YMPÄRISTÖMINISTERIÖ luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄIDEN JUOMAPAKKAUSTEN PALAUTUSJÄRJESTELMISTÄ

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄIDEN JUOMAPAKKAUSTEN PALAUTUSJÄRJESTELMISTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä annettu nykyinen valtioneuvoston asetus korvattaisiin uudella samannimisellä valtioneuvoston asetuksella. Asetus annettaisiin jätelain nojalla. Asetuksessa säädettäisiin siitä, millä edellytyksillä juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän tulisi järjestää käytöstä poistettujen juomapakkausten pantillisen palautusjärjestelmä sekä uudelleenkäyttö ja kierrätys, jotta järjestelmä voitaisiin hyväksyä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuottajarekisteriin. Ehdotettu asetus perustuisi suurelta osin nykyiseen valtioneuvoston asetukseen. Pantin määrää koskevia vähimmäisvaatimuksia ehdotetaan yhtenäistettäviksi siten, että lasipullojen ja metallitölkkien pantin määrää korotettaisiin nykyisestä samalle tasolle muovipullojen pantin kanssa. Säännökset tarkistettaisiin lisäksi vastaamaan uuden jätelain sääntelyä sekä uudistunutta terminologiaa. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta Lain siirtymäsäännösten mukaan juomapakkausten palautusjärjestelmiä koskevaa lain 7 lukua aletaan soveltaa 1 päivästä toukokuuta Mainittuun ajankohtaan saakka sovelletaan vastaavia vuoden 1993 jätelain (1072/1993) säännöksiä juomapakkausten palautusjärjestelmistä. Nykyisin pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän velvollisuuksista säädetään vuoden 1993 jätelain nojalla eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (180/2005), jäljempänä vuoden 2005 juomapakkausasetus. Vuoden 2005 juomapakkausasetus on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan sääntelyn mukauttamiseksi jätelain säännöksiin sekä lain uudistuneeseen käsitteistöön. Samalla yksinkertaistettaisiin pantin määräytymistä ja tarkistettaisiin pantin määrää eräiden juomapakkausten osalta. 2 Nykytila 2.1 Kansallinen ja Euroopan unionin lainsäädäntö Juomapakkausten palauttamista edistetään Suomessa valmisteverotuksen avulla. Panttiin perustuvaan juomapakkausten palautusjärjestelmään kuuluminen tai sellaisen perustaminen on vapaaehtoinen tapa saada valmisteverotusta koskeva verottomuusetu eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain (1037/2004) 3 :n 1 momentin 1 kohdan mukaisille juomapakkauksille. 1

2 Jätelain 7 luvussa on säädetty juomapakkausten palautusjärjestelmän perustamisesta ja siihen liittymisestä, palautusjärjestelmän ylläpitäjän velvollisuuksista sekä juomapakkauksen merkintä- ja vastaanottovelvollisuuksista. Juomapakkausten palautusjärjestelmään kuuluvat pakkaukset ovat oikeutettuja veroetuun, kun järjestelmä on hyväksytty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuottajarekisteriin jätelain 103 :n mukaisesti. Jätelain 154 :n 5 momentin mukaan juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän on tehtävä hakemus tuottajarekisteriin hyväksymiseksi mennessä. Juomapakkausten palautusjärjestelmistä on säädetty asetustasolla ensimmäisen kerran vuonna Tätä ennen juomapakkausten palautusjärjestelmät hyväksyttiin ympäristöministeriön yksittäistapauksissa tekemillä päätöksillä. Vuoden 2005 juomapakkausasetuksessa on säädetty juomapakkausten panttien vähimmäismäärästä seuraavasti: 1) metallisilla juomatölkeillä vähintään 0,15 e; 2) yli 0,35 l mutta alle 1,0 litran muovisilla juomapakkauksilla vähintään 0,20 e; 3) vähintään 1,0 litran muovisilla pakkauksilla vähintään 0,40 e; 4) muilla kuin 1-3 kohdassa tarkoitetuilla juomapakkauksilla vähintään 0,10 e. Viimeisimpään panttiluokkaan kuuluvat lasipullot. Asetuksessa määritelty pantin vähimmäismäärä on käytännössä muodostunut pantin määräksi eli toimijat eivät ole nostaneet pantin määrää. Uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet ovat vuoden 2005 juomapakkausasetuksessa seuraavat: uudelleentäytettävistä juomapakkauksista palautuu uudelleentäytettäväksi vähintään 90 prosenttia; metallisista juomapakkauksista palautuu materiaalina hyödynnettäväksi vähintään 90 prosenttia ja muista kertaalleen hyödynnettävistä juomapakkauksista palautuu materiaalina hyödynnettäväksi vähintään 80 prosenttia. Juomapakkausten palautusjärjestelmistä ei ole omaa lainsäädäntöään Euroopan Unionissa. Jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/98/EY, jäljempänä jätedirektiivi) mukaan jäsenvaltioiden on lisättävä kotitalouksista ja muista lähteistä peräisin olevien jätemateriaalien, kuten ainakin paperin, metallin, muovin ja lasin valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä vähintään 50 painoprosenttiin niiden kokonaismäärästä vuoteen 2020 mennessä. Kierrätyksen edistämiseksi jäsenvaltiot voivat toteuttaa lainsäädännöllisiä ja muita toimia laajennetun tuottajavastuun käyttöön ottamiseksi. Panttijärjestelmän voidaan katsoa kuuluvaksi tällaisiin direktiivissä tarkoitettuihin toimiin. Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetussa direktiivissä (94/62/EY) on asetettu tavoitteita pakkausjätteen kierrätykselle ja hyödyntämiselle. Suomessa tämä direktiivi on pantu täytäntöön jätelailla, vuoden 2005 juomapakkausasetuksella sekä valtioneuvoston asetuksella pakkauksista ja pakkausjätteistä (962/1997), jota myös ollaan uudistamassa uuden jätelain mukaiseksi. Uuden jätelain mukaan kuulumalla vapaaehtoiseen juomapakkausten palautusjärjestelmään pakkausten tuottaja voi hoitaa jätelain 6 luvun mukaiset tuottajavastuuvelvoitteensa eikä tuottajan tarvitse tällöin ilmoittautua tuottajarekisteriin tai liittyä tuottajayhteisöön. 2.2 Käytäntö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy juomapakkausten palautusjärjestelmät tuottajatiedostoon (uuden jätelain mukaan tuottajarekisteriin) ja lähettää hyväksynnän jälkeen otteen tuottajatiedostosta palautusjärjestelmän ylläpitäjälle sekä tullille. Tällä hetkellä hyväksyttynä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuottajatiedostoon on yhdeksän juomapakkausten palautusjärjestelmää. Näistä isoja koko maan kattavia palautusjärjestelmiä ovat: Suomen 2

3 Palautuspakkaus Oy PALPA (PET ja metallitölkit), Palpa Lasi Oy (kertaalleentäytettävät lasipullot), Ekopulloyhdistys Ry (uudelleenkäytettävät lasipullot) ja Lidl Suomi ky (muovi ja lasi). Muut ovat pieniä joko ravintoloihin keskittyneitä palautusjärjestelmiä tai vain yhden pisteen kautta toimivia järjestelmiä (Asmo Herkut Oy, Finn Spring Oy, Lounais-Juoma Oy, PM-Juomatukku Oy, Reafin Oy). Juomapakkausten palautusjärjestelmät ovat toimineet tehokkaasti. Vuonna 2011 juomapakkausten palautusaste oli uudelleenkäytettäville juomapakkauksille noin 97 % ja kertaalleen täytettäville juomapakkauksille noin 96 % (metalli), 91 % (lasi) ja 96 % (PET-muovi). Laskennalliset palautusasteet yliarvioivat jonkin verran pantillisten pakkausten palautusastetta, koska erityisesti metallitölkkien ja lasipullojenpalautusjärjestelmät ottavat vastaan myös pantittomia pakkauksia, jotka lasketaan mukaan kierrätettyjen pakkausten määrään. 2.3 Nykytilan arviointia Ehdotetussa asetuksessa on tarpeen arvioida uudelleen palautusjärjestelmän panttien suuruudet sekä kierrätysvelvollisuuksien vaatimustaso. Panttijärjestelmä on tällä hetkellä melko monimutkainen useine panttiluokkineen ja erilaisine pantin määrineen, minkä vuoksi on tarvetta panttiluokkien vähentämiseen ja panttijärjestelmän yksinkertaistamiseen. Suurimman panttiluokan poistamista on toivottu, koska järjestelmien ylläpitäjät katsovat sen houkuttelevan panttijärjestelmän väärinkäytöksiin. Juomapakkausten palautusjärjestelmällä voidaan tehokkaasti ehkäistä juomapakkauksista aiheutuvaa roskaantumista. Ympäristöministeriölle tulleissa kansalaiskirjeissä sekä eduskuntakyselyissä on vaadittu erityisesti lasipullojen pantin korottamista, koska lasi aiheuttaa maastoon rikkoutuessaan loukkaantumisen vaaraa sekä eläimille että ihmisille. Erityisesti suurten ulkojuhlien yhteydessä (vappu, koulujen päättäjäiset) lasipulloista aiheutunut roskaantuminen ja alhainen pantti, joka ei kannusta pullojen palauttamiseen, on herättänyt tyytymättömyyttä. Koska juomapakkausten pantillisen palautusjärjestelmän kautta saadaan talteen puhdasta ja hyvin kierrätykseen soveltuvaa materiaalia, on mahdollisimman suuri osa juomapakkauksista ohjattava kierrätykseen. Erityisesti muovin kierrätyksessä palautusjärjestelmällä on tärkeä rooli, koska sekalaisen kotitalousmuovin kierrättäminen on vaikeaa, mutta palautusjärjestelmän kautta saadaan puhdasta ja tasalaatuista muovia kerätyksi. Tästä syystä muovijuomapakkausten pantin määrää ei ole syytä alentaa. Tehokkaat palautusjärjestelmät ovat olennaisia jätedirektiivissä asetetun, edellä luvussa 2.1 mainitun yhdyskuntajätteen kierrätystä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi on otettava huomioon jätelain hyväksymisen yhteydessä annettu eduskunnan lausuma, jossa edellytetään, että "hallitus säätää asetuksilla riittävän kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen, biojätteen, tuottajavastuujätteen, rakennus- ja purkujätteen sekä mahdollisuuksien mukaan muun jätteen kierrätystavoitteet, seuraa tavoitteiden toteutumista ja kiristää tavoitteita tarvittaessa ottaen huomioon teknologisen kehityksen". Uuden jätelain nojalla säädetyn jäteasetuksen tavoitteena on kierrättää 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen sisältyy myös yhdyskuntajätteeksi katsottavien juomapakkausten kierrätys. Juomapakkausten kierrätys muodostaa materiaalista riippuen hieman yli tai hieman alle kolmasosan kaiken muovi-, metalli- ja lasipakkausjätteen kierrätyksestä. 3

4 3 Keskeiset ehdotukset Nykyinen valtioneuvoston asetus eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä ehdotetaan kumottavaksi ja korvattavaksi uudella samannimisellä valtioneuvoston asetuksella. Asetukseen sisällytettäisiin uuden jätelain täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset säännökset juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän velvollisuuksista järjestää pantillinen palautusjärjestelmä sekä palautettujen juomapakkausten uudelleenkäyttö ja kierrätys. Ehdotettu asetus vastaisi suurelta osin asiasisällöltään vuoden 2005 juomapakkausasetusta. Asetukseen ei kuitenkaan sisällytettäisi uuden jätelain kanssa päällekkäisiä säännöksiä. Vuoden 2005 juomapakkausasetuksessa käytettyä terminologiaa myös tarkistettaisiin uuden jätelain käsitteistön mukaiseksi. Asetuksen säännöksiä pantin vähimmäismäärästä ehdotetaan tarkistettaviksi. Aiemmista materiaalija tilavuusperusteisista pantin määristä siirryttäisiin pelkästään tilavuusperusteisiin pantin määriin. Panttiluokkia myös vähennettäisiin nykyisistä neljästä kahteen panttiluokkaan järjestelmän yksinkertaistamiseksi. Panttien suuruudet pysyisivät siis joko entisellä tasolla (pääosin muovijuomapakkaukset) tai nousisivat hieman (lasi- ja metallipakkaukset). Asetuksessa ehdotetaan uudelleen muotoiltavaksi ja tiukennettavaksi juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjään kohdistettavaa muiden kuin metallisten kertaalleen täytettävien juomapakkausten kierrätysvelvollisuutta. Vaadittavaa tavoitetasoa korotettaisiin nykyisestä 80 prosentista 85 prosenttiin vuonna Muiden juomapakkausten uudelleenkäytön ja kierrätyksen tavoitetaso pidettäisiin entisellään 90 prosentissa. 4 Vaikutukset Asetuksella täsmennettäisiin juomapakkausten palautusjärjestelmiä koskevia jätelain 7 luvun säännöksiä. Uuden jätelain vaikutuksia arvioidaan jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetussa hallituksen esityksessä (HE 199/2010 vp). Asetuksella arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia hallituksen esityksessä jo tarkasteltujen vaikutusten lisäksi. Ehdotus pantin muuttamiseksi ja panttiluokkien vähentämiseksi selventäisi panttijärjestelmää. Panttiluokkia olisi kaksi aiemman neljän panttiluokan sijasta. Eniten muuttuisi lasipullojen pantti, joka nousisi kymmenestä sentistä 20 senttiin (alle litran lasipakkaukset) tai 40 senttiin (vähintään litran lasipakkaukset). Alle litran metallitölkkien pantti nousisi viisi senttiä nykyisestä 15 sentistä. Muovisten juomapakkausten pantit pysyisivät ennallaan, mutta muovipakkausten pantillisuuden alaraja (0,35 l) poistuisi. Suurin panttiluokka 0,40 e säilyisi ennallaan, koska sen arvioidaan kannustavan tehokkaasti hankalimmin palautettavien pullojen palautuksessa ja roskaantumisen ehkäisemisessä. Suurimpaan panttiluokkaan kuuluvien pakkausten määrä ei kuitenkaan käytännössä merkittävästi lisääntyisi, koska vähintään litran lasi- ja metallijuomapakkauksia ei juurikaan käytetä. Panttijärjestelmän väärinkäytösten määrän ei pantin muutoksen takia siten arvioida lisääntyvän nykyisestä. Ehdotus muiden kuin kertaalleen täytettävien metallipakkausten kierrätysvelvoitteen nostamiseksi nykyisestä 80 prosentista 85 prosenttiin ei olennaisesti muuttaisi nykyistä järjestelmää. Ehdotettu tiukennettu tavoite saavutetaan käytännössä jo nykyisin, kun lasketaan kaikkien pantillisten järjes- 4

5 telmien kierrätysasteet yhteen. Yksittäisille pienille panttijärjestelmille kierrätysvelvoitteen saavuttaminen voi olla haastavaa. Koska panttijärjestelmään kuuluvat juomapakkaukset saavat veroedun, tulee kuitenkin varmistaa pienillekin juomapakkausjärjestelmille riittävän kunnianhimoiset kierrätystavoitteet. 5 Valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu ympäristöministeriössä asianomaisia toiminnanharjoittajia (Suomen Palautuspakkaus (PALPA) Oy, Lidl Suomi Ky, Alko Oyj, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry) ja viranomaisia (valtionvarainministeriö, tulli, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kuluttaja- ja kilpailuvirasto) kuullen. [Asetusluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta:] [Ehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä.] [Ehdotuksesta on tehty teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY mukainen ilmoitus komissiolle.] 6 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2013, jolloin myös jätelain 7 luvun juomapakkausten palautusjärjestelmää koskevia säännöksiä aletaan lain 152 :n 2 momentin nojalla soveltaa. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Soveltamisala. Asetusta sovellettaisiin jätelain 68 :n tarkoitettuun juomapakkausten palautusjärjestelmään. Palautusjärjestelmä on vapaaehtoinen järjestelmä, johon kuulumalla pakattujen juomien valmistaja tai maahantuoja tai muu jäsen voi saada valmisteverotusta koskevan verottomuusedun sekä korvata jätelain 6 luvun mukaisen velvollisuuden hakea hyväksyntää tuottajarekisteriin tai liittyä tuottajayhteisöön. 2. Pantin määrä. Jätelain 69 :n 4 momentin nojalla säädettävässä pykälässä juomapakkausten pantin määräytymistä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi vähentämällä panttiluokkien määrää nykyisestä neljästä kahteen luokkaan. Ehdotuksen mukaan juomapakkauksen valmistusmateriaali ei enää vaikuttaisi pantin määrään, koska kaikkien materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistäminen on jätelain etusijajärjestyksen kannalta yhtä perusteltua. Samasta syystä nykyisiä pantin määriä ei myöskään ehdoteta pienennettäviksi. Lasi on ongelmallinen rikkoutuessaan luontoon ja lasin kierrätys säästää paljon energiaa verrattuna lasin valmistamiseen neitseellisistä luonnonvaroista. Muovi on öljypohjainen materiaali, jonka kierrättäminen säästää uusiutumattomia luonnonvaroja. Muovin kierrätyksessä panttijärjestelmän etu on, että saadaan kerättyä hyvälaatuinen ja arvokkain kuluttajamuovi puhtaana kierrätykseen ja hyödynnettyä samaan tarkoitukseen kuin alkuperäinen pakkaus. Metallin kierrätyksessä 5

6 erityisessä alumiinin kierrätyksen ympäristö- ja kustannushyödyt tukevat selkeästi kierrätysmetallin käyttöä suhteessa neitseelliseen alumiiniin. Ehdotuksen mukaan pantin määrä olisi juomapakkauksen koosta riippuen 0,20 tai 0,40 euroa pakkaukselta. Alle litran kokoisen metallipakkauksen pantti nousisi viidellä sentillä ja lasipakkauksen pantti 10 sentillä. Yli litran metallitölkkien ja lasipullojen pantit nousisivat senttiä, tällaisten juomapakkausten määrä on kuitenkin melko vähäinen. Erikokoisten muovipullojen pantit (alle litran 0,20 e ja vähintään litran 0,40 e) säilyisivät ennallaan, mutta nykyinen pantillisuuden alaraja alle 0,35 litraa poistettaisiin. Alaraja olisi käytännössä tarpeeton, koska kukin palautusjärjestelmä voisi säännöissään määritellä järjestelmässä vastaanotettavat juomapakkaukset. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena olisi erityisesti nostaa lasipullojen pantti samalle tasolle muiden materiaalien kanssa ja siten kannustaa nykyistä paremmin lasipullojen palauttamiseen, jotta vältettäisiin rikkoutuneista lasipulloista aiheutuva roskaantuminen sekä ihmisten ja eläinten loukkaantumisen vaara. Koska samankokoisten juomapakkausten pantti olisi pakkausmateriaalista riippumatta yhtä suuri, juomien hintojen vertailu olisi lähtökohtaisesti helpompaa kuluttajalle. Tosin elinkeinonharjoittajan tulee direktiivin 2005/29/EY mukaan ilmoittaa yksikköhinta myyntihinnan yhteydessä ja tähän hintaan ei saa kuulua panttia, minkä vuoksi kuluttaja on tähänkin asti voinut vertailla yksikköhintoja ilman pantin vaikutusta. 3. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysvelvollisuus. Jätelain 69 :n 4 momentin nojalla säädettäisiin juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän uudelleenkäyttö- ja kierrätysvelvollisuudesta. Juomapakkauksen palautusjärjestelmän ylläpitäjän tulisi huolehtia siitä, että järjestelmässä mukana olevien jäsenten markkinoille saattamien uudelleenkäytettävien juomapakkausten määrästä vähintään 90 prosenttia palautuu uudelleenkäytettäväksi, kertaalleen täytettävien metallipakkausten määrästä vähintään 90 prosenttia palautuu kierrätettäväksi ja muiden kertaalleen täytettävien juomapakkausten (lasi, muovi) määrästä vähintään 85 % palautuu kierrätettäväksi. Ehdotetut uudelleenkäytettäviä juomapakkauksia ja metallipakkauksia koskevat vaatimukset vastaisivat vuoden 2005 juomapakkausasetuksessa säädettyjä tavoitteita. Muiden kuin metallisten kertaalleen täytettävien juomapakkausten kierrätysvelvoiteprosenttia nostettaisiin viidellä prosenttiyksiköllä. Ehdotetussa asetuksessa säädettäisiin nykyisten tavoitteiden sijaan uudelleenkäyttö- ja kierrätysvelvollisuuksista. Ehdotetut uudelleenkäyttö- ja kierrätysvelvollisuudet sitoisivat yksittäistä palautusjärjestelmän ylläpitäjää. Vuoden 2005 juomapakkausasetuksessa säädettiin vastaavista uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteista. Vaatimusten sitovuuden lisääminen on tarpeen, koska palautusjärjestelmän vapautuminen juomapakkausten valmisteverosta on juomapakkausten valmisteverosta annetun lain mukaan sidoksissa palautusjärjestelmän toimivuuteen. Jos kierrätysvelvoitetta ei saavuteta eikä palautusjärjestelmän ylläpitäjä esitä perusteltua suunnitelmaa ja aikatauluarviota toimista, joiden avulla velvollisuudet voidaan toteuttaa, voi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus poistaa toimimattoman palautusjärjestelmän tuottajarekisteristä. Tällöin toimimattomaan palautusjärjestelmään kuuluva juomapakkaus ei saa aiheetonta veroetua ja siten kilpailuetua vastaaviin muihin tuotteisiin verrattuna. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysvelvollisuus koskisi uuden juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjää vasta toiminnan aloittamisen jälkeisen kolmannen täyden kalenterivuoden päätyttyä vastaavasti kuin nykyisinkin. 6

7 4. Selvitys vakavaraisuudesta. Jätelain 64 :n 2 momentin nojalla säädettävässä pykälässä täsmennettäisiin, millä asiakirjoilla jäseniä ottavan juomapakkausten palautusjärjestelmän tulisi osoittaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vakavaraisuutensa. Vakavaraisuutta koskevalla selvityksellä juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän on osoitettava, että sillä on jätelain 64 :n 1 momentin mukaisesti riittävät taloudelliset voimavarat toimintansa asianmukaiseksi järjestämiseksi ja niin, että se voi vastata sille siirretyistä tuottajavastuuvelvoitteista jatkuvasti vähintään kuuden kuukauden ajan. Vastaavaa velvollisuutta vakavaraisuuden osoittamiseksi ei ole vuoden 2005 juomapakkausasetuksessa eikä vuoden 1993 jätelaissa. Ehdotuksen mukaan vakavaraisuus osoitettaisiin yleensä viimeksi päättyneen tilikauden vahvistetulla tilinpäätöksellä, alkaneen tilikauden toimintasuunnitelmalla, talousarviolla sekä tarvittaessa välintilinpäätöksellä tai tilinpäätösennusteella. Vakavaraisuus voitaisiin osoittaa muilla vastaavat tiedot sisältävillä asiakirjoilla, jos kysymyksessä on uusi toimintansa aloittava palautusjärjestelmä tai jos mainittujen asiakirjojen toimittaminen ei muusta perustellusta syystä ole mahdollista. Selvitys vakavaraisuudesta annettaisiin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ensimmäisen kerran tuottajarekisteriin hyväksymiseksi tehtävän hakemuksen yhteydessä sekä sen jälkeen jätelain 64 :n mukaisesti vähintään vuosittain Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. 5. Hakemus tuottajarekisteriin hyväksymiseksi. Pykälässä säädettäisiin jätelain 101 :n 3 momentin nojalla, mitä tietoja palautusjärjestelmän ylläpitäjän olisi annettava tehdessään jätelain 101 :n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen tuottajarekisteriin hyväksymiseksi. Pykälän 1 momentissa säädettävät vaatimukset koskisivat kaikkia juomapakkausten palautusjärjestelmiä. Pykälän 2 momentissa säädettävät lisävaatimukset koskisivat vain sellaista juomapakkausten palautusjärjestelmää, johon otetaan jäseniä. Ehdotetut tiedonantovaatimukset vastaisivat suurelta osin sisällöltään vuoden 2005 juomapakkausasetuksen 6 :ää. Uutena vaatimuksena ehdotetaan velvollisuutta liittää hakemukseen jäljennös juomapakkauksen palautusjärjestelmän ylläpitäjän kauppa- ja yhdistysrekisteriotteesta. Samoin juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän tulisi antaa uusina tietoina ehdotetussa 4 :ssä tarkoitettu selvitys vakavaraisuudestaan. Pykälän 3 momentissa täsmennettäisiin 106 :n 3 momentin nojalla, että tiedot palautusjärjestelmään liittyneistä tai siitä eronneista jäsenistä sekä ilmoitetuissa tiedoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista, kuten jätehuollon järjestämiseen liittyvissä sopimuksissa tai sopimuskumppaneissa tapahtuneista muutoksista, tulisi ilmoittaa valvovalle viranomaiselle viimeistään kuukauden kuluttua muutoksesta. 6. Seurantatietojen ilmoittaminen. Pykälässä säädettäisiin jätelain 54 :n 3 momentin nojalla juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän velvollisuudesta antaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuosittain tietoja Suomen markkinoille juomapakkausten palautusjärjestelmästä ja palautettujen juomapakkausten uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä. Palautusjärjestelmän ylläpitäjän olisi ilmoitettava vuosittain Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedot palautusjärjestelmän toiminnasta muun muassa toteutuneen uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen seurantaa varten. Ilmoitettavat tiedot koskisivat markkinoille saatettujen ja palautettujen juomapakkausten määrää materiaaleittain (lasi, metalli, muovi) ja pakkaustyypeittäin (juomapakkauksen koko), uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen toimitettujen pakkausten määrää sekä 7

8 uudelleenkäyttö- ja kierrätysvelvollisuuksien toteutumista. Pykälä vastaisi pääosin sisällöltään vuoden 2005 juomapakkausasetuksen 4 :ä. 7. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2013, jolloin myös jätelain juomapakkausten palautusjärjestelmää koskevia säännöksiä aletaan lain 152 :n 2 momentin nojalla soveltaa. Asetuksella kumottaisiin vuoden 2005 juomapakkausasetus. Pantin määrää koskevaa 2 :ää sovellettaisiin niihin pakkauksiin, jotka saatetaan markkinoille kaksi vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetuksen 3 :n 1 momentin 3 kohdassa ehdotettua muiden kuin metallisten juomapakkausten nykyisestä tiukentuvaa kierrätysvelvollisuutta sovellettaisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015 järjestettävään kierrätykseen. Jotta varmistettaisiin, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jo ennen asetuksen voimaantuloa mahdollisesti jätetyt jätelain 101 :n mukaiset hakemukset tuottajarekisteriin hyväksymiseksi vastaisivat tämän asetuksen mukaisia tietosisältövaatimuksia, olisi tuottajien ja näitä edustavien tuottajayhteisöjen tarkistettava hakemuksissaan ilmoittamansa tiedot ja tarvittaessa toimitettava tarkistetut tiedot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta. 8