ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA

Transkriptio

1 1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA KEHITTÄMISEN ASKELEET KEHITTÄMISEN POLUILLA TOIMINTAKERTOMUS 2013 HANKERAPORTTI 3/2013 RAY PAULA KORKALAINEN

2 2 SISÄLLYS SISÄLLYS.2 1 Yhteiskehittämistä Vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle Täytettiin huolipussia vammaisten lasten sisarusten tuen tarve Toimiva lastensuojelu vammainen oppilas perusopetuksessa Lapsen arki arvoon!. 6 3 Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille Kuntakysely Kysely perhehoitajille Keski-Suomesta perhehoidon maakunta Perhehoitajien tukeminen Uusia menetelmiä ja osaamisen vahvistamista Asiakkaat ovat innoissaan ja itsekin Mikä tekee asiakastyöstä vaikuttavaa dialoginen työote asiakkaan kohtaamisessa Hankkeen hallinnointi ja henkilöstöresurssit Yhteistyökumppanit ja kuvaus yhteistyömuodoista Arviointi... 25

3 3 LIITTEET LIITE 1: Arvokas elämä tiedotteet 1-3 /2013 LIITE 2: Toimintatilasto LIITE 3: Ohjausryhmän kutsut ja muistiot LIITE 4: Perheiden ajatuksia perhehoidosta lomakekysely perheille 2013 LIITE 5: Kuntakysely vammaisten perhehoidon vastaaville LIITE 6: Hyvää perhehoitoa kysely Keski-Suomen vammaisia hoitaville perhehoitajille 2013 LIITE 7: Esitys vammaisten henkilöiden perhehoidon maakunnallisesta koordinoinnista Keski-Suomen sosiaali- ja terveysjohdolle 2013 LIITE 8: Arvokas elämä hankkeen väliraportti 9/2013 LIITE 9: Tiivistelmä Arvokas elämä hankkeen arviointikyselystä 2014.

4 4 1. YHTEISKEHITTÄMISTÄ Arvokas elämä hanke eteni vuonna 2013 hankesuunnitelman mukaisesti ja ensimmäisten toimintavuosien aikana saatuja kokemuksia hyödyntäen. Kehittämisen painopistealueet olivat vammaisten lasten ja perheiden palvelut, lastensuojelu, perhehoidon määrä ja laatu sekä lasten ja vanhempien parissa toimivien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen. Kehittämistyö on toteutunut yhteistyössä vanhempien, kuntatoimijoiden ja muiden viranomaistahojen kanssa sekä järjestöjen ja muiden kehittämishankkeiden kanssa. Arvokas elämä hankkeen työntekijät osallistuivat myös maakunnallisiin lastensuojelun ja vammaispalveluiden työkokouksiin ja erilaisiin valtakunnallisiin lastensuojelun ja perhehoidon verkosto- ja asiantuntijatapaamisiin. Lähtökohtia. Arvokas elämä hankkeessa kehittämistavoitteisiin pyrittiin työryhmätyöskentelyn, työpajojen, työkokousten ja erilaisten oppimisfoorumeiden kautta. Erityinen painopiste on ollut jalkautuminen perhehoidon kentälle eli sinne missä käytännön työ ja palvelut toteutuvat. Lisäksi on haastateltu palveluja käyttäviä tai perhehoitoa tarvitsevia vanhempia, kuntien ja järjestöjen työntekijöitä ja kerätty tietoa kehittämistarpeista erilaisilla selvityksillä ja kyselyillä. Yhteistyö. Hankeyhteistyötä tehtiin mm. Emma ja Elias avustusohjelman Sisukas hankkeen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lähisuhdeväkivallan hoitopolku Aarre hankkeen, Sarana -hankkeen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Lapset ja perhe Kaste hankkeen lastensuojelun oppimisverkoston ja Innotyökylän kanssa sekä Pirkanmaan Kehitysvammaisten perhehoito -hankkeen (Kepe). Lisäksi tutustuimme Mä oon mukana hankkeen toimintaan ja yhteistyömahdollisuuksiin. Projektipäällikkö osallistui Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön väkivalta tutkimushankkeen ohjausryhmään. Järjestöyhteistyökumppanit ovat Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry. Yhteistyö Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on ollut tiivistä. Tiedottaminen. Hankkeen tavoitteena on avoimen tiedotuksen linja ja hankkeen etenemistä voi seurata useiden foorumeiden välityksellä. Erilaisten kirjallisten tiedotteiden lisäksi Arvokas elämä tiedotuslehteä julkaistiin vuoden aikana kolme numeroa. Tiedotuslehdessä kerrotaan hankkeen etenemisestä, toiminnasta sekä tiedotetaan tulevista tapahtumista (LIITE 1.). Virtuaalisen kehittämisympäristön kehittämiseksi ja tiedottamiseen käytettiin vuonna kotisivuja. Kotisivut uudistettiin helppokäyttöisemmiksi vuoden aikana sekä Arvokas elämä -Face bookia ja Twitteriä #arvokaselama. Toiminnan laajuus Arvokas elämä hanke järjesti vuoden 2013 aikana yhteensä 58 tilaisuutta, joihin osallistui 918 henkeä (LIITE 2). Ohjausryhmän kokouksia oli kaksi ja työrukkaskokouksia kolme. Hankkeessa työskenteli projektipäällikön lisäksi kokoaikainen projektityöntekijä. Lisäksi perhehoitoon liittyvän selvitystyöraportin kokoamiseen palkattiin osa-aikainen työntekijä kahden kuukauden ajaksi. Perhehoidon viiteen valmennukseen osallistui kaksi perhehoitajaa eli kokemuskouluttajaa. Asiantuntijuusharjoittelussa oli kolme ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opinnäytetöitä valmistui yksi. Lisäksi kaksi opiskelijaa työsti opinnäytetyötään hankkeessa vuoden 2013 aikana. Työt valmistuvat myöhemmin. Perhehoidon perhetapaamisia ja erilaisia kotikäyntejä tehtiin vuoden aikana yhteensä 46. Rekrytointiin ja KeVa -valmennuksiin, toimintaohjeen päivittämiseen sekä perhehoidon koordinointi- ja kehittämistyöhön liittyviä kuntakäyntejä oli yhteensä 23.

5 5 2. VAMMAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 2.1. Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle Vuoden 2013 aikana järjestettiin kaksi teemaseminaaria, joista tammikuun teemana oli lastensuojelu. Syksyn tulevaisuuden työpajassa visioitiin vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämistarpeita ja suuntia verkostodialogisella tulevaisuuden muistelumenetelmällä. Seminaarien tavoitteena oli käynnistää keskustelua ja vaikuttaa vammaisten lasten ja perheiden palveluiden toimivuuteen ja nostaa kehittämistarpeita. Mukana näissä tilaisuuksissa oli palveluiden käyttäjiä, ammattilaisia, erilaisten organisaatioiden edustajia ja poliittishallinnolliseen päätöksentekoon osallistuvia. Seminaareihin osallistui yhteensä 125 vanhempaa, sosiaali- ja terveydenhoidon työntekijää, vammaispalveluiden palveluohjaajaa, terapeutteja, sosiaalialan osaamiskeskuksen henkilöstöä ja järjestöjen edustajaa sekä alan opiskelijoita. Tilaisuuksissa rakennettiin toiveikkuutta ja selkiytettiin toimintamahdollisuuksia. Vanhemmat toivovat perhelähtöisempää kuulemista palveluissa ja vaikeavammaisille lapsille enemmän tilapäishoitomahdollisuuksia ja perheille kotiapua. Perheet toivovat myös perheen kokonaisvaltaisempaa huomioimista ja kotiin kotiapua. Kuitenkaan kaikki perheet eivät odota kotiavulta terapeuttista perhetyötä vaan konkreettista apua esimerkiksi kodinhoidollisiin asioihin. Kotiapu ja perhehoito omaishoidon vapaapäivien ajaksi koetaan tukevan parhaiten vanhempien jaksamista. Hankkeen vetäjät ovat välittäneet perheiden tarpeita kaikissa yhteistyöfoorumeissa. Palveluohjauksen tarpeita todettiin olevan myös muilla ryhmillä kuin kehitysvammaisilla. Seminaareissa kuullut vanhempien näkökulmat ja odotukset palveluiden kehittämiseksi olivat samansuuntaisia kuin haastatteluissa ja Arvokas elämä hankkeen aikana tehdyissä erilaisissa asiakaskyselyissä saatu tulokset. Vanhemmat kokevat, että he eivät tiedä riittävästi palveluista ja että he eivät tule riittävästi kuulluiksi palvelutilanteissa Täytettiin huolipussia - vammaisen lapsen sisarusten tuen tarve Alkuvuodesta järjestettiin myös kehitysvammaisten lasten perheille Voimauttava työpaja ja odotettu vertaistapaaminen vammaisten lapsen sisaruksille. Perhepäivien teemoina oli sisaruksen kehitysvammaisuus ja sen herättämät tunteet. Ryhmän vetäjänä toimi psykologiasiantuntija ja erityisopettaja. Sisarustapaamisessa osallistujat täyttivät huolipussia, johon kertyneiden lappujen pohjalta keskustelua käytiin. Isommat lapset ottavat asioita jo avoimesti esiin ja rohkaisevat nuorempiaan tuomaan omia huoliaan ja ärtymyksiään esille. Erityisesti keskustelua herätti kanssaihmisten suhtautuminen vammaisuuteen sekä aikuisten että kavereiden reaktiot puhututtavat. Toisenlaiset frendit TV -ohjelma nostattaa keskustelua kehitysvammaisuudesta. Sisarukset huolehtivat jo varhain muun muassa vammaisen sisaruksen selviämistä itsenäisesti elämässään. Ryhmään osallistuneilla oli yhteinen kokemus siitä, että he joutuvat antamaan tietoa vammaisuudesta kaveripiirissä ja asia tulee ajankohtaiseksi aina, kun kaverit vaihtuvat. Lapset itse kokevat saaneensa tietoa kehitysvammaisuudesta lähinnä vanhemmiltaan. Ryhmätapaamisessa osallistujia tuettiin muistamaan omien henkilökohtaisesti tärkeiden asioiden merkitys.

6 6 Vammaisten lasten vanhemmat pohtivat, miten sisaruksille ja heidän yksilöllisiin tärkeisiin asioihin voisi antaa huomiota arjessa, kun aika ja omat voimat vanhemmilla ovat rajalliset. Vertaistapaamiset ovat mahdollisuus antaa toisilleen sekä vinkkejä että tukea. Tärkeäksi koetaan keskustelu toisten vanhempien kanssa. Keskustelussa vanhemmat toivat esille kokemuksia, joiden mukaan lasten iällä ja persoonalla tuntuu olevan vaikutusta siihen, miten sisarukset reagoivat vammaiseen sisarukseensa ja miten he itse asian kokevat Toimiva lastensuojelu - vammainen oppilas perusopetuksessa ja oppilashuollossa Perusopetusikäisten vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten tuen tarpeiden havaitsemiseksi ja lasten hyvinvoinnin ja hyvän elämän turvaamiseksi käynnistettiin moniammatillinen työryhmä. Mukana työryhmässä oli edustajia perusopetuksesta ja oppilashuollosta, lastensuojelusta, esiopetuksesta ja vammaispalveluista sekä Pesäpuu ry:n Emma ja Elias ohjelman Sisukas hanke l. sijoitetun lapsen koulun käynnin tukeminen hankkeen työntekijät. Tavoitteiksi työryhmän työskentelylle asetettiin vammaisten oppilaiden lastensuojelussa ja hyvinvoinnin tukemisessa tarvittavan yhteistyön mallinnus. Erityisesti koettiin tarvetta vahvistaa yhteydenottamis- / konsultointikulttuuria oman asiantuntijuuden laajentamiseksi. Pulmallisiksi kohdiksi koettiin myös yhteistyöprosessien johtaminen, asiakaspalavereihin valmistautuminen ja tiedonkulku. Tavoitteena oli myös hankkeiden keskinäinen yhteistyö samojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisukas projektilla ja Arvokas elämä hankkeella on osin samoja pyrkimyksiä. Synergiaedun saavuttamiseksi ja ajankäytön järkeistämiseksi yhdistettiin voimavarat ja kumppanuus. Yhteistyön mallinnus jatkuu kevääseen Lapsen arki arvoon! Arvokas elämä hankkeen aikana on vuosittain järjestetty kaksi yleisöluentoa. Tavoitteena on erilaisten teemojen kautta vaikuttaa yhteiskunnallisesti vammaisten lasten ja heidän perheidensä tarpeiden huomioimiseen ja suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen lisäämiseen. Keväällä 2013 Studia generalia teemana oli vammaisen lapsen ja perheen arjen tukeminen. Iltapäivän aikana pohdittiin perhelähtöistä palveluiden järjestämistä ja perheen tarpeiden kuulemista. Lapsen arki arvoon! luennon asiantuntijoina olivat erityispedagogiikan professori Paula Määttä ja yliopettaja, KT Salla Sipari. Vuonna 2013 keväällä järjestetty tilaisuus kokosi paikalle reilut 70 kuulijaa.

7 7 3. UUSIA TUULIA VAMMAISTEN PERHEHOIDOSSA 3.1. Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille 2013 Kyselyssä perhehoitoa käyttäville vanhemmille (LIITE 4.) perhehoitoa käyttävät vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa perhehoitopalveluun. Lyhytaikainen perhehoito mahdollistaa omaishoidon vapaan pitämisen ja tukee hyvin heidän tarpeitaan lepoon, sisarusten huomioimiseen ja parisuhteen hoitamiseen. Perhehoito on ollut meidän perheen pelastus Vanhemmat kuitenkin toivoisivat joustavuutta perhehoitokäytännöissä ja sujuvuutta prosesseihin. Perhehoitajalta he toivovat sensitiivisyyttä ja kiinnostusta pitää huolta heidän lapsestaan. Vanhemmat myös arvostavat perhehoitajan osaamista ja vuorovaikutus- ja läsnäolotaitoja. Yhteistyössä he toivoisivat myös vanhemmuudelleen tukea ja aikaa pysähtyä.

8 8 Lapsi, nuori ja aikuinen odottavat perhehoidolta turvallisia, pitkäkestoisia ihmissuhteita ja turvaverkkoa. Lapelle on tärkeä, että hän tulee kohdatuksi omana itsenään. vanhemmat odottavat yksilöllisyyttä ja yhteistyöltä avoimuutta, luottamusta. Vanhemmat pitävät tärkeänä palvelun käynnistämistä riittävän ajoissa. Kun väsymys kasvaa liian suureksi ei muutama vapaapäivä enää riitä vaan tarvitaan tuen tarpeet muuttuvat vaativammaksi ja kasvavat vanhempien väsyessä. Perhehoitopalvelun tarjoaminen jo ennalataehkäisevänä toimena, vähentää kasvavia hoidon tarpeita ja jopa luopumista lapsesta pitkäaikaiseen hoitoon kodin ulkopuolella. Perhehoitoa käytetään omaishoidon vapaiden aikaiseen hoitoon, pitkäaikaiseen asumiseen oman kodin ulkopuolella, itsenäistymisen opetteluun tuetusti sekä erilaisiin erityistilanteisiin kuten esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen yhteydessä tarvittavaan hoitoon. 3.2 Kuntakysely Keski-Suomen kuntien vammaispalveluista vastaaville Keski-Suomen kunnille tehdyn kyselyn (LIITE 5.) mukaan vammaisia henkilöitä on perhehoidossa171. Näistä henkilöistä 78 on lyhytaikaisessa perhehoidossa ja 77 henkilöä pitkäkestoisessa perhehoidossa. Perhehoitajia on yhteensä noin 70. Vuoden 2013alussa lasten perhehoitopaikkojen lisätarpeeksi arvioitiin noin 47 paikkaa. Suurin tarve olisi lyhytaikaiseen perhehoitoon (47) muun muassa vanhempien omaishoidon vapaiden ajaksi. Myös pitkäaikaista perhehoitoa tarvittaisiin lisää arvion mukaan 13 lapselle. Kuntakyselyn mukaan vammaisten perhehoidosta vastaavat toivovat tukea ja apua valmennusten järjestämiseen ja rekrytointiin sekä ajantasaista tilannetietoa vapaista perhehoitopaikoista ja valmennetuista perhehoitajista. Lisäksi palveluista vastaavat ovat huolissaan aikansa riittämisestä ja muista resursseista perhehoitajien ohjaukseen, perhetapaamisiin ja valvontaan. Kyselyn mukaan perhehoidon vastaavat toivovat perhehoitoon pysyvää järjestelmää paikka- ja hoitajatilanteen ajan tasalla pitämiseksi sekä rekrytointiin ja perhehoitajan tuen järjestämiseen apua Kysely perhehoitajille 2013 Perhehoitajille tehdyn kyselyn (LIITE 6.) mukaan perhehoitajat odottavat palkkioiden ja kulukorvausten nostamista, toimintaohjeiden ja käytäntöjen yhtenäistämistä, tukea ja arvostusta työlleen ja toimeksiantajan taholta tavoitettavuutta. Perhehoitajat toivovat pysyvyyttä ja jatkuvuutta tukitoimille sekä perhehoidon koordinoinnin kehittämistä: Olis joku keskustoimisto, jonne voisi soittaa pulmallisissa tilanteissa!. Perhehoitaja odottaa riittävää tukea ja tavoitettavuutta sijoittajalta. Palkkioita ja määräysperusteita sekä lomaetuja halutaan kehittää edelleen. Tukea tarvitaan mentoroinnin, työnohjauksen ja koulutuksen kautta. Perhehoitaja tarvitsee myös vertaistukea ja haluaa verkostoitua. Vertaistuki on tärkeää!

9 Keski-Suomesta perhehoidon maakunta Perhehoidon selvitystyö. Keväällä 2013 tehdyssä selvitystyössä vertailtiin erilaisia käytäntöjä Keski-Suomen perhehoidossa ja muualla Suomessa. Selvityksen mukaan vaihtelua on edelleen huomattavasti perhehoidon järjestämistavoissa, toimintaohjeissa, palkkioissa ja kulukorvauksissa ja valvonnassa. Huomattavan paljon maassamme on kuitenkin koottu perhehoitoa erilaisten toimintamallien alle seudullisesti tai maakunnallisesti yhteen. Erityisesti perhehoitoprosessin alkuvaiheessa koetaan kuntien keskeinen yhteistyö hyödylliseksi ja kustannustehokkaaksi. Arvokas elämä -hankkeen tekemässä selvityksessä vertailussa olivat mukana Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Honkalammin erityishuoltopiirin perhehoito, Eteva, Rinnekoti ja Kaakkois-Suomen Socomin lyhytaikainen perhehoitoyksikkö. Tehdyn selvitystyön pohjalta ja perhehoidon kehittämistyöryhmän työn pohjalta tehtiin syksyllä 2013 esitys maakunnan sosiaali- ja terveysjohdolle suunnitelmallisemman ja tavoitteellisemman perhehoidon järjestämiseksi Keski-Suomessa. Selvitystyön lisäksi vuoden 2013 aikana on jatkettu jo toimivien vammaisten perhehoitajien kartoitusta ja rekisterin laadintaa ja valmisteltu vapaiden paikkojen välityspilottia. Tässä yhteistyö kuntien vammaispalveluiden työntekijöiden kanssa on ollut tiivistä. Esitys perhehoidon koordinoinnin tehostamiseksi Keski-Suomessa. Perhehoidon kehittämistyöryhmän työskentelyn pohjalta tehtiin esitys Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveysjohdolle perhehoidon koordinointirakenteen vahvistamiseksi (LIITE 9.). Perhehoidon koordinointiesityksessä painotettiin perhehoitajalain ja muiden vammaisia henkilöitä koskevien lakien ja ohjeistuksen velvoitteita perhehoidon järjestämisessä, perhehoitajien tukimuotojen toteuttamista, ennakkovalmennusten organisointia ja kehitysvammaisten asumista koskevan Kehas -ohjelman toteutumista. Perhehoidon koordinointiesitystä täsmennetään keväällä 2014 konkreettisilla ehdotuksilla, toiminnan kuvauksella ja budjettiesityksellä. Perhehoidon kehittämistyötyhmässä on edustajia 10 Keski-Suomen kunnasta. Osaan vuoden 2013 kokouksista on kutsuttu kaikkien Keski-Suomen kuntien vammaispalveluista vastaavat työntekijät ja palveluohjaajat. Perhehoidon kehittämistyöryhmä kokoontui seitsemän kertaa vuoden aikana Perhehoitajien tukeminen KeVa ennakkovalmennuksia. Vuoden 2013 aikana jatkettiin uusien perhehoitajien rekrytointia ja ennakkovalmennuksia eri puolilla maakuntaa. KeVa -ennakkovalmennuksiin osallistui yhteensä 40 lyhyt- ja pitkäaikaisesta perhehoitajan tehtävästä kiinnostunutta henkilöä. Valmennuksia oli Äänekoskella, Joutsassa, Jämsässä, Jyväskylässä ja Keuruulla. Noin puolet valmennukseen osallistuneista aloitti perhehoitajan tehtävässä jo vuoden kuluessa ennakkovalmennuksesta. Hyvää perhehoitoa. Uusia tuulia seminaari keräsi 54 vammaisten perhehoidosta kiinnostunutta kuulemaan Arvokas elämä hankkeesta, kehitysvammaisten asumisen uusista haasteista ja pohtimaan mitä hyvä perhehoito on. Tilaisuuden avasi kansanedustaja Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi. Hyvään perhehoitoon on vaikuttamassa monet asiat. Yksi tärkeimmistä on perhehoitajan sitoutuminen ja ammatillinen osaaminen.

10 10 Perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen. Syyskuussa järjestettiin toinen perhehoitajien ja perhehoidosta vastaavien kuntatoimijoiden työtapaaminen Peurungassa. Tilaisuudessa oli 25 perhehoitajaa ja kuntien edustajaa. Tilaisuus oli myös lähtölaukaus vammaisia hoitavien perhehoitajien työhyvinvointiryhmän käynnistämiselle. Ryhmämuotoinen vertais- ja oppimisryhmä toimii pilottina kevääseen 2014 saakka. Tavoitteena on löytää keskeisiä toimintamalleja ryhmämuotoiselle tuelle ja vertaistoiminnalle. Perhehoidon mentorointi -pilotti. Ennakkovalmennusten lisäksi uusia perhehoitajia tuettiin toimeksiantajien tuen lisäksi hanketyöntekijöiden ohjauksella ja täydennyskoulutuksella. Mentoritoiminnan kehittämiseksi ja pilotoinnin käynnistämiseksi kokenut perhehoitaja ja hankkeen projektipäällikkö osallistuivat Perhehoitoliiton mentorikoulutukseen. Perhehoitajien työhyvinvointi pilotti. Yhdessä toisiamme tukien perhehoitajien työhyvinvointia tukeva ryhmä käynnistyi perhehoidon työtapaamisesta Ryhmään ilmoittautui 11 perhehoitajaa. Ryhmän tavoitteena on tukea perhehoitajien psyykkistä ja fyysistä työhyvinvointia ja voimavaroja selviytyä vaativassa tehtävässä. Tapaamisten teemoina syksyllä 2013 oli perhehoitajan voimavarat ja jaksamista tukevat ja heikentävät tekijät, vertaistoiminnan merkitys perhehoitajan tehtävän erityiskysymykset. Pilottitoiminta jatkuu vuodelle 2014 ja tuloksia tullaan käyttämään hankkeen tavoitteena olevan toimintamallin kokoamisessa. Lisäksi jo toimiville perhehoitajille järjestettiin täydennyskoulutusta, ohjausta, vertaistoimintaa ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa.

11 11 4 UUSIA MENETELMIÄ JA OSAAMISEN VAHVISTAMISTA 4.1. Asiakkaat ovat innoissaan ja itsekin Lapsi- ja perhelähtöisen työskentelyn tueksi otettiin käyttöön VIGmll videoavusteinen ohjausmenetelmä. VIGmll koulutukseen osallistui 12 vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden parissa työskenteleviä perhetyöntekijöitä, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja terapeutteja. Koulutus kesti johdantopäivän lisäksi noin 9 kk. VIGmll -koulutukseen osallistuvat harjoittelivat videointia- ja ohjausta. Vanhempien /perheen ohjaustilanteessa videokuva auttaa kiinnittämään huomion usein pieniin ja helposti ohimeneviin - asioihin, jotka ovat myönteisesti vuorovaikutusta rakentavia. Videon ja keskustelun kautta voidaan tukea vaikeasti vammaisten henkilöiden vuorovaikutusta ja saada näkyväksi tärkeitä asioita. Videoavusteinen ohjausmenetelmä auttaa myös vuorovaikutuksen ohjaustyötä tekeviä työntekijöitä jaksamaan haastavassa tehtävässä.

12 12 Kuva 3. VIG -kouluttajat Anu Louhelainen ja Aila Viinikainen kiittivät kurssilaisia innostuksesta uuden menetelmän käyttöönottamiseen VIG -koulutuksen päätöstilaisuudessa. (Kuva. Airi Ahonen). VIGmll koulutukseen osallistuneet kokivat menetelmän opettelun parantavan heidän vuorovaikutustaitojaan ohjaustilanteissa sekä tukevan omaa ammatillista kasvua. Menetelmä antaa uuden konkreettisen ja voimaannuttavan työvälineen erilaisiin asiakastilanteisiin sekä esimerkiksi uuden työntekijän ohjaamiseen. Theraplay menetelmä vuorovaikutuksen tukemisessa. Theraplay menetelmästä järjestettiin kolme koulutuspäivää, joilla tuettiin vammaisten lasten ja perheiden kanssa toimivia ammattilaisia parempaan vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen ohjaamiseen. Theraplay päiviin osallistui yhteensä 69 eri palvelumuodoissa toimivaa ammattilaista. Lisäksi järjestettiin teemapäivät Autismi tässä ajassa ja Haastavan käyttäytymisen syistä ja toimintakeinoista. Näihin osallistui yhteensä 144 ammattilaista ja vanhempaa.

13 13 Kuva 4. Theraplay - monen mahdollisuuden menetelmä. ( Kuva Paula Korkalainen 2013) Mikä tekee asiakastyöstä vaikuttavaa - dialoginen työote asiakkaan kohtaamisessa Arvokas elämä hankkeessa on luotu mahdollisuuksia kahden prosessinomaisen dialogisuus - koulutuksen/valmennuksen kautta syventää sosiaali-, opetus- ja terveydenhoidon palveluissa toimivien ammattilaisten osaamista tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaamisissa. Dialoginen asiakkaan kohtaaminen koulutuksiin osallistui yhteensä noin 40 ammattilaista. Koulutuksen tavoitteina oli tukea perhelähtöisen ja kumppanuuteen perustuvan työotteen omaksumiseen, ratkaisukeskeiseen ja avoimiin dialogeihin perustuvan työotteen omaksumiseen, koska hyvä vuorovaikutus ja asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta on todettu tuloksellisemmaksi ja vaikuttavaksi sosiaali- ja hoitoalojen palveluiden onnistumisessa. Mitä on dialoginen toisen ihmisen kohtaaminen? Dialogisuus avaa uusia - jopa voimavaraistavia mahdollisuuksia ammattilaisten ja vanhempien yhteistyölle ja antaa eväitä vaativiinkin asiakastilanteisiin. Dialogisuus koetaan mahdollisuutena hyvään ja turvalliseen vuorovaikutukseen kaikissa ihmissuhteissa - työssä ja kotona - asiakassuhteissa ja moniammatillisissa palavereissa. Kuulluksi tuleminen on vuorovaikutussuhteissa keskeinen tekijä. Dialogi perustuu toisen henkilön/asiakkaan ulkoiseen dialogiin. Tartutaan sanoihin, lauseisiin, pohditaan prosessin

14 14 etenemistä, yhteistyösuhdetta, puhuttua, käymätöntä keskustelua, toimintaa. Pohditaan yhdessä: Me! Ei te! Kunnioitetaan yhteistyösuhdetta. Työntekijä ei voi nähdä asiakkaan sisäistä dialogia joten hyvässä suhteessa varotaan tekemästä johtopäätöksiä muusta kuin mitä on tilanteessa tuotettu: Älä kuvittele asiakkaan tekemisiä, puhetta tai muita sisäisiä asioita, luule, älä arvaile. älä Asiakasta voidaan auttaa ulkoisen dialogin kautta omaan sisäiseen dialogiin. Hyvä kun sanot tuon ääneen. Dialogisessa suhteessa kuunnellaan toista osapuolta. Ollaan eläviä ja kiinnostuneita suhteessa. Yhteisen reflektion tavoitteena on saada asiakas reflektoimaan omaa asiaansa. Yhteinen reflektio perustuu sanottuun ja konkreettisesti havaittuihin asioihin. Dialogisuus koulutuksiin osallistuneet ovat ottaneet käyttöönsä omassa työssään ja työparityöskentelyssä. Koulutus on innostanut infotilaisuuksien pitämiseen omissa työyhteisöissä ja keskustelut ovat innostaneet kehittämään käytäntöjä edelleen. Dialoginen työote on otettu käyttöön myös perheiden kanssa työskenneltäessä ja sen on havaittu toimivan myös moniammatillisessa yhteistyössä. 5 HANKKEEN HALLINNOINTI JA HENKILÖSTÖRESURSSIT Hallinnointi. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja hallinnoinnissa säätiötä edustaa toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen. Säätiössä hallinnollinen rakenne perustuu asiantuntijuuteen ja organisaatio on asiantuntijaorganisaatio. Marja-Leena Saarinen säätiön toimitusjohtajana toimii hankkeen vetäjien esimiehenä mm. palvelusuhteisiin ja muuhun hallinnointiin liittyvissä asioissa. Hankkeen toimintaa ja taloutta seuraa säätiön hallitus ja valtuuskunta. Arvokas elämä hanke ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön valtuuskunta. Valtuuskunta on kokouksissaan saanut selvityksen Arvokas elämä projektista, sen tavoitteista ja ajankohtaisista kuulumisista. Valtuuskunnalle on jaettu Arvokas Elämä materiaalia ja esitteitä sekä tapahtumainfoa. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallitus. Hallitus on käsitellyt Arvokas elämä -projektin sisältöä kokouksissaan vuoden 2013 aikana. Lisäksi jokaisessa hallituksen vuoden 2013 kokouksessa on esitelty talouden toteutuma. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön esimiestiimi ja johtoryhmä. Esimiestiimissä ja johtoryhmässä on käsitelty Arvokas elämä projektia ja sen tavoitteita sekä linjattu projektin

15 15 tavoitteiden suuntaisesti koko säätiön toimintaa ja palveluiden sisältöjä. Konkreettisesti yhteistyötä on tehty mm. seuraavissa yhteyksissä: Säätiön henkilöstön osallistuminen projektin koulutuksiin Vanamon perhepalveluiden toiminnan avaaminen ja kehittäminen Kuntayhteistyön yhteensovittaminen Yhteistyö säätiön toimitusjohtajan kanssa. Säätiötä edustava toimitusjohtaja ja Arvokas elämä projektin projektipäällikkö keskustelevat päivittäin ja viikoittain n. 3-4 kertaa kuukaudessa hankkeen talouteen, hallinnointiin ja henkilöstöön, kehittämistyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvistä asioista sekä vammaisalan maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen liittyvistä asioista. Lisäksi hankkeen henkilöstö ja toimitusjohtaja ovat keskustelleen hankkeen etenemisestä teemakokouksissa keväällä ja syksyllä 2013 sekä tavoitteena olevasta vammaisten lasten ja perheiden tuen toimintamallista ja vammaisten perhehoidon tuotekehitystyön etenemisestä. Toimitusjohtaja on osallistunut lisäksi joihinkin perhehoidon kehittämistyöryhmän kokouksiin. Arvokas elämä hankkeen rakenne ja toimijat Hankkeen työntekijät ja projektiryhmä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii KT, EO Paula Korkalainen. Toisena työntekijä vuonna 2013 aikana toimi erityisopettaja Airi Ahonen. Projektiryhmän muodostavat hankkeen vetäjät. Projektiryhmä kokoontuu aina tarvittaessa noin kerran viikossa yhteistyöneuvotteluun, jossa käsitellään suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyviä asioita sekä keskustellaan työnjakoon liittyvistä asioista. Hankkeen vetäjien työnohjaus on järjestetty. Kehittämistyöhön hankitaan tarvittaessa vahvistusta kokeneilta teema-alueiden asiantuntijoilta. Vuonna projektipäällikkö osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Innokylän innotutor -koulutusryhmään, joka toimi samalla tukiryhmänä hankekehittämisessä ja mahdollisti uusimman kehittämistiedon hankkimisen ja muualla hyviksi koettujen kokemusten hyödyntämisen Arvokas elämä -hankkeessa. Ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden aikana: ja Ohjausryhmän kutsut ja muistiot ja esitysmateriaalit ovat toimintaraportin liitteenä (LIITE 3.). Ohjausryhmän tehtävänä on seurata hankkeen edistymistä ja keskustella hankkeen linjauksista sekä ajankohtaisista hankkeen piiriin liittyvistä teemoista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja ja kokouksen asioiden esittelijöinä toimivat hankkeen työntekijät. Ohjausryhmään on kutsuttu edustajat vammaispalvelusäätiöstä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskesta, edustajat Keski-Suomen kunnista, edustaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Perhehoitoliitosta, Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköstä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, Kehitysvammaliitosta ja Jyväskylän opetus- ja sivistystoimesta.

16 16 Ohjausryhmän kokoonpano (aakkosjärjestyksessä): Ahonen Airi, Arvokas elämä -hanke Alén Reija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Antila Sari, Vanhus- ja vammaispalvelut OIVA-yksikkö, Jyväskylä Heikkilä Marja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske Heinämäki Liisa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Janhonen Jouko, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Korkalainen Paula, Arvokas elämä -hanke Kuukkanen Maria, Perhehoitoliitto ry Nevala Lea, Jyväskylän terveydenhoidon yhteistoiminta-alue Norvapalo Päivi, Oppimis- ja ohjauspalvelut Onerva-koulu ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Nykänen Jouko, Uuraisten kunta Pietiläinen Erja, Lapsi- ja perhepoliittinen asiantuntija, Kehitysvammaliitto Pollari-Urrio Paula, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Saarinen Marja-Leena, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Suomi Alpo, Jyväskylän kaupungin opetustoimi Tarvittaessa: Muikku Tero, talouspäällikkö, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Projektin työrukkanen. Projektin työrukkasen tehtävänä on keskustella hankkeen teemoihin liittyvistä ajankohtaisista alaan liittyvistä asioista ja arvioida kehittämistarpeita kentän työntekijöiden näkökulmasta. Rukkanen toimii yhteydenpitolinkkinä palveluissa toimivien ns. kentän ja hankkeen välillä ja välittäen tietoa molempiin suuntiin. Työrukkanen kokoontui vuoden 2013 aikana kolme kertaa. Projektin työrukkasessa on kahdeksan asiantuntijaa ja kumppania ja heidän lisäksi ryhmässä voi vierailla muita asiantuntijoita. Projektin vetäjien lisäksi asiantuntijaryhmään on kutsuttu seuraavat henkilöt: Hanhikoski Emmi, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut Kauppinen Raija, Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut opetus- ja sivistystoimi Kuukkanen Maria, Perhehoitoliitto ry

17 17 Lahti Ulla, Jämsän kaupungin vammaispalvelut Lehtovaara Pirjo, Keski-Suomen Vammais-Kaste -hanke Päivi Soikkeli, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Siekkinen Riitta, Lapset ja perheet Kaste-hanke Välivaara Christine, Pesäpuu ry, Sisukas hanke Hankkeeseen voidaan perustaa lisäksi muita asiantuntijaryhmiä tai työrukkasia tarpeiden mukaan. Hankkeessa voidaan kutsua myös ajankohtaisten kysymysten äärelle muita asiantuntijaryhmiä esimerkiksi konsultiksi ja suunnittelemaan spesifejä sisällöllisiä kehittämistoimintoja sekä kehittämistä tukevia koulutusprosesseja. Perhehoidon kehittämistyöryhmä. Vammaisten perhehoidon kehittämistyöryhmä perustettiin syksyllä 2012 ja se on kokoontunut vuoden 2013 aikana yhteensä kuusi kertaa. Perhehoidon kehittämistyöryhmän tehtävänä on ollut keskustella perhehoidon kehittämis- ja koordinoimistarpeista, ideoida, pohtia perhehoidon käyttöä ja perheiden palvelutarpeita ja päivittää maakunnallinen toimintaohje. Perhehoidon kehittämistyöryhmä seuraa myös hankkeen etenemistä, välittää ja arvioi perhehoidon tilaa. Perhehoidon kehittämistyöryhmään kokoonpano vuonna 2013: Antila Sari, palvelupäällikkö ja Hanhikoski Emmi, vammaispalveluiden johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylä Kainulainen Saila, sosiaalityöntekijä, Viitasaari Koukka Anne-Mari, sosiaalityöntekijä, Laukaa Lahti Ulla, palveluohjaaja, Jämsä Vesimäki Mirva, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä, (Äänekoski Kutsuttu poissa) Kuukkanen Maria, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry. Välimäki Tuulikki, palveluohjaaja, Keuruu Ahonen Airi, projektityöntekijä, Arvokas elämä hanke Korkalainen Paula, projektipäällikkö, Arvokas elämä hanke Lisäksi kokouksiin ovat osallistuneet: Aulikki Pärnänen, palveluohjaaja, Jyväskylän vammaispalvelut Marja-Leena Saarinen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Marja Heikkilä, johtaja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske

18 18 5 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA KUVAUS YHTEISTYÖMUODOISTA Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö. Vanamon perhehoitoyksikkö. Arvokas elämä hankkeen toiminnan suunnittelussa on huomioitu vanhempien esiin nostamat tuen tarpeet ja tältä pohjalta järjestettiin Samanlainen, erilainen sisaruus kahden tapaamisen -pilotointi vammaisperheiden sisaruksille tammi-helmikuussa Lisäksi Arvokas elämä hanke on tukenut VIGmll menetelmän käyttöön ottamista vanhempien ja lapsen vuorovaikutuksen tukemisessa Vanamon perhehoitoyksikössä järjestämällä videovusteiseen vuorovaikutuksen ohjausmenetelmästä koulutusta, jossa mukana on ollut vammaispalvelusäätiöstä Vanamon perhehoitoyksikön esimies ja asumisyksikön ohjaaja. VIGmll -koulutus ja työnohjaus ovat jatkui vuoden 2013 huhtikuuhun saakka. Yhteistyö Vanamon perhehoitoyksikön kanssa kohdentui uusien palvelu- ja tukimuotojen kehittämiseen erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden ja perhehoitajien tukemiseksi. Keskiössä tässä turvallisen hoidon lisäksi on kasvatuskumppanuuden tukeminen ja erityisenä aloitusvaiheessa tehtävä yhteistyö, joka on kumppanuudessa tarvittavan luottamuksen ja kunnioituksen rakentamisessa olennainen vaihe. Arvokas elämä hankkeen vetäjien asiantuntemus ja kehittämisosaaminen on ollut myös muiden Vammaispalvelusäätiön yksiköiden käytössä ja hankkeen työntekijät ovat voineet konsultoida, kouluttaa että toimia ohjaajina säätiön yksiköissä tarvittaessa omien asiantuntijuusalueittensa mukaisesi esimerkiksi yhteisöjen toimintakulttuurien kehittämisessä, osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden (vanhemmat ja omaiset), vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen ja - menetelmien sekä kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa ja kehittämisessä. Kumppanuusyhteistyö kehittämisen perusta Arvokas elämä hankkeen toiminta-ajatuksena on kumppanuuteen perustuva yhteiskehittäminen mukanaolevien työntekijöiden ja kumppaneiden kanssa. Keskeisimmät kumppanit ovat vammaisten lasten vanhemmat ja lähipalveluissa toimivat ammattilaiset. Yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin kanssa asiantuntijuuden rikastamiseksi ja tavoitteisiin pyrittäessä. Seuraaviin kappaleisiin on koottu kuvausta keskeisimpien yhteistyökumppaneiden kanssa 2013 yhteistyöstä. Luvun lopussa on taulukko kumppaneista ja yhteistyön keskeisistä sisällöistä. Kuntayhteistyö. Keskeisimmät kuntakumppanit ovat Jyväskylä, Äänekoski, Saarikan kuntayhtymä, Jämsä, Keuruu, Laukaa ja Wiitaunioni. Myös muita kuntia on kutsuttu kehittämiseen. Hanke tiedottaa sähköpostitse sekä kotisivuilla säännöllisesti laajasti kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Kuntakäyntejä tehdään tilaisuuksien ja koulutusten lisäksi tarpeen mukaan vuosittain toiminnan suunnitteluun, kehittämistarpeiden arvioimisessa ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden esiin nostamiseksi. Hankkeessa tehtyä kehittämistyötä levitetään hankkeen kolmantena toimintavuonna niihin kuntiin ja toimijoille, jotka eivät ole voineet osallistua esimerkiksi pilotteihin tai muuhun työskentelyyn.

19 19 Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö. Arvokas elämä hanke tekee yhteistyötä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa vammaisten perhehoidon toimintamallin kehittämiseksi. Vuonna 2013 yhteistyötapaamisia on ollut kaksi. Tapaamisissa on keskusteltu m. sijaishuoltoyksikön toiminnasta ja toimintamallista sekä lastensuojelulain sijaishuoltoon liittyvien palveluiden kehittämisestä. Lisäksi on keskusteltu perhehoidon rekrytoinnin, ennakkovalmennusten ja perhehoitajien tuesta sekä perhehoitajien täydennyskoulutuksen järjestämisestä sekä yhteistyömahdollisuuksista näiden järjestämisessä vuonna Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä osallistuu työrukkaseen asiantuntijana ja johtaja hankkeen ohjausryhmään. Arvokas elämä hankkeen Hankkeen työntekijät voivat omalta osaltaan tukea sijaishuoltoyksikön työntekijöitä vammaisuuteen ja erityiskasvatukseen liittyvissä asioissa ja tarjota siten vammaisosaamista lastensuojelun sijaishuoltotyöhön. Tapaamiset sijaishuoltoyksikön kanssa ovat säännöllisiä ja yhteistyö sisältää tapauskohtaista konsultointia. Järjestöyhteistyö. Läheisimmät yhteistyökumppanit ovat Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry. Yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti varsinkin perhehoitajien rekrytoinnin suunnittelussa ja ennakkovalmennuksen ja perhehoitajien tukitoimien sekä täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Yhteistyö Kehitysvammaliiton, Lastensuojelun keskusliiton, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Vamlasin ja muiden kolmannen sektorin tahojen kanssa kohdentuu asiantuntijatuen, ajankohtaisen uuden tiedon hankintaan sekä vanhempien palvelutarpeiden kuulemiseen. Paula Korkalainen osallistuu Vamlasin valtakunnalliseen vammaisiin lapsiin ja perheisiin kohdistuvan väkivaltatutkimuksen johtoryhmään. Hankkeet. Yhteistyökumppaneita vuonna 2013 on ollut SISUKAS hanke, jonka henkilöstö osallistui mm. perusopetuksessa olevan lapsen hyvinvoinnin kehittämiseksi moniammatillisen yhteistyön kehittämistyöryhmään. Tavoitteena on ollut mallintaa moniammatillista yhteistyötä toimivan lastensuojelun kehittämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Yhteistyökontakteja THL:n kanssa on ollut kasvatuskumppanuuteen ja vammaispalvelukäsikirjaan liittyvissä asioissa lapset ja perheet tiimin kanssa että vammaistiimin edustajien kanssa. Hankkeessa on pilotoitu kasvatuskumppanuuskoulutus -materiaalia moniammatilliselle osallistujaryhmälle keväällä Lisäksi on oltu yhteyksissä kasvatuskumppanuusajattelun laajentamiseksi ja materiaalin edelleen kehittämiseksi erikoissuunnittelija Marjatta Kekkosen kanssa. Yhteistyö THL:n vammaistiimin Anu Aution (Päivi Nurmi-Koikkalainen) kanssa on toteutunut Sosiaaliportin vammaispalvelukäsikirjan suunnitteluun ja kirjoittamiseen liittyvissä asioissa. Paula Korkalainen on toiminut kommentoijana ja kirjoittajana kesällä 2013 verkossa julkaistavassa Vammaispalveluiden käsikirjassa osion pieni lapsi ja hoidon aloitus palveluissa sekä kiintymyssuhteet osioiden valmistelussa. Sosiaali- ja terveysministeriö STM. STM:n kanssa yhteistyö perustuu tiedon hankintaan ja kuulolla oloon lainsäädännön muutoksista ja toimeenpanosta valtakunnallisesti. Arvokas elämä

20 20 hankkeen tavoitteet ovat samat kuin Valtioneuvoston periaatepäätöksen 2012:15 raportin tavoitteet eli pienten lasten asumisratkaisut tulee olla perheenomaisia. Länsi-Suomen aluehallintoviranomainen AVI. Aluehallintoviranomaisen Aino Arposen kanssa on oltu yhteyksissä toimeksiantosuhteisen vammaisten perhehoidon valvontaan liittyvissä asioissa. Aluehallintoviraston edustaja osallistui vammaisten perhehoitoa koskevan kunta selvityksen tekemiseen erityisesti valvontaosion valmisteluun. Lisäksi AVIa on konsultoitu tietosuojaan liittyvissä asioissa valmisteltaessa perhehoitajien rekisteriä. Lapsiasiavaltuutettu. Lapsiasiavaltuutetun kanssa on pohdittu myös yhteistyötä, jonka tavoitteena olisi koota konkreettisia esimerkkejä ja menetelmiä, joilla voidaan lisätä vammaisten lapsen ja perheen ihmisoikeuksien toteutumismahdollisuuksia ja erityisesti lisätä lasten osallistumismahdollisuuksia ja tasavertaisuutta yhteisöissä, joissa lapset toimivat. Yhteistyössä tavoitellaan esimerkiksi konkreettisia hyviä toimintatapoja, jotka voisivat olla mallina kehitettäessä osallisuutta vahvistavaa lapsen toimintaympäristöä. Lähtökohtana on esimerkiksi tieto, että vammaisen lapsen tarpeiden huomiointi ja niihin vastaaminen toteutuu mm. vahvistamalla lapsen vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja. Lapsen osallisuusmahdollisuudet ovat myös paremmat, jos hänen lähellään olevat aikuiset lisäävät tietoisuuttaan lapsen osallisuuden tukemismahdollisuuksista ja omaavat herkkyyden tunnistaa vammaisen lapsen pulmat kommunikoinnissa ja yritykset kertoa omista tarpeistaan. Kehittämistoimissa painotetaan asennekasvatuksen että koulutuksen merkitystä tunnistaa ja vastata paremmin lapsen yrityksiin kommunikoida ympäristönsä kanssa. Keskeisenä lapsen äänen kuulemisessa ja huomioon ottamisessa on hyvä, onnistunut, riittävä yhteistyö - kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Kehittämistyön yksi painopistealue on lisätä ammattilaisten kumppanuusosaamista ja vastuuta käynnistää vanhemmuutta tukevaa toimintaa. Paula Korkalainen osallistui lapsiasiavaltuutetun järjestämään verkostotapaamiseen, jossa keskusteltiin Lapsen oikeuksien päivään liittyvistä asioista. Kehitysvammaliitto. Keskeisin yhteistyöfoorumi on syksystä 2012 alkaen Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan KVANK ja sen lasten jaos, jonka työryhmän jäsen on Paula Korkalainen. Muun yhteistyön tavoitteena Kehitysvammaliiton kanssa on hankkia kehitysvammaisuuteen, muuhun vammaisuuteen ja kommunikaatioon liittyvää tietoa ja osaamista konsultoimalla mm. Kehitysvammaliiton asiantuntijoita ja järjestämällä tarvittaessa teematilaisuuksia, joissa hyödynnetään KVL:n asiantuntijuutta kehittämistoimintaa tukevan koulutuksen suunnittelussa ja asiantuntijoina. Kehitysvammaliiton lapsipoliittinen asiantuntija Erja Pietiläinen osallistui hankkeen ohjausryhmään. Oppilaitos- ja koulutusyhteistyö Arvokas elämä hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi yhteistyötä sosiaali-, terveydenhoito ja kasvatusalan oppilaitosten kanssa pidetään tärkeänä, koska vammaisten lasten ja perheiden tasaarvon ja yksilöllisyyden huomioon ottaminen tulevaisuuden palveluiden järjestämisessä vaatii vielä työtä. Koulutuksessa olevat opiskelijat ovat osoittaneet kiinnostusta hankkeen tapahtumiin ja

21 21 kotisivujen ja facebookin informaatioon hankkeen etenemisestä. Vuona 2013 aikana 63 opiskelijaa osallistui erilaisiin hankkeen tilaisuuksiin mm. perhehoidon infon yhteydessä järjestettyihin yleisöluentotilaisuuksiin. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän aikuisopisto. Yhteistyötä tehdään koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Vammainen lapsi ja perhe palveluissa ja sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialalla koulutukset suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä ammattikorkeakoulun suunnittelijoiden ja lehtoreiden Asta Suomi ja Markku Rissasen kanssa. Lisäksi Asta Suomi toimi hankkeen tukiryhmän asiantuntijana ja konsulttina syksystä 2012 alkaen. Yhteistyö muodostuu toivon mukaan kahdensuuntaiseksi siten että voimme välittää oppilaitoksille opetuksen kehittämiseksi kasvatus-, hoito-, vammais- ja sosiaalialan kentän kuulumisia ja toiseksi suunnitella yhdessä kentän koulutuksellisiin tarpeisiin vastaamista. Tällaisia teemoja ovat vammaisuuteen, erityiskasvatukseen, kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen, kasvatuskumppanuuteen liittyvän osaamisen sekä viestintään liittyvän osaamisen kehittäminen. Hankkeeseen voidaan ottaa myös asiantuntijuusharjoittelijoita ja opiskelijoita erilaisten selvitysten ja kartoitusten tekemiseen. Myös pedagogisten opettajaopintojen tekeminen hankkeessa on mahdollista ja se palvelee mm. perhehoitajien koulutustarpeisiin vastaamisessa. Opiskelijat voisivat myös vahvistaa hankkeelle kotisivumateriaalia. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto yhteistyökumppaneiden kanssa tehdystä yhteistyöstä ja kehittämistyöstä vuoden 2013 aikana. TAULUKKO 1. Koontia ja yhteenvetoa yhteistyön sisällöistä kumppanikohtaisesti vuodelta Yhteistyökumppani Yhteistyön sisältö Aikataulu Vammaisten lasten perheet Perhehoitajat KSVS:n Vanamon perhehoitoyksikön lasten sisarusten ja vanhempien tapaamisen suunnittelus ja toteutus, BIKVA-arvioinnin tulosten käsittely ja huomioiminen suunnittelussa ja raportoinnissa. Kotikäyntejä ja haastatteluja Vanhempien järjestöjen Jaatisten ja Leijonaemojen tapaamisia eri yhteyksissä. I kotikäynnit jo toimivien perhehoitajien luokse, haastattelut, ohjaustarpeiden selvitystyötä vertaisryhmien ja mentoritoiminnan suunnittelu. Haku työhyvinvointiryhmään, joka alkoi syyskuussa. Työhyvinvointiryhmän käynnistyminen (11 ilmoittautunutta). Haku mentorikoulutukseen perhehoitajille. Mentorikoulutukseen osallistuminen syksyllä Täydennyskoulutustarpeiden kartoitusta kutsumista teema-/koulutustilaisuuksiin. II Infotilaisuus, Ajoissa kotiin kampanjan avaus Työhyvinvointiryhmän tapaamiset: 17.9., , ja 14.9.

22 22 uusien perhehoitajien rekrytointi: perhetapaamiset, KeVa -ennakkovalmennusten suunnittelu kokemusperhehoitajien kanssa, ennakkovalmennusten toteuttaminen. III Perhehoitajia perhehoidon kehittämistyöryhmässä (Anneli Reijonen, Satu Juutila, Reija Leistén) IV Osallistuminen seminaareihin ja työtapaamiseen kuntaedustajien kanssa. Valmennukset Äänekoski, Jämsä, Joutsa, Jyväskylä, Keuruu: 7 tapaamista ja kotikäynnit ja loppuarviointikeskustelut ja Keski-Suomen kunnat Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Yhteistyön suunnittelua ja kehittämistarpeiden kartoitusta. Perhehoitajien ja perhehoitopaikkojen tarvearviointia. Kuntakäynnit ja yhteistyösopimusten tarkistaminen puolivuosittain. Perhehoitoyksikköä koskeva tiedottaminen ja neuvottelut: Jyväskylä, Wiitaunioni, Saarikka, Äänekoski, Laukaa, Joutsa Työryhmä: Perusopetuksessa olevan vammaisen lapsen hyvinvointia ja lastensuojelua koskevan yhteistyöryhmän suunnittelu, tarpeiden kartoitus ja toteutus. Mukana Jyväskylän lastensuojelun, perusopetuksen rehtoreita, vammaispalveluiden edustajia, Sisukas-hankkeen työntekijät, varhaiskasvatuksen erityispäivähoidon koordinaattori. Työrukkasessa edustajia Jyväskylän ja Jämsän vammaispalveluista. Perhehoidon kehittämistyöryhmän kokoontumiset: kuntien edustajat: Jyväskylän, Keuruun, Jämsän, Laukaan, Saarikan, Viitasaaren vammaispalveluista. Puhelinkontakteja vammaispalveluiden työntekijöiden kanssa (mm. Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Joutsa, Saarikka) Vammaispalveluiden maakunnalliset työkokoukset Tapaamiset ja neuvottelut perhehoidon käytännöt, mentorointi ja muu tuki ja valmennus. Toimintamalliin tutustuminen: kustannukset ja niiden jakautuminen kuntien kesken, koordinaatioyksikön ja kuntien keskeisen sopimuksen sisältö. KSSHY:n edustaja työrukkasessa. Vammaiset lapset sijaishuollon asiakkaina; konsultointia ja yhteistyön suunnittelua. Neuvottelut: Konnevesi 17.1., Joutsa 7.3. Äänekoski 8.5. Saarikka Viitasaari 4.6. Jyväskylä 7.6. Jyväskylä 8.4., Laukaa , , ja , 13.5., Perhehoidon kehittämistyöryhmän kokoukset: 9.1., 21.2., 18.3., 13.5., 21.8.,

23 23 Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Pirkanmaan KePe -hanke Kolmas sektori ja järjestöt mm. Perhehoitoliitto ry. Yhteistyön suunnittelua. Ajoissa kotiin kampanjan yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa mukana. Puhelinkontaktit, sähköpostiviestit. Johtaja hankkeen ohjausryhmässä. Henkilöstön osallistuminen Dialoginen työote koulutuksiin. Kehittämistoiminnan suunnittelu ja arviointi sekä tiedottaminen hankkeen etenemisestä Vanamo yhteistyö; käyntejä ja sisarustapaamisten suunnittelua VIGmll koulutuksen harjoittelu ja menetelmän käyttöönottaminen teemapäivät perheille Asiantuntijoiden konsultointimahdollisuus säätiön henkilöstöllä. Säätiön yksiköille ja työntekijöille tarjottu tukea hankkeen järjestämien teemapäivien, seminaarien, työpajojen ja koulutuksiin osallistumisen kautta. Lapsi- ja perhepalveluiden suunnittelua ja kehittämistä. Vertaisarviointia samantyyppisen hankkeen kanssa. Tiedon vaihtamista ja suunnittelua vammaisten perhehoidon koordinoinnin toimintamallia varten. Perhehoidon kehittämiseen ohjausta ja konsultointia. Hyvien käytäntöjen jakamista mm. Hyvä perhehoito (mukana myös materiaalin kehittelyssä). Kehittämispäällikkö ohjausryhmässä ja työrukkasessa sekä perhehoidon kehittämistyöryhmässä. Perhehoidon KeVa valmennusmateriaalin koekäyttö, arviointi ja kommentointi. Perhehoidon infojen ja valmennuksen suunnittelua ja toteutusta yhdessä mm. Ajoissa kotiin valtakunnallinen kampanja. Osallistuminen Perhehoitoliiton järjestämiin ja koordinoimiin valtakunnallisiin verkostokokouksiin, seminaareihin ja ohjauspäiviin osallistuminen. Osallistuminen mentori-koulutukseen syksyllä , tapaamiset/ohjausta perhehoidon kehittämiseen noin kerran kuussa mm Ajoissa kotiin(suunnittelu) Ajoissa kotiin -avaus Hyvät käytännöt - tilaisuus Lastensuojelun perhehoidon päivät Helsinki (kriisityö-hanke) valtakunnallinen perhehoitoverkosto Helsinki Helsinki Helsinki Kehitysvammaliitto Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan laatuvaliokuntaan ja lastenjaokseen osallistuminen (KVANK) Valta virtaa tilaisuus, Tre Tiedon vaihtoa ja asiantuntijaohjausta. 4.4., 16.5., Tampere

24 24 Pesäpuu ry. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Muut kumppanit ja toimijat Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten erityisasiantuntija AE-hankkeen ohjausryhmässä. Verkottuminen ja liiton kehittämistyön ja verkkosivujen seuranta. Yhteistyön suunnittelua, tiedon vaihtoa, konsultointia. Materiaalien välittämistä. Kehittämispäällikön (SISUKAS-hankken projektipäällikkö) osallistuminen AE-hankkeen työrukkasessa. Koulutustilaisuuksiin kuten valtakunnallisiin päiviin osallistuminen. Verkottuminen. Osallistuminen Lapsen kasvun ja kehityksen päiville lokakuussa Kuopiossa. Projektipäällikkö Vamlasin Lapsiin ja perheisiin kohdentuva väkivalta tutkimuksen johtoryhmässä. Osallistuminen Vamlasin järjestämiin työkokouksiin ym.: palveluiden kehittäminen perheiden ja lasten tarpeiden pohjalta, pohdintaa palvelukuiluista. Tavoite: Lainsäädännön etenemisen seuranta, tiedon vaihtoa vammaisia lapsia ja heidän perheidensä tukea koskevista kehittämistarpeista tapaamisia vuosittain. Kaste-hankkeen teemojen ja linjausten seuraaminen ja kehittämisen hyödyntäminen Lastensuojelun kehittämiseen ohjausta tiedon välittämistä kentältä kehittämistarpeista. Lastensuojelun oppimisverkoston tapaamisiin osallistuminen ja verkottuminen. Kasvun kumppanit Dialogisuus seminaariin osallistuminen tammikuussa Moniammatillinen kasvatuskumppanuus pilotti THL:n materiaalin pohjalta (Marjatta Kekkonen). Vammaispalveluiden käsikirjan kirjoittamiseen osallistuminen Lapset ja perheet osio. Innotutor ja tuotekehittäjän koulutukseen osallistuminen ja Innotyökylän toimintaan osallistuminen. Jukka Pyhäjoki tulevaisuuden työpajan vetäjänä 1 Kehittämistyön ohjausta /TEO-koulutus Marja Heikkilä) Verkottuminen Kosken kautta ja maakunnallisiin työkokouksiin osallistuminen. Kosken lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän konsultointi. Sosiaaliasiamiehen konsultointi molemmin puolin. Kosken järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen. Tutkimustiedon seuranta Teemaluennoille osallistuminen mm , , 23.9., Osaamiskeskuspäivät