TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 24 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna Niemelä, Turku Energia Oy Leena Rosama, Raision kaupunki Marjut Taipaleenmäki, Naantalin kaupunki Jouni Saario, Kaarinan kaupunki Mauri Kivilaakso, Varissuon Lämpö ja Paikoitus Oy Sauli Lehtinen, Fortum Lämpö Oy Mikko Jokinen, Turun kaupunki / ympäristönsuojelutoimisto

2 1 TIIVISTELMÄ Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Turun kaupunkiseudulla ovat liikenne ja energiantuotanto. Liikenteen vaikutukset hengitettävän ilmanlaatuun ovat kuitenkin merkittävämmät kuin energiantuotannon, mikä johtuu liikenteen matalasta päästökorkeudesta. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet 198-luvun alusta merkittävästi. Viime vuosina Turun kaupunkiseudun rikkidioksidipäästöt ovat olleet noin 4 tonnia vuodessa. Typpidioksidipäästöt ovat olleet Turun kaupunkiseudulla noin 6 tonnia vuodessa, josta liikenteen osuus on ollut hieman alle kolmannes. Hiukkasten päästöissä on tapahtunut vähenemistä merkittävästi 198-luvun lopulta lähtien. Hiukkaspäästöt ovat viime vuosina olleet noin 5 tonnia vuodessa. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöjen vuotuiset vaihtelut johtuvat laitosten käyttömääristä. Ilmanlaatua Turun kaupunkiseudulla seurattiin seitsemällä mittausasemalla, joista kolme sijaitsi Turussa (kauppatori, Ruissalo ja siirrettävä, joka sijaitsi Aninkaistensillan vieressä), kaksi Raisiossa (keskusta ja Kaanaa), yksi Naantalin keskustassa ja yksi Kaarinan keskustassa. Kaarinan ilmanlaadun mittaus aloitettiin maaliskuussa 24. Tuulen suuntaa ja nopeutta seurattiin Juhannuskukkulan sääasemalla. Mitattavia komponentteja olivat typen oksidit, hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi, hiilimonoksidi (häkä) sekä otsoni. Ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Turun kaupunkiseudulla raja-arvot eivät ylittyneet. Maaliskuussa Turun kaupunkiseudulla ilmanlaatua heikensivät huonot ilman sekoittumisolosuhteet. Kauppatorin typpidioksidipitoisuudet ylittivät vuorokausiohjearvon maaliskuussa ja Aninkaistensillan tammi-, helmi-, maalis- ja joulukuussa. Aninkaistensillan hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi huhtikuussa. Ruissalon otsonipitoisuudet ylittivät toukokuussa vuodelle 21 annetun tavoitearvon terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Naantalissa typpidioksidille annettu vuorokausiohjearvo ylittyi maaliskuussa. Raisiossa ja Kaarinassa ei tapahtunut ohjearvojen ylityksiä. Indeksillä luonnehdittuna Turun seudun ilmanlaatu oli yleensä tyydyttävä. Huonoa tai erittäin huonoa (indeksin arvo yli 1) ilmanlaatu oli Turussa neljänä, Raisiossa kahtena, Naantalissa viitenä, siirrettävällä mittausasemalla yhdeksänä ja Kaarinassa seitsemänä vuorokautena. Kohonneet indeksin arvot aiheutuivat keväisin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista ja talvisin kohonneista typpidioksidin pitoisuuksista. Hyväksi ilmanlaatu luokiteltiin Naantalissa 144, Kaarinassa 125 (mittauspäiviä 3), Raisiossa 89, Aninkaistensillalla 49 ja Turun keskustassa 45 vuorokautena. Kohonneet ilman epäpuhtauspitoisuudet aiheuttavat erilaisia terveys- ja luontovaikutuksia. Turun kaupunkiseudulla mitatut pitoisuudet ovat kuitenkin yleensä tasolla, jolla terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä. Ilman epäpuhtauksista aiheutuneet terveysvaikutukset liittyvät lähinnä lyhytkestoisiin kohonneiden hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien hengitysteitä ärsyttävään vaikutukseen. Luontovaikutukset liittyvät lähinnä pitkäaikaiseen ilman epäpuhtauksien happamoittavaan ja rehevöittävään vaikutukseen sekä joidenkin indikaattorilajien, kuten bioindikaattoritutkimuksissa käytettävien männyn runkojäkälien, esiintymisen muutoksiin pitkällä aikavälillä.

3 2 SAMMANDRAG Utsläppen från trafiken och energiproduktionen är de faktorer som mest påverkar luftkvaliteten i Åbonejden. Eftersom utsläppen från trafiken sker nära markytan är de mest betydande för luftkvaliteten. Utsläppen av svaveldioxid har minskat betydligt sedan början av 198-talet. Under de senaste åren har utsläppen av svaveldioxid varit ungefär 4 ton per år i Åboregionen. Kvävedioxidutsläppen har varit ungefär 6 ton per år varav under en tredjedel är orsakad av trafiken. Partikelutsläppen har också minskat märkbart sedan slutet av 198-talet och har legat på nivån 5 ton per år de senaste åren. Variationen i utsläppen från industrin och kraftverken beror på olika driftstider under dessa år. Luftkvaliteten mäts på sju ställen i Åbonejden. Tre mätstationer finns i Åbo (Salutorget, Runsala och en mobil mätstation som var belägen bredvid Aningaisbron), två i Reso (centrum och Kaanaa), en i centrum av Nådendal och en i centrum av S:t Karins. Vindriktning och vindhastighet mäts med väderstationen på Johannehöjden. Föroreningar som mäts är kväveoxider, respirabla partiklar, svaveldioxid, kolmonoxid och ozon. Föroreningshalterna jämförs med riktvärden och gränsvärden. I Åbonejden överskreds inget gränsvärde. I Åbonejden i mars försämrades luftkvaliteten p.g.a. de dåliga luftomblandningsförhållandena. På Salutorget överskreds kvävedioxidriktvärdet i mars och på Aningaisbron överskreds kvävedioxidriktvärdet i januari, februari, mars och december. På Aningaisbron överskreds riktvärdet för respirabla partiklar i april. På Runsala överskreds ozonmålvärdet för förebyggande av olägenheter för hälsan för år 21 i maj. I Nådendal överskreds kvävedioxidriktvärdet i mars. I Reso och S:t Karins överskreds inte riktvärdena år 24. Med luftkvalitetsindex mätt har luftkvaliteten vanligen varit tillfredsställande i Åbonejden. Dålig eller mycket dålig (indexvärde över 1) var luften i Åbo under fyra dagar, i Reso under två, i Nådendal under fem, på Aningaisbron under nio och i S:t Karins under sju dagar. De höga indexvärdena orsakades på våren av höga halter respirabla partiklar och på vintern av höga kvävedioxidhalter. Luftkvaliteten bedömdes vara god i Nådendal under 144, i S:t Karins under 125 (av 3 dagar som mättes), i Reso under 89, på Aningaisbron under 49 och på salutorget under 45 dygn. Försämrad luftkvalitet medför olika hälso- och naturpåverkningar. I Åbonejden är halten föroreningar i luften vanligen så liten att hälsoeffekter är mycket osannolika. De orsakas oftast av kortvariga höga halter respirabla partiklar som irriterar luftvägarna. Naturen påverkas genom försurning och eutrofiering av vatten och jord. Utsläppens verkningar syns även genom förändringar i antalet indikatorarter (till exempel lavar som växer på tallstammar). Detta utnyttjas vid bioindikatorundersökningar med vars hjälp långsiktiga påföljder uppföljs.

