Puheenjohtajan, ministeri Vapaavuoren myöhästymisen vuoksi kokouksen avasi neuvottelukunnan varapuheenjohtaja,

Transkriptio

1 Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ TEM001:00/2009 TEM/2812/ /2009 HYVÄ NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: Torstai klo Paikka: Valtioneuvoston juhlahuoneisto, Eteläesplanadi 6, Helsinki MUISTIO 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtajan, ministeri Vapaavuoren myöhästymisen vuoksi kokouksen avasi neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Kokouksen osallistujat: liite Hoito ja hoivapalvelujen kansainvälistyminen ja vienti FinlandCare Hoito ja hoivapalveluyritysten kasvu, kansainvälistyminen ja vienti on yksi HYVÄ ohjelman kolmesta painopisteestä. Yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi on vuonna 2011 käynnistetty FinlandCare ohjelma, joka ensimmäisessä vaiheessaan on keskittynyt terveyspalveluyritysten viennin edistämiseen (terveysmatkailuhanke) kohdemaana erityisesti Venäjä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Finpro. FinlandCare ohjelma : Liitteet 2 ja 6. Auli Korhonen esitteli FinlandCare ohjelmakokonaisuuden lyhyesti. Ministeri saapui paikalle klo FinlandCare yritysten näkökulmasta, pyydetyt puheenvuorot: Toimitusjohtaja Siv Schalin, Docrates Docrateen kannalta FinlandCarella on erityisesti merkitystä brändin rakentajana. Ohjelma on lisännyt tietoisuutta ja uskottavuutta sekä ulkomailla että Suomessa. Docrateella oli kansainvälisiä potilaita jo ennen FinlandCare ohjelmaa, mutta projekti on tuonut uusia ja lisännyt Suomen näkyvyyttä jo olemassa oleville yhteystyötahoille. Lisäksi projekti on tarjonnut osaavaa apua käytännössä, mikä on tärkeää erityisesti niille yrityksille, jotka ovat vasta käynnistämässä kansainvälistymistään. Liite 7. Toimitusjohtaja Juha Aarvala, Orton Orton on ollut FinlandCare ohjelmassa mukana alusta asti ja sitä ennen jo ohjelmaa valmistelevissa keskusteluissa. Kasvupotentiaalia terveyspalvelujen viennissä on, mutta töitä menestymisen eteen täytyy tehdä. FinlandCare projektissa on tärkeää varmistaa, että mukana olevat, samoja palveluita tarjoavat toimijat eivät kilpaile toisiaan hengiltä tehdessään tarjouksia samoille asiakkaille. Ortonin päämarkkina on Venäjä. Satunnaisia po TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (5) tilaita on jo tullut Baltiasta, Pohjoismaista ja muualta EU:sta. EU potilasdirektiivi nähdään mahdollisuutena lisätä asiakasvirtaa EU alueelta. Liite 8. Keskustelu asiasta. Tarja Myllärinen/Kuntaliitto: Siv Schalinin esityksensä lopussa esittämään toiveeseen yksityisen puolen mahdollisuudesta osallistua kansalliseen syöpäkeskuksen työhön voi yhtyä. Julkisen ja yksityisen yhteistyötä tarvitaan. Puheenjohtaja, elinkeinoministeri Vapaavuori: On hyvä katsoa, mitä yhteistä Docratesin ja Ortonin esityksissä on. Yksi yhteinen tekijä on aidon palvelukulttuurin tarve tällä alalla. Molemmat kertoivat myös epävirallisen tiedonvälityksen ja asiakaskokemusten merkityksestä siinä, että potilaat ovat valinneet juuri heidät. Keskeistä tuntuu myös olevan kokonaisvaltainen suhtautuminen potilaaseen. Yhdistävä tekijä on lisäksi Venäjä, jossa on valtava asiakaspotentiaali. Palvelukokonaisuuden ja asiakastyytyväisyyden merkitys tulee tunnistaa. Yhdistävien tekijöiden varaan voidaan rakentaa menestystarinoita. Marja Lounasmaa /JYTY: Yksi yhdistävä tekijä Suomessa on myös erinomainen osaaminen. Siksi tieteen tekemiseen ja koulutukseen pitää panostaa jatkossakin. Ministeri joutui poistumaan klo Kansliapäällikkö Virtanen jatkoi puheenjohtajana. Marina Erhola/THL: FinlandCare muistiossa mainitaan THL:n rooli jatkotyössä. Tätä asiaa ei ole vielä käsitelty työjärjestyksen mukaisesti THL:ssä eikä sitä ole tulosohjaussopimuksessa STM:n kanssa. Asiasta täytyy vielä keskustella THL:n sisällä ja STM:n kanssa. Raimo Ikonen /STM: Asiaan palataan STM:n ja THL:n välisissä kehysneuvotteluissa. Todettiin, että FinlandCare ohjelman toteutuksessa vuosina voidaan edetä esitysten mukaisesti. 3. EU:n potilasdirektiivin toimeenpano Suomessa Sosiaali ja terveysministeriön arviomuistio rajat ylittävästä terveydenhuollosta (lähetetty etukäteen neuvottelukunnan jäsenille). Arviomuistiosta on pyydetty lausunnot mennessä mm. työ ja elinkeinoministeriöltä. Korvausmallivaihtoehdot, ylitarkastaja Noora Heinonen, sosiaali ja terveysministeriö, vakuutusosasto Uuden lain rajat ylittävästä terveydenhuollosta on tultava voimaan viimeistään

3 3 (5) Arviomuistion lausuntokierroksen jälkeen STM:ssä valmistellaan varsinainen hallituksen esitys laiksi, joka on lausuntokierroksella Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syyskuussa. Muutokset koskevat rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteita, jotka ovat tapahtuneet EU ja Eta valtioissa ja Sveitsissä. Muihin maihin laki ei vaikuta. Valmistelutyön aikataulu on erittäin tiukka. Keskeinen kysymys tällä hetkellä on, millainen korvausmalli ulkomaille hoitoon hakeutuville potilaille kansallisesti valitaan. Suomen kaksikanavainen korvauskäytäntö aiheuttaa ongelmia, sillä EU potilasdirektiivin mukaan ulkomailla annetun hoidon korvauskäytännöt eivät voi olla erilaisia julkisella ja yksityisellä puolella annetussa hoidossa. Liitteet 3 ja 9. Potilasdirektiivin toimeenpanon ja siihen liittyvien korvausmallien vaikutukset yritysten näkökulmasta; pyydetyt puheenvuorot: Terveyspalvelualan liitto, toimitusjohtaja Merja Hirvonen Lääkäripalveluyritykset ry, toiminnanjohtaja Ismo Partanen Merja Hirvonen piti Terveyspalvelualan liiton ja Lääkäripalveluyritykset ry:n yhteisen puheenvuoron Direktiivin tavoite eli asiakkaan valinnanvapaus on hyvä asia. Direktiivin voimaansaattamisen ongelmat osoittavat, että Suomi on muuhun Eurooppaan verrattuna jälkijunassa valinnanvapauden kehittämisessä. Haasteena on lisätä valinnanvapautta direktiivin vaatimalla tavalla, mutta kuitenkin siten, että ei kannusteta hakeutumaan ulkomaille hoitoon pelkästään paremman korvauksen tähden. Yksikään arviomuistiossa esitetyistä malleista ei ole ongelmaton. Todellista asiakkaan valintaa tukevaa kansallista järjestelmää Suomessa ei ehditä toteuttaa direktiiviin voimaan saattamiseen mennessä. Työryhmän esittämien korvausmallien sijaan yritysten edustajat esittivät kaksi vaihtoehtoista mallia: palveluseteli tai mukautettu sairausvakuutusmalli. Liite 10. Keskustelu asiasta. Puheenjohtaja: Onko vaihtoehtoisista malleista olemassa kustannusarviota? Ismo Partanen: Merja Hirvonen: Kaikki ehdotetut mallit nostavat korvausten määrää. Jokaisella mallilla on hintalappu, mutta sillä myös saa jotain. Suomessa hintalappu voi tulla suuremmaksi kuin muissa maissa järjestelmästä johtuen. Korvattavan toimenpiteen tulee olla lääketieteellisesti perusteltu eli korvataan joka tapauksessa vain tarpeellisia toimenpiteitä. Ehdotetaan myös, että neuvottelukunnassa voitaisiin jossain vaiheessa käsitellä Ruotsissa toteutettuja uudistuksia asiakkaan valinnanvapauden lisäämiseksi Marina Erhola/THL: Perusasia on, että direktiivin täytäntöönpanon valmistelu nostaa Suomen järjestelmän keskeiset haasteet näkyviin, mikä varmasti on hyväkin asia. Tiedoksi, että THL on käynyt

4 4 (5) perusteellista Pohjoismaakiertuetta. THL järjestää syksyllä laajan, aika avoimen 2 päivän kutsuseminaarin, johon Ruotsin, Tanskan ja Norjan asiantuntijat tulevat esiintymään. Neuvottelukunnan jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tuomas Telkkä/Suomen Yrittäjät: Suomen yrittäjät on lähinnä tarkastellut potilasdirektiiviä yritys ja työvoimavaikutusten kannalta. Nämä asiat tulee huomioida nykyistä enemmän aiheesta käytävässä keskustelussa. Puheenjohtaja: TEM:n lausunnossa työvoima ja elinkeinopoliittiset näkökohdat tulevat korostumaan. Raimo Ikonen/STM: Ehdotetaan päätökseen kirjattavaksi, että direktiivin voimaan saattamisen tilanne kuultiin neuvottelukunnassa ja siitä on lausuntokierros käynnissä. Lausuntoja toivotaan mahdollisimman paljon. Todettiin käyty keskustelu ja että asiaan palataan neuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa, jolloin varsinainen lakiesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle. TEM:n arviomuistiosta valmistunut lausunto jaetaan neuvottelukunnalle tiedoksi. Liite HYVÄ ohjelman toteutus ja toimintasuunnitelma HYVÄ ohjelman toimintakertomus ja toimintasuunnitelma (lähetetty etukäteen neuvottelukunnan jäsenille). Todettiin, että toimintakertomus vastaa tapahtumien kulkua. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Liite Edellisen kokouksen muistio Edellisen, pidetyn kokouksen muistio: Toimeenpano: Kokouksessa valtiovarainministeriön kuntaosaston taholta esitetty huoli eräissä kunnissa toteutettavien sosiaali ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden rahoitukseen liittyvistä koordinointiongelmista ja tarpeista (tapaus Mänttä Vilppula/Tekesin rahoitus Pihlajalinna Oy:lle). Käydyn keskustelun perusteella TEM:n (HYVÄ, EIO, TMO) ja VM:n kuntaosaston kesken sovittiin yhteisten tapaamisten järjestämisestä tiedonvaihdon parantamiseksi ja yhteisten intressien piiriin kuuluvien hankkeiden koordinaation varmistamiseksi. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin ja seuraava on sovittu pidettäväksi Liite 5. Merkittiin tiedoksi.

5 5 (5) 6. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään keskiviikkona 5. kesäkuuta 2013 klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo