ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA HANKE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA HANKE"

Transkriptio

1 1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA HANKE TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Paula Korkalainen, projektipäällikkö

2 2 Yhteiskehittämistä Arvokas elämä hanke eteni vuonna 2013 hankesuunnitelman mukaisesti ja ensimmäisten toimintavuosien aikana saatuja kokemuksia hyödyntäen. Kehittämisen painopistealueet olivat vammaisten lasten ja perheiden palvelut, lastensuojelu, perhehoidon määrä ja laatu sekä lasten ja vanhempien parissa toimivien ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen. Kehittämistyö on toteutunut yhteistyössä vanhempien, kuntatoimijoiden ja muiden viranomaistahojen kanssa sekä järjestöjen ja muiden kehittämishankkeiden kanssa. Arvokas elämä hankkeen työntekijät osallistuivat myös maakunnallisiin lastensuojelun ja vammaispalveluiden työkokouksiin, valtakunnallisiin perhehoidon verkosto- ja asiantuntijatapaamisiin. Hankeyhteistyötä tehtiin mm. Sisukas hankkeen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lähisuhdeväkivallan hoitopolku Aarre hankkeen, Sarana -hankkeen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Lapset ja perhe Kaste hankkeen lastensuojelun oppimisverkoston ja Innotyökylän, Pirkanmaan Kehitysvammaisten perhehoito -hankkeen (Kepe), Mä oon mukana hankkeen ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön väkivalta tutkimushankkeen kanssa. Järjestöyhteistyökumppanit ovat Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry. Yhteistyö Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on ollut tiivistä. Arvokas elämä hankkeessa toteutettiin yhteensä 58 tilaisuutta, joihin osallistui 918 henkeä. Ohjausryhmän kokouksia oli kaksi ja työrukkaskokouksia kolme. Hankkeessa työskenteli projektipäällikön lisäksi kokoaikainen projektityöntekijä. Lisäksi perhehoitoon liittyvän selvitystyöraportin kokoamiseen palkattiin osa-aikainen työntekijä kahden kuukauden ajaksi. Perhehoidon viiteen valmennukseen osallistui kaksi kokemuskouluttajaa. Asiantuntijuusharjoittelussa oli kolme ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opinnäytetöitä valmistui yksi. Lisäksi kaksi opiskelijaa työsti opinnäytetyötään hankkeessa vuoden 2013 aikana. Työt valmistuvat myöhemmin. Virtuaalisen kehittämisympäristön kehittämiseksi ja tiedottamiseen käytettiin kotisivuja, jotka uudistettiin helppokäyttöisemmiksi vuoden aikana sekä Arvokas elämä -Face bookia ja #arvokaselama Twitteriä. Hankkeen tavoitteena on avoimen tiedotuksen linja ja hankkeen etenemistä voi seurata edellä mainittujen foorumeiden kautta.

3 3 Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle Vuoden 2013 aikana järjestettiin kaksi teemaseminaaria, joista tammikuun teemana oli lastensuojelu. Syksyn tulevaisuuden työpajassa visioitiin vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämistarpeita ja suuntia verkostodialogisella tulevaisuuden muistelumenetelmällä. Seminaarien tavoitteena oli käynnistää keskustelua ja vaikuttaa vammaisten lasten ja perheiden palveluiden toimivuuteen ja nostaa kehittämistarpeita. Mukana näissä tilaisuuksissa oli palveluiden käyttäjiä, ammattilaisia, erilaisten organisaatioiden edustajia ja poliittishallinnolliseen päätöksentekoon osallistuvia. Seminaareihin osallistui yhteensä 125 osallistujaa: vanhempia, sosiaali- ja terveydenhoidon työntekijöitä, vammaispalveluiden palveluohjaajia, terapeutteja, sosiaalialan osaamiskeskuksen henkilöstöä ja järjestöjä. Tilaisuuksissa rakennettiin toiveikkuutta ja selkiytettiin toimintamahdollisuuksia. Vanhemmat toivovat perhelähtöisempää kuulemista palveluissa ja vaikeavammaisille lapsille enemmän tilapäishoitomahdollisuuksia ja perheille kotiapua. Perheet toivovat myös perheen kokonaisvaltaisempaa huomioimista ja kotiin kotiapua. Kuitenkaan kaikki perheet eivät odota kotiavulta terapeuttista perhetyötä vaan konkreettista apua esimerkiksi kodinhoidollisiin asioihin. Kotiapu ja perhehoito omaishoidon vapaapäivien ajaksi koetaan tukevan parhaiten vanhempien jaksamista. Hankkeen vetäjät ovat välittäneet perheiden tarpeita kaikissa yhteistyöfoorumeissa.

4 4 Palveluohjauksen tarpeita todettiin olevan myös muilla ryhmillä kuin kehitysvammaisilla. Seminaareissa kuullut vanhempien näkökulmat ja odotukset palveluiden kehittämiseksi olivat samansuuntaisia kuin haastatteluissa ja Arvokas elämä hankkeen aikana tehdyissä erilaisissa asiakaskyselyissä saatu tulokset. Vanhemmat kokevat, että he eivät tiedä riittävästi palveluista ja että he eivät tule riittävästi kuulluiksi palvelutilanteissa. Täytettiin huolipussia - vammaisen lapsen sisarusten voimauttaminen Alkuvuodesta järjestettiin myös kehitysvammaisten lasten perheille Voimauttava työpaja ja odotettu vertaistapaaminen vammaisten lapsen sisaruksille. Perhepäivien teemoina oli sisaruksen kehitysvammaisuus ja sen herättämät tunteet. Ryhmän vetäjänä toimi psykologiasiantuntija ja erityisopettaja. Sisarustapaamisessa osallistujat täyttivät huolipussia, johon kertyneiden lappujen pohjalta keskustelua käytiin. Isommat lapset ottavat asioita jo avoimesti esiin ja rohkaisevat nuorempiaan tuomaan omia huoliaan ja ärtymyksiään esille. Erityisesti keskustelua herätti kanssaihmisten suhtautuminen vammaisuuteen sekä aikuisten että kavereiden reaktiot puhututtavat. Toisenlaiset frendit TV -ohjelma nostattaa keskustelua kehitysvammaisuudesta. Sisarukset huolehtivat jo varhain muun muassa vammaisen sisaruksen selviämistä itsenäisesti elämässään. Ryhmään osallistuneilla oli yhteinen kokemus siitä, että he joutuvat antamaan tietoa vammaisuudesta kaveripiirissä ja asia tulee ajankohtaiseksi aina, kun kaverit vaihtuvat. Lapset itse kokevat saaneensa tietoa kehitysvammaisuudesta lähinnä vanhemmiltaan. Ryhmätapaamisessa osallistujia tuettiin muistamaan omien henkilökohtaisesti tärkeiden asioiden merkitys.

5 5 Vammaisten lasten vanhemmat pohtivat, miten sisaruksille ja heidän yksilöllisiin tärkeisiin asioihin voisi antaa huomiota arjessa, kun aika ja omat voimat vanhemmilla ovat rajalliset. Vertaistapaamiset ovat mahdollisuus antaa toisilleen sekä vinkkejä että tukea. Tärkeäksi koetaan keskustelu toisten vanhempien kanssa. Keskustelussa vanhemmat toivat esille kokemuksia, joiden mukaan lasten iällä ja persoonalla tuntuu olevan vaikutusta siihen, miten sisarukset reagoivat vammaiseen sisarukseensa ja miten he itse asian kokevat. Toimiva lastensuojelu - vammainen oppilas perusopetuksessa ja oppilashuollossa Perusopetusikäisten vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten tuen tarpeiden havaitsemiseksi ja lasten hyvinvoinnin ja hyvän elämän turvaamiseksi käynnistettiin moniammatillinen työryhmä. Mukana työryhmässä oli edustajia perusopetuksesta ja oppilashuollosta, lastensuojelusta, esiopetuksesta ja vammaispalveluista. Myös Emma ja Elias ohjelmaan kuuluva Sisukas hanke (Sisukas l. sijoitetun lapsen koulun käynnin tukeminen -hanke). Tavoitteiksi työryhmän työskentelylle asetettiin vammaisten oppilaiden lastensuojelussa ja hyvinvoinnin tukemisessa tarvittavan yhteistyön mallinnus. Erityisesti koettiin tarvetta vahvistaa yhteydenottamis- / konsultointikulttuuria oman asiantuntijuuden laajentamiseksi. Pulmallisiksi kohdiksi koettiin myös yhteistyöprosessien johtaminen, asiakaspalavereihin valmistautuminen ja tiedonkulku. Tavoitteena oli myös hankkeiden keskinäinen yhteistyö samojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisukas projektilla ja Arvokas elämä hankkeella on osin samoja pyrkimyksiä. Synergiaedun saavuttamiseksi ja ajankäytön järkeistämiseksi yhdistettiin voimavarat ja kumppanuus. Yhteistyön mallinnus jatkuu kevääseen Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa Keski-Suomesta perhehoidon maakunta Perhehoidon selvitystyö. Keväällä 2013 tehdyssä selvitystyössä vertailtiin erilaisia käytäntöjä Keski-Suomen perhehoidossa ja muualla Suomessa. Selvityksen mukaan vaihtelua on edelleen huomattavasti perhehoidon järjestämistavoissa, toimintaohjeissa, palkkioissa ja kulukorvauksissa ja valvonnassa. Huomattavan paljon maassamme on kuitenkin koottu perhehoitoa erilaisin toimintamallien mukaan seudullisesti tai maakunnallisesti yhteen. Erityisesti perhehoitoprosessin alkuvaiheessa koetaan kuntien keskeinen yhteistyö hyödylliseksi ja kustannustehokkaaksi. Hankkeen tekemässä selvityksessä vertailussa olivat mukana Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Honkalammin erityishuoltopiirin perhehoito, Eteva, Rinnekoti ja Kaakkois-Suomen Socomin lyhytaikainen perhehoitoyksikkö. Tehdyn selvitystyön pohjalta ja perhehoidon kehittämistyöryhmän työn pohjalta tehtiin syksyllä 2013 esitys maakunnallisen koordinoinnin järjestämisestä Keski-Suomessa maakunnan sosiaali- ja terveysjohdolle vuotuiseen työkokoukseen. Esitys perhehoidon koordinoinnin tehostamiseksi Keski-Suomessa. Perhehoidon koordinointiesityksessä painotettiin perhehoitajalain ja muiden vammaisia henkilöitä

6 6 koskevien lakien toimeenpanoa, perhehoitajien tukimuotojen toteuttamista, ennakkovalmennusten organisointia ja kehitysvammaisten asumista koskevan Kehas - ohjelman toteutumista. Perhehoidon koordinointiesitystä täsmennetään keväällä 2014 toiminnan kuvauksella ja budjettiesityksellä. Perhehoidon kehittämistyötyhmässä on edustajia 10 Keski-Suomen kunnasta. Osaan kokouksista kutsuttiin kaikki kuntien vammaispalveluista vastaavat ja palveluohjaajat. Perhehoidon kehittämistyöryhmä kokoontui seitsemän kertaa vuoden aikana. Perhetapaamisia ja erilaisia kotikäyntejä tehtiin perhehoitajien luokse vuoden aikana yhteensä 46. Rekrytointiin ja KeVa -valmennuksiin, toimintaohjeen päivittämiseen sekä perhehoidon koordinointi- ja kehittämistyöhön liittyviä kuntakäyntejä oli yhteensä 23. Perhehoito on ollut meidän perheen pelastus Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille. Perhehoitoa käyttävät vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä perhehoitoon. Perhehoito tukee hyvin heidän tarpeitaan lepoon, sisarusten huomioimiseen ja parisuhteen hoitamiseen. Vanhemmat kuitenkin toivoisivat joustavuutta perhehoitokäytännöissä ja sujuvuutta prosesseihin. Perhehoitajalta he toivovat sensitiivisyyttä ja kiinnostusta pitää huolta heidän lapsestaan. Vanhemmat myös arvostavat perhehoitajan osaamista ja vuorovaikutus- ja läsnäolon taitoa. Yhteistyössä he toivoisivat myös vanhemmuudelleen tukea ja aikaa pysähtyä. Lapsi, nuori ja aikuinen odottavat perhehoidolta turvallisia, pitkäkestoisia ihmissuhteita ja turvaverkkoa. Lapelle on tärkeä, että hän tulee kohdatuksi omana itsenään. vanhemmat odottavat yksilöllisyyttä ja yhteistyöltä avoimuutta, luottamusta. Kuntakysely Keski-Suomen kuntien vammaispalveluista vastaaville. Kyselyn mukaan Keski-Suomessa vammaisten perhehoidossa on 171 käyttäjää. Näistä henkilöistä 78 on lyhytaikaisessa perhehoidossa ja 77 henkilöä pitkäkestoisessa perhehoidossa. Perhehoitajia on yhteensä noin 70. Lasten perhehoitopaikkojen lisätarpeeksi arvioitiin 2013 vuoden alussa noin 47 paikkaa. Suurin tarve olisi lyhytaikaiseen perhehoitoon (47) muun muassa vanhempien omaishoidon vapaiden ajaksi. Myös pitkäaikaista perhehoitoa tarvittaisiin lisää arvion mukaan 13 lapselle. Kuntakyselyn mukaan vammaisten perhehoidosta vastaavat toivovat tukea ja apua valmennukseen ja rekrytointiin sekä tietoa vapaista perhehoitopaikoista ja valmennetuista perhehoitajista. Lisäksi palveluista vastaavat ovat huolissaan aikansa riittämisestä ja muista resursseista perhehoitajien ohjaukseen ja perhetapaamisiin sekä valvontaan. Kyselyn mukaan perhehoidon vastaavat toivovat perhehoitoon pysyvää järjestelmää paikka- ja hoitajatilanteen ajan tasalla pitämiseksi sekä rekrytointiin ja perhehoitajan tuen järjestämiseen. Olis joku keskustoimisto, jonne voisi soittaa

7 7 Kysely perhehoitajille Perhehoitajille tehdyn kyselyn mukaan perhehoitajat odottavat palkkioiden ja kulukorvausten nostamista, toimintaohjeiden ja käytäntöjen yhtenäistämistä, tukea ja arvostusta työlleen ja toimeksiantajan taholta tavoitettavuutta. Perhehoitajat toivovat pysyvyyttä ja jatkuvuutta tukitoimille sekä perhehoidon koordinoinnin kehittämistä Olis joku keskustoimisto, jonne voisi soittaa pulmallisissa tilanteissa!. Perhehoitaja odottaa riittävää tukea ja tavoitettavuutta sijoittajalta. Palkkioita ja määräysperusteita sekä lomaetuja halutaan kehittää edelleen. Tukea tarvitaan mentoroinnin, työnohjauksen ja koulutuksen kautta. Perhehoitaja tarvitsee myös vertaistukea ja haluaa verkostoitua. Vertaistuki on tärkeää! Perhehoitajien tukeminen KeVa ennakkovalmennuksia. Vuoden 2013 aikana jatkettiin uusien perhehoitajien rekrytointia ja ennakkovalmennuksia eri puolilla maakuntaa. KeVa -ennakkovalmennuksiin osallistui yhteensä 40 lyhyt- ja pitkäaikaisesta perhehoitajan tehtävästä kiinnostunutta henkilöä. Valmennuksia oli Äänekoskella, Joutsassa, Jämsässä, Jyväskylässä ja Keuruulla. Noin puolet valmennukseen osallistuneista aloitti perhehoitajan tehtävässä jo vuoden kuluessa ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon seminaari. Uusia tuulia seminaari keräsi 54 vammaisten perhehoidosta kiinnostunutta kuulemaan Arvokas elämä hankkeesta, kehitysvammaisten asumisen uusista haasteista ja pohtimaan mitä hyvä perhehoito on. Tilaisuuden avasi kansanedustaja Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi. Hyvään perhehoitoon on vaikuttamassa monet asiat. Yksi tärkeimmistä on perhehoitajan sitoutuminen ja ammatillinen osaaminen.

8 8 Perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen. Syyskuussa järjestettiin toinen perhehoitajien ja perhehoidosta vastaavien kuntatoimijoiden työtapaaminen Peurungassa. Tilaisuudessa oli 25 perhehoitajaa ja kuntien edustajaa. Tilaisuus oli myös lähtölaukaus vammaisia hoitavien perhehoitajien työhyvinvointiryhmän käynnistämiselle. Ryhmämuotoinen vertais- ja oppimisryhmä toimii pilottina kevääseen 2014 saakka. Tavoitteena on löytää keskeisiä toimintamalleja ryhmämuotoiselle tuelle ja vertaistoiminnalle. Perhehoidon mentorointi -pilotti. Ennakkovalmennusten lisäksi uusia perhehoitajia tuettiin toimeksiantajien tuen lisäksi hanketyöntekijöiden ohjauksella ja täydennyskoulutuksella. Mentoritoiminnan kehittämiseksi ja pilotoinnin käynnistämiseksi kokenut perhehoitaja ja hankkeen projektipäällikkö osallistuivat Perhehoitoliiton mentorikoulutukseen. Perhehoitajien työhyvinvointi pilotti. Yhdessä toisiamme tukien perhehoitajien työhyvinvointia tukeva ryhmä käynnistyi perhehoidon työtapaamisesta Ryhmään ilmoittautui 11 perhehoitajaa. Ryhmän tavoitteena on tukea perhehoitajien psyykkistä ja fyysistä työhyvinvointia ja voimavaroja selviytyä vaativassa tehtävässä. Tapaamisten teemoina syksyllä 2013 oli perhehoitajan voimavarat ja jaksamista tukevat ja heikentävät tekijät, vertaistoiminnan merkitys perhehoitajan tehtävän erityiskysymykset. Pilottitoiminta jatkuu vuodelle 2014 ja tuloksia tullaan käyttämään hankkeen tavoitteena olevan toimintamallin kokoamisessa. Lisäksi jo toimiville perhehoitajille järjestettiin täydennyskoulutusta, ohjausta, vertaistoimintaa ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa. Uusia menetelmiä ja osaamisen vahvistamista Asiakkaat ovat innoissaan ja itsekin Lapsi- ja perhelähtöisen työskentelyn tueksi otettiin käyttöön VIGmll videoavusteinen ohjausmenetelmä. Vigmll koulutukseen osallistui 12 vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden parissa työskenteleviä perhetyöntekijöitä, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja terapeutteja. Koulutus kesti johdantopäivän lisäksi noin 9 kk. VIGmll -koulutukseen osallistuvat harjoittelivat videointia- ja ohjausta. Vanhempien /perheen ohjaustilanteessa videokuva auttaa kiinnittämään huomion usein pieniin ja helposti ohimeneviin - asioihin, jotka ovat myönteisesti vuorovaikutusta rakentavia. Videon ja keskustelun kautta voidaan tukea vaikeasti vammaisten henkilöiden vuorovaikutusta ja saada näkyväksi tärkeitä asioita. Videoavusteinen ohjausmenetelmä auttaa myös vuorovaikutuksen ohjaustyötä tekeviä työntekijöitä jaksamaan haastavassa tehtävässä.

9 9 Kuva. VIG -kouluttajat Anu Louhelainen ja Aila Viinikainen kiittivät kurssilaisia innostuksesta uuden menetelmän käyttöönottamiseen VIG -koulutuksen päätöstilaisuudessa. Kuva Airi Ahonen. VIGmll koulutukseen osallistuneet kokivat menetelmän opettelun parantavan heidän vuorovaikutustaitojaan ohjaustilanteissa sekä tukevan omaa ammatillista kasvua. Menetelmä antaa uuden konkreettisen ja voimaannuttavan työvälineen erilaisiin asiakastilanteisiin sekä esimerkiksi uuden työntekijän ohjaamiseen. Theraplay menetelmä vuorovaikutuksen tukemisessa. Theraplay menetelmästä järjestettiin kolme koulutuspäivää, joilla tuettiin vammaisten lasten ja perheiden kanssa toimivia ammattilaisia parempaan vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen ohjaamiseen. Theraplay päiviin osallistui yhteensä 69 eri palvelumuodoissa toimivaa ammattilaista. Lisäksi järjestettiin teemapäivät Autismi tässä ajassa ja Haastavan käyttäytymisen syistä ja toimintakeinoista. Näihin osallistui yhteensä 144 ammattilaista ja vanhempaa.

10 10 Kuva. Theraplay monen mahdollisuuden menetelmä. Kuva Paula Korkalainen Lapsen arki arvoon! Arvokas elämä hankkeen aikana on vuosittain järjestetty kaksi yleisöluentoa. Tavoitteena on erilaisten teemojen kautta vaikuttaa yhteiskunnallisesti vammaisten lasten ja heidän perheidensä tarpeiden huomioimiseen ja suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen lisäämiseen. Keväällä 2013 Studia generalia teemana oli vammaisen lapsen ja perheen arjen tukeminen. Iltapäivän aikana pohdittiin perhelähtöistä palveluiden järjestämistä ja perheen tarpeiden kuulemista. Lapsen arki arvoon! luennon asiantuntijoina olivat erityispedagogiikan professori Paula Määttä ja yliopettaja, KT Salla Sipari. Tilaisuus kokosi paikalle reilut 70 kuulijaa. Mikä tekee asiakastyöstä vaikuttavaa - dialoginen työote asiakkaan kohtaamisessa Arvokas elämä hankkeessa on luotu mahdollisuuksia kahden prosessinomaisen dialogisuus - koulutuksen/valmennuksen kautta syventää sosiaali-, opetus- ja terveydenhoidon palveluissa toimivien ammattilaisten osaamista tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaamisissa. Dialoginen asiakkaan kohtaaminen koulutuksiin osallistui yhteensä noin 40 ammattilaista. Koulutuksen

11 11 tavoitteina oli tukea perhelähtöisen ja kumppanuuteen perustuvan työotteen omaksumiseen, ratkaisukeskeiseen ja avoimiin dialogeihin perustuvan työotteen omaksumiseen, koska hyvä vuorovaikutus ja asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta on todettu tuloksellisemmaksi ja vaikuttavaksi sosiaali- ja hoitoalojen palveluiden onnistumisessa. Mitä on dialoginen toisen ihmisen kohtaaminen? Dialogisuus avaa uusia - jopa voimavaraistavia mahdollisuuksia ammattilaisten ja vanhempien yhteistyölle ja antaa eväitä vaativiinkin asiakastilanteisiin. Dialogisuus koetaan mahdollisuutena hyvään ja turvalliseen vuorovaikutukseen kaikissa ihmissuhteissa - työssä ja kotona - asiakassuhteissa ja moniammatillisissa palavereissa. Kuulluksi tuleminen on vuorovaikutussuhteissa keskeinen tekijä. Dialogi perustuu toisen henkilön/asiakkaan ulkoiseen dialogiin. Tartutaan sanoihin, lauseisiin, pohditaan prosessin etenemistä, yhteistyösuhdetta, puhuttua, käymätöntä keskustelua, toimintaa. Pohditaan yhdessä: Me! Ei te! Kunnioitetaan yhteistyösuhdetta. Työntekijä ei voi nähdä asiakkaan sisäistä dialogia joten hyvässä suhteessa varotaan tekemästä johtopäätöksiä muusta kuin mitä on tilanteessa tuotettu: älä kuvittele asiakkaan tekemisiä, puhetta tai muita sisäisiä asioita, älä luule, älä arvaile. Asiakasta voidaan auttaa ulkoisen dialogin kautta omaan sisäiseen dialogiin. Hyvä kun sanot tuon ääneen. Dialogisessa suhteessa kuunnellaan toista osapuolta. Ollaan eläviä ja kiinnostuneita suhteessa. Yhteisen reflektion tavoitteena on saada asiakas reflektoimaan omaa asiaansa. Yhteinen reflektio perustuu sanottuun ja konkreettisesti havaittuihin asioihin. Dialogisuus koulutuksiin osallistuneet ovat ottaneet käyttöönsä omassa työssään ja työparityöskentelyssä. Koulutus on innostanut infotilaisuuksien pitämiseen omissa työyhteisöissä ja keskustelut ovat innostaneet kehittämään käytäntöjä edelleen. Dialoginen työote on otettu käyttöön myös perheiden kanssa työskenneltäessä ja sen on havaittu toimivan myös moniammatillisessa yhteistyössä.

12 Arvokas elämä hankkeen taustalla on vahva pyrkimys edistää Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista ja toimia vammaisten lasten tasa-arvoisen kohtelun, turvan ja hoivan sekä oppimisedellytysten edistämiseksi. 12

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Uusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen. Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11.

Uusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen. Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11. Uusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11.2013 Alkutilanne 2011 Perhehoitajia hyvin vähän ei tietoa määristä Lyhytaikainen

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA

ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA 1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA KEHITTÄMISEN ASKELEET KEHITTÄMISEN POLUILLA TOIMINTAKERTOMUS 2013 HANKERAPORTTI 3/2013 RAY PAULA KORKALAINEN 30.4.2014 2

Lisätiedot

Uusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen. Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11.

Uusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen. Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11. Uusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11.2013 Alkutilanne 2011 Perhehoitajia hyvin vähän ei tietoa määristä Lyhytaikainen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 2/2013

ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 2/2013 ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 2/2013 Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa seminaarissa 21.5.2013 pohdittiin perhehoitoa: 1. Mitä lapsi, nuori ja aikuinen ja hänen perheensä / läheisensä odottavat perhehoidolta

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 3/2013

ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 3/2013 ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 3/2013 Perhehoidon kehittämistä maakunnallisessa yhteistyössä Perhehoito voi hyvin järjestettynä vastata monipuolisesti eri-ikäisten ihmisten palveluiden ja tuen tarpeisiin.

Lisätiedot

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoidon koordinointi- pilottia on toteutettu kaksivuotisen kuntien välisen

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2012

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2012 1 ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2012 Hyvä lukija 2 Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2012 toimintaa. Kevään aikana mm.

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Hanke-esittely

Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Hanke-esittely Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena Hanke-esittely Sosiaalinen media: Kotisivut, Facebook Palveluiden kehittäminen lähipalveluina Räätälöity tuki perheille kuuleminen,

Lisätiedot

Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Paula Korkalainen 25.9.2012 KVANK

Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Paula Korkalainen 25.9.2012 KVANK Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena Paula Korkalainen 25.9.2012 KVANK Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hanke 2011-2014

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ HANKE VUONNA 2014

ARVOKAS ELÄMÄ HANKE VUONNA 2014 1 ARVOKAS ELÄMÄ HANKE VUONNA 2014 Projektipäällikkö Paula Korkalainen, p. 0400 619 323 Hankkeen tavoitteet 2011-2014: 1) Kehittää Keski-Suomeen hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Perhehoidon maakunnallinen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysjohdon työkokous 21.3.2014 Paula Korkalainen

Perhehoidon maakunnallinen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysjohdon työkokous 21.3.2014 Paula Korkalainen Perhehoidon maakunnallinen toimintamalli Sosiaali- ja terveysjohdon työkokous 21.3.2014 Paula Korkalainen Esitys Vammaisten perhehoidon toimintamalli ja Arvokas elämä hankkeessa tehty taustatyö 2011-2014

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ - HANKETIEDOTE 1/2012

ARVOKAS ELÄMÄ - HANKETIEDOTE 1/2012 ARVOKAS ELÄMÄ - HANKETIEDOTE 1/2012 1 Perhekuvan piirsi Vappu 5 v. Vammainenkin lapsi on ensisijaisesti lapsi Arvokas elämä -hankkeen aloitusseminaari oli juuri Lapsen oikeuksien päivän alla 18.11.2011

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄN KOKOUS

VAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (6) N KOKOUS Aika 12.9.2011 klo 13.00 16.00 Paikka Kosken kokoustila 202, 2 krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Haaki, Raili X Hanhikoski, Emmi X Heikkilä, Marja Henttu, Tuula Hänninen, Tanja

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto 6.2.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus 10.2.2017 Etunimi Sukunimi Päivän ohjelma Klo 9.00 Klo 9.30

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

KVANK LASTEN JA NUORTEN JAOS ESITYSLISTA 16.5.2013. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta

KVANK LASTEN JA NUORTEN JAOS ESITYSLISTA 16.5.2013. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta KVANK ESITYSLISTA 16.5.2013 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta LASTEN JA NUORTEN JAOS Aika 16.5.2013 klo 12.30 15.00 Paikka Kehitysvammaliitto, Helsinki Läsnä Alinen, Terhi Heinonen Hanna Hintsala,

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeen väliraportti

Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeen väliraportti 1 LIITE 1. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeen väliraportti Paula Korkalainen Väliraportti 9/2013: 1. Mitkä olivat hankkeen taustalla vaikuttaneet keskeiset

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

ESITYS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON MAAKUNNALLISESTA KOORDINOINNISTA KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHDOLLE

ESITYS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON MAAKUNNALLISESTA KOORDINOINNISTA KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHDOLLE 1 ESITYS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON MAAKUNNALLISESTA KOORDINOINNISTA KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHDOLLE 7.11.2013 Paula Korkalainen 2 PERUSTELUJA, MIKSI VAMMAISTEN PERHEHOIDOLLE

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Jyväskylä, Paviljonki 16.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4. Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.2017 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen

Lisätiedot

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous Pirkanmaan Lapen eteneminen Ohjausryhmän kokous 3.4.2017 1 18.5.2017 Hankkeen etenemisen tilanne Täydennetty ja saatuun valtionavustukseen sopeutettu hankehakemus toimitettu Sosiaali- ja terveysministeriöön

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka Työpaja 30.5.2017 Marjatta Kekkonen Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 1.6.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Perhekeskuksen kohtaamispaikka Tavoitteena on, että perhekeskuksesta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet: (x) (x) (x) (-) Pauli Salonpää. Aulis Hämäläinen. Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. Anita Urpilainen (-)

Henkilökohtaiset varajäsenet: (x) (x) (x) (-) Pauli Salonpää. Aulis Hämäläinen. Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. Anita Urpilainen (-) KINNULAN KUNTA ESITYSLISTA/KOKOUSPÖYTÄKIRJA Perusturvajaos Nro 8/2014 12.9.2014 Kokousaika Keskiviikkona 12.9.2014 klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali. Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä. Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä 13.2.2008

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä. Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä 13.2.2008 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä 13.2.2008 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä Sosiaali- ja terveysjärjestöt

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA 2 27.2.2017 Maakunnallisen ja kansallisen muutostyön valmistelu LAPEn hankesuunnitelma > teemakohtaiset toimenpidesuunnitelmat sekä tiivistelmät Valtionavustushakemukset/Ha kujulistus Hakuaika 1.9. 4.11.2016

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU

Lisätiedot

VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL

VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö / Anu Louhelainen 2011 1 VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIG VIG:n käyttö maailmalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysvaliokunta 06.10.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. 1 LAPE-kärkihankkeen

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot