ISO 9000 standardisarja on ollut jymymenestys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISO 9000 standardisarja on ollut jymymenestys"

Transkriptio

1 Merkittävä uudistus standardiin ISO 9001 tekeillä Markku Ahlberg A-Quality Oy Standardia ISO 9001 ollaan uudistamassa neljättä kertaa. Vuonna 2015 ilmestyvä uusi versio standardista ei ole vain päivitys vaan kyseessä on todellinen uudistus. Markku Ahlberg kertoo standardin historiaan keskittyvässä artikkelissaan standardin ISO 9001 kehitysvaiheista. Risto Pulkkanen kertoo toisessa artikkelissa marraskuussa 2012 pidetyn standardia ISO 9001 laativan teknisen komitean kokouksesta, jonka työn tuloksena syntyi ensimmäinen työluonnos uudesta standardista. ISO 9000 standardisarja on ollut jymymenestys standardisointimaailmassa. Sarjan perusstandardeihin kuuluva ISO 9001 julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 monivuotisen perusteellisen ja laajan kansainvälisen työn tuloksena. Taustalla oli brittistandardi BS 5750 ja NATO:n AQAP-julkaisut. (AQAP = Allied Quality Assurance Publications). Taustalla oli myös tieto siitä, että useissa eri maissa oli käytössä erilaisia laadunhallintajärjestelmästandardeja tai vastaavia. Yhtä yleisesti käytössä olevaa standardia ei ollut, joten eri maiden järjestelmien vertailu oli sangen haastavaa. Ensimmäinen versio ilmestyi 1987 Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO (International Organization for Standardization) synnytti vuonna 1980 teknisen komitean (Technical Committee, TC) numero 176:n, joka jakaantuneena kolmeen alakomiteaan (Sub-Committee, SC) alkoi tätä työtä tehdä. Kuuden vuoden uurastuksen jälkeen syntyi ISO 8402 (terminologia) ja seuraavana vuonna eli vuonna 1987 julkaistiin ensimmäiset ISO 9000 sarjan standardit: ISO 9001, ISO 9002 ja ISO Näistä varsinkin ISO 9001 oli suurmenestys ihan alusta alkaen. Myöhemmin standardisarja on laajentunut käsittämään parikymmentä standardia. Suomessa ISO TC176 edustaa SFS:n tekninen komitea numero 105 (SFS TK 105). Tässä kirjoituksessa käsitellään vain standardisarjan vaatimusstandardia ISO 9001, vaikka sarjan muillakin standardeilla on ja tulee olemaan suuri merkitys. ISO 9001:1987:n suomenkielinen käännös valmistui seuraavana vuonna (SFS- ISO 9001:1988). ISO 9001:1987 määritti paljon hyvin yksityiskohtaisia vaatimuksia, esimerkiksi tarkastusta käsitteli peräti kolme kohtaa (kohdat 10, 11 ja 12). Vuoden 1994 versiossa ei suuria periaatteellisia muutoksia Vuoden 1987 jälkeen ensimmäinen tarkistus ISO 9001 sisältöön saatiin päätökseen vuonna 1994, suomalainen käännös ja siten SFS-EN ISO 9001 seuraavana vuonna eli Vuoden 1994 versio ei sisältänyt suuria periaatteellisia muutoksia vuoden 1987 versioon, mutta monia kohtia oli selkeytetty. Esimerkiksi korjaavat toimenpiteet laajennettiin korjaaviin sekä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Ehkäisevät toimenpiteet käsitteenä korostivat poikkeamien juurisyiden analysointia sekä riskien tunnistamista. Vuoden 2000 versio oli suuri muutos Vuonna 2000 saatiin päätökseen suuri muutos ISO 9001:een, standardi uudistettiin täysin, otettiin mm. käyttöön prosessimalli. Standardi ei enää määrittänyt niin yksityiskohtaisesti vaatimuksia kuin aikaisemmin, tästä hyvänä esimerkkinä todettakoon kalibrointia koskevat kohdat. Yksikohtaiset kalibrointia koskevat vaatimukset on kerrottu standardissa ISO 10012, joka on ISO 9001:2000 standardissa mainittu ainoastaan huomautuksessa. Huomautuksessa mainitut asiat eivät ole kuitenkaan standardissa asetettuja vaatimuksia. Nykyinen vuoden 2008 versio poikkesi vain vähän edellisestä Kun ISO 9001:2000 saatiin valmiiksi, niin standardista vastuussa olevan komitean (ISO TC176) jäsenet totesivat, että nyt on aika hengähtää. Useat ISO TC176:n jäsenet (jäsenmaat) vaativat, että mitään muutoksia ei saa tehdä pitkään aikaan. Muutos edelliseen standardiin oli niin suuri, että vaadittiin aikaa saada sopeutua ja ymmärtää uutta standardia. Muutaman vuoden kuluttua alkoi kuitenkin pohdinta seuraavasta standardin versiosta. Mutta valmistelun aikana kävi selväksi, että pääosa komitean jäsenistä ei ISO 9001:n kehitys: 1987: standardi julkaistiin (issued) 1994: lieviä tarkennuksia (minor revision) 2000: suuria muutoksia (major revision) 2008: lieviä muutoksia (minor revision) 2015: suuria muutoksia (major revision) 7

2 SFS-ISO 9001: Johdanto 1 Tarkoitus ja soveltamisala 2 Viittaukset 3 Määritelmät 4 Laatujärjestelmää koskevat vaatimukset 4.1 Johdon vastuu 4.2 Laatujärjestelmä 4.3 Sopimuskatselmus 4.4 Suunnittelun ohjaus 4.5 Asiakirjojen valvonta 4.6 Ostotoiminta 4.7 Ostajan toimittamat tuotteet 4.8 Tuotteen tunnistus ja jäljitettävyys 4.9 Prosessin valvonta 4.10 Tarkastus ja testaus 4.11 Tarkastus-, mittaus- ja testausvälineet 4.12 Tarkastus- ja testaustila 4.13 Poikkeavan tuotteen valvonta 4.14 Korjaavat toimenpiteet 4.15 Käsittely, varastointi, pakkaaminen ja toimittaminen 4.16 Laatutiedostot 4.17 Sisäiset auditoinnit 4.18 Koulutus 4.19 Huolto 4.20 Tilastolliset menetelmät edelleenkään halunnut merkittäviä muutoksia vuonna 2000 julkaistuun standardiin. Kun komitean seuraava virallinen luonnos (committee draft, CD) standar- Jyrki Alanko SFS-EN ISO 9001:2000 Johdanto 1 Soveltamisala 2 Viittaukset 3 Termit ja määritelmät 4 Laadunhallintajärjestelmä 4.1 Yleiset vaatimukset 4.2 Dokumentointia koskevat vaatimukset 5 Johdon vastuu 5.1 Johdon sitoutuminen 5.2 Asiakaslähtöisyys 5.3 Laatupolitiikka 5.4 Suunnittelu 5.5 Vastuut, valtuudet ja viestintä 5.6 Johdon katselmus 6 Resurssienhallinta 6.1 Resurssien varaaminen 6.2 Henkilöresurssit 6.3 Infrastruktuuri 6.4 Työympäristö 7 Tuotteen toteuttaminen 7.1 Tuotteen toteuttamisen suunnittelu 7.2 Asiakkaaseen liittyvät prosessit 7.3 Suunnittelu ja kehittäminen 7.4 Ostotoiminta 7.5 Tuotanto ja palveluiden tuottaminen 7.6 Seuranta- ja mittauslaitteiden ohjaus 8 Mittaus, analysointi ja parantaminen 8.1 Yleistä 8.2 Seuranta ja mittaus 8.3 Poikkeavan tuotteen ohjaus 8.4 Tiedon analysointi 8.5 Parantaminen dista ISO 9001 julkistettiin vuonna 2006, niin havaittiin, että uudesta versiosta oli helposti havaittavissa, että siinä ei ollut yhtään uutta vaatimusta vuoden 2000 versioon verrattuna. Yhtään vaatimusta ei myöskään oltu poistettu. Kuitenkin uusi luonnos sisälsi lukuisan määrän pieniä täsmennyksiä ja muutoksia, osa näistä syntyi ottamalla huomioon ISO TC 176:n tulkintaryhmän antamat tulkinnat jäsenmaiden tekemistä tulkintapyynnöistä. Suomikin vilahti maana, kun yksi ISO TC 176:n kokouksista (SC 2) pidettiin Helsingissä kesäkuussa 2007 SFS:n isännöimänä. Kaiken kaikkiaan ISO TC176:n toimintaan osallistuu tuhansia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Tähän Suomessa pidettyyn kokoukseen osallistui 130 henkilöä 35 eri maasta. Kokouksessa käsiteltiin jäsenten kirjallisesti esittämät muutokset standardiin ISO Näitä muutosesityksiä oli 783 kappaletta. Jokainen muutos käsiteltiin yksilöllisesti ja niistä tarvittaessa äänestettiin. Kokous kesti viikon, samanaikaisesti kokoontui kymmenkunta pienryhmää, joten tällaisen kokouksen hallinnointikin vaatii resursseja, joista Helsingin kokouksessa vastasi siis SFS ry. ISO 9001:n uusi versio saatiin lopullisesti hyväksyttyä marraskuun 14. päivä 2008, suomenkielinen versio SFS-EN ISO 9001 julkistettiin tammikuun 2009 alussa. Yhteinen pohja johtamista käsitteleville standardeille Tämän jälkeen vietettiin taas pitkä aika hiljaiseloa, joskin monet jäsenmaat olivat pettyneitä siihen, että vuoden 2008 muutokset olivat niin kovin pieniä. Työtä tehtiin eri maissa lukuisissa pienryhmissä, hyvinkin eritasoisissa ja -muotoisissa työryhmissä. Lopulta päädyttiin siihen, mitä Suomenkin edustajat olivat jo alkaneen vuosituhannen alkupuolella ehdottaneet, että muodostetaan erilaisille johtamista käsitteleville standardeille yhteinen pohja, johon sitten eri alojen omat erityispiirteet lisätään. Tämä ns. kukkakuvio otettiin siis tulevan työn pohjaksi. Tämä yhteinen pohja julkistettiin ISO Guide 83- nimisessä asiakirjassa. ISO Guide 83:ssa esitetyt periaatteet olivat kuitenkin niin suuri muutos aiempaan, että eräiden maiden oli sitä vaikea tai ainakin vaikeahko hyväksyä. Tätä kuvaa hyvin äänestystulos, kun tämä asiakirja hy- ISO TC 176 koolla Helsingissä kesäkuussa

3 Varsinaiset vaatimukset alkavat siis kohdasta 4, kuten nykyisessäkin standardissa. Kohdille 4 10 on myös jo määritetty alakohdat, jotka ovat seuraavat. väksyttiin. ISOn sääntöjen mukaan tarvitaan vähintään 75 % kannatus äänestykseen osallistuneista, jotta asiakirja hyväksytään. ISO Guide 83 asiakirjan hyväksymistä kannatti 19 ja sitä vastusti kuusi, joten 76 % kannatti hyväksymistä ja asiakirja siis hyväksyttiin. Vastustaneiden joukossa oli mm. USA, Kanada, Ranska ja Saksa, joten ainakin osa jäsenmaista hieman odotteli, kuinka asiassa edetään. Vaikkakin ISO:ssa tasa-arvoa noudatetaan, niin käytännössä eräät maat saattavat olla toisia hieman tasa-arvoisempia Asia eteni kuitenkin ihan sääntöjen mukaan. ISO Guide 83:sta muodostui ISO/IEC Directives, Part 1, Consolidated ISO Supplement. Tämän asiakirjan liitteessä SL (Annex SL) on kerrottu entisen ISO Guide 83:n oleellinen sisältö. Tämä osuus on ISOn käsitteistön mukaan normative eli sitä on noudatettava. Tässä liitteessä määritellään hallintastandardien rakenne, tietyiltä osin identtinen teksti, yleisesti käytettävät käsitteet ja määritelmät. Uusi rakenne Kaikkien uusien hallintajärjestelmästandardien rakenne tulee olemaan siis samanlainen, joten uuden ISO 9001:2015 sisältö tulee koostumaan seuraavista asiakokonaisuuksista: ISO 9001: Scope 2. Normative references 3. Terms and definitions 4. Context of the organization 4.1 Understanding the organization and its context 4.2 Understanding the needs and expectations of interested parties 4.3 Determining the scope of the XXXmanagement system 4.4 XXX management system 5. Leadership 5.1 Leadership and commitment 5.2 Policy 5.3 Organizational roles, responsibilities and authorities 6. Planning 6.1 Actions to address risks and opportunities 6.2 XXX objectives and planning to achieve them 7. Support 7.1 Resources 7.2 Competence 7.3 Awareness 7.4 Communication 7.5 Documented information 8. Operation 8.1 Operational planning and control 9. Performance evaluation 9.1 Monitoring, measurement, analysis and evaluation 9.2 Internal audit 9.3 Management review 10. Improvement 10.1 Nonconformity and corrective action 10.2 Continual improvement Tämän uuden standardin rakenne vaikuttaa huomattavasti johdonmukaisemmalta, kattavammalta ja laajemmalta kuin nykyinen voimassa oleva standardi ISO 9001, esimerkiksi suorituskyvyn arviointi (kohta 9) on keskitetty saman kappaleen alle. ISO/IEC Directives, Part 1, Consolidated ISO Supplement, 2012, liite SL mää- Common high-level structure rittelee myös yhteensä 22 termiä, joita tulee käyttää julkaistavissa hallintajärjestelmästandardeissa. Tämä tulee helpottamaan huomattavasti näiden standardien käyttöä. Eräs näistä termeistä on documented information, joka siis korvaa nykyiset sanat document (asiakirja) ja records (tallenteet). 1. Scope 1. Scope 2. Normative refeences 2. Normative references 3. Terms and definitions 3. Terms and definitions 4. Quality Management System 4. Context of the organization 5. Management responsibility 5. Leadership 6. Resource management 6. Planning 7. Product realization 7. Support 8. Measurement, analysis and improvement 8. Operation Performance evaluation Improvement Artikkellin kirjoittaja tekniikan lisensiaatti Markku Ahlberg, A-Quality Oy, on toiminut 17 vuotta SFS:n laadunhallintakomitean (SFS TK 105) jäsenenä, joista viisi vuotta puheenjohtajana ( ) ja kolme vuotta varapuheenjohtajana ( ). Vuosina Ahlberg toimi puolustusvoimien laatujohtajana ja Suomen edustajana NATO:n laatukomiteassa. 9

4 ISO 9001 uudistus on aloitettu Risto Pulkkanen SFS ISOn tekninen komitea ISO/TC 176 kokoontui viime vuoden marraskuussa Pietariin keskustelemaan laadunhallinnan kansainvälisen standardisoinnin ajankohtaisista teemoista. Tämän hetken keskeisin teema laadunhallinnan standardisointialueella on eittämättä ISO 9001 uudistus, johon Pietarissakin luonnollisesti keskityttiin. Uudistuksen odotusarvosta - ja yleisemminkin laadunhallinnan standardisoinnin maailmanlaajuisesta kiinnostuksesta - kertonee se, että Pietarin kokoukseen osallistui yli 60 kansakuntaa. ISO 9001:n uudistusta tuetaan uudistamalla samanaikaisesti myös standardi ISO Tällä rinnakkaisuudistuksella pyritään varmistamaan, että nämä standardit tukevat toisiaan saumattomasti uudistamisen jälkeenkin. Uudistustyö on nyt siis alkanut ja aktiivisesti käynnissä. Tämä haasteellinen työ jatkuu, kunnes uusi ISO 9001 sekä tätä tukeva ISO 9000 julkaistaan vuonna Todellista ja merkittävää uudistusta vaadittu ISO 9001 uudistusta todellista uudistamista - on vaadittu tämän vaatimusstandardin käyttäjien suulla jo pitkään. Pekingissä, vuoden 2011 ISO/TC 176 kokouksessa myös standardisoimisen asiantuntijoiden puheenvuoroissa vaadittiin, että seuraavan ISO 9001 uudistuksen tulee olla merkittävä. Tänään, sekä standardisoinnin asiantuntijoiden, että standardien käyttäjien toimesta painotetaan, että viimeistään nyt on ISO 9001 uudistettava vastaamaan tämän päivän yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristöä ja -tapoja. Uudistus on nyt aktiivisesti alkanut. Siihen perustetut asiantuntijatyöryhmät ovat asiantuntevalla otteella luoneet sellaisia merkittäviä pohjaselvityksiä, joiden perustalle tuleva uudistus voi tukevasti nojautua. Kehittämistoimet Pietarissa - ISO uudistus Pietarissa, kokoustyöskentelyn aluksi, keskityttiin em. työryhmien ISO 9001 uudistusta valmisteleviin selvityksiin. Työryhmien selvitysten pohjalta julkaistiin ne teemat ja lähtökohdat, joiden perustalle uudistus rakennetaan: Uudistuksen lähtökohdat 1) ISO 9001 vs. Annex SL (Guide 83) - ISO 9001:2008 uudistus tulee istuttaa ISOn hallintajärjestelmästandardiohjeen (ISO/IEC Directives, Part 1 Consolidated ISO Supplement Procedures specific to ISO - Annex SL) mukaiseen rakennepohjaan. Tämä Annex SL ohjaa kaikki ns. Management System standardit tulevaisuudessa saman rakenteen mukaisiksi. 2) User Survey - Standardista ISO 9001 on tehty laaja käyttäjätutkimus, jonka tulokset ovat oleellinen osa uudistustyötä. - Alun perin yksi keskeisistä uudistuksen lähtökohdista oli standardin päivittäminen tämän päivän yritysmaailman käytäntöjä ja toimintaympäristöä vastaavaksi. User Survey tuo vastauksissaan, mukaan uudistustyöhön, käyttäjien arvokkaat näkemykset uudistuksen tarpeista ja kehityskohteista. 3) Recommend changes that may be incorporated into the next revision of Eri lähteistä on kerätty sellaiset keskeiset muutostarpeet, jotka tulee huomioida uudistustyössä. - Tässä yhteydessä esitetään muun muassa erillisen työryhmän luomat uudet laadunhallinnan periaatteet (QMP). 4) Concept Analysis Työ siis jatkuu siten, että uudistetut versiot sekä ISO 9000:stä että ISO 9001:stä julkaistaan syyskuussa vuonna

5 Kokouspaikkana Pietarissa oli park inn -hotelli. - Käsiteanalyysi tuo uudistustyöhön sellaiset keskeisimmät tämän päivän organisaatioiden ja yritysten toimintaympäristössä käytettävät käsitteet, jotka tulee huomioida uudessa, ajanmukaistetussa vaatimusstandardissa ISO Ensimmäinen työluonnos valmiiksi Laadunhallintakomitean ISO/TC 176 alaryhmä SC2/ WG 24 on uudistuksen veturityöryhmä, joka keskittyi Pietarissa valmistelemaan ISO 9001 työluonnosta, WD (Working Draft) dokumenttia, joka julkaistiin Pietarin kokoustyöskentelyn pohjalta joulukuussa. Pietarissa työskenneltiin (WG24) pääasiassa pienryhmissä ja työskentely oli ISO uudistuksen pohjaluonnoksen (SC2/WG24/N10) tarkastelu- ja kehitystyötä. Uudistuksen pohjaluonnosta tarkasteltiin edellä esitettyjen peruslähtökohtien läpi. Koko pohjadokumentti jaettiin osiin vastuuttaen kokouksessa perustetut ns. ad-hoc -pienryhmät tutkimaan omien vastuuotsikoittensa tekstiä ja ottamaan joka tekstin kohdassa huomioon em. uudistuksen lähtökohdat. Neljän otsikko-pienryhmän lisäksi WG 24:lla oli oma koordinaatioryhmä, joka ohjasi WG 24 työskentelyä varmistaen muun muassa, että työskentely eteni pienryhmien kesken samansisältöisesti. Näin edeten koko pohjadokumentti käytiin läpi siten, että ensimmäinen tarkistus lähtökohta-asioiden huomioimisesta oli viikon jälkeen tehty. Tulokset ja jatko Työntäyteisen kokousviikon päätteeksi saatiin uudistettu luonnos ISO 9001:stä. Sihteeristön editointivaiheen jälkeen julkaistiin joulukuussa työluonnos WD. Seuraavaksi WG 24 työryhmä kokoontuu maaliskuussa 2013 Brasiliassa. Tällöin huomioidaan WD-kommentit ja uudistusta kehitetään näiden ja em. uudistuksen lähtökohtien pohjalta. Keväällä, Brasilian kokoustyöskentelyn jälkeen julkaistaan standardiuudistuksesta ensimmäinen komitealuonnos CD 1 (Committee Draft). Tämän luonnoksen (CD 1) kansalliset kommentit huomioidaan ensi marraskuun ISO/TC 176 Plenaryssä. Tämän ja sihteerityöskentelyn jälkeen, keväällä 2014, julkaistaan lausuntoluonnosversio (DIS). Standardin ISO 9001 uudistaminen etenee vauhdilla Standardin ISO 9001 uudistus etenee nyt vauhdilla. Erityisen mielenkiintoista ja tärkeää Pietarin kokouksessa oli nähdä perusteet uudistukselle. Työryhmien toiminta ja lähtöasetelmat vakuuttivat. Uudistuksessa pyritään selvästi huomioimaan järjestelmällisesti ja monitahoisesti keskeiset uudistukseen vaikuttavat seikat. Uudistuksesta näyttää tulevan todellinen. Standardin ISO 9001:2015 odotetaan valmistuessaan vastaavan tämän päivän yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristöä ja niiden nykyaikaisia toimintatapoja. Uudistusyö jatkuu. Joulukuussa julkaistun ns. WD- version kommentointiaika (lähinnä WG 24 -jäsenille suunnattu) ajoittuu kuluvan vuoden alkuun. Tämä on tärkein ajankohta standardien sisältöön vaikuttamiselle, mikä on huomioitu myös kansallisen laadunhallinnan seurantaryhmämme TK 105 alkuvuoden toiminnassa. Pietarissa tuli jälleen kirkkaasti selväksi, että kansalliset seurantaryhmät voivat aktiivisilla toimillaan vaikuttaa ratkaisevasti standardien sisältöön, mutta se vaatii i) jäseniltä aktiivista osallistuimista työkokouksiin ja ii) seurantaryhmiltä perusteltuja muutosehdotuksia työryhmien käsiteltäviksi. Työ siis jatkuu siten, että uudistetut versiot sekä ISO 9000:stä että ISO 9001:stä julkaistaan syyskuussa vuonna Artikkelin kirjoittaja Risto Pulkkanen (puh ) toimii asiantuntijana Standardisoimisliitossa vastaten mm. laadunhallinnan standardisoinnista. 11

ISO 9000:2015 ja ISO 9001:2015 Keskeiset muutokset laadunhallinnan standardeissa

ISO 9000:2015 ja ISO 9001:2015 Keskeiset muutokset laadunhallinnan standardeissa ISO 9000:2015 ja ISO 9001:2015 Keskeiset muutokset laadunhallinnan standardeissa 1.12.2015 Puolustusvoimien logistiikkalaitos SFS TK105 Puolustusvoimien logistiikkalaitos Vastaa Puolustusvoimien materiaalihallinnosta,

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

ISO9001:2015 uudistus ja sen vaikutukset

ISO9001:2015 uudistus ja sen vaikutukset ISO9001:2015 uudistus ja sen vaikutukset PUOLUSTUSVOIMIEN LAADUNVARMISTUSPÄIVÄT 13.-14.4.2016 SFS TK105 Tämän esityksen sisältöä - standardisoinnista yleistä erityisesti ISO 9000 standardien laatimisesta

Lisätiedot

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa 7.2.2014 Eija Mäkinen, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus Kommentointi ja äänestäminen (Suomen seurantaryhmä)

Lisätiedot

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi 16.12.2011 Juha Vartiainen, SFS Tarkoituksena tehdä parempia standardeja yhteisvoimin. Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus

Lisätiedot

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 uudistus*

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 uudistus* Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 uudistus* Risto Suominen / FINAS Ajankohtaista laboratoriorintamalta 4.10.2016 *Huom. Kyseessä on Committee Draft 2. Tässä esityksessä olevat suorat lainaukset ovat

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön

Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön Pentti Vattulainen Kansainvälinen kaukopalvelukonferenssi järjestettiin kolmannentoista kerran Beijingissä viime syksynä. Konferenssi on jo pitkään ollut sisällöltään

Lisätiedot

ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014

ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014 ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014 SISÄLTÖ Projektinhallinnan standardeja Kypsyysmallien ja projektinhallintastandardien historia ISO 21500 standardi ISO 21500 standardin hyötyjä ISO 21500 prosessi

Lisätiedot

SFS-EN ISO 22301 (2014): Yhteiskunnan turvallisuus. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset SFS-seminaari 2015-10-06

SFS-EN ISO 22301 (2014): Yhteiskunnan turvallisuus. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset SFS-seminaari 2015-10-06 SFS-EN ISO 22301 (2014): Yhteiskunnan turvallisuus. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset SFS-seminaari 2015-10-06 Jyrki Lahnalahti 2015-10-05 Versio 1.0 Inspecta Sertifiointi, tarkastus,

Lisätiedot

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen Yksinkertaista. Me autamme. TM Ceriffi Oy Ver 3.0 22.11.2015 Mikko Kettunen UKK, ISO 9001:2015 Usein kysytyt kysymykset ISO 9001 uudistumisesta Mikä on ISO 9001? Milloin uudistus tapahtuu? Mitä muutos

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

ISO-standardien käsittelyvaiheet. Venetekniikkapäivä Juhani Pappila

ISO-standardien käsittelyvaiheet. Venetekniikkapäivä Juhani Pappila ISO-standardien käsittelyvaiheet Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Juhani Pappila Taustaa Huvivenedirektiivi määrittää olennaiset turvallisuusvaatimukset jotka tuotteiden on täytettävä ennen kuin ne voidaan

Lisätiedot

Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne

Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne Eurokoodi 2015 seminaari 10.12.2015 Eurokoodien tilanne Käyttäjälle päin eurokoodien tilanne tulee jatkossa olemaan stabiili, kunnes seuraavan sukupolven eurokoodit

Lisätiedot

Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne

Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne Eurokoodi 2016 seminaari 8.12.2016 Heikki Lilja / Timo Tikanoja Nykyisten eurokoodien tilanne Korjaussivuja ei ole tulossa (AC) Seuraavat muutossivut ovat vielä valmisteilla:

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen SFS - ISO 55000 Standardisarja omaisuuden hallinnalle 6.11.2014 Risto Pulkkanen SFS-ISO 55000-sarja Standardisarjan tarkoitus on auttaa sekä yritysmaailman, että julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin

Lisätiedot

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS-työryhmän kokous 1 (6) JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Aika: 20.8.2013, klo 9:30 11:30 Paikka: Liikennevirasto, Pasila, nh Terminaali Läsnä:

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Hitsauksen standardit

Hitsauksen standardit Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen ja organisaation tuloksellisuus

Turvallisuusjohtaminen ja organisaation tuloksellisuus Mikko Hietanen Turvallisuusjohtaminen ja organisaation tuloksellisuus Trafi SMS-foorumi Tampere, 11.10.2016 Tausta: Kadettikoulu, 1989 1992 Karjalan Lennosto, 1992 2007 MiG-21 F-18 Hornet Koulutus HN-lennonpettaja,

Lisätiedot

Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus Timo Tikanoja

Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus Timo Tikanoja Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus 11.12.2013 Timo Tikanoja Eurokoodi help desk Perustettiin vuonna 2006 eurokoodien käyttöönoton tueksi Toimintaa rahoittavat tällä hetkellä Ympäristöministeriö, Suomen

Lisätiedot

ETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board

ETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board ETJ-SEMINAARI 08.11.2007 ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board JÄRJESTELMÄN RAKENTAMISEN VAIHEET EROANALYYSI ( YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

MTT Vakola Metsäkonestandardisoinnin ajankohtaiskatsaus

MTT Vakola Metsäkonestandardisoinnin ajankohtaiskatsaus MTT Vakola Jukka Pietilä 2014-09-15 MTT Vakola Metsäkonestandardisoinnin ajankohtaiskatsaus Tässä ajankohtaiskatsauksessa käsitellään isojen metsäkoneiden, puunpilkkomakoneiden ja hakkureiden standardisointia.

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere KNX 25 vuotta KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere 1990-1991 EHS EIB Windows 3.0 BatiBus 06.08.1991: http://info.cern.ch/hypertext/www/theproject.html 2 1991-1994 1991: 1. Väyläyhdisti (Siemens)

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Maanantai klo

Maanantai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 18.02.2013 klo 9.00 11.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi 4.11.2014 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Palvelujen tuleva standardisointi Painotus tuotteiden standardisoinnista palvelujen standardisointiin

Lisätiedot

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirj-kulttltk 17 KunL:n 58 :n 2 mom. mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä ja kokouskutsu on saapunut

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Ehdotus: Valmisteluryhmä päättää kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Ehdotus: Valmisteluryhmä päättää kokouksessa käsiteltävistä asioista. ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUS OHJAUS- JA SEURANTARYHMÄN KOKOUS MUISTIO Aika: maanantai 19.9.2016 kello 10.30-12.00 Paikka: Kutsutut: Sokos hotel Lappeen kokoustilat osallistujat erillisen listan mukaan

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello 16-17 Syyslukukausi Elokuu Johtaminen Ammattitutkinto tiimi Tutkintotiimi VS-tiimi Yhteiset palvelut -tiimi Hankkeet Laadunhallinta

Lisätiedot

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä Uolevi Nikula, Tietotekniikan osasto, LTKK, Uolevi.Nikula@lut.fi 13.11.2002 un/tsoft 1 Esityksen sisältö Jatko-opinnot Lisensiaatintutkimus BaRE menetelmä

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON. LAUSUNTO nro 04/2007

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON. LAUSUNTO nro 04/2007 EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON LAUSUNTO nro 04/2007 komission asetuksesta, jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 1702/2003 ilmaalusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus-

Lisätiedot

SFS delegaattivalmennus

SFS delegaattivalmennus SFS delegaattivalmennus ISO/TC 211, CEN/TC 287; paikkatieto Jari Reini 07.02.2014 Sisältö Paikkatieto Standardisointi Miksi? Standardisointi Hyödyt Paikkatiedon standardisointiorganisaatiot Standardien

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Maaperä (CEN/TC 345 ja ISO/TC 190) ja liete (CEN/TC 308 ja ISO/TC 275)

Maaperä (CEN/TC 345 ja ISO/TC 190) ja liete (CEN/TC 308 ja ISO/TC 275) Maaperä (CEN/TC 345 ja ISO/TC 190) ja liete (CEN/TC 308 ja ISO/TC 275) Anneli Joutti/SYKE Kuva: Anja Holmsten/SYKE Maaperän ja lietteiden menetelmät SYKE vastaa kansallisesti neljästä ISOn ja CENin maaperä-

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt 29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Riskienhallinta prosessina ja käytännössä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Jyrki Lahnalahti, tuotepäällikkö

Riskienhallinta prosessina ja käytännössä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Jyrki Lahnalahti, tuotepäällikkö Riskienhallinta prosessina ja käytännössä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Jyrki Lahnalahti, tuotepäällikkö Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda riskienhallinnan teoriaa riskienhallinta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Syövän hoidon parantaminen

Syövän hoidon parantaminen Syövän hoidon parantaminen Cancer Control Joint Action Sakari Karjalainen Helsinki 8.2.2016 Mikä on Cancon? Cancon on syövän hoitoon ja varhaisdiagnostiikkaan keskittyvä EUhanke, jossa Suomen Syöpäyhdistys

Lisätiedot

Biometriikka. Markku Metsämäki, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja

Biometriikka. Markku Metsämäki, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja Biometriikka, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

SESKO-IEC Workshop Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi

SESKO-IEC Workshop Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi SESKO-IEC Workshop 25. 26. 3. 2014 Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi Ohjeita IEC:n ja CENELECin verkkosivuilla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen Tutkimuslääkkeiden GMP Fimea 17.1.2017 Pirjo Hänninen Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva EU:n asetus Regulation (EU) No 536/2014 Hyväksytty 16.4.2014 (voimaan 28.5. 2016) Kumoaa nykyisen lääketutkimusdirektiivin

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tomi Sjöblom LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN LUONTI PIENYRITYKSELLE

Tomi Sjöblom LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN LUONTI PIENYRITYKSELLE Tomi Sjöblom LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN LUONTI PIENYRITYKSELLE Kone- ja tuotantotekniikkan koulutusohjelma 2016 Laadunhallintajärjestelmän luonti pienyritykselle Sjöblom, Tomi Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivä Rovaniemi. Tiemerkintöjen tuotestandardit

Tiemerkintäpäivä Rovaniemi. Tiemerkintöjen tuotestandardit Tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Rovaniemi Tiemerkintöjen tuotestandardit - Standardien syntyprosessi - Tiemerkintöjä koskevien standardien tilanne - -merkintä - FprEN 1871:2010 tiemerkintämateriaalit ja -merkki

Lisätiedot

Standardin EN 1090 revisiosuunnitelmat, aikataulu ja uudet osat keskeisimmät kehityksen alla olevat asiat. Standardoinnin koordinointi & työryhmät

Standardin EN 1090 revisiosuunnitelmat, aikataulu ja uudet osat keskeisimmät kehityksen alla olevat asiat. Standardoinnin koordinointi & työryhmät Standardin EN 1090 revisiosuunnitelmat, aikataulu ja uudet osat keskeisimmät kehityksen alla olevat asiat Standardin EN 1090 suunnitteilla olevat uudet osat Standardin EN 1090 revision aikataulu Oleellisimmat

Lisätiedot

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy

Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO 14051 ISO 14000 -sarjan uudet standardit tutuiksi 30.1. Paula Eskola, Motiva Oy Mikä standardi? Materiaalivirtojen kustannusanalyysi = Material

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2015 COM(2015) 512 final 2015/0241 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta TIR-yleissopimuksen hallinnollisessa komiteassa esitettävästä kannasta TIR-carnet

Lisätiedot

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivä

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivä Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivä 13.4.2016 AQAP2110-uudistus ja GQA-laadunvarmistustoiminta puolustusvoimissa Laadunvarmistusjohtaja Oula Heikkinen, PE LOGOS oula.heikkinen@mil.fi, 0299510934 1.4..2016

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely- ja hallinta. Peruskäsitteet. Syyt aikataulun ja budjetin ylitykseen. TJTA330 Ohjelmistotuotanto

Vaatimusmäärittely- ja hallinta. Peruskäsitteet. Syyt aikataulun ja budjetin ylitykseen. TJTA330 Ohjelmistotuotanto Vaatimusmäärittely- ja hallinta TJTA330 Ohjelmistotuotanto 27.3. Peruskäsitteet Vaatimusten yhteydessä puhutaan yleensä erikseen vaatimusmäärittelystä ja vaatimusten hallinnasta Vaatimusmäärittely on vaatimusten

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen Kunnanhallitus 57 09.03.2015 Valtuusto 8 30.03.2015 Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen 477/00.01.01/2012 Kunnanhallitus 09.03.2015 57 Valmistelija: vs. hallintojohtaja

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Finnan palvelusopimusasioita

Finnan palvelusopimusasioita Finnan palvelusopimusasioita Maria Virtanen Finna-konsortioryhmän kokous 19.5.2016 Ajankohtaista Finnan palvelusopimuksesta 1. Viiden yliopistokirjaston kanssa käydyt keskustelut palvelusopimuksesta 2.

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa Ympäristötilinpitoseminaari 4.12.2012 Sisältö YK:n ympäristötilinpitosuositus (SEEA) EU:n ympäristötilinpitoasetus EU:n asetuksen toimeenpano

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety

Lisätiedot