PÖYTÄKIRJA TEM001:00/2009 TEM/2812/ /2009. Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen HYVÄ NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

Transkriptio

1 Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ PÖYTÄKIRJA TEM001:00/2009 TEM/2812/ /2009 HYVÄ NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: Torstai klo Paikka Smolna, VN:n juhlahuoneisto, Eteläesplanadi 6, Helsinki, alakerran kokoustila. Osallistujat Osallistujalista: Liite 1 ASIALISTA 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Todetaan osallistujat. Todettiin. 2. Suomen Kuntaliiton edustaja HYVÄ neuvottelukunnassa Varatoimitusjohtaja Kari Nenosen siirryttyä Vantaan kaupunginjohtajaksi Kuntaliiton edustaja neuvottelukunnassa vaihtuu. Uusi edustaja on varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen. Todetaan Kuntaliiton edustajan vaihtuminen. Todettiin. 3. Hoito ja hoiva alan yritystoiminnan edistäminen; aito kilpailu ja toimivat markkinat HYVÄ neuvottelukunnan kokoustyössä siirrytään teemoittaiseen käsittelyyn siten, että kussakin kokouksessa on esillä yksi ohjelman tavoitteiden kannalta keskeinen tavoite ja siihen liittyvät toimenpiteet. Tämän käytännön tavoitteena on hyödyntää tehokkaammin neuvottelukunnan edustamaa laajaa näkemystä ja parantaa kokousten vaikuttavuutta. Asialista valmistellaan yhteistyössä kunkin teeman kannalta keskeisen toimijatahon kanssa. Vuoden 2012 ensimmäisen kokouksen teemana on HYVÄ ohjelman ydintavoite, yritystoiminnan edellytysten kehittäminen vahvistamalla markkinoiden toimivuutta ja aitoa kilpailua. Puheenjohtaja Erkki Virtanen avasi asian käsittelyn informoimalla neuvottelukuntaa hallituksen strategiaistunnon ja kehysneuvottelujen valmistelusta. Neljä valtiovarainministeriön koordinoimaa työryhmää valmistelee nopealla aikataululla toimenpidevaihtoehtoja. Yksi ryhmistä käsittelee TEM: toimivaltaan kuuluvia teemoja, jotka ovat elinkeinotuet, T&K tukien vaikuttavuus, kilpailun edistäminen ja sääntelyn purkaminen. Ryhmän tulee tarkastella myös kunnallisia palveluja ja yksityistä elinkeinotoimintaa kilpailuneutraliteetin toteutumisen näkökulmasta. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (7) Puheenjohtaja korosti, että neuvottelukunnalla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa valmisteluun, koska kuntapalvelujen tarkastelu on valmistelussa keskeisellä sijalla. Hyvä ohjelman lähtökohtana on pääministeri Kataisen hallitusohjelma, jonka mukaan turvataan aidon kilpailun aikaansaamiseksi tasaveroiset kilpailuolosuhteet eri kokoisille yrityksille ja kuluttajien etujen mukaiset toimivat markkinat selkeytetään palvelujen tuottamiseen liittyviä kilpailuttamisen ja julkisen tuen myöntämisen sääntöjä arvioidaan EU:n uuden SGEI normiston vaikutukset kansalliseen kilpailulainsäädäntöön o säädetään puitelaki yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista; linjauksissa otetaan huomioon EU:n kilpailulainsäädännön määräykset ja varmistetaan julkisen ja yksityisen sektorin välisen kilpailuneutraliteetin toteutuminen hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa o kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU direktiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n kynnysarvoa. o hankintalain menettelyjä yksinkertaistetaan EU lainsäädännön sallimissa puitteissa. TEM on valmistelemassa edellä todettuja, koko elinkeinotoimintaa koskevien hallitusohjelman tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Sosiaali ja terveyspalvelumarkkinoiden kilpailun toimivuuteen ja tasavertaisten kilpailuolosuhteiden aikaansaamiseen liittyvät kehittämistarpeet ja ehdotukset käsitellään HYVÄ ohjelmassa ja sen neuvottelukunnassa. Esittely: neuvottelukunnan pääsihteeri Ulla Maija Laiho: Liite 2. Hankintalainsäädännön ja hankintamenettelyn kehittämisen lähtökohtana ovat komission ehdotukset uudeksi hankintadirektiiviksi sekä yleistä taloudellista intressiä omaavia palveluja koskevat normit. Komission ehdotus uudeksi hankintadirektiiviksi: Liite 3. Esittely: ylitarkastaja Markus Ukkola, TEM: Liite 4. Uusi Sgei normisto: Liite 5. Esittely: neuvotteleva virkamies Eeva Vahtera, TEM: Liite 6. Hallitusohjelman linjauksien perusteella HYVÄ ohjelma painopistealue palvelumarkkinoiden kehittäminen sisältää seuraavan toimenpiteen/aloitteen vastuuministeriöille: Ehdotetaan sosiaali ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle, että hoito ja hoiva alan markkinoiden toimivuuden, palvelutuottajien tasapuolisten toimintaedellytysten sekä kilpailuneutraliteetin toteutumisen varmistamiseksi käynnistetään yhteistyöhanke, jossa arvioidaan mm. olemassa olevan lainsäädännön kehittämistarpeet ja valmisteltaisiin niihin liittyvät ratkaisut.

3 3 (7) HYVÄ hankeryhmä on valmistellut yhteistyössä neuvottelukunnassa edustettuna olevien toimialajärjestöjen sekä Teso ry:n kanssa asiaa neuvottelukunnalle. Keskustelun avasivat Pia Pohja, Terveyspalvelualan Liitto: Liite 7. Aino Närkki, Sosiaalialan Työnantajat ry: Liite 8. Terveys ja Sosiaalipalveluyrittäjät, Teso ry:n toiminnanjohtaja Marjo Rönkä oli estynyt saapumasta kokoukseen, mutta hänen kirjallisesti toimittamansa näkemykset jaettiin kokouksessa: Liite 9. Myös Suomen Yrittäjien kirjallisesti toimittama esitys jaettiin: Liite 10. Esityksiä kommentoivat oman hallinnonalansa/taustayhteisönsä näkökulmasta: Ylijohtaja Raimo Ikonen, sosiaali ja terveysministeriöstä, kehittämispäällikkö Hanna Ahonen Valvirasta, hallitussihteeri Ville Koponen ympäristöministeriöstä ja kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä: Raimo Ikonen: STM:ssä toimii kansalaisjärjestöjen aloitteesta asetettu hankintadirektiiviä ja SGEImenettelyä käsittelevä työryhmä, jonka kokoonpanoa on laajennettu TEM:ön, VM:ön ja järjestöjen edustajilla. Työryhmän on tarkoitus selvittää SGEI palvelujen tarve STM:n hallinnonalalla. STM pitää tärkeänä hallinnonalojen yhteistyötä asiassa ja haluaa olla mukana HYVÄ toimenpiteessä kaavaillussa kilpailun esteitä ja palvelumarkkinoiden toimivuutta koskevassa selvitys ja kehittämisyhteistyössä VM:n ja TEM:n kanssa. Yksityisen ja julkisen puolen valvonnan ja velvoitteiden on oltava samat. Eri aluehallintoviranomaisten toiminta ja käytännöt on saatava yhdenmukaisiksi. STM:n Ikälaki esitys annetaan maaliskuun loppuun mennessä, tässä yhteydessä otetaan kantaa myös henkilöstömitoitukseen. Neljäsosa lakiehdotuksesta lausunnon antaneista kannatti henkilöstömitoitusten sisällyttämistä lakiin, kolme neljäsosaa vastusti sitä. Hanna Ahonen: Valviran toiminnan lähtökohtana on kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen; valvonnan tarkoituksena on huolehtia siitä, että asiakkaan ja potilaan oikeudet toteutuvat palveluissa. Henkilöstömitoituksissa lakiin perustuvia normeja parempi kriteeri on asiakkaan hoidon tarve ja siihen perustuva palvelu. Julkista ja yksityistä toimijaa on valvottava samoin perustein. Ville Koponen: ARA:n tuet ovat valtiontukisääntelyn näkökulmasta SGEI tukea. Se on tarkoitettu heikommassa asemassa olevien asumisen tukemiseen. ARA:n tuen tulee kanavoitua kokonaan asiakkaiden hyödyksi. YM:n näkemyksen mukaan ARA:n tuet eivät vääristä kilpailua.

4 4 (7) Kirsi Markkanen: Laatusuositukset ovat toimineet osittain hyvin, ja henkilöstömitoitukset ovat kehittyneet vastaamaan hoidon tarvetta. Viime aikoina välittömään hoitotyöhön osallistuvan henkilön mitoituksesta on tullut kokonaismitoitus, johon lasketaan myös avustavat tehtävät. Mitoituskeskustelussa tulisi selkeyttää myös käsitteet, jotta tiedetään, mitä tarkoitetaan puhuttaessa asumispalveluista, laitoksesta, välittömästä hoitotyöstä jne. TEHY tehnyt kansainvälistä vertailua, joka osoittaa, että lainsäädännössä määritellyt mitoitusnormit muuttuvat käytännössä maksimeiksi. On mietittävä myös, mikä on riittävä ammatillinen osaaminen asiakkaan näkökulmasta. Muutokset hoidon tarpeessa tulee myös huomioida. Yksityisen ja julkisen sektorin mitoitukset ja valvonta tulee saattaa yhdenmukaisiksi tämä on myös henkilöstön oikeusturvakysymys. Neuvottelukunta käy keskustelun asiasta ja evästää työ ja elinkeinoministeriötä jatkotyötä varten. Keskustelun kohteena ovat seuraavat kehittämistarpeet ja niiden ratkaisumallit: Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon saattaminen samojen pelisääntöjen piiriin koskien toiminnan sääntelyä, valvontaa, kuluttaja tai asiakassuojaa ja verotusta. Seuraavat kilpailun toimivuutta rajoittavat säädökset, suositukset tai käytännöt: o kuntien toiminta markkinoilla; kuntien liikelaitokset o henkilöstömitoitus lisätäänkö normeja vai joustavuutta o kuluttajasuojan ulottuminen vain yksityisesti tuotettuihin palveluihin o valtiontukien (ARA) sekä kuntien suorahankintakäytäntöjen tai kuntien ja palvelutuottajien sopimuskäytäntöjen vaikutukset kilpailun toimivuuteen asumispalveluissa Neuvottelukunta kävi asiasta seuraavan keskustelun: Anne Mari Välikangas/VM, kuntaosasto VM:ssä vuonna 2010 laaditussa raportissa käsiteltiin kuntien liikelaitosproblematiikkaa kilpailuneutraliteetin kannalta. Kunnan velvoitteet yhtiöittää elinkeinotoimintaansa on tarkoitus ratkaista eduskunnalle syksyllä annettavan kuntalain muutosesityksen yhteydessä. Keskustelut komission kanssa ovat vielä meneillään. TEM:n/HYVÄ toimenpiteiden toteutuksessa on huomioitava nämä aikataulut. Kuntalain kokonaisuudistusta valmistelevaa työryhmää ei ole vielä asetettu, mutta työ käynnistyy kevään aikana. Uudistustarpeista on valmistunut työryhmäraportti Kunnat ja markkinat teemaan liittyviä kysymyksiä käsitellään myös kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä. VM:ssä on asetettu kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatioryhmä, joka miettii myös kuntien tuottavuuden mittaamista ja vertailua, hyvien käytäntöjen levittämistä ja kuntien kustannuslaskennan kehittämistä työryhmän työ on täysin alussa.

5 5 (7) Laura Räty/Helsingin kaupunki Kaupungin näkökulmasta hankintalaki on sinänsä selkeä, ennemminkin kyse on menettelytapojen kehittämisestä, hyvien toimintamallien levittämisestä ja yhteisten pelisääntöjen sopimisesta; markkinaoikeuden pelko jäykistää edelleen hankintoja. Kuntapalveluissa se, kuka on tilaaja, kuka tuottaja, kuka asiakas on keskeinen strateginen kysymys. Kunnallisiin liikelaitoksiin liittyvä kilpailuneutraliteettiongelma on todellinen; kunnissa odotetaan linjauksia siitä, miten tulisi edetä. Kuntien oman palvelutuotannon hinnassa keskeistä on se, mikä on hinnoittelun perusta; jos kaikki kunnan kustannukset vyörytetään palvelujen hintaan, syntyy paljon kustannuksia, joita yksityisillä tuottajilla ei ole: demokratia, viranomaistehtävät mikä on kuntainstituution hinta? Olennainen kysymys on myös se, miten tuetaan yritysten ja kolmannen sektorin innovaatioita. Palvelumitoituksessa normitetusta minimistä tulee maksimi; työvoimapulan vaikutus on myös huomioitava. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon valvonta on yhdenmukaistettava. Eeva Kuuskoski/SOSTE ry SOSTE ry:n perustehtävä on tuoda esiin asiakkaan ääntä kansalaisjärjestöjen kautta; monilla jäsenjärjestöillä on yritysmuodossa toteutettua palvelutuotantoa. Käsitteet pitäisi selkiyttää, jotta ymmärretään mitä verrataan, tarve ja laatunäkökohta tulee myös huomioida. Tuomas Telkkä/Suomen Yrittäjät ry Kuntien palvelustrategiat on nostettava keskiöön ja niiden laatiminen tulee ottaa osaksi kuntalain tarkistusta. Kuntien liikelaitosten rooli on otettava myös tarkasteluun. Kuntien hankintaosaamisessa on suuret vaihtelut. Hankintamenettelyjä on valvottava lainsäädännöllä. Palveluasumisen kilpailuttamiseen liittyvät ongelmat on selvitettävä. Palvelusetelin käyttöönotossa ei lain henki toteudu. Kuntien palvelustrategiat on SY:n ehdotus neuvottelukunnan kokousteemaksi. Marja Lounasmaa/JYTY ry Sosiaali ja terveyspalvelujen näkökulmasta hankintadirektiiviehdotus on hyvä; erityisen tärkeä on huomioida hankintojen strategiset tavoitteet: laatu, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Henkilöstömitoitusten rinnalla on myös varmistettava, että ihmiset tekevät työyksikössä oikeita ja osaamisensa mukaisia asioita. Timo Halonen/Kuusamon kaupunki Kilpailutusten toteutuksen sijasta olennaisempi tavoite on toimivan markkinan aikaansaaminen. Julkisesta monopolista on päästävä irti, mutta sitä vielä pahempi olisi yksityinen monopoli. Kunnalla on palvelujärjestelmässä useita rooleja: tilaajan, asiakkaan, mutta myös elinkeinopoliittisen toimijan rooli. Kunnan rooli kilpailuttamisessa ei ole ainoa ongelma; palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan samanaikaisesti, kun julkiseen sektoriin kohdistuu kova säästöpaine.

6 6 (7) Kuntien ei pitäisi ainoastaan toimia sote palvelujen asiakkaana, vaan myös elinkeinopoliittisena kehittäjänä ongelma usein puute tarjolla olevista palveluista. Palveluseteli on hyvä väline, mutta kuka siinä on aito asiakas ei setelin saava vanhus, vaan kunta. Ismo Partanen/Lääkäripalveluyritykset ry Hakintalaki on työkalupakki, jonka tarkoituksena on edistää kilpailua. Laki säätelee menettelystä. Kynnysarvoa ei pitäisi enää nostaa. Viime vaalikauden kuntien liikelaitoslaki jäi torsoksi ja uudistusta tulee ehdottomasti jatkaa; kuntalain kokonaisuudistuksessa on määriteltävä kunnan tehtävät ja palvelujen järjestämisvastuu kunnan tehtävä ei ole kilpailevan elinkeinotoiminnan harjoittaminen. Irma Ahokas Kukkonen/Pohjois Karjalan Maakuntaliitto Palvelustrategiat on keskeinen asia; suurimmalta osalta kuntia ne puuttuvat. Monituottajaisen palvelumarkkinan kehittäminen edellyttää avointa vuoropuhelua toimijoiden kesken. Seuraavalle EU rakennerahastokaudelle selkeitä linjauksia elinkeinoelämän kehittämiseksi. Palvelustrategiat neuvottelukunnan kokousteemaksi. Tero Ristimäki/Talentia ry On täsmennettävä, mitä sääntelyn purkamisella tarkoitetaan; on olemassa mm. koulutusja pätevyysvaatimuksia, joista on pidettävä kiinni. Palvelun laadunvarmistus vaatii kunnon ohjauksen. Myös kilpailuttamiseen liittyy sääntelyä; kilpailuttaminen myös maksaa. Julkisten ja yksityisten tuottajien on oltava saman sääntelyn ja valvonnan piirissä. Marina Erhola/THL Keskeinen ongelma on kansalaisten eriarvoistuminen, mikä on useilla tutkimuksilla kiistattomasti osoitettu sekä väestön että palvelujärjestelmän osalta Esim. lastensuojelun kohdalla on kriittisesti pohdittava, missä määrin se sopii yksityisille palveluntuottajille, erityisesti, kun kunnissa vaihtuu valvoja suunnilleen kerran vuodessa. Pitkäaikaissairaat vanhukset eivät pysty itse valitsemaan palvelutuottajaa ja olemaan todellisia asiakkaita esim. palveluseteleissä. Normittaminen johtaa siihen, että ei normitetun palvelun asema suhteessa normitettuun heikkenee. Valvira ja AVI:t eivät pysty resurssien puutteen vuoksi tarvittavaan kuntien ja ulkoistettujen palvelujen valvontaan. Käsitteiden sekaannus ja käsiteviidakko on todellinen keskustelun tuloksellisuuden este. Jussi Salo/ SuPer ry Henkilöstömitoituksessa joustavuus ja innovatiivisuus tarkoittaa sitä, kuinka pienellä henkilöstöllä työt voidaan hoitaa. Tarvitaan ehdottomasti asiakkaan kunnon kartoitus sekä henkilöstömitoituksia sitovat normit. Palvelumarkkinoiden ja kilpailun toimivuuden edellyttämien toimenpiteiden valmistelua jatketaan yhteistyössä neuvottelukunnassa edustettuna olevien toimijoiden kanssa huomioiden erityisesti valtiovarainministeriön kuntaosaston kuntalain valmistelun aikataulu sekä sosiaali ja

7 7 (7) terveysministeriön hankintadirektiiviä ja SGEI palveluja käsittelevän työryhmän työ. Neuvottelukunnan seuraavaan kokoukseen tuodaan jatkotyötä koskeva tarkennettu esitys. Hallituksen strategiaistunnon ja kehysneuvottelujen valmisteluun neuvottelukunnan näkemyksenä esitetään seuraavaa: Sosiaali ja terveyspalveluissa julkista ja yksityistä palvelutuotantoa on säänneltävä ja valvottava samoin perustein. Kuntien toiminta kilpailuilla markkinoilla on otettava tarkasteluun kuntalain uudistuksessa kuntien tehtävien ja kilpailuneutraliteetin näkökulmasta. Henkilöstömitoituksissa lähtökohdaksi tulee ottaa asiakkaan hoivan ja palvelun tarve ja muutokset siinä. Mitoituksen rinnalla tulee tarkastella kasvavan työvoimapulan vaikutuksia sekä sitä, että palveluyksiköissä henkilöstön osaaminen on siinä käytössä, mihin koulutus on tarkoitettu. Hankintalainsäädännön ja menettelyjen kehittämisessä tulee huomioida myös hankintojen strategiset tavoitteet, palvelujen laatu ja palvelujen sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. 4. HYVÄ toimenpiteiden eteneminen Toimenpiteiden toteutuksen seurantataulukko: Liite 11. Todetaan toimenpiteiden tavoitteiden mukainen eteneminen. Todettiin. 5. Seuraavan kokouksen teema Pääsihteeri ehdotti kokouksen teemaksi palvelustrategioita ja niiden merkitystä palvelumarkkinoiden kehittämiselle. Hyväksyttiin. 6. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo