UNA-hankkeen esittely. Juha Rannanheimo,

Transkriptio

1 UNA-hankkeen esittely Juha Rannanheimo,

2 Taustalla käyttäjien tarpeet ja järjestelmäkehityksen haasteet sekä linjaukset etenemistä kohti 2020-lukua Parempi vastaavuus käyttäjien ja tulevan palvelujärjestelmän tarpeisiin Yhteentoimiva ja modulaarinen arkkitehtuuri Avoimet rajapinnat Hallittu monitoimittajamalli

3 UNA-yhteistyön kehityskaari Kaupunkien ICT- /kehittämisyhteistyö Yliopistosairaanhoitopiirien ICTyhteistyö Muiden sairaanhoitopiirien ICTyhteistyö Apotti 2015 UNA Päätös yhteisestä kehittämisestä 9/2015-5/2016 MÄÄRITTELYTYÖ, KEHITTÄMISSTRATEGIA JA TAVOITEARKKITEH- TUURIN KUVAUS Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Toiminnanohjaus Asiakkuuden hallinta Modulaarinen arkkitehtuuri Yhteistyö 1/2016-9/2016 SOPIMINEN HANKINTA- JA HALLINTAMALLEISTA 10/ /2017 TOTEUTUS- SUUNNITELMA 11/ HANKINTA- JA TOTEUTUSVAIHE

4 UNA-YHTEISÖ 19 sairaanhoitopiiriä 5 kaupunkia 292 sairaanhoitopiirien jäsenkuntaa STM, THL, Kela, Kuntaliitto, in-house ICT- +yhtiöt, sidoshankeyhteistyö

5 UNA-yhteistyön lähtökohtia Nykyisten asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisujen tuki uusille toimintamalleille puutteellista ja järjestelmien kehittäminen usein hidasta Toiminta muuttuu, eteneminen kohti tulevaisuuden sote-palveluja ja tarvitaan muutosjoustavuutta Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen toteutettava asiakaslähtöisesti ja keskeisten toiminnallisten kehittämiskohteiden mukaisina kokonaisuuksina Pystyttävä hyödyntämään tehokkaammin ICT-infrastruktuurissa ja tekniikoissa tapahtuvaa kehitystä

6 Kehittämisstrategia Kohti modernimpaa ja avoimempaa kehittämistä, joka toisaalta tarkoittaa tilaajilta sitoutumista ja panostusta arkkitehtuurin hallintaan Tavoitteena ketteryyden säilyttäminen kehittämishankkeissa Kehittämisstrategia joustava, kulmakivenä arkkitehtuuriperiaatteet ja -linjaukset Järjestelmäkokonaisuutta uudistetaan modulaarisesti ja vaiheittain Mahdollistaa kokonaisuuksien isompien tai pienempien hankkimisen vaiheittain, ja toiminnallisuutta voidaan lisätä olemassa olevan päälle

7 UNA-arkkitehtuuri UNA-arkkitehtuuri on laajassa UNA-yhteistyössä määritellyn kehittämisstrategian mukaisia arkkitehtuurilinjauksia toteuttava arkkitehtuuri. Sen kulmakivenä toimivat UNA-arkkitehtuuriperiaatteet ja - linjaukset, jotka pohjautuvat Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen kokonaisarkkitehtuuriin. UNA-arkkitehtuuria implementoidaan UNA-hankkeen / UNA Oy:n toteuttamien hankintojen ja kehitystyön kautta.

8 Mihin haasteisiin pitää vastata? Toiminta - Asiakasta ja potilasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti - Oikeat, oikein kohdennetut palvelut asiakkaille - Potilaiden ja asiakkaiden mahdollisuudet suunnitelmallisiin palvelukokonaisuuksiin ja hoitoihin Tiedonhallinta - Tietojen saatavuus monituottajamallissa - Tiedon tallentamisesta tiedon jakamiseen ja löytämiseen - Ammattilaisen ja asiakkaan yhteistyö yhteisen tiedon ympärillä - Yhteisten suunnitelmatietojen hallinta Tietojärjestelmät - Tietojärjestelmäpalveluja kehitetään modulaarisesti ja mukautetaan muuttuvan toiminnan tarpeisiin - Nykyaikaista järjestelmäkehitystä: modulaarisuus, ketterä kehitys ja avoimet rajapinnat - Yhteistyö kehittämisessä ja hankinnoissa Teknologia - Hyödynnetään ICTinfrastruktuurissa ja tekniikoissa tapahtuvaa kehitystä - Keskitetyt tiedonhallintaja integraatioalustat eri tietolähteiden ja kohteiden saumattomaan integraatioon

9 Oikeat tiedot tunnettuun tarpeeseen uusia ratkaisuja uusiin tarpeisiin HANKINNAT YDIN Sote-sovellukset Sote -tiedon hallinta Kansalliset palvelut Asiakas- ja potilastietojärjestelmät (APTJ) Tietojen kerääminen ja yhteensovittaminen Kansalliset tietovarannot ja - arkistot Johtaminen Tilannekuvat Valinnanvapautta ja soteuudistusta tukevat muut palvelut Laskutus, kustannuslaskenta ja raportointi Suunnitelmien hallinta (yksilöasiakas) Julkisen sektorin yhteiset asiointija perustietojen hallinta Asiakkaan asiointi- ja omahoitopalvelut Asiakaspolut ja asiakas-/väestöryhmät Palveluhakemistot

10 Nykyinen UNA-hankevaihe Toimeenpanovaihe > Vaiheistettu kokonaisuuden kehittäminen ja käyttöönotot Kokonaisuuden uudistaminen vaiheittain, kestää vuosia Keskeiset ratkaisut käytössä sote-/maakuntauudistuksen alkuun mennessä Hankkeen osa-alueet: 1. UNA-lomakepalvelun hankinta, käyttöönotto ja kehittäminen 2. UNA-ytimen määrittely ja hankinta, käyttöönotto ja kehittäminen 3. UNA-konsortiokohtaiset hankintojen edistäminen ja koordinointi

11 UNA-hanketekemisen fokusta Tuotannon ohjaus Palvelurajapinta Ammattihenkilön työpöytä Tilannekuva ja suunnitelmasovellus UNA-ydin UNA Tilannekuva ja suunnitelmalogiikka Lomake UNA UNA-ydin Integraatiot ja tiedonhallinta UNA-ydin Asiakasohjaus Liittymät

12 UNA-kehittämisen tilanne 9/2018 Tuotannon ohjaus Palvelurajapinta Ammattihenkilön työpöytä Tilannekuva ja suunnitelmasovellus UNA-ydin UNA Tilannekuva ja suunnitelmalogiikka Lomake UNA UNA-ydin Integraatiot ja tiedonhallinta UNA-ydin Asiakasohjaus Liittymät

13 Hankintojen edistäminen ja koordinointi Laajan UNA-uudistamisyhteistyön kautta tavoitteena järjestelmien kehittämistyön koordinointi sekä hyötyjen varmistaminen Kehittämistyössä tarvittavan osaamisen varmistaminen Tietojärjestelmäratkaisujen yhteentoimivuuden ja -sopivuuden varmistaminen Hankintojen ja toteutusten kustannustehokkuus ICT-markkinoiden hallittu kehittäminen ja kilpailun lisääminen isomman hankintavolyymin avulla Yhdessä vaikuttamalla isompi painoarvo kansalliseen kehittämistyöhön (esim. KanTa) Uudistamistyön jatkuvuus yli nykyisten ja tulevien hallintorajojen Keskeisten tietojärjestelmäosuuksien päällekkäisen kehittämistyön ja kilpavarustelun välttäminen UNA-hanketoimiston /UNA Oy:n rooli koordinoida etenemistä ja tukea hankintakonsortioiden muodostamista - Varmistaa arkkitehtuuriperiaatteiden ja yhteentoimivuuden toteutuminen - Tukea yhteentoimivuuden ja integraatioiden toteuttamisessa sekä teknologiavalinnoissa

14 Kansallinen UNA-yhteistyö ja kehittämisstrategia (UNA-hankesuunnitelmaa mukaillen) Yhteishankintojen kautta tapahtuvan uudistamisen lisäksi yhteistyöllä vahvistetaan ja varmistetaan kansallista yhteistyötä seuraavilla toimenpiteillä: - ohjataan yhteentoimivien toimintamallien ja yhtenäisen arkkitehtuurin kehittymistä - huolehditaan, että kehittämisstrategian mukaisesta etenemisestä - huolehditaan määrittelyjen ajantasaisuudesta ja kansallisesta yhtenäisyydestä - osallistutaan kansallisten palvelujen kehittämiseen ja tarkennetaan niiden hyödyntämismahdollisuudet osana kokonaisuutta Yhteisellä suunnittelulla ja ohjauksella huolehditaan, että edetään kehittämisstrategian mukaisesti kohti tavoitetilaa. Ohjataan ja tuetaan yhteentoimivuuden ja integraatioiden toteuttamista sekä teknologiavalintoja myös hankinnoissa.

15 Mitä UNA-ydin tarjoaa käyttäjille? Kattava kokonaiskuva visuaalisessa muodossa asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tapahtumista ja tiedoista koottuna eri järjestelmistä 1) Tilannekuvan kautta voidaan tarkastella menneitä tapahtumia 2) Suunnitella, seurata ja ohjata eri toimijoiden tuottamia hoitoja ja palveluita Keskeisiä tavoitteita: päätöksenteko ja asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelu helpottuu analysointia ja apua tunnistamaan hoitoon liittyviä puutteita automaattiset huomautukset auttavat hoidon ja palveluiden ajantasaisuudesta

16 UNA-ydin Tukee ensivaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakastietojen hallintaa ja uudistuvien sote-palveluiden palvelukoordinaatio- ja järjestämistoimintoja Integraatioilla ja tietojen kokoamisella mahdollistetaan mm. kokonaiskuva soteasiakkaan tapahtumista visuaalisessa muodossa koottuna eri tietolähteistä Valtakunnallinen hankintaprosessi käynnissä 12/ /2018 Toiminnallisuuksien käyttöönotot vaiheittain alkaen vuonna 2019, ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan asiakkaan tilannekuva-toiminnallisuudet UNA-ydintä hyödyntävät järjestelmät (esim. muut UNA-ratkaisut, ODA, Virtuaalisairaala ) UNA-ydin Tilannekuva ja suunnitelmalogiikka Palvelurajapinta UNA-ydin Integraatiot ja tiedonhallinta Liittymät Lähdejärjestelmät (esim. Kanta, alueelliset järjestelmät) UNA-ydin Asiakasohjaus

17 Muiden hankintojen valmistelu 1. Palvelutuotannon resurssienhallinta (tuotannonohjaus) Tuotannonohjauksen avulla pystytään ohjaamaan palveluita, tapahtumia ja tehtäviä huomioiden organisaation kulloinenkin resurssitilanne Tuotannonohjaus huomioi asiakkaan käynnissä olevat asiakkuudet muissa palveluissa (mm. ajanvaraukset) ja optimoi näin palvelutuotantoa sekä asiakkaan näkökulmasta, että organisaation näkökulmasta Kattaa keskeiset palvelutuotannon resurssien hallinnan tietojärjestelmäkokonaisuuden toiminnallisuudet sekä integraatiovalmiudet Hankinnan kohteen täsmennys, markkinavuoropuhelu ja hankintastrategia 2018 Hankinnan/hankintojen käynnistäminen hankintaan osallistuvien alueiden kanssa vuoden 2019 aikana

18 Muiden hankintojen valmistelu 2. Ammattihenkilön työpöytä (sote-palvelujen sisällöllinen toteutus) Toiminnallinen laajuus sisältää sote-palvelujen sisällöllisen toteutuksen ja kirjaamisen toiminnallisuudet. Käyttäjäryhmä on pääosin sote-palvelutuotannon ammattilaiset, jotka käyttävät nykyisin APTJ-järjestelmiä UNA-hankkeessa hankintaa edeltävä määrittely syksyllä 2018.

19