ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

Transkriptio

1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

2 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys... 4 Ilman epäpuhtaudet ja luonto... 5 Päästöt... 6 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 8 Ilmanlaatu... 9 Ilmanlaatuindeksi Bioindikaattorit Yhteenveto Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina Julkaisija: Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Paperi: Cyclus Print 115 g / 17 g Painopaikka: Painatuspalvelukeskus, Turku 28 2 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

3 JOHDANTO Ympäristönsuojelulain (86/2) mukaan kunnan tehtävänä on edistää alueellaan ilmansuojelua ja sitä varten kunnan on huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä riittävästä ilmalaadun seurannan järjestämisestä. Myös ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajan tulee olla riittävän hyvin selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Turussa ilman epäpuhtauksia on mitattu vuodesta Vuonna 1988 perustettiin kuntien ja teollisuuden yhteistyöryhmä, jonka toimesta aloitettiin vuonna 1989 rikkidioksidin mittaukset Turun kaupunkiseudulla seitsemällä mittausasemalla. Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän muodostavat nykyään Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit, Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos, Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo, Turku Energia Oy, Varissuon Lämpö Oy, Fortum Lämpö Oy, Aker Yards Oy, Turun Satama ja Turun kaupungin tekniset palvelut. Mittausten käytännön toteutuksesta, raportoinnista ja tiedotuksesta vastaa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Vuosina Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa (myöh. Turun kaupunkiseudulla) ilman epäpuhtauksista seurattiin typen oksidien (NO X ), hengitettävien hiukkasten (PM 1 ), rikkidioksidin (SO 2 ), hiilimonoksidin (CO) sekä otsonin (O 3 ) pitoisuuksia. Kaarinassa ilmanlaadun mittaukset aloitettiin maaliskuussa 24. Vuonna 27 ilmanlaatua seurattiin kuudella mittausasemalla, säätilaa seurattiin verkoston omalla sääasemalla Juhannuskukkulalla (kuva 1). Ilmanlaadun mittauspisteet on valittu siten, että tietoa ilmanlaadusta saadaan kaupunkien keskustoista sekä alueilta, joilla asutuksen lisäksi sijaitsee kouluja, päiväkoteja, sairaaloita tms. laitoksia. Yksi mittauspisteistä on sijoitettu luonnonsuojelullisesti arvokkaalle alueelle. Tarkkailun avulla voidaan seurata päästöjen leviämistä sekä erilaisten teollisuudessa esiintyvien häiriötilanteiden ja liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Pitkällä Naantali Kaanaa Raisio Ruissalo Turku Kauppatori Kaarina Kuva 1. Ilmanlaadun mittausasemien sijainnit vuonna 27. tähtäimellä voidaan arvioida ilmansuojelutoimien tarvetta sekä todeta jo toteutettujen toimien vaikutuksia ilmanlaatuun. Ilmanlaatutietoja voidaan myös hyödyntää kaupunkisuunnittelussa. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat ihmisille erilaisia terveyshaittoja. Terveyshaittojen ilmaantuminen eri yksilöillä vaihtelee huomattavasti. Erityisen herkkiä ilman epäpuhtauksille ovat lapset, vanhukset, allergiset sekä sydän- ja keuhkosairauksia potevat. Yleisimmät korkeisiin rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuuksiin liittyvät terveysvaikutukset ovat hengitystieinfektioiden lisääntyminen, astmaatikoiden oireilu ja kroonista keuhkoputken tulehdusta sairastavien oireiden lisääntyminen. Monet epäpuhtaudet voivat aiheuttaa myös yhteisvaikutuksia. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat myös erilaisia luontovaikutuksia. Näitä luontovaikutuksia on seurattu Turun seudulla bioindikaatioselvitysten avulla viiden vuoden välein. Seurannassa on tutkittu mm. havupuiden harsuuntumista, jäkälien esiintymistä sekä maaperän kemiallisia ominaisuuksia. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