4 3 ABSTRACT The most important sources of impurities in the air in Turku region are traffic and energy production. The effects of traffic to the ambient air quality are more significant than the effects of energy production because of the low emission height. The emissions of sulphur dioxide have reduced radically from the beginning of the 198 s. During the past few years the annual sulphur dioxide emissions have been about 4 tons. The emissions of nitrogen dioxide have been about 6 tons per year from which the share of the traffic emissions has been about one third. The emissions of particles have reduced since the late 198 s and during the last years the emissions have been about 5 tons per year. The annual emissions of industrial and energy production plants depend on the annual operation hours. Ambient air quality in Turku region was monitored in seven monitoring stations. Three of the stations located in Turku (Market Square, Ruissalo and mobile station in Aninkaistensilta), two located in Raisio (centre and Kaanaa), one in the centre of Naantali and one in the centre of Kaarina. In Kaarina the air quality monitoring begun in March 24. Wind speed and direction were monitored in Juhannuskukkula weather station. The components monitored were nitrogen oxides, fine (thoracic) particles, sulphur dioxide, carbon monoxide and ozone. Concentrations of impurities in the ambient air are compared to the guideline and limit values. Limit values were not exceeded in Turku region. In March the ambient air quality in Turku region was worsen by the poor mixing conditions of air. Nitrogen dioxide concentrations in the Turku Market Square exceeded the guideline value in March and in Aninkaistensilta in January, February, March and December. In Aninkaistensilta the guideline value of fine particles was exceeded in April. In Ruissalo in May the ozone concentrations exceeded the target value set for the prevention of health effects for the year 21. In Naantali the daily guideline values for nitrogen dioxide were exceeded in March. In Raisio and Kaarina guideline values were not exceeded. When ambient air quality is characterised by air quality index, the air quality in Turku region is normally fair. Air quality was classified as poor or very poor (index value above 1) four days in Turku, two in Raisio, five in Naantali, nine in Aninkaistensilta and seven in Kaarina. The highest index values were caused by fine particles in the spring and during winter by nitrogen dioxide. Air quality was classified as good in Naantali during 144, in Kaarina during 125 (3 measurement days), in Raisio during 89, in Aninkaistensilta during 49 and in Turku centre during 45 days. Increased concentrations of the impurities in the ambient air cause different health and nature effects. In Turku region the measured concentrations are normally in the level where health effects are unlikely. The health effects of the impurities relate mainly to the irritation of the respiratory passage during the times when there are high concentrations of fine particles. The nature effects of the impurities in the ambient air relate mainly to the long term impact of acidification and eutrophication and to the abundance of certain so called indicator species, such as the pine trunk lichens used in the calculation of the Index of Atmospheric Purity (IAP).

5 4 SISÄLLYS LUETTELO KUVISTA... 6 SANASTO JOHDANTO PÄÄSTÖT RIKKIDIOKSIDI TYPEN OKSIDIT HIUKKASET ILMANLAADUN MITTAUSJÄRJESTELMÄ SÄÄOLOSUHTEET ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT ILMANLAATUINDEKSI INDEKSIN LASKEMINEN TURUN SEUDUN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA TAUSTAPITOISUUDET UTÖSSÄ ILMANLAATU TURUN KAUPUNKISEUDULLA ILMANLAATU TURUSSA TURUN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA TURUN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET TURUN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET TURUN HIUKKASPITOISUUDET TURUN HIILIMONOKSIDIPITOISUUDET TURUN OTSONIPITOISUUDET ILMANLAATU RAISIOSSA RAISION ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA RAISION RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET RAISION TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET RAISION HIUKKASPITOISUUDET ILMANLAATU NAANTALISSA NAANTALIN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA NAANTALIN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET NAANTALIN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET NAANTALIN HIUKKASPITOISUUDET ILMANLAATU KAARINASSA KAARINAN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA KAARINAN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET KAARINAN HIUKKASPITOISUUDET ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUKSIA VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN YLEISTÄ RIKKIDIOKSIDIN VAIKUTUKSET TYPEN OKSIDIEN VAIKUTUKSET HIUKKASTEN VAIKUTUKSET OTSONIN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LUONTOON YLEISTÄ RIKKIDIOKSIDIN JA TYPEN OKSIDIEN VAIKUTUKSET ALAILMAKEHÄN OTSONIN VAIKUTUKSET HIILIDIOKSIDIN VAIKUTUKSET... 51

6 5 1 YHTEENVETO MITTAUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS PÄÄSTÖT ILMANLAATU TURUSSA ILMANLAATU RAISIOSSA ILMANLAATU NAANTALISSA ILMANLAATU KAARINASSA TERVEYSVAIKUTUKSET LUONTOVAIKUTUKSET VINKKEJÄ KUNTALAISILLE LÄHTEET LIITE

7 6 LUETTELO KUVISTA KUVA AIHE SIVU Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöjen kehitys Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten typpidioksidipäästöjen kehitys Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöjen kehitys 4 Tuulensuuntien jakautuminen Turun lentoasemalla 14 5 Ilmanlaatuindeksin jakautuminen eri luokkiin vuonna Turun keskustan ilmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot 19 7 Aninkaistensillan ilmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Turun kauppatorilla, Ruissalossa ja Utössä Turun rikkidioksidipitoisuuksien vuorokausikeskiarvojen ohjearvovertailu Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Turun kauppatorilla, Ruissalossa ja Utössä Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Turun kauppatorilla Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Turun kauppatorilla Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat tunti- ja vuorokausikeskiarvot Aninkaistensillalla 14 Kauppatorin typpidioksidipitoisuuden jakautuminen viikonpäivittäin Typpidioksidipitoisuudet eri vuorokaudenaikoina kauppatorilla Aninkaistensillan typpidioksidipitoisuuden jakautuminen viikonpäivittäin 17 Typpidioksidipitoisuudet eri vuorokaudenaikoina Aninkaistensillalla Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot kauppatorilla Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Aninkaistensillalla Kauppatorin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien jakaantuminen viikonpäivittäin 21 Hiukkaspitoisuudet eri vuorokaudenaikoina kauppatorilla Hiukkaspitoisuuksien jakautuminen kellonajan mukaan Aninkaistensillalla 23 Aninkaistensillan hiukkaspitoisuudet eri viikonpäivinä Korkeimmat hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot Aninkaistensillalla Aninkaistensillan hiilimonoksidipitoisuuksien jakaantuminen viikonpäivittäin Aninkaistensillan kahdeksan tunnin hiilimonoksidipitoisuudet eri vuorokaudenaikoina

8 7 27 Otsonipitoisuuksien korkeimmat 8 tunnin keskiarvot vuonna Otsonipitoisuuksien kuukausikeskiarvot Ruissalossa ja Utössä 3 29 Raision ilmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Raision keskustassa, Kaanaalla ja Utössä Kaanaan vuorokausiohjearvoon (8 ) verrattavat rikkidioksidipitoisuudet vuosina Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Raisiossa ja Utössä vuosina Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Raisiossa vuonna Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Raisiossa kuukausittain vuonna Raision typpidioksidipitoisuuden jakautuminen viikonpäivittäin Typpidioksidipitoisuudet eri vuorokaudenaikoina Raisiossa Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Raisiossa Raision hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien jakaantuminen viikonpäivittäin 39 Hiukkaspitoisuudet eri vuorokaudenaikoina Raisiossa 36 4 Naantalin ilmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Naantalissa ja Utössä Naantalin vuorokausiohjearvoon (8 ) verrattavat rikkidioksidipitoisuudet vuosina Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Naantalissa ja Utössä Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuonna Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Naantalissa kuukausittain 46 Naantalin typpidioksidipitoisuuden jakautuminen viikonpäivittäin 4 47 Typpidioksidipitoisuudet eri vuorokaudenaikoina Naantalissa Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa Naantalin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien jakaantuminen viikonpäivittäin 5 Hiukkaspitoisuudet eri vuorokaudenaikoina Naantalissa Kaarinan ilmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Kaarinassa Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Kaarinassa kuukausittain 54 Kaarinan typpidioksidipitoisuuden jakautuminen viikonpäivittäin Typpidioksidipitoisuudet eri vuorokaudenaikoina Kaarinassa

9 Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Kaarinassa Kaarinan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien jakaantuminen viikonpäivittäin 58 Hiukkaspitoisuudet eri vuorokaudenaikoina Kaarinassa Hiukkasten pääsy elimistöön SANASTO AOT4 Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Hiilimonoksidi (CO) Hiukkaspäästö Kokonaisleijuma (TSP) Ohjearvo Otsoni (O 3 ) AOT4-otsonialtistusindeksillä kuvataan otsonin kuormitusta, joka lasketaan 8 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 8 erotuksen kumulatiivisena summana määrätyltä ajanjaksolta laskettuna päivittäisistä tuntiarvoista. Halkaisijaltaan alle 1 mikrometrin (1 µm = 1/1 mm) kokoiset ilmassa leijuvat hiukkaset, jotka kulkeutuvat hengitysteihin. Hajuton, väritön ja mauton kaasu, jota muodostuu epätäydellisessä palamisessa ja joka voi aiheuttaa häkämyrkytyksen estäessään hengitettäessä hapen sitoutumista veren hemoglobiiniin. Hiukkasten kokonaismäärä päästössä. Ilmassa leijuvat hiukkaset, joiden halkaisija on alle noin 5 µm. Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan ohje-, kynnys ja raja-arvoihin. Kansalliset ohjearvot on määritelty Valtioneuvoston päätöksessä (48/96) ja ne ovat pääosin terveysperusteisia ja ne ovat tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Hapen muoto, jossa molekyyli muodostuu kolmesta happiatomista. Otsoni on voimakas hapetin, joka korkeina pitoisuuksina ärsyttää hengitysteitä. Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO X ) Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne perustuvat EU-direktiiveihin. Ilmansuojeluviranomaisten on estettävä niiden ylittyminen käytettävissä olevin keinoin. Rikin oksidi, jota syntyy rikin tai rikkiä sisältävän yhdisteiden palaessa ilmassa. Myrkyllinen kaasu, joka aiheuttaa myös ympäristöhaittoja, kuten happamoitumista. Typen ja hapen muodostamat kaasumaiset yhdisteet typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO). Typen oksideja syntyy pääasiassa palamisessa ja ne aiheuttavat happamoitumista, rehevöitymistä, korroosiota, terveydellisiä ongelmia sekä osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen.

10 9 1 JOHDANTO Ilmanlaadun seurannan järjestämiseksi Turun kaupunkiseudulle perustettiin vuonna 1988 ilmansuojelun yhteistyöryhmä. Nykyään yhteistyöryhmän muodostavat Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos, Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo (vuonna 24: Fortum Oil Oy), Turku Energia Oy, Varissuon Lämpö ja Paikoitus Oy ja Fortum Lämpö Oy. Käytännön tarkkailutyön ja raportoinnin hoitaa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Vuonna 24 ilmanlaadun mittausverkosto käsitti yhteensä seitsemän mittausasemaa (taulukko 1 ja kansi) sekä sääaseman, jossa mitattiin tuulen suuntaa ja nopeutta. Taulukko 1. Turun seudun ilmanlaadun mittausasemat ja mitattavat epäpuhtaudet. Mittausasema Typen Hengitettävät Rikkidioksidmonoksidi Hiili- oksidit hiukkaset Otsoni Turku, Kauppatori X X Turku, Ruissalo X X X Raisio, keskusta X X Raisio, Kaanaa X Naantali, keskusta X X X Kaarina, keskusta X X Siirrettävä (Turku, Aninkaistensilta) X X X X Suurimmat epäpuhtauksien päästölähteet Turun seudulla ovat energiantuotanto ja teollisuus sekä liikenne. Alhaisen päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöillä on kuitenkin merkittävin vaikutus paikalliseen kaupunki-ilmanlaatuun. Energiantuotannon päästöissä on viime vuosina havaittu ainoastaan vuosittaisten tuotantomäärien vaihtelusta aiheutuneita muutoksia. Hiilimonoksidi (häkä), rikkidioksidi, hiilivedyt, hiukkaset (noki, tuhka jne.) ja typen oksidit (NO ja NO 2 ) ovat viisi merkittävintä ilman epäpuhtautta. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat erilaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.

11 1 2 PÄÄSTÖT 2.1 RIKKIDIOKSIDI Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 24 Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa yhteensä noin tonnia; osa esitetyistä päästöistä perustuu vuoden 23 tietoihin (liite 1). Laitosten sijaintikunnan mukaan kokonaispäästö jakaantui siten, että Naantalissa sijaitsevien laitosten osuus oli 86, Turun laitosten 12, Raision 2 ja Kaarinan prosenttia päästöistä. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ovat pääsääntöisesti pienentyneet Turun seudulla vuoden 1986 jälkeen (kuva 1). Vuonna 24 kokonaispäästöt laskivat hieman vuoteen 23 verrattuna. Vuotuiset vaihtelut laitosten päästöissä aiheutuvat käyttömäärien vaihteluista. 16 Fortum voimal. Fortum jalostamo Turku, lupavelv. SO2-päästö 1 t/a vuosi Kuva 1. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt Turun seudulla vuoden 1984 jälkeen. 2.2 TYPEN OKSIDIT Vuonna 24 Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa sijaitsevien ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten typen oksidien kokonaispäästö oli noin tonnia; osa esitetyistä päästöistä perustuu vuoden 23 tietoihin (liite 1). Kokonaispäästöt olivat vuonna 24 noin 2 tonnia pienemmät kuin vuonna 23. Laskennallisesti vuodelle 24 selvitetyt liikenteestä aiheutuvat typen oksidien päästöt olivat Turun seudulla yhteensä t (VTT: Liisa 23). Liikenteestä aiheutuvat typen oksidien päästöt olivat Turussa 955 t/a, Raisiossa 253 t/a, Naantalissa 79 t/a ja Kaarinassa 226 t/a. Matalan päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöjen merkitys paikalliseen ilmanlaatuun on kuitenkin suurempi kuin lupavelvollisten laitosten. Lupavelvollisten laitosten ja liikenteen typpidioksidipäästöjen kehitys vuodesta 199 alkaen on esitetty kuvassa 2. Laitosten päästöt vaihtelevat vuosittain käyttömäärien mukaan.

12 11 liikenne Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku, lupavelv. 1 NO 2 -päästö 1 t/a vuosi Kuva 2. Lupavelvollisten laitosten typpidioksidipäästöjen kehitys Turun seudulla. Liikenteen osuudessa on mukana Kaarinan liikenteestä aiheutuneet päästöt 1999 alkaen. Vuonna 21 liikenteen päästöjen laskentatapa on muuttunut. 2.3 HIUKKASET Ulkoilman hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat eniten liikenteen ja tuulen maasta nostattama pöly. Keväällä ja alkutalvella pitoisuudet kasvavat kesään verrattuna moninkertaisiksi kaduille ja jalkakäytäville levitetyn hiekoitushiekan pölytessä. Hiekoitushiekan lisäksi leijuva pöly sisältää tien pinnasta, autojen renkaista ja jarruista irronneita sekä autojen pakokaasujen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen sisältämiä hiukkasia. Tervahatun (25) tutkimuksen mukaan hiekoitus lisää suuresti hienojakoisen pölyn määrää, mutta pääosa pölystä oli peräisin asfaltista. Se syntyy renkaan ja asfaltin välissä olevan hiekan irrottaessa hienojakoista pölyä asfaltista. Liikenteen sekä energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten päästöjen osuus ulkoilman hiukkaspitoisuuksissa on vähäinen. Pienen kokonsa vuoksi pakokaasuhiukkasten terveydellinen merkitys on kuitenkin suuri. Vuonna 24 ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöt olivat Turun seudulla yhteensä noin 392 tonnia; osa esitetyistä päästöistä perustuu vuoden 23 tietoihin (liite 1). Energiantuotannon ja teollisuuden ilmoittamat hiukkaspäästöt sisältävät koko hiukkasaineksen eivätkä siten ole verrattavissa mitattuihin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuuksiin. Laitosten päästöt vaihtelevat vuosittain käyttömäärien mukaan. Liikenteen pakokaasuista aiheutuvat laskennalliset hiukkaspäästöt olivat vuonna 24 yhteensä noin 83 tonnia (VTT: Liisa 23). Liikenteestä aiheutuvat hiukkaspäästöt olivat Turussa 53 t/a, Raisiossa 14 t/a, Kaarinassa 12 t/a ja Naantalissa 5 t/a. Liikenteen ja tuulen kadun pinnasta uudelleen nostattaman pölyn ns. re-suspension määrää on vaikea arvioida. Lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöt laskivat vuonna 24 noin 75 tonnia vuoden 23 päästöihin verrattuna (kuva 3).

