Kuvaus siitä, miten rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvaus siitä, miten rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA OHJELMASTA VUOSILLE ; OHJELMAAN VALITUT PAINOPISTEET JA TAVOITTEET NIIDEN ALAISTEN TOIMIEN TOTEUTTAMISEKSI 3. STRATEGIA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Kuvaus siitä, miten rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi Suomen kansallisena tavoitteena on edistää neliportaisen rajaturvallisuusmallin toimivuutta kaikilla tasoilla nykyiseen verrattuna ja samalla tukea EU:n yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän mukaisia tavoitteita. Suomi on valinnut painopisteet 1, 3, 4 ja 5 toteuttaakseen neliportaisen rajaturvallisuusmallin eri näkökohdat täysimääräisesti käytännössä. Nämä painopisteet mahdollistavat neliportaisen mallin toteuttamisen kaikilla operatiivisen toiminnan tasoilla. Neliportaisen rajaturvallisuusmallin toimivuutta edistetään kehittämällä edellytyksiä rajaturvallisuuskyvyn ylläpitämiseksi, kehittämällä edellytyksiä osallistua kansainvälisiin, erityisesti Frontexin koordinoimiin operaatioihin ja kehittämällä edellytyksiä parantaa kansallista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, sekä kehittämällä viisumihakemusten luotettavaa, asiantuntevaa ja samalla sujuvaa käsittelyä edustustoissa sekä vahvistamalla edelleen yhteistyötä muiden Schengen-maiden kanssa. Rajaturvallisuuden ylläpitokyvyn kehittämisen toiminnallisten tavoitteiden toteutuksessa huomioidaan kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö sekä niille asetetut velvoitteet. Tällöin kehittämisen keskeisenä tavoitteena on yhteensopivuus, joka mahdollistaa kansalliset ja kansainväliset yhteisoperaatiot sekä keskinäisen tietojenvaihdon. Rajaturvallisuuden ylläpitokyvyn kehittämiseen liittyviä toimia koskevan rajaturvallisuusrahaston rahoituksen arvioidaan olevan 75 % toimen kokonaiskustannuksista. Ennakoidut toimet liittyvät erityispainopisteisiin 1.2 ja Painopiste 1: Tuetaan Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän asteittaista käyttöönottoa EU:n ulkorajoilla tehtävissä henkilötarkastuksissa ja rajavalvonnassa. Tavoite 1 Rajavalvonnan kehittäminen maarajoilla 1

2 Rajavartiolaitoksen strategian 2015 rajavalvontaa koskevana tavoitteena on turvata tehokas ja reagointikykyinen rajavalvonta valtakunnallisilla painopistealueilla. Rajaturvallisuus on jatkossakin korkeatasoista. Tavoitteena on turvata reaaliaikaisen tilannekuvan ja riskianalyysin hyödyntäminen rajavalvonnan suunnittelussa, toteutuksessa ja tilanteenmukaisessa toiminnassa strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla. Tavoitteena on myös kohdistaa rajavalvonta riskianalyysiin perustuvien suunnitelmien mukaisesti ja nykytilanteen mukaisesti sekä hallita rajavälikohtaukset. Valvontatekniikka, käytössä olevat tietojärjestelmät ja muu välineistö tukevat tehokkaasti rajavalvontaa. Rajavalvontaa koskevaa kokeilutoimintaa on toteutettu vuosina Kokeilun tavoitteena on ollut tuottaa perusteita rajaturvallisuuden ylläpitoon entistä kustannustehokkaammin, jotta rajavalvonnasta voidaan irrottaa voimavaroja strategia 2015 mukaisiin kehittämistoimiin. Samalla on tuotettu perusteita rajavalvontataktiikan ja menetelmien sekä valvontatekniikan ja muun välineistön kehittämistarpeisiin. Kokeilussa saatuja tuloksia on jo viety käytäntöön. Kokeilun ja laadittujen selvitysten perusteella rajavalvonnan jatkokehittäminen edellyttää kehittämisohjelman käynnistämistä. Kehittämisohjelman tavoitteena on turvata rajavalvonnan toteutusjärjestelyt huomioiden rajatilanne ja siinä olevat uhkat, kansallisen tilanteen kehittyminen sekä Rajavartiolaitoksen käytössä olevat voimavarat. Kehittämisohjelmassa on huomioitava myös lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. a) Rajavalvonnan kehittämiseksi toteutetaan hanke, jossa määritellään perusta rajavalvonnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Kehittämistavoitteisiin sisältyvät esimerkiksi toimintamenettelyt ja taktiikat. b) Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmän päivittäminen, mukaan lukien riskianalyysijärjestelmä. c) Maarajalla käynnistetään teknisen valvonnan kehittämishanke, jota ennen nyt käytössä olevaa järjestelmää päivitetään tarvittavin ja tarkoituksenmukaisin osin. Hanke käsittää sekä kiinteän että siirrettävien järjestelmien kehittämisen. d) Merialueella käytössä olevaa sensoritekniikkaa uudistetaan. e) Rajavartiomiesten varustusta ylläpidetään ja kehitetään tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisena. Tämä vaatimus koskee kaikkia operatiivisissa tehtävissä toimivia rajavartiomiehiä. f) Rajavalvonnan liikkuvuuden ja operointikyvyn parantamiseksi hankitaan vuosittain uusia partioajoneuvoja. Partioajoneuvot varustetaan operointikyvyn edellyttämällä tavalla käytöstä poistettujen ajoneuvojen korvaamiseksi. g) Tilanteiden hallintakyvyn kehittämiseksi, vaativissa ja 2

3 erityistilanteissa sekä yhteistoimintatilanteissa, valmiusjoukkueiden varustusta täydennetään. h) Koulutusympäristöä kehitetään tilanteiden hallinnan koulutustarpeiden edellyttämällä tavalla. Toimet kattavat erityispainopisteen 1.2, koska ostetun välineistön ja järjestelmien avulla parannetaan yhteentoimivuutta muiden jäsenvaltioiden ja Frontexin kanssa maarajan valvonnassa. käytettävät mittarit: (panos) Rajavalvonnan kehittämishanketta koskevassa esiselvityksessä määritetään perusta rajavalvonnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Selvityksen perusteella laaditaan kattava kehittämisohjelma. Rajaturvallisuuden tietojärjestelmää päivitetään, jotta tilannekuvaa ja riskianalyysiä voidaan hyödyntää tehokkaammin rajaturvallisuustehtävien tukemiseksi. Järjestelmää voidaan pitää perustietojärjestelmänä rajaturvallisuuden vaatimiin tarkoituksiin. Järjestelmän eri moduuleja kehitetään tavalla, jonka ansiosta ne täyttävät paremmin asianmukaisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Myös tilannekuvasta ja operaatioista johtuvat vaatimukset otetaan huomioon. Järjestelmän itsensä toimivuutta parannetaan myös. Kehittäminen alkaa esimääritysvaiheella, joka sisältää parannuksia partioiden tilannetietojen esittämiseen sekä partioiden ja tilannekeskusten välisen viestinnän kehittämisen. Maarajojen teknisen valvonnan kehittämisessä keskitytään nykyisen järjestelmän toimivuuden säilyttämiseen. Rajavartiolaitoksen maarajojen teknillinen valvontajärjestelmä muodostaa integroidun valtakunnallisen järjestelmäkokonaisuuden, joka mahdollistaa teknisen valvonnan joustavan keskittämisen tai hajauttamisen tilanteen mukaan. Järjestelmä sisältää yli 50 erillistä kohdealuetta joissa on yhteensä yli sensoria ja yli 500 valvontakameraa. Alueellinen kattavuus on kuitenkin vain noin 4 % EU:n ulkorajasta (Venäjän vastainen maastoraja). Valvontajärjestelmää kehitetään ottamalla operatiiviseen käyttöön uusinta huipputekniikkaa, kuten langattomat lämpökamerat. Pimeätoimintakykyä, valvonnan kokonaiskattavuutta ja sen toimivuutta parannetaan myös. Merirajojen teknisen valvonnan kehittämisessä keskitytään nykyisen järjestelmän toimivuuden säilyttämiseen ja parantamiseen. Järjestelmää kehitetään parantamalla sen luotettavuutta, mikä tarkoittaa palvelinten määrän kaksinkertaistamista ja tietojen tallennuskyvyn lisäämistä. Toimintaympäristöä parannetaan ja tutkien digitointiyksiköt uusitaan. Merivalvontakameroiden pimeätoimintakykyä parannetaan ja niiden kääntöjalustat uusitaan osittain. Rajavartiomiesten varustusta ylläpidetään ja kehitetään tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisena. Varusteiden on 3

4 mahdollistettava rajavartiomiesten toiminta kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Tämä vaatimus koskee kaikkia operatiivisissa tehtävissä toimivia rajavartiomiehiä. Rajavartiolaitoksella on käytössään yhteensä 312 henkilöautoa, jotka kokoluokaltaan jakautuvat seuraavasti: 84 kpl 5 henkilön henkilöautoja, 164 kpl 7 9 henkilön henkilöautoja, 64 kpl maastohenkilöautoja. Hälytysvarustuksella varustettuja autoja näistä on yhteensä 45. Partioajoneuvot on varustettu viestivälineillä, mutta kykyä tilannekuvan reaaliaikaiseen jakamiseen ja vastaanottamiseen tai monipartiotilanteen johtamiseen ei ole. Partioauton käyttöikä on noin kymmenen vuotta. Maastoliikkuvuutta varten on käytössä 340 moottorikelkkaa, 50 moottoripyörää ja 35 maastoajoneuvoa (mönkijä). Vanhentuneet ajoneuvot poistetaan operatiivisesta käytöstä ja korvataan uusilla liikkuvuuden ja toimintasuorituksen parantamiseksi. Ajoneuvot varustetaan asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti. Valmiusjoukkueita on kuusi (6), yksi kussakin raja- tai merivartiostossa. Niitä on tarkoitus käyttää poikkeuksellisten ja vaativien rajaturvallisuustilanteiden hallintaan. Joukkueita voidaan käyttää kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisoperaatioissa. Valmiusjoukkueiden välineistöä täydennetään. Koulutusympäristöä kehitetään tilanteiden hallinnan koulutustarpeiden edellyttämällä tavalla. (tulos) Parantunut kuva riskeistä ja uhkista. Riskianalyysin laajennettu käyttö rajavalvonnan järjestämisessä ja toiminnassa. Selkeämpi kuva olosuhteista ja toiminnoista ulkorajoilla. Tehostunut kyky suorittaa valvontatoimia alueella. Tehostunut kyky tunnistaa malleja, analysoida suuntauksia ja havaita poikkeavuuksia ja siten ennustaa riskejä. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. Tehostettu tiedonvaihto ja yhteistyö rajavalvontaviranomaisten välillä. Laajempi tietopohja toiminnalliseen päätöksentekoon. vuosittaiset ohjelmat Rajavalvonnan kehittämishankkeen esiselvitys laaditaan vuonna 2008 ja toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi aloitetaan vuonna Tavoitteena on saattaa hanke päätökseen vuonna Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmän päivittäminen, myös riskianalyysijärjestelmän osalta, toteutetaan vuosina Teknisen valvonnan kehittämishanke toteutetaan vuosina

5 Välineistö, mukaan lukien rajavartiomiehille osoitetut ajoneuvot, toimitetaan vuosina Tavoite 2 Rajatarkastusten kehittäminen Tavoitteena on varmistaa vaatimusten mukaiset rajatarkastukset käyttämällä olemassa olevia voimavaroja, vaikka liikenteen määrä kansainvälisissä rajanylityspaikoissa kasvaa. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuuri, henkilöstövoimavarat ja tekninen varustus on tarkoitus kehittää vastaamaan liikenteen kasvua ja turvallisuusriskejä. Rajatarkastusten laatu ja sujuvuus turvataan kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia rajatarkastusmenetelmiä. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. a) Rajatarkastusten osalta ylläpidetään ja kehitetään biometriikan käytännön soveltamista EU:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti kansallisten viranomaisten kanssa. b) EU-kansalaisten matkustamista nopeutetaan ja kehitetään tarvittaessa EU:n ulkorajaliikenteen osalta rakenteellisesti ja teknisesti soveltuvin osin. c) Turvallisuuskriteerit täyttävä automaattinen rajatarkastus tullaan toteuttamaan EU/ETA/SCH -kansalaisille. Edellytyksenä on uuden biometrisen matkustusasiakirjan käyttö. Toteutusta pilotoidaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla rajatarkastuksissa heinäkuusta 2008 alkaen. Pilottivaiheessa saatujen kokemusten perusteella järjestelmä otetaan toiminnalliseen käyttöön vuonna Rajavartiolaitos valmistautuu ottamaan järjestelmän täysimääräisesti käyttöön myös tärkeimmissä maaulkorajan ylityspaikoissa vuodesta 2010 alkaen. d) Rikoksissa käytettyjen tai rajatarkastustoiminnoissa havaittujen matkustusasiakirjojen väärennöksien ja väärinkäyttötapauksien paljastamista pyritään tehostamaan. Tehostamiskeinona pyritään hyödyntämään biometrisiä tunnisteita. e) Liikkuvissa kuljetusvälineissä toteutettavan rajatarkastuksen laatu ja tarkkuus turvataan korkeatasoisena. Kansainvälisen junaliikenteen käyttämän Suomen raideosuuden viranomaisverkon tiedonsiirtoa pyritään parantamaan katvealueilla tai siirrytään käyttämään muuta datatiedonsiirtoverkkoa online-yhteyden ylläpitämiseksi. f) Rajanylityspaikoilla käytettävää rajatarkastuslaitteistoa kehitetään henkilö- ja asiakirjakuulutusten havainnoimiseksi sekä asiakirjan aitouden varmistamiseen tarvittavan välineistön osalta. g) Liikenteenharjoittajilta etukäteen saatavat sähköiset matkustajalistat otetaan käyttöön. 5

6 h) Rajanylityspaikkojen teknistä valvontajärjestelmää kehitetään ja selvitetään hahmontunnistusohjelmien hyväksikäyttöä, joita voidaan hyödyntää kuvallisia henkilökuulutuksia automaattisesti etsien matkustajista vuodesta 2010 alkaen. Teknisten valvontajärjestelmien kehittämisessä huomioidaan myös LIPREjärjestelmä. Toimet kattavat erityispainopisteen 1.2, koska niissä otetaan huomioon yhteinen integroitu riskianalyysi. käytettävät mittarit: (panos) Sormenjälkien vertailu- ja tallennuslaitteistojen testaus, hankinta ja käyttöönotto samanaikaisesti Euroopan keskusviisumitietojärjestelmän (CS-VIS) käyttöönoton kanssa siirtymävaiheen aikataulun mukaisesti. Automaattisen rajatarkastusjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto EU/ETA/SCH-kansalaisille keskeisissä rajanylityspaikoissa. Henkilöille, joilta vaaditaan viisumi, tarkoitetun itsepalvelujärjestelmän suunnittelu ja mahdollinen testaus yhdessä toimittajan kanssa hyödyntämällä saapumiskorttitiedostojen tietokantaa (rajanylitystiedot) ja CS- VIS:iä. Toimintamallin ja välineistön kehittäminen viranomaisten yhteishankkeena tarkastusten suorittamiseksi lujaa liikkuvissa junissa. Työryhmän tehtävänä on luoda ja hyväksyä viestintäkanava kannettavien asiakirjojen lukulaitteiden ja tietokantojen välillä hyödyntämällä mahdollista viranomaisverkkoa tai suojattua julkista verkkoa; tämä mahdollistaisi tiedonhaun ja tallentamisen julkisten viranomaisten tietokantoihin reaaliajassa. Biometristen tietojen käyttö (valokuvat ja sormenjäljet) rajatarkastuksissa Ulkonetin avulla (kansallinen tietokanta, joka on yhteydessä ulkomaalaisia koskeviin ja rajavartioston tietokantoihin) CS-VIS:in osalta, automaattinen tietojenkäsittelyjärjestelmä maahanmuuttoasioissa (UMA) ja SIS II. Kyseisten tietojen käyttö auttaa varmistamaan henkilöllisyyden ja asiakirjan aitouden nopeammin ja luotettavammin. Matkustusasiakirjojen aitoutta tarkastaville yksiköille sekä Rajavartiolaitoksen yhdysmiehille hankitaan uusia laitteistoja, jotta he voivat havaita väärennetyt asiakirjat. Sähköisten matkustajalistojen käyttö etsittäessä taustatietoja matkustajista, jotka ylittävät EU:n ulkorajan. Kyseisten tietojen käyttö edellyttää uuden alueellisen teknologiansiirron käyttöönottoa ja yhteyden avaamista liikenteenharjoittajiin. (tulos) Parantunut kuva riskeistä ja uhkista. Riskianalyysin laajennettu käyttö rajavalvonnan järjestämisessä ja toiminnassa. 6

7 Selkeämpi kuva olosuhteista ja toiminnoista ulkorajoilla. Tehostunut kyky tunnistaa malleja, analysoida suuntauksia ja havaita poikkeavuuksia ja siten ennustaa riskejä. Rajatarkastusten sujuvuus. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. Tehostettu tiedonvaihto ja yhteistyö rajavalvontaviranomaisten välillä. vuosittaiset ohjelmat Henkilöt, joilta edellytetään viisumia, voivat käyttää rajatarkastuksessa itsepalvelujärjestelmää EU:n ulkorajalla vuoteen 2015 mennessä. Sormenjälkien vertailu- ja tallennuslaitteistojen testaus, hankinta ja käyttöönotto vuosina Automaattisen rajatarkastusjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto EU/ETA/SCH-kansalaisille keskeisissä rajanylityspaikoissa vuosina Henkilöille, joilta vaaditaan viisumi, tarkoitetun itsepalvelujärjestelmän suunnittelu ja mahdollinen testaus vuoteen 2015 mennessä. Toimintamallin ja välineistön kehittäminen tarkastusten suorittamiseksi lujaa liikkuvissa junissa vuoteen 2010 mennessä. Biometristen tietojen käyttö (valokuvat ja sormenjäljet) rajatarkastuksissa vuoteen 2010 mennessä. Tarjouskilpailu asiakirjojen lukulaitteista järjestetään vuoteen 2009 mennessä. Sähköisten matkustajalistojen käyttö vuodesta 2009 alkaen. Tavoite 3 Rajavalvonnan parantaminen merialueella Tavoitteena on tehostaa rajaturvallisuustehtävien suorittamista merirajalla. Tarkoituksena on, että partioveneet suorittavat rajaturvallisuustehtäviä oikea-aikaisesti kaikissa olosuhteissa riskianalyysin edellyttämällä tavalla. Suomen merirajoja valvotaan teknisesti. Tutkat ja kamerat eivät yllä kaikille alueille, ja nämä katvealueet on katettava liikkuvilla valvontayksiköillä. Merialueella liikkuva valvonta toteutetaan vartiolaivoilla, partioveneillä, jääkulkuneuvoilla ja ilmatyynyaluksilla. Koska liikenne Itämerellä lisääntyy, toiminnallisesti pätevä partiovenekanta on keskeinen tekijä uskottavan rajavalvonnan ylläpidolle ja asianmukaiselle laittoman maahanmuuton estämiselle. Partiovenekalusto hankittiin 1980-luvulla ja veneet ovat sekä ikänsä että suoritetun kuntoarvioinnin perusteella nopeasti tulossa elinkaarensa päätökseen. Osille alusten alumiinirungoista on 7

8 jouduttu tekemään kalliita korjauksia. Lisäksi varaosien saanti on vaikeutumassa, eikä veneiden tekninen suorituskyky enää vastaa tämän päivän toiminnallisia vaatimuksia. Partioveneet ovat tärkein väline merialueiden valvonnassa. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. a) Partioveneiden korvaaminen uusilla. Uusi partiovenemalli on suunniteltu toimimaan tyypillisillä suomalaisilla rannikkovesillä, mikä takaa toimintakyvyn Itämerellä ja osallistumisen yhteisoperaatioihin. Kansainvälisiin operaatioihin osallistuu lähinnä suurempia partioaluksia, mutta niiden mahdollinen poissaolo on korvattava esim. partioveneillä. Uusien partioveneiden yleinen toimintaperiaate sekä niiden suoritus ja vakiovarusteet on suunniteltu vastaamaan Rajavartiolaitoksen monitahoisten velvollisuuksien asettamia vaatimuksia: rajavalvonta, etsintä- ja pelastuspalvelu ja muut lainvalvontaviranomaisten vaativat operaatiot. Uusilla veneillä korvataan nykyinen vanheneva kalusto. b) Aluksissa olevan valvontatekniikan päivittäminen. Uusittava välineistö sisältää lämpökameroita, pimeätoimintalaitteita sekä tietoliikenneratkaisuja, jotka mahdollistavat rekisteritietokantojen ja meritilannekuvan käytön. Toimet kattavat erityispainopisteet 1.2 ja 1.3, koska niissä otetaan huomioon yhteisen integroidun riskianalyysin tulokset ja koska ne tehostavat yhteistoimintaa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja osallistumista Frontexin operaatioihin. käytettävät mittarit: (panos) Kaikki 21 partiovenettä uusitaan. Valvontatekniikka uusitaan lähinnä partioveneiden osalta. Uusittava välineistö sisältää lämpökameroita, pimeätoimintalaitteita sekä tietoliikenneratkaisuja, jotka mahdollistavat rekisteritietokantojen ja meritilannekuvan käytön. (tulos) Parantunut kuva riskeistä ja uhkista. Selkeämpi kuva olosuhteista ja toiminnoista ulkorajoilla. Tehostunut kyky suorittaa valvontatoimia merialueilla. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. Tehostettu tiedonvaihto ja yhteistyö rajavalvontaviranomaisten välillä. vuosittaiset ohjelmat Partioveneiden uudistushankkeen ensimmäinen vaihe toteutetaan hankkimalla 13 uutta venettä. Ne toimitetaan vuosina

9 2011. Tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät option vielä kahdeksasta partioveneestä, joita koskeva päätös tehdään vuonna Veneet toimitetaan vuosina Valvontatekniikka päivitetään vuosina Tavoite 4 Ilma-aluksilla suoritettavan valvonnan parantaminen Tavoitteena on, että ilma-alukset tehostavat rajavalvontatehtävien suorittamista ja tukevat rajavalvontaa ulkorajalla. Ilma-aluksia pitäisi käyttää riskianalyysin edellyttämien rajavalvontatehtävien suorittamiseen ja rajavalvonnan täysimääräiseen tukemiseen. Käytössä olevat kaikki kolme AB 206 -helikopteria ovat yli 25 vuotta vanhoja ja jokaisella niistä on lennetty yli tuntia. Ne ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Käytössä olevat AB 412 -helikopterit ovat osin vanhentuneita eikä niiden laitteisto täytä kaikilta osin rajavartiolaitoksen lentotehtävien edellyttämiä vaatimuksia. Tekniset viat haittaavat lentotehtävien luotettavaa toteuttamista. Laitteistojen nykyaikaistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä kaikilta osin mahdollista. Partiolennot ovat yksi ulkorajan rajavalvonnan kulmakivistä. Uusien helikopterien ennakoidaan myös osallistuvan kansainväliseen yhteistyöhön. Jopa nykyinen helikopterikalusto osallistuu operaatioihin eri puolilla Eurooppaa. Helikopterikaluston uusiminen varmistaa ja vahvistaa Rajavartiolaitoksen yhteistoimintakykyä niiden nykyaikaisten valvontavälineistöjen ja viestinnän kanssa. Toimenpiteet koskevat lähinnä Rajavartiolaitosta. a) AB-206 -helikopterien uusiminen. b) AB 412 -helikopterien uusiminen. c) Helikoptereissa käytettävän valvontatekniikan päivittäminen. Toimet kattavat erityispainopisteet 1.2 ja 1.3, koska niissä otetaan huomioon yhteisen integroidun riskianalyysin tulokset ja koska ne tehostavat yhteistoimintaa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja osallistumista Frontexin operaatioihin. käytettävät mittarit: (panos) Kaikki AB-206 helikopterit korvataan neljällä yksimoottorisella helikopterilla. Toimiin ryhdytään AB-412 -helikopterien korvaamisen aloittamiseksi. Ilma-aluksissa käytettävä valvontatekniikka uusitaan 9

10 rajaturvallisuustehtävien edellyttämällä tavalla (pimeätoimintakyky, televiestintä, radiojärjestelmä, tutka). (tulos) Parantunut kuva riskeistä ja uhkista. Selkeämpi kuva olosuhteista ja toiminnoista ulkorajoilla. Tehostunut kyky suorittaa valvontatoimia maa- ja merialueilla. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. Tehostettu tiedonvaihto ja yhteistyö rajavalvontaviranomaisten välillä. vuosittaiset ohjelmat Hankinta on määrä tehdä vuonna 2008 ja kolme helikopteria toimitetaan vuonna Kolme helikopteria hankitaan. Tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät option vielä yhdestä helikopterista. Suunnitelmana on aloittaa AB-412 -helikopterien korvaaminen vuonna Uudet helikopterit toimitettaisiin vuosina Ilma-aluksissa käytettävä valvontatekniikka päivitetään vuosina Painopiste 2. Tuetaan EU:n ulkorajojen valvontajärjestelmän ja EU:n jäsenvaltioiden eteläisiä merirajoja varten perustettavan pysyvän eurooppalaisen valvontajärjestelmän kansallisen osien kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Tavoite 1 käytettävät mittarit Investoidaan yhden sellaisen kansallisen koordinointikeskuksen perustamiseen tai parantamiseen, joka koordinoi kaikkien ulkorajavalvontatehtäviä (havaitseminen, tunnistaminen ja toiminta) suorittavien kansallisten viranomaisten toimia ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja pystyy vaihtamaan tietoja muiden jäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten kanssa. Rajavalvonnan pysyvän kansallisen koordinointikeskuksen perustaminen Suomeen (panos) Rajavalvonnan pysyvän, jatkuvasti toiminnassa olevan (24/7- periaatteella toimivan) kansallisen koordinointikeskuksen perustaminen Suomeen. Tämä liittyy Euroopan unionissa käynnissä olevaan Euroopan rajavalvontajärjestelmää (Eurosur) koskevaan hankkeeseen. Sama velvoite koskee myös muita Euroopan unionin jäsenvaltioita. (tulos) Toimien koordinointi tehostuu, ja tilannetietoisuus paranee kansallista rajaturvallisuutta koskevissa viranomaisten toimissa. 10

11 Luodaan kansalliset valmiudet ottaa Euroopan unionin Eurosurjärjestelmä vaiheittain käyttöön. Valmistuttuaan järjestelmä parantaa jäsenvaltioiden ja Frontexin tilannetietoisuutta sekä jäsenvaltioiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Näin järjestelmä parantaa myös kansallista rajaturvallisuutta. (vaikutus) Kansallisen koordinointikeskuksen perustamisen myötä rajavalvonnan parantamista koskevat Euroopan unionin vaatimukset täyttyvät. Ne koskevat muun muassa valmiuksia vaihtaa tietoa muiden jäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten, EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin ja kolmansien maiden vastaavien keskusten kanssa asiaankuuluvalla tasolla. Kansallinen koordinointikeskus parantaa kansallisen rajavalvonnan tilannetietoisuutta sekä rajavalvontatehtäviä suorittavien kansallisten viranomaisten toimien koordinointia. vuosittaiset ohjelmat Vuosiohjelmat Tavoite 2 käytettävät mittarit Investoidaan yhden sellaisen kansallisen valvontajärjestelmän perustamiseen tai parantamiseen, joka kattaa kaikki ulkorajat tai valikoidut ulkorajaosuudet ja mahdollistaa tiedonvälityksen kaikkien ulkorajavalvontaan osallistuvien viranomaisten välillä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Maa- ja merirajojen teknisten valvontajärjestelmien parantaminen ja niihin liittyvien tilannekuvajärjestelmien kehittäminen (panos) Maa- ja merirajojen tilannekuvajärjestelmien kehittäminen (tulos) Rajavalvonnan suunnittelua helpottaa tietojärjestelmä, joka mahdollistaa aikaisempaa tehokkaammin ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvan riskianalyysin käytön. Ajantasainen tilannekuva mahdollistaa rajavalvonnan operatiivisten kenttätoimien hallinnan. (vaikutus) Paremmat edellytykset johtaa ulkorajavalvontaa ja paremmat mahdollisuudet osallistua esimerkiksi Frontexin järjestämiin rajaturvallisuusoperaatioihin 11

12 vuosittaiset ohjelmat Vuosiohjelmat Tavoite 3 käytettävät mittarit Ostetaan ja/tai parannetaan laitteita, joita käytetään rajoilla havaitsemiseen, tunnistamiseen ja toimintaan (esim. ajoneuvoja, aluksia, ilma-aluksia, helikoptereita, tunnistimia, kameroita jne.), sillä ehdolla, että niiden tarpeellisuus on osoitettu selkeästi Euroopan tasolla. Uusien maa- ja merirajojen valvontavälineiden hankkiminen sekä nykyisten välineiden korvaaminen paremmilla ulkorajoilla liikkuvien ajoneuvojen (muiden kuin Rajavartiolaitoksen ajoneuvojen) havaitsemiseksi AB 412 -helikopterien korvaaminen (panos) Vanhojen AB 412 -helikopterien korvaaminen uusilla nykyaikaisilla helikoptereilla Valvontaa varten hankitaan joko täysvarusteltuja RIB-veneitä tai vaihtoehtoisesti 3 5 vuoden leasingsopimuksilla hankitaan samantyyppisiä veneitä, jotka varustetaan myöhemmin. Lisäksi harkitaan suoraa vuokrausta, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että hankinnan kohde käsittää sekä veneiden varustelun että vuokramaksun. (tulos) Erillinen komentokeskus operaatioita varten Helikopterin laskeutumis- ja tankkauspaikka Valmiudet osallistua kansainvälisiin operaatioihin Kehittyneet valvonta- ja yöoperointivalmiudet Parempien rajavalvontavalmiuksien saavuttaminen nykyaikaisten valvonta-antureiden ja tehokkaampien helikopterien käytöllä Viranomaisten välisen yhteistyön paraneminen Kansainvälisille tehtäville asetettujen vaatimusten täyttyminen (vaikutus) Paremmat valmiudet osallistua esimerkiksi Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin Paremmat valmiudet valvoa EU:n meriulkorajoja Kameravalvontalaitteiden käyttäminen satamissa, joissa on vähän liikennettä ja joissa tullilla ei ole pysyvästi henkilökuntaa suorittamassa rajavalvontaa vuosittaiset ohjelmat Vuosiohjelmat

13 3.2 Painopiste 3: Tuetaan viisumien antamista ja laittoman maahanmuuton torjumista, myös väärien tai väärennettyjen asiakirjojen havaitsemista, lisäämällä jäsenvaltioiden konsuli- ja muiden viranomaisten järjestämää toimintaa kolmansissa maissa. Yhdysmiestoimintaa painopisteen 3 nojalla koskevien toimien tavoitteena on vastata tehokkaammin laittoman maahanmuuton torjunnan haasteisiin yhteistyössä asiaankuuluvien viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa turvaamalla nykyinen yhdysmiesjärjestelmä sekä kehittämällä ja tutkimalla yhdysmiestoimintaa riskianalyysin perusteella. Yhdysmiesjärjestelmään liittyviä toimia koskevan rajaturvallisuusrahaston rahoituksen arvioidaan olevan 50 % toimen kokonaiskustannuksista. Viisumien käsittelytoimintojen parantamiseen painopisteen 3 nojalla liittyvien toimien tavoitteena on tehostaa yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteisten viisumihakemusten käsittelykeskusten perustamiseksi. Viisuminkäsittelytoimintoihin liittyviä toimia koskevan rajaturvallisuusrahaston rahoituksen arvioidaan olevan 75 % toimen kokonaiskustannuksista (yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa, viitaten erityispainopisteeseen 3.2) ja 50 % (Schengenin edustusjärjestelyjen kehittäminen). Yhdysmiehiin liittyvät toimet ennakoidaan suoritettaviksi vuosittaisten ohjelmien puitteissa ohjelmakaudella Viisumien käsittelytoimintoihin liittyvät toimet ennakoidaan suoritettaviksi vuosittaisten ohjelmien puitteissa ohjelmakaudella Tavoite 1 Kansainvälisen yhdysmiesverkoston kehittäminen yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa Yhdysmiesjärjestelmän tarkoituksena on tukea neliportaisessa rajaturvallisuusmallissa ennaltaehkäisevästi laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa yhteistoiminnassa konsuliviranomaisten, liikenteenharjoittajien sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on turvata nykyinen yhdysmiesjärjestelmä. Tarpeen mukaan valmistellaan myös uusien yhdysmiesten nimittämistä. Yhdysmiesten toiminta tukee kaikkien kansallisten viranomaisten toimintaa (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö ja Maahanmuuttovirasto) sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen yhdysmiehet ovat osoittautuneet mitä arvokkaimmiksi vahvuuksiksi EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän uloimmassa portaassa. Yhdysmiesten toiminta on kaksijakoista: ensinnäkin heidän tehtävänsä on tukea konsuliviranomaisia viisumihakemusten käsittelyssä käytännön osaamisensa avulla. Lisäksi he pitävät yhteyttä eri elimiin ja organisaatioihin, jotka liittyvät rajat ylittävään lentoliikenteeseen, kuten maakäsittelypalveluihin, lentoyhtiöiden turvallisuus- ja lähtöselvityshenkilöstöön, paikallisiin lainvalvontaviranomaisiin ja luonnollisesti kansainväliseen yhdysmiesten/lehtoyhtiöiden yhteyshenkilöiden verkostoon ja niiden kotiorganisaatioon. 13

14 Suomalaiset yhdysmiehet estävät laitonta maahanmuuttoa päivittäin. Suoraa vaikutusta laittomaan maahanmuuttovirtaan on vaikea arvioida yksityiskohtaisesti. Joitakin lukuja on saatavilla: vuonna 2007 Suomen konsuliedustustoissa hylättiin noin viisumihakemusta Rajavartiolaitoksen yhdysmiesten suosituksesta. Yhteistyössä muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa Rajavartiolaitoksen yhdysmiehet estivät noin 400 henkilöä pääsemästä Suomeen matkaavaan lentokoneeseen tai muuhun liikennevälineeseen. käytettävät mittarit: a) Yhteisten kansainvälisten yhdysmiesten sijoittaminen keskeisiin asemapaikkoihin kolmansissa maissa (ulkoasiainministeriö, poliisi, Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos). b) Nykyinen yhdysmiesjärjestelmä turvataan sekä selvitetään mahdollisuudet laajentaa yhdysmiesverkostoa riskianalyysin edellyttämällä tavalla (Rajavartiolaitos). (panos) Rajavartiolaitos on nimittänyt pysyvän yhdysmiehen Pietarin pääkonsulinvirastoon sekä Moskovan, Pekingin ja Tallinnan suurlähetystöön. Muurmanskin ja Petroskoin konsulaateissa yhdysmiehet toimivat periaatteessa yhden viikon kuukaudessa. Valmistellaan yhteisen yhdysmiehen nimittämistä Addis Abebaan edustamaan useita viranomaisia. (tulos) Tehostunut kyky torjua ennaltaehkäisevästi laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta yhteistoiminnassa konsuliviranomaisten, liikenteenharjoittajien sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa. (vaikutus) Parantunut rajaturvallisuus. vuosittaiset ohjelmat Yhdysmiesjärjestelmä turvataan toistaiseksi. Arvioitu yhdysmiehen nimittäminen Addis Abebaan vuonna Tavoite 2 Kansallisten viisuminkäsittelytoimintojen kehittäminen keskeisissä konsulaateissa Toimen tarkoituksena on parantaa kansallisia viisuminkäsittelytoimintoja keskeisissä konsulaateissa. Viisumien käsittelyprosessia tehostetaan entisestään hakemusmäärältään suurimmissa Suomen edustustoissa. Tämä koskee erityisesti Venäjällä sijaitsevia Suomen konsulaatteja, Pietarin pääkonsulinvirastoon jätettiin viisumihakemusta vuonna

15 Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja Suomen konsulaatteja. käytettävät mittarit: - Turvatekijöiden uusiminen, esim. tiskillä olevat passien lukulaitteet, Internet-hakemukset sekä -ajanvarausjärjestelmä ja nopeammat kuvanlukulaitteet tukipalveluissa. - Biometristen tunnisteiden käyttöönotto. - Nykyisen välineistön uusiminen väärien ja väärennettyjen asiakirjojen havaitsemiseksi helpommin. - Hakemusten tehokkaampi käsittely. Viisuminkäsittelytoimintojen parantaminen lisää tehokkuutta hakemusmäärältään suurimmissa edustustoissa. Parannukset varmistavat myös toiminnalliset edellytykset, koska biometristen tunnisteiden käyttöönotto vääjäämättä pidentää käsittelyaikoja. Edustustojen valmiuksia havaita laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä estää niitä parannetaan viranomaisyhteistyön, koulutuksen ja teknisten välineiden avulla. Edustustoissa viisumihakemuksia käsittelevän henkilöstön ammattitaitoa kehitetään vastaamaan muuttuvan lainsäädännön, hakijoiden oikeusturvan sekä biometriikan ja tietotekniikan asettamiin uusiin vaatimuksiin. Suomen edustustojen viisumihakemusten käsittelyprosessia tehostetaan edelleen alkaen Venäjällä olevista, hakemusmäärältään suurista edustustoista, jotka toimivat hankkeessa pilottina. vuosittaiset ohjelmat Toimet suoritetaan vuosittaisten ohjelmien puitteissa vuosina Tavoite 3 Viisuminkäsittelyä koskevan yhteistyön aloittaminen muiden jäsenvaltioiden kanssa Toimen tarkoituksena on aloittaa viisuminkäsittelyä koskeva yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa. Edustussopimuksia ja pohjoismaista pilottihanketta käytetään yhteistyön vahvistamiseksi muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tavoitteena on perustaa yhteisiä viisumihakemusten käsittelykeskuksia. Näihin hankkeisiin osallistuu myöhemmin myös muita jäsenvaltioita. Edustussopimuksiin perustuvat yhteiset viisumihakemusten käsittelykeskukset aloittavat toimintansa suurlähetystöjen uudistetuissa tiloissa. Edustussopimuksia tehdään sekä uusien että vanhojen Schengen-valtioiden kanssa; suunnitellut asemapaikat ovat Hong Kong, Lima, Tunis, Windhoek. Tavoitteena on käynnistää 15

16 hanke ensin Petroskoissa Venäjällä. Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja Suomen konsulaatteja. - Edustussopimukset. - Pohjoismainen pilottihanke. Toimet kattavat erityispainopisteen 3.2, koska niiden avulla pyritään kehittämään ja perustamaan yhteisiä viisumihakemusten käsittelykeskuksia muiden jäsenvaltioiden kanssa. käytettävät mittarit: - Kustannussäästöt kaikissa hankkeeseen osallistuvissa jäsenvaltioissa. - Hakemusten tehokas käsittely. - Paikallisessa Schengen-yhteistyössä sovittujen yhteisten hakemusnormien noudattaminen. - Jäsenvaltioiden yhteiset viisumihakemuskeskukset ja edustussopimukset tehostavat osallistuvien jäsenvaltioiden toimintaa. vuosittaiset ohjelmat Toimet suoritetaan vuosittaisten ohjelmien puitteissa vuosina Painopiste 4: Tuetaan sellaisten tietotekniikkajärjestelmien perustamista, joita ulkorajojen ja viisumien aloilla annettujen yhteisön säädösten täytäntöönpano edellyttää. Painopiste 4:n nojalla ennakoitujen toimien tavoitteena on viisumitietojärjestelmän (VIS) hallittu käyttöönotto sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ylläpito ja kehittäminen. VIS:n hallittua käyttöönottoa sekä SIS:n ylläpitoa ja kehittämistä koskevat toimet ennakoidaan suoritettaviksi painopiste 4 erityispainopisteiden yhteydessä. Ulkorajarahaston arvioitu yhteisrahoitus olisi 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista (viitaten erityispainopisteisiin 4.1 ja 4.2). Tavoite 1 VIS:n hallittu käyttöönotto VIS:n hallittuun käyttöönottoon liittyvien toimien tarkoituksena on VIS:n aikataulun mukainen kehittäminen ja käyttöönotto yhteisen viisumipolitiikan toteuttamiseksi tehokkaasti ja viisumipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaisista tämä koskee ulkoasiainministeriötä ja edustustojen henkilöstöä. o Esim. tiskillä olevien passien lukulaitteiden hankinta, Internet-hakemukset sekä -ajanvarausjärjestelmä ja nopeammat kuvanlukulaitteet Suomen edustustojen tukipalveluissa. 16

17 Toimet kattavat erityispainopisteen 4.2, koska niiden avulla tähdätään VIS:n käyttöönottoon kansallisella tasolla. käytettävät mittarit: Suunnitellut parannukset sisältävät esim. tiskillä olevat passien lukulaitteet, Internet-hakemukset sekä -ajanvarausjärjestelmän ja nopeammat kuvanlukulaitteet tukipalveluissa. Väärien ja väärennettyjen asiakirjojen havaitsemiseksi helpommin nykyinen välineistö päivitetään vastaamaan uusia vaatimuksia. Viisuminkäsittelytoimintojen parantaminen lisää tehokkuutta edustustoissa, joihin jätetään eniten viisumihakemuksia. Parannukset varmistavat myös toiminnalliset edellytykset, koska biometristen tunnisteiden käyttöönotto vääjäämättä pidentää käsittelyaikoja. vuosittaiset ohjelmat VIS:n hallittuun käyttöönottoon liittyvät toimet ennakoidaan suoritettaviksi vuosittaisten ohjelmien puitteissa ohjelmakaudella Tavoite 2 SIS:n ylläpito ja kehittäminen SIS II:n ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvien toimien päätavoitteena on SIS II:n täytäntöönpano kansallisella tasolla. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen on annettu tehtäväksi komissiolle 6 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2424/2001 toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä sekä 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/886/YOS toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä. SIS II:n kansallisen osan kehittämisen tavoitteena on yhdistää järjestelmä Schengenin keskustietojärjestelmään (Central SIS II), korvata nykyinen SIS 1+ ja varmistaa, että ulkorajavalvonnasta vastaavien viranomaisten käytössä on toimiva ja ajantasainen tietojärjestelmä. Viranomaisista tämä koskee poliisia, Rajavartiolaitosta, tullia ja maahanmuuttoviranomaisia. o Kansallisen tason investoinnit SIS II:n käyttöönottamiseksi korvaamaan nykyisen SIS 1+ -järjestelmän. Toimet kattavat erityispainopisteen 4.1, koska niiden avulla tähdätään toisen sukupolven SIS-järjestelmän luomiseen ja SIS 1+ -järjestelmän korvaamiseen kansallisella tasolla. Osana edellä mainittua Schengenin tietojärjestelmän uusimista 17

18 käytettävät mittarit: meneillään on kansallinen SIS II FI -hanke Central SIS II -järjestelmän kanssa viestivän N.SIS II -järjestelmän toteuttamiseksi. Euroopan komissio organisoi ja hallinnoi Central SIS II -hanketta. Kansallinen valtuuskunta osallistuu muun muassa kaikkiin SIS II -komitean kokouksiin. Järjestelmän käyttäjistä koostuva kansallinen hankeryhmä on vastuussa hankkeen konkreettisista tuloksista. Järjestelmä asennetaan täysin ja asianmukaiset viranomaiset voivat käyttää sitä syksyyn 2009 mennessä. Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on pääsy SIS II -järjestelmään ja sen parempiin ja ajanmukaisempiin toimintoihin. vuosittaiset ohjelmat Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1987/ artiklan mukaan sekä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä annetun neuvoston päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan mukaan neuvosto vahvistaa päivän, josta SIS II järjestelmää koskevia oikeusvälineitä sovelletaan jäsenvaltioissa. Sen jälkeen jäsenvaltiot voivat ryhtyä käyttämään SIS II -järjestelmää. Aikataulu on kuitenkin vielä vahvistamatta. SIS:n ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimet on tarkoitus suorittaa lähinnä vuosina 2007, 2008 ja 2009 vuosittaisten ohjelmien puitteissa, mutta toimia jää toteutettaviksi myös vuosien vuosittaisten ohjelmien puitteissa. Aikataulu riippuu täysin Central SIS II -järjestelmän kehittämisen aikataulusta. Tavoite 3 Sen tukeminen, että kansallisella tasolla perustetaan ja kehitetään yhteisön ulkoraja- ja viisumiasetusten täytäntöönpanon edellyttämiä tietojärjestelmiä Tavoitteena on kehittää uusi kokonaisvaltainen poliisiasiain tietojärjestelmä VITJA, joka toimii myös muiden poliisin ylläpitämien poliisiasiain järjestelmien alustana. Hankkeen tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen tietojärjestelmä poliisin, tullin ja Suomen Rajavartiolaitoksen käyttöön. VITJAtietojärjestelmä tehostaa EU:n ulkorajavalvontaa. VITJAtietojärjestelmä toimii myös EU:n poliisipäälliköiden toimintaryhmän asettamien suuntaviivojen mukaisena työkaluna (13611/09 JAI 616 ENFOPOL 220, ehdotusluonnos Euroopan unionin lainvalvontastrategian sisällöstä ja soveltamisalasta). AFIS-järjestelmän kehittäminen ulkomaiden kansalaisten valvontaa koskeviin tarpeisiin Sormenjälkien automaattinen tunnistusjärjestelmä (AFIS) on tekninen alusta, jossa voi olla useita henkilörekistereitä. Tällä hetkellä AFIS-järjestelmässä toimii kaksi henkilörekisteriä: 18

19 ulkomaalaisten tunnistamisrekisteri ja tuntomerkkirekisteri. Jälkimmäinen sisältää esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ja karkotettujen henkilöiden tunnistustietoja. Ulkomaalaisten tunnistamisrekisteri on AFIS-järjestelmän kautta yhteydessä Eurodac-järjestelmään, mikä mahdollistaa turvapaikanhakijoiden sormenjälkien vertailun Dublin-menettelyssä. AFIS-järjestelmää käyttävät tutkinta- ja maahanmuuttoviranomaiset (poliisi, Rajavartiolaitos, tulli ja Maahanmuuttovirasto). EU:n asetuksen mukaan EU:n kansalaisten perheenjäsenten biometriset oleskeluluvat ja oleskelulupakortit on otettava käyttöön viimeistään loppukeväästä Kaksoishenkilöllisyyksien torjumiseksi näihin biometrisiin asiakirjoihin tallennettuja sormenjälkiä olisi suositeltavaa verrata henkilöiden rekisteröintiä varten perustettuun aiempaan sormenjälkitietokantaan ulkomaalaislain mukaisesti, vaikka EU:n asetuksessa ei tätä vaaditakaan. AFIS-järjestelmää parantamalla voitaisiin luoda tekniset edellytykset verrata ulkomaalaisrekisterissä olevia sormenjälkiä oleskeluluvan haltijoiden sormenjälkiin taikka ulkorajoilla suoritetuissa rajatarkastuksissa tai ulkomaiden kansalaisten valvonnassa otettuihin sormenjälkiin. Oleskeluluvan tai oleskelulupakortin hakijan sormenjälkien vertaaminen koko rekisteriin edellyttää AFIS-järjestelmältä tehokkaampaa tallennus- ja vertaamiskapasiteettia ja kokonaan uusien käyttöliittymien käyttöönottoa. Tarvittavien muutosten toteuttaminen tehostaisi järjestelmää. Uuden kokonaisvaltaisen poliisiasiain tietojärjestelmän kehittäminen poliisin, tullin ja Suomen Rajavartiolaitoksen viranomaisten käyttöön. VITJA-tietojärjestelmä tehostaa EU:n ulkorajavalvontaa, parantaa turvallisuudesta vastaavien viranomaisten (poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen) yhteistyötä, nopeuttaa rikosten ja muiden tapahtumien kirjaamista, parantaa etsintäkuulutustietojen välittämistä ja toimii myös EU:n poliisipäälliköiden toimintaryhmän asettamien suuntaviivojen mukaisena työkaluna (13611/09 JAI 616 ENFOPOL 220, ehdotusluonnos Euroopan unionin lainvalvontastrategian sisällöstä ja soveltamisalasta). VITJA-tietojärjestelmää kehitettäessä on myös kehitettävä integraatioalusta Schengenin tietojärjestelmään (SIS). Kun tietojärjestelmästä tehdään rajatarkastusten yhteydessä hakuja, tarkastettavasta henkilöstä saadaan kattavia tietoja, jos viranomaiset ovat tallentaneet aikaisemmin häntä koskevia tietoja järjestelmään. Integrointialustan kehittäminen VITJA-tietojärjestelmään AFISjärjestelmää varten 19

20 Investointeja EU-PNR-aloitteen kansalliseen täytäntöönpanoon Kansallisen sormenjälkirekisterin kehittäminen, jotta unionin päätöksen 2008/615/YOS (ns. Prüm-päätös) vaatimukset voidaan täyttää määräaikaan 26. elokuuta 2011 mennessä. Tämä edellyttää tarvittavien muutosten tekemistä nykyiseen sormenjälkirekisteriin (AFIS, versio 3.3.), mutta pidemmällä aikavälillä suunnitelmana on siirtyä uuteen AFIS-versioon ja ottaa samalla Prüm-toiminnot käyttöön. käytettävät mittarit VITJA-tietojärjestelmää voidaan pitää Suomen poliisin ylläpitämänä poliisiasiain perustietojärjestelmänä. VITJA-tietojärjestelmä korvaa nykyisen PATJA-tietojärjestelmän, joka toimii Suomessa poliisiasiain perustietojärjestelmänä. VITJA-järjestelmä tehostaa EU:n ulkorajavalvontaa ja parantaa turvallisuudesta vastaavien viranomaisten (poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen) yhteistyötä. VITJA-tietojärjestelmä nopeuttaa rikosten ja muiden tapahtumien kirjaamista ja nopeuttaa etsintäkuulutustietojen välittämistä. Se lisää etsintäkuulutettujen kiinni ottamisen todennäköisyyttä. VITJAjärjestelmä voi lähettää tiedon annetusta etsintäkuulutuksesta automaattisesti Schengenin tietojärjestelmään (SIS). AFIS-järjestelmän päivittäminen ja kehittäminen mahdollistaa ulkomaiden kansalaisten passeihin ja lupiin tallennettujen sormenjälkien vertailun ja parantaa niiden luotettavuutta. Tämä mahdollistaa myös sormenjälkien nopean tunnistamisen, mikä tehostaa tutkintaa. vuosittaiset ohjelmat VITJA-tietojärjestelmän tekninen kehittäminen aloitetaan vuonna Järjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön vuonna VITJA-järjestelmän käyttökoulutus aloitetaan vuonna 2012 Suomen poliisiammattikorkeakoulussa. AFIS-järjestelmää kehitetään seuraavan aikataulun mukaisesti: 2011: Prüm-sopimuksessa ja asiaankuuluvissa neuvoston päätöksissä vahvistettuihin vaatimuksiin perustuvat toiminnot otetaan käyttöön 26. elokuuta 2011 mennessä. Ryhdytään suunnittelemaan käyttöliittymää VITJA-järjestelmään ja tarkastelemaan sitä, millaisia vaatimuksia se asettaa AFISjärjestelmälle : AFIS-järjestelmä päivitetään uuteen versioon 4.2 ja tehdään myös muita parannuksia. Kehitetään käyttöliittymät VITJAjärjestelmään, passien sormenjälkiin, Heko-passiin ja UMA- 20

TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA KANSALLISESTA OHJELMASTA VUOSILLE 2007 2013

TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA KANSALLISESTA OHJELMASTA VUOSILLE 2007 2013 1 Euroopan unionin TIIVISTELMÄ ULKORAJARAHASTON MONIVUOTISESTA KANSALLISESTA OHJELMASTA VUOSILLE 2007 2013 Johdanto Tilannekatsaus Suomen rajojen pituus on 3940 km, josta Venäjän vastaista ulkorajaa 1340

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 12/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÖYTÄKIRJA, LIITE IX EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, L 144/22 FI Euroopan unionin virallinen lehti 6.6.2007 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007 2013 osana

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2014 COM(2014) 74 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan

Lisätiedot

KANSALLINEN OHJELMA (SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTO) NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN

KANSALLINEN OHJELMA (SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTO) NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN KANSALLINEN OHJELMA (SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTO) NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN Hallinto- ja valvontajärjestelmistä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset Viranomainen Vastuuviranomain en Viranomaisen

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen KAUSITYÖ VIISUMIVELVOLLISISTA MAISTA 2016 Luonnonmarjojen poimintatyö Ulkoasiainministeriön ennalta määrittämistä viisumivelvollisista maista tulevien ulkomaalaisten henkilöiden on mahdollista suorittaa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.12.2011 KOM(2011) 857 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan ulkorajarahaston

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020

Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020 Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma 2014 2020 1 Sisällys 1. JOHDANTO...4 1.1 Yleistä... 4 1.2 Kuvaus ohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista...

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 10. helmikuuta 2003 PE 319.199/AMC 13-18 KOMPROMISSITARKISTUKSET 13-18 Mietintöluonnos (PE 319.199)

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003

SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003 SISÄASIAINMINISTERIÖ E-KIRJELMÄ 2907/433/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja - ja meriosasto Helsinki 8.12.2003 EDUSKUNTA Suuri valiokunta EHDOTUS: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN OPERATIIVISEN ULKORAJAYHTEISTYÖN

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 631/2011 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 631/2011 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 631/2011 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot:

Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot: ESITYS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOA KOSKEVAKSI SUOMEN KANSALLISEKSI OHJELMAKSI 2014 NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN Hallinnointi- ja valvontajärjestelmistä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2015 Ilmailu

Valvontasuunnitelma 2015 Ilmailu Valvontasuunnitelma 2015 Ilmailu Sisällysluettelo 1 Lentopaikkojen pidon valvonta... 1 2 Lennonvarmistusorganisaatioiden valvonta... 1 3 Siviili-ilmailun turvaamispalveluorganisaatioiden valvonta... 2

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

PALUURAHASTO MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013

PALUURAHASTO MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013 PALUURAHASTO MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013 JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, Kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: 2008 2013 OHJELMAN OPERATIIVISET

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Näkökulma Esityksen näkökulma lähes puhtaasti viranomaisnäkökulma, viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Helsinki 19.5.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 19.5.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 19.5.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Esityksen sisältö Yleistä rahastoista Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (eng. Asulym, Migration and

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.9.2015 COM(2015) 439 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Ohjeet ja suositukset

Ohjeet ja suositukset Ohjeet ja suositukset Ohjeet ja suositukset keskusvastapuolten kollegioiden jäsenten välisistä kirjallisista sopimuksista ESMA CS 60747 103 rue de Grenelle 75345 Paris Cedex 07 France Puh. +33 (0) 1 58

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) 15.9.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 243/1 I (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista) ASETUKSET EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [1],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [1], 5 Ulkomaalaisen oikeuksien kunnioittaminen Lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. 7 Yleiset menettelytavat hallintomenettelyssä Asian ratkaisevan viranomaisen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten, eläimistä saatavia

Lisätiedot

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot