Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeen väliraportti
|
|
- Niina Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 LIITE 1. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeen väliraportti Paula Korkalainen Väliraportti 9/2013: 1. Mitkä olivat hankkeen taustalla vaikuttaneet keskeiset tarpeet? 1) Vammaisten lasten ihmisoikeudet arvokkaan elämän perustana. - YK:n ihmisoikeussopimus. 2) Perheiden tarpeet. - Palaute perheiltä. Ammattilaisten havaintojen johtopäätökset. 3) Puutteet perhehoitopalvelujen tarjonnassa. - Palaute perheiltä. Ammattilaisten havaintojen johtopäätökset. Palveluista vastuussa olevilla ei mahdollisuutta tarjota perhehoitoa, koska perhehoitajia ei ollut. 2. Mitkä ovat hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimintamuodot? 1) Kehittää Keski-Suomeen hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain avo- ja sijaishuollon sekä vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina 2) Lisätä vammaisia lapsia hoitavien perhehoitajien määrää ja vahvistaa heidän osaamistaan siten että he kykenevät vastaamaan vammaisten lasten lastensuojelun ja sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevän lyhytaikaisen hoidon tarpeisiin. Osatavoitteet 1. Kehittää asiantuntijamalli tukemaan perhehoitoa. 2. Kehittää vammaisten lasten yksilöllisiin kehityksellisiä ja hyvinvointia tukevia menetelmiä 3. Asiantuntijatoimintamallin levittäminen ja juurruttaminen 4. Lisätä sosiaalisen median käyttöä tukemaan vuorovaikutusta yhteisöissä. 3. Mitkä ovat hankkeen tärkeimmät tuotokset? 3.1. Palveluiden kehittäminen Järjestetty kaksi maakunnallista aloitusseminaaria 2011 syksyllä - toinen Jyväskylässä Lapsen oikeuksien päivän teemalla ja toinen Jämsässä 2012 tammikuussa lapsen oikeuksien teemalla. Tehty BIKVA -arviointi Vammaispalvelusäätiön Vanamon perhehoitoyksikön vanhemmille ja vammaispalvelusäätiön työntekijöille 2012.
2 2 Järjestetty yhdessä Lapset ja Perheet Kaste hankkeen kanssa läheisväkivallan ehkäisemisestä seminaari-/koulutussarja viidellä paikkakunnalla maakunnassa Käynnistetty työpajasarja 2012 keväällä neljällä seutukunnalla teemalla Vammainen lapsi ja perhe palveluissa. Tilaisuuksia oli yhteensä 12. Tavoitteena oli saattaa yhteen vammaisen lapsen ja perheen palveluissa toimivia pohtimaan keskeisiä kehittämistä vaativia tarpeita sekä vahvistaa samanaikaisesti osaamistaan kasvatuskumppanuudesta, ratkaisukeskeisestä työtavasta ja sopia vastuista kehittämistavoitteisiin pääsemiseksi. Järjestetty moniammatilliselle ryhmälle kasvatuskumppanuuskoulutusta Tavoitteena lasten, vanhempien ja ammattilaisten vuorovaikutuksen ja kumppanuuden parantaminen. - Uusi työote. Osallistujia 13. Osallistuttu kehitysvammaisten laatuvaliokunnan kehitysvammaisten asumisen laatuvaliokunnan KVANK:n lasten jaoksen laatutyöhön Järjestetty Studia Generalia luentotilaisuuksia perhehoidon infojen yhteydessä vuosittain keväisin ja syksyllä Jyväskylässä. Verkostoiduttu maakunnallisesti ja valtakunnallisesti vammaisten lasten palveluiden kehittäjien sekä lastensuojelun kehittäjien kanssa. Lisäksi verkotuttu ja tutustuttu Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön, Eskoon erityishuoltopiirin toimintatapoihin, Eteva kuntayhtymän, Rinnekodin ja Honkalampi -säätiön toimintaan. Käyty esittäytymässä sosiaali- ja terveysministeriössä (hallitusneuvos Jaana Huhta), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (Arja Hastrup, Marjatta Kekkonen, Mikko Oranen) ja solmittu yhteistyökontakteja lapsiasiavaltuutetun Maria-Kaisa Aulan kanssa, Kehitysvammaliiton toimijoiden ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön sekä Vammais-Kasteen ja Lapset ja perheet Kaste-hankkeen toimijoiden kanssa. Aloitettu yhteistyö Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa. Tutustuttu Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön kaikkiin toimintoihin ja keskeisiin kuntatoimijoihin ja järjestöihin. Perustettu työryhmiä hankkeen suunnittelua, arviointia ja perhehoidon kehittämistä varten: mm. tukiryhmä, työrukkanen, perhehoidon kehittämistyöryhmä. Järjestetty koulutusta dialogisesta asiakkaiden kohtaamisesta ammattilaisten vuorovaikutustaitojen ja osaamisen vahvistamiseksi Lastensuojelun ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittämiseksi järjestetty lastensuojelulakipainotteinen seminaari Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle Pilotoitu vammaisten lasten sisaruksille viikonlopputapaamisen ohjelma. asiantuntijapsykologin kanssa ja perheiden kanssa sisarusten huomioimiseksi. Osallistuttu THL:n vammaispalveluiden käsikirjan kirjoittamiseen ( julkaistu). Osallistuttu maakunnallisiin Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Koske) järjestämiin ja koordinoimiin työryhmiin. Osallistuttu Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön väkivalta -tutkimuksen ohjausryhmään. YTRY -verkoston kokouksiin (YTRY vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä verkosto) sekä tutustuttu Leijonaemojen ja Jaatisten toimintaan.
3 3 Osallistuttu valtakunnallisiin lastensuojelun ja kehitysvamma-alan sekä THL:n ja Kosken vuotuisiin seminaareihin ja päiviin. Järjestetty Tulevaisuuden muistelu työpaja teemalla Millaisia ovat vammaisten lasten ja perheiden palvelut tulevaisuudessa? 3.2. Perhehoidon kehittäminen Selvitetty Keski-Suomen vammaisten lasten ja perheiden palveluiden tilaa, haastattelemalla kuntien vammaispalveluiden ohjaajia ja vastuuhenkilöitä sekä vammaisia hoitavia perhehoitajia perhetapaamisten yhteydessä. Päivitetty ns. yhteisöverkko Sonetten perhehoitaja -lista, jossa tietoa vapaista perhehoitopaikoista. Tehty kysely kuntien vastuuhenkilöille perhehoidon tilasta, perhehoitajien määrästä ja perhehoidon tarpeista yhdessä aluehallintoviraston Kosken ja Keski- Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa (n=21 kuntaa/22). Tehty kysely 2013 maakunnan perhehoitajille perhehoitajien paikkatilanteesta ja tuen tarpeista (n=25). Tehty kysely 2013 kesällä perhehoitoa käyttäville vanhemmille heidän kokemuksistaan perhehoidosta (kesken n=13). Järjestetty Perhehoidon seminaari Hyvää perhehoitoa ja perhehoitajien ja vammaispalveluista vastaavien työtapaaminen Järjestetty useita infotilaisuuksia uusien perhehoitajien rekrytoimiseksi useilla eri paikkakunnilla. Mukana näissä ollut myös kuntien vammaispalveluiden ohjaajia ja Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö sekä perhehoitajia. Tiedotettu uusien perhehoitajien rekrytointitarpeista kaikissa hankkeen tilaisuuksissa, lehti-ilmoitteluin, sähköisen median kautta sekä erilaisten julkaisujen kautta. Osallistuttu KeVa ennakkovalmennusmateriaalin valmistamiseen Perhehoitoliiton kanssa. Koeponnistettu Perhehoitoliiton KeVa -materiaalia sekä osallistuttu tekstin ja materiaalin työstämiseen. KeVa -valmennus käsittää 7 iltaa, perhetapaamiskäynnit, loppukeskustelut valmiuksien saavuttamisesta. Valmisteltu perhehoidon tukitoimien kehittämiseksi mm. mentoritoiminnan käynnistymistä ja työhyvinvointi ja jaksaminen pilottia ( ). Osallistuttu Perhehoitoliiton valtakunnallisille päiville ja toimijaverkoston työkokouksiin. Välitetty tietoa uusista perhehoitajista ja tietoa ns. vanhojen hoitajien vapaista hoitopaikoista kuntiin. Valmisteltu perhehoitajien rekisteriä ja vapaiden hoitopaikkojen rekisteriä Avin ja tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeiden perusteella. Koulutettu kaksi KeVa -ennakkovalmennusta tekevää kouluttajaparia, jotka ovat valmentaneet yhteensä kuusi ryhmää (yli 40 osallistujaa). Osallistuttu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa valtakunnalliseen Ajoissa kotiin kampanjaan (Perhehoitoliitto, Emma ja Elias ohjelma; SISUKAS projekti, Keski-Suomen sijaisvanhemmat, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Pelastakaa lapset)
4 Osaamisen vahvistaminen Järjestetty te tapäiviä ja muita koulutustilaisuuksia Arjen eväät teeman puitteissa vanhemmille ja ammattilaisille ajankohtaisista teemoista, joita tarvitaan vammaisten lasten kanssa toimittaessa. - Tavoitteena osaamisen vahvistaminen vaativia asiakastilanteita varten esimerkiksi vuorovaikutusleikki ja haastava käyttäytyminen Järjestetty kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukemiseen tarkoitetun videoavusteisen VIGmll menetelmän koulutus (12 osallistujaa). Tavoite lisätä ohjausta vammaisten lasten ja vanhempien hyvän kommunikaation ja vuorovaikutuksen parantamiseksi ja kiintymyssuhteen parantamiseksi Sosiaalisen median käyttöönottaminen Julkaistu kotisivut ja tiedotettu blogikirjoittamisen kautta ja Facebookissa sekä Twitterillä. Arvokas elämä tiedote julkaistaan muutaman kerran vuodessa: menneet tapahtumat ja tietoa tulevista tilaisuuksista ja kehittämisen etenemisestä. Tiedotettu runsaasti hankkeen etenemisestä ja teemoista sähköpostitse laajoilla jakelulistoilla. 4. Mitkä ovat hankkeen keskeiset tulokset? Miten niitä on mitattu? 4.1. Luotu perusta maakunnalliselle koordinoinnille - perhehoitoyksikölle: perhehoidon kehittämistyöryhmän työskentelyn pohjalta tekeillä esitys perhehoidon koordinoimiseksi hankkeen jälkeen Keski-Suomessa. Esitys periaatepäätöksen tekemistä varten menossa Keski-Suomen sosiaalijohdon työkokoukseen Työryhmien, työpajojen, koulutusten ja seminaarien kautta on luotu yhteinen palvelun käyttäjien, tuottajien ja kuntien vammaispalveluista vastuussa olevien työntekijöiden ymmärrys ja tahtotila saada vammaisten perhehoidolle pysyvä, selkeä rakenne ja toimintamalli Keski-Suomeen perhehoidon määrän ja saatavuuden turvaamiseksi sekä laadun hallintaa varten. Maakunnallinen perhehoitoyksikkö. Esityksen mukaan Keski-Suomen kehitysvammaisten ja toisessa vaiheessa ikäihmisten perhehoitoyksikkö perustetaan vaiheittain vastaamaan koko Keski-Suomen vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon toiminnasta ja käytäntöjen kehittämisestä. Toiminta perustuu vammaisten henkilöiden osalta perhehoitaja-, kehitysvamma-, vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakiin sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksiin ja ohjeistuksiin. Perhehoitoyksikkö tekee yhteistyötä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa. Henkilöstö. Yksikössä on kaksi koordinaattoria, joista toinen toimii vammaisten perhehoidon vastuuhenkilönä (esimerkiksi alkaen saattaen vaihdon aikana) ja toinen ikäihmisten perhehoidossa ( alkaen).
5 5 Hallinnointi. Hallinnointivaihtoehdoiksi on esitetty maakunnallista mallia, isäntäkuntamallia, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta tai Keski-Suomen vammaispalvelusäätiötä. Maakunnan laajuisen toimintansa vuoksi perhehoitoyksikön luonnollinen sijoittumispaikka voisi olla 2013 osa sosiaali- ja terveyspalveluiden. maakunnallista osaamiskeskusta ja konsultaatiotoimintaa 2017 alkaen. Arvokas elämä 2 -jatkorahoituksen tuella toiminnan kehittämiseen olisi näin olleen riittävästi aikaa. Vuoden 2016 siirtymävaiheen rahoituksesta tulisi kuitenkin huolehtia yhteisvastuullisesti ennen siirtymää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisua Maakunnallisen perhehoitoyksikön tehtävänä olisi tarjota Keski-Suomen kunnille perhehoidon palveluita, koordinoida yhteistyötä ja kehittää toimintamallia eteenpäin. Kustannukset. Perhehoitoyksikön toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan kuntien kesken. Kustannusjakoperusta selvitetään ja sen valmistelemiseksi kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja. Maksuosuuksien jako perustuu esimerkiksi asukaslukuun tai kehitysvammaisten prosentuaaliseen määrään. Perhehoitoyksikön kuntaosuudet tarkistetaan vuosittain. Perhehoitoyksikkö osana Sote -uudistusta sijoittuisi osaksi laajempaa Sote -kokonaisuutta ja olisi osa maakunnan yhteisesti hoidettua erityispalvelukokonaisuutta. Arviointi ja ohjaus. Perhehoitoyksikön toimintaa seuraa ja arvioi kuntien tai seutukuntien edustajista muodostettu tukiryhmä Kyselyt perhehoidon tilan ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi Kuntakysely: Vammaisten perhehoidon tila Keski-Suomessa: Webropol kysely kuntien vammaispalveluiden vastaaville Kysely perhehoitajille: Vammaisia henkilöitä hoitavien perhehoitajien hoitopaikkatilannekartoitus ja tuentarpeet: Webropol kysely Keski-Suomen vammaisia henkilöitä hoitaville perhehoitajille 2013 Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille: Kokemuksia perhehoidosta: Webropol kysely (opinnäytetyö JAMK) perhehoitoa käyttäville vammaisten lasten vanhemmille2013 Sonette -listan päivitys : Kartoitettu vammaisia hoitavat perhehoitajat. Luotu perhehoitajien verkosto. 4.3.Toimintamalli vammaisten perhehoidon rekrytointiin ja ennakkovalmennuksiin A. Toimintamalliluonnos pilotoinnin kautta vammaisten perhehoidon rekrytointiin ja ennakkovalmennuksiin B. Perhehoitajalain mukainen perhehoitajan tuki (ohjauskäyntien sisällön kehittäminen, mentorointi, verkottuminen, alueelliset vertaisryhmät, täydennyskoulutusten käynnistäminen, vierailut toisten perhehoitajien luokse). Kesken Hanke täydensi ja kommentoi valmisteilla olevaa KeVa -valmennusmateriaalia sekä pilotoi ja teki parannusehdotuksia materiaaliin koekäytön jälkeen
6 Lapsen ja perheen arvokas arki Tekeillä DVD/opas vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kasvu ja kehitysympäristön kehittämiseksi, jossa mm. seuraavat sisällöt: o Lapsen ja perheen tukeminen vammaispalveluissa ja lastensuojelussa o Perheen kokonaisvaltainen tuki, lapsen arvokas arki, ekokulttuurisia lähtökohtia, sisarusten huomioiminen ja tukeminen, o Lapsen ja vanhempien kohtaaminen palveluissa miten puhun, että minua kuunneltaisiin miten kuuntelen että minulle puhuttaisiin jne. o Lapsen ja perheen vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukeminen o Dialoginen työote lasta tukevissa verkostoissa, o Ratkaisukeskeisyys perheen kohtaamisessa, o Moniammatillinen yhteistyö perusopetuksen oppilashuollossa, o Autismi nykyvalossa o Haastavien tilanteiden syitä ja toimintatapoja, o Theraplay - monien mahdollisuuksien menetelmä lapsen itsetunnon tukeminen, Tulevaisuuden muistelu vammaispalvelut vuonna Muita tuloksia o ww.arvokaselama.fi kotisivut kehittämistä tukeva portaali ja tietopankki o Informatiiviset ja tietopainotteiset Arvokas elämä tiedotuslehdet: o 1/2011, 1/2012, 2/2012, 3/2012, 1/2013, 2/2013, 3/2013, 1/2014, 2/2014 o Perhehoidon infot haluatko perhehoitajaksi: Kukkakortti: Olisiko teidän perheellänne kiinnostusta ryhtyä tukiperheeksi tai perhekodiksi o Osio THL.n vammaispalveluiden käsikirjaan osioon Lapset ja perheet: kiintymyssuhteet. o Keski-Suomen kuntien vammaispalvelun työntekijöiden verkosto ja yhteisöllisyys vahvistunut. o Koulutettu kaksi KeVa kouluttajaparia, jotka toimivat KeVa ennakkovalmennusten valmentajina. Valmennettu kuudella kursilla yhteenvä n. 45 uutta perhehoidosta kiinnostunutta henkilöä Keski-Suomeen. = KeVa -valmennus turvattu Keski-Suomessa. o Perhehoito tunnetaan vähitellen. Tehty perhehoitoa tunnetuksi järjestämällä infotilaisuuksia ja kerrottu kaikissa hankkeen tilaisuuksissa perhehoitajien tarpeista: vaikutus näkyy hitaasti tulevina vuosina. o VIGmml menetelmän käyttö lisääntynyt: Valmennettu VIG mll menetelmän käyttöön 12 kenttätyöntekijää, jotka ovat ottaneet menetelmän käyttöön ohjatakseen ja lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta. o Osaaminen vahvistunut ja syventynyt: Vahvistettu uusilla työvälineillä vammaisten vanhempia kohtaavien ammattilaisten vuoropuheluosaamista sekä kasvatuskumppanuus koulutusprosessien kautta että Dialoginen työote valmennusten kautta.
7 7 Palaute: asennoituminen ja toimiminen yhteistyössä siirtynyt esimiespalautteen kautta työhön. Arvokas elämä hanke on ollut apu ja tuki arjen käytännön tasolle, mitä monet muut hankkeet eivät ole olleet (vammaispalveluiden esimies). Lisäksi vahvistettu vanhempien ja ammattilaisten menetelmällistä osaamista järjestämällä teemapäiviä ja prosessikoulutuksia vammaisuuteen liittyvistä teemoista: autismi, haastava käyttäytyminen. o Vammaisten perhehoitajien ryhmämuotoinen työhyvinvointia tukeva pilotti käynnissä Ryhmä pohtii perhehoitajien jaksamiseen liittyviä asioita ja luo pilotoinnin kautta toimintamallia laajemminkin käyttöönotettavaksi. Valmis kesällä Palaute: Hankkeen kaikissa tilaisuuksissa (työpajat, seminaarit, te tapäivät, koulutuspäivät, prosessikoulutukset jne.) on kerätty palaute lomakkeella. Lisäksi kaikissa työryhmissä on keskusteltu hankkeen toiminnoista ja toteutetuista tilaisuuksista jälkeenpäin. Palaute on ollut 90 % hyvää. Hanke on koettu erittäin tarpeellisena ja järjestetyt tilaisuudet omaa osaamista vahvistavina tai esiin nostetut teemat tärkeinä. Tilaisuudet ovat toimineet myös jaksamista tukevina ja työnohjauksellisina. Perhehoitajat ovat kokeneet työnsä arvostuksen nousevan ja se on nostanut perhehoitajien ammatillista itsetuntoa. Hanke on vastannut olemassaolollaan myös perhehoitajien tarpeeseen verkottua ja saada tukea tehtävässä toimimiseen. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeessa on luotu hyvä perusta jatkaa yhteiskehittämistä vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi. Arvokas elämä hankkeen tekemää työtä arvostetaan ja osallistujamäärät ovat lisääntyneet vuoden 2013 aikana hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa. 5. Mitkä ovat hankkeen keskeiset vaikutukset ja miten niitä mitattiin? 5.1.Perhehoitoa koskevan tiedon ja kehittämistarpeiden lisääntyminen. Uskon vahvistuminen perhehoidon mahdollisuuksista vastata tulevaisuuden palveluiden tarpeisiin: Hanke on saanut aikaan laaja-alaista keskustelua perhehoidon asemasta ja kehittämistarpeista. Hankkeessa on haastatteluin ja erilaisin selvityksin koottu runsaasti tietoa perhehoidon toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Hankkeen myötä on saatu uskoa kehittää perhehoidosta uusi vaihtoehtoa kehitysvammaisten asumiselle. Lisäksi on nähty tarpeellisena yhdistää kaikkien perhehoitoa järjestävien voimavarat ja luoda perhehoidolle oma keskusyksikkö jatkokehittämistä varten. Perhehoidon laadun kehittämisen myötä uskotaan että Keski-Suomi voisi tulevaisuudessa olla perhehoidon maakunta Asiakaslähtöisyys palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa on nostettu esiin erityisesti asiakaslähtöinen kehittäminen ja palveluiden järjestäminen. Asiakaslähtöisyys ei vielä toteudu optimaalisesti ja asiakkaiden rooli palveluiden kehittämisessä ei ole vielä vakiintunut. Asiakkaiden aktiivisempaa roolia ehkä vierastetaan eikä synergiaetua osata
8 8 vielä hyödyntää. Hanke on pyrkinyt tarjoamaan työvälineitä dialogisten työtapojen harjoittamiseen, mutta palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tässä ollaan vielä alussa Dialogiset työtavat. Hankkeen aikana on havaittu dialogisempien työtapojen käyttöönottamisen auttavan asiakkaita ja ammattilaisia saavuttamaan paremman yhteisymmärryksen palvelutilanteessa. 6. Mitkä olivat hankkeen suurimmat ongelmat ja haasteet? Miten ne ratkaistiin? Hankkeen laajat ja isot tavoitteet. Teemat lomittuvat kuitenkin toisiinsa ja ovat läsnä joka tapauksessa kokonaisuudessa joten kokonaisuus on ollut ehjä. Perhehoito on hyvin hajanainen ja verkottumista ei juurikaan ole ollut aikaisemmin. Perhehoitajien löytäminen on ollut aikaa vievä operaatio: 2 vuotta ! Sitoutuminen yhteistyöhön! Vammaispalveluilla ja lastensuojelulla ei ole yhteistyöperinnettä joten hankkeella on ollut vaikeuksia saada em. toimijoita saman pöydän ääreen. Moniammatilliset kehittämisryhmät ovat uutta. Myöskään perhehoitajat eivät ole ryhmäytyneet vaan ovat toimineet omillaan. Laadun kehittämisen vuoksi ja valvonnan lisäämiseksi on tulevaisuuden tavoitteena lisätä keskinäistä yhteistyötä ja yhteisöllistä kehittämistä. Sitoutuminen kehittämiseen! Johto ei ole mieltänyt kaikissa kunnissa sitoutumisen merkitystä ja luvan antamisen/kehittämiseen motivoinnin merkitystä hyödyntää hankkeen resurssit. On oltu mukana, mutta ei kuitenkaan sitouduttu intensiivisesti tavoitteelliseen kehittämiseen; esim. työryhmään osallistuminen olisi perustyöstä pois. Näkynyt poissaolona ja henkilöiden vaihtumisina. Sitoutuminen yhteisöllisyyteen! Yhteistyö on ollut hajanaista ja johdonmukaisempi määrätietoinen toimintapa tukisi perhehoidon kehittämistä. Kuntien toimintaympäristöjen levottomuus - kuten sote -uudistuksen viivästyminen ja ristiriitaisuus, kuntaliitokset, kuntien sisäiset organisaatiouudistukset ovat hidastaneet prosesseja ja aiheuttaneet viimehetken peruuttamisia osallistumisille eri tilaisuuksiin. Kehittämisprosessien hitaus ja sovittaminen muuhun arkiseen toimintaan henkilöstön työpaineissa. Työryhmien tapaamisvälit eivät voi olla lyhyet, koska on muutakin perustyötä tehtävä eikä pääse lähtemään kehittämistyöryhmiin. Perhehoitajien määrän lisäämiseksi on tehtävä paljon työtä. Jyväskylästä on ollut vaikea löytää perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneita perheitä. Muiden perhehoitoa järjestävien kokemuksen mukaan perheet lähtevät mukaan hitaasti ja harkiten.
9 9 7. Mitä lupaavia käytäntöjä hankkeessa saatiin aikaiseksi ja miten niiden toimivuutta on analysoitu? tilanteen mukaan KeVa -valmennus on hyvä toimintamalli perhehoidon ennakkovalmennukselle (pilotoitu ja koeponnistettu). Perhehoitajien verkosto: Perhehoitajat haluavat verkottua ja osallistua vertaistoimintaan. Mentoroinnin ja perhehoitajien tuen mallinnus: Mentorointi pilotti käynnistymässä vuoden 2014 alusta. Työpajatoiminta hyvä vaihtoehto perinteiselle koulutukselle ja osallistaa kenttäväkeä tuomaan kokemuksiaan. Työpajoissa opitaan toinen toisilta (hiljainen tieto) ja omaksutaan uutta ymmärrystä yhteisen reflektion kautta => uudenlainen asiantuntijuus. Asiakkaiden mukaan ottaminen suunnitteluun ja kehittämiseen on saanut arvostusta asiakkailta: tulee kuulluksi! Perhehoitajien mukaan ottaminen suunnitteluun ja kehittämiseen on saanut arvostusta ja kiitosta perhehoitajilta. Vaikuttaa perhehoitotyön arvostuksen nousemiseen ja ammatillisen identiteetin vahvistumiseen. Uusien perhehoitajien valmennuksissa on hyvänä koettu jo toimivien perhehoitajien mukana oleminen kouluttajaperhehoitajan lisäksi. Arjen tilanteiden pohtiminen yhdessä kokeneiden kanssa auttaa orientoitumaan tulevaan tehtävään ja tutustuttaa sekä luo yhteisöllisyyttä maakunnan perhehoitoon. Ohjauskäynnit perhehoitajien kotiin ovat toivottuja ja vastaisivat myös valvonnan (toimeksiantajat, AVI) tarpeisiin: Tuettu perhehoitaja on myös valvottu hoitaja! 8. Miten hankkeen tuloksia ja lupaavia käytäntöjä on juurrutettu? KeVa -ennakkovalmennuksen toimintamalli toimii, mutta vaatisi vielä kriittistä tarkastelua ja päivittämistä ei ole vielä voitu juurruttaa, koska useat toiminnot ovat pilottivaiheessa, jota jatkuu keväälle Hankkeen tuloksien ja lupaavien käytäntöjen juurruttamiseksi anotaan jatkorahoitusta Miten hankkeen tuloksia ja lupaavia käytäntöjä voitaisiin hyödyntää laajemmin yhteiskunnassa? Onko hyödyntämisestä jo näyttöä? Perhehoidon toimintamalli rekrytointi, KeVa valmennus, rekisteri ja perhehoitajan tuen muodot ovat hyödynnettävissä myöhemmin muuallakin Suomessa.
10 10 Erilaisin menetelmin kerätty tieto kokemusasiakkaiden, perhehoitajien ja kuntien vammaispalveluista vastaavien henkilöiden kokemuksista on hyödynnettävissä/yleistettävissä valtakunnallisesti. Olemme välittäneet tietoa perheiden tarpeista ja palveluiden riittämättömyydestä STM:lle ja THL:lle lakimuutos- ja ohjeistuksen tarpeista. Hankkeen tuloksia ja lupaavia käytäntöjä tullaan esittelemään mm. Perhehoidon valtakunnallisilla päivillä 11/2013 Helsingissä, työpajassa 1/2014 valtakunnallisilla sosiaalihuollon päivillä Jyväskylässä. Työpajatoiminta ja moniammatilliset tapaamiset (asiakasnäkökulma, ammattilaisten näkökulma, poliittishallinnollinen näkökulma ja organisatorinen näkökulma) olisivat hyvä mahdollisuus laaja-alaiselle kehittämiselle; mukaan kehittämiseen jo ideointivaiheeseen >> tyytyväisyys osallisuudesta ja kokemuksen välittämisestä! Hankkeen oppimista tukevat työtavat: työpajat, reflektiiviset keskustelut, prosessikoulutusmallit, kouluttajien/valmentajien toiminta (kokemusasiantuntijana kokenut perhehoitaja ja alan koulutettu asiantuntija- ammattilainen). 10. Mikä on hankkeen keskeisin anti ja miten se näkyy järjestönne toiminnassa tulevaisuudessa? Jäikö hankkeessa jotakin merkittävää kesken? Perhehoidon rakenteen vahvistaminen ja toimintamallin luominen perhehoidon saatavuuden ja riittävyyden sekä laadun hallintaa varten = perhehoitoyksikkö. Perhehoitoyksikön käyttöönottaminen vaatisi vielä lisää ponnistuksia käynnistää konkreettinen maakunnallinen yhteistyö: sopimukset, kustannusten jako, toimintatavat ja toimintaohjeen vakiinnuttaminen, perhehoitoprosessin tarkentaminen ja työn- ja vastuiden jakaminen sekä pelisäännöistä sopiminen. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö suosittelee perhehoidon koordinointia kuntien keskeisenä yhteistyönä edellä esitetyn mallin mukaisesti Arvokas elämä hankeajan jälkeen luodun toimintamallin mukaisena toimintana. Kumppanuusyhteistyön merkityksen oivaltaminen asiantuntijuuden vahvistamiseksi. Haemme jatkorahoitusta luodun toimintamallin juurruttamiseksi ja käyttöönottamiseksi ajalle
I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012
1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:
LisätiedotTervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä
Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä
LisätiedotESITYS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON MAAKUNNALLISESTA KOORDINOINNISTA KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHDOLLE
1 ESITYS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON MAAKUNNALLISESTA KOORDINOINNISTA KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHDOLLE 7.11.2013 Paula Korkalainen 2 PERUSTELUJA, MIKSI VAMMAISTEN PERHEHOIDOLLE
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena
ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen
LisätiedotArvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Hanke-esittely
Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena Hanke-esittely Sosiaalinen media: Kotisivut, Facebook Palveluiden kehittäminen lähipalveluina Räätälöity tuki perheille kuuleminen,
LisätiedotArvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Paula Korkalainen 25.9.2012 KVANK
Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena Paula Korkalainen 25.9.2012 KVANK Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hanke 2011-2014
LisätiedotHyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus
Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona
LisätiedotVammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013
Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ HANKE VUONNA 2014
1 ARVOKAS ELÄMÄ HANKE VUONNA 2014 Projektipäällikkö Paula Korkalainen, p. 0400 619 323 Hankkeen tavoitteet 2011-2014: 1) Kehittää Keski-Suomeen hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2012
1 ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2012 Hyvä lukija 2 Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2012 toimintaa. Kevään aikana mm.
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 3/2013
ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 3/2013 Perhehoidon kehittämistä maakunnallisessa yhteistyössä Perhehoito voi hyvin järjestettynä vastata monipuolisesti eri-ikäisten ihmisten palveluiden ja tuen tarpeisiin.
LisätiedotEsitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta
Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoidon koordinointi- pilottia on toteutettu kaksivuotisen kuntien välisen
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA HANKE
1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA HANKE TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Paula Korkalainen, projektipäällikkö 2 Yhteiskehittämistä Arvokas elämä hanke eteni
LisätiedotUusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen. Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11.
Uusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11.2013 Alkutilanne 2011 Perhehoitajia hyvin vähän ei tietoa määristä Lyhytaikainen
LisätiedotUusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen. Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11.
Uusia tuulia Keski-Suomesta Vammaisten perhehoidon kehittäminen Paula Korkalainen Airi Ahonen Perhehoitoliitto, Helsinki 15.11.2013 Alkutilanne 2011 Perhehoitajia hyvin vähän ei tietoa määristä Lyhytaikainen
LisätiedotAsumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012
Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös
Lisätiedot#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa
#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa #Munperheet kuvaa perhehoidossa asuvan lapsen mieleen samanaikaisesti mahtuvia, rinnakkaisia, 'monia perheitä'.
LisätiedotHyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen
Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA
1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA ENSIMMÄISET ASKELEET KEHITTÄMISEN POLUILLA TOIMINTAKERTOMUS 2011 HANKERAPORTTI 1/2011 RAY PAULA KORKALAINEN 30.4.2012 2 SISÄLLYS
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA
1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA KEHITTÄMISEN ASKELEET KEHITTÄMISEN POLUILLA TOIMINTAKERTOMUS 2013 HANKERAPORTTI 3/2013 RAY PAULA KORKALAINEN 30.4.2014 2
LisätiedotLastensuojelun perhehoito
Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA
ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA KEHITTÄMISEN ASKELEET KEHITTÄMISEN POLUILLA TOIMINTAKERTOMUS 202 HANKERAPORTTI 2/202 RAY PAULA KORKALAINEN 30.4.203 2 SISÄLLYS
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Copyright Perhehoitoliitto ry Jyväskylä 2016 Kuva Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi KeVa -perhehoidon
LisätiedotKVANK LASTEN JA NUORTEN JAOS ESITYSLISTA 16.5.2013. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta
KVANK ESITYSLISTA 16.5.2013 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta LASTEN JA NUORTEN JAOS Aika 16.5.2013 klo 12.30 15.00 Paikka Kehitysvammaliitto, Helsinki Läsnä Alinen, Terhi Heinonen Hanna Hintsala,
LisätiedotLähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja
Lähtökohtana yhä useampi asiakas/potilas on iäkäs ihminen yhä useamman asiakaan/potilaan ongelmat ovat monikerroksisia, ja ne voidaan ratkoa vain monien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisenä
LisätiedotPerhehoidon maakunnallinen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysjohdon työkokous 21.3.2014 Paula Korkalainen
Perhehoidon maakunnallinen toimintamalli Sosiaali- ja terveysjohdon työkokous 21.3.2014 Paula Korkalainen Esitys Vammaisten perhehoidon toimintamalli ja Arvokas elämä hankkeessa tehty taustatyö 2011-2014
LisätiedotInnokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla
Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskierros Lahti Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä Anne-Marie Haavisto
Valtakunnallinen koulutuskierros Lahti 29.11.2017 Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä Anne-Marie Haavisto 1 5.12.2017 anne-marie.haavisto@phhyky.fi 044 729 7993 Matalan kynnyksen
LisätiedotPerhehoitajien ohjeistus ja koulutus. Sarianna Maaranen, perhehoidon koordinaattori OSSI-hanke
Perhehoitajien ohjeistus ja koulutus OSSI-hanke Perhehoitajien ohjeistus ja koulutus Maakunnallinen yhteistyö: yhtenäiset toimintamallit perhehoitoon Ikäihmisten perhehoidon sääntökirja Etelä-Savo 2018
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotJaatiset - Niina Weckroth Leijonaemo Mira Kosonen Lastensuojelun keskusliitto - Hanna Heinonen Mannerheimin lastensuojeluliitto
KVANK MUISTIO 12.9.2012 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta LASTEN JAOS Aika 12.9.2012 klo 13 16 Paikka Kehitysvammaliitto, Helsinki Läsnä Hintsala, Susanna Koulutus ja vaikuttaminen -yksikön johtaja,
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotLastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (v ) OSSI-hanke
Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (v. 2016-2018) OSSI-hanke Etelä-Savon ammattiopiston, Esedun tavoite hankkeessa Tavoitteena on ammatillista perhehoitoa
LisätiedotHyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus
Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon
LisätiedotSenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen
Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana
LisätiedotSosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet
LisätiedotSyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen
LisätiedotOT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija
OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS 11.6.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Pohjois-Pohjanmaa Sopimukset Lappi Keski-Pohjanmaa OTkokonaisuuden johtaminen, koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotYHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät
YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotVAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä
Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus
LisätiedotKEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö
SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö
LisätiedotARVOKAS ELÄMÄ - HANKETIEDOTE 1/2012
ARVOKAS ELÄMÄ - HANKETIEDOTE 1/2012 1 Perhekuvan piirsi Vappu 5 v. Vammainenkin lapsi on ensisijaisesti lapsi Arvokas elämä -hankkeen aloitusseminaari oli juuri Lapsen oikeuksien päivän alla 18.11.2011
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotKeski-Suomen vammaisstrategia
Keski-Suomen vammaisstrategia Vammaispalvelutyöryhmän esitys Peurunka III -seminaari 27.10.2015 Erityiset näkökulmat ja keskustellut käsitteet: Näkökulmat: Lapset Kokemusasiantuntijat Tasa-arvoinen kansalaisuus
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tuki ja laatu perhehoidossa Esimiesten työpaja Seinäjoki
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tuki ja laatu perhehoidossa Esimiesten työpaja Seinäjoki 31.10.2017 Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotLapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotHankkeen ja muutosagen4n työn tulokset
Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät
LisätiedotTervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014
Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
LisätiedotMONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI
MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun
LisätiedotTervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma
Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma Perheet Keskiöön! on STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 70 järjestön yhteisen hankkeen päätavoitteena on kiinnittää
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotReseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika. Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa
Reseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa Varhaiskasvatus ja koulu osana perhekeskusverkostoa 2 Tärkein
LisätiedotYlä-Savon toiminta-alue
HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotPerhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.
20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Jyväskylä, Paviljonki 16.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
LisätiedotVAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄN KOKOUS
1 (6) N KOKOUS Aika 3.10.2013 klo 13-15.30 Paikka Kosken kokoustila 202, 2 krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Pirjo Lehtovaara PJ, K-S SHP Aino Arponen, AVI Aila Peltoniemi, AVI Rauno Hokkanen,
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.
KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
LisätiedotYhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta
Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta Yhteiskehittämö -seminaari 25.3.2019 Katja Sankalahti 2.4.2019 1 LUO LUOTTAMUSTA suojele lasta Mahdollisimman varhain, avoimesti ja yhdessä Lasketut
LisätiedotPälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM
Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
LisätiedotEsityksen sisältö. Kumppanuusajattelu ja yhteisöllisyys Uudenlainen työorientaatio Yhteisen käsitepohjan luominen Tutkimuksellinen ote kehittämiseen?
Kumppanuuskasvatus Paula Korkalainen KT, ELTO, projektipäällikkö Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hanke 2011-2014 Paula Korkalainen 12.09.2012 Esityksen sisältö
LisätiedotKEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS
KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Rovaniemi 27.8.2015 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ohjelmaa (Kehas) koskevat valtioneuvoston
LisätiedotUudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen
Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla TerveSos 13.5.2009 Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Hankkeen toteuttaminen 1.11.2008 31.10.2010 Hallinnoija
LisätiedotTOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö
TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon
LisätiedotTukea huostaanotettujen lasten vanhemmille
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotAsiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
Lisätiedot