ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA HANKE

Transkriptio

1 1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA HANKE TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Paula Korkalainen, projektipäällikkö

2 2 Yhteiskehittämistä Arvokas elämä hanke eteni vuonna 2013 hankesuunnitelman mukaisesti ja ensimmäisten toimintavuosien aikana saatuja kokemuksia hyödyntäen. Kehittämisen painopistealueet olivat vammaisten lasten ja perheiden palvelut, lastensuojelu, perhehoidon määrä ja laatu sekä lasten ja vanhempien parissa toimivien ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen. Kehittämistyö on toteutunut yhteistyössä vanhempien, kuntatoimijoiden ja muiden viranomaistahojen kanssa sekä järjestöjen ja muiden kehittämishankkeiden kanssa. Arvokas elämä hankkeen työntekijät osallistuivat myös maakunnallisiin lastensuojelun ja vammaispalveluiden työkokouksiin, valtakunnallisiin perhehoidon verkosto- ja asiantuntijatapaamisiin. Hankeyhteistyötä tehtiin mm. Sisukas hankkeen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lähisuhdeväkivallan hoitopolku Aarre hankkeen, Sarana -hankkeen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Lapset ja perhe Kaste hankkeen lastensuojelun oppimisverkoston ja Innotyökylän, Pirkanmaan Kehitysvammaisten perhehoito -hankkeen (Kepe), Mä oon mukana hankkeen ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön väkivalta tutkimushankkeen kanssa. Järjestöyhteistyökumppanit ovat Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry. Yhteistyö Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on ollut tiivistä. Arvokas elämä hankkeessa toteutettiin yhteensä 58 tilaisuutta, joihin osallistui 918 henkeä. Ohjausryhmän kokouksia oli kaksi ja työrukkaskokouksia kolme. Hankkeessa työskenteli projektipäällikön lisäksi kokoaikainen projektityöntekijä. Lisäksi perhehoitoon liittyvän selvitystyöraportin kokoamiseen palkattiin osa-aikainen työntekijä kahden kuukauden ajaksi. Perhehoidon viiteen valmennukseen osallistui kaksi kokemuskouluttajaa. Asiantuntijuusharjoittelussa oli kolme ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opinnäytetöitä valmistui yksi. Lisäksi kaksi opiskelijaa työsti opinnäytetyötään hankkeessa vuoden 2013 aikana. Työt valmistuvat myöhemmin. Virtuaalisen kehittämisympäristön kehittämiseksi ja tiedottamiseen käytettiin kotisivuja, jotka uudistettiin helppokäyttöisemmiksi vuoden aikana sekä Arvokas elämä -Face bookia ja #arvokaselama Twitteriä. Hankkeen tavoitteena on avoimen tiedotuksen linja ja hankkeen etenemistä voi seurata edellä mainittujen foorumeiden kautta.

3 3 Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle Vuoden 2013 aikana järjestettiin kaksi teemaseminaaria, joista tammikuun teemana oli lastensuojelu. Syksyn tulevaisuuden työpajassa visioitiin vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämistarpeita ja suuntia verkostodialogisella tulevaisuuden muistelumenetelmällä. Seminaarien tavoitteena oli käynnistää keskustelua ja vaikuttaa vammaisten lasten ja perheiden palveluiden toimivuuteen ja nostaa kehittämistarpeita. Mukana näissä tilaisuuksissa oli palveluiden käyttäjiä, ammattilaisia, erilaisten organisaatioiden edustajia ja poliittishallinnolliseen päätöksentekoon osallistuvia. Seminaareihin osallistui yhteensä 125 osallistujaa: vanhempia, sosiaali- ja terveydenhoidon työntekijöitä, vammaispalveluiden palveluohjaajia, terapeutteja, sosiaalialan osaamiskeskuksen henkilöstöä ja järjestöjä. Tilaisuuksissa rakennettiin toiveikkuutta ja selkiytettiin toimintamahdollisuuksia. Vanhemmat toivovat perhelähtöisempää kuulemista palveluissa ja vaikeavammaisille lapsille enemmän tilapäishoitomahdollisuuksia ja perheille kotiapua. Perheet toivovat myös perheen kokonaisvaltaisempaa huomioimista ja kotiin kotiapua. Kuitenkaan kaikki perheet eivät odota kotiavulta terapeuttista perhetyötä vaan konkreettista apua esimerkiksi kodinhoidollisiin asioihin. Kotiapu ja perhehoito omaishoidon vapaapäivien ajaksi koetaan tukevan parhaiten vanhempien jaksamista. Hankkeen vetäjät ovat välittäneet perheiden tarpeita kaikissa yhteistyöfoorumeissa.

4 4 Palveluohjauksen tarpeita todettiin olevan myös muilla ryhmillä kuin kehitysvammaisilla. Seminaareissa kuullut vanhempien näkökulmat ja odotukset palveluiden kehittämiseksi olivat samansuuntaisia kuin haastatteluissa ja Arvokas elämä hankkeen aikana tehdyissä erilaisissa asiakaskyselyissä saatu tulokset. Vanhemmat kokevat, että he eivät tiedä riittävästi palveluista ja että he eivät tule riittävästi kuulluiksi palvelutilanteissa. Täytettiin huolipussia - vammaisen lapsen sisarusten voimauttaminen Alkuvuodesta järjestettiin myös kehitysvammaisten lasten perheille Voimauttava työpaja ja odotettu vertaistapaaminen vammaisten lapsen sisaruksille. Perhepäivien teemoina oli sisaruksen kehitysvammaisuus ja sen herättämät tunteet. Ryhmän vetäjänä toimi psykologiasiantuntija ja erityisopettaja. Sisarustapaamisessa osallistujat täyttivät huolipussia, johon kertyneiden lappujen pohjalta keskustelua käytiin. Isommat lapset ottavat asioita jo avoimesti esiin ja rohkaisevat nuorempiaan tuomaan omia huoliaan ja ärtymyksiään esille. Erityisesti keskustelua herätti kanssaihmisten suhtautuminen vammaisuuteen sekä aikuisten että kavereiden reaktiot puhututtavat. Toisenlaiset frendit TV -ohjelma nostattaa keskustelua kehitysvammaisuudesta. Sisarukset huolehtivat jo varhain muun muassa vammaisen sisaruksen selviämistä itsenäisesti elämässään. Ryhmään osallistuneilla oli yhteinen kokemus siitä, että he joutuvat antamaan tietoa vammaisuudesta kaveripiirissä ja asia tulee ajankohtaiseksi aina, kun kaverit vaihtuvat. Lapset itse kokevat saaneensa tietoa kehitysvammaisuudesta lähinnä vanhemmiltaan. Ryhmätapaamisessa osallistujia tuettiin muistamaan omien henkilökohtaisesti tärkeiden asioiden merkitys.

5 5 Vammaisten lasten vanhemmat pohtivat, miten sisaruksille ja heidän yksilöllisiin tärkeisiin asioihin voisi antaa huomiota arjessa, kun aika ja omat voimat vanhemmilla ovat rajalliset. Vertaistapaamiset ovat mahdollisuus antaa toisilleen sekä vinkkejä että tukea. Tärkeäksi koetaan keskustelu toisten vanhempien kanssa. Keskustelussa vanhemmat toivat esille kokemuksia, joiden mukaan lasten iällä ja persoonalla tuntuu olevan vaikutusta siihen, miten sisarukset reagoivat vammaiseen sisarukseensa ja miten he itse asian kokevat. Toimiva lastensuojelu - vammainen oppilas perusopetuksessa ja oppilashuollossa Perusopetusikäisten vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten tuen tarpeiden havaitsemiseksi ja lasten hyvinvoinnin ja hyvän elämän turvaamiseksi käynnistettiin moniammatillinen työryhmä. Mukana työryhmässä oli edustajia perusopetuksesta ja oppilashuollosta, lastensuojelusta, esiopetuksesta ja vammaispalveluista. Myös Emma ja Elias ohjelmaan kuuluva Sisukas hanke (Sisukas l. sijoitetun lapsen koulun käynnin tukeminen -hanke). Tavoitteiksi työryhmän työskentelylle asetettiin vammaisten oppilaiden lastensuojelussa ja hyvinvoinnin tukemisessa tarvittavan yhteistyön mallinnus. Erityisesti koettiin tarvetta vahvistaa yhteydenottamis- / konsultointikulttuuria oman asiantuntijuuden laajentamiseksi. Pulmallisiksi kohdiksi koettiin myös yhteistyöprosessien johtaminen, asiakaspalavereihin valmistautuminen ja tiedonkulku. Tavoitteena oli myös hankkeiden keskinäinen yhteistyö samojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisukas projektilla ja Arvokas elämä hankkeella on osin samoja pyrkimyksiä. Synergiaedun saavuttamiseksi ja ajankäytön järkeistämiseksi yhdistettiin voimavarat ja kumppanuus. Yhteistyön mallinnus jatkuu kevääseen Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa Keski-Suomesta perhehoidon maakunta Perhehoidon selvitystyö. Keväällä 2013 tehdyssä selvitystyössä vertailtiin erilaisia käytäntöjä Keski-Suomen perhehoidossa ja muualla Suomessa. Selvityksen mukaan vaihtelua on edelleen huomattavasti perhehoidon järjestämistavoissa, toimintaohjeissa, palkkioissa ja kulukorvauksissa ja valvonnassa. Huomattavan paljon maassamme on kuitenkin koottu perhehoitoa erilaisin toimintamallien mukaan seudullisesti tai maakunnallisesti yhteen. Erityisesti perhehoitoprosessin alkuvaiheessa koetaan kuntien keskeinen yhteistyö hyödylliseksi ja kustannustehokkaaksi. Hankkeen tekemässä selvityksessä vertailussa olivat mukana Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Honkalammin erityishuoltopiirin perhehoito, Eteva, Rinnekoti ja Kaakkois-Suomen Socomin lyhytaikainen perhehoitoyksikkö. Tehdyn selvitystyön pohjalta ja perhehoidon kehittämistyöryhmän työn pohjalta tehtiin syksyllä 2013 esitys maakunnallisen koordinoinnin järjestämisestä Keski-Suomessa maakunnan sosiaali- ja terveysjohdolle vuotuiseen työkokoukseen. Esitys perhehoidon koordinoinnin tehostamiseksi Keski-Suomessa. Perhehoidon koordinointiesityksessä painotettiin perhehoitajalain ja muiden vammaisia henkilöitä

6 6 koskevien lakien toimeenpanoa, perhehoitajien tukimuotojen toteuttamista, ennakkovalmennusten organisointia ja kehitysvammaisten asumista koskevan Kehas - ohjelman toteutumista. Perhehoidon koordinointiesitystä täsmennetään keväällä 2014 toiminnan kuvauksella ja budjettiesityksellä. Perhehoidon kehittämistyötyhmässä on edustajia 10 Keski-Suomen kunnasta. Osaan kokouksista kutsuttiin kaikki kuntien vammaispalveluista vastaavat ja palveluohjaajat. Perhehoidon kehittämistyöryhmä kokoontui seitsemän kertaa vuoden aikana. Perhetapaamisia ja erilaisia kotikäyntejä tehtiin perhehoitajien luokse vuoden aikana yhteensä 46. Rekrytointiin ja KeVa -valmennuksiin, toimintaohjeen päivittämiseen sekä perhehoidon koordinointi- ja kehittämistyöhön liittyviä kuntakäyntejä oli yhteensä 23. Perhehoito on ollut meidän perheen pelastus Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille. Perhehoitoa käyttävät vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä perhehoitoon. Perhehoito tukee hyvin heidän tarpeitaan lepoon, sisarusten huomioimiseen ja parisuhteen hoitamiseen. Vanhemmat kuitenkin toivoisivat joustavuutta perhehoitokäytännöissä ja sujuvuutta prosesseihin. Perhehoitajalta he toivovat sensitiivisyyttä ja kiinnostusta pitää huolta heidän lapsestaan. Vanhemmat myös arvostavat perhehoitajan osaamista ja vuorovaikutus- ja läsnäolon taitoa. Yhteistyössä he toivoisivat myös vanhemmuudelleen tukea ja aikaa pysähtyä. Lapsi, nuori ja aikuinen odottavat perhehoidolta turvallisia, pitkäkestoisia ihmissuhteita ja turvaverkkoa. Lapelle on tärkeä, että hän tulee kohdatuksi omana itsenään. vanhemmat odottavat yksilöllisyyttä ja yhteistyöltä avoimuutta, luottamusta. Kuntakysely Keski-Suomen kuntien vammaispalveluista vastaaville. Kyselyn mukaan Keski-Suomessa vammaisten perhehoidossa on 171 käyttäjää. Näistä henkilöistä 78 on lyhytaikaisessa perhehoidossa ja 77 henkilöä pitkäkestoisessa perhehoidossa. Perhehoitajia on yhteensä noin 70. Lasten perhehoitopaikkojen lisätarpeeksi arvioitiin 2013 vuoden alussa noin 47 paikkaa. Suurin tarve olisi lyhytaikaiseen perhehoitoon (47) muun muassa vanhempien omaishoidon vapaiden ajaksi. Myös pitkäaikaista perhehoitoa tarvittaisiin lisää arvion mukaan 13 lapselle. Kuntakyselyn mukaan vammaisten perhehoidosta vastaavat toivovat tukea ja apua valmennukseen ja rekrytointiin sekä tietoa vapaista perhehoitopaikoista ja valmennetuista perhehoitajista. Lisäksi palveluista vastaavat ovat huolissaan aikansa riittämisestä ja muista resursseista perhehoitajien ohjaukseen ja perhetapaamisiin sekä valvontaan. Kyselyn mukaan perhehoidon vastaavat toivovat perhehoitoon pysyvää järjestelmää paikka- ja hoitajatilanteen ajan tasalla pitämiseksi sekä rekrytointiin ja perhehoitajan tuen järjestämiseen. Olis joku keskustoimisto, jonne voisi soittaa

7 7 Kysely perhehoitajille Perhehoitajille tehdyn kyselyn mukaan perhehoitajat odottavat palkkioiden ja kulukorvausten nostamista, toimintaohjeiden ja käytäntöjen yhtenäistämistä, tukea ja arvostusta työlleen ja toimeksiantajan taholta tavoitettavuutta. Perhehoitajat toivovat pysyvyyttä ja jatkuvuutta tukitoimille sekä perhehoidon koordinoinnin kehittämistä Olis joku keskustoimisto, jonne voisi soittaa pulmallisissa tilanteissa!. Perhehoitaja odottaa riittävää tukea ja tavoitettavuutta sijoittajalta. Palkkioita ja määräysperusteita sekä lomaetuja halutaan kehittää edelleen. Tukea tarvitaan mentoroinnin, työnohjauksen ja koulutuksen kautta. Perhehoitaja tarvitsee myös vertaistukea ja haluaa verkostoitua. Vertaistuki on tärkeää! Perhehoitajien tukeminen KeVa ennakkovalmennuksia. Vuoden 2013 aikana jatkettiin uusien perhehoitajien rekrytointia ja ennakkovalmennuksia eri puolilla maakuntaa. KeVa -ennakkovalmennuksiin osallistui yhteensä 40 lyhyt- ja pitkäaikaisesta perhehoitajan tehtävästä kiinnostunutta henkilöä. Valmennuksia oli Äänekoskella, Joutsassa, Jämsässä, Jyväskylässä ja Keuruulla. Noin puolet valmennukseen osallistuneista aloitti perhehoitajan tehtävässä jo vuoden kuluessa ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon seminaari. Uusia tuulia seminaari keräsi 54 vammaisten perhehoidosta kiinnostunutta kuulemaan Arvokas elämä hankkeesta, kehitysvammaisten asumisen uusista haasteista ja pohtimaan mitä hyvä perhehoito on. Tilaisuuden avasi kansanedustaja Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi. Hyvään perhehoitoon on vaikuttamassa monet asiat. Yksi tärkeimmistä on perhehoitajan sitoutuminen ja ammatillinen osaaminen.

8 8 Perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen. Syyskuussa järjestettiin toinen perhehoitajien ja perhehoidosta vastaavien kuntatoimijoiden työtapaaminen Peurungassa. Tilaisuudessa oli 25 perhehoitajaa ja kuntien edustajaa. Tilaisuus oli myös lähtölaukaus vammaisia hoitavien perhehoitajien työhyvinvointiryhmän käynnistämiselle. Ryhmämuotoinen vertais- ja oppimisryhmä toimii pilottina kevääseen 2014 saakka. Tavoitteena on löytää keskeisiä toimintamalleja ryhmämuotoiselle tuelle ja vertaistoiminnalle. Perhehoidon mentorointi -pilotti. Ennakkovalmennusten lisäksi uusia perhehoitajia tuettiin toimeksiantajien tuen lisäksi hanketyöntekijöiden ohjauksella ja täydennyskoulutuksella. Mentoritoiminnan kehittämiseksi ja pilotoinnin käynnistämiseksi kokenut perhehoitaja ja hankkeen projektipäällikkö osallistuivat Perhehoitoliiton mentorikoulutukseen. Perhehoitajien työhyvinvointi pilotti. Yhdessä toisiamme tukien perhehoitajien työhyvinvointia tukeva ryhmä käynnistyi perhehoidon työtapaamisesta Ryhmään ilmoittautui 11 perhehoitajaa. Ryhmän tavoitteena on tukea perhehoitajien psyykkistä ja fyysistä työhyvinvointia ja voimavaroja selviytyä vaativassa tehtävässä. Tapaamisten teemoina syksyllä 2013 oli perhehoitajan voimavarat ja jaksamista tukevat ja heikentävät tekijät, vertaistoiminnan merkitys perhehoitajan tehtävän erityiskysymykset. Pilottitoiminta jatkuu vuodelle 2014 ja tuloksia tullaan käyttämään hankkeen tavoitteena olevan toimintamallin kokoamisessa. Lisäksi jo toimiville perhehoitajille järjestettiin täydennyskoulutusta, ohjausta, vertaistoimintaa ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa. Uusia menetelmiä ja osaamisen vahvistamista Asiakkaat ovat innoissaan ja itsekin Lapsi- ja perhelähtöisen työskentelyn tueksi otettiin käyttöön VIGmll videoavusteinen ohjausmenetelmä. Vigmll koulutukseen osallistui 12 vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden parissa työskenteleviä perhetyöntekijöitä, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja terapeutteja. Koulutus kesti johdantopäivän lisäksi noin 9 kk. VIGmll -koulutukseen osallistuvat harjoittelivat videointia- ja ohjausta. Vanhempien /perheen ohjaustilanteessa videokuva auttaa kiinnittämään huomion usein pieniin ja helposti ohimeneviin - asioihin, jotka ovat myönteisesti vuorovaikutusta rakentavia. Videon ja keskustelun kautta voidaan tukea vaikeasti vammaisten henkilöiden vuorovaikutusta ja saada näkyväksi tärkeitä asioita. Videoavusteinen ohjausmenetelmä auttaa myös vuorovaikutuksen ohjaustyötä tekeviä työntekijöitä jaksamaan haastavassa tehtävässä.

9 9 Kuva. VIG -kouluttajat Anu Louhelainen ja Aila Viinikainen kiittivät kurssilaisia innostuksesta uuden menetelmän käyttöönottamiseen VIG -koulutuksen päätöstilaisuudessa. Kuva Airi Ahonen. VIGmll koulutukseen osallistuneet kokivat menetelmän opettelun parantavan heidän vuorovaikutustaitojaan ohjaustilanteissa sekä tukevan omaa ammatillista kasvua. Menetelmä antaa uuden konkreettisen ja voimaannuttavan työvälineen erilaisiin asiakastilanteisiin sekä esimerkiksi uuden työntekijän ohjaamiseen. Theraplay menetelmä vuorovaikutuksen tukemisessa. Theraplay menetelmästä järjestettiin kolme koulutuspäivää, joilla tuettiin vammaisten lasten ja perheiden kanssa toimivia ammattilaisia parempaan vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen ohjaamiseen. Theraplay päiviin osallistui yhteensä 69 eri palvelumuodoissa toimivaa ammattilaista. Lisäksi järjestettiin teemapäivät Autismi tässä ajassa ja Haastavan käyttäytymisen syistä ja toimintakeinoista. Näihin osallistui yhteensä 144 ammattilaista ja vanhempaa.

10 10 Kuva. Theraplay monen mahdollisuuden menetelmä. Kuva Paula Korkalainen Lapsen arki arvoon! Arvokas elämä hankkeen aikana on vuosittain järjestetty kaksi yleisöluentoa. Tavoitteena on erilaisten teemojen kautta vaikuttaa yhteiskunnallisesti vammaisten lasten ja heidän perheidensä tarpeiden huomioimiseen ja suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen lisäämiseen. Keväällä 2013 Studia generalia teemana oli vammaisen lapsen ja perheen arjen tukeminen. Iltapäivän aikana pohdittiin perhelähtöistä palveluiden järjestämistä ja perheen tarpeiden kuulemista. Lapsen arki arvoon! luennon asiantuntijoina olivat erityispedagogiikan professori Paula Määttä ja yliopettaja, KT Salla Sipari. Tilaisuus kokosi paikalle reilut 70 kuulijaa. Mikä tekee asiakastyöstä vaikuttavaa - dialoginen työote asiakkaan kohtaamisessa Arvokas elämä hankkeessa on luotu mahdollisuuksia kahden prosessinomaisen dialogisuus - koulutuksen/valmennuksen kautta syventää sosiaali-, opetus- ja terveydenhoidon palveluissa toimivien ammattilaisten osaamista tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaamisissa. Dialoginen asiakkaan kohtaaminen koulutuksiin osallistui yhteensä noin 40 ammattilaista. Koulutuksen

11 11 tavoitteina oli tukea perhelähtöisen ja kumppanuuteen perustuvan työotteen omaksumiseen, ratkaisukeskeiseen ja avoimiin dialogeihin perustuvan työotteen omaksumiseen, koska hyvä vuorovaikutus ja asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta on todettu tuloksellisemmaksi ja vaikuttavaksi sosiaali- ja hoitoalojen palveluiden onnistumisessa. Mitä on dialoginen toisen ihmisen kohtaaminen? Dialogisuus avaa uusia - jopa voimavaraistavia mahdollisuuksia ammattilaisten ja vanhempien yhteistyölle ja antaa eväitä vaativiinkin asiakastilanteisiin. Dialogisuus koetaan mahdollisuutena hyvään ja turvalliseen vuorovaikutukseen kaikissa ihmissuhteissa - työssä ja kotona - asiakassuhteissa ja moniammatillisissa palavereissa. Kuulluksi tuleminen on vuorovaikutussuhteissa keskeinen tekijä. Dialogi perustuu toisen henkilön/asiakkaan ulkoiseen dialogiin. Tartutaan sanoihin, lauseisiin, pohditaan prosessin etenemistä, yhteistyösuhdetta, puhuttua, käymätöntä keskustelua, toimintaa. Pohditaan yhdessä: Me! Ei te! Kunnioitetaan yhteistyösuhdetta. Työntekijä ei voi nähdä asiakkaan sisäistä dialogia joten hyvässä suhteessa varotaan tekemästä johtopäätöksiä muusta kuin mitä on tilanteessa tuotettu: älä kuvittele asiakkaan tekemisiä, puhetta tai muita sisäisiä asioita, älä luule, älä arvaile. Asiakasta voidaan auttaa ulkoisen dialogin kautta omaan sisäiseen dialogiin. Hyvä kun sanot tuon ääneen. Dialogisessa suhteessa kuunnellaan toista osapuolta. Ollaan eläviä ja kiinnostuneita suhteessa. Yhteisen reflektion tavoitteena on saada asiakas reflektoimaan omaa asiaansa. Yhteinen reflektio perustuu sanottuun ja konkreettisesti havaittuihin asioihin. Dialogisuus koulutuksiin osallistuneet ovat ottaneet käyttöönsä omassa työssään ja työparityöskentelyssä. Koulutus on innostanut infotilaisuuksien pitämiseen omissa työyhteisöissä ja keskustelut ovat innostaneet kehittämään käytäntöjä edelleen. Dialoginen työote on otettu käyttöön myös perheiden kanssa työskenneltäessä ja sen on havaittu toimivan myös moniammatillisessa yhteistyössä.

12 Arvokas elämä hankkeen taustalla on vahva pyrkimys edistää Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista ja toimia vammaisten lasten tasa-arvoisen kohtelun, turvan ja hoivan sekä oppimisedellytysten edistämiseksi. 12