Vuoden 2018 talousarvion ja suunnitelman laadintaohje ja talousarvioraami

Transkriptio

1 Vuoden 2018 talousarvion ja suunnitelman laadintaohje ja talousarvioraami Yleistä Taloussuunnitelma kattaa kolme tulevaa vuotta, joista talousarvio on ensimmäinen. Suunnitelmassa ei vielä ole huomioitu tulevaa maakuntauudistusta, koska sen ajankohta on epävarma. Eduskunta ei ole hyväksynyt maakuntauudistusta koskevaa lainsäädäntöä ja esityksiin kaavaillaan edelleen muutoksia. Suunnitelmavuosia päivitetään talousarviovaiheessa maakuntauudistuksesta tehtyjen päätösten mukaisesti. Suunnitelmavuosista erityisesti vuosi 2020 on toimielinkohtaisessa raamissa viitteellinen ja toteutettu vain laskennallisilla kertoimilla. Taloussuunnitelmakauden tavoite on tuloslaskelman tasapaino. Tavoite on haastava ja sen saavuttaminen edellyttää mm. verojen ja maksujen korotuksia. Ensisijaisesti kustannuskehitystä on kuitenkin pyrittävä hallitsemaan arvioimalla toimintoja kriittisesti ja painottaen kunnan lakisääteisiä velvollisuuksia. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset hoitaa kunnan tehtävät turvataan. Talousarviossa hyväksytään myös kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden määrittelyssä on pyrittävä ottamaan huomioon uuden valtuuston strategiatyön linjaukset, jotka syntyvät samanaikaisesti talousarviovalmistelun kanssa. Valtionvarainministeriön kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan tämän vuoden valtakunnalliseksi talouskasvuksi ennakoidaan 2,4 prosenttia, vuodelle ,6 prosenttia ja vuodelle ,5 prosenttia. Samalla työttömyysasteen ennakoidaan laskevan vuoteen 2019 mennessä 7,8 prosenttiin. Inflaatioennuste on vuodelle prosentti ja sen odotetaan kiihtyvän vuosina 2018 ja ,3 ja 1,4 prosenttiin. Talousarvion laadinnan ja käsittelyn aikataulu Talousarvion käsittelyaikataulut ovat seuraavat: KH/ Raamin asettaminen Lautakuntien talousarvioesitykset KH yleisesittely KY yksityiskohtainen käsittely KH veroprosentit ja lopullinen TA-esitys Valtuusto veroprosentit Valtuusto talousarvion hyväksyminen Kunnanjohtajalla on oikeus tarkentaa ja muuttaa valmisteluaikataulua tarvittaessa. Talousarviovalmistelu tehdään lautakuntien esityksistä aina kunnanvaltuustolle annettavaan esitykseen asti Talsuohjelmistossa. Edellisen ja kuluvan vuoden toteumat Iitin kunnan tilinpäätös 2016 oli , 46 euroa alijäämäinen. Olennaisin alijäämän syntymiseen vaikuttanut tekijä oli erikoissairaanhoidon kustannusten ylittyminen 1,26 miljoonalla eurolla talousarvioon verrattuna. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu siten, että tilikausi olisi poistoeron lisäyksen jälkeen euroa ylijäämäinen. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tilinpäätösennusteen (05/2017) toteutuminen ennustetusti tarkoittaa kuitenkin merkittävästi alijäämäistä tilinpäätöstä vuodelle Alustava arvio kustannusten ylityksestä talousarvioon verrattuna on n euroa. Arviota tehtäessä käytettävissä on ollut vasta toukokuun lopussa julkaistut ennusteet. Myös kunnan omassa toiminnassa on selkeitä ylityspaineita, joiden määrää ei kokonaisuudessaan ole vielä voitu ennakoida.

2 Arviot vuoden 2018 kehityksestä Tulokehitys Kuntaliiton tuottaman kuntien verotulojen ennustekehikon kuntakohtaisen ennusteen mukaan ilman veroprosentteihin tehtäviä muutoksia Iitin kunnallisverotulojen kehitys jää noin 1,1 prosenttia alle vuoden 2017 ennusteen (n euroa). Lasku kertyy lähes kokonaan kunnallisverosta, kiinteistöverotuoton ja kunnan osuuden yhteisöveroista pysyessä lähes ennallaan. Arvio tarkentuu syyskuussa, kun seuraava versio ennusteesta julkaistaan. Tuloarvioissa on lähdetty oletuksesta, että veroja korotetaan kautta linjan. Korotusten keskinäistä suhdetta ja määrää arvioidaan prosessin aikana. Tavoitteena on seutukunnalla keskimääräiset veroprosentit. Vuoden 2017 veroprosenteissa Iitti on Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen kunnista matalimpien joukossa ja selvästi alle maakuntien keskiarvojen. Vuoden 2018 mahdollisista korotuksista muissa kunnissa ei ole vielä tietoa. Valtionosuuksien osalta arvio perustuu kuntaliiton ennustelaskelmiin ( ), joiden mukaan valtionosuudet supistuvat vuonna 2018 koko maassa n. 2,2 prosenttia. Iitin osalta tämä tarkoittaa noin 2,43 prosentin (n euroa) laskua vuoden 2017 talousarvion lukuihin. Myös valtionosuuksien arvio tarkentuu syys-lokakuussa. Toimintatulojen ei myöskään voida ennakoida kasvavan olennaisesti vuodelle Tuloihin on laskettu maltillisia korotuksia verrattuna edellisten vuosien toteumiin. Nämä on tarkoitus saavuttaa maksujen, vuokrien ym. tarkistuksilla. Edellisvuosien laskeva kehitys huomioiden raami on toimintatulojen korotuksen matalasta tasosta huolimatta tältäkin osin vaativa. Huomioitavaa on, että erityisesti varhaiskasvatuksen maksujen alentuminen saattaa pienentää kunnan tuloja, vaikka maksujen alennus on tarkoitus kompensoida verotuloissa ja valtionosuuksissa. Menokehitys Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Nykyiset sopimukset jatkuvat 12kk jaksoissa, mikäli niitä ei irtisanota 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Mahdollisista palkankorotuksista vuodelle 2018 ei ole tässä vaiheessa tietoa, mutta oletuksena on ettei palkkoihin tule korotuksia tai ne ovat matalia. Neuvottelutilanteesta saataneen viitteitä ennen talousarvioprosessin valmistumista. Sivukulujen osalta laskennassa käytettävät tiedot ovat seuraavat: KuEL 16,75% VaEL 21,77%. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan alustavasti 5 % palkkasummasta. Lisäksi on huomioitava eläkemaksujen osalta eläkeperusteinen maksu ja Varhemaksu, joiden taso tarkentuu myöhemmin. Menojen osalta lähtökohtana vuoden 2018 pidetään kustannusten maltillisia tarkastuksia alaspäin, lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden menokasvuksi arvioidaan yhtymän vuoden 2017 tilinpäätösennusteen luvut (05/2017) lisättynä yhdellä prosentilla. Yhtymän talousarviosuunnittelusta vuodelle 2018 saadaan lisätietoja elosyyskuun aikana, minkä jälkeen ohjetta tarkennetaan näiltä osin. Linjaukset Laadittaessa talousarviota tulee selvittää mahdolliset sopeutustoimet menojen kasvun ehkäisemiseksi. Määrärahat käytetään ensisijaisesti lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ottaen huomioon strategiaprosessin linjaukset. Laskennassa tulee varautua siihen, että mikäli sote-menot ylittyvät ennakoidusta, on myös omaa toimintaa tarkasteltava raamia tiukemmin tasapainon saavuttamiseksi. Suunnitelmavuosien kehitysnäkymät huomioiden prosessin aikana on myös kartoitettava mahdollisuudet sopeuttaa toimintaa pidemmällä aikavälillä. Henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida luonnollisen poistuman mahdollistamat henkilöstörakenteen muutokset sekä mahdolliset toiminnalliset muutokset, joilla esimerkiksi sijaisten käyttöä voidaan hillitä. Erillisiä sijaismäärärahoja ei varata talousarvioon ellei se ole vuosilomien tai velvoittavien henkilöstömitoitusten ym. vuoksi pakollista.

3 Sosiaalisen työllistämisen eri vaihtoehdot tulee ottaa huomioon henkilöstöresursseja suunniteltaessa (palkkatuki, työkokeilut, harjoittelut), koska niillä voidaan vaikuttaa henkilöstökustannuksiin. Tulojen osalta tulee kaikkien maksujen ja taksojen ajantasaisuus tarkistaa ja tehdä tarvittavat korotukset. Korotuksien osalta hintoja tulee verrata myös ympäröivien kuntien vastaavaan hinnoitteluun. Tuotot tulee kuitenkin arvioida realistiselle tasolle toimintaan ja kehitysnäkymiin verrattuna. Talousarvion valmistelussa varaudutaan veroprosenttien korotukseen, joka on otettu jo huomioon raamin luvuissa. Korotustasoa arvioidaan vielä erikseen talousarvioprosessin edetessä ja tuloja meno arvioiden tarkennuttua. Olettama verojen korotuksesta ei saa johtaa annetun raamin ylittämiseen. Mahdolliset poikkeamat on perusteltava yksityiskohtaisesti ja niiden välttämättömyydelle tulee olla vahvat perusteet. Talousarvion ja suunnitelman laatimisen yhteydessä tulee toimialojen laatia henkilöstösuunnitelma koko suunnitelmakaudelle. Toimialakohtaisista henkilöstösuunnitelmista koostetaan koko kuntaa koskeva suunnitelma. Bruttoinvestoinnit pyritään jaksottamaan niin, että ne pysyvät poistojen tasolla. Investointiohjelman valmistelusta vastaavat tekninen johtaja, kunnanjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja. Tavoitteena on saavuttaa realistisesti ylijäämäinen talousarvio vuodelle Kunnan edustajat kuntayhtymissä velvoitetaan noudattamaan tätä ohjetta kuntayhtymien vuoden 2018 talousarvioista päätettäessä.

4 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA Ta2017kv RAAMI 2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Suunn.mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Suunnitelmavuosien osalta tuottoja ja kuluja ei ole jaettu eri lajien mukaisesti. Virheelliset luvut yliviivattu.

5 Tulosaluekohtainen raami 2018 Demokratiapalvelut TA2017 RAAMI2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kehittämispalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sisäiset Palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perusterveydenhuolto ja sosiialipalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Erikoissairaanhoito Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Koulutuspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Varhaiskasvatus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Vapaa-aikapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yhdyskuntapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kiinteistöpalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rakennusvalvonta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaikki Yhteensä Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate