Kuvaus siitä, miten rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvaus siitä, miten rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA OHJELMASTA VUOSILLE ; OHJELMAAN VALITUT PAINOPISTEET JA TAVOITTEET NIIDEN ALAISTEN TOIMIEN TOTEUTTAMISEKSI 3. STRATEGIA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Kuvaus siitä, miten rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi Suomen kansallisena tavoitteena on edistää neliportaisen rajaturvallisuusmallin toimivuutta kaikilla tasoilla nykyiseen verrattuna ja samalla tukea EU:n yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän mukaisia tavoitteita. Suomi on valinnut painopisteet 1, 3, 4 ja 5 toteuttaakseen neliportaisen rajaturvallisuusmallin eri näkökohdat täysimääräisesti käytännössä. Nämä painopisteet mahdollistavat neliportaisen mallin toteuttamisen kaikilla operatiivisen toiminnan tasoilla. Neliportaisen rajaturvallisuusmallin toimivuutta edistetään kehittämällä edellytyksiä rajaturvallisuuskyvyn ylläpitämiseksi, kehittämällä edellytyksiä osallistua kansainvälisiin, erityisesti Frontexin koordinoimiin operaatioihin ja kehittämällä edellytyksiä parantaa kansallista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, sekä kehittämällä viisumihakemusten luotettavaa, asiantuntevaa ja samalla sujuvaa käsittelyä edustustoissa sekä vahvistamalla edelleen yhteistyötä muiden Schengen-maiden kanssa. Rajaturvallisuuden ylläpitokyvyn kehittämisen toiminnallisten tavoitteiden toteutuksessa huomioidaan kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö sekä niille asetetut velvoitteet. Tällöin kehittämisen keskeisenä tavoitteena on yhteensopivuus, joka mahdollistaa kansalliset ja kansainväliset yhteisoperaatiot sekä keskinäisen tietojenvaihdon. Rajaturvallisuuden ylläpitokyvyn kehittämiseen liittyviä toimia koskevan rajaturvallisuusrahaston rahoituksen arvioidaan olevan 75 % toimen kokonaiskustannuksista. Ennakoidut toimet liittyvät erityispainopisteisiin 1.2 ja Painopiste 1: Tuetaan Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän asteittaista käyttöönottoa EU:n ulkorajoilla tehtävissä henkilötarkastuksissa ja rajavalvonnassa. Tavoite 1 Rajavalvonnan kehittäminen maarajoilla 1

2 Rajavartiolaitoksen strategian 2015 rajavalvontaa koskevana tavoitteena on turvata tehokas ja reagointikykyinen rajavalvonta valtakunnallisilla painopistealueilla. Rajaturvallisuus on jatkossakin korkeatasoista. Tavoitteena on turvata reaaliaikaisen tilannekuvan ja riskianalyysin hyödyntäminen rajavalvonnan suunnittelussa, toteutuksessa ja tilanteenmukaisessa toiminnassa strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla. Tavoitteena on myös kohdistaa rajavalvonta riskianalyysiin perustuvien suunnitelmien mukaisesti ja nykytilanteen mukaisesti sekä hallita rajavälikohtaukset. Valvontatekniikka, käytössä olevat tietojärjestelmät ja muu välineistö tukevat tehokkaasti rajavalvontaa. Rajavalvontaa koskevaa kokeilutoimintaa on toteutettu vuosina Kokeilun tavoitteena on ollut tuottaa perusteita rajaturvallisuuden ylläpitoon entistä kustannustehokkaammin, jotta rajavalvonnasta voidaan irrottaa voimavaroja strategia 2015 mukaisiin kehittämistoimiin. Samalla on tuotettu perusteita rajavalvontataktiikan ja menetelmien sekä valvontatekniikan ja muun välineistön kehittämistarpeisiin. Kokeilussa saatuja tuloksia on jo viety käytäntöön. Kokeilun ja laadittujen selvitysten perusteella rajavalvonnan jatkokehittäminen edellyttää kehittämisohjelman käynnistämistä. Kehittämisohjelman tavoitteena on turvata rajavalvonnan toteutusjärjestelyt huomioiden rajatilanne ja siinä olevat uhkat, kansallisen tilanteen kehittyminen sekä Rajavartiolaitoksen käytössä olevat voimavarat. Kehittämisohjelmassa on huomioitava myös lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. a) Rajavalvonnan kehittämiseksi toteutetaan hanke, jossa määritellään perusta rajavalvonnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Kehittämistavoitteisiin sisältyvät esimerkiksi toimintamenettelyt ja taktiikat. b) Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmän päivittäminen, mukaan lukien riskianalyysijärjestelmä. c) Maarajalla käynnistetään teknisen valvonnan kehittämishanke, jota ennen nyt käytössä olevaa järjestelmää päivitetään tarvittavin ja tarkoituksenmukaisin osin. Hanke käsittää sekä kiinteän että siirrettävien järjestelmien kehittämisen. d) Merialueella käytössä olevaa sensoritekniikkaa uudistetaan. e) Rajavartiomiesten varustusta ylläpidetään ja kehitetään tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisena. Tämä vaatimus koskee kaikkia operatiivisissa tehtävissä toimivia rajavartiomiehiä. f) Rajavalvonnan liikkuvuuden ja operointikyvyn parantamiseksi hankitaan vuosittain uusia partioajoneuvoja. Partioajoneuvot varustetaan operointikyvyn edellyttämällä tavalla käytöstä poistettujen ajoneuvojen korvaamiseksi. g) Tilanteiden hallintakyvyn kehittämiseksi, vaativissa ja 2

3 erityistilanteissa sekä yhteistoimintatilanteissa, valmiusjoukkueiden varustusta täydennetään. h) Koulutusympäristöä kehitetään tilanteiden hallinnan koulutustarpeiden edellyttämällä tavalla. Toimet kattavat erityispainopisteen 1.2, koska ostetun välineistön ja järjestelmien avulla parannetaan yhteentoimivuutta muiden jäsenvaltioiden ja Frontexin kanssa maarajan valvonnassa. käytettävät mittarit: (panos) Rajavalvonnan kehittämishanketta koskevassa esiselvityksessä määritetään perusta rajavalvonnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Selvityksen perusteella laaditaan kattava kehittämisohjelma. Rajaturvallisuuden tietojärjestelmää päivitetään, jotta tilannekuvaa ja riskianalyysiä voidaan hyödyntää tehokkaammin rajaturvallisuustehtävien tukemiseksi. Järjestelmää voidaan pitää perustietojärjestelmänä rajaturvallisuuden vaatimiin tarkoituksiin. Järjestelmän eri moduuleja kehitetään tavalla, jonka ansiosta ne täyttävät paremmin asianmukaisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Myös tilannekuvasta ja operaatioista johtuvat vaatimukset otetaan huomioon. Järjestelmän itsensä toimivuutta parannetaan myös. Kehittäminen alkaa esimääritysvaiheella, joka sisältää parannuksia partioiden tilannetietojen esittämiseen sekä partioiden ja tilannekeskusten välisen viestinnän kehittämisen. Maarajojen teknisen valvonnan kehittämisessä keskitytään nykyisen järjestelmän toimivuuden säilyttämiseen. Rajavartiolaitoksen maarajojen teknillinen valvontajärjestelmä muodostaa integroidun valtakunnallisen järjestelmäkokonaisuuden, joka mahdollistaa teknisen valvonnan joustavan keskittämisen tai hajauttamisen tilanteen mukaan. Järjestelmä sisältää yli 50 erillistä kohdealuetta joissa on yhteensä yli sensoria ja yli 500 valvontakameraa. Alueellinen kattavuus on kuitenkin vain noin 4 % EU:n ulkorajasta (Venäjän vastainen maastoraja). Valvontajärjestelmää kehitetään ottamalla operatiiviseen käyttöön uusinta huipputekniikkaa, kuten langattomat lämpökamerat. Pimeätoimintakykyä, valvonnan kokonaiskattavuutta ja sen toimivuutta parannetaan myös. Merirajojen teknisen valvonnan kehittämisessä keskitytään nykyisen järjestelmän toimivuuden säilyttämiseen ja parantamiseen. Järjestelmää kehitetään parantamalla sen luotettavuutta, mikä tarkoittaa palvelinten määrän kaksinkertaistamista ja tietojen tallennuskyvyn lisäämistä. Toimintaympäristöä parannetaan ja tutkien digitointiyksiköt uusitaan. Merivalvontakameroiden pimeätoimintakykyä parannetaan ja niiden kääntöjalustat uusitaan osittain. Rajavartiomiesten varustusta ylläpidetään ja kehitetään tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisena. Varusteiden on 3

4 mahdollistettava rajavartiomiesten toiminta kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Tämä vaatimus koskee kaikkia operatiivisissa tehtävissä toimivia rajavartiomiehiä. Rajavartiolaitoksella on käytössään yhteensä 312 henkilöautoa, jotka kokoluokaltaan jakautuvat seuraavasti: 84 kpl 5 henkilön henkilöautoja, 164 kpl 7 9 henkilön henkilöautoja, 64 kpl maastohenkilöautoja. Hälytysvarustuksella varustettuja autoja näistä on yhteensä 45. Partioajoneuvot on varustettu viestivälineillä, mutta kykyä tilannekuvan reaaliaikaiseen jakamiseen ja vastaanottamiseen tai monipartiotilanteen johtamiseen ei ole. Partioauton käyttöikä on noin kymmenen vuotta. Maastoliikkuvuutta varten on käytössä 340 moottorikelkkaa, 50 moottoripyörää ja 35 maastoajoneuvoa (mönkijä). Vanhentuneet ajoneuvot poistetaan operatiivisesta käytöstä ja korvataan uusilla liikkuvuuden ja toimintasuorituksen parantamiseksi. Ajoneuvot varustetaan asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti. Valmiusjoukkueita on kuusi (6), yksi kussakin raja- tai merivartiostossa. Niitä on tarkoitus käyttää poikkeuksellisten ja vaativien rajaturvallisuustilanteiden hallintaan. Joukkueita voidaan käyttää kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisoperaatioissa. Valmiusjoukkueiden välineistöä täydennetään. Koulutusympäristöä kehitetään tilanteiden hallinnan koulutustarpeiden edellyttämällä tavalla. (tulos) Parantunut kuva riskeistä ja uhkista. Riskianalyysin laajennettu käyttö rajavalvonnan järjestämisessä ja toiminnassa. Selkeämpi kuva olosuhteista ja toiminnoista ulkorajoilla. Tehostunut kyky suorittaa valvontatoimia alueella. Tehostunut kyky tunnistaa malleja, analysoida suuntauksia ja havaita poikkeavuuksia ja siten ennustaa riskejä. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. Tehostettu tiedonvaihto ja yhteistyö rajavalvontaviranomaisten välillä. Laajempi tietopohja toiminnalliseen päätöksentekoon. vuosittaiset ohjelmat Rajavalvonnan kehittämishankkeen esiselvitys laaditaan vuonna 2008 ja toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi aloitetaan vuonna Tavoitteena on saattaa hanke päätökseen vuonna Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmän päivittäminen, myös riskianalyysijärjestelmän osalta, toteutetaan vuosina Teknisen valvonnan kehittämishanke toteutetaan vuosina

5 Välineistö, mukaan lukien rajavartiomiehille osoitetut ajoneuvot, toimitetaan vuosina Tavoite 2 Rajatarkastusten kehittäminen Tavoitteena on varmistaa vaatimusten mukaiset rajatarkastukset käyttämällä olemassa olevia voimavaroja, vaikka liikenteen määrä kansainvälisissä rajanylityspaikoissa kasvaa. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuuri, henkilöstövoimavarat ja tekninen varustus on tarkoitus kehittää vastaamaan liikenteen kasvua ja turvallisuusriskejä. Rajatarkastusten laatu ja sujuvuus turvataan kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia rajatarkastusmenetelmiä. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. a) Rajatarkastusten osalta ylläpidetään ja kehitetään biometriikan käytännön soveltamista EU:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti kansallisten viranomaisten kanssa. b) EU-kansalaisten matkustamista nopeutetaan ja kehitetään tarvittaessa EU:n ulkorajaliikenteen osalta rakenteellisesti ja teknisesti soveltuvin osin. c) Turvallisuuskriteerit täyttävä automaattinen rajatarkastus tullaan toteuttamaan EU/ETA/SCH -kansalaisille. Edellytyksenä on uuden biometrisen matkustusasiakirjan käyttö. Toteutusta pilotoidaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla rajatarkastuksissa heinäkuusta 2008 alkaen. Pilottivaiheessa saatujen kokemusten perusteella järjestelmä otetaan toiminnalliseen käyttöön vuonna Rajavartiolaitos valmistautuu ottamaan järjestelmän täysimääräisesti käyttöön myös tärkeimmissä maaulkorajan ylityspaikoissa vuodesta 2010 alkaen. d) Rikoksissa käytettyjen tai rajatarkastustoiminnoissa havaittujen matkustusasiakirjojen väärennöksien ja väärinkäyttötapauksien paljastamista pyritään tehostamaan. Tehostamiskeinona pyritään hyödyntämään biometrisiä tunnisteita. e) Liikkuvissa kuljetusvälineissä toteutettavan rajatarkastuksen laatu ja tarkkuus turvataan korkeatasoisena. Kansainvälisen junaliikenteen käyttämän Suomen raideosuuden viranomaisverkon tiedonsiirtoa pyritään parantamaan katvealueilla tai siirrytään käyttämään muuta datatiedonsiirtoverkkoa online-yhteyden ylläpitämiseksi. f) Rajanylityspaikoilla käytettävää rajatarkastuslaitteistoa kehitetään henkilö- ja asiakirjakuulutusten havainnoimiseksi sekä asiakirjan aitouden varmistamiseen tarvittavan välineistön osalta. g) Liikenteenharjoittajilta etukäteen saatavat sähköiset matkustajalistat otetaan käyttöön. 5

6 h) Rajanylityspaikkojen teknistä valvontajärjestelmää kehitetään ja selvitetään hahmontunnistusohjelmien hyväksikäyttöä, joita voidaan hyödyntää kuvallisia henkilökuulutuksia automaattisesti etsien matkustajista vuodesta 2010 alkaen. Teknisten valvontajärjestelmien kehittämisessä huomioidaan myös LIPREjärjestelmä. Toimet kattavat erityispainopisteen 1.2, koska niissä otetaan huomioon yhteinen integroitu riskianalyysi. käytettävät mittarit: (panos) Sormenjälkien vertailu- ja tallennuslaitteistojen testaus, hankinta ja käyttöönotto samanaikaisesti Euroopan keskusviisumitietojärjestelmän (CS-VIS) käyttöönoton kanssa siirtymävaiheen aikataulun mukaisesti. Automaattisen rajatarkastusjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto EU/ETA/SCH-kansalaisille keskeisissä rajanylityspaikoissa. Henkilöille, joilta vaaditaan viisumi, tarkoitetun itsepalvelujärjestelmän suunnittelu ja mahdollinen testaus yhdessä toimittajan kanssa hyödyntämällä saapumiskorttitiedostojen tietokantaa (rajanylitystiedot) ja CS- VIS:iä. Toimintamallin ja välineistön kehittäminen viranomaisten yhteishankkeena tarkastusten suorittamiseksi lujaa liikkuvissa junissa. Työryhmän tehtävänä on luoda ja hyväksyä viestintäkanava kannettavien asiakirjojen lukulaitteiden ja tietokantojen välillä hyödyntämällä mahdollista viranomaisverkkoa tai suojattua julkista verkkoa; tämä mahdollistaisi tiedonhaun ja tallentamisen julkisten viranomaisten tietokantoihin reaaliajassa. Biometristen tietojen käyttö (valokuvat ja sormenjäljet) rajatarkastuksissa Ulkonetin avulla (kansallinen tietokanta, joka on yhteydessä ulkomaalaisia koskeviin ja rajavartioston tietokantoihin) CS-VIS:in osalta, automaattinen tietojenkäsittelyjärjestelmä maahanmuuttoasioissa (UMA) ja SIS II. Kyseisten tietojen käyttö auttaa varmistamaan henkilöllisyyden ja asiakirjan aitouden nopeammin ja luotettavammin. Matkustusasiakirjojen aitoutta tarkastaville yksiköille sekä Rajavartiolaitoksen yhdysmiehille hankitaan uusia laitteistoja, jotta he voivat havaita väärennetyt asiakirjat. Sähköisten matkustajalistojen käyttö etsittäessä taustatietoja matkustajista, jotka ylittävät EU:n ulkorajan. Kyseisten tietojen käyttö edellyttää uuden alueellisen teknologiansiirron käyttöönottoa ja yhteyden avaamista liikenteenharjoittajiin. (tulos) Parantunut kuva riskeistä ja uhkista. Riskianalyysin laajennettu käyttö rajavalvonnan järjestämisessä ja toiminnassa. 6

7 Selkeämpi kuva olosuhteista ja toiminnoista ulkorajoilla. Tehostunut kyky tunnistaa malleja, analysoida suuntauksia ja havaita poikkeavuuksia ja siten ennustaa riskejä. Rajatarkastusten sujuvuus. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. Tehostettu tiedonvaihto ja yhteistyö rajavalvontaviranomaisten välillä. vuosittaiset ohjelmat Henkilöt, joilta edellytetään viisumia, voivat käyttää rajatarkastuksessa itsepalvelujärjestelmää EU:n ulkorajalla vuoteen 2015 mennessä. Sormenjälkien vertailu- ja tallennuslaitteistojen testaus, hankinta ja käyttöönotto vuosina Automaattisen rajatarkastusjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto EU/ETA/SCH-kansalaisille keskeisissä rajanylityspaikoissa vuosina Henkilöille, joilta vaaditaan viisumi, tarkoitetun itsepalvelujärjestelmän suunnittelu ja mahdollinen testaus vuoteen 2015 mennessä. Toimintamallin ja välineistön kehittäminen tarkastusten suorittamiseksi lujaa liikkuvissa junissa vuoteen 2010 mennessä. Biometristen tietojen käyttö (valokuvat ja sormenjäljet) rajatarkastuksissa vuoteen 2010 mennessä. Tarjouskilpailu asiakirjojen lukulaitteista järjestetään vuoteen 2009 mennessä. Sähköisten matkustajalistojen käyttö vuodesta 2009 alkaen. Tavoite 3 Rajavalvonnan parantaminen merialueella Tavoitteena on tehostaa rajaturvallisuustehtävien suorittamista merirajalla. Tarkoituksena on, että partioveneet suorittavat rajaturvallisuustehtäviä oikea-aikaisesti kaikissa olosuhteissa riskianalyysin edellyttämällä tavalla. Suomen merirajoja valvotaan teknisesti. Tutkat ja kamerat eivät yllä kaikille alueille, ja nämä katvealueet on katettava liikkuvilla valvontayksiköillä. Merialueella liikkuva valvonta toteutetaan vartiolaivoilla, partioveneillä, jääkulkuneuvoilla ja ilmatyynyaluksilla. Koska liikenne Itämerellä lisääntyy, toiminnallisesti pätevä partiovenekanta on keskeinen tekijä uskottavan rajavalvonnan ylläpidolle ja asianmukaiselle laittoman maahanmuuton estämiselle. Partiovenekalusto hankittiin 1980-luvulla ja veneet ovat sekä ikänsä että suoritetun kuntoarvioinnin perusteella nopeasti tulossa elinkaarensa päätökseen. Osille alusten alumiinirungoista on 7

8 jouduttu tekemään kalliita korjauksia. Lisäksi varaosien saanti on vaikeutumassa, eikä veneiden tekninen suorituskyky enää vastaa tämän päivän toiminnallisia vaatimuksia. Partioveneet ovat tärkein väline merialueiden valvonnassa. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. a) Partioveneiden korvaaminen uusilla. Uusi partiovenemalli on suunniteltu toimimaan tyypillisillä suomalaisilla rannikkovesillä, mikä takaa toimintakyvyn Itämerellä ja osallistumisen yhteisoperaatioihin. Kansainvälisiin operaatioihin osallistuu lähinnä suurempia partioaluksia, mutta niiden mahdollinen poissaolo on korvattava esim. partioveneillä. Uusien partioveneiden yleinen toimintaperiaate sekä niiden suoritus ja vakiovarusteet on suunniteltu vastaamaan Rajavartiolaitoksen monitahoisten velvollisuuksien asettamia vaatimuksia: rajavalvonta, etsintä- ja pelastuspalvelu ja muut lainvalvontaviranomaisten vaativat operaatiot. Uusilla veneillä korvataan nykyinen vanheneva kalusto. b) Aluksissa olevan valvontatekniikan päivittäminen. Uusittava välineistö sisältää lämpökameroita, pimeätoimintalaitteita sekä tietoliikenneratkaisuja, jotka mahdollistavat rekisteritietokantojen ja meritilannekuvan käytön. Toimet kattavat erityispainopisteet 1.2 ja 1.3, koska niissä otetaan huomioon yhteisen integroidun riskianalyysin tulokset ja koska ne tehostavat yhteistoimintaa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja osallistumista Frontexin operaatioihin. käytettävät mittarit: (panos) Kaikki 21 partiovenettä uusitaan. Valvontatekniikka uusitaan lähinnä partioveneiden osalta. Uusittava välineistö sisältää lämpökameroita, pimeätoimintalaitteita sekä tietoliikenneratkaisuja, jotka mahdollistavat rekisteritietokantojen ja meritilannekuvan käytön. (tulos) Parantunut kuva riskeistä ja uhkista. Selkeämpi kuva olosuhteista ja toiminnoista ulkorajoilla. Tehostunut kyky suorittaa valvontatoimia merialueilla. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. Tehostettu tiedonvaihto ja yhteistyö rajavalvontaviranomaisten välillä. vuosittaiset ohjelmat Partioveneiden uudistushankkeen ensimmäinen vaihe toteutetaan hankkimalla 13 uutta venettä. Ne toimitetaan vuosina

9 2011. Tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät option vielä kahdeksasta partioveneestä, joita koskeva päätös tehdään vuonna Veneet toimitetaan vuosina Valvontatekniikka päivitetään vuosina Tavoite 4 Ilma-aluksilla suoritettavan valvonnan parantaminen Tavoitteena on, että ilma-alukset tehostavat rajavalvontatehtävien suorittamista ja tukevat rajavalvontaa ulkorajalla. Ilma-aluksia pitäisi käyttää riskianalyysin edellyttämien rajavalvontatehtävien suorittamiseen ja rajavalvonnan täysimääräiseen tukemiseen. Käytössä olevat kaikki kolme AB 206 -helikopteria ovat yli 25 vuotta vanhoja ja jokaisella niistä on lennetty yli tuntia. Ne ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Käytössä olevat AB 412 -helikopterit ovat osin vanhentuneita eikä niiden laitteisto täytä kaikilta osin rajavartiolaitoksen lentotehtävien edellyttämiä vaatimuksia. Tekniset viat haittaavat lentotehtävien luotettavaa toteuttamista. Laitteistojen nykyaikaistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä kaikilta osin mahdollista. Partiolennot ovat yksi ulkorajan rajavalvonnan kulmakivistä. Uusien helikopterien ennakoidaan myös osallistuvan kansainväliseen yhteistyöhön. Jopa nykyinen helikopterikalusto osallistuu operaatioihin eri puolilla Eurooppaa. Helikopterikaluston uusiminen varmistaa ja vahvistaa Rajavartiolaitoksen yhteistoimintakykyä niiden nykyaikaisten valvontavälineistöjen ja viestinnän kanssa. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. a) AB-206 -helikopterien uusiminen. b) AB 412 -helikopterien uusiminen. c) Helikoptereissa käytettävän valvontatekniikan päivittäminen. Toimet kattavat erityispainopisteet 1.2 ja 1.3, koska niissä otetaan huomioon yhteisen integroidun riskianalyysin tulokset ja koska ne tehostavat yhteistoimintaa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja osallistumista Frontexin operaatioihin. käytettävät mittarit: (panos) Kaikki AB-206 helikopterit korvataan neljällä yksimoottorisella helikopterilla. Toimiin ryhdytään AB-412 -helikopterien korvaamisen aloittamiseksi. Ilma-aluksissa käytettävä valvontatekniikka uusitaan 9

10 rajaturvallisuustehtävien edellyttämällä tavalla (pimeätoimintakyky, televiestintä, radiojärjestelmä, tutka). (tulos) Parantunut kuva riskeistä ja uhkista. Selkeämpi kuva olosuhteista ja toiminnoista ulkorajoilla. Tehostunut kyky suorittaa valvontatoimia maa- ja merialueilla. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. Tehostettu tiedonvaihto ja yhteistyö rajavalvontaviranomaisten välillä. vuosittaiset ohjelmat Hankinta on määrä tehdä vuonna 2008 ja kolme helikopteria toimitetaan vuonna Kolme helikopteria hankitaan. Tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät option vielä yhdestä helikopterista. Suunnitelmana on aloittaa AB-412 -helikopterien korvaaminen vuonna Uudet helikopterit toimitettaisiin vuosina Ilma-aluksissa käytettävä valvontatekniikka päivitetään vuosina Painopiste 2. Tuetaan EU:n ulkorajojen valvontajärjestelmän ja EU:n jäsenvaltioiden eteläisiä merirajoja varten perustettavan pysyvän eurooppalaisen valvontajärjestelmän kansallisen osien kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Tavoite 1 käytettävät mittarit Investoidaan yhden sellaisen kansallisen koordinointikeskuksen perustamiseen tai parantamiseen, joka koordinoi kaikkien ulkorajavalvontatehtäviä (havaitseminen, tunnistaminen ja toiminta) suorittavien kansallisten viranomaisten toimia ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja pystyy vaihtamaan tietoja muiden jäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten kanssa. Rajavalvonnan pysyvän kansallisen koordinointikeskuksen perustaminen Suomeen (panos) Rajavalvonnan pysyvän, jatkuvasti toiminnassa olevan (24/7- periaatteella toimivan) kansallisen koordinointikeskuksen perustaminen Suomeen. Tämä liittyy Euroopan unionissa käynnissä olevaan Euroopan rajavalvontajärjestelmää (Eurosur) koskevaan hankkeeseen. Sama velvoite koskee myös muita Euroopan unionin jäsenvaltioita. (tulos) Toimien koordinointi tehostuu, ja tilannetietoisuus paranee kansallista rajaturvallisuutta koskevissa viranomaisten toimissa. 10

11 Luodaan kansalliset valmiudet ottaa Euroopan unionin Eurosurjärjestelmä vaiheittain käyttöön. Valmistuttuaan järjestelmä parantaa jäsenvaltioiden ja Frontexin tilannetietoisuutta sekä jäsenvaltioiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Näin järjestelmä parantaa myös kansallista rajaturvallisuutta. (vaikutus) Kansallisen koordinointikeskuksen perustamisen myötä rajavalvonnan parantamista koskevat Euroopan unionin vaatimukset täyttyvät. Ne koskevat muun muassa valmiuksia vaihtaa tietoa muiden jäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten, EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin ja kolmansien maiden vastaavien keskusten kanssa asiaankuuluvalla tasolla. Kansallinen koordinointikeskus parantaa kansallisen rajavalvonnan tilannetietoisuutta sekä rajavalvontatehtäviä suorittavien kansallisten viranomaisten toimien koordinointia. vuosittaiset ohjelmat Vuosiohjelmat Tavoite 2 käytettävät mittarit Investoidaan yhden sellaisen kansallisen valvontajärjestelmän perustamiseen tai parantamiseen, joka kattaa kaikki ulkorajat tai valikoidut ulkorajaosuudet ja mahdollistaa tiedonvälityksen kaikkien ulkorajavalvontaan osallistuvien viranomaisten välillä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Maa- ja merirajojen teknisten valvontajärjestelmien parantaminen ja niihin liittyvien tilannekuvajärjestelmien kehittäminen (panos) Maa- ja merirajojen tilannekuvajärjestelmien kehittäminen (tulos) Rajavalvonnan suunnittelua helpottaa tietojärjestelmä, joka mahdollistaa aikaisempaa tehokkaammin ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvan riskianalyysin käytön. Ajantasainen tilannekuva mahdollistaa rajavalvonnan operatiivisten kenttätoimien hallinnan. (vaikutus) Paremmat edellytykset johtaa ulkorajavalvontaa ja paremmat mahdollisuudet osallistua esimerkiksi Frontexin järjestämiin rajaturvallisuusoperaatioihin 11

12 vuosittaiset ohjelmat Vuosiohjelmat Tavoite 3 käytettävät mittarit Ostetaan ja/tai parannetaan laitteita, joita käytetään rajoilla havaitsemiseen, tunnistamiseen ja toimintaan (esim. ajoneuvoja, aluksia, ilma-aluksia, helikoptereita, tunnistimia, kameroita jne.), sillä ehdolla, että niiden tarpeellisuus on osoitettu selkeästi Euroopan tasolla. Uusien maa- ja merirajojen valvontavälineiden hankkiminen sekä nykyisten välineiden korvaaminen paremmilla ulkorajoilla liikkuvien ajoneuvojen (muiden kuin Rajavartiolaitoksen ajoneuvojen) havaitsemiseksi AB 412 -helikopterien korvaaminen (panos) Vanhojen AB 412 -helikopterien korvaaminen uusilla nykyaikaisilla helikoptereilla Valvontaa varten hankitaan joko täysvarusteltuja RIB-veneitä tai vaihtoehtoisesti 3 5 vuoden leasingsopimuksilla hankitaan samantyyppisiä veneitä, jotka varustetaan myöhemmin. Lisäksi harkitaan suoraa vuokrausta, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että hankinnan kohde käsittää sekä veneiden varustelun että vuokramaksun. (tulos) Erillinen komentokeskus operaatioita varten Helikopterin laskeutumis- ja tankkauspaikka Valmiudet osallistua kansainvälisiin operaatioihin Kehittyneet valvonta- ja yöoperointivalmiudet Parempien rajavalvontavalmiuksien saavuttaminen nykyaikaisten valvonta-antureiden ja tehokkaampien helikopterien käytöllä Viranomaisten välisen yhteistyön paraneminen Kansainvälisille tehtäville asetettujen vaatimusten täyttyminen (vaikutus) Paremmat valmiudet osallistua esimerkiksi Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin Paremmat valmiudet valvoa EU:n meriulkorajoja Kameravalvontalaitteiden käyttäminen satamissa, joissa on vähän liikennettä ja joissa tullilla ei ole pysyvästi henkilökuntaa suorittamassa rajavalvontaa vuosittaiset ohjelmat Vuosiohjelmat

13 3.2 Painopiste 3: Tuetaan viisumien antamista ja laittoman maahanmuuton torjumista, myös väärien tai väärennettyjen asiakirjojen havaitsemista, lisäämällä jäsenvaltioiden konsuli- ja muiden viranomaisten järjestämää toimintaa kolmansissa maissa. Yhdysmiestoimintaa painopisteen 3 nojalla koskevien toimien tavoitteena on vastata tehokkaammin laittoman maahanmuuton torjunnan haasteisiin yhteistyössä asiaankuuluvien viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa turvaamalla nykyinen yhdysmiesjärjestelmä sekä kehittämällä ja tutkimalla yhdysmiestoimintaa riskianalyysin perusteella. Yhdysmiesjärjestelmään liittyviä toimia koskevan rajaturvallisuusrahaston rahoituksen arvioidaan olevan 50 % toimen kokonaiskustannuksista. Viisumien käsittelytoimintojen parantamiseen painopisteen 3 nojalla liittyvien toimien tavoitteena on tehostaa yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteisten viisumihakemusten käsittelykeskusten perustamiseksi. Viisuminkäsittelytoimintoihin liittyviä toimia koskevan rajaturvallisuusrahaston rahoituksen arvioidaan olevan 75 % toimen kokonaiskustannuksista (yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa, viitaten erityispainopisteeseen 3.2) ja 50 % (Schengenin edustusjärjestelyjen kehittäminen). Yhdysmiehiin liittyvät toimet ennakoidaan suoritettaviksi vuosittaisten ohjelmien puitteissa ohjelmakaudella Viisumien käsittelytoimintoihin liittyvät toimet ennakoidaan suoritettaviksi vuosittaisten ohjelmien puitteissa ohjelmakaudella Tavoite 1 Kansainvälisen yhdysmiesverkoston kehittäminen yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa Yhdysmiesjärjestelmän tarkoituksena on tukea neliportaisessa rajaturvallisuusmallissa ennaltaehkäisevästi laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa yhteistoiminnassa konsuliviranomaisten, liikenteenharjoittajien sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on turvata nykyinen yhdysmiesjärjestelmä. Tarpeen mukaan valmistellaan myös uusien yhdysmiesten nimittämistä. Yhdysmiesten toiminta tukee kaikkien kansallisten viranomaisten toimintaa (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö ja Maahanmuuttovirasto) sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen yhdysmiehet ovat osoittautuneet mitä arvokkaimmiksi vahvuuksiksi EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän uloimmassa portaassa. Yhdysmiesten toiminta on kaksijakoista: ensinnäkin heidän tehtävänsä on tukea konsuliviranomaisia viisumihakemusten käsittelyssä käytännön osaamisensa avulla. Lisäksi he pitävät yhteyttä eri elimiin ja organisaatioihin, jotka liittyvät rajat ylittävään lentoliikenteeseen, kuten maakäsittelypalveluihin, lentoyhtiöiden turvallisuus- ja lähtöselvityshenkilöstöön, paikallisiin lainvalvontaviranomaisiin ja luonnollisesti kansainväliseen yhdysmiesten/lehtoyhtiöiden yhteyshenkilöiden verkostoon ja niiden kotiorganisaatioon. 13

14 Suomalaiset yhdysmiehet estävät laitonta maahanmuuttoa päivittäin. Suoraa vaikutusta laittomaan maahanmuuttovirtaan on vaikea arvioida yksityiskohtaisesti. Joitakin lukuja on saatavilla: vuonna 2007 Suomen konsuliedustustoissa hylättiin noin viisumihakemusta Rajavartiolaitoksen yhdysmiesten suosituksesta. Yhteistyössä muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa Rajavartiolaitoksen yhdysmiehet estivät noin 400 henkilöä pääsemästä Suomeen matkaavaan lentokoneeseen tai muuhun liikennevälineeseen. käytettävät mittarit: a) Yhteisten kansainvälisten yhdysmiesten sijoittaminen keskeisiin asemapaikkoihin kolmansissa maissa (ulkoasiainministeriö, poliisi, Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos). b) Nykyinen yhdysmiesjärjestelmä turvataan sekä selvitetään mahdollisuudet laajentaa yhdysmiesverkostoa riskianalyysin edellyttämällä tavalla (Rajavartiolaitos). (panos) Rajavartiolaitos on nimittänyt pysyvän yhdysmiehen Pietarin pääkonsulinvirastoon sekä Moskovan, Pekingin ja Tallinnan suurlähetystöön. Muurmanskin ja Petroskoin konsulaateissa yhdysmiehet toimivat periaatteessa yhden viikon kuukaudessa. Valmistellaan yhteisen yhdysmiehen nimittämistä Addis Abebaan edustamaan useita viranomaisia. (tulos) Tehostunut kyky torjua ennaltaehkäisevästi laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta yhteistoiminnassa konsuliviranomaisten, liikenteenharjoittajien sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. vuosittaiset ohjelmat Yhdysmiesjärjestelmä turvataan toistaiseksi. Arvioitu yhdysmiehen nimittäminen Addis Abebaan vuonna Tavoite 2 Kansallisten viisuminkäsittelytoimintojen kehittäminen keskeisissä konsulaateissa Toimen tarkoituksena on parantaa kansallisia viisuminkäsittelytoimintoja keskeisissä konsulaateissa. Viisumien käsittelyprosessia tehostetaan entisestään hakemusmäärältään suurimmissa Suomen edustustoissa. Tämä koskee erityisesti Venäjällä sijaitsevia Suomen konsulaatteja, Pietarin pääkonsulinvirastoon jätettiin viisumihakemusta vuonna

15 Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja Suomen konsulaatteja. käytettävät mittarit: - Turvatekijöiden uusiminen, esim. tiskillä olevat passien lukulaitteet, Internet-hakemukset sekä -ajanvarausjärjestelmä ja nopeammat kuvanlukulaitteet tukipalveluissa. - Biometristen tunnisteiden käyttöönotto. - Nykyisen välineistön uusiminen väärien ja väärennettyjen asiakirjojen havaitsemiseksi helpommin. - Hakemusten tehokkaampi käsittely. Viisuminkäsittelytoimintojen parantaminen lisää tehokkuutta hakemusmäärältään suurimmissa edustustoissa. Parannukset varmistavat myös toiminnalliset edellytykset, koska biometristen tunnisteiden käyttöönotto vääjäämättä pidentää käsittelyaikoja. Edustustojen valmiuksia havaita laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä estää niitä parannetaan viranomaisyhteistyön, koulutuksen ja teknisten välineiden avulla. Edustustoissa viisumihakemuksia käsittelevän henkilöstön ammattitaitoa kehitetään vastaamaan muuttuvan lainsäädännön, hakijoiden oikeusturvan sekä biometriikan ja tietotekniikan asettamiin uusiin vaatimuksiin. Suomen edustustojen viisumihakemusten käsittelyprosessia tehostetaan edelleen alkaen Venäjällä olevista, hakemusmäärältään suurista edustustoista, jotka toimivat hankkeessa pilottina. vuosittaiset ohjelmat Toimet suoritetaan vuosittaisten ohjelmien puitteissa vuosina Tavoite 3 Viisuminkäsittelyä koskevan yhteistyön aloittaminen muiden jäsenvaltioiden kanssa Toimen tarkoituksena on aloittaa viisuminkäsittelyä koskeva yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa. Edustussopimuksia ja pohjoismaista pilottihanketta käytetään yhteistyön vahvistamiseksi muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tavoitteena on perustaa yhteisiä viisumihakemusten käsittelykeskuksia. Näihin hankkeisiin osallistuu myöhemmin myös muita jäsenvaltioita. Edustussopimuksiin perustuvat yhteiset viisumihakemusten käsittelykeskukset aloittavat toimintansa suurlähetystöjen uudistetuissa tiloissa. Edustussopimuksia tehdään sekä uusien että vanhojen Schengen-valtioiden kanssa; suunnitellut asemapaikat ovat Hong Kong, Lima, Tunis, Windhoek. Tavoitteena on käynnistää 15

16 hanke ensin Petroskoissa Venäjällä. Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja Suomen konsulaatteja. - Edustussopimukset. - Pohjoismainen pilottihanke. Toimet kattavat erityispainopisteen 3.2, koska niiden avulla pyritään kehittämään ja perustamaan yhteisiä viisumihakemusten käsittelykeskuksia muiden jäsenvaltioiden kanssa. käytettävät mittarit: - Kustannussäästöt kaikissa hankkeeseen osallistuvissa jäsenvaltioissa. - Hakemusten tehokas käsittely. - Paikallisessa Schengen-yhteistyössä sovittujen yhteisten hakemusnormien noudattaminen. - Jäsenvaltioiden yhteiset viisumihakemuskeskukset ja edustussopimukset tehostavat osallistuvien jäsenvaltioiden toimintaa. vuosittaiset ohjelmat Toimet suoritetaan vuosittaisten ohjelmien puitteissa vuosina Painopiste 4: Tuetaan sellaisten tietotekniikkajärjestelmien perustamista, joita ulkorajojen ja viisumien aloilla annettujen yhteisön säädösten täytäntöönpano edellyttää. Painopiste 4:n nojalla ennakoitujen toimien tavoitteena on viisumitietojärjestelmän (VIS) hallittu käyttöönotto sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ylläpito ja kehittäminen. VIS:n hallittua käyttöönottoa sekä SIS:n ylläpitoa ja kehittämistä koskevat toimet ennakoidaan suoritettaviksi painopiste 4 erityispainopisteiden yhteydessä. Ulkorajarahaston arvioitu yhteisrahoitus olisi 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista (viitaten erityispainopisteisiin 4.1 ja 4.2). Tavoite 1 VIS:n hallittu käyttöönotto VIS:n hallittuun käyttöönottoon liittyvien toimien tarkoituksena on VIS:n aikataulun mukainen kehittäminen ja käyttöönotto yhteisen viisumipolitiikan toteuttamiseksi tehokkaasti ja viisumipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja edustustojen henkilöstöä. o Esim. tiskillä olevien passien lukulaitteiden hankinta, Internet-hakemukset sekä -ajanvarausjärjestelmä ja nopeammat kuvanlukulaitteet Suomen edustustojen tukipalveluissa. 16

17 Toimet kattavat erityispainopisteen 4.2, koska niiden avulla tähdätään VIS:n käyttöönottoon kansallisella tasolla. käytettävät mittarit: Suunnitellut parannukset sisältävät esim. tiskillä olevat passien lukulaitteet, Internet-hakemukset sekä -ajanvarausjärjestelmän ja nopeammat kuvanlukulaitteet tukipalveluissa. Väärien ja väärennettyjen asiakirjojen havaitsemiseksi helpommin nykyinen välineistö päivitetään vastaamaan uusia vaatimuksia. Viisuminkäsittelytoimintojen parantaminen lisää tehokkuutta edustustoissa, joihin jätetään eniten viisumihakemuksia. Parannukset varmistavat myös toiminnalliset edellytykset, koska biometristen tunnisteiden käyttöönotto vääjäämättä pidentää käsittelyaikoja. vuosittaiset ohjelmat VIS:n hallittuun käyttöönottoon liittyvät toimet ennakoidaan suoritettaviksi vuosittaisten ohjelmien puitteissa ohjelmakaudella Tavoite 2 SIS:n ylläpito ja kehittäminen SIS II:n ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvien toimien päätavoitteena on SIS II:n täytäntöönpano kansallisella tasolla. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen on annettu tehtäväksi komissiolle 6 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2424/2001 toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä sekä 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/886/YOS toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä. SIS II:n kansallisen osan kehittämisen tavoitteena on yhdistää järjestelmä Schengenin keskustietojärjestelmään (Central SIS II), korvata nykyinen SIS 1+ ja varmistaa, että ulkorajavalvonnasta vastaavien viranomaisten käytössä on toimiva ja ajantasainen tietojärjestelmä. Viranomaisista tämä koskee poliisia, Rajavartiolaitosta, tullia ja maahanmuuttoviranomaisia. o Kansallisen tason investoinnit SIS II:n käyttöönottamiseksi korvaamaan nykyisen SIS 1+ -järjestelmän. Toimet kattavat erityispainopisteen 4.1, koska niiden avulla tähdätään toisen sukupolven SIS-järjestelmän luomiseen ja SIS 1+ -järjestelmän korvaamiseen kansallisella tasolla. Osana edellä mainittua Schengenin tietojärjestelmän uusimista 17

18 käytettävät mittarit: meneillään on kansallinen SIS II FI -hanke Central SIS II -järjestelmän kanssa viestivän N.SIS II -järjestelmän toteuttamiseksi. Euroopan komissio organisoi ja hallinnoi Central SIS II -hanketta. Kansallinen valtuuskunta osallistuu muun muassa kaikkiin SIS II -komitean kokouksiin. Järjestelmän käyttäjistä koostuva kansallinen hankeryhmä on vastuussa hankkeen konkreettisista tuloksista. Järjestelmä asennetaan täysin ja asianmukaiset viranomaiset voivat käyttää sitä syksyyn 2009 mennessä. Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on pääsy SIS II -järjestelmään ja sen parempiin ja ajanmukaisempiin toimintoihin. vuosittaiset ohjelmat Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1987/ artiklan mukaan sekä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä annetun neuvoston päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan mukaan neuvosto vahvistaa päivän, josta SIS II järjestelmää koskevia oikeusvälineitä sovelletaan jäsenvaltioissa. Sen jälkeen jäsenvaltiot voivat ryhtyä käyttämään SIS II -järjestelmää. Aikataulu on kuitenkin vielä vahvistamatta. SIS:n ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimet on tarkoitus suorittaa lähinnä vuosina 2007, 2008 ja 2009 vuosittaisten ohjelmien puitteissa, mutta toimia jää toteutettaviksi myös vuosien vuosittaisten ohjelmien puitteissa. Aikataulu riippuu täysin Central SIS II -järjestelmän kehittämisen aikataulusta. Tavoite 3 Sen tukeminen, että kansallisella tasolla perustetaan ja kehitetään yhteisön ulkoraja- ja viisumiasetusten täytäntöönpanon edellyttämiä tietojärjestelmiä Tavoitteena on kehittää uusi kokonaisvaltainen poliisiasiain tietojärjestelmä VITJA, joka toimii myös muiden poliisin ylläpitämien poliisiasiain järjestelmien alustana. Hankkeen tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen tietojärjestelmä poliisin, tullin ja Suomen Rajavartiolaitoksen käyttöön. VITJAtietojärjestelmä tehostaa EU:n ulkorajavalvontaa. VITJAtietojärjestelmä toimii myös EU:n poliisipäälliköiden toimintaryhmän asettamien suuntaviivojen mukaisena työkaluna (13611/09 JAI 616 ENFOPOL 220, ehdotusluonnos Euroopan unionin lainvalvontastrategian sisällöstä ja soveltamisalasta). AFIS-järjestelmän kehittäminen ulkomaiden kansalaisten valvontaa koskeviin tarpeisiin Sormenjälkien automaattinen tunnistusjärjestelmä (AFIS) on tekninen alusta, jossa voi olla useita henkilörekistereitä. Tällä hetkellä AFIS-järjestelmässä toimii kaksi henkilörekisteriä: 18

19 ulkomaalaisten tunnistamisrekisteri ja tuntomerkkirekisteri. Jälkimmäinen sisältää esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ja karkotettujen henkilöiden tunnistustietoja. Ulkomaalaisten tunnistamisrekisteri on AFIS-järjestelmän kautta yhteydessä Eurodac-järjestelmään, mikä mahdollistaa turvapaikanhakijoiden sormenjälkien vertailun Dublin-menettelyssä. AFIS-järjestelmää käyttävät tutkinta- ja maahanmuuttoviranomaiset (poliisi, Rajavartiolaitos, tulli ja Maahanmuuttovirasto). EU:n asetuksen mukaan EU:n kansalaisten perheenjäsenten biometriset oleskeluluvat ja oleskelulupakortit on otettava käyttöön viimeistään loppukeväästä Kaksoishenkilöllisyyksien torjumiseksi näihin biometrisiin asiakirjoihin tallennettuja sormenjälkiä olisi suositeltavaa verrata henkilöiden rekisteröintiä varten perustettuun aiempaan sormenjälkitietokantaan ulkomaalaislain mukaisesti, vaikka EU:n asetuksessa ei tätä vaaditakaan. AFIS-järjestelmää parantamalla voitaisiin luoda tekniset edellytykset verrata ulkomaalaisrekisterissä olevia sormenjälkiä oleskeluluvan haltijoiden sormenjälkiin taikka ulkorajoilla suoritetuissa rajatarkastuksissa tai ulkomaiden kansalaisten valvonnassa otettuihin sormenjälkiin. Oleskeluluvan tai oleskelulupakortin hakijan sormenjälkien vertaaminen koko rekisteriin edellyttää AFIS-järjestelmältä tehokkaampaa tallennus- ja vertaamiskapasiteettia ja kokonaan uusien käyttöliittymien käyttöönottoa. Tarvittavien muutosten toteuttaminen tehostaisi järjestelmää. Uuden kokonaisvaltaisen poliisiasiain tietojärjestelmän kehittäminen poliisin, tullin ja Suomen Rajavartiolaitoksen viranomaisten käyttöön. VITJA-tietojärjestelmä tehostaa EU:n ulkorajavalvontaa, parantaa turvallisuudesta vastaavien viranomaisten (poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen) yhteistyötä, nopeuttaa rikosten ja muiden tapahtumien kirjaamista, parantaa etsintäkuulutustietojen välittämistä ja toimii myös EU:n poliisipäälliköiden toimintaryhmän asettamien suuntaviivojen mukaisena työkaluna (13611/09 JAI 616 ENFOPOL 220, ehdotusluonnos Euroopan unionin lainvalvontastrategian sisällöstä ja soveltamisalasta). VITJA-tietojärjestelmää kehitettäessä on myös kehitettävä integraatioalusta Schengenin tietojärjestelmään (SIS). Kun tietojärjestelmästä tehdään rajatarkastusten yhteydessä hakuja, tarkastettavasta henkilöstä saadaan kattavia tietoja, jos viranomaiset ovat tallentaneet aikaisemmin häntä koskevia tietoja järjestelmään. Integrointialustan kehittäminen VITJA-tietojärjestelmään AFISjärjestelmää varten 19