4 ILMAN EPÄPUHTAUDET JA IHMISTEN TERVEYS Kuva: Heli Lempa/Kuvapankki. Turun kaupunkiseudulla epäpuhtauksien pitoisuudet ilmassa yleensä ovat tasolla, jolla terveysvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä. Häkä, rikkidioksidi, hiukkaset (noki, tuhka jne.) ja typen oksidit ovat merkittävimmät ilman epäpuhtaudet. Ilman epäpuhtaudet ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Hengityselinsairaat ovat herkempiä epäpuhtauksien vaikutuksille kuin terveet. Allergiasta, astmasta ja yliherkkyyksistä kärsivät ovat erityinen riskiryhmä, koska valmiiksi herkistynyt puolustusjärjestelmä reagoi ym- päristön altisteisiin tavallista voimakkaammin. Lukuisia ilman epäpuhtauksia esiintyy hengitysilmassa samanaikaisesti, mutta niiden yhteisvaikutuksia ei vielä tunneta tarpeeksi. Rikkidioksidin merkitys on vähentynyt pitoisuuksien pienenemisen myötä, mutta typen oksidien ja hiukkasten suhteellista terveysmerkitystä pidetään huomattavana. Merkittävin ilmanlaatua heikentävä komponentti saattaa olla erittäin pienet hiukkaset, jotka ovat läpimitaltaan vain muutamia kymmeniä nanometrejä. Niitä syntyy etenkin liikenteen pakokaasuista. 4 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

5 ILMAN EPÄPUHTAUDET JA LUONTO Ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta vesistöt ja maaperä happamoituvat ja rehevöityvät. Ilman epäpuhtaudet myös vahingoittavat kasveja sekä suoraan lehtien ja neulasten kautta että juuriston vaurioitumisen myötä. Vesistöjä ja maaperää happamoittavia yhdisteitä ovat typen oksidit (NO X ) ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä ammoniakki (NH 3 ). Happamoitumisella tarkoitetaan sitä, että luonnon kyky vastustaa hapanta laskeumaa heikkenee. Happamoitumisherkkyyteen vaikuttavat happaman laskeuman suuruus ja maaperän tai vesistön luontainen puskurikyky. Puskurikyky vaihtelee huomattavasti paikan geologisten olojen mukaan. Suomen kallioperä pystyy neutraloimaan hapanta laskeumaa huonosti. Rehevöitymistä aiheuttavia yhdisteitä ovat typpi (N) ja fosfori (P). Rehevöitymistä tapahtuu sekä maalla että vesissä. Maaekosysteemin rehevöityminen näkyy mm. metsien kasvun kiihtymisenä ja kasvillisuuden muutoksina. Vesissä se ilmenee veden samenemisena, vesikasvillisuuden lisääntymisenä sekä planktonlevien ja ranta-alueiden rihmalevien liiallisena kasvuna. Harsuuntuneisuus eli latvuksen lehtitai neulaskato kuvastaa puiden yleiskuntoa. Suomen metsäpuiden harsuuntuminen johtuu pääasiassa metsien korkeasta iästä, sää- ja ilmastotekijöistä sekä alueellisista tauti- ja tuholaisepidemioista. Ainoastaan paikallisten päästölähteiden läheisyydessä, taajamissa ja teiden varsilla sijaitsevissa ilman epäpuhtauksille alttiina olevissa metsissä harsuuntuminen johtuu ilmansaasteista. Myös neulasten ja lehtien väriviat kuvaavat puiden elinvoimaisuutta. Puilla kasvavat jäkälät ovat hyvin herkkiä ilmansaasteille ja ympäristön tilan muutoksille. Ilmansaasteiden johdosta jäkälien määrä ja eri lajien esiintyvyys pienenevät. Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Turun kaupunkiseudun hiilidioksidipäästöjä on pyritty vähentämään siirtymällä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä energiansäästötoimilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen metsiin monella eri tavalla. On arvioitu, että metsien kasvu paranisi Suomessa lähivuosikymmenien aikana useita kymmeniä prosentteja, jos ilmasto lämpenee ja hiilidioksidipitoisuudet kasvavat edelleen. Kuva: Merja Kokkala. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

6 PÄÄSTÖT SO2-päästö (1 t/a) t) Turun kaupunkiseudulla ilman pilaantumista aiheuttavat sekä alueen omat lähteet (energiantuotanto, teollisuus ja liikenne) että kauempaa kulkeutuvat päästöt. Alueen energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat laskeneet energiantuotannon keskittymisen, polttoaineiden rikkipitoisuuden alenemisen sekä suurimpien laitosten ilmansuojeluinvestointien seurauksena. Esimerkiksi lämpöenergia tuotetaan nykyisin pääosin Naantalissa Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksella, jonka päästöt puhdistetaan mm. rikinpoistolaitoksella. Turku Energia otti vuonna 21 käyttöön Orikedon biolämpökeskuksen, jossa kaukolämpöenergiaa tuotetaan puulla. Uusiutuvien polttoaineiden osuus Turku Energian kaukolämmönhankinnassa oli vuonna 27 noin 16 %. Turku, lupavelvolliset Neste jalostamo Fortum voimal vuosi Kuva 2. Ympäristölupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöjen kehitys vuosina NO2-päästö (1 t/a) t) Turku, lupavelvolliset Neste jalostamo Fortum Power voimal. voimalaitos Plant liikenne Traffic vuosi Kuva 3. Ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen typen oksidien päästöt vuosina Määrällisesti energiantuotannon päästöt ovat kuitenkin Turun kaupunkiseudulla edelleen liikenteen päästöjä suuremmat, mutta matalan päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöjen vaikutus ilmanlaatuun hengityskorkeudella on selvästi suurempi. Teknisillä ratkaisuilla saavutetut liikennepäästöjen vähentämiskeinot (katalysaattorit) eivät liikennemäärien jatkuvan kasvun myötä ole riittäviä. Turun kaupunkiseudun päästölähteistä merkittävimpiä ovat suurimmat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset (Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo) sekä liikenne. Päästöjen tarkastelu rajoittuu energiantuotannon ja teollisuuden osalta ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvollisiin laitoksiin (> 5 MW kattilalaitoksiin) ja laitosten ja liikenteen osalta tieliikenteeseen. Tieliikenteen päästöt ovat laskennallisia. Alueen rikkidioksidipäästöt aiheutuvat energiantuotannosta ja teollisuudesta. Naantalissa sijaitsevien laitosten osuus rikin kokonaispäästöistä oli vuonna 23 noin 8 % ja vuonna 27 noin 85 %. Loput päästöstä koostuivat pääosin Turussa sijaitsevien energiantuotantolaitosten päästöistä. Liikenteen osuus alueen rikkidioksidipäästöistä on ollut pieni. Kuvassa 2 on esitetty rikkidioksidipäästöjen kehitys vuosina Typen oksidien päästöjä syntyy lähinnä energiantuotannosta ja liikenteestä. Vuonna 23 liikenteen osuus Turun seudun typen oksidien kokonaispäästöistä oli noin 27 % ja vuonna 27 noin 24 %, Naantalissa sijaitsevien laitosten osuus vuonna 23 oli noin 58 % kokonaispäästöistä ja vuonna % (kuva 3). 6 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

7 Hiukkasten pääasiallinen lähde on tieliikenne. Pienempien hiukkasten päästöjä aiheuttavat myös teollisuus ja energiantuotanto. Vuonna 23 liikenteen hiukkaspäästöt olivat 89 tonnia, mikä oli hiukkasten kokonaispäästöstä noin 16 %, vuonna 27 liikenteen päästöt olivat 67 tonnia (16 % kokonaispäästöstä). Liikenteen osuus käsittää vain pakokaasupäästöt, mutta ulkoilman hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa enemmän liikenteen ja tuulen kadun pinnasta uudelleen nostattama pöly (ns. reemissio), jonka määrää on vaikea arvioida. Re-emissio koostuu lähinnä hiekoitushiekasta sekä tien pinnasta, autojen renkaista ja jarruista irronneista hiukkasista. Karkea pöly on pääosin kaduille levitettävää hiekkaa ja autojen tien pinnasta irrottamaa kiviainesta. Hengitettävä pöly sisältää yleensä nokea, autojen pakokaasuhiukkasia, joihin on sitoutunut mm. hiilivetyjä ja raskasmetalleja sekä siitepölyä. Hiilimonoksidia eli häkää syntyy epätäydellisen palamisen tuloksena. Häkäpäästöistä (CO) keskimäärin yli 7 % on peräisin tieliikenteestä. Häkä hapettuu ilmassa nopeasti hiilidioksidiksi, minkä vuoksi sen aiheuttamat ongelmat ovat yleensä paikallisia. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin vaikuttavat fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hävittäminen ja maatalous. Keskeisin kasvihuoneilmiötä voimistava kaasu on hiilidioksidi (CO 2 ), jonka päästöistä Turun kaupunkiseudulla suurimman osan aiheuttaa energiantuotanto. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 17 %. Hiilidioksidipäästöjen rajoittamismahdollisuudet ovat lähinnä energiansäästö ja muiden kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Taulukkoon 1 on koottu suurimpien päästölähteiden päästöt vuonna 23 ja 27. Taulukko 1. Suurimpien päästölähteiden päästöt vuonna 23 ja 27. SO 2 (t) NO 2 (t) Hiukkaset (t) CO 2 (1 t) Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Turku Energia Liikenne Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

8 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Ilmanlaadulle on asetettu erilaisia ohje- ja rajaarvoja. Ohjearvot, jotka on annettu Valtioneuvoston päätöksellä (48/96) (taulukko 2), on tarkoitettu lähinnä ohjeeksi viranomaisille. Rajaarvot (taulukko 3) ovat ohjearvoja sitovampia, ja ne perustuvat EU-direktiiveihin. Valtioneuvosto antoi vuonna 23 asetuksen (783/23) alailmakehän otsonista. Asetuksessa on esitetty otsonille tavoitearvot vuodelle 21 sekä väestön tiedotus- ja varoituskynnysarvot (taulukko 4). Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 48/1996). Aine Ohjearvo (2 C, 1 atm) Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 Tuntiarvo 8 mg/m 3 Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2) 15 µg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 µg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2) 25 µg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 µg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 1) 7 µg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Taulukko 3. Ilmanlaadun raja-arvot (VNa 711/21) Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo, µg/m 3 (293 K, 11,3 kpa) Sallittu ylitysten määrä kalenterivuodessa Ajankohta, jolloin viimeistään pitoisuuksien tulee olla raja-arvoa pienemmät Rikkidioksidi (SO 2) 1 tunti 24 tuntia Typpidioksidi (NO 2) 1 tunti Kalenterivuosi Hengitettävät hiukkaset (PM 1) 24 tuntia Kalenterivuosi 5 * 4 * * Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa Taulukko 4. Otsonille annetut tavoitearvot vuodelle 21 sekä väestön tiedotus- ja varoituskynnysarvot (VNa 783/23). Pitoisuus, µg/m 3 (293 K, 11,3 kpa) Tiedotuskynnys 18 1 tunti Varoituskynnys 24 1 tunti Tavoitearvo terveyshaittojen ehkäisemiselle Keskiarvon laskenta-aika 12 liukuva 8 tunnin keskiarvo 8 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

9 ILMANLAATU Ilmanlaatuun vaikuttavat monet tekijät. Talvisin, etenkin ns. inversiotilanteissa, jolloin ilman sekoittumisolosuhteet ovat erittäin huonot, esiintyy kohonneita typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Keväisin tuulen ja liikenteen vaikutuksesta ilmanlaatua heikentävät kohonneet hiukkaspitoisuudet. Ilmanlaatuun vaikuttavat lisäksi eri tuotantolaitosten päästöt, jotka normaaliolosuhteissa vaikuttavat kaupunki-ilmanlaatuun liikennettä vähemmän. Tuotantolaitosten päästöt vaihtelevat vuosittain tuotantomäärien sekä käytettävän polttoaineen mukaan. Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet kaupunkien keskustojen mittausasemilla 1 ja 33 µg/m 3 :n välillä, Ruissalossa vuosikeskiarvot olivat 8 9 µg/m 3 (kuva 4). Tausta-asemalla Utössä vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet 4 ja 8 µg/m³ välillä. Vuosikeskiarvoille on annettu raja-arvo 4 µg/m 3. Typpidioksidin ohjearvot ylittyivät kauppatorilla helmikuussa 23, maaliskuussa 24 ja joulukuussa 25. Ohjearvot ylittyivät Raisiossa tammikuussa 26 ja Naantalissa joulukuussa 23 sekä maaliskuussa 24. Kaarinassa ohjearvot ylittyivät tammikuussa 26. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Turun kaupunkiseudulla ovat korkeimmillaan keväisin, kun tuuli ja liikenne nostattavat ilmaan hiekoitushiekkaa (kuva 5). Pitoisuudet ylittivät vuorokausikeskiarvolle annetun ohjearvon kaikilla mittausasemilla maaliskuussa 27, Raisiossa ja Naantalissa ohjearvo ylittyi myös maaliskuussa 25. Vuosina hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet 13 ja 18 µg/m 3 :n välillä raja-arvon ollessa 4 µg/m 3 (kuva 6). pitoisuus (μg/m3) (μg/m 3 ) pitoisuus (μg/m3) (μg/m 3 ) Turku Naantali Raisio Kaarina Ruissalo Utö vuosi Kuva 4. Typpidioksidin vuosikeskiarvot Turun kaupunkiseudulla sekä Utössä kuukausi Kuva 5. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 µg/m 3 ) verrattavat vuorokausiarvot Turun keskustassa kauppatorilla. pitoisuus (μg/m3) (μg/m 3 ) vuosi Turku Raisio Naantali Kaarina Kuva 6. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Kaarinassa mittaukset aloitettiin maaliskuussa 24, joten Kaarinan pitoisuudet on esi-tetty vuosilta Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

10 Kuva: Fortum Oyj. pitoisuus (μg/m3) (μg/m 3 ) kuukausi Kuva 7. Otsonin korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot Ruissalossa. Rikkidioksidipitoisuudet Turun kaupunkiseudulla ovat yleensä erittäin alhaiset lukuun ottamatta joitain harvinaisia häiriötilan- teita energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksissa. Vuosina rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot vaihtelivat mittausasemilla 1 ja 4 µg/m 3 :n välillä. Otsonipitoisuuden mittaukset aloitettiin Ruissalon Saaronniemessä tammikuussa Otsonia muodostuu alailmakehässä typen oksidien, hiilivetyjen ja auringon UV-säteilyn vaikutuksesta. Otsonia kulkeutuu Suomeen eteläisten ilmavirtojen mukana. Alailmakehän otsonia vähentävät ilman muut epäpuhtaudet, kuten typpimonoksidi (NO), reagoidessaan otsonin kanssa. Otsonipitoisuudelle on asetettu tavoitearvo (12 µg/m 3 ) terveyden suojelemiseksi kahdeksan tunnin liukuvalle keskiarvolle. Tavoitearvo ylittyi vuonna 23 syyskuussa, vuonna 24 toukokuussa ja vuonna 26 huhti-, touko- sekä kesäkuussa (kuva 7). 1 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

11 ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatutiedotuksen yksinkertaistamiseksi Turun kaupunkiseudulla on käytössä YTV:n (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) kehittämä ilmanlaatuindeksi (lisätietoja indeksistä: ). Indeksiä laskettaessa mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan ilmanlaadun ohjearvoihin. Koko vuorokau- den ilmanlaatua luonnehditaan korkeimman tunti-indeksin mukaan. Ohjearvoa vastaava epäpuhtauspitoisuus saa indeksin arvon 1. Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon sekä terveys- että materiaali- ja luontovaikutukset (taulukko 5). Taulukko 5. Ilmanlaatuindeksin määrittely. Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä tyydyttävä välttävä huono erittäin huono Ei todettuja Hyvin epätodennäköisiä Epätodennäköisiä Mahdollisia herkillä ihmisillä Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Lieviä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä pitkällä aikavälillä Selviä Selviä kasvillisuus- kasvillisuus- ja ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä pitkällä aikavälillä Kuva: Merja Kokkala. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

12 hyvien päivien lkm lkm huonojen hyvien huonojen tai tai erittäin erittäin ja erittäin hyvien huonojen päivien päivien lukumäärä Turku Raisio Naantali Kaarina vuosi Kuva 8. Hyvien ilmanlaatupäivien lukumäärä vuosina Kaarinassa ilmanlaadun mittaukset aloitettiin maaliskuussa 24. Turku Raisio Naantali Kaarina vuosi Kuva 9. Huonojen tai erittäin huonojen päivien lukumäärä vuosina Kaarinassa ilmanlaadun mittaukset aloitettiin maaliskuussa 24. Vuonna 27 Turun keskustan indeksissä olivat epäpuhtauksista mukana typpidioksidi (NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 1 ). Naantalin mittausasemalla indeksi koostui rikki- ja typpidioksidin sekä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Raision indeksi koostui typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten sekä rikkidioksidin (SO 2 ) pitoisuuksista. Kaarinassa indeksi koostui typpidioksidin sekä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Mittausjakson ilmanlaatu luokiteltiin alueella yleisimmin tyydyttäväksi. Turun keskustassa ja Raisiossa ilmanlaatu luokiteltiin vuosina yleisimmin tyydyttäväksi. Naantalissa ilmanlaatu luokiteltiin yleensä tyydyttäväksi vuosina ja hyväksi vuonna 27. Kaarinassa, jossa ilmanlaatumittaukset aloitettiin maaliskuussa 24, ilmanlaatu luokiteltiin vuonna 24 yleensä tyydyttäväksi ja vuosina yleensä hyväksi. Yleensä indeksin korkeimmat arvot aiheutuivat typpidioksidin pitoisuuksista, mutta varsinkin keväisin syynä kohonneisiin indeksiarvoihin olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Hyvien ilmanlaatupäivien lukumäärät on esitetty kuvassa 8 ja huonojen sekä erittäin huonojen päivien lukumäärät kuvassa 9. Kuva: Markku Kivivirta. 12 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

13 BIOINDIKAATTORIT Ilman epäpuhtauksien luontovaikutuksia on seurattu Turun seudulla bioindikaattorien avulla. Ilmansaasteiden leviämistä tutkitaan mm. jäkäläkartoitusten ja neulasten rikkipitoisuusmittausten avulla. Ilmansaasteiden vaikutuksia metsäpuihin arvioidaan mittaamalla havupuiden kuntoa. Vuonna 26 valmistui Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen tekemä bioindikaattoritutkimus Turun seudun kuormitetulla alueella, tausta-alueella ja Paraisten alueella. Tutkimuksessa keskityttiin havupuiden elinvoimaisuuteen, runkojäkälien esiintymiseen ja kasvinäytteiden kemiallisiin ominaisuuksiin. Turun seudulla on toteutettu bioindikaattoritutkimus aikaisemmin vuosina , ja Mäntyjen ja kuusten harsuuntuneisuus oli vähentynyt tutkimusalueella huomattavasti verrattuna edelliseen tutkimukseen. Mäntyjen harsuuntuneisuuden väheneminen oli selvimmin havaittavissa kuormitetulla alueella. Harsuuntuneisuudessa ei havaittu alueellisia eroja, eli havupuiden neulaskato ei kuvastanut paikallisia ilman epäpuhtauksien vaikutuksia. Harsuuntuneiden puiden osuus tutkimusalueella oli pienempi kuin Metsäntutkimuslaitoksen tekemässä valtakunnallisessa puiden latvuskunnon selvityksessä. Jäkälälajiston perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi IAP-indeksi (Index of Air Purity) (kuva 1) on yleisesti käytetty ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksissa, koska se summaa eri jäkälälajien esiintymiset yhteen lukuarvoon huomioiden myös eri lajien herkkyydet. IAPindeksi kuvaa siis jäkäläkasvillisuuden tilaa, eli mitä suurempi indeksi, sitä runsaampi lajisto ja sitä enemmän esiintyy ilmansaasteille herkkiä lajeja. Indeksiä laskettaessa ei ole huomioitu viherleviä ja seinänsuomujäkälää, jotka ovat ilman epäpuhtauksista hyötyviä lajeja. Matalin indeksiarvo on kaikkina tutkimusvuosina ollut Turun keskusta-alueella, Naantalin sataman ympäristössä ja Paraisten keskustan alueella. Muilla alueilla indeksin arvo on ollut korkeampi vyöhykkeiden hieman vaihdellessa eri vuosina. Vuonna 25 tutkimusalueen pohjoisosissa indeksi oli kauttaaltaan matalampi kuin muina tutkimusvuosina. IAP-indeksin mukaan voimakkaimmin lajistoltaan köyhtyneet alueet (IAP-indeksi <,5) Turun ja Paraisten keskustaalueilla ovat hieman pienentyneet vuodesta 199, mutta samalla lajistoltaan lievästi köyhtynyt alue on hieman kasvanut (IAP-indeksi < 2). Vuonna 25 vyöhykkeet, joilla jäkälälajisto oli runsas, olivat pinta-alaltaan pieniä ja esiintyivät yksittäisinä laikkuina tutkimusalueen pohjoisosissa. Kuva: Anna Tähtinen. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

14 Vuosi 199 ja 1991 Vuosi 1995 IAP-indeksi Vuosi 2 Vuosi Kuva 1. Ilmanpuhtausindeksi (IAP). Mitä suurempi luku, sen enemmän esiintyy jäkälälajeja, joten sitä puhtaampi ilma on. Neulasten alkuainepitoisuudet noudattelivat osin suurimpien päästölähteiden aiheuttamaa kuormitusta. Rikkipitoisuudet olivat korkeimpia Turun ja Paraisten näytealoilla. Rikkipitoisuudet olivat kohonneet edellisestä tutkimusvuodesta tasolle 11 mg/kg päästöjen vähenemisestä huolimatta, mikä johtunee eroista analytiikassa. Neulasten keskimääräinen rikkipitoisuus oli samaa tasoa kuin Keski- Suomessa ja Uudellamaalla. Myös typpipitoisuudet olivat kohonneet suhteessa edelliseen tutkimukseen, eivätkä typpipitoisuudet olleet puutosrajoilla millään havaintoalalla. raskasmetallipitoisuudet Sammalten olivat keskimäärin samaa tasoa tai matalampia kuin muualla Suomessa tehdyissä tutkimuksissa. Turun kaupungin alueen sammalten raskasmetallipitoisuudet olivat laskeneet huomattavasti 9-luvun alusta, jolloin niitä on alueella viimeksi tutkittu. Korkeimmat raskasmetallipitoisuudet sijoittuivat kuormitetun alueen keskiosiin eli linjalle Naantali Raisio Turku Kaarina. Keskimäärin bioindikaattorit osoittavat ilmanlaadun pysyneen samalla tasolla kuormitetulla alueella ja tausta-alueella hieman parantuneen. Huomattavin parannus on tapahtunut Paraisten alueella. 14 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

15 YHTEENVETO Merkittävin kaupunki-ilmanlaatua heikentävä tekijä on tänä päivänä tieliikenne. Vaikka liikenteen päästöt ovat edelleen energiantuotantoa ja teollisuutta pienempiä, niiden vaikutukset kaupunki-ilman pitoisuuksiin korostuvat matalan päästökorkeuden takia. Liikenteen pakokaasut sisältävät hiukkasia, jotka pienen kokonsa vuoksi kulkeutuvat niitä hengitettäessä keuhkorakkuloihin asti. Ulkoilman hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa kuitenkin pakokaasupäästöjä enemmän liikenteen ja tuulen kadun pinnasta uudelleen nostattama pöly (ns. re-emissio). Ilmanlaatu ei normaaliolosuhteissa Turun kaupunkiseudulla (Turku, Raisio, Naantali ja Kaarina) ylitä ilmanlaadulle asetettuja raja- tai ohjearvoja. Pahimmat ilmanlaatuongelmat olivat mittausjaksolla etenkin keväisin esiintyneet korkeat hiukkaspitoisuudet, jolloin hengitettäville hiukkasille annettu raja-arvon numeroarvo sekä ohjearvo saattoivat ylittyä hiekoitushiekan noustessa tuulen ja liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Talvisin typpidioksidin ohjearvot voivat ylittyä etenkin kovina ja tuulettomina pakkaspäivinä. Vuosina rikkidioksidi- ja typpidioksidipäästöt ovat alentuneet Turun kaupunkiseudulla. Vuotuista vaihtelua päästöihin aiheuttaa laitosten käyttömäärien vaihtelut. Liikenteen typpidioksidipäästöt ovat myös laskeneet. Ilmanlaatuindeksillä luonnehdittuna ilmanlaatu oli Turun kaupunkiseudulla yleisimmin tyydyttävä. Vuonna 27 ilmanlaatu oli Naantalissa yleensä hyvä, Kaarinassa ilmanlaatu oli yleensä hyvä vuosina Bioindikaattoritutkimuksien mukaan bioindikaattorit osoittavat ilmanlaadun keskimäärin pysyneen samalla tasolla kuormitetulla alueella, tausta-alueella ilmanlaatu on hieman parantunut. Matalin ilmanpuhtausindeksin arvo, eli huonoin ilmanlaatu, on kaikkina tutkimusvuosina ollut Turun keskusta-alueella, Naantalin sataman ympäristössä ja Paraisten keskustan alueella. Korkeimmat sammalten raskasmetallipitoisuudet sijoittuivat kuormitetun alueen keskiosiin eli linjalle Naantali Raisio Turku Kaarina. Kuva: Liisa Mainela. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina

16 Kuva: Eeva Sumiloff. Lisätietoja Turun kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Puolalankatu 5 21 Turku Raision kaupunki Nallinkatu Raisio Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu Naantali Kaarinan kaupunki Lautakunnankatu Kaarina Reaaliaikaista ilmanlaatutietoa: 16 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä