Suomalaisten pienten olut-, siideri- ja virvoitusjuomapakkausjärjestelmien ympäristövaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Yrjö Virtanen, VTT Prosessit Ulla Ojaniemi, VTT Prosessit Sanna Poikkimäki, VTT Prosessit Juha-Matti Katajajuuri, VTT Prosessit Annukka Leppänen-Turkula, Pakkausteknologia-PTR ry 1 (8) Julkaisuvapaa kello 10:00 Suomalaisten pienten olut-, siideri- ja virvoitusjuomapakkausjärjestelmien ympäristövaikutusten arviointi VTT:n, Pakkausteknologia - PTR ry:n, kaupan ja teollisuuden yhdessä toteuttama juomapakkausten toimitusketjulähtöinen ympäristövaikutusarviointi on pienten 0,3-0,5l juomapakkausten osalta päättynyt. Tutkimuksessa on päivitetty vuoden 1995 tutkimustuloksia vastaavasta hankkeesta. Päättymässä oleva hanke on käynnistetty vuoden 2000 syksyllä ja sen toteuttamiseen on käytetty n (2,4 milj. mk). Hankkeen rahoittamiseen on osallistunut TEKES, kauppa sekä juoma- ja pakkausalan yrityksiä: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Alko Oy, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Suomen Uusiomuovi Oy sekä pakkausten valmistajat Owens-Illinois Plastics Oy ja Karhulan Lasi Oy. Lisäksi hankkeessa mukana ovat olleet ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö ja Suomen Pienpanimoliitto. Tutkimusmenetelmä pohjautuu elinkaariajatteluun Juomapakkausten toimitusketjulähtöinen ympäristövaikutusarviointimenettely perustuu elinkaariajatteluun. Sen käytännön toteutus on rajattu ympäristövaikutusten syntymisen kannalta olennaisimpiin järjestelmäosiin eli juomapakkauksien valmistukseen, ju oman toimittamiseen kuluttajille, pakkausten uudelleen käyttöön ja kierrätykseen sekä niiden käsittelyyn jätteinä. Kuluttajan pakkausten käsittelytavoista on otettu huomioon ainoastaan käytettyjen pakkausten kohtalo joko palautuksena kauppaan, tai muodostuvana jätteenä. Tutkimus on toteutettu ISO:n elinkaaristandardien (ISO ) mukaisesti. Tutkimuksessa käytetyt perustiedot keskeisten kotimaisten prosessien osalta on pystytty verifioimaan mm. todellisten energia- ja polttoainekulutusten kautta. Tutkimus alistettiin myös perusteelliseen kriittiseen arviointiin, johon kattavasti osallistuivat tutkittuihin järjestelmiin ja ympäristökysymyksiin liittyvät intressitahot. Tutkimuskohteena olivat pienet 0,30l - 0,5l lasi-, PET ja alumiinijuomapakkaukset Hankkeessa ovat tutkimuskohteena olleet Suomessa täytetyt ja myydyt pienet 0,3-0,5l uudelleentäytettävät lasi- ja PET -pullot sekä alumiinitölkit toimitusketjuineen. Juomapakkaukset on rajattu lisäksi käyttökohteen mukaan siideri-, olut- ja virvoitusjuomapakkauksiin. Järjestelmien aiheuttamat kokonaisympäristökuormitukset on kartoitettu merkittävimpien päästöjen, kuten esimerkiksi CO 2, SO 2, NO X ja CH 4 osalta. Lisäksi juomapakkausjärjestelmiä on tarkasteltu useissa eri ympäristövaikutusluokissa, mm. vaikutukset ilmaston lämpiämiseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, happikatoon ja photo-oksidanttien muodostukseen on kartoitettu. Terveysvaikutusten arvioiminen riittävän luotettavasti ei ole ollut mahdollista käytettävissä olevien päästötietojen epävarmuuksien ja puutteellisuuksien vuoksi, joten tämä vaikutustarkastelu on rajattu pois. Kriittinen paneeli on arvioinut tutkimuksen toteutuksen ja tulokset Standardin ISO mukaisesti toteutettu kriittinen paneeli on arvioinut tutkimuksen toteutuksen ja tulokset. Paneeliin on kuulunut hankkeeseen osallistuneiden kotimaisten yritysten, viranomaisten (YM, VM, TEKES), tutkimuslaitosten (JY) ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajien lisäksi myös

2 2 (8) kansainvälisiä jäseniä Euroopan alumiiniyhdistyksestä (EAA) sekä eurooppalaisten muovinvalmistajien yhdistyksestä (APME). Paneelin osanottajien arvion mukaan tutkimus on huolellisesti ja eri järjestelmien kesken yhtäläisten periaatteiden mukaisesti toteutettu. Lisäksi tutkimus on kaikille osapuolille hyödyllinen. Järjestelmien paremmuusjärjestys riippuu tarkastelunäkökulmasta Tutkittujen juomapakkausjärjestelmien vaikutukset elinympäristöömme suhtautuvat eri tavoin vertailunäkökulmasta riippuen. Kullekin pakkausjärjestelmälle löytyy sitä suosiva näkökulma. Kokonaisarvioita eri järjestelmien ympäristövaikutusten suhteista tehtäessä eri näkökulmien painotukset nousevat ratkaisevaan asemaan. Valitusta näkökulmasta riippuen, asetelmat eri pakkausten välillä ovat erilaiset. Edelliseen tutkimukseen verrattuna kehitystä kohti pienempiä ympäristövaikutuksia on tapahtunut kaikissa juomapakkausjärjestelmissä, joten myös asetelmat eri järjestelmien välillä ovat säilyneet likimain samoina. Yhteistä kaikille järjestelmille on, että ne kaikki kuormittavat ympäristöä. Ympäristötietoinen kuluttaja voi kuitenkin pienentää aiheuttamaansa ympäristön kulumista ostamalla juomansa jäähdyttämättöminä, ilman kertakäyttöisiä monipakkauksia sekä palauttamalla juomapakkaukset uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Ympäristökuormitukset ovat vähentyneet kaikissa järjestelmissä edelliseen tutkimukseen verrattuna Verrattaessa saatuja tuloksia edelliseen vuonna 1995 raportoituun tutkimukseen, ovat kaikissa tutkituissa pakkausjärjestelmissä kuluneiden viiden vuoden aikana ympäristökuormitukset selvästi vähentyneet. Esimerkiksi tuloksina saadut CO 2 päästöt ovat järjestelmästä riippuen vähentyneet 8-12%, SO 2 päästöt 20-60% ja NO x päästöt 25-35%. Tämä on tärkeätä, sillä jokainen järjestelmä kuormittaa elinympäristöämme. Vähentymiseen on vaikuttanut mm. alumiinitölkin painon pienentyminen, lasipullon valmistuksen energiankäytön tehostuminen, sekä kuljetusten tehostuminen. Osin tulosten erot selittyvät laskentamallien parantumisella. Suunta ympäristökuormitusten vähentämiseksi ei ole vielä edes päätöksessään, vaan pakkausjärjestelmiä ollaan kehittämässä edelleen ympäristön kannalta suotuisaan suuntaan. Ympäristökuormitusesimerkkejä Kuvassa 1. on esitetty 0,3-0,5 litran uudelleenkäytettävien lasi- ja PET- pullojärjestelmien sekä kierrätettävän alumiinipakkausjärjestelmän hiilidioksidin kokonaispäästöt esimerkkinä tutkimuksessa sovelletusta ympäristökuormitusten analysointitavasta. Tulokset perustuvat vuoden 2000 pakkausjärjestelmien tilanteisiin pantillisten alumiinitölkkien palautuksessa (82%), pullojen käyttökerroissa (PET 18 kertaa, 0,30l lasipullo 25, 0,33l lasipullo 32 ja 0,5l lasipullo 30 kertaa) ja kaupan prosesseissa, sekä materiaalien kierrätyksessä. Käyttökertoihin osaltaan vaikuttava uudelleenkäytettävien pullojen kuluttajapalautusaste 98,5% on tutkittu 0,33l lasipullojärjestelmälle. Tutkimuksen perusteella saatua arvoa on sovellettu muiden tutkimuksessa mukana olleiden pullojärjestelmien käyttökertojen laskennassa. Kuvassa on esitetty myös päästöjen jakautuminen järjestelmän eri vaiheisiin. Niin päästöjen kokonaismäärä kuin sen jakautuma järjestelmävaiheiden kesken vaihtelee järjestelmittäin. Alumiinitölkkijärjestelmän CO 2 -päästöjä hallitsee suhteellisen korkeasta kierrätysasteesta huolimatta primäärialumiinin valmistus. Lasipulloilla suurin osa päästöistä syntyy juomien kuljetuksista. Juomalogistiikka ja primäärimateriaalin valmistus ovat tärkeimmät PET pullojen CO 2 -päästöjen aiheuttajista.

3 3 (8) jätehuolto materiaalien kuljetukset CO 2, kg ALU 0.33 Lasi 0.30 Lasi 0.33 kauppa primäärimateriaalin tuotanto pakkauksen valmistus materiaalin kierrätys panimot juomien jakelukuljetukset tarvikkeet jätehuolto 1500 materiaalien kuljetukset kauppa CO 2, kg 1000 primäärimateriaalin tuotanto pakkauksen valmistus materiaalin kierrätys 500 panimot juomien jakelukuljetukset tarvikkeet 0 ALU 0.5 PET 0.5 Lasi Kuva 1. Nykyisten 0,3-0,5l lasi-, PET- ja alumiinipakkausjärjestelmien CO 2 -kokonaispäästöt. Arvot eivät sisällä kuluttajan kertakäyttöisten monipakkausten ja kaupan jäähdytyksen vaikutuksia. On syytä korostaa, että kuva 1. antaa esimerkin vain yhdestä ympäristökuormituksesta tutkituissa kokoluokissa. Muissa päästöissä järjestelmien keskinäiset suhteet ovat toiset, kuten on myös päästöjen vaiheittainen jakauma. Esimerkiksi NO x päästöt ovat 0,5l alumiinitölkkijärjestelmälle noin 88 % prosenttia 0,5l lasipullojärjestelmän vastaavista päästöistä (kuva 2.), ts. arviointitarkkuuden puitteissa järjestelmillä ei ole merkitsevää eroa. Sekä 0,3:n että 0,5:n litran kokoluokissa esiintyy pakkausjärjestelmien keskinäisissä päästösuhteissa jonkin verran risteilyä. Täydellisen kuvan ympäristökuormitusten tilanteesta eri kokoluokissa saa tutkimuksen raportista.

4 4 (8) 14 NO x, kg jätehuolto materiaalien kuljetukset kauppa primäärimateriaalin tuotanto pakkauksen valmistus materiaalin kierrätys panimot juomien jakelukuljetukset tarvikkeet 0 ALU 0.33 Lasi 0.30 Lasi 0.33 NO x, kg ALU 0.5 PET 0.5 Lasi 0.5 jätehuolto materiaalien kuljetukset kauppa primäärimateriaalin tuotanto pakkauksen valmistus materiaalin kierrätys panimot juomien jakelukuljetukset tarvikkeet Kuva 2. Nykyisten 0,3-0,5l lasi-, PET- ja alumiinipakkausjärjestelmien NO X -kokonaispäästöt. Arvot eivät sisällä kuluttajan kertakäyttöisten monipakkausten ja kaupan jäähdytyksen vaikutuksia. Alumiinitölkin kierrätysasteen vaikutus ympäristökuormituksiin Kuvassa 3. on annettu esimerkki ympäristövaikutusvaikutuspotentiaaleista. Kyse on vaikutuksesta ilmaston lämpiämiseen. Kuvassa on muuttujana palautettujen alumiinitölkkien määräpalautusaste (% valmistetuista), joka kuvaa tutkimuksessa esiin tullutta epävarmuutta kierrätysmateriaalin käytön osuudesta uusia tölkkejä valmistettaessa. Alumiinitölkkijärjestelmän nykytilanne (82%:n kohdalla oleva piste, joka vastaa vuoden 2000 pantillisten alumiinitölkkien palautusastetta) on laskettu noudattaen tölkin valmistajan ilmoitusta, että kaikkien Suomesta palautettujen tölkkien alumiini kierrätetään takaisin uusien Suomeen tuotavien tölkkien raaka-aineeksi. Toisessa yhteydessä tölkin valmistaja on ilmoittanut että tölkin kannuosa voidaan valmistaa kokonaan kierrätysmateriaalista kannen vaatiessa primäärimateriaalia valmistusteknisistä syistä. Pystyviiva kuvan oikeassa reunassa kuvaa tätä suurinta sekundäärimateriaalin käyttösuhdetta vastaavaa kierrätysastetta. Vasen raja käyrissä (piste 41%:n kohdalla) kuvaa alumiinitölkkien keskimääräistä palautusastetta Euroopassa vuonna 2000, eli alumiinitölkkijärjestelmän itsensä synnyttämää kierrätyksen vähimmäistasoa Euroopassa. Tämä edustaa alumiinitölkkien kierrätystasoa sellaisissa valmistustapauksissa, joissa kierrätysmateriaalin käytön taso on vaihteleva ja riippuu pääasiassa tilanteesta raaka-ainemarkkinoilla, eikä ole määrätty esimerkiksi valmistajan erityisen kierrätysohjelman perusteella.

5 5 (8) Ilmaston lämpenemispotentiaali 6000, ,00 Alumiinitölkki 0.33 kg CO2 eq 4000, , , ,00 Alumiinitölkki 0.33, metallisaanto 95% Alumiinitölkki 0.33, Eurooppalainen sähköprofiili 0,00 35 % 45 % 55 % 65 % 75 % 85 % 95 % ALU palautusaste Ilmaston lämpenemispotentiaali kg CO 2 eq 5000, , , , , , , , ,00 500,00 0,00 35 % 45 % 55 % 65 % 75 % 85 % 95 % Alumiinitölkki 0.5 Alumiinitölkki 0.5, metallisaanto 95% Alumiinitölkki 0.5, Eurooppalainen sähköprofiili ALU palautusaste Kuva 3. 0,33l ja 0,5l Alumiinijärjestelmien vaikutuspotentiaalit ilmaston lämpiämiseen riippuen palautusasteesta. Perusvaihtoehdossa (piste 82%:n kohdalla) alumiinitölkki on oletettu valmistettavan Ruotsissa, kuten vuonna 2000 sekä kierrätettyjen tölkkien metallisaannoksi on oletettu 88 %, joka on keskimääräinen metallisaanto kierrätettävästä alumiinimateriaalista. Kierrätetyistä tölkeistä saatava raaka-aine on oletettu käytettävän kokonaisuudessaan uusien Suomeen tuotavien tölkkien valmistukseen. Kuvassa on esitetty myös vaihtoehdot, jossa alumiinitölkki valmistettaisiin muualla Euroopassa tai jos metallisaanto olisi 95 %, joka vastaisi pelkästään tölkkimateriaaliin suuntautuneen sulaton saantoa. Pystyviiva kuvan oikeassa laidassa kuvaa kierrätysmateriaalin käytön enimmäistasoa nykytekniikalla (kannuosa kierrätettyä, kansi primääriä). Käyrien vasen laita (piste 41%:n kohdalla) vastaa kierrätysmateriaalin käytön vähimmäistasoa eli Euroopan vuoden 2000 keskimääräistä tölkkien kierrätysastetta. Vastaava 0,5l lasipullojärjestelmän saavuttama ilmaston lämpenemisen vaikutuspotentiaalin arvo (varjostettu alue kuvan alaosassa) on noin 1540 kg CO 2 eq. Kuvan 3. perusteella alumiinitölkkijärjestelmä ei voi nykyisellä tekniikalla saavuttaa lasipullon saavuttamaa ilmaston lämpenemisen vaikutuspotentiaalin arvoa kierrätysasteesta riippumatta.

6 Muita näkökohtia 6 (8) On kuitenkin tärkeätä huomata, että tilanne on jälleen toinen tarkasteltaessa järjestelmiä esimerkiksi rehevöitymisvaikutuspotentiaalin kannalta: alumiinitölkkijärjestelmä kilpailee hyvin sekä PET- että lasijärjestelmän kanssa. Kuvissa 4. ja 5. on esitetty tutkimuksessa tarkasteltujen vaikutuspotentiaalien suhteellisia eroja juomapakkauksissa tutkituissa kokoluokissa verrattuna kyseisen kokoluokan lasipulloon. Tarkasteltavan näkökulman valinnalla, eli sillä mitä ympäristövaikutusta halutaan painottaa, on suuri merkitys ympäristövaikutusten suhteista tehtäviin päätelmiin. Paikallisesti rehevöitymisellä saattaa olla suurikin merkitys riippuen sen hetkisestä ympäristön kantokyvystä, mutta ilmaston lämpenemisvaikutuksella on taas globaali merkitys. Siten tämänkään tutkimuksen perusteella ei voida julistaa voittajia tai häviäjiä, vaan näkökulmasta riippuen eri pakkaukset kuluttavat ympäristöä eri tavalla. 450,00 % 400,00 % 350,00 % 300,00 % 250,00 % 200,00 % 150,00 % I (ALU0,33) II (Glass0,30) III (Glass0,33) 100,00 % 50,00 % 0,00 % Happamoituminen Rehevöityminen Ilmaston lämpeneminen Happikato Photo-oksidanttien muodostuminen troposfäärissä Kuva 4. 0,33l alumiinitölkin ja uudelleenkäytettävän 0,3l lasipullon suhteelliset vaikutuspotentiaaliarvot verrattuna 0,33l lasipulloon (100%). Varjostettu alue vastaa valitun 5%:n merkitsevyyseroa. 350,00 % 300,00 % 250,00 % 200,00 % 150,00 % I (ALU0.5) II (PET0.5) III (Glass0.5) 100,00 % 50,00 % 0,00 % Happamoituminen Rehevöityminen Ilmaston lämpeneminen Happikato Photo-oksidanttien muodostuminen troposfäärissä Kuva 5. 0,5l kokoluokan alumiinitölkin ja uudelleenkäytettävän PET-pullon suhteelliset vaikutuspotentiaaliarvot verrattuna 0,5l lasipulloon (100%). Varjostettu alue vastaa valitun 5%:n merkitsevyyseroa.

7 7 (8) Juomapakkausjärjestelmien tarkastelu on rajattu vuoden 2000 tilanteeseen mm. markkinaosuuksien ja käytettyjen myyntipakkausten osalta. Tämän jälkeen on järjestelmissä kuitenkin jo tapahtunut muutoksia mm. kuluttajan ryhmäpakkausten osalta: osa monipakkauksista on poistunut tutkimuksen aikana käytöstä ja vastaavasti uusia vaihtoehtoja on tullut markkinoille. Yllä olevissa kuvissa esitetyt tulokset eivät sisällä kertakäyttöisten kuluttajille suunnattujen sekundääripakkausten vaikutuksia, mutta tutkimuksessa on tarkasteltu myös kartonkisen monipakkauksen (six-pack) vaikutusta 0,33 litran uudelleenkäytettävän ruskean olutpullon järjestelmään: kuluttajaa palveleva kertakäyttöinen pakkaus lisää koko järjestelmän hiilidioksidipäästöjä n. 7%. Käärittäessä lasi- tai PET -pullo kartonkiin, pienenee välimatka alumiinitölkkiin esimerkiksi ilmaston lämpenemisvaikutuksessa merkittävästi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kaupassa tapahtuvan juomien jäähdytyksen ympäristökuormitusta. Jäähdytyksellä on tutkimuksen mukaan yllättävän suuri merkitys järjestelmien ympäristövaikutuksiin: juomien kaupassa jäähdytyksen aiheuttama lisäys kokonaishiilidioksidipäästöihin edellä esitetyssä kuvassa 1. on 0,33l alumiinitölkkijärjestelmässä (suluissa 0,5l kokoluokan vastaava arvo) noin 6% (13 %), 0,33l lasipullojärjestelmässä noin 14% (17 %), ja PET-pullojärjestelmässä noin 22 %. Jäähdytettäessä mitä tahansa pakkauksia kaupassa, ympäristövaikutukset kasvavat. Teknisten järjestelmien, jollaisia juomapakkausjärjestelmätkin ovat, ympäristövaikutukset ovat moniulotteinen ilmiö. Ne syntyvät useilla eri tavoilla ja vaihtelevat vaikutuspiiriltään maailmanlaajuisista suppeisiin paikallisiin vaikutuksiin. Ne kohdistuvat sekä elottomaan että elolliseen elinympäristöömme ja vaikuttavat yhtäältä suoraan ja välittömästi sekä toisaalta välillisesti ja viiveillä ihmiselämää ylläpitäviin luonnon ja rakennetun ympäristön järjestelmiin. Monien ympäristökuormitusten vaikutusmekanismeja ei myöskään vielä kunnolla tunneta. Sen tähden kysymykseen järjestelmien kokonaisympäristövaikutusten suuruudesta ja siten myöskään niiden keskinäisestä paremmuudesta ei ole yksikäsitteistä vastausta, vaan vastaukset riippuvat valitusta näkökulmasta. Tutkimuksen jättämiä avoimia kysymyksiä Nyt julkistettu tutkimus käsittelee varsin perusteellisesti nykyisten suomalaisten juomapakkausjärjestelmien ympäristövaikutukset 0,3-0,5 litran kokoluokassa. Erikseen julkaistavassa lisäosassa tarkastellaan vielä viinien pakkaamiseen käytettyjä 0,75 litran kierto- ja kertalasipulloja sekä 1,5 litran uudelleenkäytettäviä ja kertakäyttöisiä PET -pulloja. Näiden järjestelmien kohdalla käsittelyssä ei kuitenkaan ole päästy samalle konkreettisuustasolle kuin pienten pakkausten järjestelmien tarkasteluissa, koska asianomaisia kertakäyttöpakkauksia ei tutkimuksen tekoaikana ollut ollenkaan tai oli vain merkityksettömän vähän tutkimukseen osallistuneiden yritysten omassa pakkauskäytössä. 0,75l kiertolasipullon suomalainen pääkäyttäjä ja logistiikkaoperaattori eivät myöskään osallistuneet tutkimukseen. Tästä syystä näistä isompien kokojen juomapakkausjärjestelmistä ei ole ollut tutkimusbudjetin rajoissa mahdollista hankkia kattavasti todellisiin, käytössä olleisiin prosesseihin perustuvia tietoja, toisin kuin pienemmistä pakkauksista, joiden osalta tutkimukseen ja sen tiedonhankintaan osallistui toimijoita lähes kaikista tuotantoketjun päävaiheista. 0,75 litran kierto- ja kertalasipullojen sekä 1,5 litran uudelleenkäytettäviä ja kertakäyttöisiä PET -pullojen järjestelmämalleihin jäi siis melko paljon täsmennettävää, mikäli niiden tulokset haluttaisiin saattaa pienten kokoluokkien luotettavuustasolle. Laajuudestaan huolimatta myös pienten kokoluokkien tutkimus jätti jälkeensä joukon avoimia kysymyksiä, joihin ei tutkimusbudjetin puitteissa ollut mahdollista etsiä vastauksia. Osin nämä kysymykset kuuluvat elinkaaritutkimuksen piiriin, osin elinkaariarviointia palvelevien muiden

8 8 (8) tutkimusalueiden, kuten kuluttajatutkimuksen sekä tuotanto- ja liiketaloustutkimuksen piiriin. Tutkimuksen kuluessa useimmin esitettyihin kysymyksiin lukeutuvat mm. Kokonaisympäristövaikutukset yhdistetyllä juoma- ja päivittäistavarajakelumallilla, Tölkin markkinaosuuden mahdollisen kasvun merkitys alumiinitölkkijärjestelmän sekä muiden järjestelmien ympäristövaikutuksiin? Uusien ja nopeasti yleistyvien kertakäyttöisten kuluttajapakkausten ympäristökuormitusvaikutukset? Mitkä ovat muiden kuin nyt tutkittujen pakkausjärjestelmien ympäristövaikutukset? Mitä vaikuttaisi eurooppalaisten kauppaliikkeiden omien pakkausjärjestelmien mahdollinen tulo Suomeen kotimaisten järjestelmien ekotehokkuuteen? Mikä on kuluttajien käyttäytymisen merkitys pakkausten uudelleenkäytölle, kierrätykselle ja energiahyödyntämiselle ja mitkä seikat sitä voivat muuttaa ja miten? Verovapaiden juomatuotteiden pakkausten ympäristövaikutukset Tuontijuomien pakkausten ympäristövaikutukset Osaa näistä kysymyksistä on tarkoitus käsitellä juomapakkausten ympäristövaikutusten jatkotutkimuksessa, joka on parhaillaan kehitteillä. Tavoite on, että jatkotutkimus käynnistyisi heti tämän ensimmäisen vaiheen päätyttyä. Tällä hetkellä jatkotutkimuksen laajuudesta käytävässä keskustelussa ovat esillä mm. tuontiviinien ja -oluiden lasi-, BIB- (bag-in-box yhdistelmäpakkaus), kartonki- ja terästölkkipakkaukset, kotimainen kertalasipullo ja kertakäyttöinen PET -pullo sekä kysymys juomien ja muiden päivittäistavaroiden yhteislogistiikasta.