VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

Transkriptio

1 VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Tiivistelmä projektin tuottamista kuvauksista ja linjausehdotuksista

2 Sisällysluettelo 3 Ohjausryhmän hyväksymät arkkitehtuuriperiaatteet 8 Toiminta-arkkitehtuurin tavoitetila, esimerkkejä 19 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitetilaa 2020 ja kehittämistä koskevat kuvaukset ja linjausehdotukset

3 Kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet Toimintaa koskevat periaatteet Tietoa koskevat periaatteet Asiakaslähtöine n kehittäminen Toimintamallit ovat tehokkaita ja vaikuttavia Yhtenäiset toimintatavat, sujuvat org.rajat ylittävät palveluketjut Palvelutoiminta on turvallista ja laadukasta Tieto kirjataan vain kertaalleen ja hyödynnetään eri käyttötarkoituksiin Asiakastietojen saatavuus varmistetaan Arkkitehtuuriperiaatteet Asiakaan pääsy sähköisiin palveluihin ja tietoihinsa Tietojärjestelmät palvelevat ja helpottavat ammattihenkilöst ön työtä Yhtenäiset ja yhteentoimivat tietojärjestelmäratkaisut. Vältetään päällekkäisyyksiä. Tietojärjestelmä -kokonaisuus on modulaarinen ja joustava Tietojärjestelmien toteutuksessa hyödynnetään markkinoita Järjestelmäkokonai suus tukee monikanavaisuutta Tietojärjestelmien tulee tukea päätöksentekoa ja palveluiden laadun varmistamista Kokonaisuus hyödyntää organisaatioide n yleisiä ICTratkaisuja Arkkitehtuurissa noudatetaan ja hyödynnetään kansallisia linjauksia ja tietojärjestelmäpalvelui ta Kansainväliset ja kansalliset standardit ja yhteentoimivuude n määritykset Toimivaksi osoitettu teknologia Tietojärjestelmiä ja teknologiaa koskevat periaatteet

4 Toimintaa ja tietoa koskevat periaatteet 1/2 Kokonaisuutta kehitetään asiakaslähtöisesti, asiakasta osallistaen Palvelutoiminnan kehittämistä sekä sitä tukevaa tiedonhallintaa ja tietoteknisiä ratkaisuja suunnitellaan ensisijassa asiakkaan ja asiakasprosessien tarpeista lähtien. Asiakkaiden näkemyksiä hyödynnetään myös palveluiden kehittämisessä. Kansalaisten omaa aktiivisuutta oman hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien hoidossa tulee lisätä. Tämän mahdollistamiseksi kansalaisella tulee olla joustava pääsy häntä koskeviin tietoihin, lisäksi sähköisellä asioinnilla tuetaan mm. omahoitoa ja hoitoon hakeutumista. Toimintatavat ovat yhtenäisiä ja organisaatiorajat ylittävät palveluketjut sujuvia Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamallit perustuvat toimialan hyviin käytäntöihin ja suosituksiin. Parhaat käytännöt pyritään tunnistamaan ja ottamaan käyttöön alueellisesti huomioiden kuitenkin organisaatioiden ja toiminnan erityispiirteet. Hallinnolliset (organisaatiot ja yksiköt) tai ammattiryhmärajat ylittävien palveluketjujen sujuvuus tulee toteuttaa sopimalla toimintaprosessit ja varmistamalla tietojen saatavuus. Yhteisten tietojärjestelmien käyttöön liittyvien toimintatapojen tulee olla yhdenmukaisia. Palvelutoiminta on turvallista ja laadukasta Asiakkaat ja potilaat saavat tarvitseman palvelun ja oikean hoidon. Organisaatioissa varmistetaan hoidon turvallisuus, ja organisaatioilla tulee olla suunnitelma palveluiden toteutuneen laadun ja turvallisuuden seuraamiseksi, sekä poikkeamiin puuttumiseksi. Tietojen saatavuus mahdollistaa laadukkaan ja turvallisen toiminnan, tietojärjestelmäratkaisut toimivat tukena tämän varmistamisessa.

5 Toimintaa ja tietoa koskevat periaatteet 2/2 Toimintamallit ovat tehokkaita ja vaikuttavia Toiminnassa luovutaan tarpeettoimista työvaiheista ja asiakkaiden odotuttamisesta ja siirtelystä. Asiakasta ei käytetä ensisijaisena tiedon välittäjänä eri palveluntuottajien ja prosessin vaiheiden kesken.sovittujen toimintamallien ja niitä tukevien tietojärjestelmien avulla voidaan optimoida resurssien käyttöä. Tämä mahdollistaa palveluiden tarkoituksenmukaisen kohdentamisen, ja niiden tuottamisen kustannustehokkaasti. Tällä voidaan parantaa hoidon ja palvelun vaikuttavuutta. Asiakasta ja palveluita koskeva tieto kirjataan vain kertaalleen, tietoa hyödynnetään eri käyttötarkoituksiin tietosuojasäädökset huomioiden Ammattilaisia ja asiakkaita ei rasiteta saman tiedon moninkertaisella tai olemassaolevan tiedon uudelleen kirjaamisella. Asiakas- ja hoitoprosesseissa syntyvää tietoa tulee voida hyödyntää lainsäädännön sallimissa rajoissa myös muihin käyttötarkoituksiin (johtaminen, laskutus, raportointi, tilastointi). Asiakastietojen saatavuus varmistetaan Asiakkaan tai potilaan asiaa hoitavalla ammattilaisella tulee olla mahdollisuus saada riittävän nopeasti käyttöönsä kaikki asian hoitamiseksi tai palvelun tuottamiseksi tarvittavat ajantasaiset tiedot. Tämä koskee myös tilanteita joissa palvelun tuottamisesta vastaa yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuottaja. Asiakkailla tulee olla oikeus kieltää yksittäisten tietojen käyttö. Asiakas- ja potilastieto tulee voida esittää käyttäjän roolin sekä palvelun vaiheen mukaisesti. Asiakas/hoitosuhde tai muu asiallinen käyttöyhteys tulee todentaa joko etukäteen tai jälkikäteisseurannalla.

6 Tietojärjestelmäratkaisuja ja teknologiaa koskevat periaatteet 1/2 Asiakkaalla on pääsy tietoihinsa ja sähköisen asioinnin palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta Tietojärjestelmät palvelevat ja helpottavat ammattihenkilöstön työtä Tietojärjestelmäratkaisut ovat yhtenäisiä ja yhteentoimivia. Päällekkäisiä ratkaisuja vältetään. Tietojärjestelmäkokonaisuus on modulaarinen ja joustava Tietojärjestelmien toteutuksessa hyödynnetään markkinoita Sähköisellä asioinnilla tuetaan omahoitoa ja osallistumista omaan hoito-/palveluprosessin suunnitteluun ja läpivientiin. Sähköiset palvelut tarjotaan asiakkaille käyttäjäystävällisesti luontevissa asiointikanavissa. Tietojärjestelmäratkaisujen (yksittäisten sovellusten sekä niiden muodostaman kokonaisuuden) hyvä käytettävyys tulee varmistaa ja niiden tulee sujuvoittaa ammattilaisten työtä. Ratkaisujen tulee tukea myös moniammatillista yhteistyötä palvelun toteuttamisessa. Tietojärjestelmäratkaisut ovat yhteentoimivia ja niitä kehitetään laajapohjaisessa yhteistyössä. Ratkaisujen kehittämisessä ja ylläpidossa vältetään päällekkäistä työtä sekä pyritään nykyistä yhtenäisempiin tietojärjestelmäratkaisuihin. Kansallisen infrastruktuurin ja yhteentoimivuuden määritysten avulla varmistetaan organisaatio- ja aluerajat ylittävä tiedonkulku. Tietojärjestelmäkokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu modulaarisesti. Avoimuuden ja yhteentoimivuuden yhteiset vaatimukset täyttäviä tietojärjestelmäpalveluita voidaan kehittää ja hankkia tarkoituksenmukaisissa osissa hyödyntäen markkinoilla olevaa osaamista. Ratkaisuissa pyritään hallinnollisista rajoista riippumattomiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat organisaatiorakenteissa tapahtuvat muutokset. Järjestelmäratkaisuissa on pyrittävä mahdollisimman hyvään muunneltavuuteen/konfiguroitavuuteen, joka mahdollistaa järjestelmäratkaisujen mukauttamisen muuttuvan toiminnan tarpeisiin. Käyttäjäorganisaatiot osallistuvat IT-ratkaisujen kehittämistyön ohjaamiseen, mutta varsinainen kehittäminen, toteutus ja tähän liittyvistä liiketoimintariskeistä vastaaminen on pääosin toimittajien vastuulla. Keskeisimmissä IT-ratkaisuissa ja -palveluissa suositaan valmisohjelmistoja ja ne hankitaan markkinoilta. Yhteisesti määritellyllä arkkitehtuurilla, avoimuuden ja yhteentoimivuuden vaatimuksilla ja julkisilla hankintamenettelyillä luodaan tervettä kilpailua ja edistetään IT-markkinoiden kehittymistä.

7 Tietojärjestelmäratkaisuja ja teknologiaa koskevat periaatteet 2/2 Kokonaisuus hyödyntää organisaatioiden yleisiä ICT-ratkaisuja Järjestelmäkokonaisuus tukee monikanavaisuutta Tietojärjestelmien tulee tukea päätöksentekoa ja palveluiden laadun varmistamista Arkkitehtuurissa noudatetaan ja hyödynnetään kansallisia linjauksia ja tietojärjestelmäpalveluita Arkkitehtuurissa noudatetaan ja hyödynnetään kansainvälisiä ja kansallisia standardeja ja yhteentoimivuuden määrityksiä Palveluissa hyödynnetään alueiden tai organisaation yhteisiä toimialariippumattomia ICT-ratkaisuja ja tukipalveluita - esim. sähköisen asioinnin alusta, käyttöoikeuksien ja valtuuksien hallinta. Toimialariippuvia toteutuksia vältetään. Toiminnallisuuksien tulee olla käytettävissä tarveperusteisesti myös monikanavaisesti. Palveluja tulee pystyä käyttämään erilaisiin käyttöympäristöihin suunnitelluilta mobiililaitteilta tukien yhtenäistä käyttöliittymäajattelua ja työpöytäratkaisuja. Järjestelmäratkaisuihin sisältyvät analysointiominaisuudet ja päätöksenteon tuen toiminnallisuudet ohjaavat suositusten mukaiseen toimintaan, vaikeuttavat virheiden tekemistä, tunnistavat virheet ja estävät niitä toistumasta. Kehittämisessä noudatetaan julkisen hallinnon yhteisiä ja toimialakohtaisia kansallisia arkkitehtuuriperiaatteita ja linjauksia. Kansallisia tietojärjestelmäpalveluita (esim. Kanta, VTJ, VETUMA) hyödynnetään niiden mahdollistamassa laajuudessa. Myös valmistelussa ja kehitteillä olevat ratkaisut (kuten sosiaalihuollon valtakunnalliset palvelut, kansallinen palveluväylä) huomioidaan. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi noudatetaan ensisijassa kansainvälisiä standardeja ja määrityksiä (esim. IHE-yhteentoimivuusprofiilit). Standardien tulee olla vakiintuneita ja laajasti tuettuja. Kansallista tai alueellista/paikallista räätälöintiä vältetään. Ratkaisuissa käytetään jo toimivaksi Ratkaisuissa käytettävien teknologioiden tulee olla sellaisessa elinkaaren osoitettua teknologiaa, joka ei ole elinkaaren vaiheessa, että niille löytyy vielä vuosia tukea. Investoinnit kohdennetaan loppupuolella ensisijassa uusiin teknologioihin, jolla pyritään nopeuttamaan teknistä kehitystä.

8 Toiminta-arkkitehtuurin ylätaso / mitä tavoitellaan? Kansalaisia tuetaan oman/läheisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja terveysongelmien omahoidossa Asiakas voidaan ohjata oikeaan palveluun oikea-aikaisesti Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Apteekit Sosiaalitoimi Yksityinen sektori Kolmas sektori Itsehoito, ennaltaehkäisy Ohjattu itsepalvelu, omahoito Ammattilaisen toteuttama palvelu Monikanavaista asiointia, ennaltaehkäisyä ja omahoitoa tukevat sähköiset palvelut saatavilla Moniammatillinen, saumaton yhteistyö Asiakasta ja palveluita koskevat tiedot helposti ja turvallisesti saatavissa

9 Tietojärjestelmäratkaisuilla tiedonkululla tulisi erityisesti tukea palveluiden suurkuluttajien hallinnolliset rajat ylittävien asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien suunnittelua, koordinointia ja toteuttamista Sos. Asumispalvelut+PTH+ESH+Mielenterveys PTH+ESH Kotipalvelut,hoivakoti,palveluasuminen,PTH,ESH Lähde: Oulun kaupunki

10 Esimerkkejä 1) 2) Seuraavat kalvot

11 Tiedot epalvelut Sotepalveluntuottaja Asiakas Ei riskiä, matala riski Hakeutuminen ja ohjaus: toimintamallikuvaus Oman terveyden edistäminen palvelutarpeen tunnistaminen Itsehoito + tarvearvio 3 Kohonnut riski Toteutunut terveysongelma Yksittäisiä terveysongelmia Hoidon toteutus + Episodikanava Ohjattu omahoito + Soitto Ohjaaminen oikeaan palvelukanavaan Terveyshyötykanava Vastaan otto Palvelutarpeen ammattilaisarvio KUVATTU TARKEMMIN SEURAAVASSA Useita terveysriskejä Seulonta/ hyvinvointiherätteet Avuntarpeen itsearviointi, virtuaalinen terveystarkastus epalvelu Omat terveys- ja hyvinvointitiedot Palveluhakemisto Terveys- ja palvelusuunnitelma Yleinen terveystieto Resurssitiedot Hoitosuositukset Potilaskertomus Sosiaalihuollon asiakastiedot 11

12 Palveluun hakeutuminen / ohjaus - tietovirrat Nimi Kuvaus 1: Herätteet Kertyneiden asiakas- ja potilastietojen, sekä kansalaisten omien terveys- ja hyvinvointitietojen pohjalta voidaan lähettää itsearviointipyyntöjä automatisoidusti. Näihin voi sisältyä myös pyyntöjä käydä laboratoriossa tmv. 2: Sähköinen itsearvio 3: Itsehoitoohjeistus 4: Palvelunantajan ja palvelutavan valinta Sähköisessä ristitestissä, avuntarpeen itsearvioinnissa tai virtuaalisessa terveystarkastuksessa hyödynnetään asiakkaan itse tuottamia tietoja ja aiempia asiakas- ja potilastietoja. Arvioinnin tulos taltioidaan kansalaisen omiin terveystietoihin Mikäli riskiä ei ole tai se on vähäinen voidaan kansalaiselle antaa itsehoito-ohjeistusta Toteutuneen terveysongelman tai kohonneen riskin johdosta kansalainen ohjataan ottamaan yhteyttä palveluantajaan palvelutarpeen kartoittamiseksi. Kansalainen valitsee palveluntarjoajan ja varaa ohjatusti ajan, tai asioi ammattihenkilön kanssa hyödyntämällä kaksisuuntaista turvallista viestinvälitystä. Potilas toimittaa esitietonsa sekä itsearvioinnin tulokset ammattihenkilölle. Mikäli valmiutta sähköiseen asiointiin ei ole voi kansalainen myös soittaa tai mennä suoraan vastaanotolle 5: Palveluntarpeen arviointi ja palvelukanavan valinta Ammattilainen arvioi terveysongelmat ja diagnosoi mahdollisen sairauden ja päättää palvelukanavan. Tiedot tallentuvat asiakas- ja potilastietoihin

13 Tiedot Sähköinen arvioinnin tuki Sotepalveluntuottaja Useita terveysriskejä tai /toteutuneita terveysongelmia Kyllä Ei Ei Asiakas Kyllä Terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelma (Sote) = nyk. terveys- ja hoitosuunnitelma (TH) + hoito- ja palvelusuunnitelma (SOS) Itsehoito + Terveyden kokonaistila Muut palvelukanavat Ohjaaminen oikeaan palvelukanavaan Palvelutarpeen ammattilaisarvio Hoidon tarpeen arviointi ja tavoitteen asettaminen Tutkiminen diagnosointi + Terveys-, hoitoja palvelusuunnitelman laatiminen/ päivittäminen Suunnitelman päivitystarve? Ohjattu omahoito + Suunnitelmaa tukevat palvelut + seuranta ja arviointi Hoito/palveluvastaava koordinoi moniammatillisen tiimin toimintaa Riski/ ongelmat poistuneet? Omien taustatietojen kirjaaminen Päätöksenteon tuki epalvelu Integraatio potilastietojärjestelmään Terveys-, hoitoja palvelusuunnitelma Omat terveys- ja hyvinvointitiedot Hoitosuositukset Resurssitiedot Laatutietokanta Sosiaalihuollon asiakastiedot Potilaskertomus pp.kk.vvvv

14 Nimi 1: Lähtötiedot ja hoitosuositukset 2: Terveys-, hoito- ja palvelusuunnitel ma 3: Suunnitelman toimeenpanon tuki 4: Seuranta ja arviointi Kuvaus Kansalaisen omia terveys- ja hyvinvointitietoja, potilaskertomustietoja ja hoitosuosituksia/ketjuja hyödynnetään terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa. Asiakkaan yksilöllinen terveys- ja hoitosuunnitelma, sekä sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluiden suunnitelma (palvelusuunnitelma) laaditaan asiakkaan kanssa yhdessä ja tallennetaan yhteisessä käytössä olevaan terveyskansioon. Potilaalle tarjottava epalvelu poimii esiin tavoitteet THPS:stä Asiakkaalla / kansalaisella on suunnitelman toteutuksessa sähköisesti hyödynnettävissään kaikki hänestä tallennetut asiakas- ja potilastiedot, sekä laadittu terveys/hoito/palvelusuunnitelma. Suunnitelman toteuttamisen ja seurannan tukena voidaan hyödyntää interaktiivisia mobiilisovelluksia. Esim. tiedot yhdistetään päätöksentukeen ja saadaan muistutteita potilaalle ja ammattilaiselle. Hoitovastaavalla on mahdollisuus seurata suunnitelman toteutumista ja asiakkaalla on mahdollisuus hyödyntää kaksisuuntaista viestinvälitystä hoitovastaavan kanssa kommunikoimiseen suunnitelman toteuttamista koskevissa asioissa Suunnitelman toteuttamisen yhteydessä kirjattuja seurantatietoja ja hoitotuloksia hyödynnetään suunnitelman arvioinnissa (turvallinen viestinvälitys, puhelu, vastaanotto). Hoitotulokset ja seurantatiedot tallennetaan anonymisoituna laatutietokantaan, jonka avulla kehitetään hoitosuosituksia.

15 Kuntoutus ja kotiutuminen: toimintamallin yleiskuva Potilaan omaisten aktivointi Hoito Kuntoutus Kotiuttamisen valmistelu heti alkuvaiheessa. Kotiuttamispäätöksen sujuva toimeenpano Kotona tapahtuvan omaehtoisen kuntoutuksen tarkoituksenmukainen tukeminen tietoteknisillä ratkaisuilla. Esim. potilaan oma näkymä kuntoutussuunnitelmaan. Kuntotuksen varhainen aloitusajankohta Kuntoutusprosessin sovittaminen hoitoprosessin rinnalle Odotusaikojen ja laitoshoidon minimointi Kuntoutussuunnitelma toiminnan keskiössä ja yhteistyön mahdollistajana Kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen. Tehokas tiedonvaihto

16 Tietohallinto sote-järjestämislakiluonnoksessa Vastuu omaa toimintaa koskevasta tietohallinnnosta ja kokonaisarkkitehtuurista (tietohallintolaki) Asiakas- ja potilasrekisterit (yksi terveydenhuollon ja 2-3 sosiaalihuollon henkilörekisteriä), Vastuu sopia yhteistyössä ERVAalueen kokonaisarkkitehturin tavoitetilasta ja toimeenpanosta yhdessä muiden alueen järjestämisvastuullisten toimijoiden kanssa Hallinnollisten rakenteiden muutos tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisessä tulee huomioida Vastuu alueellisesta yhteistyö ja päätöksentekorakenteesta Alueen asiakas- ja potilasrekisterien toteuttamisen ja käytön koordinaatiotehtävä ERVA-tasoisen erityisosaamisen järjestäminen (järjestämissopimus) Kansallinen ohjaus Kansallinen kokonaisarkkitehtuuri Kansalliset palvelut Kansalliset avoimuuden ja yhteentoimivuuden vaatimukset

17 VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitetilaa 2020 ja kehittämistä koskevat kuvaukset ja linjausehdotukset

18 Kehittämistä koskevat linjausehdotukset Tiedonjaon infrastruktuuri Tietojen operatiivinen yhteiskäyttö keskitetyistä ja hajautetuista (esim. operatiiviset järjestelmät) lähteistä mahdollistetaan kansallisten palveluiden avulla Liitynnät valtakunnallisiin palveluihin ja muut alueelliset ratkaisut toteutetaan nykyistä laajemmassa yhteistyössä Diat Sähköiset kansalaispalvelut Kansalaisen itse tuottamien ja ylläpitämien terveys- ja hyvinvointitietojen hallintaan kansallinen toteutus Sähköiset palvelut toteutetaan riippumattomina asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Nykyistä laajempi valtakunnallinen yhteistyö Diat Asiakas- ja potilastietojärjestelmät kehittämisstrategiaksi hallittu monitoimittajamalli tavoitetilan arkkitehtuuriksi vaihtoehtoisia skenaarioita (2kpl) Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskevan ERVA-yhteistyön vähimmäislaajuudeksi toiminnallisista tarpeista lähteviä yhtenäisiä osajärjestelmätoteutuksia, joista osa voi olla myös valtakunnallisessa yhteistyössä toteutettuja/hankittuja Diat 37-53

19 Projektin tuotokset (projektisuunnitelmasta) Yhteinen kansallinen kuvaus (viitearkkitehtuuri) alueellisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilasta 2020 tai siihen liittyvistä vaihtoehdoista» Kuvaukset liitetään osaksi STM:n vastuulla olevaa kansallista kokonaisarkkitehtuuria» Kuvauksilla tuetaan eri alueilla tapahtuvaa alueellisen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen uudistamistyötä, sekä kunta- ja sote-rakenneuudistuksen muutosten suunnittelua Tunnistetut valtakunnallisen tason yhteentoimivuuden ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisvaatimukset (=syötteitä valtakunnallisille sidosprojekteille) Aluekohtaiset kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset» Joilla ohjataan kehittämistyötä esim. seuraavan sukupolven asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankintojen valmistelua Linjausehdotukset sisältävät sekä kuntatoimijoiden omilla toimenpiteillä toteutettavissa olevia, että valtakunnallisen tason (valtakunnalliste n toimijoiden) toimenpiteitä edellyttäviä kohteita

20 Keskeiset ehdotukset tiedonjaon infrastruktuuri Tietojen operatiivinen yhteiskäyttö keskitetyistä ja hajautetuista (esim. operatiiviset järjestelmät) lähteistä mahdollistetaan kansallisten palveluiden avulla 1. KanTa/KanSa-palvelut tukemaan (myös) tietojen operatiivista käyttöä hajautetuista lähteistä 2. Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä vaiheistettuna käyttöön Liitynnät valtakunnallisiin palveluihin ja muut alueelliset ratkaisut toteutetaan nykyistä laajemmassa yhteistyössä 1. Sairaanhoitopiiritasosta kohti ERVA yhteistyötä infrastruktuuripalveluissa 2. Alueellisia tiedonjaon ratkaisuja tulee hyödyntää ainoastaan sellaisiin käyttökohteisiin, joissa toteutukset valtakunnallisten palveluiden avulla ei ole mahdollista teknisten tai taloudellisten syiden johdosta. Niiden toteuttamisessa tulee huolehtia yhdenmukaisuudesta ja yhteentoimivuudesta kansallisten palvelujen kanssa.

21 Tietoliikenneverkot ja väylät nykytilassa Alueellisia arkisto- ja tietovarantoratkaisuja n. 15 Viitetietokantapohjaisia aluetietojärjestelmiä 2kpl Nykytilassa kymmeniä eri tasoilla toteutettuja päällekkäisiä ja yhteentoimimattomia tiedonsiirtoväyliä, tiedonjaon ja arkistoinnin ratkaisuja Nykytilasta tulisi päästä hallitumpaan lopputulokseen, jossa päällekkäisten ratkaisujen tarve on minimoitu. Kansallisten palveluiden rooli ja merkitys kasvaa vaiheittain (ja toisinpäin alueellisten/paikallisten ratkaisujen rooli pienenee)

22 Tietojen operatiivinen yhteiskäyttö keskitetyistä ja hajautetuista (esim. operatiiviset järjestelmät) lähteistä mahdollistetaan kansallisten palveluiden avulla

23 KanTa/KanSa-palvelut tukemaan (myös) tietojen operatiivista käyttöä hajautetuista lähteistä Kansallisia tietovarantoja ja palveluita Alueellisia tietovarantoja Ja palveluita 0-1kpl/ERVA Operatiiviset järjestelmät Terveys Sosiaali THP Omat tiedot Väylä(t) Kansallinen osa-arkisto Kanta-sovitin Muut liityntäpalvelut Hakemisto(t) Kansalliset palvelut toimivat tiedon aluerajat ylittävän yhteiskäytön mahdollistajana IHE-profiilit, avoimet rajapinnat ja palveluväylä(t) mahdollistavat yhteiskäytön myös paikallisista ja alueellisista tietolähteistä Kansallinen ja alueellinen infrastruktuuri mahdollistavat merkintätasoisen tiedon valtakunnallisen yhteiskäytön operatiivisiin tarpeisiin Myös alueellisia ratkaisuja kehitetään kansallisessa yhteistyössä, tavoitteena kansallinen yhdenmukaisuus Ydinjärjestelmät ja osa erillisjärjestelmistä liittyvät suoraan kansallisiin palveluihin liityntäpalveluiden avulla Legacy-järjestelmät ja osa erillisjärjestelmistä liittyvät alueellisen tiedojaon infrastruktuuriin

24 Lähtötilanne 2013 Tavoitetila 2015 Tavoitetila 2020 Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä vaiheistettuna käyttöön KanTa-palvelut ja Sote-väylä käytössä julkisessa terveydenhuollossa Yksityisen terveydenhuollon käyttöönotot käynnistymässä (kansallinen palveluväylä ei ehdi reseptin käyttöönottoondeadline 04/2014) Kansallinen palveluväylä ja soteväylä käytössä rinnakkain Kansallisen väylän liityntäpiste (ja palvelut) tuodaan sote-väylän kautta hyödynnettäväksi jolla nopeutetaan kansallisen palveluväylän käyttöönottoa KanTa-palveluiden integraatioalusta ja alueelliset integraatioalustat kytkevät kansalliset palvelut ja organisaatioiden tietojärjestelmät kansalliseen väylään eresepti tietoliikenne Kansallinen palveluväylä Kansallinen palveluväylä on korvannut Soteväylän Soteväylä Soteväylä Sotealueverkko +KY-verkko Kansallinen palveluväylä Yhteinen tietoliikenne

25 Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä vaiheistettuna käyttöön Kansallinen palveluväylä tuotantokäytössä 2015 loppupuolella» ei vielä korvaa nykyistä terveydenhuollon tiedonsiirtoa, mutta mahdollistaa käytön rajatusti uusien palveluiden osalta (uudet palvelut pitää olla saatavilla sekä terveydenhuollon väylän ja kansallisen väylän kautta) Sosiaalihuollon valtakunnallisten palveluiden (KanSa) kehittämisessä palveluväylän käyttöönotto huomioidaan» Erillisen suunnitelman mukaan pyrkien mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään jo alkuvaiheessa täysimääräisesti, huomioiden sosiaalihuollon yhtymäpinnat sosiaaliturvaan ja sen ratkaisuihin sekä tietotarpeet muista (kuin Sote-rekistereistä).» Tulee huomioida että on mahdollista että substanssipalveluissa tapahtuu vastuunjaon muutoksia kunnat - valtio (Kela) akselilla, jotka korostavat kansallisen väylän merkitystä. Siirtymäaika » hallitusti ja vaiheittain palveluväylä korvaa sote-väylän (mikäli tarvittavat lisäominaisuudet saadaan mukaan ja suorituskyky varmistettua)» Kansallisen palveluväylän tuki pyritään kehittämään uudistettaviin järjestelmiin (kokonaan uudet tai olemassa olevien merkittävät versiopäivitykset) ja välttämään sitä että joudutaan tekemään pelkästään tekemisen teknologiapäivityksen ilosta yliheittoja käytössä oleviin Siirtymävaihe päättyy 2020 jolloin pääosin kaikki kansalliset integraatiot väylän kautta

26 Tavoitetila 2020 Kansallisia tai jaettuja palveluita Integraatioalusta Kansallinen palveluväylä korvannut erillisen Soteväylän. Tämä edellyttää että kansallisen palveluväylän suorituskyky Sote-volyymeihin voidaan varmistaa ja tuki puuttuville kansainvälisille standardeille kehittää Internet Kansallinen palveluväylä Integraatioalusta Luotettu verkko Liitynnät kansalliseen palveluväylään hoidetaan hallitusti alueellisena yhteistyönä (5-8 kahdennettua SoTeliityntää valtakunnallisesti) Organisaation sisäinen Saman alueen julkisten organisaatioiden välinen Eri alueiden organisaatioiden välinen Julkinen - yksityinen Yksityinen Palveluväylä ei ratkaise SLAtaattua korkean kapasiteetin tietoliikenneyhteyttä. Tarvitaan markkinoilta hankitut yhtenäiset tietoliikenneratkaisut, joiden varaan myös palveluväylän hyödyntäminen tukeutuu Julkinen Julkinen kansallinen sote-palvelu Julkinen muut palvelut Kansallisen palveluväylän liityntäpalvelin

27 Ensimmäisen vaiheen tavoitetila Kansallinen palveluväylä ja sen välittämät palvelu tuodaan kansallisen SoTeväylän rinnalle Sote-väylä (mm. yhteydet KanTa-palveluihin) korvataan vaiheittain organisaatio- ja tietojärjestelmämuutosten yhteydessä Kansallisen tiedonsiirron ensimmäisen vaiheen toteutusarkkitehtuuri

28 Sairaanhoitopiiritasosta kohti ERVA yhteistyötä infrastruktuuripalveluissa ERVA yhteistyö välttämätöntä ERVA yhteistyö suositeltavaa (mutta ei välttämätöntä) valittavalla ATJ/PTJ arkkitehtuurilla vaikutusta tähän

29 Liityntä kansallisiin palveluihin Pidemmän aikavälin tavoitetilassa siirrytään alueellisessa yhteistyössä toteutettujen liityntäpisteiden käyttöön» alueellisia kahdennettuja liityntäpisteitä on valtakunnallisesti 5-8, pääsääntöisesti 1 kahdennettu liityntäpiste jokaisella erityisvastuualueella.» suositeltava vaihtoehto on että keskuskaupungit ja sairaanhoitopiirit / sote-alueet järjestävät yhteisen (kahdennetun) liitynnän palveluväylään kaikkien alueen sovellusten- ja palveluiden liittämisen mahdollistamiseksi Alueellisen ja paikallisen tiedonvaihdon ja sanomaliikenteen ratkaisemiseksi tarvitaan edelleen paikallisia tai alueellisia integraatioalustoja. Myös näiden osalta tulisi päästä nykyistä hallitumpaan lopputulokseen, jossa päällekkäisten ratkaisujen tarve on minimoitu

30 Ei kansallisten ratkaisujen kanssa päällekkäisiä alueellisia tietovarantoja 1. Alueellisia tietovarantoja tulee hyödyntää ainoastaan sellaisiin käyttökohteisiin, joiden toteuttaminen valtakunnallisten palveluiden avulla ei ole mahdollista teknisten tai taloudellisten syiden johdosta» Lähinnä terveydenhuolto: laajat tietoaineistot, perinnejärjestelmät, siirtymävaiheen ratkaisut 2. Alueellisten palvelujen toteuttamisessa tulee huolehtia niiden yhdenmukaisuudesta ja yhteentoimivuudesta kansallisten palvelujen kanssa. Tällä tavoin voidaan varmistaa myös alueellisten palvelujen keskenäinen yhteentoimivuus. 3. Alueellisten tietovarantojen tulee olla laajassa yhteistyössä toteutettuja (korkeintaan 1/ERVA). Tämän avulla niiden lukumäärä voidaan pitää hallittavassa laajuudessa

31 KÄYTTÖTILANTEET Organisaation sisäinen Alueen sisäinen Aluerajat ylittävä Julkinen - yksityinen Tiedon saatavuuden toteutustapa (tiedonjaon infrastruktuuri) KA=tiedonvaihto kansallisten palveluiden kautta AL=tiedonvaihto alueellisen palvelun kautta PA=tiedonvaihto paikallisesti integroimalla TIEDOT Mastertieto Henkilö- ja yhteystiedot KA KA KA KA Väestötietojärjestelmä Tahdonilmaisut KA KA KA KA KanTa-palvelut Potilas- ja asiakastiedot (terveydenhuollon potilastiedot) PA (AL) KA (AL) KA KA KanTa/KanSa,alueelliset tietovarannot,operatiiviset järjestelmät KanTa/KanSa,operatiiviset järjestelmät KanTa,alueelliset tietovarannot,operatiiviset järjestelmät Potilas- ja asiakastiedot (sos. asiakastiedot) * KA KA KA KA Suunnitelmat PA (AL) KA KA PA Resurssitiedot (AL) AL KA KA Operatiiviset järjestelmät PA Toiminnanohjauksen- ja päätöksenteon tukitiedot (AL) AL KA KA Operatiiviset järjestelmät Toteuma, suoritteet PA AL KA KA Operatiiviset järjestelmät Kansalaisen omat terveys- ja hyvinvointitiedot KA KA KA KA Terveystaltiot Kansalliset palvelut=kanta/kansa,kansallinen palveluväylä,kansalliset rekisterit ja tietovarannot Alueelliset palvelut=alueelliset integraatioalustat, alueelliset tietovarannot (esim. XDS),alueelliset DW:t * Tarkentuu KanSa-jatkosuunnittelutyössä

32 Linjausehdotukset kansalaisen sähköiset palvelut Kansalaisen itse tuottamien ja ylläpitämien terveys- ja hyvinvointitietojen hallintaan kansallinen toteutus Sähköiset palvelut toteutetaan riippumattomina asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Nykyistä laajempi valtakunnallinen yhteistyö 1.Avuntarpeen itsearviointi (ja sähköinen terveysvalmennus) 2. Palveluihin hakeutuminen 3. Turvallinen viestinvälitys - turvallinen sähköposti -rakenteisessa muodossa olevien terveystietojen välittäminen Omahoitosovelluksissa yhtenäinen tiedonhallinta, mutta hallitusti hajautettu kehittäminen

33 Kansalaisia tuetaan oman/läheisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja terveysongelmien omahoidossa Asiakas voidaan ohjata oikeaan palveluun oikea-aikaisesti Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Apteekit Sosiaalitoimi Yksityinen sektori Kolmas sektori Itsehoito, ennaltaehkäisy Ohjattu itsepalvelu, omahoito Ammattilaisen toteuttama palvelu Monikanavaista asiointia, ennaltaehkäisyä ja omahoitoa tukevat sähköiset palvelut saatavilla Moniammatillinen, saumaton yhteistyö Terveystaltio? Asiakasta ja palveluita koskevat tiedot helposti ja turvallisesti saatavissa

34 Tavoitetila 3-5 vuoden aikajänteellä: Kansallinen avoin terveystaltio Kanta-palvelun yhteydessä kansalaisella mahdollisuus käyttää myös muita taltioratkaisuja Avoin terveystaltio (kaupallinen) kansalaisen virallinen terveystaltio Avoin terveystaltio Tiedonhallintapalvelu/ Omakanta Eri vaihtoehtoja toteutuksen ja hallinnan organisoimiseksi tunnistettu. Yhteistä: ratkaisun tulee olla kansallisen (julkisen hallinnon) ohjauksen piirissä Kanta + Kansa Sovellukset (omahoito, liikunta ) Kansallinen Alueellinen paikallisten ja alueellisten kytkettyjen terveystaltioiden merkitys vähenee Sähköinen asiointiympäristö + kytketty terveystaltio (hoitosuhteessa tapahtuvan asioinnin tiedot) Potilastietojärjestelmä Asiakastietojärjestelmä

35 Avoimen terveystaltion tietoturva/tietosuojanäkökohtia: Asiakkaan identiteetin todentaminen Asiakkaan suostumuksen antaminen tietojen siirtoon asiointiympäristön ja avoimen terveystaltion välillä Asiakkaan mahdollisuus koska tahansa peruuttaa antamansa suostumus Rajapinnan käyttö puolesta asioinnin yhteydessä Asiakkaan mahdollisuus poistaa tietonsa terveystaltiosta Asiakkaan mahdollisuus kontrolloida tietojensa käyttöä terveystaltiossa (mm. mitkä terveystaltioalustaan liitetyt sovellukset saavat tietoja käyttöönsä) Ammattilaisen vastuun rajoittaminen tilanteissa, joissa asiakas käyttää tai luovuttaa edelleen itseään koskevia tietoja Myös kriteerit avoimelle terveystaltiolle sovittava kansallisesti!

36 Sähköiset kansalaispalvelut toteutetaan riippumattomina (=integroituina) asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Kansalaiset Potilaskertomustietojen katselu ja perustietojen hallinta (Kanta/ ekatselu + tiedonhallinta) Muut valtakunnalliset palvelut (esim. Asiointitili) PTJ-rajapinta Sähköinen asiointiympäristö + kytketty terveystaltio (esim. Hyvis, Oulu, Espoo, ) PHRrajapinta Kanta -rajapinta XDS-rajapinta Avoin terveystaltio (Taltioni, HealthVault, ) Kanta -rajapinta XDS-rajapinta PHRrajapinta Yksityisen ja 3. sektorin sähköiset hyvinvointipalvelut (Lääkekortti, Welmo ) Potilastietojärjestelmä Asiakastietojärjestelmä Kanta -rajapinta XDS-rajapinta Tarvitaan rajapintamäärittelyjä: tekninen rajapinta tietoryhmät käytännöt/ pelisäännöt Kansalliset potilas- ja asiakastietoarkistot (Kanta, Kansa) Alueellinen potilastietovaranto (XDS-arkisto)

37 Linjaus ehdotukset asiakas- ja potilastietojärjestelmät Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisstrategiaksi hallittu monitoimittajamalli. Malli mahdollistaa toiminnan tarpeiden palvelemisen, päällekkäisyyksien välttämisen sekä yhteentoimivan järjestelmäkokonaisuuden vaiheittaisen kehittämistyön, jonka ohjaus on tilaajien hallinnassa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoitetilan arkkitehtuuriksi vaihtoehtoisia skenaarioita 1. sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta ja toiminnanohjaus ( sote-ydin ) 2. erilliset sosiaali- ja terveydenhuollon ytimet, joissa tiiviisti integroitu kertomusosuus Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskevan ERVA-yhteistyön vähimmäislaajuudeksi toiminnallisista tarpeista lähteviä yhtenäisiä osajärjestelmätoteutuksia, joista osa voi olla myös valtakunnallisessa yhteistyössä toteutettuja/hankittuja

38 a.yksi kattava kokonaisjärjestelmä b. App store (best-of-breed) c1. Pääjärjestelmät ja osajärjestelmät c2. hallittu monitoimittajamalli Yksi toimittaja -selkeä toimitusvastuu Sisäinen yhteentoimivuus tietoeheys helppo saavuttaa Vähäiset integraatiokustannukset Heikentää toimittajalukitusta Asteittainen kehittäminen ja hankinnat Mahdollistaa eri toimintojen / käyttäjäryhmien tarvitseman parhaan mahdollisen toiminnallisuuden Asteittainen kehittäminen ja hankinnat Riittävän selkeä ja yksinkertainen - hallittavissa oleva kokonaisuus Mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen Yhteiskäyttöisen pääjärjestelmien/palveluiden ansiosta kustannustehokas Asteittainen kehittäminen ja hankinnat Riittävän selkeä ja yksinkertainen - hallittavissa oleva kokonaisuus Mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen Yhteiskäyttöisen pääjärjestelmien/palveluiden ansiosta kustannustehokas Toimittajariippuvuus - toimittajaloukko Kokonaisarkkitehtuuri toimittajan hallinnassa Kapeiden sovellusalueiden toiminnallisuudet heikompia Kattavien järjestelmien tarjonta vähäistä ei kokemusta Kytkentä alueelliseen ja paikalliseen kokonaisuuteen Integraatiokerroksen rooli erittäin merkittävä Korkeat yhteenlasketut kokonaiskustannukset. (hankinnat, integraatiot, ylläpito) Monimutkainen - vaikeasti hallittavissa ja ohjattavissa Kokonaisvastuu valuu käyttäjäorganisaatioille Tietoeheys vaikeaa saavuttaa Integraatiokerroksen rooli merkittävä Pääjärjestelmien toimittajien asemasta voi muodostua tarpeettoman vahva Integraatiokerroksen rooli merkittävä, Vastuuorganisaatio tarvitaan integraatiotason toteuttamiselle sekä alueellisella että kansallisella tasolla Linjausehdotus

39 Rajapinnat pääosin kansallisesti vakioituja c2. hallittu monitoimittajamalli Potilaskert omus PACS Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut ja pääjärjestelmät Suunnitelmaja asiakkuustietojen hallinta LAB TERVEYDEN HUOLLON TOIMINNOT Integraatioalustat / väylät OMA- HOITO ASIOI NTI Toiminnanohjaus Sosiaalihuollon asiakaskerto mus SOSIAALI- HUOLLON TOIMIN- NOT Esimerkkejä kokonaisuuksista joita voidaan kehittää / hankkia itsenäisinä osajärjestelminä Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut tarjoavat keskeiset yhteiset eri toimintoja läpileikkaavat toiminnallisuudet. Myös yhteiskäyttöisten tietojärjestelmäpalveluiden rajapinnat kansallisesti vakioituja (avoimia ja standardoituja) ja mahdollistavat erillisten osajärjestelmien liittämisen valtakunnalliseen tai alueelliseen infrastruktruuriin (ks.oma kuvaus) Integraatiokerroksen rooli merkittävä, vastuuorganisaatio tarvitaan integraatiotason toteuttamiselle sekä alueellisella että kansallisella tasolla Vaatii kyvykkyyttä (kokonaisarkkitehtuuri, muutoshallinta, jne.) koordinoida kokonaisuutta Mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen, säilyttäen kuitenkin tietojärjestelmäja integraatioarkkitehtuurikokonaisuuden riittävän selkeänä ja yksinkertaisena Mahdollistaa yhteentoimiviin osajärjestelmiin pohjautuvan kehittämisen sellaisilla alueilla, joissa tarjontaa ja riittävä kilpailu Mahdollistaa organisaation itsensä omistamien (ostettu, kehitetty, avoin lähdekooodi) komponenttien käytön Joustava muutoksille Edellyttää rajapintojen (kansallisesti) yhteistä suunnittelua ja standardeja

40 Integroinnin scope, ekosysteemi C1 ja C2 rajapintojen näkökulmasta C1: osajärjestelmä sovitetaan ytimen (pääjärjestelmätoimittajan) määrittelemiin rajapintoihin Osajärj. Asiointi Jne. C2: kaikki kokonaisuuteen kuuluvat järjestelmät käyttävät kansallisen toimijan (=tilaajien) määrittämiä standardoituja rajapintoja. Osajärj. Pääjärjestelmä Ydin Integraatioratkaisu Jne. Asiointi Jne. Jne.

41 Huom. Mallin toteuttaminen edellyttää» nykyistä voimakkaampaa kansallista panostamista asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteentoimivuusmäärityksiin ja tämän edellyttämään yhteistyöhön (viimeiset 5 vuotta panostukset kohdistuneet pääosin KanTa-palveluihin liittymiseen)» Tähän liittyvän kansainvälisen yhteistyön organisointia Vastuuorganisaatioiden nimeämistä tai perustamista» Tekijä ( Suomen Medcom )» Vaatimukset vahvistava viranomainen ( THL)

42 Arkkitehtuuriskenaariot Arkkitehtuuriskenaarioiden käsittelyn tavoitteena on ollut» Löytää parhaiten sote-toiminnan tavoitetilaa palvelevat (1) ja toteuttamiskelpoiset arkkitehtuuriskenaariot» Tunnistaa yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja ja jäsentää ne toteuttavien tietojärjestelmäkomponenttien (2) mukaan perustuen aikaisemmin tehtyyn tj-palvelujen listaukseen/karttaan» Tunnistaa komponenttien välisiä keskeisiä rajapintoja jatkosuunnittelun pohjaksi Arkkitehtuuriskenaarioiden kuvaaminen mahdollistaa yhteisen jatkosuunnittelun ja määrittää jatkosuunnittelun kohteet ja osapuolet Arkkitehtuuriskenaariot on laadittu SHP/Sote-alueen näkökulmasta (1) ks. erilliset kriteerit (2) (Tietojärjestelmä)komponentti on itsenäinen kokonaisuus, joka toteuttaa tietyn toiminnallisuuden. Se on itsenäisesti käyttöönotettavissa ja korvattavissa. Komponentti tarjoaa tiettyjä palveluja määrättyjen rajapintojen kautta

43 Arkkitehtuuriskenaarioiden täsmennykset Valmistelun aikana osa vaihtoehtoisista arkkitehtuuriskenaarioista on karsittu pois valittuun kehittämisstrategiaan ja arviointikriteereihin pohjautuen, esimerkiksi» terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisille kertomuksille ei laajassa merkityksessä löydy markkinoilta tukea, myös lainsäädännössä eroja» kokonaan erilliset esh/pth/sos ratkaisut (osin nykytila) eivät tue yhteentoimivuutta tai yhteistyön tiivistämistä nykyisestä» muutoin mahdottomaksi tai ei suositeltavaksi todetut skenaariot Jäljelle jääneet skenaariot» pyrkivät tukemaan yhteisten asiakasprosessien suunnittelua ja toteuttamista sekä organisaatio- ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä» mahdollistavat tarvittaviin toiminnallisuuksiin omat erikoistuneet järjestelmänsä» pohjautuvat siihen, että samaa toiminnallisuutta toteuttavia tietojärjestelmäpalveluita on mahdollisimman vähän

44 Suositeltavat vaihtoehtoiset arkkitehtuuriskenaariot Skenaario 1: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta ja toiminnanohjaus (sote-ydin) Skenaario 2: erilliset sosiaali- ja terveydenhuollon ytimet, joissa tiiviisti integroitu kertomusosuus Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Potilastietojen ja asiakastietojen jakaminen ja yhteiskäyttö, suostumukset ja kiellot, tunnistaminen, käyttövaltuuksien hallinta, Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Potilastietojen ja asiakastietojen jakaminen ja yhteiskäyttö, suostumukset ja kiellot, tunnistaminen, käyttövaltuuksien hallinta, Suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta Suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta Toiminnanohjaus Suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta Toiminnanohjaus Yhteinen toiminnanohjaus Potilastiedon hallinta Kotihoito, vanhuspalvelut, päihdehuolto, vammaispalvelut, terveyssosiaalityö,... Sos. Asiakastiedon hallinta Integraatioalustat/väylät Integraatioalustat/väylät Potilastiedon hallinta (+ sisäinen toiminnanohjaus) Sos. asiakastiedon hallinta (+sisäinen toiminnanohjaus) Anestesia ja tehohoito Syöpähoito Leikkaustoiminta Kuntoutus Ensihoito Synnytysosasto Elinsiirtotoiminta Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Työllistymisen tukeminen Lastensuojelu Omaishoidon tuki Anestesia ja tehohoito Syöpähoito Leikkaustoiminta Kuntoutus Ensihoito Synnytysosasto Elinsiirtotoiminta Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Työllistymisen tukeminen Lastensuojelu Omaishoidon tuki Sosiaalinen luototus TH-ammattilaiset TH-ammattilaiset, erilliset osajärjestelmät Omahoito Kansalaiset Asiointi SOS-ammattilaiset SOS-ammattilaiset, erilliset osajärjestelmät Sosiaalinen luototus TH-ammattilaiset TH-ammattilaiset, erilliset osajärjestelmät Omahoito Kansalaiset Asiointi SOS-ammattilaiset SOS-ammattilaiset, erilliset osajärjestelmät Molemmissa skenaarioissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen keskeisenä tavoitteena Huom. Laadittu SHP/Sote-alueen näkökulmasta

45 Arkkitehtuuriskenaarioiden komponentit Komponentti Skenaario 1 Skenaario 2 Suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta Yhteinen toiminnanohjaus (asiakas- ja potilasprosesseihin liittyvä toiminnanohjaus, ei esim. talous- ja henkilöstöhallinto) Potilastiedon hallinta Sos. asiakastiedon hallinta Erilliset osajärjestelmät Yhteinen TH ja SOS suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta. Yhtenäiset terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelmat. Toiminnanohjauksen suppea TH ja SOS yhteinen osuus. Ks. myös toiminnanohjaus potilas- ja sos.asiakastiedon hallinnassa sekä erillisissä osajärjestelmissä. Sisältää TH-riippuvaisen toiminnanohjauksen, joka tukeutuu yhteiseen toiminnanohjaukseen Sisältää SOS-riippuvaisen toiminnanohjauksen, joka tukeutuu yhteiseen toiminnanohjaukseen Erilliset TH ja SOS suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnat. Erilliset TH ja SOS toiminnanohjaukset. TH-riippuvainen potilastiedon hallinta ml. TH-toimintaa lähellä olevan SOS toiminnan (kotihoito, vanhuspalvelut, päihdehuolto, vammaispalvelut, terveyssosiaalityö) Muu SOS toiminta. Voi sisältää sisäisen toiminnanohjauksen (käyttötarve th spesifistä), joka tuketuu yhteiseen toiminnanohjaukseen

46 Käyttötapaukset ja käyttötavat Lähtökohtana on, että ammattilainen käyttää yhdessä käyttötilanteessa ainoastaan yhtä käyttöliittymää. Esimerkkejä:» Suun terveydenhuollossa käytetään erillistä osajärjestelmää, johon järjestelmä yhdistelee tavittavat tiedot (potilas- ja asiakastiedot, suunnitelmat, resurssittiedot, jne.) yhteisiä osia käyttämällä» Terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla käytetään potilastiedon hallinnan käyttöliittymää, johon järjestelmä yhdistelee tarvittavat tiedot toiminnanohjauksen ja suunnitelmatiedon yhteisiä osia käyttämällä

47 Jäljellä jääneiden skenaarioiden käyttötapauksia Skenaario 1: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta ja toiminnanohjaus (sote-ydin) Käyttäjäryhmä Kuvaus TH-ammattilaiset Suurin osa TH:n ammattilaisista hyödyntää potilastiedon hallinnan tietojärjestelmää ja sen käyttöliittymään integroituja: sosiaalipalveluiden kanssa yhteistä suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmäratkaisua ja toiminnanohjausta. Palvelut on suurilta osin integroitu samaan käyttöliittymään (osin tukeutuen työpöytäintegraatioon). potilastiedon hallinnan osana olevaa TH:n sisäistä toiminnanohjausta Osa TH:n ammattilaista hyödyntää tiettyyn toimintoon/palveluun erikoistuneita tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät muiden järjestelmien yhteiskäyttöisiä palveluita (mm. toiminnanohjaus), jotka integroitu samaan käyttöliittymään SOS-ammattilaiset Suurin osa SOS ammattilaisista hyödyntää sos. asiakastiedon hallinnan tietojärjestelmää ja sen käyttöliittymään integroituja: terveydenhuollon kanssa yhteistä suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmäratkaisua ja toiminnanohjausta, jonka tarjoamat palvelut on suurilta osin integroitu samaan käyttöliittymään (osin tukeutuen työpöytäintegraatioon) sos. asiakastiedon hallinnan osana olevaa SOS sisäistä toiminnanohjausta Osa SOS ammattilaisista hyödyntää tiettyyn toimintoon/palveluun erikoistuneita tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät muiden järjestelmien yhteiskäyttöisiä palveluita (mm. toiminnanohjaus), jotka integroitu samaan käyttöliittymään Kansalaiset Kansalaiset/asiakkaat/potilaat hyödyntävät asiointiportaaliin julkaistuja palveluita, jotka hyödyntävät saumattomasti taustalla olevien järjestelmien palveluita Johto, tukitehtäviin osallistuvat Osa työntekijöistä (esim. johto, tukitehtäviin osallistuvat) hyödyntävät ainoastaan toiminnanohjauksen ja suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmiä. Johtamiseen tarvittavat tietojärjestelmätuen tarpeet toteutetaan toiminnanohjauksella sekä suunnitelma- ja asiakkuusitietojen hallinnalla

48 Jäljellä jääneiden skenaarioiden käyttötapauksia Skenaario 2: erilliset sosiaali- ja terveydenhuollon ytimet, joissa tiiviisti integroitu potilastiedon tai sos. asiakastiedon hallinnan osuus Käyttäjäryhmä Kuvaus TH-ammattilaiset Suurin osa TH:n ammattilaisista hyödyntää a) terveydenhuollon yhteistä suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmäratkaisua ja toiminnanohjausta, b) sekä käyttää yhteistä terveydenhuollon potilaskertomusta. Palvelut on integroitu samaan käyttöliittymään (osin tukeutuen työpöytäintegraatioon). Osa TH:n ammattilaista hyödyntää tiettyyn toimintoon/palveluun erikoistuneita tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät muiden järjestelmien yhteiskäyttöisiä palveluita (mm. toiminnanohjaus), jotka suurilta osin integroitu samaan käyttöliittymään. SOS-ammattilaiset Suurin osa SOS ammattilaisista hyödyntää a) sosiaalihuollon yhteistä suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmäratkaisua ja toiminnanohjausta, b) sekä käyttää yhteistä sosiaalihuollon asiakaskertomusta. Palvelut on integroitu samaan käyttöliittymään (osin tukeutuen työpöytäintegraatioon). Osa SOS ammattilaisista hyödyntää tiettyyn toimintoon/palveluun erikoistuneita tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät muiden järjestelmien yhteiskäyttöisiä palveluita (mm. toiminnanohjaus), jotka suurilta osin integroitu samaan käyttöliittymään. Kansalaiset Kansalaiset/asiakkaat/potilaat hyödyntävät asiointiportaaliin julkaistuja palveluita, jotka hyödyntävät saumattomasti taustalla olevien järjestelmien palveluita Johto, tukitehtäviin osallistuvat Osa työntekijöistä (esim. johto, tukitehtäviin osallistuvat) hyödyntävät ainoastaan toiminnanohjauksen ja suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmiä. Johtamiseen tarvittavat tietojärjestelmätuen tarpeet toteutetaan toiminnanohjauksella sekä suunnitelma- ja asiakkuusitietojen hallinnalla

49 Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut (skenaario 1) Asiakkaan perustietojen ja yhteystietojen hallinta Suostumusten ja kieltojen hallinta Palvelukokonaisuuksien hallinta Asiakkuustietojen hallinta Terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelmien hallinta Suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta Työjonojen / jonojen hallinta Resurssien hallinta, varaus ja optimointi Lähetteiden ja konsultaatioiden hallinta Tutkimuspyynnöt Tilausten hallinta Tutkimustulosten hallinta Tietopyyntöjen hallinta Hakemusten vastaanotto/käsittely/ päätösten valm Etuisuuksien perinnän hallinta Yhteinen toiminnanohjaus Integraatioalustat/väylät eresepti Potilas-/hoitokertomus Riskitietojen hallinta Lääkitystietojen hallinta Sosiaalihuollon todistukset ja lausunnot Diagnoositietojen hallinta Kliinisen päätöksenteon tuki Asiakkaan terveyden tilannekuva Terveydenhuollon todistukset ja lausunnot Asiakaskertomus ja asiakasasiakirjat Potilastiedon hallinta Potilaskertomus (SOS)

50 Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut (skenaario 2) Asiakkaan perustietojen ja yhteystietojen hallinta Työjonojen / jonojen hallinta Tilausten hallinta Asiakkaan perustietojen ja yhteystietojen hallinta Suostumusten ja kieltojen hallinta Palvelukokonaisuuksien hallinta Asiakkuustietojen hallinta Resurssien hallinta, varaus ja optimointi Lähetteiden ja konsultaatioiden hallinta Tutkimustulosten hallinta Tietopyyntöjen hallinta Suostumusten ja kieltojen hallinta Palvelukokonaisuuksien hallinta Asiakkuustietojen hallinta Työjonojen / jonojen hallinta Resurssien hallinta, varaus ja optimointi Etuisuuksien perinnän hallinta Tilausten hallinta Tietopyyntöjen hallinta Hakemusten vastaanotto/käsittely/ päätösten valm Terveys- ja hoitosuunnitelman hallinta Tutkimuspyynnöt Hakemusten vastaanotto/käsittely/ päätösten valm Sosiaalihuollon palvelusuunnitelmie n hallinta Suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta Toiminnanohjaus Suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinta Toiminnanohjaus eresepti Potilas-/hoitokertomus Riskitietojen hallinta Lääkitystietojen hallinta Sosiaalihuollon todistukset ja lausunnot Asiakaskertomus ja asiakasasiakirjat Diagnoositietojen hallinta Kliinisen päätöksenteon tuki Asiakkaan terveyden tilannekuva Terveydenhuollon todistukset ja lausunnot Potilastiedon hallinta Sos. asiakastiedon hallinta

51 Erilliset osajärjestelmät Toiminnalliset tarpeet, toiminnan kriittisyys, sekä muutosten ja ketteryyden tarve (esim. hoitomuotojen tai teknologian kehittyessä) edellyttävät joillekin osa-alueille palvelu-/tehtäväkohtaisen erityistoiminnallisuuden ja erillisen osajärjestelmän» Näihin tarpeisiin useimmiten on myöskin tarjolla järjestelmiä» Varsinaisen erillisen osajärjestelmän lisäksi voidaan toteuttaa konfiguroimalla yhteisiä osia tai yhteisten osien moduulina Näiden erillisten osajärjestelmien tulee kuitenkin hyödyntää muilta osin rajapintojen kautta yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmäpalveluita» Rajapinta voi olla käyttöliittymä tai toisen järjestelmän hyödyntämä tekninen rajapinta» Rajapintojen tarkempaa suunnittelua jatketaan mm. Tunnistamalla rajapintoihin liittyviä tietovirtoja Kartoittamalla kansainvälisiä rajapintastandardeja

52 Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskeva ERVA-yhteistyö Eri näkökulmista tehtävä tarkastelu puoltaa ERVAyhteistyötä Yhteistyön kohteet arvioitava tarvelähtöisesti (Asiakasnäkökulma,palvelutuotanto ja tietohallitoyhteistyönäkökulma) ERVA-yhteistyö tulee nähdä väliportaaksi valtakunnalliseen yhteistyöhön - ERVA-yhteistyö ei voi rajoittaa valtakunnallista tiedonkulkua tai yhteistyötä (päinvastoin ERVA-yhteistyön tulee tukea tätä) Yhteisissä tietojärjestelmäpalveluissa (vrt. nyk. ydinjärjestelmät) painottuu Sote-aluekohtainen toteutus. hankintayhteistyö voi olla valtakunnallista/erva-/it- Yhtiökohtaista Osajärjestelmissä painottuu (vrt. nyk. erillisjärjestelmät)» ERVA-tasoinen yhtenäisyys sellaisissa palveluissa joissa toiminnallisesti ERVA-yhteistyö on merkittävää. Hankintayhteistyö voi olla valtakunnallista/erva-/it-yhtiökohtaista?» Sote-aluekohtainen tai valtakunnallinen yhtenäisyys sellaisissa palveluissa joissa toiminnallisesti ei ERVA-yhteistyö merkittävässä roolissa. Hankintayhteistyö voi olla valtakunnallista/erva-/it- Yhtiökohtaista?