20 Investointeja EU-PNR-aloitteen kansalliseen täytäntöönpanoon Kansallisen sormenjälkirekisterin kehittäminen, jotta unionin päätöksen 2008/615/YOS (ns. Prüm-päätös) vaatimukset voidaan täyttää määräaikaan 26. elokuuta 2011 mennessä. Tämä edellyttää tarvittavien muutosten tekemistä nykyiseen sormenjälkirekisteriin (AFIS, versio 3.3.), mutta pidemmällä aikavälillä suunnitelmana on siirtyä uuteen AFIS-versioon ja ottaa samalla Prüm-toiminnot käyttöön. käytettävät mittarit VITJA-tietojärjestelmää voidaan pitää Suomen poliisin ylläpitämänä poliisiasiain perustietojärjestelmänä. VITJA-tietojärjestelmä korvaa nykyisen PATJA-tietojärjestelmän, joka toimii Suomessa poliisiasiain perustietojärjestelmänä. VITJA-järjestelmä tehostaa EU:n ulkorajavalvontaa ja parantaa turvallisuudesta vastaavien viranomaisten (poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen) yhteistyötä. VITJA-tietojärjestelmä nopeuttaa rikosten ja muiden tapahtumien kirjaamista ja nopeuttaa etsintäkuulutustietojen välittämistä. Se lisää etsintäkuulutettujen kiinni ottamisen todennäköisyyttä. VITJAjärjestelmä voi lähettää tiedon annetusta etsintäkuulutuksesta automaattisesti Schengenin tietojärjestelmään (SIS). AFIS-järjestelmän päivittäminen ja kehittäminen mahdollistaa ulkomaiden kansalaisten passeihin ja lupiin tallennettujen sormenjälkien vertailun ja parantaa niiden luotettavuutta. Tämä mahdollistaa myös sormenjälkien nopean tunnistamisen, mikä tehostaa tutkintaa. vuosittaiset ohjelmat VITJA-tietojärjestelmän tekninen kehittäminen aloitetaan vuonna Järjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön vuonna VITJA-järjestelmän käyttökoulutus aloitetaan vuonna 2012 Suomen poliisiammattikorkeakoulussa. AFIS-järjestelmää kehitetään seuraavan aikataulun mukaisesti: 2011: Prüm-sopimuksessa ja asiaankuuluvissa neuvoston päätöksissä vahvistettuihin vaatimuksiin perustuvat toiminnot otetaan käyttöön 26. elokuuta 2011 mennessä. Ryhdytään suunnittelemaan käyttöliittymää VITJA-järjestelmään ja tarkastelemaan sitä, millaisia vaatimuksia se asettaa AFISjärjestelmälle : AFIS-järjestelmä päivitetään uuteen versioon 4.2 ja tehdään myös muita parannuksia. Kehitetään käyttöliittymät VITJAjärjestelmään, passien sormenjälkiin, Heko-passiin ja UMA- 20

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2016 COM(2016) 120 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen organisaatio Rajavartiolaitoksen päällikkö ~230 esikunta rajavartioasema merivartioasema

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0333 (NLE) 5728/17 SCH-EVAL 34 SIRIS 18 COMIX 69 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 22/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: LIITTYMISASIAKIRJA, LIITE IX EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 228 479 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla

Lisätiedot

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen KAUSITYÖ VIISUMIVELVOLLISISTA MAISTA 2016 Luonnonmarjojen poimintatyö Ulkoasiainministeriön ennalta määrittämistä viisumivelvollisista maista tulevien ulkomaalaisten henkilöiden on mahdollista suorittaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2014 COM(2014) 74 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2007/0216(COD) 16.7.2008 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-4 Mietintöluonnos (PE405.718v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 596 final 2014/0278 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, L 144/22 FI Euroopan unionin virallinen lehti 6.6.2007 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007 2013 osana

Lisätiedot

14545/15 team/vk/jk 1 DPG

14545/15 team/vk/jk 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2015 (OR. fr) 14545/15 OJ/CONS 70 JAI 917 COMIX 627 ESITYSLISTAEHDOTUS Asia: EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON 3433. istunto (oikeus- ja sisäasiat) Päivä: 3. ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

U 1/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos)

U 1/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Schengenin rajasäännöstön muutos) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0823 (CNS) 15778/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 499 JAIEX 127 JAI 1113 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) 5179/1/01 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) LIMITE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) 5179/1/01 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) LIMITE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) 5179/1/01 REV 1 ADD 1 LIMITE MAR 2 CODEC 13 YHTEINEN KANTA Asia: Yhteinen kanta Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) 12628/00 DCL 1 LIMITE PUBLIC RECH 106 ATO 64 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: ST 12628/00 RESTREINT Päivämäärä: 30.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) 10764/16 N 411 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 30. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 5/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÖYTÄKIRJA, LIITE II EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2014 COM(2014) 438 final 2014/0203 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta, joka koskee oliiviöljyä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

6020/17 team/sj/hmu 1 DG D 1 A

6020/17 team/sj/hmu 1 DG D 1 A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0014 (NLE) 6020/17 SCH-EVAL 52 FRONT 48 COMIX 95 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa Rajaturvallisuusseminaari 6.4.2016 Eversti Vesa Blomqvist Rajavartiolaitos vesa.blomqvist@raja.fi

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/2151(DEC) 14.12.2016 TARKISTUKSET 1-21 Marian Harkin (PE592.088v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.12.2011 KOM(2011) 857 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan ulkorajarahaston

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020

Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020 Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020 1 Sisällys 1. JOHDANTO...4 1.1 Yleistä... 4 1.2 Kuvaus ohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista...

Lisätiedot

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Viranomaistyöryhmän raportti Tiedotustilaisuus 10.2.2014 Ylijohtaja Tuula Varis Työryhmän tehtävistä ja toiminnasta Laaja toimeksianto, jonka ytimessä viranomaisten

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa

AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa Visio 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja Toiminta-ajatus Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003

SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003 SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003 EDUSKUNTA Suuri valiokunta EHDOTUS: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN OPERATIIVISEN ULKORAJAYHTEISTYÖN

Lisätiedot

14322/16 team/eho/kkr 1 DG D 1 A

14322/16 team/eho/kkr 1 DG D 1 A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0227 (NLE) 14322/16 SCH-EVAL 197 FRONT 438 COMIX 744 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot