Tuusulan kunta Sosiaali- ja terveystoimiala. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin sääntökirja

Transkriptio

1 Tuusulan kunta Sosiaali- ja terveystoimiala Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin sääntökirja Sosiaali- ja terveyslautakunta , voimaan

2 Sisältö 1. Palveluseteli Palvelukuvaus Asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä Palveluntuottaja

3 1. Palveluseteli Palvelusetelin käyttömahdollisuutta tarjotaan niille asiakkaille, jotka täyttävät Tuusulan kunnan määrittelemät jatkuvaa tai tilapäistä tehostettua palveluasumista koskevat myöntämisperusteet. Tilapäistä palveluasumista voidaan käyttää myös lakisääteisen omaishoidon vapaan järjestämiseen. Palvelun toteuttamistavat Palvelusetelituottajat voivat tarjota palvelua - jatkuvaan tehostettuun palveluasumiseen - tilapäiseen tehostettuun palveluasumiseen. Palvelusetelillä tuotettava palvelu on AVL:n 130 a :n mukaista verotonta sosiaalihuollon ja terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myyntiä. Palveluntuottaja laskuttaa asiakasta palvelusetelin arvon ylittävältä osalta. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan antamasta hoivaan ja hoitoon kohdistuvasta palvelusetelin suuruisen summan. 2. Palvelukuvaus Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikääntyneille henkilöille, joita ovat vanhuuseläkeiän saavuttaneet henkilöt ja joiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä esim. alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi ja/tai muuten pitkäaikaissairaille henkilöille, jotka voivat olla myös nuorempia kuin vanhuuseläkeiän saavuttaneet. Tehostetun palveluasumisen asiakkaat voivat olla keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairaita, psyykkisesti oireilevia ja/tai pitkäaikaissairaita tai turvattomia henkilöitä, jotka tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoivaa, huolenpitoa ja valvontaa, mutta eivät tarvitse sairaalahoitoa. Kunnan viranomainen tekee asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, jonka perusteella kunta myöntää asiakkaalle oikeuden tehostettuun palveluasumiseen. Asiakas saa muutoksenhakukelpoisen päätöksen palvelun myöntämisestä. Päätöksen jälkeen asiakkaalle voidaan tarjota palveluseteliä yhtenä tapana palvelun hankkimiseksi. Seuraavat tilanteet estävät palvelusetelin myöntämisen asiakkaalle: 1) Asiakas haluaa kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. (6, laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009) 2) Asiakas tai hänen omaisensa/läheisensä ei ole kykeneväinen ottamaan vastuuta palvelusetelillä hankittavasta palvelusta. 3

4 3) Asiakas ei täytä palvelusetelin käytölle vaadittua palvelutarvetta (6, laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 ja 7, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2008). Palvelun yleiset laatuvaatimukset Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukainen. Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatuvaatimuksensa sekä keskeiset laatutavoitteensa suhteessa tarjottavaan palveluun ja toimintaansa nähden. Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma, joka sisältää toiminta-ajatuksen ja toimintasuunnitelman. Palveluntuottajan tulee ottaa toiminnassaan huomioon asiakkaiden olosuhteet, yksilölliset tarpeet ja toimintakyky sekä ikä. Palveluntuottajan tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyjä ja voimassa olevia hoitoa sekä palvelua koskevia suosituksia. Palvelukodin tulee olla kodinomainen ja viihtyisä ja siellä toiminnan ja hoivan toteuttamisesta tulee vastata ammattitaitoinen ja riittävästi mitoitettu henkilökunta. Hoidon tulee olla asukkaiden toimintakykyä edistävää tai vähintään toimintakykyä ylläpitävää. Palveluasumisessa tuetaan ja edistetään asukkaan hyvinvointia, turvallisuutta ja hyvää elämänlaatua sekä huolehditaan asukkaiden pitkäaikaissairauksien hoidosta, seurannasta ja arvioinnista. Asukkaan on saatava asua palvelukodissa pääsääntöisesti elämänsä loppuun asti ja palveluun kuuluu myös saattohoidon järjestäminen. Palvelun tulee täyttää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä hyvään kohteluun. Palvelukodissa asumisen ja hoidon on perustuttava asukkaan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka perustuu asukkaan palveluntarpeen ja toimintakyvyn arviointiin. Suunnitelma tehdään yhteistyössä asukkaan, omaisten tai asianhoitajan ja palveluntuottajan kesken. Suunnitelmassa määritellään asukkaan hoidon, asumisen ja toimintakyvyn tavoitteet, keinot sekä miten tilannetta arvioidaan. Asukkaan mielipiteet ja toiveet otetaan huomioon ja kirjataan suunnitelmaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään aina asukkaan hoidontarpeen ja toimintakyvyn muuttuessa ja vähintään kuuden (6) kuukauden välein. Palveluntuottajan tulee laatia kirjallinen vuosisuunnitelma ja kuukausi- tai viikkoohjelmat palvelukodin viriketoiminnasta ja tapahtumista sekä asukkaiden toimintakykyä tukevasta toiminnasta. Em. suunnitelmat tulee olla kaikkien nähtävillä ja niitä tulee toteuttaa. Toiminnassa tulee huomioida asukkaiden yksilölliset tarpeet. Toiminnan tulee olla asukkaan voimavaroja arvostavaa, toimintakykyä edistävää ja tukevaa ja sen tulee mahdollistaa asukkaan omannäköisen elämän eläminen. Palvelukodissa toiminta on toteutettava siten, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselli- 4

5 seksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalisia suhteitaan sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Asukkaan itsemääräämisoikeus korostuu ja hänen omaa elämänrytmiään ja - tapojaan arvostetaan ja kunnioitetaan palvelukodin arjessa. Asukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua palvelukodin askareisiin ja päivittäisiin toimintoihin omassa asumisyhteisössään omien voimavarojen ja kiinnostuksensa mukaan. Palvelukodissa asukkaiden omaisia ja läheisiä rohkaistaan ylläpitämään yhteyksiä asukkaisiin, kannustetaan osallistumaan läheisensä hoitoon ja palvelukodin toimintaan. Palvelukodissa järjestetään myös tilaisuuksia asukkaiden omaisille (esim. omaistenillat). Palveluntuottajan tulee järjestää toiminnallisia ryhmiä vähintään arkipäivisin. Asukkaille tulee järjestää myös heidän tarpeilleen soveltuvia liikuntaryhmiä ja esim. hengellisiä tilaisuuksia. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ulkoiluun ja liikuntaan. Asukkailla tulee olla mahdollisuus heidän toiveidensa ja aikaisempien tottumustensa mukaiseen ulkoiluun päivittäin tarpeen mukaisesti avustettuna. Palveluntuottajan tulee seurata ja kirjata asukkaan tietoihin, miten ja kuinka paljon asukas ulkoilee ja osallistuu ja viriketoimintaan. Palvelukodin tulee vastata asukkaiden perushoidollisiin ja sairaanhoidollisiin tarpeisiin ja asukkaiden hygieniasta huolehditaan kokonaisvaltaisesti. Asukkaiden terveydentilaa sekä hoitotyön ja lääkehoidontoteutumista ja vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida sekä ne kirjata asukkaan tietoihin. Henkilöstö ja osaaminen Palveluntuottajalla tulee olla palvelukodissa määrällisesti ja rakenteellisesti riittävästi henkilökuntaa suhteessa tuotettavaan palveluun. Asumisyksikön henkilöstöllä tulee olla asukkaiden hoivan tarpeen edellyttämä koulutus, ammattitaito, osaaminen ja motivaatio. Hoitohenkilöstöllä tulee olla myös riittävä koulutus ja perehtyneisyys esim. muistisairaiden hoidon erityispiirteisiin ja käytöshäiriöiden lääkkeettömään hoitoon. Jokaisessa työvuorossa tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen omaavia työntekijöitä, joilla on palvelukodin lääkehoitosuunnitelman mukainen voimassa oleva lääkelupa. Henkilöstön mitoituksen ja rakenteen lähtökohtana on asukkaiden fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä palvelun- ja hoivan tarve. Asukkaiden tarpeet tulee turvata kaikkina vuorokauden aikoina, tämä tulee huomioida myös työvuorosuunnittelussa, jotta riittävä hoitotyön ja lääkehoidon osaaminen turvataan vuorokauden kaikkina aikoina. 5

6 Hoitajamitoitukseen lasketaan palvelukodin sosiaali- ja terveysalan koulutetut henkilöt siltä osin kuin he tosiasiallisesti osallistuvat hoitotyöhön. Palveluntuottajalla on hoitotyön mitoitukseen laskettavien sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden lisäksi avustavaa henkilökuntaa. Hoiva-avustaja voidaan lukea mukaan hoitohenkilöstömitoitukseen siltä osin kuin hän aidosti osallistuu asukkaiden hoitotyöhön alapuolella mainittujen suositusten ja ohjeiden mukaisesti. Henkilöstön määrää ja mitoitusta laskettaessa noudatetaan Ikäihmisten palveluja koskevaa laatusuositusta (STM 2013:11) sekä Valviran ja Aluehallintovirastojen tekemää valvontaohjelmaa, joka perustuu STM:n laatusuosituksiin sekä aluehallintoviraston palvelukodille myöntämän toimiluvan mukaista henkilöstömitoitusta. Palveluntuottaja on velvollinen nostamaan henkilöstömitoitusta poikkeustilanteissa mm. epidemia-aikoina, asukkaiden hoitoisuuden lisääntyessä tai saattohoitotilanteissa. Henkilöstön tehtävärakenteen suunnittelussa on noudatettava Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain 272/2005 ja asetuksen 608/2005 määrittelemiä kelpoisuusvaatimuksia sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/1994 vaatimuksia. Palveluntuottajan tulee edellyttää terveydenhuollon koulutetun henkilöstönsä rekisteröitymistä Valviran ylläpitämään ammattihenkilöstön rekisteriin. Palvelukodissa tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka työskentelee yksikössä vähintään arkipäivinä maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti klo välisenä aikana. Vastuuhenkilöllä on oltava ylempi sosiaali- tai terveysalan korkeakoulututkinto tai sosiaali- tai terveysalan korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto sekä vähintään kahden (2) vuoden työkokemus vanhustyöstä ja kokemusta/koulutusta esimiestyöstä. Palvelukodissa sairaanhoitajien määrän tulee olla vähintään 10 % aluehallintoviraston tai Valviran vahvistamasta asumispalveluyksikön hoitohenkilökunnasta. Sairaanhoitaja on työssä palvelukodissa ja hänen palvelunsa ja asiantuntijuutensa tulee olla käytettävissä arkisin vähintään 7 h. Sairaanhoitaja toimii asiantuntijana sairaanhoidollisissa asioissa myös tiimin muille jäsenille. Sairaanhoitaja resurssin tulee olla sopivassa suhteessa asukkaiden hoitoisuuteen ja palvelukodin sairaanhoidollisiin tarpeisiin sekä vuorokausirytmiin. Hoitotehtävissä toimivien työntekijöiden on täytettävä vähintään joko sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tai lähihoitajan tai perushoitajan pätevyys. Riippuen opintojen painotuksista myös sosionomin tai geronomin pätevyys voidaan hyväksyä. Työntekijöiden tulee olla ominaisuuksiltaan asiakaspalveluhenkisiä, luotettavia ja tehtäviinsä hyvin perehdytettyjä. Työntekijöiden on pystyttävä asioimaan sujuvasti suomen kielellä ja hallittava tarvittava ammattisanasto suomeksi. 6

7 Henkilökunnan osaamisen on oltava asukkaiden hoidon ja avuntarpeen sekä riittävän harrastetoiminnan toteuttamisen edellyttämällä tasolla. Hoitohenkilökunnassa on oltava riittävästi täydennyskoulutuksen saaneita työntekijöitä, jotta esimerkiksi muistija depressiotestit sekä muut palvelukuvauksen mukaiset hoitotyön tehtävät, myös saattohoito, pystytään toteuttamaan. Palveluntuottaja huolehtii henkilökuntansa lisä- ja täydennyskoulutuksesta lakisääteisen täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti. Palveluntuottajalla on kirjallinen koulutussuunnitelma henkilöstönsä kehittämiseksi. Koulutussuunnitelmassa on huomioitu palvelukodissa tarvittava erityisosaaminen esimerkiksi vanhustyö, muistisairaiden hoitotyö, psykogeriatrinen hoitotyö, lääkehoidon osaaminen, ensiapu jne. Henkilöstön poissaolot (kuten loma-ajat, työntekijän vaihtumiset, äkilliset sairausyms. lomat) eivät ole peruste alittaa hoitohenkilökuntamitoitusta. Palveluntuottajalla tulee olla varahenkilösuunnitelma henkilöstön saannin turvaamisesta poikkeavissa tilanteissa, jotta häiriötön toiminta voidaan varmistaa. Opiskelijat voivat toimia tilapäisesti ammattihenkilöstön työtehtävissä, mikäli heillä on niissä riittävä määrä opintoja suoritettuna. Opiskelijat työskentelevät aina palvelukodin johdon valvonnan alaisena. Laillistettuihin terveydenhuollon ammatteihin opiskeleva voi tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa (140 op.) kyseiseen ammattiin johtavista opinnoista ja hänellä on hyväksytyt suoritukset sekä lääkehoidosta että lääkelaskuista. Sairaanhoidon opiskelijat voivat toimia lähi- ja perushoitajan sijaisuuksissa, kun he ovat suorittaneet vähintään 60 opintopistettä ja työssä oppimisen harjoittelujaksot terveydenhuoltoalan kohteessa. Lisäksi tulee olla hyväksytysti suoritetut lääkehoidon ja lääkelaskujen opinnot. Lähihoitajaopiskelija voi toimia lähi- ja perushoitajan sijaisena kun hän on suorittanut kasvun tukemisen ja hoito- ja huolenpidon opinnot sekä hyväksytysti lääkehoidon ja lääkelaskujen opinnot. Keittiö, -siivous ja kokonaan hallintotyötä tekevää henkilöstöä ei lasketa hoitajamitoitukseen. Asukkaalle tulee nimetä oma- tai vastuuhoitaja ja tästä tulee informoida asukasta ja hänen omaisiaan. Vastuuhoitaja vastaa asukkaan hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta ja pitää yhteyttä Asukkaan omaisiin tai asianhoitajiin. Tilat, välineet ja laitteet Palveluntuottajan on huolehdittava, että palvelukodissa tilat ja varusteet ovat asukkaiden hoitoon soveltuvia. Tiloissa tulee voida liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti. Asukkaille tarkoitettuihin tiloihin pääsy on mahdollista apuvälineiden avulla tai avustettuna, ja tilat on ikäihmisille tarkoituksenmukaisesti varustettuja ja mahdolli- 7

8 simman esteettömiä. Palveluntuottajan palvelukodin tilojen tulee vastata Aluehallintoviraston tai Valviran myöntämää toimilupaa. Palveluntuottaja vastaa omalla kustannuksellaan, että asukashuoneissa on korkeussäädettävä hoivasänky, patja, vaatekaappi, yöpöytä ja lukittava säilytystila sekä verhot ja vuodetekstiilit (liinavaatteet, peitto, tyyny). Sängyissä on tarpeen mukaan käytettävissä nousutuki sekä laidat. Laidat ovat nostettavissa ja laskettavissa. Palveluntuottaja vastaa kustannuksellaan asukkaiden yhteiskäytössä olevien apuvälineiden sekä henkilökunnan ergonomiaan ja työturvallisuuden parantamiseen liittyvien välineiden hankinnasta. Palveluntuottajalla tulee olla varattuna riittävä määrä yleisiä apuvälineitä yksikön asukasmäärää kohden (esimerkkejä apuvälineistä: pyörätuoli, pyörällinen suihkutuoli, pesulavetti, nousutuki, tukikahva, säädettävä sänky, WC-koroke, henkilösiirron ja noston apuvälineet) niissä tilanteissa, jolloin niitä ei myönnetä asukaskohtaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen perustella. Palveluntuottajan itse hankkimien apuvälineiden huolto- ja puhdistusvastuu on palveluntuottajalla. Apuvälineiden laadun ja määrän tulee olla asukkaiden toimintakykyä ja hoitoisuutta vastaava. Palveluntuottaja ohjaa ja neuvoo asukasta apuvälineiden käytössä ja tarvittaessa ohjaa niiden hankinnassa, sekä huolehtii, että apuvälineet ovat toimivia ja turvallisia. Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta tulee olla kunnossapito- ja hygieniasuunnitelmat. Palveluntuottaja nimeää tähän vastuuhenkilön ja vastaa kustannuksista. Asukkaalle ja hänen läheisilleen ja omaisilleen on aina annettava mahdollisuus tutustua palvelukotiin ennen muuttopäätöstä. Asukkaalla on mahdollisuus kalustaa huoneensa kokonaan tai osittain omilla kalusteilla. Palveluntuottaja avustaa tarvittaessa asukasta huoneen kalustamisessa asukkaan muuttaessa palvelukotiin. Palveluntuottajalla on mahdollisuuksien mukaan tarjolla asuntoja myös pariskunnille. Omaisen on mahdollista tarvittaessa yöpyä palvelukodissa (esim. saattohoito) asukkaan kanssa samassa huoneessa. Palveluntuottaja voi periä omaiselta kohtuullisen maksun yöpymisestä sekä tarjoamistaan aterioista. Palvelukodissa on asukkaiden käyttöön yhteisiä tiloja ruokailua ja oleskelua varten. Turvallisuus ja laadunhallinta Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että palvelussa ja toiminnassa noudatetaan kaikilta osin sitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja että palvelu on tarjouspyyntöasiakirjojen ja palveluntuottajan tarjouksen mukainen koko sopimuskauden ajan. Palvelukodissa tulee olla ympärivuorokautinen hoitajakutsu- tai turvapuhelinjärjestelmä tai muu vastaava asukkaiden käytettävissä oleva kutsujärjestelmä sekä kulunvalvonta. 8

9 Palvelukodilla on oltava pelastusviranomaisten hyväksymä palo- ja pelastussuunnitelma sekä turvallisuussuunnitelma. Henkilökunnan ja asukkaiden palo- ja pelastautumisharjoitukset pidetään säännöllisesti. Palveluntuottajalla on oltava ohjeet menettelytavoista esimerkiksi huonomuistisen asukkaan turvallisuuden varmistamisesta, asukkaan liikkumisvapauden rajoittamisesta sekä toimimisesta muissa, kuten evakuointi-, ensiapu-, väkivalta- ja kadonneen asukkaan etsintätilanteissa. Palvelukodin henkilökunnan tulee harjoitella poikkeustilanteissa toimimista säännöllisesti. Harjoitukset ja korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan. Palvelukodissa on oltava ajan tasalla olevat omavalvonta- ja lääkehoitosuunnitelmat. Omavalvonnasta ja lääkehoidosta vastaavat henkilöt tulee nimetä siten kuin laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja STM:n ohjeen mukainen lääkehoitosuunnitelma edellyttävät. Palvelukodissa tulee olla kirjallinen suunnitelma ja ohjeistus erilaisten asukkaaseen kohdistuvien rajoitustoimien (esimerkiksi: ulko-ovien lukitseminen, asukkaan sitominen kiinni tuoliin tai sänkyyn) käytöstä. Niihin tulee olla aina lääkärin päätös tai lausunto, joka on kirjattava asukkaan dokumentteihin. Rajoitustoimenpiteiden aikana on huolehdittava asukkaan valvonnasta ja turvallisuudesta. Palvelukodissa tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita kuten Käypä hoito -suosituksia sekä muita Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeita. Palveluntuottaja tulee määritellä henkilöstön vastuut ja valtuudet (tehtävänkuvat) kirjallisesti. Palveluntuottajalla on oltava asiakaspalautejärjestelmä, jolla palveluntuottaja kerää asiakaspalautetta asukkailta ja omaisilta vuosittain. Palaute dokumentoidaan ja sitä hyödynnetään palvelukodin toiminnan kehittämisessä. Palveluntuottajalla tulee olla kiinteistöä ja irtaimistoa sekä omaa toimintaansa koskeva, kattava ja voimassaoleva vakuutus. Palveluntuottajalla on vastuuvakuutus, joka korvaa kolmannelle osapuolelle aiheutettuja henkilö ja esinevahinkoja. Palveluntuottaja huolehtii myös oman henkilökuntansa ja omaisuutensa lakisääteisistä työnantajavelvollisuuksista. Lääkehoitoa tulee toteuttaa palvelukodin lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Palveluntuottajan työntekijöillä on oltava ajantasaiset, kirjalliset ja työntekijäkohtaiset luvat ja valmiudet sekä osaaminen lääkehoidon toteuttamiseen. Palveluntuottajan on varmistettava henkilökunnan lääkehoidon osaaminen 3 5 vuoden välein suoritettavilla lääkehoidon osaamisenvarmistamistenteillä. Henkilöstön lääkehoidon osaamisesta ja myönnetyistä luvista on palvelutuottajalla oltava ajan tasalla oleva luettelo. 9

10 Palveluntuottaja avustaa tarvittaessa veloituksetta asukkaiden apteekkiasioiden hoitamisessa ja reseptien uusimisessa. Lääkejakelusta ei saa aiheutua lisäkuluja asukkaalle. Palveluntuottaja vastaa kustannuksellaan laboratorionäytteiden ottamisesta ja näytteiden ottamiseen liittyvästä välineistöstä sekä näytteiden kuljettamisesta analysoitavaksi ja kuljetuskustannuksista. Palveluntuottaja vastaa palvelukodin yleisistä asukkaiden käyttöön tarkoitetuista, hoito- ja kulutustarvikkeiden hankinnoista kustannuksellaan (esim. peseytymistuotteet, perusihovoiteet, stetoskoopit, verenpainemittarit, painon punnitsemislaitteet, wc- ja talouspaperit, suoniverinäytteenottovälineet). Asukkaiden henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja lyhytaikaiseen hoitoon liittyvät hoitotarvikkeet asukkaat kustantavat itse. Palveluntuottaja huolehtii asukkaiden tai asukkaiden asioidenhoitajan kanssa siitä, että asukas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet (esim. Kela) ja että etuudet ovat ajan tasalla. Lääkäripalvelut Kunta vastaa asukkaiden lääkäripalvelunjärjestämisestä tuottamalla niitä itse, ostopalveluna tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Palvelukodin asukkaat ovat julkisen terveydenhuollon piirissä samoin perustein kuin kotona asuvat henkilöt. Asukkaan lääkäripalvelut hankitaan omalta terveysasemalta, jos palvelukoti sijaitsee asukkaan kotikunnassa. Jos palvelukoti sijaitsee toisessa kunnassa, on asukkaalla oikeus valita lääkäripalvelut ko. kunnan terveysasemalta (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Palveluntuottaja avustaa asukasta tarvittaessa tekemään tarvittavat ilmoitukset terveysaseman vaihdosta ja valinnasta. Erityistilanteissa asukkaan lääkäripalvelut voidaan järjestää asukkaan kotikunnan antamalla maksusitoumuksella. Mikäli palveluntuottaja tarjoaa yksityistä lääkäripalvelua, asukkailla on oikeus valita tämä palvelu ja maksaa se itse. Palveluntuottaja vastaa asukkaiden kuljetusjärjestelyistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Asiakas vastaa kuljetuskustannuksista. Jos palveluntuottaja huolehtii saattajasta, se voi veloittaa saattajan kustannukset asukkaalta. Ateriat Palveluntuottaja noudattaa ruokahuollossa valtakunnallista ikäihmisten ravintosuositusta. Palveluntuottajalla tulee olla suunnitelma siitä, miten asukkaiden ravitsemuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan. Ruokalistat laaditaan ennakkoon ja ne tulee olla asukkaiden ja omaisten nähtävillä. Asukkaat voivat osallistua ruokalistojen suunniteluun. 10

11 Palveluntuottaja ottaa huomioon ravitsemusterapian, ruokapalvelun sekä hoito- ja lääketieteen näkökulmat. Aterioiden suunnittelussa varmistetaan asukkaan riittävä ravinnon saanti, ravinnon monipuolisuus ja terveellisyys. Asukkaiden mahdolliset sairaudet otetaan huomioon. Ateriat ovat ikäihmisten makutottumuksia vastaavia ja maittavia. Asukkaiden riittävä nesteiden ja ravinnon saanti on turvattava. Asukkailla on oltava mahdollisuus erikoisruokavalioihin. Vuorokautiseen ateriapäivään kuuluvat aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi ja välipala, päivällinen sekä iltapala. Lisäksi tulee huomioida asukkaiden mahdolliset lisätarpeet muille välipaloille vuorokauden eri aikoina. Asukkaiden yöpaasto saa olla korkeintaan 11 tuntia. Palvelukodissa seurataan asukkaiden ravitsemustilaa ja painon kehitystä (painoindeksi). Painoa seurataan vähintään 3 kk:n välein ja se tulee dokumentoida. Asukkailla on mahdollisuus päivittäiseen ruokailuun yhteisissä tiloissa. Tarvittaessa ruoka tarjoillaan asukkaiden omaan huoneeseen. Asukkaita avustetaan ruokailussa. Ruoan kanssa tekemisissä olevalla henkilökunnalla on oltava riittävää osaamista ruuan valmistuksesta ja elintarvikelain edellyttämä hygieniapassi. Palveluntuottajalla on oltava ohjeistus hygieniasta (mm. käsihygienia), sekä hyväksytty elintarvikehuollon omavalvontasuunnitelma. Suunnitelma tulee olla nähtävillä palvelukodissa. Tukipalvelut Tukipalveluun kuuluvat pyykki- ja siivoushuolto sekä ympärivuorokautinen hoitajakutsu- tai turvapuhelinjärjestelmä tai muu vastaava kutsujärjestelmä, jolla henkilökunta on tavoitettavissa ympärivuorokauden asukkaan kunnosta riippumatta. Palveluntuottaja vastaa palvelukodin ja asukkaiden tekstiilien (esim. liinavaatteet, käyttövaatteet, matot, verhot jne.) pesusta. Palveluntuottaja nimikoi tarvittaessa asukkaiden liina- ja käyttövaatteet. Palveluntuottaja huolehtii asukashuoneiden päivittäisestä siisteydestä laatimansa siivoussuunnitelman mukaan. Siivoussuunnitelmassa määritellään tilojen puhtaustaso, henkilökunnan vastuut, tehtävät ja aikataulut. Siivoukseen kuuluvat ylläpito- ja viikkosiivous sekä vuosittainen suursiivous. Asukashuoneen viikkosiivous sisältää mm. imuroinin, lattioiden kosteapyyhinnän, mattojen tuuletuksen, hygieniatilojen perussiivouksen sekä asunnon yleisestä järjestyksestä huolehtimisen. Suursiivous tehdään kerran vuodessa ja siihen kuuluvat perusteellinen asukashuoneen siivous sekä kaappien ja parveketilan puhdistus ja järjestäminen sekä ikkunoiden ja parvekelasien pesu. Asukkaat voivat osallistua toimintakykynsä mukaisesti siivoukseen. Palveluntuottaja vastaa muuttosiivouksen toteutuksesta ja kustannuksista asukasvaihtojen yhteydessä. 11

12 Asukkaan on voitava asua palvelukodissa elämänsä loppuun saakka, ellei hänen hoitonsa tai terveydentilansa vaadi sairaalahoitoa. Asukkaalla tulee olla mahdollisuus esittää oma hoitotahtonsa, joka käsittää asukkaan omat toiveet ennen kuolemaa. Hoitotahto tulee kirjata asukkaan asiakirjoihin. Palveluntuottajalla tulee olla kirjalliset saattohoito-ohjeet sekä ohjeet vainajan laitosta. Henkilökunta toimii osaavasti ja arvostavasti saattohoitotilanteissa. Myös asukkaan omaiset ja läheiset on huomioitava saattohoitotilanteissa. Asukkaan raha-asioiden hoidosta vastaa asukas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja tai yleinen edunvalvoja. Palveluntuottaja avustaa tarvittaessa asukasta edunvalvonnan järjestämisessä. Palvelukodilla tulee olla kirjallinen ohje asukkaan rahavarojen (käyttövarojen) säilytyksestä ja käytön seurannasta. 3. Asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä Palvelusopimuksen sopimuskausi ja irtisanominen Palvelusopimus voidaan tehdä määräajaksi tai enintään asiakkaan kunnalta saaman palvelusetelin voimassaolon ajaksi. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista sopimukseen merkittynä päättymispäivänä tai se voidaan irtisanoa molemmin puolin. Irtisanomisaika on kaksi (2) viikkoa ja kirjallinen irtisanominen on tehtävä todisteellisesti. Mahdollisesta omavastuuosuuden muuttumisesta tule asiakkaalle ilmoittaa vähintään yhtä (1) kuukautta etukäteen. Palvelun virhe Jos palvelu poikkeaa siitä, mitä edellä kohdassa 2. Palveluasumisen palvelukuvaus on sanottu palvelun sisällöstä ja laadusta, siinä on virhe. Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Palvelussa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on antanut palvelun sisällöstä tai suorituksestaan taikka muista palvelun laatua tai hyväksikäyttöä koskevista seikoista palvelua markkinoitaessa tai muuten ennen sopimuksentekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon. Sama koskee palvelua suoritettaessa annettuja tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon. Palvelussa on niin ikään virhe, jos palveluntuottaja on laiminlyönyt antaa asiakkaalle tiedon sellaisesta seikasta, josta hänen olisi pitänyt olla selvillä ja josta asiakas perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. 12

13 Palvelun viivästyminen Palvelun toteuttamisen aikatauluista sovitaan tilauksessa tai yksilöllisessä palvelusopimuksessa. Palvelu on viivästynyt, jos palvelua ei toteuteta sovitussa aikataulussa. Oikaisu tai hyvitys Palveluntuottajalla on oikeus omalla kustannuksellaan oikaista palvelun virhe ja viivästyksestä aiheutunut haitta, jos se asiakkaan ilmoittaessa virheestä tai viivästymisestä viipymättä tarjoutuu tekemään sen ja asiakas suostuu oikaisuun. Virhe ja viivästystilanteissa asiakkaalla on aina oikeus vaatia palveluntuottajalta sopimuksen täyttämistä. Jollei virhettä tai viivästystä voida oikaista tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas ilmoitti viivästyksestä tai virheestä, on asiakkaalla oikeus saada hyvitystä tai asiakas voi sopia palveluntuottajan kanssa saamatta jääneen palvelun teettämisestä toisella palveluntuottajalla sopimusrikkomuksen tehneen palveluntuottajan kustannuksella. Oikeus pidättyä suorituksen hyväksymisestä Asiakkaalla on palvelussa esiintyneen virheen tai viivästyksen perusteella oikeus pidättyä hyväksymästä palveluntuottajan suoritusta siltä osin, kun palvelua ei ole suoritettu asianmukaisesti. Palvelun tuottajalla on mahdollisuus antaa vastine kunnalle. Jos kunta hyväksyy vastineen, palvelusetelin arvo suoritetaan palveluntuottajalle. Sopimuksen purku Asiakas saa purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa palveluntuottajan virheen tai viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen. Asiakaspalaute ja reklamaatio Asiakkaan tulee ilmoittaa palveluntuottajalle palvelun viivästymisestä tai havaitsemastaan virheestä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun hän havaitsi viivästyksen tai virheen. Palveluntuottajan palveluihin liittyvät reklamaatiot on esitettävä suoraan palveluntuottajalle ja reklamaatiot menevät tiedoksi myös kunnalle. Palautteeseen tulee vastata välittömästi tai kahden (2) viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Vastaus palautteeseen on annettava kunnalle järjestelmän välityksellä sekä asiakkaalle hänen valitsemallaan tai toivomallaan tavalla. Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja kunnalle palautetta palvelun laadusta ja muista palveluun liittyvistä seikoista. Palautetta käytetään palveluntuottajan toiminnan laadun ja asianmukaisuuden arviointiin. Palautteeseen tulee asiakkaan pyynnöstä vastata kahden (2) viikon kuluessa sen saapumisesta. 13

14 Palveluiden sallittu hinnoittelu Palveluntuottaja tekee tarvittaessa asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa kanssa sopimuksen palveluun kuuluvan hoidon toteuttamisen hinnasta ja sisällöstä. Sopimuksessa on eritelty palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut ja velvollisuudet. Asiakkaan omavastuun määrä merkitään asiakkaan sopimukseen. Erimielisyyksien ratkaiseminen Erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla. Sopimusriidoissa tulkinta-apuna käytetään kuluttajariitalautakunnassa muodostunutta aikaisempaa ratkaisukäytäntöä. Jos erimielisyyksiä ei voida ratkaista osapuolten välisillä neuvotteluilla, asiakas voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Jos erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa, kanne voidaan nostaa myös asiakkaan kotipaikkakunnan yleisessä alioikeudessa. Asiakkaan ostamat lisäpalvelut Palveluseteli pitää sisällään hoidon ja huolenpidon palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Muut tarjottavat palvelut asiakas maksaa itse. Hinnanmuutokset Tehostetun palveluasumisen hinnat ovat voimassa vähintään kaksitoista (12) kuukautta palveluntuottajan hyväksymispäätöksestä alkaen. Palveluntuottajan on toimitettava hinnanmuutosilmoitus kirjallisesti vähintään kuutta (6) kuukautta ennen hinnanmuutoksen voimaantuloa kunnalle ja asiakkaalle ja esitettävä kunnalle asianmukainen selvitys kustannusten kehityksestä ja hinnanmuutoksensyistä. 4. Palveluntuottaja Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Raportointi Vaadittavat raportit toimitetaan Tuusulan kunnan määrittelemän aikataulun mukaisesti. Palveluntuottaja sitoutuu toimittamaan kalenterivuosittain kunnalle raportin edellisen vuoden toiminnastaan, joka sisältää yhteystiedot, tiedot henkilökunnan määrästä ja täydennyskoulutuksesta ja asiakkaiden määrästä. Palveluntuottajalla tulee jatkuvasti kerätä asiakaspalautetta. Palveluntuottaja luovuttaa kunnalle tiedot asiakaspalautteista ja reklamaatioista sekä mihin toimenpiteisiin 14

15 reklamaatioiden johdosta on ryhdytty. Palveluntuottaja sitoutuu antamaan tiedot palvelujen piiriin kuuluvasta toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmista. Kunta sitoutuu pitämään salassa liike- ja ammattisalaisuudet. 15