Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Yrjö Virtanen Kirsi Usva Juha-Matti Katajajuuri Mallasohra -toimintoverkon kestävyyden parantamisen työkalut (MOKE) Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Tiivistelmä Ohran jalostaja Varastointi ja kauppa Panimo Kauppa Viljelijä Mallastamo Jakelu Kuluttaja

2 2 (8) Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Panimolaboratorion (PBL Oy), teollisuuden, viljelijöiden, VTT:n ja MTT:n yhdessä toteuttama suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaaritutkimus on valmistunut. Tutkimuksessa on selvitetty Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista valmistetun keskioluen elinkaaren ympäristövaikutukset raaka-aineviljan tuotantopanoksista käyttövalmiiksi olueksi kuluttajilla. Hanke käynnistettiin vuoden 2004 keväällä. Hankekokonaisuudessa kehitetään työkaluja, joiden avulla etsitään ratkaisuja ekologisten resurssien, kuten luonnon raaka-aineiden ja energian tehokkaampaan käyttöön olutketjussa. Hankkeen ovat rahoittaneet Panimolaboratorio (PBL), Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab, Polttimo Yhtiöt Oy, Ravintoraisio Oy, Altia Oyj, Kemira GrowHow Oyj, Tekes, Maa- ja metsätalousministeriö ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Tutkimusmenetelmä pohjautuu elinkaariajatteluun Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusarviointi perustui elinkaariajatteluun. Suomalaisen keskioluen elinkaari muodostuu Suomessa tapahtuvasta mallasohran tuotannosta, tärkkelysohran tuotannosta ja oluen valmistuksesta, pakkauksesta ja kaupasta sekä oluen Suomessa tapahtuvasta kulutuksesta panosketjuineen ja tukitoimintoineen. (kuva 1). Elinkaaren aikana muodostuvien sivutuotteiden hyödyntäminen ja uusiokäyttö eri muodoissaan (kuva 1) eivät ole olutketjun toimintoja, ja ne on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Oluen pakkauksen, jakelun, kaupan ja kulutuksen malleissa käytettiin aikaisemmin tehdyn juomapakkaustutkimuksen tietoja tarpeellisilta osin päivitettyinä. Arviointi käsitti tärkeimmät ympäristövaikutukset: primäärienergian kulutuksen, ilmastonmuutoksen, happamoitumisen, alailmakehän otsonin muodostumisen, vesien rehevöitymisen ja vesistöjen happivajauksen muodostumisen suomalaisen keskioluen elinkaaressa. Näiden lisäksi selvitettiin elinkaaren eri vaiheissa syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttö sekä kaatopaikkajätteiden määrät. Kaikkia ympäristövaikutuksia ei vielä voida luotettavasti laskea elinkaariarvioinneissa. Näitä ovat ihmisten altistuminen terveydelle vaarallisille aineille ja pienhiukkasten vaikutuksille, aineiden haitalliset vaikutukset eliöille (ekotoksisuus), vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttö ja vaikutukset maan tuottavuuteen sekä yläilmakehän otsonikerroksen heikentyminen, joten nämä ympäristövaikutukset eivät olleet mukana arviossa Elinkaariarviointi on toteutettu siitä annettujen standardien (SFS/ISO sarja) ohjeita seuraten.

3 3 (8) Torjunta-aineet Torjunta-aineet Lannoitteet Mallasohra-toimintoverkko Lannoitteet Tukitoiminnot Energia Kalkki Ostosiemen Kalkki Ostosiemen Polttoaineet Jäteveden käsittely Kaatopaikka Mallasohran tuotanto Mallastus Panimo Pakkaus, jakelu ja kauppa Kuluttaja Tärkkelysohran tuotanto Ohratärkkelyksen valmistus Oluen pakkaus, jakelu, kauppa ja kulutus Tukitoimintojen ja uusiokäytön lähteiden alue Uusiokäyttö -välineinä -materiaaleina -energiana Kuva 1. Suomalaisen keskioluen elinkaari ja sen perusrajaukset. Tutkimukseen sisältymätön uusiokäyttö käsittää kaikkien elinkaaressa syntyvien, sen ulkopuolelle suuntautuvien sivuvirtojen käsittelyn ja käytön, kuten mallastuksen, ohratärkkelyksen tuotannon ja panimoiden rehujakeiden jatkojalostuksen rehuiksi, käytöstä poistettujen pakkausten käytön energiantuotannossa, jne. Tutkimuksessa tehtiin standardimenettelyjen lisäksi arvio elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksesta Suomessa kehitetyllä ns. Mittatikkumenetelmällä. Arvio kokonaisympäristövaikutuksesta on painotettu yhdistelmä (painot suluissa) vaikutuksista primäärienergian kulutukseen (18 %), ilmastonmuutokseen (30 %), happamoitumiseen (16 %), alailmakehän otsonin muodostumiseen (10 %) ja vesien rehevöitymiseen (26 %). Mittatikkumenetelmällä on Suomen olosuhteisiin soveltuva tieteellinen perusta, mutta se ei ole elinkaariarviointistandardien mukainen, koska eräitä ympäristövaikutuksia ei vielä voida luotettavasti laskea elinkaariarvioinneissa. Tiedot kattavia ja peräisin todellisista prosesseista Tutkimuksessa käytetyt teollisten prosessien tiedot perustuvat todelliseen tuotantoon edustaen noin 85 prosenttia Suomessa valmistetusta keskioluesta. Mallilaskelmat varmennettiin asiantuntijatyöryhmissä. Prosessitietojen varmennusmenettely perustui eri yritysten samoista prosessivaiheista hankkimiin perustietoihin ja tietojen vaihtelun analysointiin ja tarkennuksiin. Ohran tuotanto mallinnettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton keräämiä lohkotietoja hyväksi käyttäen. Tärkkelysohran tuotannon mallissa käytettiin lisäksi hankkeessa suoritetun viljelijäkyselyn tuottamia tietoja viljelypanosten käytöstä ja ohrasadoista. Peltolohkoilta

4 4 (8) huuhtoutuvien ravinteiden arviointiin käytettiin MTT:n ja Suomen Ympäristökeskuksen yhdessä kehittämiä malleja. Oluen pakkaamisen, jakelun, kaupan ja kulutuksen arviot perustuvat pääosin aiemmin tehdyn, juomapakkausjärjestelmiä koskeneen tutkimuksen tuloksiin, jotka päivitettiin tarpeellisilta kuten pakkausmuutosten osalta vastaamaan nykyistä tilannetta. Torjunta-aineita ja kasvun säätelyaineita ei huomioitu ympäristövaikutusarviossa, koska niiden, ja ylipäätään päästöjen ekotoksisten vaikutusten arviointiin soveltuvia menetelmiä ei vielä ole saatavilla. Tutkimus alistettiin kriittiseen arviointiin, johon osallistui sekä toimintoverkon yrityksissä toimivia että ulkoisia arvioijia. Arvion mukaan tutkimus oli huolellisesti ja käypien periaatteiden mukaisesti toteutettu ja täytti standardin vaatimukset. Tuotantoprosessien sivuvirrat hyvin hyödynnetty Noin 98 prosenttia teollisten tuotantoprosessien sivuvirroista on ohjattu hyötykäyttöön. Kaatopaikoille päätyvää, hyödyntämätöntä sivuvirtaa oluen elinkaaren tuotantoprosesseista syntyy hyvin vähän. Oluen pakkauksen, jakelun, kaupan ja kulutuksen piirissä syntyvät sivuvirrat ovat suhteellisen suuria, ja niiden hyödyntäminen paljon pienempää kuin tuotantoprosesseissa. Vain noin 51 % tämän elinkaaren alueen sivuvirroista hyödynnetään. Pääosa kiinteistä jätteistä syntyy kulutuksesta ja koostuu palauttamatta jääneistä primääripakkauksista, sulkimista (teräskorkit) ja kuluttajaryhmäpakkauksista (12 -pack). Tutkimuksen tuloksissa sivuvirtojen positiivista vaikutusta ympäristövaikutusten vähentymiseen ei kuitenkaan ole otettu huomioon, vaan ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Energiaperäiset ympäristövaikutukset teollisuudesta - ravinneperäiset ohran tuotannosta Kuvassa 2 nähdään ympäristövaikutusten jakautumat keskioluen elinkaaren päävaiheisiin. Esitystapa on suhteellinen, eli koko elinkaaren vaikutus on 100 % kussakin ympäristövaikutusluokassa. Energiaperäisistä ympäristövaikutuksista, joita ovat primäärienergian kulutus, ilmastonmuutos, happamoituminen ja alailmakehän otsonin muodostuminen, pääosa (86 %...96 %) syntyy keskioluen elinkaaren teollisissa vaiheissa. Oluen valmistus, pakkaus, jakelu, ja kauppa kuluttavat yhdessä 73 % keskioluen elinkaaren primäärienergiasta ja aiheuttavat 66 % ilmastonmuutosvaikutuksesta, 77 % happamoitumisvaikutuksesta ja 85 % alailmakehän otsonin muodostumisvaikutuksesta. Pakkausten, jakelun, kaupan ja kulutuksen osuus on suurin yksittäinen osa-alue energiaperäisistä ympäristövaikutuksista. Ohran raaka-aineketjun osuus on huomattavasti vähäisempi. Energiasta riippuvien ympäristövaikutusten synnyssä ohran tuotannolla on vähäinen osa. Sen sijaan ravinnekuormituksista johtuvista ympäristövaikutuksista eli vesistöjen rehevöitymisestä ja happivajauksen muodostumisesta pääosa aiheutuu ohran tuotannosta. Mallasohran ja tärkkelysohran tuotanto aiheuttavat yhdessä 81 % vesistöjen rehevöitymisvaikutuksesta ja 49 % vesistöjen happivajauksen muodostumisvaikutuksesta. On kuitenkin syytä huomauttaa, että ravinnehuuhtoumaarviot ovat jonkin verran epävarmoja, koska niihin vaikuttavat monet sellaiset tekijät, joita ei nykyisillä arviointimalleilla ja käytettävissä olevilla lohkotiedoilla pystytä riittävästi ottamaan huomioon.

5 5 (8) Raaka-aineketjun 100 % Lannoitteiden ja kalkin tuotanto 90 % 80 % Ohran tuotanto 70 % 60 % Mallastus ja ohratärkkelyksen valmistus Oluen valmistus 50 % 40 % 30 % 20 % Oluen pakkaus, jakelu, kauppa ja kulutus 10 % 0 % Ilmaston muutos Happamoituminen Kuva 2. Ympäristövaikutusten jakautumat keskioluen elinkaaren päävaiheisiin (koko elinkaaren vaikutus on 100 % kussakin vaikutusluokassa) olutlitraa kohden eri ympäristövaikutusten arviot ovat seuraavat: Primäärienergian kulutus: MJ, ilmaston muutos: 5375 kg CO 2 eq, happamoituminen: 6,6 AEeq, alailmakehän otsonin muodostuminen: 13,4 person ppm hour, rehevöityminen vesistössä: 2,7 kg PO 4 - eq, happivajaus vesistössä: 5,6 kg O 2 eq. Ohran tuotanto suurehko kokonaisympäristövaikutusten aiheuttaja keskioluen elinkaaressa Kokonaisympäristövaikutuksen kertymä keskioluen elinkaaressa nähdään kuvassa 3 arvioituna mittatikkumenetelmällä. Kertymän lisäksi kuvassa näkyvät keskioluen elinkaaren päävaiheiden osuudet kokonaisympäristövaikutuksesta. Mallasohran ja tärkkelysohran tuotannon yhteenlaskettu osuus keskioluen elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksesta on 37 %. Se on käytännössä samaa luokkaa kuin oluen pakkauksen, jakelun, kaupan ja kulutuksen osuus (32 %). Oluen valmistuksen, eli panimoiden osuus elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksesta on 19 prosenttia. Nämä elinkaaren vaiheet ovat mittatikkuajattelun mukaan ekologisen kestävyyden parantamisen kannalta ensisijaisia., ja niissä tehtävät parannukset vaikuttavat eniten koko elinkaaren kokonaisympäristövaikutukseen. Eri ympäristövaikutusluokkien osuus näissä elinkaaren vaiheissa kuitenkin vaihtelee. Ohran tuotannossa kokonaisympäristövaikutus aiheutuu pääasiassa rehevöittävistä päästöistä (84 %), kun taas oluen pakkauksen, jakelun, kaupan ja kulutuksen kokonaisvaikutus lähes kokonaan energiasta riippuvista ympäristövaikutuksista. Oluen valmistuksen kokonaisympäristövaikutus muodostuu 80-prosenttisesti energiasta riippuvista ympäristövaikutuksista.

6 6 (8) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Lannoitteiden ja kalkin tuotanto 3 % Ohran tuotanto 37 % Mallastus ja ohratärkkelyksen valmis tus 8 % Raakaaineketjun 1 % Oluen jakelu, kauppa ja kulutus 32 % Oluen valmis tus 19 % 0 % Lannoitteiden tuotanto Kalkin tuotanto Lannoite tiloille Kalkki tiloille Mallasohran tuotanto tiloilla Tärkkelysohran tuotanto tiloilla Mallasohran Tärkkelysohran Mallastus Ohratärkkelyksen valmistus Maltaan Ohratärkkelyksen Oluen valmistus Oluen jakelu, kauppa ja kulutus Kuva 3. Kokonaisympäristövaikutuksen kertymä keskioluen elinkaaressa Mittatikkumenetelmän perusteella. Keskioluen ympäristövaikutukset suhteellisen vähäiset verrattuna muuhun kulutukseen Kuvassa 4 on oluen päivittäisen kulutuksen kokonaisympäristövaikutuksia verrattu mittatikkutuotteiden keskimääräisten päiväkulutusten ympäristövaikutuksiin. Keskimääräisen, 0,23 litran päivittäisen olutmäärän nauttiminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan suurin piirtein ruisleivän päiväannosta tai puolikasta pyykinpesukertaa.

7 7 (8) 100 = Suomen ympäristövaikutukset henkilöä kohti päivässä Primäärienergiankulutus Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Vesien rehevöityminen Ilmastonmuutos Oluen päiväkulutus 0,23 l Ruis le ivän päiväkulutus 83 g Juus ton päiväkulutus 30 g Pyykinpesu 0,5 kertaa Automatka 21 km Asuntopäivä 41 m 2 Kuva 4. Oluen päiväkulutuksen ympäristövaikutukset Mittatikkuesitystavalla kuvattuna. Vesien rehevöityminen kriittinen kestävyystekijä Mittatikkumenetelmän tuloksissa rehevöitymisellä on suurin yksittäinen osuus, 40 % keskioluen elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksesta (kuva 5). Se on lisäksi keskittynyt yhteen oluen elinkaaren vaiheeseen eli ohran tuotantoon. Muilla ympäristövaikutuksilla on selvästi pienemmät osuudet ja ne ovat tasaisemmin jakautuneet oluen elinkaaressa. Rehevöitymisvaikutusten vähentäminen on tämän perusteella vaikuttava keino vähentää kokonaisympäristökuormitusta ja parantaa mallasohra -toimintoverkon ekologista kestävyyttä. Primäärienergian kulutus 12 % Rehevöityminen vesistössä 40 % Ilmaston muutos 25 % Alailmakehän otsonin muodostuminen 9 % Happamoituminen 14 % Kuva 5. Kokonaisympäristövaikutusten jakautuma eri ympäristövaikutusluokkiin keskioluen elinkaaressa Mittatikkumenetelmän perusteella.

8 8 (8) Energian käytön tehostaminen tehokas ekologisen kestävyyden parannuskeino Sähkön, lämmön ja polttoaineiden käyttö vaikuttaa paitsi primäärienergiankulutukseen myös kaikkiin muihin Mittatikkumenetelmässä mukana oleviin ympäristövaikutusluokkiin. Uusiutumattomien energialähteiden käyttö aiheuttaa ilmastonmuutosta. Lisäksi energiantuotanto aiheuttaa happamoittavia päästöjä, alailmakehän otsonin muodostumista sekä rehevöitymistä NOx-päästöjen kautta. Näin ollen energian käytön tehostaminen olisi toimiva keino kokonaisympäristövaikutuksen vähentämisessä ja ekologisen kestävyyden parantamisessa. Satotason nosto tehoaisi kokonaisympäristövaikutuksiin Satotason nosto voisi vaikuttaa kokonaisympäristövaikutuksiin kahta kautta. a) vähentämällä ohratonnin tuottamiseen käytettyä peltopinta-alaa ja panoksia b) pienentämällä typpiylijäämää ja sitä kautta peltolohkoilta huuhtoutuvan typen määrää per hehtaari Karkea arvio typpihuuhtouman vähenemisestä voisi olla noin 5,8 % / 100 kg satotason nousu ja fosforihuuhtouman vähentymästä 2,4 % / 100 kg satotason nousu. Kokonaisarvio riippuu valitusta näkökulmasta Tuotejärjestelmien, jollainen suomalaisen keskioluen elinkaarikin on, ympäristövaikutukset ovat moniulotteinen ilmiö. Ne syntyvät useilla eri tavoilla ja vaihtelevat vaikutuspiiriltään maailmanlaajuisista suppeisiin paikallisiin vaikutuksiin. Ne kohdistuvat sekä elottomaan että elolliseen elinympäristöömme ja vaikuttavat yhtäältä suoraan ja välittömästi sekä toisaalta välillisesti ja viiveillä ihmiselämää ylläpitäviin luonnon ja rakennetun ympäristön järjestelmiin. Monien ympäristökuormitusten vaikutusmekanismeja ei myöskään vielä kunnolla tunneta. Sen tähden kysymykseen kokonaisympäristövaikutuksen suuruudesta ei ole yksikäsitteistä vastausta, vaan vastaukset riippuvat valitusta näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa näkökulma oli peräisin Mittatikkumenetelmästä. Se perustuu laajan ympäristöasiantuntijajoukon arvioon eri ympäristövaikutusten ajankohtaisesta haitallisuudesta Suomessa. Kirjallisuus Nissinen, A., Grönroos, J., Heiskanen, E., Honkanen, A., Katajajuuri, J.-M., Kettunen, J., Kurppa, S., Mäkinen, T., Seppälä, J., Silvenius, F., Timonen, P., Virtanen, Y., Voutilainen, P Development of benchmarking for the environmental impacts of different products, services and consumption patterns. In: Sustainable Consumption: The Contribution of Research, Workshop February 2005, Gabels Hus, Oslo, p Norwegian University for Science and Technology (NTNU), Industrial Ecology program, Report 1/2005, Trondheim, Norway. ISBN Poikkimäki, S., Virtanen, Y Supply web integrated life cycle assessment. PTR report NO. 49. ISBN Seppälä, J. 1999a. Decision Analysis as a Tool for Life Cycle Impact Assessment. LCA Documents, Volume 4. Eco-Informa Press, ecomed publishers s. Seppälä, J. 1999b. Vaikutusten laskenta elinkaariarvioinnissa - vertailtavana DAIA- ja Ekoindikaattori 95 -menetelmät. Helsinki 1999, Suomen ympäristökeskuksen moniste s.

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Case Kariniemen hunajamarinoidut fileesuikaleet HK Ruokatalo Oy 30.1.2007 HK Ruokatalo Group Oyj Suomessa, Baltian maissa ja

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Development of Benchmarks for LCA-Based Environmental Information on Consumer Products, Services and. Consumption Patterns

Development of Benchmarks for LCA-Based Environmental Information on Consumer Products, Services and. Consumption Patterns Development of Benchmarks for LCA-Based Environmental Information on Consumer Products, Services and rktl_logo_eng Consumption Patterns Nissinen Ari et al., Finland 24th LCA Forum, 2.12.2004, Lausanne

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen

Lisätiedot

Suomalaisten pienten olut-, siideri- ja virvoitusjuomapakkausjärjestelmien ympäristövaikutusten arviointi

Suomalaisten pienten olut-, siideri- ja virvoitusjuomapakkausjärjestelmien ympäristövaikutusten arviointi Yrjö Virtanen, VTT Prosessit Ulla Ojaniemi, VTT Prosessit Sanna Poikkimäki, VTT Prosessit Juha-Matti Katajajuuri, VTT Prosessit Annukka Leppänen-Turkula, Pakkausteknologia-PTR ry 1 (8) Julkaisuvapaa 15.5.2002

Lisätiedot

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus Ruoan elinkaariarviointi Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus JANO NÄLKÄ Elinkaariarvioinnin periaatteet Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jonka avulla arvioidaan

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT Elinkaariajattelu Erityisesti fokusointi ja järjestelmärajat linkitys hanketoimintaan ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja

Lisätiedot

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden i id ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Mikä uusi asia? Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi

Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi EN ISO 14045:2012 Ympäristöasioiden hallinta. Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. ISO 14000 -sarjan uudet standardit

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Ekologisen kuluttamisen haasteet vihreästä siniseen kuluttajaan?

Ekologisen kuluttamisen haasteet vihreästä siniseen kuluttajaan? Ekologisen kuluttamisen haasteet vihreästä siniseen kuluttajaan? Kestävä kehitys ja muuttuva maailmamme Kuluttajat ja sijoittajat murroksen tulkkeina? Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen- ja opetuksen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013

Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013 Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013 MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Virpi Vorne ja Sanna Hietala Kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Ekologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli

Ekologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli Ekologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli Ari Nissinen, SYKE Ekoteollisuuspuisto-seminaari 14.-15.3.2006 Rantasalmi, Järviluonnon keskus

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot

YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot EN 15804 mukaisesti Saint-Gobain Weber Oy:n ympäristöseloste EPD (Environmental Product Declaration) perustuu EN 15804 ja ISO 14040 mukaiseen elinkaariarviointiin.

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Ari Nissinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Esitelmä ja käsikirjoitus löytyvät Internet-sivuilta: www.mtt.fi/consenv www.ymparisto.fi/syke

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014 Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014 Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen

Lisätiedot

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. 25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon? ILMANKOS Ilmasto ja arki yleisöluennot ilmastoa säästävät arjen toimet osa 2 Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon? Juha-Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELOSTE Standardien EN 15804 ja ISO 14025 mukaisesti

YMPÄRISTÖSELOSTE Standardien EN 15804 ja ISO 14025 mukaisesti YMPÄRISTÖSELOSTE Standardien EN 15804 ja ISO 14025 mukaisesti GYPROC GEK 13 ERIKOISKOVA Luontipäivä :15.5.2014 Versio :V1 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n ympäristöseloste EPD (Environmental Product

Lisätiedot

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki 25.8.2014 Monet muuttujat N- lannoitus Eläimet Lanta ja Jätteen??

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa?

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa? Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa? Hanna Pihkola, Maija Federley, Marjukka Kujanpää, Minna Nors, Merja Kariniemi, Tuomas Helin, Tiina Pajula, VTT VKL:n Matkalla kestävämpään -seminaari

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Kestävät hankinnat: Pororouhe

Kestävät hankinnat: Pororouhe Kuva: Pentti Sormunen/Rodeo Oy Kestävät hankinnat: Pororouhe Virpi Vorne, Sanna Hietala, Frans Silvenius ja Yrjö Virtanen Porotalouden ympäristövaikutukset Vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot