TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA KANSALLISESTA OHJELMASTA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA KANSALLISESTA OHJELMASTA VUOSILLE 2007 2013"

Transkriptio

1 1 Euroopan unionin TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA KANSALLISESTA OHJELMASTA VUOSILLE Johdanto Tilannekatsaus Suomen rajojen pituus on 3940 km, josta Venäjän vastaista ulkorajaa 1340 km ja 1250 km merirajaa. Yhteensä yli 15 miljoonaa ihmistä vuosittain ylittää Suomen ulkorajat rajanylityspaikkojen kautta: noin 7 miljoonaa henkilöä itäisellä maarajalla, noin 4 miljoonaa henkilöä lentoliikenteessä ja noin 5 miljoonaa henkilöä satamissa. Tilanne muuttui ratkaisevasti joulukuussa 2007, kun lähes kaikesta meriliikenteestä tuli sisärajaliikennettä Viron ja muiden Baltian maiden alkaessa soveltaa Schengenin säännöstöä maa- ja merirajoillaan. Suhteellisesti voimakkaimmin ulkorajaliikenne kasvaa lentoliikenteessä, erityisesti Kaukoidän (Kiina, Intia) vuorojen lisääntyessä. Myös Kaakkois-Suomen kansainvälisten rajanylityspaikkojen liikenne kasvaa selvästi niin matkustaja- kuin erityisesti tavaraliikenteen osalta. Laajasti ottaen, laiton maahantulo suuntautuu Suomeen kolmesta suunnasta: Venäjältä, kaukoidästä sekä EU:n sisärajojen kautta. Vuonna 2006 laittoman maahantulon tilanne säilyi verrattain vakaana. Kaukoidän (Kiina, Intia) lentoreittien voimakas lisääntyminen näkyi laittoman maahantulon ja sellaisen järjestämisen yritysten kasvuna kyseisestä suunnasta. Venäjältä ei todettu laittoman maahantulon paineen merkittävää kasvua. Venäjä on kuitenkin edelleen mahdollinen kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahantulon kauttakulkumaa. Suomen ja Venäjän välinen ulkorajaliikenne kasvoi lievästi edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjän rajan ylitti 6,8 miljoonaa matkustajaa. Ulkorajaliikenteessä matkustajamäärät kasvoivat lentoliikenteessä noin 13 % ja laskivat satamissa 4 %. Vuoden 2006 aikana Suomen Rajavartiolaitoksen esitutkintaan tuli noin 1370 tapausta. Näistä vakavimmat rikokset koskevat laittoman maahantulon järjestämisiä ja ihmissalakuljetusta. Pääosa rikoksista on ratti- ja vesiliikennejuopumuksia sekä väärennysrikoksia. Vuonna 2007 aiemmin mainitut trendit vahvistuivat. Rajanylitysliikenne koko itärajalla on 4 % ja Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 8 % kasvussa. Raskaan liikenteen volyymit kasvavat kaakkoisrajalla tätäkin voimakkaammin. Ulkorajalennoissa kasvua edelliseen vuoteen on yli 13 %, ja Helsingin satamissa (Viro-liikenne) laskua on n. 6 %. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vuosi 2007 näyttää rajaturvallisuuden kannalta edellisten vuosien kaltaiselta, ainakin matkustajamääriin suhteutettuna. Maasto- ja merirajoilla laittomassa maahantulossa ei ole todettu kausivaihtelun lisäksi poikkeavia muutoksia; Venäjän rajavartiopalvelunkin toimintakyky lienee säilynyt kohtuullisen vakaana.

2 Euroopan unionin Viisumien osalta laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan riskien arvioimisen merkitys on tullut viime vuosina viisumihakemusten käsittelyssä yhä keskeisemmäksi harkintakriteeriksi erityisesti niillä alueilla, joilta suuntautuu EU-alueelle paljon laitonta maahanmuuttoa. Viisumihakemusten määrä on viimeisten vuosien aikana kasvanut. Vuonna 2006 Suomen edustustoissa käsiteltiin yhteensä viisumihakemusta, joista hakemusta Venäjällä olevissa edustustoissa. Vuonna 2007 hakemusten kokonaismäärä yltänee lähelle Kielteisten päätösten osuus vaihteli v maittain 0,5-67,7 %:n välillä ja riippuu ennen kaikkea laittoman maahanmuuton riskin korkeudesta eri asemapaikoissa. Suomessa Rajavartiolaitos ja Tulli toimivat yhteistyössä ja tullivirkailijoilla on valtuudet myöntää viisumeita erikseen määritellyissä paikoissa missä Rajavartiolaitos ei ole pysyvästi edustettuna. Tulli myöntää viisumeita pääasiassa satamissa laivojen vaihtomiehistöille. Viisumeita ei myönnetä turisteille tai vastaaville matkustajaryhmille. Tulli on myöntänyt rajatarkastusten ja passintarkastusten yhteydessä vuonna viisumia ja vuodelle 2007 toteutuva arvio on noin 2000 viisumia. Tehtävässään Tulli voi hyödyntää pohjoismaisen poliisi-tulliyhdysmiesverkoston yhteensä 34 yhdysmiehensä kautta saatuja tietoja. Rajavartiolaitos myönsi vuonna 2006 yhteensä 1375 viisumia. 2 Tulevaisuudennäkymiä Venäjän rajavartiopalvelun toimintakyky Suomen vastaisella rajalla säilyy kohtuullisen hyvänä. Varusmiesten käytöstä Luoteisessa rajavartioaluehallinnossa luovuttiin kesällä Sopimuspalkkaisen henkilöstön palkkaamisessa on jonkin verran vaikeuksia. Rajavartiopalvelun reformi on vaikuttanut koko organisaatiorakenteeseen. Rajavartioasemien lukumäärä vastaa pääpiirteissään rajavartioasemien lukumäärää Suomen puolella. Rajavartioasemaverkon mittava karsiminen heikentää rajavalvonnan tasoa maastorajalla siihen asti, kunnes venäläiset saavat ns. korvaavat toimenpiteet täysimääräisesti käyttöön (joukkojen liikkuvuuden lisääminen, rikostorjunnan tehostaminen, tekniikan maksimaalinen hyväksikäyttö jne.). Vaikka rajavartiopalvelu pyrkii pitämään Suomen vastaisen rajansa rauhallisena ja toimivana myös jatkossa, vastuu yhteisen rajan valvonnasta jää enenevästi Suomen rajavartiolaitokselle. Venäjän FSB:n rajavartiopalvelun suurimpina ulkoisina haasteina säilyvät laiton siirtolaisuus, ihmissalakuljetus ja terrorismi. Venäjä jatkaa rajavalvontajärjestelmän rakentamista omille rajoilleen. Rajavartiopalvelun painopiste säilyy etelässä. Pohjois-Kaukasiassa käynnissä oleva mittava rajavartioasemaverkoston rakennusohjelma saadaan Venäjän omien arvioiden mukaan päätökseen vuoden 2008 alussa. Samanaikaisesti uudistamishankkeiden painopistettä siirretään Kazakstanin vastaiselle rajalle. Suomen vastainen rauhallinen ja turvallinen raja jää vähemmälle huomiolle. Suomen ja Venäjän rajaliikenteen kasvu jatkuu henkilöliikenteen osalta lähitulevaisuudessa maltillisena. Kasvusta pääosa syntyy Kaakkois-Suomen suurilla rajanylityspaikoilla. Pohjoisemmilla rajanylityspaikoilla voidaan varautua jopa matkustajamäärien vähenemiseen, mutta muutokset palvelutarjonnassa saattavat kasvattaa paikallisia tilastolukuja nopeastikin. Suomesta Venäjälle ja transitona Suomen kautta vietävän tavaraliikenteen määrä on viimeiset viisi vuotta kasvanut voimakkaasti eikä kasvun taantumista ole näkyvissä. Tämä kehitys on

3 Euroopan unionin samalla johtanut siihen, että Venäjän kaupan logistiikkaketju on tietyiltä osin lähes täysin sellaisten tahojen hallinnassa, joiden riskittömyyden luotettavaan selvittämiseen ei ole riittävästi mahdollisuuksia. Liikenneministeriön arvion mukaan tavaraliikenteen määrä Venäjälle kasvaa kaksinkertaiseksi vuoteen 2012 mennessä, mikä tarkoittaa noin 2500 kuorma-autoa päivässä. Tavaraliikenteen kausittaiset (vuosi, viikko) huiput aikaistuvat ja niiden kesto pitenee. Kymmenien kilometrien rekkajonot Vaalimaalla tulevat jokapäiväisiksi, eikä Suomen puolella mahdollisesti tehtävillä infrastruktuurihankkeilla kyetä juurikaan helpottamaan rekkaliikenteen tai toisaalta henkilöliikenteen tilannetta. Tilanne voi levitä myös pohjoisemmille (Nuijamaa, Imatra ja Niirala) rajanylityspaikoille, missä liikenteen kasvu olisi paikallisesti tällöin prosentuaalisesti erittäin merkittävää ja rekkajonot voivat aiheuttaa muulle liikenteelle ja toiminnalle vielä suurempaa haittaa kuin Vaalimaan suunnassa. Tilanteen pysyvän ratkaisun edellyttämät viranomaisten toiminnan sekä raja-asemien ja tieverkon kapasiteetin merkittävät parannukset Venäjällä eivät ole näköpiirissä. Nykyisin maanteitse kulkevan tavaraliikenteen laajamittaista siirtymistä raiteillekaan ei suunnittelukaudella ole nähtävissä Venäjän suurkaupunkien puutteellisten logististen mahdollisuuksien vuoksi. Venäjän ja EU:n viisumihelpotussopimus ja takaisinottosopimus ovat olleet voimassa kesäkuun alusta 2007 alkaen. Kattava viisumivapaus ei kuitenkaan toteudu lähivuosina. Takaisinottosopimuksen kansallista toimeenpanopöytäkirjaa koskevat Suomen ja Venäjän väliset neuvottelut on aloitettu toukokuussa Venäjän biometristen passien käyttöönotto alkoi vuonna 2006 suppeissa pilottihankkeissa Kaliningradissa ja Moskovassa. Venäjän rajanylityspaikoilla ei ole Moskovaa ja Kaliningradia lukuun ottamatta biometristen passien lukulaitteita. Venäjän suunnitelmien mukaan biometristen passien maanlaajuiseen myöntämiseen alettaisiin vuoteen 2009 mennessä ja biopassien lukulaitteet asennettaisiin kaikille rajanylityspaikoille vuoteen 2008 mennessä. Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen Suomen rajalla voivat olla nähtävissä lähivuosina. Rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämisestä huolimatta Venäjä säilyy laittoman siirtolaisuuden lähtö- ja erityisesti kauttakulkumaana. Venäjällä oleskelee laittomasti miljoonia henkilöitä, joista suurin osa on laittomia työntekijöitä, joille Venäjän harmaa talous tarjoaa toimeentulomahdollisuuden. Osa Venäjällä laittomasti oleskelevista siirtolaisista ja laillisestikin oleskelevista ulkomaalaisista pyrkivät laittomasti länteen. Koska pääsy länteen suoraan itäisen Euroopan kautta vaikeutuu, paine Suomen suuntaan saattaa kasvaa. Laittoman maahantulon paine itärajalla keskittyy rajanylityspaikoille. Maastorajalla uhanalaisimpia alueita ovat suurten rajanylityspaikkojen sivustat. Laittoman maahantulon organisointi itärajalla kehittyy, mutta säilynee kuitenkin luonteeltaan lyhytjänteisempänä kuin kansainvälisessä lentoliikenteessä. Rautatieliikenne (Vainikkala) voi luonteensa ja ulottuvuutensa vuoksi muodostaa tästä poikkeavan kanavan. Sisärajatarkastukset uusien ja vanhojen EU-maiden väliltä poistuivat maa- ja merirajoilla joulukuussa 2007 ja lentoasemilla maaliskuussa Rajatilanteen hallinta edellyttää lähialueen rajaviranomaisten tiiviin yhteistyön jatkamista. Tiedot kunkin maan sisäisestä turvallisuudesta ja sitä vaarantavista ilmiöistä ovat tärkeitä vakauden ylläpidossa. Baltian maiden, erityisesti Viron, liittyminen Schengen-alueeseen voi aiheuttaa merkittävää riskitason kasvua. Viron rajaturvallisuusjärjestelmään suunnitellut muutokset eivät välttämättä edistä Suomenlahden 3

4 Euroopan unionin eteläpuolisella ulkorajaosuudella riittävän valvontakyvyn ylläpitämistä. On varmaa, että kaikkien uusien Schengen-maiden ulkorajan pitävyyttä ja yhteistoimintakykyä tullaan rikollisten toimesta testaamaan. Havaitut aukot hyödynnetään nopeasti ja häikäilemättömästi, ja aiheutunutta vahinkoa voi silloin olla jo myöhäistä korjata. Koska systemaattiset henkilötarkastukset vähentyvät Schengen-alueen laajetessa vuoden 2008 alussa kattamaan myös Baltian maat, voidaan ajoneuvojen rajavalvonnan automatisoinnilla vähentää sisärajojen madaltumisesta aiheutuvia lieveilmiöitä, kuten vakavan rikollisuuden lisääntyneitä liikkumismahdollisuuksia. Osaltaan sisärajojen madaltuminen lisää ulkorajavalvonnan merkitystä koska, kun tavara tai henkilö on kerran päässyt EU:n tai Schengen-alueelle, on tämän liikkumista alueen sisällä aiempaa hankalampi seurata. Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle jatkuu voimakkaana. Yhä suurempi osa siitä on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden järjestämää ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Lentoliikenteessä kasvavan ongelman muodostavat Aasian maat. Finnairin lisätessä Kaukoidän lentovuorojaan kasvaa laittoman maahantulon ja kaikenlaisen rajat ylittävän monialarikollisuuden paine entisestään Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Pääosa organisoidusta laittomasta maahantulosta ulkorajojen yli suuntautuukin Helsinki-Vantaalle, joka on eurooppalaisessakin mittakaavassa merkittävä kaukoidästä suuntautuvan laittoman maahantulon solmukohta. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintatapoja ovat menetelmien nopea vaihteleminen viranomaisten kontrollin välttämiseksi sekä viranomaisiin kohdistuva tiedustelu ja vaikutusyritykset. Vapaa liikkuvuus vaikeuttaa rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa. Sisärajojen yli suuntautuva laiton maahantulo voi olla volyymiltaan suurempaa kuin ulkorajoilla, eikä ole nähtävissä että Schengen-alueella laittomasti oleskelevien tai sinne ulkorajan yli laittomasti saapuvien ulkomaalaisten määrät olisivat vähenemässä. Laiton maahantulo sisärajoillakin liittyy usein muuhun kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Merkittävää käytännön kehittämistyötä edellyttää vielä muotoutumassa oleva EU:n rajaturvallisuusviraston koordinoima operatiivinen rajavalvontayhteistyö. Rajaturvallisuuden kehitystyötä tapahtuu EU:ssa erityisesti tietojärjestelmien ja muiden teknisten järjestelyjen alueella tarkoittaen sekä tiedonvaihdon lisäämistä, uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa ja vanhojen tietojärjestelmien kehittämistä ja käytön laajentamista sekä biometristen tunnisteiden käyttöönottoa sekä näissä järjestelmissä että matkustusasiakirjoissa, mikä asettaa huomattavia vaatimuksia varsinkin rajatarkastusjärjestelyjen teknilliselle kehittämiselle ja uusien järjestelyjen käyttöönotolle. Laajojen eurooppalaisten järjestelmien ja järjestelyjen käyttöönotolla on vaikutusta rajatarkastusten lisäksi koko alueen turvallisuuteen ja kaikkien viranomaisten toimintaan. Suomen valmiuksia lisätä EU:n yhteisiin operaatioihin suunnattavia resursseja tultaneen kokeilemaan tositilanteissakin lähivuosina. Viisumihakemusten osalta kasvava suuntaus jatkunee lähivuosina, koska matkailu lisääntyy edelleen erityisesti Venäjältä, jossa viisumihakemusten suurimpia ruuhkahuippuja ovat juhlapyhien ja lomien viettoon liittyvät sesongit. Myös muista, erityisesti Aasian ja Afrikan maista tehdään yhä enemmän viisumihakemuksia, joiden asianmukainen käsittely asettaa aiempaa enemmän vaatimuksia käsittelyprosessille ja viranomaisten väliselle yhteistyölle. EU:n 4

5 Euroopan unionin yhteisen viisumitietojärjestelmän käyttöönotto tulee parantamaan viisumihakemusten käsittelyedellytyksiä. Viranomaisyhteistyön painopistealueita ovat laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä väärennysrikosten torjunta sekä osallistuminen huumausaineiden salakuljetuksen ja varastetun omaisuuden maastaviennin torjuntaan. 5 Tavoitteet ja strategia Suomen kansallisena tavoitteena on edistää neliportaisen rajaturvallisuusmallin toimivuutta kaikilla tasoilla nykyiseen verrattuna ja samalla tukea EU:n yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän mukaisia tavoitteita. Suomi on valinnut monivuotiseen ohjelmaan painopisteet 1, 3, 4 ja 5 toteuttaakseen neliportaisen rajaturvallisuusmallin eri näkökohdat täysimääräisesti käytännössä. Nämä painopisteet mahdollistavat neliportaisen mallin toteuttamisen kaikilla operatiivisen toiminnan tasoilla. Neliportaisen rajaturvallisuusmallin toimivuutta edistetään kehittämällä edellytyksiä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, kehittämällä edellytyksiä osallistua kansainvälisiin, erityisesti Frontexin koordinoimiin operaatioihin ja kehittämällä edellytyksiä parantaa kansallista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä sekä kehittämällä viisumihakemusten parempaa ja luotettavampaa sekä asiantuntevaa ja samalla sujuvaa käsittelyä edustustoissa sekä vahvistamalla edelleen yhteistyötä muiden Schengen-maiden kanssa. Rajaturvallisuuden ylläpitokyvyn kehittämisen toiminnallisten tavoitteiden toteutuksessa huomioidaan kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö sekä yhteistyölle asetetut velvoitteet. Tällöin kehittämisen keskeisenä tavoitteena on yhteensopivuus, joka mahdollistaa kansalliset ja kansainväliset yhteisoperaatiot sekä keskinäisen tietojenvaihdon. Painopiste 1: Tuetaan Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän asteittaista käyttöönottoa EU:n ulkorajoilla tehtävissä henkilötarkastuksissa ja rajavalvonnassa. Tavoite 1 Rajavalvonnan kehittäminen maarajoilla Rajavartiolaitoksen strategian 2015 rajavalvontaa koskevana tavoitteena on turvata tehokas ja reagointikykyinen rajavalvonta valtakunnallisilla painopistealueilla. Rajaturvallisuus on jatkossakin korkeatasoista. Tavoitteena on turvata reaaliaikaisen tilannekuvan ja riskianalyysin hyödyntäminen rajavalvonnan suunnittelussa, toteutuksessa ja tilanteenmukaisessa toiminnassa strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla. Tavoitteena on myös kohdistaa rajavalvontaa riskianalyyseihin perustuvien suunnitelmien ja vallitsevan tilanteen perusteella rajatapahtumien hallitsemiseksi. Valvontatekniikka, käytössä olevat tietojärjestelmät ja muu välineistö tukevat tehokkaasti rajavalvontaa.

6 Euroopan unionin Rajavalvontaa koskevia kokeiluhankkeita on toteutettu vuosina Hankkeiden tavoitteena oli selvittää, kuinka rajaturvallisuuden ylläpito voitaisiin taata entistä kustannustehokkaammin niin, että rajavalvonnasta voitaisiin irrottaa voimavaroja strategia 2015 mukaisiin kehittämistoimiin. Samalla hankittiin tietoa rajavalvontataktiikan ja menetelmien sekä valvontatekniikan ja muun välineistön kehittämistarpeista. Hankkeissa saatuja tuloksia on jo viety käytäntöön. Kokeiluhankkeiden ja laadittujen selvitysten perusteella rajavalvonnan jatkokehittäminen edellyttää kehittämisohjelman käynnistämistä. Kehittämisohjelman tavoitteena on turvata suunniteltujen rajavalvontatoimenpiteiden täytäntöönpano huomioiden rajatilanne ja siinä olevat uhkat, kansallisen tilanteen kehittyminen sekä Rajavartiolaitoksen käytössä olevat voimavarat. Kehittämisohjelmassa on huomioitava myös lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. Rajavalvonnan kehittämiseksi toteutetaan hanke, jossa luodaan perusta rajavalvonnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Kehittämistavoitteisiin sisältyvät esimerkiksi toimintamenettelyt ja -taktiikat. Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmän päivittäminen, mukaan lukien riskianalyysijärjestelmä. Maarajoilla käynnistetään teknisen valvonnan kehittämishanke, jota ennen nykyistä järjestelmää päivitetään tarvittavin ja tarkoituksenmukaisin osin. Hanke käsittää sekä kiinteiden että siirrettävien järjestelmien kehittämisen. Merialueella käytössä olevaa sensoritekniikkaa uudistetaan. Rajavartiomiesten varustusta ylläpidetään ja kehitetään tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tämä vaatimus koskee kaikkia operatiivisissa tehtävissä toimivia rajavartiomiehiä. Rajavalvonnan liikkuvuuden ja toimintakyvyn parantamiseksi hankitaan vuosittain uusia partioajoneuvoja. Partioajoneuvot varustetaan toimintakyvyn edellyttämällä tavalla, ja ne korvaavat käytöstä poistetut ajoneuvot. Valmiusjoukkueiden varustusta täydennetään tilanteiden hallintakyvyn kehittämiseksi vaativissa ja erityistilanteissa sekä yhteistoimintatilanteissa. Koulutusympäristöä kehitetään tilanteiden hallinnan koulutustarpeiden edellyttämällä tavalla. Toimet toteuttavat erityispainopistettä 1.2, koska ostetun välineistön ja järjestelmien avulla parannetaan yhteentoimivuutta muiden jäsenvaltioiden ja Frontexin kanssa maarajojen valvonnassa. 6 Tavoite 2 Rajatarkastusten kehittäminen Tavoitteena on varmistaa vaatimusten mukaiset rajatarkastukset käyttämällä olemassa olevia voimavaroja, vaikka liikenteen määrä kansainvälisillä rajanylityspaikoilla kasvaa. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuuri, henkilöstövoimavarat ja tekninen varustus on tarkoitus kehittää vastaamaan liikenteen kasvua ja turvallisuusriskejä. Rajatarkastusten laatu ja sujuvuus turvataan kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia rajatarkastusmenetelmiä.

7 7 Euroopan unionin Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. Rajatarkastusten osalta ylläpidetään ja kehitetään biometriikan käytännön soveltamista EU:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti kansallisten viranomaisten kanssa. EU-kansalaisten matkustamista sujuvoitetaan ja kehitetään EU:n ulkorajaliikenteen osalta rakenteellisesti ja teknisesti soveltuvin osin. Turvallisuuskriteerit täyttävä automaattinen rajatarkastus tullaan toteuttamaan EU/ETA/SCH -kansalaisille. Edellytyksenä on uuden biometrisen matkustusasiakirjan käyttö. Toteutusta pilotoidaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla rajatarkastuksissa heinäkuusta 2008 alkaen. Pilottivaiheessa saatujen kokemusten perusteella järjestelmä otetaan toiminnalliseen käyttöön vuonna Rajavartiolaitos valmistautuu ottamaan järjestelmän täysimääräisesti käyttöön myös tärkeimmillä maaulkorajan ylityspaikoilla vuodesta 2010 alkaen. Rikollisiin tarkoituksiin käytettyjen tai rajatarkastustoiminnoissa havaittujen matkustusasiakirjojen väärennöksien ja väärinkäyttötapauksien paljastamista pyritään tehostamaan. Tehostamiskeinona pyritään hyödyntämään biometrisiä tunnisteita. Julkisissa liikennevälineissä toteutettavan rajatarkastuksen laatu ja tarkkuus turvataan korkeatasoisena. Kansainvälisen junaliikenteen käyttämän Suomen raideosuuden viranomaisverkon tiedonsiirtoa pyritään parantamaan katvealueilla tai siirrytään käyttämään muuta datatiedonsiirtoverkkoa online-yhteyden ylläpitämiseksi. Rajanylityspaikoilla käytettävää rajatarkastuslaitteistoa kehitetään henkilö- ja asiakirjakuulutusten havainnoimiseksi sekä asiakirjan aitouden varmistamiseen tarvittavan välineistön osalta. Liikenteenharjoittajilta etukäteen saatavat sähköiset matkustajalistat otetaan käyttöön. Rajanylityspaikkojen teknisiä valvontajärjestelmiä kehitetään ja selvitetään hahmontunnistusohjelmien hyväksikäyttöä; tarkoituksena on hyödyntää kuvallisia henkilökuulutuksia skannaamalla automaattisesti matkustajia osumien löytämiseksi vuodesta 2010 alkaen. Teknisten valvontajärjestelmien kehittämisessä huomioidaan myös LIPRE-järjestelmä. Toimet toteuttavat erityispainopistettä 1.2, koska niissä otetaan huomioon yhteinen yhdennetty riskianalyysi. Tavoite 3 Rajavalvonnan parantaminen merialueella Tavoitteena on tehostaa rajaturvallisuustehtävien suorittamista merirajalla. Tarkoituksena on, että partioveneet suorittavat rajaturvallisuustehtäviä oikea-aikaisesti kaikissa olosuhteissa riskianalyysin edellyttämällä tavalla. Suomen merirajoja valvotaan teknisesti. Tutkat ja kamerat eivät yllä kaikille alueille, ja nämä katvealueet on katettava liikkuvilla valvontayksiköillä. Merialueella liikkuva valvonta toteutetaan vartiolaivoilla, partioveneillä, jääkulkuneuvoilla ja ilmatyynyaluksilla. Koska liikenne Itämerellä lisääntyy, toiminnallisesti pätevä partiovenekanta on keskeinen tekijä uskottavan rajavalvonnan ylläpidolle ja asianmukaiselle laittoman maahanmuuton estämiselle.

8 Euroopan unionin Partiovenekalusto hankittiin 1980-luvulla ja veneet ovat sekä ikänsä että suoritetun kuntoarvioinnin perusteella nopeasti tulossa elinkaarensa päähän. Osille alusten alumiinirungoista on jouduttu tekemään kalliita korjauksia. Lisäksi varaosien saanti on vaikeutumassa, eikä veneiden tekninen suorituskyky enää vastaa tämän päivän toiminnallisia vaatimuksia. Partioveneet ovat tärkein väline merialueiden valvonnassa. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. Partioveneiden korvaaminen uusilla. Uusi partiovenemalli on suunniteltu toimimaan tyypillisillä suomalaisilla rannikkovesillä, mikä takaa toimintakyvyn Itämerellä ja osallistumisen yhteisoperaatioihin. Kansainvälisiin operaatioihin osallistuu lähinnä suurempia partioaluksia, mutta niiden mahdollinen poissaolo on korvattava esim. partioveneillä. Uusien partioveneiden yleinen toimintaperiaate sekä niiden suoritus ja vakiovarusteet on suunniteltu vastaamaan Rajavartiolaitoksen monitahoisten velvollisuuksien asettamia vaatimuksia: rajavalvonta, etsintä- ja pelastuspalvelut ja muut lainvalvontaviranomaisten vaativat operaatiot. Uusilla veneillä korvataan nykyinen vanheneva kalusto. Aluksissa olevan valvontatekniikan päivittäminen. Uusittava välineistö sisältää lämpökameroita, pimeätoimintalaitteita sekä tietoliikenneratkaisuja, jotka mahdollistavat rekisteritietokantojen ja meritilannekuvan käytön. Toimet toteuttavat erityispainopisteitä 1.2 ja 1.3, koska niissä otetaan huomioon yhteisen yhdennetyn riskianalyysin tulokset ja koska ne tehostavat yhteistoimintaa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja osallistumista Frontexin operaatioihin. 8 Tavoite 4 Ilma-aluksilla suoritettavan valvonnan parantaminen Tavoitteena on, että ilma-alukset tehostavat rajaturvallisuustehtävien suorittamista ja tukevat rajavalvontaa ulkorajalla. Ilma-aluksia pitäisi käyttää riskianalyysin edellyttämien rajaturvallisuustehtävien suorittamiseen ja rajavalvonnan täysimääräiseen tukemiseen. Käytössä olevat kaikki kolme AB 206 -helikopteria ovat yli 25 vuotta vanhoja, ja jokaisella niistä on lennetty yli tuntia. Ne ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Käytössä olevat AB 412 -helikopterit ovat osin vanhentuneita eikä niiden laitteisto täytä kaikilta osin Rajavartiolaitoksen lentotehtävien edellyttämiä vaatimuksia. Tekniset viat haittaavat lentotehtävien luotettavaa toteuttamista. Laitteistojen nykyaikaistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä kaikilta osin mahdollista. Partiolennot ovat yksi ulkorajavalvonnan kulmakivistä. Uusien helikopterien ennakoidaan myös osallistuvan kansainväliseen yhteistyöhön. Jopa nykyinen helikopterikalusto osallistuu operaatioihin eri puolilla Eurooppaa.

9 Euroopan unionin Helikopterikaluston uusiminen ja helikoptereiden nykyaikaiset valvonta- ja viestintävälineet varmistavat ja vahvistavat Rajavartiolaitoksen toimintakykyä. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. AB-206 -helikopterien uusiminen. AB 412 -helikopterien uusiminen Helikoptereissa käytettävän valvontatekniikan päivittäminen. Toimet toteuttavat erityispainopisteitä 1.2 ja 1.3, koska niissä otetaan huomioon yhteisen yhdennetyn riskianalyysin tulokset ja koska ne tehostavat yhteistoimintaa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja osallistumista Frontexin operaatioihin. 9 Painopistettä 2 ei ole sisällytetty Suomen monivuotiseen ohjelmaan Painopiste 3: Tuetaan viisumien antamista ja laittoman maahanmuuton torjumista, myös väärien tai väärennettyjen asiakirjojen havaitsemista, lisäämällä jäsenvaltioiden konsulija muiden viranomaisten järjestämää toimintaa kolmansissa maissa. Yhdysmiestoimintaa painopisteen 3 nojalla koskevien toimien tavoitteena on vastata tehokkaammin laittoman maahanmuuton torjunnan haasteisiin yhteistyössä asiaankuuluvien viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa turvaamalla nykyinen yhdysmiesjärjestelmä sekä kehittämällä ja tutkimalla yhdysmiestoimintaa riskianalyysin perusteella. Viisumien käsittelytoimintojen parantamiseen painopisteen 3 nojalla liittyvien toimien tavoitteena on tehostaa yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteisten viisumihakemuskeskusten perustamiseksi. Yhdysmiehiin liittyvät toimet ennakoidaan suoritettaviksi vuosiohjelmien puitteissa ohjelmakaudella Viisumien käsittelytoimintoihin liittyvät toimet ennakoidaan suoritettaviksi vuosiohjelmien puitteissa ohjelmakaudella Tavoite 1 Kansainvälisen yhdysmiesverkoston kehittäminen yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa Yhdysmiesjärjestelmän tarkoituksena on tukea neliportaisessa rajaturvallisuusmallissa ennaltaehkäisevästi laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa yhteistyössä konsuliviranomaisten, liikenteenharjoittajien sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on turvata nykyinen yhdysmiesjärjestelmä. Tarpeen mukaan valmistellaan myös uusien yhdysmiesten nimittämistä. Yhdysmiesten toiminta tukee kaikkien kansallisten viranomaisten toimintaa (poliisi, Tulli, ulkoasiainministeriö ja Maahanmuuttovirasto) sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden toimintaa.

10 10 Euroopan unionin Rajavartiolaitoksen yhdysmiehet ovat osoittautuneet mitä arvokkaimmiksi vahvuuksiksi EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän uloimmalla kehällä. Yhdysmiesten toiminta on kaksijakoista: ensinnäkin heidän tehtävänsä on tukea konsuliviranomaisia viisumihakemusten käsittelyssä käytännön osaamisensa avulla. Lisäksi he pitävät yhteyttä eri elimiin ja organisaatioihin, jotka liittyvät rajat ylittävään lentoliikenteeseen, kuten maakäsittelypalveluihin, lentoyhtiöiden turvallisuus- ja lähtöselvityshenkilöstöön, paikallisiin lainvalvontaviranomaisiin ja luonnollisesti kansainväliseen yhdysmiesten/lehtoyhtiöiden yhteyshenkilöiden verkostoon ja niiden kotiorganisaatioon. Suomalaiset yhdysmiehet estävät laitonta maahanmuuttoa päivittäin. Suoraa vaikutusta laittomaan maahanmuuttovirtaan on vaikea arvioida yksityiskohtaisesti. Joitakin lukuja on saatavilla: vuonna 2007 Suomen konsuliedustustoissa hylättiin noin viisumihakemusta Rajavartiolaitoksen yhdysmiesten suosituksesta. Yhteistyössä muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa Rajavartiolaitoksen yhdysmiehet estivät noin 400 henkilöä pääsemästä Suomeen matkaavaan lentokoneeseen tai muuhun liikennevälineeseen. Yhteisten kansainvälisten yhdysmiesten sijoittaminen keskeisiin asemapaikkoihin kolmansissa maissa (ulkoasiainministeriö, poliisi, Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos). Nykyinen yhdysmiesjärjestelmä turvataan sekä selvitetään mahdollisuudet laajentaa yhdysmiesverkostoa riskianalyysin edellyttämällä tavalla (Rajavartiolaitos). Tavoite 2 Kansallisten viisuminkäsittelytoimintojen kehittäminen keskeisissä konsulaateissa Toimen tarkoituksena on parantaa kansallisia viisuminkäsittelytoimintoja keskeisissä konsulaateissa. Viisumien käsittelyprosessia tehostetaan entisestään hakemusmääriltään suurimmissa Suomen edustustoissa. Tämä koskee erityisesti Venäjällä sijaitsevia Suomen konsulaatteja, Pietarin pääkonsulinvirastoon jätettiin viisumihakemusta vuonna Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja Suomen konsulaatteja. - Turvatekijöiden uusiminen, esim. tiskillä olevat passinlukulaitteet, Internet-hakemukset sekä ajanvarausjärjestelmä ja nopeammat kuvanlukulaitteet tukipalveluissa. - Biometristen tunnisteiden käyttöönotto. - Nykyisen välineistön uusiminen väärien ja väärennettyjen asiakirjojen havaitsemiseksi helpommin. - Hakemusten tehokkaampi käsittely.

11 11 Tavoite 3 kanssa Euroopan unionin Viisuminkäsittelyä koskevan yhteistyön aloittaminen muiden jäsenvaltioiden Tarkoituksena on aloittaa viisuminkäsittelyä koskeva yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa. Edustussopimuksia ja pohjoismaista pilottihanketta käytetään yhteistyön vahvistamiseksi muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tavoitteena on perustaa yhteisiä viisumihakemuskeskuksia. Näihin hankkeisiin osallistuu myöhemmin myös muita jäsenvaltioita. Edustussopimuksiin perustuvat yhteiset viisumihakemuskeskukset aloittavat toimintansa suurlähetystöjen uudistetuissa tiloissa. Edustussopimuksia tehdään sekä uusien että vanhojen Schengen-valtioiden kanssa; suunnitellut asemapaikat ovat Hongkong, Lima, Tunis ja Windhoek. Tavoitteena on käynnistää hanke ensin Petroskoissa Venäjällä. Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja Suomen konsulaatteja. - Edustussopimukset. - Pohjoismainen pilottihanke. Toimet toteuttavat erityispainopistettä 3.2, koska niiden avulla pyritään kehittämään ja perustamaan yhteisiä viisumihakemusten käsittelykeskuksia muiden jäsenvaltioiden kanssa. Painopiste 4: Tuetaan sellaisten tietotekniikkajärjestelmien perustamista, joita ulkorajojen ja viisumien aloilla annettujen yhteisön säädösten täytäntöönpano edellyttää. Painopisteen 4 nojalla ennakoitujen toimien tavoitteena on viisumitietojärjestelmän (VIS) hallittu käyttöönotto sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ylläpito ja kehittäminen. VIS:n hallittua käyttöönottoa sekä SIS:n ylläpitoa ja kehittämistä koskevat toimet ennakoidaan suoritettaviksi painopisteen 4 erityispainopisteiden yhteydessä. Tavoite 1 VIS:n hallittu käyttöönotto VIS:n hallittuun käyttöönottoon liittyvien toimien tarkoituksena on VIS:n aikataulun mukainen kehittäminen ja käyttöönotto yhteisen viisumipolitiikan toteuttamiseksi tehokkaasti ja viisumipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja edustustojen henkilöstöä. Esim. tiskillä olevien passinlukulaitteiden hankinta, Internet-hakemukset sekä ajanvarausjärjestelmä ja nopeammat kuvanlukulaitteet Suomen edustustojen tukipalveluissa. Toimet toteuttavat erityispainopistettä 4.2, koska niiden avulla tähdätään VIS:n käyttöönottoon kansallisella tasolla.

12 12 Euroopan unionin Tavoite 2 SIS:n ylläpito ja kehittäminen Schengenin tietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvien toimien päätavoitteena on SIS II:n täytäntöönpano kansallisella tasolla. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen on annettu tehtäväksi komissiolle 6. päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2424/2001 toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä sekä 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/886/YOS toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä. SIS:n kansallisen kehittämisen tavoitteena on yhdistää järjestelmä Schengenin keskustietojärjestelmään (Central SIS II), korvata nykyinen SIS 1+ -järjestelmä ja varmistaa, että ulkorajavalvonnasta vastaavien viranomaisten käytössä on toimiva ja ajantasainen tietojärjestelmä. Viranomaisista tämä koskee poliisia, Rajavartiolaitosta, Tullia ja maahanmuuttoviranomaisia. Kansallisen tason investoinnit SIS II:n luomiseksi korvaamaan nykyinen SIS 1+ -järjestelmä. Toimet toteuttavat erityispainopistettä 4.1, koska niiden avulla tähdätään toisen sukupolven SISjärjestelmän luomiseen ja SIS 1+ -järjestelmän korvaamiseen kansallisella tasolla. Painopiste 5: Tuetaan ulkorajojen ja viisumien aloilla annettujen yhteisön säädösten, erityisesti Schengenin rajasäännöstön ja EU:n viisumisäännöstön, tosiasiallista ja tehokasta soveltamista. Painopisteen 5 nojalla ennakoitujen koulutusta koskevien toimien tavoitteena on turvata henkilöstön edellytykset osallistua kansainvälisiin operaatioihin. Tavoite 1 Rajavartiomiesten koulutus Tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö suoriutuu rajaturvallisuustehtävistä ensiluokkaisesti. Koulutusjärjestelmää ja koulutuksen edellytyksiä kehitetään entisestään keskittyen ydintoimintoihin. Turvataan korkeatasoinen henkilöstökoulutus, jossa huomioidaan erityisesti kansainväliset velvoitteet koulutuksen yhdenmukaistamisesta ja toiminnan yhteensopivuudesta. Koulutuksella turvataan osaltaan edellytykset osallistua kansainvälisiin operaatioihin. Yksi keskeisistä tavoitteista on parantaa edellytyksiä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Siihen sisältyy luonnollisesti kielikoulutus, mutta vielä tärkeämpi saavutus eurooppalaisessa viitekehyksessä olisi lainvalvontaviranomaisten menettelyjen ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen koulutuksen avulla. Rajavartiolaitos julkisti 2000-luvun alussa aloitteen rajaturvallisuuden parhaita käytäntöjä sisältävän yleisesti hyväksytyn kokoelman

13 Euroopan unionin hyväksymiseksi ja toteuttamiseksi. Samankaltaisten koulutusmoduulien kehittäminen ja toteuttaminen jäsenvaltioissa sekä opiskelijoiden ja kouluttajien vaihto toisiaan vastaavien laitosten välillä edustavat tätä ajatusta, mutta sitä on nyt kehitetty entisestään, jotta toivottu vaikutus virkamiesten ajattelutapaan saataisiin aikaan jo heidän uransa alusta lähtien. Yhteisön lainsäädäntöä koskevan koulutuksen määrä ja laatu on lisääntynyt viime vuosina. Suuntauksen odotetaan jatkuvan. Koko henkilöstö osallistuu jonkinlaiseen eurooppalaisia asioita käsittelevään koulutukseen. Riippuu henkilön uran vaiheesta, mihin tällaisen koulutuksen osiin hän osallistuu ja miten häntä koulutetaan näissä aiheissa. Jopa rajavartiomiesten peruskoulutus sisältää useita kursseja ja koulutustoimia EU:n lainsäädännöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Rajavartiolaitoksen esikunta ja rajavartiostot järjestävät säännöllisiä koulutustilaisuuksia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Koulutusten tavoitteena on parantaa lainvalvontaviranomaisten, konsuliedustustojen ja liikenteenharjoittajien yhteistyötä. Yhdysmiesverkostolla on tärkeä asema koulutettaessa asiaankuuluvia rajaturvallisuudesta ja viisumiasioista vastaavia henkilöitä. Rajavartiolaitos järjestää yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja ulkoasiainministeriön kanssa räätälöityjä koulutustilaisuuksia edustustojen henkilöstölle lähes ympäri maailmaa. Kun Suomen kansallinen lentoyhtiö (Finnair) aloittaa uuden reitin, joka riskianalyysin perusteella saattaa aiheuttaa painetta laittomaan maahanmuuttoon, Rajavartiolaitos huolehtii kyseisen kohteen lentoasemahenkilöstön kouluttamisesta. Henkilöstö kykenee sen jälkeen profiloimaan matkustajat lähtöselvityksen ja koneeseen nousun yhteydessä. Turvataan korkeatasoinen henkilöstökoulutus, jossa huomioidaan erityisesti kansainväliset velvoitteet koulutuksen yhdenmukaistamisesta ja toiminnan yhteensopivuudesta. Oppimisympäristöä parannetaan tilanteenhallinnan koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksen laatua ja arviointimenetelmiä parannetaan. Verkostoitumista koulutuksen ja tutkimuksen aloilla lisätään. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin yhtenäisen tutkintorakenteen luomiseksi ja järjestelmien arviointimekanismien luomiseksi. 13 Tavoite 2 Edustustojen henkilöstön kouluttaminen Tavoitteena on ylläpitää edustustojen viisumiasioista vastaavan henkilöstön ammattitaitoa. Koulutuksen tavoitteena on varmistaa edustustoissa viisumiasioista vastaavan henkilöstön ammattitaito ja työolot. Tavoitteena on parantaa Schengen-alueelle kohdistuvaa ihmiskauppaa ja laitonta maahanmuuttoa torjuvan henkilöstön asiantuntemusta sekä vahvistaa paikallista Schengen-yhteistyötä vastaanottavissa maissa. Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja konsuliedustustoja.

14 14 Euroopan unionin - Suomen edustustojen henkilökunnan kouluttaminen. - Eri maantieteellisten alueiden erityisongelmia koskevan koulutuksen tarjoaminen. - Vakiokurssien yhteydessä järjestettävät kurssit, jotka koskevat hankalien asiakkaiden käsittelyä ja haastattelutekniikoita. - Vastaanottavista maista palkatulle vastaanottohenkilöstölle tarkoitettu kurssi.

15 15 ALUSTAVA RAHOITUSSUUNNITELMA Yhteisön rahoitus Euroopan unionin Monivuotinen ohjelma - Alustava rahoitussuunnitelma Taulukko 1: Yhteisön rahoitus Jäsenvaltio: SUOMI Rahasto: ULKORAJARAHASTO (tuhansia euroja - vallitseva hintataso) TOTAL Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Tekninen apu YHTEENSÄ

16 16 Yleinen rahoitussuunnitelma Euroopan unionin Jäsenvaltio: Suomi Rahasto: Ulkorajarahasto Monivuotinen ohjelma - Alustava rahoitussuunnitelma Taulukko 2: Yleinen rahoitussuunnitelma (tuhansia euroja) TOTAL Yhteisön rahoitus Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 YHTEENSÄ % Yhteisön rahoitus 70,68 % 62,31 % 66,67 % 66,67 % 66,67 % 66,67 % 66,67 % 66,52 %

Kuvaus siitä, miten rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi

Kuvaus siitä, miten rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA OHJELMASTA VUOSILLE 2007 2013; OHJELMAAN VALITUT PAINOPISTEET JA TAVOITTEET NIIDEN ALAISTEN TOIMIEN TOTEUTTAMISEKSI 3. STRATEGIA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2014 COM(2014) 74 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 12/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÖYTÄKIRJA, LIITE IX EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, L 144/22 FI Euroopan unionin virallinen lehti 6.6.2007 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007 2013 osana

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 LÄHETE 2280/20/2011 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 21.12.2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 Valtion talousarviosta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 1 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 25 2 15 1 5 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta Rajatarkastukset

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.12.2011 KOM(2011) 857 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan ulkorajarahaston

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten, eläimistä saatavia

Lisätiedot

KANSALLINEN OHJELMA (SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTO) NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN

KANSALLINEN OHJELMA (SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTO) NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN KANSALLINEN OHJELMA (SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTO) NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN Hallinto- ja valvontajärjestelmistä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset Viranomainen Vastuuviranomain en Viranomaisen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020

Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020 Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020 1 Sisällys 1. JOHDANTO...4 1.1 Yleistä... 4 1.2 Kuvaus ohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista...

Lisätiedot

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen KAUSITYÖ VIISUMIVELVOLLISISTA MAISTA 2016 Luonnonmarjojen poimintatyö Ulkoasiainministeriön ennalta määrittämistä viisumivelvollisista maista tulevien ulkomaalaisten henkilöiden on mahdollista suorittaa

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.9.2015 COM(2015) 439 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 LÄHETE /21/2010.3.2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Oheisena lähetetään tiedoksenne rajavartiolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2009. Rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 SISÄASIAINMINISTERIÖ LÄHETE 2350/21/2008 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö Helsinki 17.12.2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS 2008

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot:

Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot: ESITYS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOA KOSKEVAKSI SUOMEN KANSALLISEKSI OHJELMAKSI 2014 NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN Hallinnointi- ja valvontajärjestelmistä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003

SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003 SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003 EDUSKUNTA Suuri valiokunta EHDOTUS: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN OPERATIIVISEN ULKORAJAYHTEISTYÖN

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 Anne Ihanus Luonnos RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN Johdanto Ehdotetut

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Haagin ohjelman arviointi.

Haagin ohjelman arviointi. Helsinki, 21. kesäkuuta 2006 Hyvä Kollega, Oikeus- ja sisäasiat ovat viime vuosikymmenen aikana olleet keskeisellä sijalla Euroopan unionin yhteistyössä. Euroopan unioni on Amsterdamin sopimuksesta lähtenyt

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 2012-2015

Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 2012-2015 Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 2012-2015 Helsinki 2012 37/2012 Sisäasiainministeriö Kuvailulehti Julkaisun päivämäärä: 17.10.2012 Tekijät: Laittoman maahantulon torjunnan työryhmä (puheenjohtaja

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3)

LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3) LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3) RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2013 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Helsinki 19.5.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 19.5.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 19.5.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Esityksen sisältö Yleistä rahastoista Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (eng. Asulym, Migration and

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012

Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012 Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012 Tullin koulutus riitta.paalanen@.fi 1 Tässä tilaisuudessa: Kerrotaan Tullin koulutustarjonnasta yrityksille ja muille sidosryhmille,

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 631/2011 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 631/2011 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 631/2011 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2011. JAKELU A + F + H + RVLpääll

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2005

RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2005 RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 SISÄASIAINMINISTERIÖ SUUNNITELMA 1425/460/2004 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja- ja meriosasto Helsinki.12.2004 RAJAVARTIOLAITOKSEN

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2005 SISÄLLYSLUETTELO: RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO...1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS...2 JOHDON KATSAUS...2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...4 Toiminnan vaikuttavuus...4 Toiminnallinen

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 LÄHETE 2363/21/2011.3.2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS...

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0026(CNS) 2002/0027(CNS) 14. maaliskuuta 2003 * MIETINTÖLUONNOS komission ehdotuksesta

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot