen näytöltä kuin tableteiltakin. KUSTANTAJA Stellatum Oy, Purotie 1 B, Helsinki, TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, Forssa puh , tilaajapalvelu@stellatum.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy/Anne Paavilainen Puh anne.paavilainen@stellatum.fi TILAUSHINNAT SUOMESSA 2013 (viisi numeroa/vuosi) Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa, irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv. TILAUSEHDOT Hinnat ovat voimassa vuonna 2013 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa. ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TAITTO Annu Pörhönen / M&M Mandaatti Oy PAINOTYÖ Hämeen Kirjapaino Oy ISSN ISSN-L Jyrki Alanko SFS Kansikuva: Molok Oy 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Standardit avuksi toiminnan kehittämiseen 4 Standardit siivittäneet Molokin menestykseen Jätteiden syväkeräysastioita valmistava Molok Oy tuntee standardien hyödyt. Yritys osallistuu aktiivisesti tuotteitaan koskevien standardien laadintaan. 6 Uusi tilasto sertifikaateista 6 Johdon standardit 7 Merkittävä uudistus standardiin ISO 9001 tekeillä Näin ISO 9001 on kehittynyt vuoden 1987 versiosta nykyiseen vuoden 2008 versioon. Seuraavassa versio tulee vuonna 2015 rakenteeltaan ja sisällöltään uudistettuna. 10 ISO 9001 uudistus aloitettu Marraskuussa aloitettiin Pietarissa ISO 9001:n uuden version laadinta. 12 EU käynnistää puhtaiden polttoaineiden strategian 13 Käyttäjäkysely standardista ISO EU:n säädöksiin liittyy paljon standardeja 13 Ensimmäiset harmonisoidut standardit ekosuunnittelusta 14 Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin standardeja uusittu 15 Kimmo Saarisen pitkä puheenjohtajakausi päätökseen 16 Hakestandardien koulutus SolidStandards projektissa 17 Siivouksen laadulle arviointiperusteet Siivouksen teknisen laadun arvioinnista on vahvistettu standardi SFS 5994 (INSTA 800:2010). Siinä esitetään siivouksen teknisen laadun yleiset arviointiperusteet, jotka helpottavat siivousalan asiakkaiden ja palveluntarjoajien välistä yhteistyötä ja viestintää. 18 Hyvälle kliiniselle käytännölle kriteerit 19 Standardit lisäävät yritysten tuloja 20 Paloturvallisuus sai oman nimikkoviikon 21 Standardin avulla käyttöohjeet kuntoon Uusi standardi SFS-EN esittää yleiset periaatteet ja vaatimuksia tuotteiden käyttöohjeiden suunnittelulle ja laatimiselle. 22 Sähköalan uutisia Relesanastoja uusittu Hannu Peiposesta kokoonkutsuja Ansiomerkkejä ja palkintoja Teollisuusautomaation turvallisuuden hallinta Monimittarikeskusstandardi päivitetty 24 IT-standardisointi SFS:n IT-standardisointi viisivuotias Alpo Värrille ensimmäinen IT-standardisoinnin tunnustuspalkinto 26 Yhteiskuntavastuuta ISO standardin avulla 26 Europatentti tulee 27 Sähköalan standardit esillä Tampereen teknillisellä yliopistolla 28 Julkaisuilla uudet hinnat 28 SME and Standardization 28 Kilpailu- ja kuluttajavirasto aloitti 28 Uusittu Tukes-ohje S 10 ilmestynyt 28 Tiedot viitestandardeista lisätty CENin luetteloon 29 SFS-tiedotuksen sisältö vuonna 2012 SFS-tiedotuksen sisällysluettelot löytyvät nettiosoitteesta Standardit siivittäneet Molokin menestykseen ISO uudistus aloitettu Paloturvallisuus sai oman nimikkoviikon Siivouksen laadulle arviointiperusteet s. 4 stock.xchng s. 20 s. 17 3

4 CASE-juttu Jyrki Alanko SFS Kuvat: Molok Oy Standardit siivittäneet Molokin menestykseen Jätteiden syväkeräysastioita valmistava Nokialla toimiva Molok Oy tuntee standardien hyödyt. Se on osallistunut aktiivisesti tuotteitaan koskevien standardien laadintaan. Yrityksen toimitusjohtaja Hannu Jokinen mainitsee standardien käyttämisen hyötyinä laatu- ja turvallisuusmääräysten täyttämisen sekä mahdollisuuden osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Molok toimittaa tuotteitaan yli 30 maahan kaikkiin maanosiin. Yrityksen tuotteet ovat tuttu näky niin Sveitsin alppikylissä, Saksan ja Ranskan moottoriteiden levähdyspaikoilla kuin Portugalin massiivisilla kerrostaloalueilla. Yritys alkuun Veikko Sallin innovaatiosta Molok on saanut alkunsa vuonna 1991 Veikko Sallin tekemästä jätteen syväkeräys -innovaatiosta, joka oli uudenlainen ja selvästi perinteisiä jätteen keräysmenetelmiä tehokkaampi ja turvallisempi tapa varastoida, lajitella ja kerätä eri jätelajikkeita. Jätteen keräys tapahtuu suureksi osaksi maan alla olevan säiliön ja siihen asennetun uudelleen käytettävän suuren nostosäkin avulla. Säiliö on nosturityhjenteinen ja siten tyhjentäjälle hyvin nopea ja turvallinen käyttää. Veikko Salli tutustui heti yrityksen alkuvaiheessa huolellisesti eri maanosien jätehuoltoon kiertämällä mantereet henkilökohtaisesti läpi ja saaden laajan kuvan koko maailman jätehuollon toimijoista ja toimintatavoista. Tänä päivänä Molok Oy toimittaa jätteen syväkeräysastioita yli 30 maahan kaikkiin maanosiin. Yrityksen tuotteita ovat perinteiset Molok Classic ja uudentyyppiset Molok Domino syväkeräysastiat. Astioiden koot vaihtelevat suurimmista 5 m 3 astioista pieniin 300 litran puistomalleihin. Tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt, asuin- ja kiinteistöosakeyhtiöt, yritykset, sairaalat, koulut ja muut laitokset. Laskettelukeskukset ja muut vapaa-ajan keskukset ovat myös suuri Molok syväkeräysastioiden käyttäjäryhmä. Suursäkkien standardi ja nostosäiliöiden standardi käytössä Tuotteessaan Molok Oy noudattaa uudelleen käytettävien suursäkkien standardia EN ISO sekä päältä täytettävin ja pohjasta tyhjennettävien maanalais- 4

5 Tampereella Aaltosenkadulla ovat Molokin tuotteet käytössä. Molok Oy:n toimitusjohtaja Hannu Jokinen on työskennellyt yrityksessä vuodesta Toimitusjohtajana hän on toiminut lokakuusta ten nostosäiliöiden standardia EN Tämän lisäksi tuotteessa noudatetaan konedirektiivin suosituksia nostettavan kuorman turvakertoimista ja muista määräyksistä. Toimitusjohtaja Hannu Jokisen mielestä Molok Oy:n hyöty standardien käyttämisessä on se, että toimittaessaan syväkeräys astioita markkinoille ympäri maailman astiat täyttävät varmasti tiukat laatu- ja turvallisuusmääräykset. Tämä poistaa tai ainakin minimoi sen riskin, että Molok-astioita käytettäessä tapahtuisi jotakin odottamatonta, josta Molok toimittaa tuotteitaan yli 30 maahan kaikkiin maanosiin. yritys voisi joutua vastuuseen. Jokinen muistuttaa, että julkiset tarjouspyynnöt vaativat tänä päivänä usein normien täyttämistä ja normien täyttäminen mahdollistaa tarjouskilpailuihin osallistumisen. Aktiivinen osallistuja standardisoinnissa Molok Oy toimii aktiivisena jäsenenä useassa CEN TC 183 (Waste management) normityöryhmässä tuoden työryhmän käyttöön maailman johtavan syväkeräys järjestelmien kokemuksen ja osaamisen. Samalla tuntuma markkinoilla tapahtuviin muutoksiin ja trendeihin on saatavissa ensi kädessä työryhmän muilta aktiivijäseniltä. Toimitusjohtaja Jokinen painottaa, että standardointityöhön osallistumalla Molok Oy saa arvokasta tietoa Euroopan ja maailman jätehuoltotrendeistä ja voi ennakoida tehokkaasti omassa valmistuksessaan ja toiminnassaan tulevia normeja. - Normityöryhmä on Molok Oy:lle myös eräänlainen edunvalvontapaikka, jossa se pystyy tuomaan vahvasti esiin haluamiaan asioita suomalaisesta, pohjoisesta perspektiivistä. Molok Oy haluaa alan markkinajohtajana olla merkittävällä tavalla mukana astioiden suunnittelutyössä, turvallisuusasioissa sekä ehkä kaikkein tärkeimmässä asiassa; astioiden käytettävyydessä normaalin kuluttajan näkökulmasta, toimitusjohtaja Jokinen sanoo. 5

6 Uusi tilasto sertifikaateista Jyrki Alanko SFS Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkistanut tilastot hallintajärjestelmäsertifikaattien määristä vuoden 2011 lopussa. ISO 9001 on käytetyin hallintajärjestelmä. Sertifikaatteja tämän standardin mukaisesta järjestelmästä oli maailmalla vuoden 2011 lopussa ISO 9001 sertifikaattien määrä ei ole vuodessa juurikaan muuttunut. Suomessa ISO 9001 sertifikaatteja oli kpl (2 147 v. 2010). Eniten sertifikaatteja on Suomessa terveydenhuollon ja sosiaalityön alalla, toiseksi eniten koneenrakennuksessa, kolmanneksi eniten metallituotteiden valmistuksessa, neljänneksi eniten elektroniikkateollisuudessa ja viidenneksi eniten kaupan alalla. Johdon standardit Standardin ISO 9001 käytöstä lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa on oma standardinsa ISO Sertifikaatteja tämän standardin mukaisesta toiminnasta oli maailmalla kappaletta ( vuotta aiemmin). Suomessa sertifikaatteja oli 67 kappaletta. Autoteollisuuden oma versio standardista ISO 9001 on ISO/TS Tämän standardin mukaisesta toiminnasta oli sertifikaatteja kappaletta (43 946). Suomessa sertifikaatteja oli vuoden 2011 lopussa 26 kappaletta. Suhteellisesti voimakkaimmin on kasvanut tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien sertifikaattien määrä. Sertifioituja standardin ISO/IEC mukaisia järjestelmiä oli maailmalla vuoden 2011 lopussa Tämä on 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomessa ISO/IEC sertifikaatteja oli 27 kpl (23). Toiseksi suosituin hallintajärjestelmä on edelleen ISO Sertifikaatteja ISO standardin mukaisesta järjestelmästä oli (+ 6 %). Suomessa ISO sertifikaatteja oli kpl (1 122). Ensimmäistä kertaa tilastossa oli mukana energianhallintajärjestelmästandardi ISO Sertifikaatteja tämän standardin mukaisesta järjestelmästä oli vuoden 2011 lopussa 461 kappaletta. Suomessa ISO sertifikaatteja oli 1 kpl. Elintarvikkeiden hallintajärjestelmän turvallisuudesta (ISO 22000) oli sertifikaattia (+ 8 %). Suomessa ISO sertifikaatteja oli 92 kpl (56). ISOn tilasto on luettavissa ISOn sivuilla osoitteessa Standardi 1. versio SFS-ICS-ryhmä(t) Standardit, joiden perusteella voi sertifioida ISO 9001:2008 laadunhallinta 1987 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmät 1996 SFS-ICS Ympäristöasioiden hallinta OHSAS työ-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmät 2000 SFS-ICS Muut SFS-julkaisut ISO/IEC 27001:2005 tietoturvallisuus 2000 SFS-ICS Tietotekniikka, yleistä, Merkistöt ja tietojen koodaus ISO 22000:2005 elintarviketurvallisuus 2005 SFS-ICS Elintarviketeollisuuden prosessit ISO 28000:2007 toimitusketjun turvallisuuden hallinta 2007 SFS-ICS Muut laivanrakennukseen ja meriteknisiin rakenteisiin liittyvät standardit ISO 50001:2011 energia 2011 SFS-ICS Energian- ja lämmönsiirtotekniikka, yleistä ISO 30301:2011 asiakirjat 2011 SFS-ICS Informatiikka ISO 22301:2012 liiketoiminnan jatkuvuus 2012 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus ISO 20121:2012 tapahtumien järjestäminen 2012 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Ympäristö ja ympäristönsuojelu, yleistä ISO liikenneturvallisuus 2012 ICS Road Transport Standardit, joiden perusteella ei voi sertifioida ISO 31000:2009 riskienhallinta 2009 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen ISO 26000:2010 yhteiskuntavastuu 2010 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen Standardin ISO 9001 soveltamiseen liittyvät standardit ISO 13485:2003 terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 2001 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Lääkinnälliset laitteet ISO/TS 16949:2009 autonvalmistus 2002 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Ajoneuvot. Yleistä EN 9100:2009 lentokoneteollisuus 2003 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus Muita standardeja ISO 19011:2011 auditointi 2002 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen, Laatu, Ympäristöasioiden hallinta ISO 21500:2012 projektinhallinta 2012 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen 6

7 ISO 9001 eilen tänään huomenna Merkittävä uudistus standardiin ISO 9001 tekeillä Markku Ahlberg A-Quality Oy Standardia ISO 9001 ollaan uudistamassa neljättä kertaa. Vuonna 2015 ilmestyvä uusi versio standardista ei ole vain päivitys vaan kyseessä on todellinen uudistus. Markku Ahlberg kertoo standardin historiaan keskittyvässä artikkelissaan standardin ISO 9001 kehitysvaiheista. Risto Pulkkanen kertoo toisessa artikkelissa marraskuussa 2012 pidetyn standardia ISO 9001 laativan teknisen komitean kokouksesta, jonka työn tuloksena syntyi ensimmäinen työluonnos uudesta standardista. ISO 9000 standardisarja on ollut jymymenestys standardisointimaailmassa. Sarjan perusstandardeihin kuuluva ISO 9001 julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 monivuotisen perusteellisen ja laajan kansainvälisen työn tuloksena. Taustalla oli brittistandardi BS 5750 ja NATO:n AQAP-julkaisut. (AQAP = Allied Quality Assurance Publications). Taustalla oli myös tieto siitä, että useissa eri maissa oli käytössä erilaisia laadunhallintajärjestelmästandardeja tai vastaavia. Yhtä yleisesti käytössä olevaa standardia ei ollut, joten eri maiden järjestelmien vertailu oli sangen haastavaa. Ensimmäinen versio ilmestyi 1987 Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO (International Organization for Standardization) synnytti vuonna 1980 teknisen komitean (Technical Committee, TC) numero 176:n, joka jakaantuneena kolmeen alakomiteaan (Sub-Committee, SC) alkoi tätä työtä tehdä. Kuuden vuoden uurastuksen jälkeen syntyi ISO 8402 (terminologia) ja seuraavana vuonna eli vuonna 1987 julkaistiin ensimmäiset ISO 9000 sarjan standardit: ISO 9001, ISO 9002 ja ISO Näistä varsinkin ISO 9001 oli suurmenestys ihan alusta alkaen. Myöhemmin standardisarja on laajentunut käsittämään parikymmentä standardia. Suomessa ISO TC176 edustaa SFS:n tekninen komitea numero 105 (SFS TK 105). Tässä kirjoituksessa käsitellään vain standardisarjan vaatimusstandardia ISO 9001, vaikka sarjan muillakin standardeilla on ja tulee olemaan suuri merkitys. ISO 9001:1987:n suomenkielinen käännös valmistui seuraavana vuonna (SFS- ISO 9001:1988). ISO 9001:1987 määritti paljon hyvin yksityiskohtaisia vaatimuksia, esimerkiksi tarkastusta käsitteli peräti kolme kohtaa (kohdat 10, 11 ja 12). Vuoden 1994 versiossa ei suuria periaatteellisia muutoksia Vuoden 1987 jälkeen ensimmäinen tarkistus ISO 9001 sisältöön saatiin päätökseen vuonna 1994, suomalainen käännös ja siten SFS-EN ISO 9001 seuraavana vuonna eli Vuoden 1994 versio ei sisältänyt suuria periaatteellisia muutoksia vuoden 1987 versioon, mutta monia kohtia oli selkeytetty. Esimerkiksi korjaavat toimenpiteet laajennettiin korjaaviin sekä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Ehkäisevät toimenpiteet käsitteenä korostivat poikkeamien juurisyiden analysointia sekä riskien tunnistamista. Vuoden 2000 versio oli suuri muutos Vuonna 2000 saatiin päätökseen suuri muutos ISO 9001:een, standardi uudistettiin täysin, otettiin mm. käyttöön prosessimalli. Standardi ei enää määrittänyt niin yksityiskohtaisesti vaatimuksia kuin aikaisemmin, tästä hyvänä esimerkkinä todettakoon kalibrointia koskevat kohdat. Yksikohtaiset kalibrointia koskevat vaatimukset on kerrottu standardissa ISO 10012, joka on ISO 9001:2000 standardissa mainittu ainoastaan huomautuksessa. Huomautuksessa mainitut asiat eivät ole kuitenkaan standardissa asetettuja vaatimuksia. Nykyinen vuoden 2008 versio poikkesi vain vähän edellisestä Kun ISO 9001:2000 saatiin valmiiksi, niin standardista vastuussa olevan komitean (ISO TC176) jäsenet totesivat, että nyt on aika hengähtää. Useat ISO TC176:n jäsenet (jäsenmaat) vaativat, että mitään muutoksia ei saa tehdä pitkään aikaan. Muutos edelliseen standardiin oli niin suuri, että vaadittiin aikaa saada sopeutua ja ymmärtää uutta standardia. Muutaman vuoden kuluttua alkoi kuitenkin pohdinta seuraavasta standardin versiosta. Mutta valmistelun aikana kävi selväksi, että pääosa komitean jäsenistä ei ISO 9001:n kehitys: 1987: standardi julkaistiin (issued) 1994: lieviä tarkennuksia (minor revision) 2000: suuria muutoksia (major revision) 2008: lieviä muutoksia (minor revision) 2015: suuria muutoksia (major revision) 7

8 ISO 9001 eilen tänään huomenna SFS-ISO 9001: Johdanto 1 Tarkoitus ja soveltamisala 2 Viittaukset 3 Määritelmät 4 Laatujärjestelmää koskevat vaatimukset 4.1 Johdon vastuu 4.2 Laatujärjestelmä 4.3 Sopimuskatselmus 4.4 Suunnittelun ohjaus 4.5 Asiakirjojen valvonta 4.6 Ostotoiminta 4.7 Ostajan toimittamat tuotteet 4.8 Tuotteen tunnistus ja jäljitettävyys 4.9 Prosessin valvonta 4.10 Tarkastus ja testaus 4.11 Tarkastus-, mittaus- ja testausvälineet 4.12 Tarkastus- ja testaustila 4.13 Poikkeavan tuotteen valvonta 4.14 Korjaavat toimenpiteet 4.15 Käsittely, varastointi, pakkaaminen ja toimittaminen 4.16 Laatutiedostot 4.17 Sisäiset auditoinnit 4.18 Koulutus 4.19 Huolto 4.20 Tilastolliset menetelmät edelleenkään halunnut merkittäviä muutoksia vuonna 2000 julkaistuun standardiin. Kun komitean seuraava virallinen luonnos (committee draft, CD) standar- Jyrki Alanko SFS-EN ISO 9001:2000 Johdanto 1 Soveltamisala 2 Viittaukset 3 Termit ja määritelmät 4 Laadunhallintajärjestelmä 4.1 Yleiset vaatimukset 4.2 Dokumentointia koskevat vaatimukset 5 Johdon vastuu 5.1 Johdon sitoutuminen 5.2 Asiakaslähtöisyys 5.3 Laatupolitiikka 5.4 Suunnittelu 5.5 Vastuut, valtuudet ja viestintä 5.6 Johdon katselmus 6 Resurssienhallinta 6.1 Resurssien varaaminen 6.2 Henkilöresurssit 6.3 Infrastruktuuri 6.4 Työympäristö 7 Tuotteen toteuttaminen 7.1 Tuotteen toteuttamisen suunnittelu 7.2 Asiakkaaseen liittyvät prosessit 7.3 Suunnittelu ja kehittäminen 7.4 Ostotoiminta 7.5 Tuotanto ja palveluiden tuottaminen 7.6 Seuranta- ja mittauslaitteiden ohjaus 8 Mittaus, analysointi ja parantaminen 8.1 Yleistä 8.2 Seuranta ja mittaus 8.3 Poikkeavan tuotteen ohjaus 8.4 Tiedon analysointi 8.5 Parantaminen dista ISO 9001 julkistettiin vuonna 2006, niin havaittiin, että uudesta versiosta oli helposti havaittavissa, että siinä ei ollut yhtään uutta vaatimusta vuoden 2000 versioon verrattuna. Yhtään vaatimusta ei myöskään oltu poistettu. Kuitenkin uusi luonnos sisälsi lukuisan määrän pieniä täsmennyksiä ja muutoksia, osa näistä syntyi ottamalla huomioon ISO TC 176:n tulkintaryhmän antamat tulkinnat jäsenmaiden tekemistä tulkintapyynnöistä. Suomikin vilahti maana, kun yksi ISO TC 176:n kokouksista (SC 2) pidettiin Helsingissä kesäkuussa 2007 SFS:n isännöimänä. Kaiken kaikkiaan ISO TC176:n toimintaan osallistuu tuhansia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Tähän Suomessa pidettyyn kokoukseen osallistui 130 henkilöä 35 eri maasta. Kokouksessa käsiteltiin jäsenten kirjallisesti esittämät muutokset standardiin ISO Näitä muutosesityksiä oli 783 kappaletta. Jokainen muutos käsiteltiin yksilöllisesti ja niistä tarvittaessa äänestettiin. Kokous kesti viikon, samanaikaisesti kokoontui kymmenkunta pienryhmää, joten tällaisen kokouksen hallinnointikin vaatii resursseja, joista Helsingin kokouksessa vastasi siis SFS ry. ISO 9001:n uusi versio saatiin lopullisesti hyväksyttyä marraskuun 14. päivä 2008, suomenkielinen versio SFS-EN ISO 9001 julkistettiin tammikuun 2009 alussa. Yhteinen pohja johtamista käsitteleville standardeille Tämän jälkeen vietettiin taas pitkä aika hiljaiseloa, joskin monet jäsenmaat olivat pettyneitä siihen, että vuoden 2008 muutokset olivat niin kovin pieniä. Työtä tehtiin eri maissa lukuisissa pienryhmissä, hyvinkin eritasoisissa ja -muotoisissa työryhmissä. Lopulta päädyttiin siihen, mitä Suomenkin edustajat olivat jo alkaneen vuosituhannen alkupuolella ehdottaneet, että muodostetaan erilaisille johtamista käsitteleville standardeille yhteinen pohja, johon sitten eri alojen omat erityispiirteet lisätään. Tämä ns. kukkakuvio otettiin siis tulevan työn pohjaksi. Tämä yhteinen pohja julkistettiin ISO Guide 83- nimisessä asiakirjassa. ISO Guide 83:ssa esitetyt periaatteet olivat kuitenkin niin suuri muutos aiempaan, että eräiden maiden oli sitä vaikea tai ainakin vaikeahko hyväksyä. Tätä kuvaa hyvin äänestystulos, kun tämä asiakirja hy- ISO TC 176 koolla Helsingissä kesäkuussa

9 Varsinaiset vaatimukset alkavat siis kohdasta 4, kuten nykyisessäkin standardissa. Kohdille 4 10 on myös jo määritetty alakohdat, jotka ovat seuraavat. väksyttiin. ISOn sääntöjen mukaan tarvitaan vähintään 75 % kannatus äänestykseen osallistuneista, jotta asiakirja hyväksytään. ISO Guide 83 asiakirjan hyväksymistä kannatti 19 ja sitä vastusti kuusi, joten 76 % kannatti hyväksymistä ja asiakirja siis hyväksyttiin. Vastustaneiden joukossa oli mm. USA, Kanada, Ranska ja Saksa, joten ainakin osa jäsenmaista hieman odotteli, kuinka asiassa edetään. Vaikkakin ISO:ssa tasa-arvoa noudatetaan, niin käytännössä eräät maat saattavat olla toisia hieman tasa-arvoisempia Asia eteni kuitenkin ihan sääntöjen mukaan. ISO Guide 83:sta muodostui ISO/IEC Directives, Part 1, Consolidated ISO Supplement. Tämän asiakirjan liitteessä SL (Annex SL) on kerrottu entisen ISO Guide 83:n oleellinen sisältö. Tämä osuus on ISOn käsitteistön mukaan normative eli sitä on noudatettava. Tässä liitteessä määritellään hallintastandardien rakenne, tietyiltä osin identtinen teksti, yleisesti käytettävät käsitteet ja määritelmät. Uusi rakenne Kaikkien uusien hallintajärjestelmästandardien rakenne tulee olemaan siis samanlainen, joten uuden ISO 9001:2015 sisältö tulee koostumaan seuraavista asiakokonaisuuksista: ISO 9001: Scope 2. Normative references 3. Terms and definitions 4. Context of the organization 4.1 Understanding the organization and its context 4.2 Understanding the needs and expectations of interested parties 4.3 Determining the scope of the XXXmanagement system 4.4 XXX management system 5. Leadership 5.1 Leadership and commitment 5.2 Policy 5.3 Organizational roles, responsibilities and authorities 6. Planning 6.1 Actions to address risks and opportunities 6.2 XXX objectives and planning to achieve them 7. Support 7.1 Resources 7.2 Competence 7.3 Awareness 7.4 Communication 7.5 Documented information 8. Operation 8.1 Operational planning and control 9. Performance evaluation 9.1 Monitoring, measurement, analysis and evaluation 9.2 Internal audit 9.3 Management review 10. Improvement 10.1 Nonconformity and corrective action 10.2 Continual improvement Tämän uuden standardin rakenne vaikuttaa huomattavasti johdonmukaisemmalta, kattavammalta ja laajemmalta kuin nykyinen voimassa oleva standardi ISO 9001, esimerkiksi suorituskyvyn arviointi (kohta 9) on keskitetty saman kappaleen alle. ISO/IEC Directives, Part 1, Consolidated ISO Supplement, 2012, liite SL mää- Common high-level structure rittelee myös yhteensä 22 termiä, joita tulee käyttää julkaistavissa hallintajärjestelmästandardeissa. Tämä tulee helpottamaan huomattavasti näiden standardien käyttöä. Eräs näistä termeistä on documented information, joka siis korvaa nykyiset sanat document (asiakirja) ja records (tallenteet). 1. Scope 1. Scope 2. Normative refeences 2. Normative references 3. Terms and definitions 3. Terms and definitions 4. Quality Management System 4. Context of the organization 5. Management responsibility 5. Leadership 6. Resource management 6. Planning 7. Product realization 7. Support 8. Measurement, analysis and improvement 8. Operation Performance evaluation Improvement Artikkellin kirjoittaja tekniikan lisensiaatti Markku Ahlberg, A-Quality Oy, on toiminut 17 vuotta SFS:n laadunhallintakomitean (SFS TK 105) jäsenenä, joista viisi vuotta puheenjohtajana ( ) ja kolme vuotta varapuheenjohtajana ( ). Vuosina Ahlberg toimi puolustusvoimien laatujohtajana ja Suomen edustajana NATO:n laatukomiteassa. 9

