S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I ( 0 9 ) VANHEMPIEN SANOMAT

Transkriptio

1 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I ( 0 9 ) VANHEMPIEN SANOMAT 1 08 Tutkimusprofessori Matti Rimpelä: Välinpitämättömyyden sijaan tarvitaan vastuunkantoa Kehittämispäällikkö Olli Luukkainen: Innovaatioperusta nojaa kasvatukseen ja opetukseen KOULUHYVINVOINTI Ongelmat puhuttavat edelleen Vanhempien aktiivisuutta tarvitaan Vanhempien Sanomat 1

2 Luottamushenkilövalinnat ja edustajiston kannanotto Suomen Vanhempainliiton edustajisto valitsi syyskokouksessaan liitolle puheenjohtajan vuosiksi Kokouksessa valittiin myös johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle. Liiton puheenjohtajana jatkamaan valittiin professori Jarmo Leppiniemi Helsingistä. Johtokunnan jäsenet vuonna 2008 ovat Sirpa Elomaa Iisalmesta, Arja Lanki Tampereelta, Eero Pajula Rovaniemeltä, Pekka Periviita Ähtäristä, Eeva-Riitta Puomio Espoosta, Asta Saarenpää Lohjalta, Merja Suominen Helsingistä ja Eero Vainio Raisiosta. Kannanotossaan edustajisto vaatii, että kuntien tulee panostaa kodin ja koulun yhteistyöhön. Vanhempainliiton selvityksen mukaan kodin ja koulun yhteistyön toteutumisessa on suuria eroja koulujen välillä ja koulujen sisällä. Yhteistyön laatu ei kuitenkaan saa olla riippuvaista siitä, missä koulussa lapsi on tai kuinka halukas opettaja on yhteistyöhön. Yhteistyön toimintatavoissa Tilaa Suomen Vanhempainliiton historiikki! Suomen Vanhempainliitto julkaisi 100-vuotisen historiansa kunniaksi historiikin. Vanhemmuus on valttia! Suomen Vanhempainliitto kirja julkaistiin liiton juhlavuoden päätapahtuman yhteydessä. Kotikasvatusaatteen ja vanhempainyhdistystoiminnan värikäs historia tarjoaa runsaasti mielenkiintoista luettavaa. Elävästi kirjoitettu ja tyylikkäästi kuvitettu kirja on enemmän kuin pelkkä kronikka. Historiikin on toteuttanut historiantutkimukseen erikoistunut Oy Spiritus Historiae Ab, ja kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri Laura Puro. Kirjaa voi tilata Vanhempainliitosta. Hinta on 35 euroa + postikulut. Tilaukset: tai (09) tulee vallita tietty laadullinen ja määrällinen yhdenmukaisuus niin koulujen välillä kuin koulun sisälläkin. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että parhaiten yhdenmukaisuuden toteutumiseen voi vaikuttaa opetuksen järjestäjä eli kunta tai kuntayhtymä, joka kuntatasolla vastaa kodin ja koulun yhteistyön yleisistä linjauksista ja resursseista. Kannanotto kokonaisuudessaan kannanotot 35,- Lehteä saa liitosta lisää! Käsissäsi olevaa Vanhempien Sanomat -lehteä on painettu kaikkiaan kappaletta. Osa painoksesta on postitettu liiton jäsenyhdistyksiin tammikuun lopulla jäsenkirjeen yhteydessä. Vanhempainyhdistykset voivat tilata lisää lehtiä maksutta liiton toimistosta niin kauan kuin painosta riittää. Lehti sopii jaettavaksi vanhemmille esimerkiksi vanhempainiltojen ja muiden tapahtumien yhteydessä. Tilaukset voi tehdä puhelimitse liiton toimistoon numeroon (09) tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@suomenvanhempainliitto.fi. Muistakaa laittaa sähköpostitilauksen mukana tarkat yhteystiedot. Henkilöstömuutoksia Vanhempainliiton henkilökunnassa on tapahtunut muutoksia loppuvuoden aikana. Pirjo Somerkivi on vuorotteluvapaalla marraskuusta elokuun 2008 loppuun asti. Liiton toiminnanjohtaja on tänä aikana Tuija Metso. Hänen sijaisenaan suunnittelijana aloitti marraskuussa Kirsti Rautavaara. 2 Vanhempien Sanomat

3 1/08 Pisa-menestys jatkuu 06 Kouluhyvinvointi puhuttaa 10 Aktiivisuudella tuloksia Nokialla 15 Suomen Vanhempainliitto 100 vuotta 16 Tulevaisuutta tekemässä 20 Monimuotoinen EVKP Gradupalkinto yhteistyötutkielmalle 24 Vanhempainliitto ja äitienpäiväkulttuuri 26 Vanhemmat nuoren opiskelijan tukena 27 Maahanmuuttajavanhemmat mukaan 28 Vaikuttamalla vaikutat 29 Kasvuympäristö turvallisemmaksi 30 Vanhempaintoimintaa lukiossa 31 Suomen VanhempainliiTto Mariankatu 28 B, Helsinki (09) Toimisto MERVI VASARA, toimistonhoitaja uusien yhteystietojen ilmoittaminen materiaalitilaukset (09) toimisto@suomenvanhempainliitto.fi JOHANNA ARTOLA, järjestösihteeri (09) tai johanna.artola@suomenvanhempainliitto.fi ANNE HAUTAMÄKI, projektikoordinaattori (Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -hanke) anne.hautamaki@suomenvanhempainliitto.fi OUTI HURME, kehittämispäällikkö (09) tai outi.hurme@suomenvanhempainliitto.fi JUKKA KOLARI, tiedottaja (09) tai jukka.kolari@suomenvanhempainliitto.fi TUIJA METSO, toiminnanjohtaja (09) tai tuija.metso@suomenvanhempainliitto.fi NIINA PALVIAINEN, suunnittelija (Vuotu-hanke) (09) tai niina.palviainen@suomenvanhempainliitto.fi KIRSTI RAUTAVAARA, suunnittelija puh. (09) kirsti.rautavaara@suomenvanhempainliitto.fi Tuija Metso Kouluhyvinvointi yhteinen asia Koulusta kantautui viime vuoden aikana sekä hyviä että ikäviä uutisia. Suomalaiset oppilaat ovat edelleen PISA-tutkimuksen kärjessä: lapsemme ovat maailman huippuja niin luonnontieteessä, matematiikassa kuin lukutaidossakin. Menestyksestä kiitos kuuluu suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, opettajille ja oppilaille, mutta myös vanhemmille, kuten opetusministerikin kiitospuheessaan totesi. Iloa varjostaa Jokelan koulun tragedia, joka osoitti järkyttävällä tavalla, mihin nuoren pahoinvointi voi johtaa. Se pysäytti pohtimaan, suljemmeko me aikuiset silmämme siltä, ja mitä apua ja tukea lasten ja nuorten on mahdollista tänä päivänä saada. Tässä lehdessä on paljon kouluhyvinvointiin liittyvää asiaa. Kouluhyvinvoinnissa ja terveyden edistämisessä on monessa kunnassa ja koulussa parantamisen varaa. Koulun fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintaympäristö luovat puitteet oppimiselle ja opiskelulle ja vaikuttavat merkittävästi koulussa viihtymiseen. Kouluhyvinvoinnista huolehtiminen on yhteinen asia. Vanhempien tehtävä on huolehtia lasten hyvinvoinnista kotona. Kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempainyhdistystoimintaan osallistumalla he voivat vaikuttaa siihen myös koulussa. Kouluyhteisön kehittämiseen tulee ottaa myös lapset ja nuoret mukaan. Suomen Vanhempainliiton toiminnan yksi painopistealue tänä vuonna onkin vanhempainyhdistysten ja oppilaskuntien yhteistyön kehittäminen. Toinen painopistealueistamme on vanhempainyhdistysten osallisuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Monista kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista päätetään kunnan tasolla. Haastetaan siis kunnallisvaaliehdokkaat työhön kouluhyvinvoinnin puolesta, ja pidetään huoli siitä, että vaalilupaukset myös pidetään! Julkaisija: Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Ulkoasu: SuomenVanhempainliitto Tuija Metso Jukka Kolari Vinjetti Ky Vanhempien Sanomat 3

4 Kodin ja koulun yhteistyöseminaari Lasten Parlamentti aloitti työnsä Suomen Lasten Parlamentin historiallinen avausistunto pidettiin Tampere-talossa Istuntoon kokoontui yli 370 kunnanhallitusten valitsemaa edustajaa, suurin osa 9 11-vuotiaita. Kaikkiaan Lasten Parlamentissa on edustettuina yli 200 kuntaa. Suomen Lasten Parlamentin tavoitteena on edistää ja kehittää lasten virallista kuulemista päätöksenteossa ja tukea lasten osallistumista niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin. Parlamentti kokoontuu kerran vuodessa suuristuntoon, ja muut kokoukset ja työskentely tapahtuvat pääsääntöisesti internetissä. Kaksivuotisen istuntokauden aikana lapset tekevät tärkeäksi kokemistaan asioista aloitteita, jotka toimitetaan valtakunnallisten ja paikallisten tahojen päättäjille. Avajaisistunnon yhteydessä tehtiin aloitteita mm. kyläkoulujen säilyttämiseen, kouluruoan laatuun ja koulukiusaamiseen liittyen. Äänestämään pääsevät vain parlamenttiedustajat, mutta aloiteoikeus on kaikilla lapsilla. Myös viranomaiset voivat kysyä valtakunnalliselta Lasten Parlamentilta lasten mielipidettä ja näkemyksiä esimerkiksi heitä koskevista lakiasioista. Parlamentin työskentely tapahtuu internetissä osoitteessa fi. Kaikille lapsille avoin vaikuttamissivusto, jonka aloitekanavan kautta lapset voivat tuoda aloitteitaan ja ideoitaan parlamentin käsittelyyn, on osoitteessa Valtakunnallisen Suomen Lasten Parlamentin lisäksi Suomessa toimii paikallisia lasten parlamentteja tai muita nuorten vaikuttamisfoorumeita jo 150 paikkakunnalla. Lasten parlamenttien perustamisessa avustaa kuntia Suomen Lasten Parlamentti yhdistys, joka vastaa myös Lasten Parlamentin valtakunnallisesta toiminnasta. Yhdistyksen websivut ovat osoitteessa www. lastenparlamenttiyhdistys.fi. Suomen Vanhempainliitto ja vastaava ruotsinkielisessä koulumaailmassa vaikuttava järjestö Förbundet Hem och Skola i Finland järjestivät Helsingissä iltapäiväseminaarin, jossa pohdittiin kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja. Alustusten ja keskustelun avulla tuotiin esiin yhteistyön haasteita ja tarjottiin välineitä vanhempien kohtaamiseen. Seminaari oli suunnattu koulujen henkilökunnalle ja opettajaksi opiskeleville. Tilaisuudessa kuultiin sekä alustuksia että yleisöpuheenvuoroja molemmilla kotimaisilla kielillä, ja järjestäjät tulkkasivat tarvittaessa kommentteja. Iltapäivä sujui Perusopetukseen laatukriteerit keskustelevassa ilmapiirissä ja ensimmäistä kertaa kokeiltu kielirajat ylittävä yhteistyö osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Alustuksissa käsiteltiin kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä opettajan että erityisopettajan kannalta, pohdittiin vanhempien kohtaamisen merkitystä lapsen kanssa työskennellessä ja kuultiin Väestöliiton Kotipuu-hankkeen edustajan esitys suomalaisen koulun haasteista maahanmuuttajavanhemman näkökulmasta. Opettaja tarvitsee työnsä tueksi toimivaa vuorovaikutusta oppilaiden perheiden kanssa ja osallistujilta saatiin vahva viesti aihepiirin tärkeydestä. Opetusministeri Sari Sarkomaa on käynnistänyt perusopetuksen laatukriteereiden valmistelun osana perusopetus paremmaksi- eli POP-ohjelmaa. Kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä, etnisestä taustasta ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Ehdotusta perusopetuksen laatukriteereiksi odotetaan valmisteluryhmältä huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Laatukriteereiden ohjausryhmässä edustettuina ovat mm. koulutuksen arviointineuvosto, Kuntaliitto, OAJ, Suomen rehtorit, Suomen Vanhempainliitto ja Opetushallitus. 4 Vanhempien Sanomat

5 Vallakasta vaikuttamista Suurin osa lähiympäristöämme koskevista päätöksistä tehdään omassa kunnassa. Päätöksenteko perustuu demokratiaan, jossa kuntalaisella on mahdollisuus vaikuttaa kuntapäättäjien valitsemisen lisäksi päätöksentekoon monin tavoin. Kuntalaisia ovat asukkaiden lisäksi myös rekisteröidyt yhdistykset esimerkiksi vanhempainyhdistykset. Kuntaliiton www-palvelusta löytyy Vallakas kuntalaisen vaikuttamisopas, josta löytyy runsaasti perustietoa vaikuttamistavoista ja myös vinkkejä vaikuttamistoimintaan. Oppaan kautta selviävät mm. kuntalaisen oikeudet, tehdyistä päätöksistä valittamiseen liittyvät asiat sekä keskeinen sanasto. Tukea murrosikäisten vanhemmille Väestöliitto on avannut murrosikäisten nuorten vanhemmille suunnatun Murkun kanssa -nettisivuston. Sivustossa on tietoa murrosiän kehityksestä ja vanhemmuuden muuttuvasta roolista. Esille tulevien asioiden kirjo on laaja. Huomiota saavat mm. muuttuva vanhemmuus ja sen mukanaan tuomat haasteet, kodin ja perheen merkitys, yhteiset pelisäännöt sekä nuorten vapaa-aikaan, nettikäyttäytymiseen, seksuaalisuuteen, päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset. Tärkeä osa sivustoa ovat myös kouluympäristöön ja koulunkäyntiin sekä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvät asiat. Vanhemmat voivat myös esittää kysymyksiä Väestöliiton asiantuntijoille. Taitaja ja Saku Espoossa Espoossa järjestetään ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma, kun ammattioppilaitosten opiskelijat saapuvat mittelemään taitojaan ammatti- ja kulttuurialoilla. Paikalle tulee noin nuorta huippuosaajaa kilpailemaan 40 eri ammattilajissa sekä kulttuurin saralla. Taitaja 2008 on ammattitaidon SM-kilpailu ammattioppilaitosten opiskelijoita. Lisäksi 9-luokkalaisille on oma joukkuekilpailu. SAKUstars 2008 on puolestaan kulttuurikilpailu, jossa tulevat esiin ne taidot, jotka eivät aina näy opiskelun arjessa. Tapahtumaan odotetaan jopa kävijää opiskelijoita ja koululaisia sekä heidän perheitään, yrityksiä ja muuta yleisöä. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Vanhempien Sanomat 5

6 PISAmenestys jatkuu Suomalaisoppilaiden oppimistulokset luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa ovat maailman huippuluokkaa. Joulukuussa julkistetun PISA tutkimuksen painopistealueena oli luonnontieteellinen osaaminen. Suomen tulos oli merkittävästi parempi kuin minkään muun tutkimukseen osallistuneen maan. Lisäksi suomalaisten keräämä pistemäärä oli korkein PISA:ssa koskaan saavutettu. Teksti: Kirsti Rautavaara Osaamisessa korostuu Suomen kohdalla tasaisuus. Heikkojen oppilaiden osuus on Suomessa pieni muihin OECD-maihin verrattuna, ja koulujen väliset erot osallistujamaista pienimpiä. Tutkijat haluavat kuitenkin tuoda esiin, että huiput ovat Suomessa todellisia huippuja ja puheet peruskoulun tasapäistävästä vaikutuksesta voitaisiin jo haudata. Peruskouluun kannattaa panostaa Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan tulokset osoittavat koko ikäluokan koulun kehittämisen olleen hyvä valinta. Koulumaailmassamme keskeiset arvot ovat tasavertaisuus ja jokaisen lapsen arvostaminen omana itsenään. Kiitokset menestyksestä kuuluvat opettajille ja rehtoreille, vanhemmille, jotka tukevat lapsia koulutyössä, sekä ennen kaikkea oppilaille itselleen. Näitä jälleen saavutettuja loistavia tuloksia ei saa ottaa itsestään selvyyksinä, vaan täytyy muistaa, että ne on ansaittava jokaisena päivänä maamme jokaisessa koulussa ja jokaisessa luokkahuoneessa yhä uudelleen, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa painottaa, että Suomen tulevaisuus tehdään peruskoulussa ja siksi siihen halutaan panostaa jatkossakin. Toimivan koulujärjestelmän reunaehtoja ovat mm. opettajuuden vahvistaminen työolosuhteiden ja täydennyskoulutuksen kehittämisen avulla, kerhotoiminnan ja taito- ja taideaineiden aseman parantaminen sekä laadukkaat opetusmateriaalit. Opetusministeri pitää erittäin tärkeänä myös oppilashuollon kuntoon laittamista sekä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa, jolla tuetaan vanhempia kasvatustehtävässään. Luonnontieteitä arvostetaan Suomessa Tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaat arvostavat luonnontieteitä. Kiinnostus luonnontieteen eri aihepiireihin vaihteli, mutta tulokset kaikilla osa-alueilla olivat korkeaa tasoa. Luonnontieteiden osaamisella tarkoitettiin tutkimuksessa nuorten kykyä hyödyntää taitojaan eri aihealueilla ja arjen tilanteissa. Samalla selvitettiin oppilaiden uskomuksia ja asenteita luonnontieteellisiä kysymyksiä kohtaan sekä tieteellistä ajattelua ja päättelykykyä. Lisäksi arvioitiin, miten oppilas ymmärtää vastuunsa kestävästä kehityksestä ja mahdollisuutensa vaikuttaa siihen. Suomi on säilyttänyt huipputason myös nuorten lukutaidossa. Se on pysynyt PISA-vertailuissa lähes samalla tasolla vuodesta 2000 lähtien, mutta ero tyttöjen ja poikien lukutaidon välillä on edelleen suuri tyttöjen hyväksi. Nuortemme osaaminen on maailman huippuluokkaa myös matematiikassa. Tällä alueella pojat menestyvät tyttöjä paremmin, ja ero on kasvanut edellisestä mittauskierroksesta. PISA toistetaan joka kolmas vuosi PISA-ohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Vuonna 2000 tutkimuksen pääalueena oli lukutaito, 2003 matematiikka ja 2006 luonnontiede. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tavoitteena ei ole arvioida perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista tai sisältöjen hallintaa, vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia todenmukaisissa arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa. Kulttuuristen erojen vaikutus on pyritty huomioimaan tutkimuksessa. Suomessa PISA tutkimuksen otokseen kuului 144 suomenkielistä ja 11 ruotsinkielistä koulua. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus. 6 Vanhempien Sanomat

7 Yhdistystoiminnan peruskurssit kiinnostavat Suomen Vanhempainliiton yhdistystoiminnan peruskurssien sarja käynnistyi marraskuun alussa 2007 Helsingissä. Kurssilla oli mukana lähes 60 osallistujaa 35:stä eri vanhempainyhdistyksestä. Kurssin tunnelma oli erittäin innostunut ja innostava, ja osallistujien motivaatio ja sitoutuneisuus vanhempaintoimintaan näkyi aktiivisena keskusteluna ja kysymyksinä sekä aamupäivän koulutusosiossa että iltapäivän yhteisissä keskusteluissa. Aamupäivän aikana kurssilla käytiin läpi yhdistyksen hallin- toon liittyviä yhdistysosaamisen ydinalueita: hallituksen toimintaa ja työnjakoa, jäsenistöä, vuosikokoukseen liittyviä asioita, kokoustekniikkaa, lakeja sekä vapaaehtoistoiminnan iloja ja suruja. Talouden osalta pureuduttiin mm. kirjanpidon perusteisiin, tilinpäätökseen ja muihin taloudenhoitoon liittyviin kysymyksiin. Viestinnän saloihin perehtyneet kävivät vilkasta keskustelua markkinoinnin ja mainostamisen tärkeydestä ja haasteista. Vastauksia etsittiin mm. seuraaviin kysymyksiin: mikä on tehokasta viestintää, miten sitä muokataan kohderyhmälle sopivaksi, miten sitä pitäisi aikatauluttaa, ja miten oma viesti saadaan esiin kaiken muun viestinnän joukosta. Toiminnan suunnittelun ja alueellisen yhteistyön osalta pohdittiin mm. uusien toimijoiden ja jäsenten rekrytoimisen ja innostamisen haasteellisuutta sekä sitä, miten toiminnan muotoja voisi kehittää erilaisia ihmisiä kiinnostavaksi. Vanhempainyhdistysten välinen yhteistyö ja aluetoiminta luovat mahdollisuuksia suurempienkin tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä laajemmalle vaikuttamistoiminnalle. Toiminnassa kannattaa hyödyntää myös muiden järjestöjen ja yhdistysten aineistoja, kouluttajia ja toimijoita, joiden kanssa voi rakentaa esimerkiksi turvallisuuteen, hyvinvointiin, jaksamiseen ja liikuntaan liittyviä teemapäiviä. Suomen Vanhempainliiton ja Opintotoiminnan keskusliiton yhteistyönä järjestämä vanhempainyhdistystoiminnan peruskurssi järjestetään Helsingin lisäksi useilla muillakin paikkakunnilla. Lehden ilmestymisen jälkeen ovat vuorossa vielä ainakin Turku 2.2. ja Seinäjoki sekä todennäköisesti niiden jälkeen Lappeenranta ja syksyltä keväälle siirtynyt Tampereen kurssi. Tarkemmat tiedot tulevista peruskursseista löytyvät osoitteesta Vanhempien Sanomat 7

8 Lapsiasiavaltuutetulta nettisivut lapsille Lapsiasiavaltuutettu on avannut lapsille omat, osallistumiseen rohkaisevat nettisivut osoitteessa > lasten sivut. Lapset ovat itse suunnitelleet sivuja lapsiasiavaltuutetun toimiston ja Jyväskylän yliopiston Agora Centerin yhteistyöhankkeessa. Lasten oikeudet tulevat tutuiksi sivuilla seikkailevan Sisukissan opastuksella. Lapset kertovat itseään kiinnostavista aiheista ja tuovat esiin näkökantojaan ajankohtaisista asioista. Sivusto tukee lasten keskinäistä keskustelua sekä mielipiteiden välittämistä lapsiasiavaltuutetulle. Sivut tekevät YK:n lasten oikeuksia tutuiksi piirrosten, äänestysten ja pienten haastattelujen avulla. Lapset myös haastattelevat sivuilla aikuisia päättäjiä. Mukaan toivotaan paljon aktiivisia koululuokkia ja muita lapsiryhmiä keskustelemaan ja osallistumaan. Aikuistenkin kannattaa tutustua sivuihin. Tietoturvapäivä Julkishallinnon, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteisponnistus, vuosittain järjestettävä kansallinen Tietoturvapäivä järjestetään tänä vuonna Päivän tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietoisuutta internetin mahdollisuuksista sekä tietoturvauhista ja keinoista, joilla näiltä uhilta voidaan suojautua ja välttyä. Päivän erityisenä kohderyhmänä ovat peruskoululaiset, heidän opettajansa ja vanhempansa. Tavoitteena on, että tietoturvapäivänä ja koko lukuvuonna turvallinen internetin käyttö on näkyvästi esillä peruskouluissa ja että tietoturvatieto kulkee oppilaiden mukana koteihin. Tietoturvakoulu-sivustosta löytyy myös vanhemmille suunnattua materiaalia, jonka avulla vanhemmat voivat mm. ohjata eri-ikäisiä lapsia käyttämään nettiä turvallisesti ja tutustua lasten internetin käyttöön liittyviin kysymyksiin. Uusi lastensuojelulaki voimaan Uusi lastensuojelulaki astui voimaan Lakiuudistuksessa on pyritty ottamaan lapsen etu entistä paremmin huomioon. Tavoitteena on turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Lapsen ja vanhempien oikeusturvaa on haluttu parantaa uudistamalla lastensuojelun päätöksenteko. Laissa säädetään myös useista uusista kuntia koskevista toimintavelvoitteista. Lakiuudistus vahvistaa mm. koulupsykologija koulukuraattoripalveluita, jotka kunnan tulee lain mukaan järjestää. 8 Vanhempien Sanomat

9 Lisää hyvinvointia kouluihin Jarmo Leppiniemi E ttäkö näillä meidän kullanmuruilla olisi stressiä, kysyy internetistä löytyvä kouluhyvinvointiin liittyvä tutkimus. Kouluhyvinvointi yhdistetään usein oppimistuloksiin. Asioiden arvellaan olevan oikealla mallilla, jos saavutetaan hyviä oppimistuloksia. Tässä suomalainen koulujärjestelmä on loistanut kansainvälisestikin. Silti meillä on dramaattisiakin näyttöjä siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Jo ennen viimeisintä dramatiikkaa koulukiusaaminen on nähty puuttumista vaativaksi ongelmaksi. Kouluhyvinvoinnin edistäminen ei ole yhtä asiaa korjaamalla saavutettava projekti. Hyvinvointi muodostuu monista tekijöistä. Siihen vaikuttavat opettajien ja muun henkilökunnan hyvinvointi, oppilaiden keskinäiset suhteet, kunkin oppilaan mahdollisuus toteuttaa itseään ja esittää osaamistaan, henkinen ja fyysinen terveys, opiskeluympäristöön liittyvät tekijät, koulussa olemisen ja työskentelemisen turvallisuus, koulun ilmapiiri ylipäätään. Monet yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet siihen, että koulu on ottanut aikaisempaa suuremman vastuun lastemme tasapainoisesta kehityksestä, hyvinvoinnista ja terveydestä. Muutos ei ole tapahtunut kitkatta, kouluja ei ole kehitetty ja resursoitu riittävästi laaja-alaisten tehtävien hoitamiseen. Täysipainoisen vastuun kantaminen on hankalaa, ellei opetusryhmien kokoon, henkilöstön jatkuvaan koulutukseen ja asiantuntija-avun käyttömahdollisuuteen panosteta merkittävästi nykyistä enemmän. Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja. Lapsen hyvinvointi on kokonaisvaltainen olotila. Kouluhyvinvointia ei voida irrottaa riippumattomaksi alueeksi. Suuri osa kasvusta ja kasvattamisesta tapahtuu kotona. Kouluhyvinvointi ei ole kenenkään erityisprojekti: asia ei hoidu sillä, että terveydenhoitaja, rehtori tai muu yksittäinen henkilö pitää asiasta puheen, varoittelee tms. Kouluhyvinvointi vaikuttaa kaikkeen ja limittyy kaikkeen mitä koulussa tehdään. Se on elimellinen osa jokapäiväistä tekemistä ja kommunikointia. Kunkin tulee ottaa siihen kantaa omalla tavallaan ja omalla kentällään. Kouluhyvinvointi ja sen osatekijät eivät ole vain koulun asia. Asenteet, käyttäytymistavat ja menettelyt ovat paljolti kotitaustaisia. Kodin ja koulun tulee kyetä toimimaan yhdessä. Vanhemmat eivät ole välttämätön, koulutoimijan aikaa syövä paha, vaan monilta osin hyvinvoinnin perusrakentaja. Vanhempien tilanteet vaihtelevat. On kyettävä rakentamaan toimintatapoja, joissa vanhemmat, opettajat ja oppilaat voivat tehdä yhteistyötä silloinkin, kun kaikki vanhemmat eivät voi tähän välittömästi osallistua. Yhteistyössä on kyettävä siihen, ettei ketään osoitella, eikä esitetä varoittavia esimerkkejä: muutoin hyvää tarkoittavista toimenpiteistä tulee pahoinvoinnin lähde. Kouluhyvinvointi on koulujen, kotien ja vanhempain järjestötoiminnan yhteinen työsarka. Se ei ole projekti, vaan arkiseen työhön kuuluva osasta ja päämäärä. Vanhempien Sanomat 9

10 K O U L U H Y V I N V O I N T I Kouluhyvinvointi puhuttaa Miten vanhemmat voivat vaikuttaa? Kouluhyvinvointiin ja kouluterveydenhuoltoon liittyvät kysymykset ovat olleet viime aikoina esillä monella tapaa julkisuudessa. Syyskuussa järjestettiin Lasten terveysfoorumin ja Eduskunnan lasten puolesta -ryhmän toimesta Kouluterveyskäräjät, joilla nousi esiin monenlaisia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kouluterveydenhuoltoon liittyviä haasteita. Viime syksynä julkaistiin kaksi tutkimusta, jotka kertovat kouluterveydenhuollon ja kouluhyvinvoinnin suurista eroista koulujen ja kuntien välillä. Myös Jokelan koulun traagiset tapahtumat nostivat teeman median otsikoihin. Teksti: Tuija Metso Kouluhyvinvointi on laaja käsite, joka koululainsäädännössä tarkoittaa oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Konkreettisesti kouluhyvinvointi tarkoittaa muun muassa terveellistä ja turvallista opiskeluympäristöä, riittävää ja laadukasta oppilashuoltoa, terveellistä ja maittavaa kouluruokailua, toimivaa kodin ja koulun yhteistyöstä ja oppilaiden osallisuutta. Nämä tekijät yhdessä ovat luomassa niitä olosuhteita, joissa oppiminen, opiskelu ja kasvu koulussa tapahtuvat. Tutkimukset osoittavat, että kouluhyvinvointiin liittyy maassamme monia ongelmia. Niiden ratkaiseminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja sitä, että niin valtakunnan kuin kuntatason päättäjät panostavat kouluhyvinvoinnin vahvistamiseen. Myös koulujen ja vanhempien aktiivisuutta tarvitaan tärkeän asian esiin nostamisessa ja kehittämisessä. Juttukokonaisuudessa on käytetty pohjana Stakesin ja Opetushallituksen vuoden 2007 lopulla julkaisemaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -tutkimusraporttia, jossa selvitellään kouluhyvinvointia yläkouluissa. Tarkemmat tiedot artikkelissa mainituista tutkimuksista ja muista lähteistä löytyvät sivulta Vanhempien Sanomat

11 Työolot monissa kouluissa huolestuttavat Opettajien työolojen arviointi kuuluu työterveyshuollolle. Oppilaiden opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta kuuluu puolestaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Tärkeimpiä työoloihin liittyviä tekijöitä ovat ilmanvaihdon toimivuus ja riittävyys, sisäilman laatu, lämpötila, tilojen kunto, sopivuus ja riittävyys, akustiset olosuhteet, paloturvallisuus, tapaturmavaarat ja ensiapuvalmius. Työolot luovat olosuhteet oppimiselle ja vaikuttavat merkittävästi myös koulussa viihtymiseen kysymys ei siis ole mistään vähäpätöisestä asiasta. Koulurakennusten kuntotutkimuksista on annettu perusteelliset ohjeet jo 1990-luvulla (Koulun sisäilmasto ja kosteusvauriot 1997, Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus kouluille ja päiväkodeille 1999). Kouluterveydenhuollon opas (2002) ja Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (2004) edellyttävät, että koulujen terveellisyys ja turvallisuus arvioidaan suunnitelmallisesti kolmen vuoden välein. Oppilashuolto ontuu Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimista. Siihen sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joi- Yläkouluille tehty Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -tutkimus kertoo karua kieltä työolojen tilasta kouluissamme. Tutkimusraportin mukaan tilojen ahtaus ja epätarkoituksenmukaisuus, puutteellinen siivous ja riittämätön ilmanvaihto ovat hälyttävän yleisiä noin joka kolmannessa koulussa on sekä fysikaalisia että biologisia altisteita, joita ei ole poistettu joka toisessa koulussa on laiminlyöty vuosikorjauksia joka kolmannessa koulussa on kosteusvaurioita joka viidennessä koulussa on rehtorin tiedossa olevaa homealtistusta ta ovat kouluterveydenhuollon sekä koulukuraattorin ja -psykologin palvelut. Laadukkaasta kouluterveydenhuollon järjestämisestä on olemassa kunnille selkeät ja konkreettiset ohjeet Kouluterveydenhuollon oppaassa (2002) ja Kouluterveydenhuollon laatusuosituksissa (2004). Vuoden 2008 alusta voimaan astunut Lastensuojelulain uudistus vahvistaa koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita ja lain mukaan kunnan tulee järjestää nämä palvelut. Yläkouluille tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilashuoltoryhmä toimii kaikissa kouluissa vaikka kouluterveydenhoitajan palveluita oli saatavilla lähes kaikissa kouluissa, koululääkäri puuttui joka kymmenennestä koulusta koulupsykologin palveluita oli tarjolla noin kuudessa koulussa kymmenestä ja koulukuraattorin palveluita 80 %:ssa kouluista koulujen välillä oli suuria eroja kouluterveydenhuollon laatusuositusten toteutumisessa kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaiset kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin henkilöstömitoitussuositukset toteutuivat yhtä aikaa vain yhdessä koulussa Vanhempien Sanomat 11

12 K O U L U H Y V I N V O I N T I Satsaus kouluhyvinvointiin kannattaa Tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista on kouluhyvinvoinnin ja laadukkaan kouluterveydenhuollon vahva puolestapuhuja. Hän näkee lasten hyvinvointiin satsaamisen olevan eräs yhteiskuntamme tärkeimmistä asioista. Teksti ja kuva: Jukka Kolari Viimeisten vuosikymmenten aikana kouluhyvinvoinnin ja kouluterveydenhuollon tilassa on nähty muutoksia niin myönteiseen kuin kielteiseenkin suuntaan. Matti Rimpelä lukee myönteisiksi asioiksi mm. yhtenäisen perusopetuksen, oppilashuollon painottamisen säännöksissä ja opetussuunnitelmissa sekä terveystiedon saamisen uudeksi oppiaineeksi. Rimpelä nostaa positiiviselta puolelta esiin myös huomion kiinnittämisen kodin ja koulun yhteistyöhön sekä oppilaiden osallisuuden tukemisen. Ongelmiksi Rimpelä listaa mm. tutkimus- ja kehitystyön vähäisyyden, yhteistyön puutteen hallinnonalojen kesken ja erikoisasiantuntijoiden kuten lääkäreiden katoamisen kouluterveydenhuollosta. Yksi ongelmista on tutkimuksissakin esille noussut kouluyhteisöjen erilaisuus. Suomessa on lukuisia hyvin toimivia peruskouluja, joissa tilat ovat turvallisia ja käytännöllisiä, yhteydet koteihin ovat aktiivisia ja opettajien rinnalla toimii kohtuullisesti resursoitu moniasiantuntijatiimi. On kuitenkin myös paljon kouluja jopa edellisten kanssa samoissa kunnissa joiden tilanne on huomattavasti haastavampi. Kun voimavaroja on liian vähän, kaikki työ menee yksittäisten häiriöiden selvittelyyn. Suurimmassa osassa kouluja oppilashuollon henkilöstömiehitys on aivan liian pieni, jotta oppilaita, opettajia ja koteja voitaisiin riittävästi tukea. Kaikkien panosta tarvitaan Valtion tulisi Matti Rimpelän mukaan selkiyttää oppilashuollon kansallinen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusvastuu sekä osoittaa toimintaan kohtuulliset voimavarat. Haasteena on toiminnan jakautuminen useille hallinnonaloille. Nyt tarvittaisiin sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- Kouluruokailussa kehittämisen varaa Kouluruokailun järjestämistä säätelevät perusopetuslaki ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetukseen osallistuvalle oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ohjeita ruokailun järjestämiseen löytyy Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksista (2005) sekä Opetushallituksen julkaisusta Kouluruokailun käsikirja laatueväitä koulutyöhön (Lintukangas ym. 2007). Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos ovat lähettäneet jokaiseen kouluun Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa -tiedotteen (2007), jossa kiinnitetään huomiota terveellisen välipalan tärkeyteen. Yläkouluille tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että joka viidennessä koulussa oppilailla oli mahdollista juoda koulupäivän aikana vettä janojuomaksi vain kouluruokailun aikana joissakin kouluissa lounas tarjotaan jo kello 10 tai jopa aikaisemmin vain vajaassa kymmenesosassa kouluista ateriointiin käytetään aikaa keskimäärin puoli tuntia tai enemmän maksullista tai maksutonta välipalaa tarjotaan vajaassa puolesta kouluista välipalan laatuun tulisi kiinnittää huomiota; tavoitteena tulisi olla virvoitusjuoma- ja makeisautomaattien poistaminen tai muuttaminen terveellisiä ja edullisia välipaloja tarjoavaksi 12 Vanhempien Sanomat

13 Matti Rimpelän mukaan kouluhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää panostusta niin valtion, kuntien, koulujen kuin vanhempienkin taholta. ministeriön yhteinen päätös kansallisen tutkimus- ja kehittämisvastuun järjestämisestä ja resursoinnista. Kouluyhteisössä huolta tulee eniten melko pienestä lasten vähemmistöstä, sillä ongelmat kasautuvat usein samoille lapsille ja perheille. Kunnissa johdon ja luottamushenkilöiden pitäisi ymmärtää, että lasten ja perheiden lähellä olevaan tukeen kannattaa investoida jo varhaislapsuudesta alkaen. Jos kuusi vuotta on menetetty, työ koulussa on jo varsin vaativaa, Rimpelä huomauttaa. Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen yhdeksi keskeiseksi keinoksi hän nostaa oppilashuollon vahvistamisen. Peruskouluissa on lähes oppilasta, ja karkeasti voidaan arvioida, että perusopetuksen oppilashuoltoon tulisi olla koko maassa osoittaa noin henkilötyövuotta. Toimintakulut vuosittain olisivat korkeintaan 200 miljoonan euron tasolla, vajaus ehkä noin 100 miljoonaa euroa. Siis vain alle puolet raskaan lasten sijaishuollon kustannusten kasvusta vuosina , Rimpelä tiivistää. Rimpelän mukaan koulujen tulisi tehdä oma hyvinvointitilanteensa ja voimavaransa näkyviksi. Vanhemmilla on oikeus tietää, millaiset mahdollisuudet koululla on selviytyä haasteistaan. Välinpitämättömyyden sijaan vastuunkantoa Matti Rimpelä haluaa patistaa vanhempia hankkimaan tietoa ja kantamaan vastuunsa lastensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Hänen mukaansa tälle ajalle leimaa antavaa on vanhempien välinpitämättömyys lastensa edunvalvojan rooleissa. Monet vanhemmat lähettävät lapsensa päivittäin sellaisiin tiloihin, joissa itse eivät suostuisi työskentelemään tuntiakaan. Myös luottamushenkilöinä ja johtavina viranhaltijoina vanhemmat unohtavat lasten tarpeet, kunnes vakavat häiriöt pakottavat ne huomaamaan. Vanhempainyhdistysten työtä Rimpelä pitää arvok- kaana, mutta huomauttaa, että tässäkin suhteessa vaihtelu koulujen välillä on suurta. Vanhemmat tulisi sitoa kiinteästi mukaan jokaisen peruskoulun hallintoon ja johtamiseen. Jokaisessa koulussa tulisi olla vanhempainyhdistys samalla tavalla kuin oppilaskunta. Esimerkiksi oppilashuollon suunnitelmista ja kertomuksista olisi valmisteluvaiheessa pyydettävä vanhempien edustajilta lausunnot, jotka esiteltäisiin myös lautakunnille, kun suunnitelmat ja kertomukset hyväksytään. Haastattelun lopussa Rimpelä nostaa esille hieman kärjistäen vielä kysymyksen siitä, pitäisikö lasten ryhtyä aktiivisiksi omien etujensa valvojiksi, jos aikuisista ei ole heidän asiaansa ajamaan. Mitä tapahtuisi, jos lapset ryhtyisivät kansalaistottelemattomiksi, esimerkiksi kieltäytymällä menemästä kouluihin, joissa työoloissa on vaaratekijöitä tai joissa oppilashuollon voimavaroissa on suuria puutteita? Koulukiusaaminen vaatii edelleen puuttumista Perusopetuslain mukaan jokaisella opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lainsäädäntö myös edellyttää, että kaikilla kouluilla tulisi olla opetussuunnitelman yhteydessä toimintamalli, jossa kuvataan menettelytavat kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Stakesin vuosittain tekemän Kouluterveyskyselyn mukaan toistuvasti kiusatuksi joutuu noin 7 prosenttia yläkoulujen oppilaista. Opetusministeriön rahoittaman koulukiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -hankkeen tekemän selvityksen mukaan alakouluissa viikoittain kiusattujen osuus on jopa 10 prosenttia kaikista oppilaista. Yläkouluille tehdyn Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -tutkimuksen mukaan kirjattu toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi puuttui joka neljännestä koulusta kiusaamistapausten puuttumisen toimintamalli puuttui lähes joka viidennestä koulusta toistuvaa kiusaamista uskottiin esiintyvän kouluissa huomattavasti vähemmän kuin oppilaille tehdyt kyselyt kertovat Vanhempien Sanomat 13

14 K O U L U H Y V I N V O I N T I Näihin kannattaa tutustua Vanhemmat ja vanhempainyhdistykset voivat vaikuttaa Kouluhyvinvointi on asia, jota vanhemmat ja vanhempainyhdistykset voivat olla monella tavalla tukemassa ja vahvistamassa. Jokaisen vanhemman tehtävä on huolehtia kotona siitä, että lapsi saa riittävästi unta, syö terveellisesti ja liikkuu tarpeeksi. Lapsen koulunkäynnin seuraaminen sekä aktiivinen osallistuminen kodin ja koulun yhteistyöhön niin oman lapsen, luokan, koulun tai kunnan tasolla on keskeinen osa hyvinvoinnin tukemista. Yksittäinen vanhempi voi myös kunnan luottamushenkilönä, viranhaltijana tai aktiivisena kuntalaisena vaikuttaa siihen, että kouluhyvinvointiin liittyvät asiat nostetaan keskiöön päätöksiä tehtäessä. Tämä kannattaa muistaa erityisesti nyt, kun kunnallisvaalit lähestyvät. Vanhempainyhdistys voi tehdä yhdessä koulun kanssa selvityksen oman koulun kouluhyvinvoinnista ja laatia suunnitelman niistä asioista, jotka kaipaavat parannusta. Tähän työhön kannattaa myös koulun oppilaskunta kutsua mukaan. Osaan asioista voidaan vaikuttaa koulun tasolla: esimerkiksi kouluruokailun ajankohdasta tai ruokatunnin kestosta voidaan keskustella ja sopia eri osapuolia kuullen. Koulun henkilökunta ja vanhemmat voivat myös yhteisvoimin ohjata oppilaita terveellisen kouluruuan ja välipalan hyödyntämiseen. Myös koulukiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on asia, jonka vanhemmat voivat nostaa keskusteluun koulun kanssa. Koulun puutteellisiin työoloihin, kouluterveydenhuoltoon tai muihin oppilashuollon palveluihin liittyvissä asioissa vanhempainyhdistys voi toimia aktiivisesti kuntaan päin nostamalla asian keskusteluun, vaatimalla lain edellyttämiä palveluita, tekemällä aloitteita tai valituksen palveluiden puutteista. Esimerkiksi puutteellisesta kouluterveydenhuollosta tehdään lääninhallituksiin hyvin vähän valituksia, vaikka kouluterveydenhuollon laatusuositus antaa sille konkreettiset perusteet. Artikkelissa on käytetty pohjana seuraavia tutkimusraportteja, joihin kouluhyvinvoinnista ja kouluterveydenhuollosta kiinnostuneiden vanhempien ja vanhempainyhdistysten kannattaa tutustua. Tutkimusraporteista selviää lääni- tai kuntakohtaisesti, miten kouluhyvinvoinnin eri osa-alueet kouluissa eri puolilla maata toteutuvat. Rimpelä, Matti; Rigoff Anne-Marie; Kuusela, Jorma ja Peltonen Heidi (toim.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa perusraportti kyselystä vuosiluokkien kouluille. Opetushallitus ja Stakes Raportti löytyy sähköisenä Opetushallituksen wwwsivuilta osoitteesta fi/julkaisut/hyvvoinnined.pdf. Vastaava kysely tehtiin vuosiluokkien kouluille syksyllä Raportti siitä ilmestyy myöhemmin. Rimpelä, Matti; Wiss Kirsi; Saaristo, Vesa; Happonen, Hanna; Kosunen, Elise; Rimpelä, Arja: Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen toimeenpano Stakes. Työpapereita 32/2007. Tämä raportti lähetetään kaikille Suomen Vanhempainliittoon kuuluville vanhempainyhdistyksille vuoden 2008 alkupuolella. Se on luettavissa myös sähköisesti Stakesin www-sivuilta osoitteesta www. stakes.fi/verkkojulkaisut/tyopaperit/t verkko. pdf Tekstissä mainitut lähteet Koulun sisäilmasto ja kosteusvauriot Sisäilmaopas 1. Teknillinen korkeakoulu ja Sisäilmayhdistys ry. Kouluterveydenhuollon laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. pr /passthru.pdf Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille Oppaita 41. Stakes. fi/verkkojulkaisut/muut/ Oppaita51_2002.pdf Lintukangas, S.; Manninen, M.; Mikkola-Montonen, A.; Palojoki, P.; Partanen, M. & Partanen, R Kouluruokailun käsikirja Laatueväitä koulutyöhön. Opetushallitus Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa. Tiedote 11/2007. Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos. Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus kouluille ja päiväkodeille Sisäilmayhdistys. Raportti 12/1999. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 14 Vanhempien Sanomat

15 Aktiivisuudella tuloksia Nokialla Seija Kivelä E Terveyskysymykset ovat olleet Nokialla esillä jo ennen loppuvuoden vesikriisiä. Rapistunut kouluterveydenhuolto sai nokialaisten vanhempien mitan täyttymään vuonna Tuloksia seurasi, kun asia saatiin esille median kautta. Nokialla oli vuosituhannen vaihteessa alettu karsia lapsiperheiden aiheuttamia menoja luvun laman ja pitkään jatkuneen muuttovoiton seurauksena mm. kouluterveydenhuoltoa oli supistettu luvun alkuvuosina oltiin tilanteessa, jossa kouluun tuleva oppilas pääsi ensimmäistä luokkaa edeltävänä kesänä terveydenhoitajan tarkastukseen ja seuraavan kerran vasta viidennellä luokalla. Rutiininomaisia lääkärintarkastuksia ei järjestetty ollenkaan alakoulun aikana. Ensimmäinen (ja viimeinen) oli kahdeksannella luokalla. 6-vuotisneuvolakin karsittiin vuoden 2004 aikana pois. Vuonna 2005 nokialaisten vanhempien mitta täyttyi, ja syksyllä kaikkien nokialaisten koulujen vanhempainyhdistykset tapasivat. Tapaamisessa mietittiin kansalaisaloitteen tekemistä, ja paikalla sattui olemaan myös Aamulehdessä töissä oleva isä. Hän ehdotti Aamulehteen juttua, jossa vertailtaisiin Tampereen ympäristökuntien kouluterveydenhuoltoa. Mutu-tuntumalla tiesimme Nokian olevan huonommasta päästä. Tuttavien lapset Pirkkalassa, Kangasalla tai Ylöjärvellä samanlaisissa muuttovoittokunnissa pääsivät terveydenhoitajan pakeille lähes joka vuosi, parhaimpina tapasivat lääkärinkin. Joihinkin tapaamisiin kutsuttiin myös vanhemmat mukaan. Lokakuussa toimittaja Aamulehdestä soitti minulle ja innostuin penkomaan tilanteen taustoja hänen kanssaan. Se olikin helppoa, sillä STAKESin kouluterveysselvitys oli loppusuoralla ja Matti Rimpelä oli antanut asiasta jo joitakin haastatteluja syksyn aikana. Viralliset suositukset olivat helposti löydettävissä netistä. Aamulehti teki kiertokyselyn Tampereen ympäristökuntiin, ja lopulta marraskuun 14. päivä lehti läväytti etusivulleen ison jutun siitä, miten kunnat laistavat lasten terveydenhuollosta. Sisäsivuilla jatkunut juttu teki selväksi, että Nokia laisti velvollisuutensa melkein kokonaan. Nokian Uutiset alkoi heti Aamulehden artikkelin jälkeen käsitellä asiaa. Paria viikkoa myöhemmin kansanedustaja Leena Harkimo kirjoitti Helsingin Sanomiin yleisönosastokirjoituksen asiasta. STAKESin kouluterveysselvitys julkaistiin. Joulukuussa Ylen uutiset käsittelivät kouluterveydenhuoltoa, ja Nokia oli nostettu siinäkin esimerkiksi, miten asioita ei saisi tehdä. Niin ikävää kuin omaa kotikuntaa koskeva kielteinen julkisuus olikin, se tepsi. Kun valtuustoryhmät antoivat ennen budjettikäsittelyä omat tavoitteensa julkisuuteen, oli yhtä lukuun ottamatta jokaisen listalla kouluterveydenhuollon parannus. Nyt on kaksi vuotta kulunut. Tavoitellusta viidestä uudesta kouluterveyteen ja neuvolatoimintaan osoitetusta terveydenhoitajan vakanssista on kaksi toteutunut ja loputkin ovat listalla. Kunnan kahdessa koulussa on aloitettu pilottihanke, jossa oppilaat tapaavat terveydenhoitajan myös 1. ja 5. luokan välillä. Tämä tietysti huvittaa ja 70-luvulla syntyneitä vanhempia, jotka tapasivat oman terveydenhoitajansa joka vuosi, mutta kyllä me olemme tyytyväisiä. Asiaa ei ole unohdettu. Samaan aikaan kun julkisuus teki omaa työtään, asiasta tehtiin myös kansalaisaloite. Sen voimaa väheksymättä uskon, ettei se yksinään ilman negatiivisen julkisuuden painostusta olisi jaksanut herättää niin monen päättäjän kuin se nyt teki. Mitä tähän tarvittiin? Yksi kokous, tarpeeksi närkästystä, hyvä idea, taustojen penkomista, onnistunut ajoitus ja ripaus onnea. En ole koskaan kysynyt, miksi Aamulehti nosti jutun näkyvästi etusivulleen. Meidän onnenripauksemme se kuitenkin oli. Vanhempien Sanomat 15

16 Suomen Vanhempainliitto 100 vuotta H E L S I N K I Suomen Vanhempainliitto aloitti toimintansa Kotikasvatusyhdistyksen nimellä. Liiton satavuotista taivalta juhlittiin tasan sata vuotta perustamisen jälkeen järjestetyssä juhlaseminaarissa lauantaina Helsingissä Marina Congress Centerissä. Suomen Vanhempainliitto 100 vuotta Teksti: Johanna Artola ja Jukka Kolari Kuvat: Jukka Kolari Kutsuseminaarin avasi Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi, joka välitti juhlaväelle juhlavuoden suojelijan tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyksen. Leppiniemi painotti verkostoitumisen tärkeyttä ja nosti esille sekä Opetusministeriön roolin liiton työn ja juhlavuoden tukijana että vanhempainyhdistysten paikallistasolla tekemän työn tärkeyden. Aamupäivän puheenvuorosta juhlaseminaarissa vastasi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Puheensa aluksi hän kertoi Vanhempainliiton olevan yksi lapsiasiavaltuutetun toimiston tärkeimmistä yhteistyökumppaneista kouluun ja lasten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Pääosa puheesta käsitteli lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lapset mukaan Maria Kaisa Aulan mukaan suomalaista koulua vaivaa tutkimustuloksissakin näkyvä kaksijakoisuus: koululaiset kyllä menestyvät opinnoissaan ja alueellinen tasavertaisuuskin toteutuu suhteellisen hyvin, mutta kouluhyvinvoinnin osalta tulokset eivät ole hyviä. Lapset eivät myöskään koe voivansa vaikuttaa tarpeeksi koulun arjen asioihin. Aula esitti, että opintomenestyksen rinnalle on koulun kehittämisessä nostettava lasten ja nuorten mielipiteiden kuulemisen ja osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen. Hän painotti, että osallistuminen on lapsen oikeus sekä Suomen oman perustuslain että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan. Lapsen oma ääni ja tietämys täytyy saada esiin myös siksi, että he ovat 16 Vanhempien Sanomat

17 Puheiden ja tervehdysten välissä oli tarjolla värikästä ja vauhdikasta menoa, josta vastasi mm. Helsingin Tanssiopiston poikien tanssiryhmä. arkensa parhaita asiantuntijoita. Aula painotti, että vaikkei päätöksiä välttämättä tehdä lapsen mielipiteen mukaan, lapsi arvostaa sitä, että hänet on otettu huomioon päätöstä tehtäessä. Lasten osallistumisen lisääminen koulussa onnistuu Aulan mukaan paremmin pienemmissä ryhmissä, joissa opettajilla on aikaa kuunnella oppilasta. Muutoksen aikaan saamiseksi myös opettajankoulutukseen tulee saada enemmän lapsen osallistumista tukevia sisältöjä. Aula haastoi myös vanhempainyhdistykset tukemaan ja kannustamaan peruskoulujen oppilaskuntia sekä lapset osallistumaan ja vaikuttamaan koulussa. Hän muistutti, että kyselyjen mukaan lapset haluavat vaikuttaa mm. koulun tilojen ja pihojen viihtyisyyden lisäämiseen sekä ruokailuun liittyviin asioihin. Perusopetuksen laatuun panostettava Seminaarissa puhuivat myös opetusministeri Sari Sarkomaa, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Olli Luukkainen sekä helsinkiläinen vanhempainyhdistysaktiivi Markku Lemmetty. Sari Sarkomaa toi Opetusministeriön terveiset tilaisuuteen. Hän kertoi puheenvuorossaan perusopetuksen kehittämiseen liittyvistä ajankohtaisista haasteista, jotka liittyvät mm. kouluverkon tarkistamiseen ja opetusryhmien kokoihin. Yksi koulutuksen ydinkysymyksistä on laadukkaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen takaaminen kaikille lapsille. Sarkomaan mukaan opettajilla on oltava riittävästi aikaa oppilaille vaikka kouluverkkoa supistetaan ikäluokkien pienentyessä, ryhmäkoot eivät saa kasvaa. Opetusministeri lupasi, että ikäluokkien pienenemisen myötä vapautuvat voimavarat käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen. Sarkomaa kiitti puheessaan Suomen Vanhempainliittoa siitä työstä, jota liitto on tehnyt kodin ja koulun yhteistyön edistämiseksi, ja nosti saavutuksista esiin sen, että kodin ja koulun yhteistyö on saatu selkeästi kirjattua opetussuunnitelman perusteisiin. Hän kutsui myös liiton mukaan perusopetuksen laatukriteereitä valmistelevaan työryhmään. Haasteita niin opettajille kuin vanhemmillekin OAJ:n kehittämispäällikkö Olli Luukkainen käsitteli puheenvuorossaan opettajan työssä tapahtuneita muutoksia. Luukkaisen tulevaisuuteen luotaava puhe herätti kuulijoissa paljon mielenkiintoa, ja hänen näkemyksistään voi lukea enemmän sivuilta Isän ja vanhempainyhdistysaktiivin näkemyksiä valotti helsinkiläinen Markku Lemmetty. Vanhemmuuteen ja vanhempaintoimintaan liittyviä haasteita käsitellessään Lemmetty pohti mm. isän roolia kodin ja koulun yhteistyössä ja kysyi, pitääkö miehen tai miehen roolin muuttua kelvatakseen mukaan koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lemmetty uskoo, että myös isille löytyy kouluyhteisöstä mielekästä tekemistä, vaikkapa koulutien turvallisuuteen liittyvien ratkaisujen miettimisessä. Lemmetty arveli, että isien kiinnostus koulun toimintaan herää toiminnan kautta. Markku Lemmetty pohti myös vanhempien roolia suhteessa lasten koulutyöhön. Hänen mukaansa pelkkä lasten koulunkäynnin seuraaminen ei riitä. Lemmetty haastoi vanhempia pitämään lasten koulunkäynnin edellytyksistä huolta modernin valmentajan tapaan: kodista lähtee kouluun levännyt, ravittu, säätilan mukaan pukeutunut ja kuulluksi tullut, oppimishaluinen lapsi tai nuori. Yhtä lailla tärkeää on myös se, että vanhemmat arvostavat opettajia ja oppilashuoltohenkilöstöä... sekä luo- Pirjo Somerkivi, Jarmo Leppiniemi ja Tuija Tikkanen toivottivat osallistujat liiton puolesta tervetulleiksi. Kättelyvuorossa Jorma Waronen. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula painotti puheessaan lasten äänen kuulemisen tärkeyttä. Opetusministeriön terveiset juhlaan toi opetusministeri Sari Sarkomaa, joka on aikaisemmin toiminut myös Suomen Vanhempainliiton puheenjohtajana. Vanhempien Sanomat 17

18 Suomen Vanhempainliitto 100 vuotta H E L S I N K I Juhlassa julkaistu Vanhempainliiton satavuotishistoriikki kiinnosti juhlavieraita. Liiton ansiomerkit myönnettiin seitsemälle suomalaiselle vanhempaintoiminnan edistäjälle. Kuvassa palkittavana Markku Lemmetty. Osallistujat viihtyivät mainiosti onnistuneessa juhlaseminaarissa. Monipuolinen ohjelma sekä haastoi miettimään että viihdytti kuulijoita.... Seminaariosuuden jälkeen oli juhlatervehdysten vuoro. Tervehdysvuorossa toiminnanjohtaja Mika Pyykkö Terveyden edistämisen keskuksesta. Juhlassa oli esillä myös juhlavuoden kulttuurisatoa: kuvataidetta, valokuvia ja Vanhempien Ääni -kirjoituksia. Pikku Mestari -kilpailussa palkittuja töitä juhlavieraille esitteli Pekka Periviita Ähtäristä. vat yhteistoiminnassa heidän kanssaan myönteisen oppimisympäristön lapsille. Liitolle elävä historiikki Juhlavuoteen liittyy merkittävänä osana Suomen Vanhempainliiton satavuotishistoriikki. Vanhemmuus on valttia! Suomen Vanhempainliitto kirja julkistettiin juhlaseminaarissa. Liiton historiaan mahtuu monenlaisia käänteitä. Elävästi kirjoitetussa historiikissa painopistealueita ovat toiminnan kaksi aktiivisinta vaihetta, ensimmäiset 20 vuotta ja viime ajat 1980-luvulta alkaen, jolloin liiton yhteiskunnallinen merkitys on ollut muita ajan- jaksoja suurempi. Viimeisten vuosikymmenten aikana myös jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti. Viime vuosisadan alussa perustetusta Kotikasvatusyhdistyksestä on sadan vuoden aikana muovautunut Suomen Vanhempainliitto. Nimen lisäksi ovat muuttuneet järjestön luonne, toimintamallit ja tarkoitus. Eri vaiheita yhdistää näkemys vanhempien kasvatuksellisen tehtävän tärkeydestä. Julkistuksen yhteydessä puheenvuoron käytti historiikin kirjoittaja valtiotieteiden maisteri Laura Puro. Hänen maukkaat poimintansa menneiltä vuosikymmeniltä nostivat juhlatunnelmaa ja saivat ihmiset jonottamaan kirjaa väliajalla. Seitsemälle ansiomerkit Tärkeä osa Vanhempainliiton 100-vuotisjuhlaa oli ansiomerkkien jako. Ne myönnettiin seitsemälle suomalaiselle vanhempaintoiminnan edistäjälle. Suomen Vanhempainliiton pitkäaikaiselle toiminnanjohtajalle Anja Lehtijärvelle ja 1970-luvulla liiton puheenjohtajana toimineelle Jorma Waroselle ansiomerkit myönnettiin ansiokkaasta toiminnasta liiton kehittämiseksi. Iisalmelainen IIVARIT ry sai tunnustusta aktiivisesta ja innovatiivisesta toiminnasta Iisalmen vanhempainyhdistysten ja vanhempien yhteistyöryhmänä. Tamperelainen Koulunkorva-projekti puolestaan palkittiin laadukkaan menetelmän kehittämisestä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Helsinkiläiset Markku Lemmetty ja Heikki Korpinen saivat ansiomerkit aktiivisesta ja innovatiivisesta toiminnastaan niin liiton luottamushenkilönä kuin omassa vanhempainyhdistyksessään. Paikalla olleiden lisäksi ansiomerkin sai myös Espoon Auroran koulun rehtori Martti Hellström esimerkillisestä toiminnasta kodin ja koulun yhteistyön edistäjänä. 18 Vanhempien Sanomat