10 ISO 9001 eilen tänään huomenna ISO 9001 uudistus on aloitettu Risto Pulkkanen SFS ISOn tekninen komitea ISO/TC 176 kokoontui viime vuoden marraskuussa Pietariin keskustelemaan laadunhallinnan kansainvälisen standardisoinnin ajankohtaisista teemoista. Tämän hetken keskeisin teema laadunhallinnan standardisointialueella on eittämättä ISO 9001 uudistus, johon Pietarissakin luonnollisesti keskityttiin. Uudistuksen odotusarvosta - ja yleisemminkin laadunhallinnan standardisoinnin maailmanlaajuisesta kiinnostuksesta - kertonee se, että Pietarin kokoukseen osallistui yli 60 kansakuntaa. ISO 9001:n uudistusta tuetaan uudistamalla samanaikaisesti myös standardi ISO Tällä rinnakkaisuudistuksella pyritään varmistamaan, että nämä standardit tukevat toisiaan saumattomasti uudistamisen jälkeenkin. Uudistustyö on nyt siis alkanut ja aktiivisesti käynnissä. Tämä haasteellinen työ jatkuu, kunnes uusi ISO 9001 sekä tätä tukeva ISO 9000 julkaistaan vuonna Todellista ja merkittävää uudistusta vaadittu ISO 9001 uudistusta todellista uudistamista - on vaadittu tämän vaatimusstandardin käyttäjien suulla jo pitkään. Pekingissä, vuoden 2011 ISO/TC 176 kokouksessa myös standardisoimisen asiantuntijoiden puheenvuoroissa vaadittiin, että seuraavan ISO 9001 uudistuksen tulee olla merkittävä. Tänään, sekä standardisoinnin asiantuntijoiden, että standardien käyttäjien toimesta painotetaan, että viimeistään nyt on ISO 9001 uudistettava vastaamaan tämän päivän yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristöä ja -tapoja. Uudistus on nyt aktiivisesti alkanut. Siihen perustetut asiantuntijatyöryhmät ovat asiantuntevalla otteella luoneet sellaisia merkittäviä pohjaselvityksiä, joiden perustalle tuleva uudistus voi tukevasti nojautua. Kehittämistoimet Pietarissa - ISO uudistus Pietarissa, kokoustyöskentelyn aluksi, keskityttiin em. työryhmien ISO 9001 uudistusta valmisteleviin selvityksiin. Työryhmien selvitysten pohjalta julkaistiin ne teemat ja lähtökohdat, joiden perustalle uudistus rakennetaan: Uudistuksen lähtökohdat 1) ISO 9001 vs. Annex SL (Guide 83) - ISO 9001:2008 uudistus tulee istuttaa ISOn hallintajärjestelmästandardiohjeen (ISO/IEC Directives, Part 1 Consolidated ISO Supplement Procedures specific to ISO - Annex SL) mukaiseen rakennepohjaan. Tämä Annex SL ohjaa kaikki ns. Management System standardit tulevaisuudessa saman rakenteen mukaisiksi. 2) User Survey - Standardista ISO 9001 on tehty laaja käyttäjätutkimus, jonka tulokset ovat oleellinen osa uudistustyötä. - Alun perin yksi keskeisistä uudistuksen lähtökohdista oli standardin päivittäminen tämän päivän yritysmaailman käytäntöjä ja toimintaympäristöä vastaavaksi. User Survey tuo vastauksissaan, mukaan uudistustyöhön, käyttäjien arvokkaat näkemykset uudistuksen tarpeista ja kehityskohteista. 3) Recommend changes that may be incorporated into the next revision of Eri lähteistä on kerätty sellaiset keskeiset muutostarpeet, jotka tulee huomioida uudistustyössä. - Tässä yhteydessä esitetään muun muassa erillisen työryhmän luomat uudet laadunhallinnan periaatteet (QMP). 4) Concept Analysis Työ siis jatkuu siten, että uudistetut versiot sekä ISO 9000:stä että ISO 9001:stä julkaistaan syyskuussa vuonna

11 Kokouspaikkana Pietarissa oli park inn -hotelli. - Käsiteanalyysi tuo uudistustyöhön sellaiset keskeisimmät tämän päivän organisaatioiden ja yritysten toimintaympäristössä käytettävät käsitteet, jotka tulee huomioida uudessa, ajanmukaistetussa vaatimusstandardissa ISO Ensimmäinen työluonnos valmiiksi Laadunhallintakomitean ISO/TC 176 alaryhmä SC2/ WG 24 on uudistuksen veturityöryhmä, joka keskittyi Pietarissa valmistelemaan ISO 9001 työluonnosta, WD (Working Draft) dokumenttia, joka julkaistiin Pietarin kokoustyöskentelyn pohjalta joulukuussa. Pietarissa työskenneltiin (WG24) pääasiassa pienryhmissä ja työskentely oli ISO uudistuksen pohjaluonnoksen (SC2/WG24/N10) tarkastelu- ja kehitystyötä. Uudistuksen pohjaluonnosta tarkasteltiin edellä esitettyjen peruslähtökohtien läpi. Koko pohjadokumentti jaettiin osiin vastuuttaen kokouksessa perustetut ns. ad-hoc -pienryhmät tutkimaan omien vastuuotsikoittensa tekstiä ja ottamaan joka tekstin kohdassa huomioon em. uudistuksen lähtökohdat. Neljän otsikko-pienryhmän lisäksi WG 24:lla oli oma koordinaatioryhmä, joka ohjasi WG 24 työskentelyä varmistaen muun muassa, että työskentely eteni pienryhmien kesken samansisältöisesti. Näin edeten koko pohjadokumentti käytiin läpi siten, että ensimmäinen tarkistus lähtökohta-asioiden huomioimisesta oli viikon jälkeen tehty. Tulokset ja jatko Työntäyteisen kokousviikon päätteeksi saatiin uudistettu luonnos ISO 9001:stä. Sihteeristön editointivaiheen jälkeen julkaistiin joulukuussa työluonnos WD. Seuraavaksi WG 24 työryhmä kokoontuu maaliskuussa 2013 Brasiliassa. Tällöin huomioidaan WD-kommentit ja uudistusta kehitetään näiden ja em. uudistuksen lähtökohtien pohjalta. Keväällä, Brasilian kokoustyöskentelyn jälkeen julkaistaan standardiuudistuksesta ensimmäinen komitealuonnos CD 1 (Committee Draft). Tämän luonnoksen (CD 1) kansalliset kommentit huomioidaan ensi marraskuun ISO/TC 176 Plenaryssä. Tämän ja sihteerityöskentelyn jälkeen, keväällä 2014, julkaistaan lausuntoluonnosversio (DIS). Standardin ISO 9001 uudistaminen etenee vauhdilla Standardin ISO 9001 uudistus etenee nyt vauhdilla. Erityisen mielenkiintoista ja tärkeää Pietarin kokouksessa oli nähdä perusteet uudistukselle. Työryhmien toiminta ja lähtöasetelmat vakuuttivat. Uudistuksessa pyritään selvästi huomioimaan järjestelmällisesti ja monitahoisesti keskeiset uudistukseen vaikuttavat seikat. Uudistuksesta näyttää tulevan todellinen. Standardin ISO 9001:2015 odotetaan valmistuessaan vastaavan tämän päivän yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristöä ja niiden nykyaikaisia toimintatapoja. Uudistusyö jatkuu. Joulukuussa julkaistun ns. WD- version kommentointiaika (lähinnä WG 24 -jäsenille suunnattu) ajoittuu kuluvan vuoden alkuun. Tämä on tärkein ajankohta standardien sisältöön vaikuttamiselle, mikä on huomioitu myös kansallisen laadunhallinnan seurantaryhmämme TK 105 alkuvuoden toiminnassa. Pietarissa tuli jälleen kirkkaasti selväksi, että kansalliset seurantaryhmät voivat aktiivisilla toimillaan vaikuttaa ratkaisevasti standardien sisältöön, mutta se vaatii i) jäseniltä aktiivista osallistuimista työkokouksiin ja ii) seurantaryhmiltä perusteltuja muutosehdotuksia työryhmien käsiteltäviksi. Työ siis jatkuu siten, että uudistetut versiot sekä ISO 9000:stä että ISO 9001:stä julkaistaan syyskuussa vuonna Artikkelin kirjoittaja Risto Pulkkanen (puh ) toimii asiantuntijana Standardisoimisliitossa vastaten mm. laadunhallinnan standardisoinnista. 11

12 EU käynnistää puhtaiden polttoaineiden strategian Puhtaiden polttoaineiden käyttöönottoa jarruttaa lähinnä kolme seikkaa: ajoneuvojen korkea hinta, niiden vähäinen suosio kuluttajien keskuudessa sekä ja lataus- ja tankkausasemien puute. Näin on päädytty noidankehään: tankkausasemia ei rakenneta, koska ajoneuvoja ei ole tarpeeksi. Ajoneuvoja taas ei voida myydä kilpailukykyisillä hinnoilla, koska kysyntää ei ole riittävästi. Kuluttajat puolestaan eivät osta ajoneuvoja, koska ne ovat kalliita eikä tankkausasemia ole. Tämän vuoksi komissio esittää sähkön, vedyn ja maakaasun kaltaisten puhtaiden polttoaineiden infrastruktuurin vähimmäistasoa koskevaa jäsenvaltioita sitovaa tavoitekokonaisuutta sekä asemilla tarvittavaa laitteistoa koskevia yhteisiä EU:n laajuisia standardeja. - Innovatiivisten vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen on luonnollinen tapa tehdä Euroopan taloudesta resurssitehokkaampi, vähentää liiallista riippuvuutta öljystä ja luoda liikenneala, joka kykenee vastaamaan 2000-luvun haasteisiin, toteaa liikenne-asioista vastaava komission varapuheenjohtaja Siim Kallas. - Kiina ja Yhdysvallat suunnittelevat yhteensä yli kuuden miljoonan sähköisen ajoneuvon saamista tieliikenteeseen vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarjoaa Euroopalle ensiluokkaisen tilaisuuden luoda vahva asema nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Liikenteen puhtaan energian toimenpidepaketti koostuu Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden strategiaa koskevasta tiedonannosta, infrastruktuureita ja standardeja sääntelevästä direktiivistä (COM(2013) 18 /2) sekä oheisasiakirjasta, jossa esitellään nesteytetyn maakaasun kehittämistä laivaliikenteessä koskeva toimintasuunnitelma. Euroopan komissio esitteli 24. tammikuuta mittavan toimenpidekokonaisuuden, jolla on tarkoitus varmistaa, että ympäri Eurooppaa rakennetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkausasemia, joiden suunnittelussa ja käytössä sovelletaan yhtenäisiä suunnittelu- ja käyttönormeja. Poliittisissa aloitteissa on tähän mennessä käsitelty lähinnä itse polttoaineita ja ajoneuvoja ja jätetty polttoaineiden jakelun kysymykset sivuun. Tähän saakka kannustimet ovat olleet koordinoimattomia ja riittämättömiä. Tärkeimmät toimet ovat seuraavat: Sähkö: Latausasemien osalta tilanne vaihtelee suuresti eri puolilla EU:ta. Latausasemia on eniten Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ehdotuksessa edellytetään, että kaikissa jäsenvaltioissa on oltava tietty vähimmäismäärä latausasemia standardipistokkeilla. Tavoitteena on luoda riittävä määrä latausasemia, jotta yritykset käynnistäisivät kohtuuhintaisten autojen massatuotannon. Suomessa latausasemia tulisi olla vuoteen 2020 mennessä. EU:n laajuinen standardipistoke on olennainen tekijä tämän voimanlähteen käyttöönotolle. Epävarmuuden poistamiseksi markkinoilta komissio ilmoitti 24. tammikuuta, että yhteisenä standardina koko Euroopassa käytetään tyypin 2 pistoketta. Vety: Saksassa, Italiassa ja Tanskassa on jo nyt huomattava määrä vedyn tankkausasemia, jotka tosin kaikki eivät ole yleisesti käytettävissä. Lisäksi tietyille osille, kuten polttoaineletkuille, tarvitaan vielä yhteisiä standardeja. Ehdotuksen mukaan nykyiset tankkausasemat yhdistetään verkostoksi, jossa on yhteiset standardit vetykäyttöisten ajoneuvojen liikkuvuuden varmistamiseksi. Tämä koskee niitä 14 jäsenvaltiota, joilla tällä hetkellä on vedyn tankkausasemien verkosto. Biopolttoaineet: Biopolttoaineilla on jo lähes viiden prosentin markkinaosuus. Niitä käytetään polttoainesekoituksissa eivätkä ne edellytä erityistä infrastruktuuria. Suurin haaste on varmistaa niiden kestävyys. Maakaasu (nesteytetty maakaasu (LNG) ja paineistettu maakaasu (CNG)): Nesteytettyä maakaasua käytetään vesiliikenteessä sekä merellä että sisävesillä. LNG-infrastruktuurit alusten polttoainehuoltoon ovat vasta alkutekijöissään. Ainoastaan Ruotsissa on merialuksille tarkoitettuja pienen mittaluokan LNG-tankkausasemia, ja niitä on suunnitteilla useissa muissa jäsenvaltioissa. Komissio ehdottaa, että kaikkiin Euroopan laajuisen ydinverkon 139 meri- ja sisävesisatamaan on vuoteen 2020 (merisatamat) ja 2025 (sisävesisatamat) mennessä asennettu LNG-tankkausasemat. Kyse ei ole suurista maakaasuterminaaleista, vaan pikemminkin tankkausasemista, jotka voivat olla joko kiinteitä tai siirrettäviä. Ehdotus kattaa kaikki suurimmat EU:n satamat. Nesteytetty maakaasu (LNG): Nesteytettyä maakaasua käytetään myös kuorma-autoissa, mutta koko EU:n alueella on ainoastaan 38 tankkausasemaa. Komissio ehdottaa, että vuoteen 2020 mennessä tankkausasemia on rakennettu 400 kilometrin välein Euroopan laajuiseen ydinverkkoon kuuluvilla teillä. Paineistettu maakaasu (CNG): Paineistettua maakaasua käytetään pääasiassa autoissa. Tällä hetkellä kyseistä polttoainetta käytetään miljoonassa autossa, mikä edustaa 0,5:tä prosenttia autokannasta. Teollisuuden tavoitteena on määrän kymmenkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Komission ehdotuksella var- 12

13 mistetaan, että vuoteen 2020 mennessä yleisesti käytettävissä olevia yhteisten standardien mukaisia tankkausasemia on ympäri Eurooppaa vähintään 150 kilometrin välein. Nestekaasu: Nestekaasun osalta toimenpiteitä ei ole suunnitteilla, sillä keskeinen infrastruktuuri on jo olemassa. Näiden muutosten toteuttamiseksi jäsenvaltioiden ei tarvitse välttämättä turvautua julkiseen rahoitukseen, vaan ne voivat muuttaa paikallista säännöstöä edistääkseen yksityisen sektorin investointeja ja muuttaakseen kuluttajakäyttäytymistä. EU:n tukea on jo saatavilla Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrärahoista sekä koheesio- ja rakennerahastoista. (EU/JA) stock.xchng Ensimmäiset harmonisoidut standardit ekosuunnittelusta Euroopan unionin virallisessa lehdessä on julkaistu 20. joulukuuta viitetiedot ensimmäisistä ekosuunnitteludirektiiviin (2005/32/EY) liittyvistä standardeista. Standardit ovat sähkömoottoreita käsittelevät standardit EN :2007 ja EN :2009 sekä lepovirtakulutusta käsittelevä standardi EN 50564:2011. Lisätietoja ekosuunnitteludirektiivistä on Tukesin sivuilla osoitteessa Käyttäjäkysely standardista ISO ISO järjestää ympäristöjärjestelmästandardeja koskevan käyttäjäkyselyn, jonka tavoitteena on selvittää vanhojen, nykyisten ja potentiaalisten käyttäjien tarpeita ja odotuksia. Tuloksia käytetään standardien ISO ja ISO uudistamistyössä. Kyselyn toteuttaa ympäristöjärjestelmästandardeista vastaava komitea ISO/TC 207/SC 1 Environmental management systems. Kysely on avoinna asti osoitteessa Kyselyyn vastaaminen vie noin 20 minuuttia. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä yksittäisiä vastaajia voi tunnistaa kyselyn tuloksista. Vastauksia pyritään saamaan mahdollisimman laajasti eri sidosryhmien edustajilta. Käyttäjäkyselyyn vastaamalla voit osaltasi vaikuttaa ympäristöjärjestelmästandardien kehittämiseen! Lisätietoja: Sari Sahlberg, SFS EU:n säädöksiin liittyy paljon standardeja Standardit liittyvät läheisesti EU:n uuden lähestymistavan direktiiveihin, jotka edellyttävät CE-merkintää tuotteissa. Tällaisia direktiivejä ovat mm. konedirektiivi, painelaitedirektiivi ja pienjännitedirektiivi. Nämä standardit on perinteisesti lueteltu EU:n virallisessa lehdessä. Nyt EU:n virallisessa lehdessä on ryhdytty lisääntyvässä määrin luettelemaan muitakin standardeja kuin vain CE-merkintään liittyviä standardeja. EU:n virallisessa lehdessä luetellaan kaikkiaan 30 säädökseen liittyviä standardeja. Uuden lähestymistavan direktiivien lisäksi säädöksiä, joihin liittyviä standardeja luetellaan EU:n virallisessa lehdessä ovat Reach-asetus (1907/2006), uuteen lainsäädäntöpuitteeseen (NLF) liittyvät säädökset (asetus 765/2008, päätös 768/2008/EC), EMAS-asetus (1221/2009), kosmeettisten tuotteiden asetus (1223/2009), ecodesignin ja energiamerkintöjen direktiivit (2009/125/EC ja 2010/30/EU), RoHS-direktiivi vaarallisista aineista (2011/65/EU), direktiivi rautatiejärjestelmien yhteensopivuudesta (2008/57/EC), direktiivi postipalveluista (97/67/EC), direktiivi yleisestä tuoteturvallisuudesta (2001/95/EC) ja pakkausdirektiivi (94/62/EC). Standardiluettelot julkaistaan myös EU:n www-sivuilla. Hakemistosivun osoite on 13

14 Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin standardeja uusittu Katri Valli SFS Kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISOn komitean CASCO (Committee on conformity assessment) laatimissa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin standardeissa esitetään yleiset periaatteet vaatimustenmukaisuuden arvioinnille ja vaatimukset mm. akkreditointi- ja sertifiointielinten, testaus- ja kalibrointilaboratorioiden sekä tarkastuslaitosten toiminnalle. SFS-EN ISO/IEC ISO julkaisi maaliskuussa 2012 standardin EN ISO/IEC uudistetun version, jossa esitetään vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle. Se julkaistiin toukokuussa 2012 englanninkielisenä SFS-standardina. Standardi julkaistaan suomeksi vuoden 2013 alkupuolella. SFS-EN ISO/IEC Standardissa EN ISO/IEC esitetään vaatimukset johtamisjärjestelmiä auditoiville ja sertifioiville elimille. ISO julkaisi standardista uuden painoksen vuonna Standardi julkaistiin suomeksi heinäkuussa SFS-EN ISO/IEC ISO julkaisi heinäkuussa 2012 standardin EN ISO/IEC uudistetun version, jossa esitetään yleiset vaatimukset henkilöitä sertifioiville elimille. Se julkaistiin elokuun 2012 lopulla englanninkielisenä SFS-standardina. SFS-EN ISO/IEC ISO julkaisi syyskuussa 2012 standardin EN ISO/IEC 17065, jossa esitetään yleiset vaatimukset tuotteita, prosesseja ja palveluita sertifioiville elimille. Standardi korvasi kansainvälisen oppaan ISO/IEC Guide 65 vuodelta 1996 ja eurooppalaisen standardin EN vuodelta Standardi on vahvistettu SFSstandardiksi marraskuussa 2012, ja se julkaistaan suomeksi vuonna SFS-EN ISO/IEC Standardi SFS-EN ISO/IEC määrittelee vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yleiset termit ja määritelmät. Se sisältää myös kuvauksen toiminnallisesta lähestymistavasta vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Tarkoituksena on auttaa käyttäjiä ymmärtämään paremmin sekä vapaaehtoista että lakisääteistä vaatimustenmukaisuuden arviointia. Sanaston mukaisesti sertifiointi on kolmannen osapuolen toteuttama vahvistaminen, joka liittyy tuotteisiin, prosesseihin, järjestelmiin tai henkilöihin. Sertifiointi soveltuu kaikkiin vaatimustenmukaisuuden arviointikohteisiin, paitsi itse vaatimustenmukaisuuden arviointielimiin, joihin sovelletaan akkreditointia. Akkreditointi on kolmannen osapuolen antama vahvistus sille, että vaatimustenmukaisuuden arviointielin on muodollisesti osoittanut pätevyytensä toteuttaa määrättyjä vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä. Esityksiä CASCOn laatimista standardeista ISOn sivuilta osoitteesta (ks. kohta About us > Conformity Assessment > Resources for Conformity Assessment > Presentations on CASCO standards) on ladattavassa veloituksetta oppimateriaalia eräistä äskettäin julkaistuista CASCOn laatimista standardeista. Tällä hetkellä ISOn sivuilta on ladattavissa standardeihin ISO/IEC 17021, ISO/IEC ja ISO/IEC liittyviä esityksiä. Esitykset, joissa kerrotaan standardien muutoksista niiden edellisiin painoksiin, on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat hyödyntää uusia standardeja. Valmisteilla olevat standardit ja tekniset spesifikaatiot CASCOssa on valmisteilla oppaiden, standardien ja teknisten spesifikaatioiden uudistuksia, joissa määritellään tuotesertifioinnin perusteet (ISO/IEC 17067), vaatimukset johtamisjärjestelmiä auditoiville ja sertifioiville elimille (ISO/IEC 17021) sekä vaatimukset elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmiä auditoiville ja sertifioiville elimille (ISO/TS 22003). Valmisteilla on myös tekniset spesifikaatiot, joissa määritellään pätevyysvaatimukset laatujärjestelmien sekä omaisuudenhallinnan ja kestävän kehityksen hallintajärjestelmien sertifiointeihin osallistuvalle henkilöstölle (uudet julkaisut ISO/IEC TS , ISO/IEC TS ja ISO/IEC TS ). Lisäksi CASCOssa laaditaan tekninen spesifikaatio, jossa esitetään periaatteet ja ohjeet johtamisjärjestelmien sertifiointien auditointiajan määrittämiselle (ISO/IES TS 17023). Valmistellaan myös standardia, jossa määritellään henkilösertifiointien terminologiaa (ISO/IEC ). Standardisointiin osallistuminen SFS:n seurantaryhmä SR 201 vastaa vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvästä eurooppalaisesta ja kansainvälisestä standardisoinnista. Jos olet kiinnostunut saaman lisätietoa standardien laadinnasta tai seurantaryhmän toiminnasta, ota yhteyttä seurantaryhmän sihteeriin Katri Valliin tai puh ). 14 stock.xchng

15 Kimmo Saarisen pitkä puheenjohtajuuskausi päätökseen Jyrki Alanko SFS Toimitusjohtaja Kimmo Saarisen 12 vuotta kestänyt kausi Standardisoimisliiton puheenjohtajana päättyi vuoden 2012 lopussa. Hänestä tuli näin liiton historian toiseksi pitkäaikaisin puheenjohtaja. Saarista pidempään puheenjohtajana on ollut vain 24 vuotta liittoa johtanut E. Wegelius. Hänen 1945 alkanut puheenjohtajakausi jatkui vuoteen Standardisoimisliiton uutena puheenjohtajana on aloittanut johtaja Jukka Ahtela Elinkeinoelämän keskusliitosta. Liiton hallituksessa uusina jäseninä ovat aloittaneet johtaja Paavo Tammisto ABB Oy:stä ja varatoimitusjohtaja Ari Tiukkanen Metsä Woodista. Valinnat teki Helsingissä 29. marraskuuta koolla ollut SFS:n vaalikokous. Kokous hyväksyi vuoteen 2017 ulottuvan liiton strategian, joka on pitkälti edellisen strategian kaltainen. SFS:n toiminta-ajatus on parantaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. Toimintaajatuksena on myös edistää standardien käyttöä. Vaalikokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman vuodelle Kansallinen Forum-vuosiseminaari järjestetään myös vuonna FINSTA-tietokantaan lisätään metatiedot IEC-standardeista. Lehdessä ilmoittamalla vahvistetut sähköalan standardit lisätään verkkokauppaan. Tiedotuksessa käytetään hyväksi menestystarinoita. SFS ryhtyy julkaisemaan uutta johtamisen standardeja käsittelevää uutiskirjettä. Standardien tuotantoprosessia kehitetään siten, että standardit ovat asiakkaiden saatavilla entistä nopeammin. SFS:n verkkokauppa uusitaan vuonna Toimitusjohtaja Pekka Järvinen kiitti vaalikokouksen jälkeen liittoa 12 vuotta johtanutta Kimmo Saarista SFS:n hyväksi tehdystä työstä vaiherikkaana aikana liiton historiassa. SFS:n budjetoitu liikevaihto vuonna 2013 on 4,792 miljoonaa euroa. SFS-julkaisujen myynniksi on budjetoitu 4,244 miljoonaa euroa ja ulkomaisten julkaisujen myynniksi 0,532 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiksi tuloiksi on budjetoitu 1,773 miljoonaa euroa, josta valtion rahoituksen osuus on 1,5 miljoonaa euroa ja jäsenmaksujen osuus euroa. SFS:n puheenjohtajana vuoden 2013 aloittanut Jukka Ahtela. Jyrki Alanko Marjut Hentunen / EK 15

16 Hakestandardien koulutusta huhtikuuta 2013 Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaisista standardeista järjestetään koulutustilaisuus huhtikuuta 2013 Keski-Suomen oppimiskeskuksessa. Koulutus on osa SolidStandards-projektia. VTT on mukana Älykäs Energiahuolto-ohjelman projektissa SolidStandards, jossa edistetään eurooppalaisten kiinteiden biopolttoaineiden standardien käyttöä eri maissa. VTT on laatinut suomenkielisen aineiston hakkeen standardeista (SFS-EN ja 4 sekä SFS-EN ja 4) CEN:n hyväksymän mallin mukaan. Kaksipäiväisen koulutustilaisuuden tavoitteena on opettaa alan tuottajille ja käyttäjille laatuluokittelu- ja laadunvarmistusstandardien soveltamista käytäntöön. Lisäksi koulutus sisältää näytteenottostandardien sekä tärkeimpien fysikaalisten ominaisuuksien määritykseen liittyvät standardit. Lisäksi toisena päivänä alan toimijat kertovat kokemuksista laadunmäärittelyssä ja valvonnassa sekä kestävän kehityksen standardeista ja kriteereistä. Koulutus on maksutonta. Projekti tarjoaa aamu- ja iltapäiväkahvit sekä koulutusmateriaalin. VTT järjestää koulutuksen yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen kanssa Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen tiloissa Tarvaalassa (os. Uuraistentie 240, Tarvaala). VTT opastaa uusien eurooppalaisten standardien käyttöä hakkeen laatuluokitukseen, laadunvarmistukseen, näytteenottoon sekä ominaisuuksien määrittämiseen Päijänteen MHY:tä ja Vakkalämpö Oy:tä. He ovat mukana koeyrityksenä SolidStandards-projektissa. Lisätiedot: Eija Alakangas (puh ) ja Ari Erkkilä, VTT (puh ) etunimi.sukunimi@vtt.fi VTT Ajankohtaista johtamisen standardeista Standardi siivouksen teknisestä laadusta uudistettu SFS on julkaissut uuden sähköisen uutiskirjeen Johtamisen standardit. Se käsittelee standardien ISO 9001 ja ISO lisäksi myös muita johtamisen standardeja 3 4 kertaa vuodessa. Käy tutustumassa ensimmäiseen Johtamisen standardit -uutiskirjeeseen osoitteessa > ajankohtaista > uutiskirjeet ja tilaa uutiskirje veloituksetta sähköpostiisi. INSTA 800 on nyt julkaistu suomeksi tunnuksella SFS SFS-EN 5994 Siivouksen tekninen laatu. Mittaus- ja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010) 1. painos, sivua (fi/en). Hinta 84,70 Uudistetussa standardissa kuvataan siivouksen teknisen laadun määrittely- ja arviointijärjestelmä. Siinä esitetään yleiset arviointiperusteet, jotka helpottavat asiakkaiden ja palveluntarjoajien välistä yhteistyötä ja viestintää. Hintaan lisätään alv 24 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh (myynti) Internet sähköposti sales@sfs.fi SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh (myynti) Internet sähköposti sales@sfs.fi 16

17 Siivouksen laadulle arviointiperusteet Jyrki Alanko SFS Siivouksen teknisen laadun arvioinnista on vahvistettu standardi SFS 5994 (INSTA 800:2010). Siinä esitetään siivouksen teknisen laadun yleiset arviointiperusteet, jotka helpottavat siivousalan asiakkaiden ja palveluntarjoajien välistä yhteistyötä ja viestintää. Yhteinen kieli vähentää väärinymmärryksen riskiä. Futureimagebank Standardi antaa mahdollisuuden ennalta määritellyn laatutason yksiselitteiseen dokumentointiin. Standardin avulla palveluntarjoajat voivat tarkistaa, että sovittu laatutaso on saavutettu. Sen avulla työntekijät voivat tarkastaa, kuinka hyvin heidän työnsä tulos vastaa ennalta määriteltyjä laatuprofiileja. Näin ollen standardi antaa työntekijälle mahdollisuuden arvioida omaa työsuoritustaan. Standardin avulla asiakkaat voivat määritellä laatuvaatimuksensa yksiselitteisesti. Standardin luokitusten avulla on myös mahdollista kertoa tilojen käyttäjille siivouksen teknisestä laadusta. Standardissa esitettyjen objektiivisten mittauskriteerien ansiosta halutun siivouksen teknisen laadun suhteen ei jää epäselvyyksiä. Kun laatuvaatimukset on määritelty yksiselitteisesti, asiakkaiden on helpompi vertailla tarjouksia ja palveluntarjoajien on helpompi laatia niitä. Standardissa kuvataan kaksi pääperiaatetta: silmämääräinen tarkastus ja mittauslaitteiden käyttöön perustuva tarkastus. Yksittäisen siivoustehtävän arvioinnissa voidaan käyttää jompaakumpaa periaatetta tai niiden yhdistelmää. Tiettyjen erikoistilojen tarkastusta voidaan täydentää mittauslaitteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi elektroniikan, lääkkeiden tai elintarvikkeiden valmistustilat ja laboratoriot sekä muut vastaavat tilat, joihin liittyy erityisiä asiakkaan määrittelemiä laatuvaatimuksia tai lakisääteisiä vaatimuksia. Sisäilman laatuun vaikuttaa etenkin pöly. Jotta saavutetaan hyväksyttävä sisäilman laatu, voi olla tarpeen asettaa pölyisyyttä koskevia erityisvaatimuksia. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää pölymittauksia. Asiakkaat voivat halutessaan määritellä pelkkiä pölymittauksia standardin liitteen mukaisesti, tai niitä voidaan käyttää silmämääräistä tarkastusta täydentävänä menetelmänä. Asiakkaiden on määriteltävä mittausten suorittamisajankohta sekä hyväksyttävä pölyisyystaso standardin mukaisesti. Standardia voidaan soveltaa kaikentyyppisiin rakennuksiin ja tiloihin, esim. toimistojen, sairaaloiden, koulujen, päiväkotien, kauppakeskusten, kauppojen, tuotantohallien, laivojen, bussien, junien, lentokoneiden, hotellien ja ravintoloiden tiloihin käytettävästä siivousmenetelmästä, siivousvälistä tai järjestelmästä riippumatta. Standardin kuvaukset koskevat heti siivouksen jälkeen mitattua lopputulosta. Standardi ei käsittele siivoukseen liittyvien palvelujen mittausta ja valvontaa. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi saniteettitilojen tarvikkeiden täydentäminen, roskakorien tyhjentäminen, kierrätettävän materiaalin käsittely jne. Tällaiset palvelut on määriteltävä erikseen palvelusopimuksessa, Standardin ovat laatineet yhteistyössä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan siivousalan yrittäjien, julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistönomistajien, työnantajajärjestöjen, tutkimuslaitosten ja ammattijärjestöjen edustajat. Standardi on vahvistettu Suomessa kansalliseksi SFS-standardiksi lokakuussa Standardia myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh , verkkokauppa Standardissa on 123 sivua sisältäen alkuperäisen englanninkielisen tekstin ja sen suomennoksen. 17

18 Hyvälle kliiniselle käytännölle kriteerit Terveydenhuollon laitteilla tehtävien kliinisten tutkimusten hyvän kliinisen käytännön kriteerit on kirjattu standardiin SFS-EN ISO Standardia sovelletaan ihmisille tehtävään kliiniseen tutkimukseen, jolla arvioidaan laitteen turvallisuutta tai suorituskykyä. Standardin tarkoituksena on turvata tutkimushenkilöstön oikeudet, turvallisuus ja hyvinvointi. Sillä halutaan varmistaa kliinisen tutkimuksen tieteellinen toteutus ja kliinisen tutkimuksen tulosten luotettavuus. Se määrittää toimeksiantajan ja tutkimuksesta vastaavan henkilön vastuut. Sen tarkoituksena on auttaa toimeksiantajia, tutkijoita, eettisiä toimikuntia, viranomaisia ja muita asiaan liittyviä tahoja terveydenhuollon laitteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa, minkä tulee tapahtua niitä koskevan direktiivin säännösten mukaisesti. Vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen kuuluu olennaisena osana kliininen arviointi. Se ei useinkaan onnistu pelkästään kirjallisuuspohjalta, vaan edellyttää omakohtaisia kliinisiä laitetutkimuksia. Niitä koskevan harmonisoidun eurooppalaisen standardin SFS-EN ISO noudattaminen on luotettava ja tutkimuksen tekijälle useimmissa tilanteissa helpoin tapa varmistua siitä, että tutki- muksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. Sekä laitevalmistajat että kliinisiä tutkimuksia tekevät tahot pystyvät hyödyntämään tätä standardia tutkimuksia suunnitellessaan ja tuloksista raportoidessaan. Standardi on saatavissa suomenkielisenä Standardisoimisliitosta. Standardin käännöstyöstä on vastannut Yleinen Teollisuusliitto. (JA) Uusia ulkomaisia standardeja Amerikkalainen ASME BPVC 2013 kattaa paineastioiden suunnittelun, valmistuksen sekä tarkastuksen. Uusi versio julkaistaan elokuussa 2013 ja jatkossa julkaisuväli on kaksi vuotta. Päivitykset jäävät pois ja kokoelman käytettävyys paranee entisestään. Katso hinnasto SFS:n verkkosivuilta*. Stahlschlüssel: Key to Steel, 2013 Edition on uusin versio terästen vastaavuustaulukoista. Painettu versio ilmestyy tammikuussa ja CD-ROM versio maaliskuussa. Hinta painetulle on 210 ja CD-ROM versioiden hinnat ovat verkkosivuillamme*. Hintoihin lisätään alv 10 % (painetut) tai 24 % (sähköiset) ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! * SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh (myynti), faksi Internet sähköposti sales@sfs.fi 18

19 Standardit lisäävät yritysten tuloja Jyrki Alanko SFS Standardien käyttö johdonmukaisesti hyödyttää yrityksiä koosta, toimialasta tai sijaintimaasta riippumatta. Tämä käy ilmi kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn kehittämällä metodologialla tehdyistä tutkimuksista. Tehdyt 21 tutkimusta osoittavat, että standardien taloudellinen hyöty voi vastata 0,15 5 % vuosituloista. Tutkimusten mukaan standardien hyöty koostuu erityisesti seuraavista seikoista: yritysten sisäisten prosessien virtaviivaistuminen jätteen ja sisäisten kulujen pieneneminen tutkimuksen ja tuotekehityksen tehok- kuuden lisääntyminen liiketoimintaprosessien kehittäminen riskin vähentyminen kansainvälisen kasvun mahdollistuminen uusien tuotteiden ja markkinoiden kehittämisen tukeminen ISO on julkaissut tutkimukset kirjana Economic benefits of standards International case studies, josta nyt on ilmestynyt toinen osa. Uusi osa sisältää 10 tutkimusta, jotka on tehty yrityksissä 9 maassa. Yritykset toimivat Mauritiuksella, Egyptissä, Jordaniassa, Libanonissa, Sri Lankassa, Kiinassa, Kamerunissa, Senegalissa ja Italiassa. Vuonna 2011 ilmestynyt kirjan ensimmäinen osa sisälsi 11 tutkimusta, jotka oli tehty 10 maassa. Yritysten koko on vaihdellut 25 työntekijän yrityksistä, joiden vuosiliikevaihto on ollut 4,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria useita tuhansia ihmisiä työllistäviin yrityksiin, joiden vuosiliikevaihto on 2 miljardia dollaria. ISO on tehnyt tutkimukset yhteistyössä järjestön kansallisten jäsenten ja tutkimuslaitosten kanssa. Ne perustuvat ISOn metodologiaan standardien taloudellisen hyödyn arvioimisesta. Kirjan toinen osa sisältää selostuksen metodologiasta, jonka ISO on kehittänyt yhteistyössä Roland Berger Consultants yrityksen kanssa. Kirjojen sisältämät tutkimukset ovat luettavissa myös ISOn www-sivuilta osoitteessa Uusia SFS-käsikirjoja Mittausepävarmuus SFS-käsikirja painos, A5-koko. 702 sivua. 139 Kylmälaitteet SFS-käsikirja 65-1 Osa 1: Kylmäkoneistot ja lämpöpumput. Turvallisuus- ja ympäristövaatimukset 3. painos, A5-koko. 358 sivua. 114 Hitsaus SFS-käsikirja 66-1 Osa 1: Hitsauksen laadunhallinta 11. painos, A5-koko. 695 sivua. 267 Hintoihin lisätään arvonlisävero 10 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh (myynti), faksi Internet sähköposti sales@sfs.fi 19

20 Paloturvallisuus sai oman nimikkoviikon stock.xchng Jyrki Alanko SFS Suomen ensimmäinen Paloturvallisuusviikko aloitettiin Päivä Paloasemalla tapahtumalla. Mukana oli 232 paloasemaa. Viikko päättyi Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään Viikon aikana järjestettiin mm. Joka kodin palotorjuntatalkoot, joka kuuluin ja näkyi median välityksellä päivittäin. Sub-kanava otetiin haltuun koko viikoksi. Joulukuu on talvikauden vaarallisin kuukausi tulipalojen määrällä mitattuna. Vuosina joulukuussa rakennuspaloissa kuoli 47 ihmistä. Viikon aikana muistutettiin erilaisten esimerkkien avulla jokaisen ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa toiminnallaan tulipalojen ehkäisyyn. Sähkökäyttöisten lelujen standardia täydennetty Sähkökäyttöisten lelujen turvallisuutta koskeva standardi käsittelee nyt myös tietokone- ja akkuleluja. Sen vuoksi standardista on julkaistu suomenkielinen täydennysosa: SFS-EN 62115/A2 Sähkökäyttöisten lelujen turvallisuus (täydennysosa) 1. painos, sivua (fi/en). Hinta 36,80 SFS-EN Sähkökäyttöisten lelujen turvallisuus 1. painos, sivua (fi/en). Hinta 72,70 Hintoihin lisätään alv 24 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh (myynti) Internet sähköposti sales@sfs.fi Viikon aikana valistettiin palojen vaaroista mm. näin: Keittiön sähkölaitteet helpottavat päivittäisiä askareita. Riskitilanteita voivat aiheuttaa käyttöohjeiden vastainen käyttö, sähkölaitteiden unohtaminen päälle ja niiden huono kunto. Pidäthän sinä laitteesi puhtaina ja toimintakuntoisina? Sähkölaitteisiin on myös saatavissa erilaisia turvavarusteita, kuten ajastimia. Tarkista palovaroittimen toiminta kuukausittain testinappulasta painamalla. Ota tavaksi vaihtaa paristo joka vuosi aina samana päivänä, esimerkiksi Pohjoismaisena palovaroitinpäivänä Näin muistat asian paremmin. Palovaroitin ilmoittaa pariston heikkenemisestä äänimerkein. Varmista, että kodissasi on riittävä määrä palovaroittimia: jokaisessa kerroksessa ja makuuhuoneessa sekä poistumisreittien varrella. Estä tulipalot! Tunnelmallinen, elävä tuli ilahduttaa silmää. Muista kuitenkin, että tulipalo voi syttyä yhtä hyvin pienen pienestä tuikkukynttilästä kuin mahtavasta ulkotulestakin. Varmista turvallinen etäisyys verhoista, koristeista tai vaikkapa terassilla olevista tavaroista. Paloturvallisuus nojaa standardeihin Paloturvallisuus nojaa paljolti standardeihin. Kysytyin alan standardi (SFS 5900) käsittelee tulitöiden paloturvallisuutta. Palovaroittimien tulee täyttää standardin SFS-EN 14604:en vaatimukset. Paloturvallisuuteen liittyvät standardit kuuluvat SFS-ICS-ryhmän Palokalustosta on myös paljon standardeja. Baltimoren palo runsaat 100 vuotta sitten käynnisti palokaluston standardisoinnin Helmikuussa vuonna 1904 paloi Baltimoren kaupunki Marylandissa Yhdysvaltain itärannikolla. Kyseessä on tämän vuonna 1729 perustetun kaupungin pahin katastrofi. Palossa tuhoutui 70 korttelia ja 1500 rakennusta kaupungin liikekeskuksessa. Ihmishenkiä ei palossa onneksi menetetty. Palo kesti 30 tuntia. Palon seurauksena kaupunkilaista menetti työpaikkansa. Apua tuli kaikkiaan 21 kaupungista aina New Yorkista asti. Heti kuitenkin huomattiin, että muiden paikkakuntien palokuntien letkuliittimet eivät sopineet toisiinsa eivätkä paloposteihin. Tämä haittasi suuresti sammutustöitä. Paloletkujen liittimissä eri puolella Yhdysvaltoja oli tuolloin käytössä 600 erilaista mitoitusta. Palon jälkeen aloitettiin letkuliittimien standardisointi. Ensimmäinen standardi paloletkujen liittimistä julkaistiin jo vuonna