13 12 Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku, lupavelv. liikenne 2.5 hiukkaspäästö 1 t/a vuosi Kuva 3. Hiukkaspäästöjen kehitys Turun seudulla. Liikenteen päästöihin on laskettu mukaan Kaarinan hiukkaspäästöt vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 21 liikenteen päästöjen laskentatapa on muuttunut. 3 ILMANLAADUN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausjärjestelmä käsitti vuonna 24 neljä rikkidioksidin (SO 2 ), kuusi typen oksidien (NO X ), viisi hengitettävien hiukkasten (PM 1 ), yhden hiilimonoksidin (CO) ja yhden otsonin (O 3 ) mittauspisteen sekä Juhannuskukkulan sääaseman, jossa seurattiin tuulen suuntaa ja nopeutta. Mittauspaikat on valittu lähinnä Ilmatieteen laitoksen tekemien leviämisselvitysten perusteella. Sijoituksessa on lisäksi otettu huomioon väestön sijoittuminen, erilaisten laitosten (koulut, päiväkodit, sairaalat yms.) sijainti sekä luonnonsuojelullisesti merkittävät alueet. Kaupunkien keskustojen ilmanlaadun mittauspisteissä seurattiin pääasiassa liikenteen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Hiukkaspitoisuuksien mittauksissa tarkkailtiin lähinnä liikenteen päästöjä sekä liikenteen ja tuulen kadunpinnasta nostattaman pölyn eli ns. re-suspension vaikutuksia pitoisuuksiin. Turun keskustassa ilmanlaatua tarkkailtiin kauppatorilla, jossa mitattiin typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Ruissalon mittausasemalla mitattiin rikkidioksidin ja otsonin sekä typen oksidien pitoisuuksia. Otsonin mittauspisteessä pyrittiin seuraamaan otsonin pitoisuuksia keskusta-alueen ulkopuolella, sillä typen oksidit ovat mukana otsonin muodostumis- ja häviämisreaktioissa. Siirrettävällä mittausasemalla mitattiin rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten ja hiilimonoksidin pitoisuuksia. Siirrettävä asema sijaitsi Aninkaistensillan vieressä. Raisiossa ilmanlaatua tarkkailtiin kahdella mittausasemalla, keskustassa ja Kaanaalla. Keskustan mittausasemalla, Opinpolulla, mitattiin typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Kaanaalla mitattiin rikkidioksidipitoisuuksia. Raision mittauspisteiden sijainnit on valittu niin, että ne antavat tietoa myös Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen ja Fortum Oil Oy:n Naantalin jalostamon päästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun. Naantalin mittausasema sijaitsi Asematorilla Naantalin keskustassa. Naantalissa mitattavia komponentteja olivat rikkidioksidi, typen oksidit sekä hengitettävät hiukkaset. Typen oksidien analysaattori uusittiin vuoden 24 kesäkuussa. Naantalin mittauspisteen sijainti on valittu siten, että se antaa tietoa myös Fortum Power and Heat Oy:n

14 13 Naantalin voimalaitoksen ja Fortum Oil Oy:n Naantalin jalostamon päästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun. Kaarinan keskustan mittausasema sijaitsi Kärrykadulla Voivalantien ja 11-tien välissä. Mittaukset aloitettiin maaliskuussa 24. Kaarinassa mitattavia komponentteja olivat typen oksidit ja hengitettävät hiukkaset. Mittauspiste sijaitsi koulun ja terveysaseman läheisyydessä, joiden asiakasryhmät ovat erityisen herkkiä mahdolliselle korkeille ilman epäpuhtauspitoisuuksille. Ilmanlaatumittausten laadunvarmennus Vuonna 24 mittausjärjestelmä toimi hyvin. Vuoden 24 aikana kaasuanalysaattorit kalibroitiin keskimäärin kerran kuukaudessa. Omien kalibrointien lisäksi suoritettiin ulkopuolisen konsultin toimesta kalibrointikierros, jolloin myös hengitettävien hiukkasten analysaattorit kalibroitiin. Kalibrointikierros osoitti laitteiden toimivan hyvin. Lisäksi analysaattorien nolla- ja aluetasot tarkistettiin automaattisesti kerran vuorokaudessa niiden toiminnan varmistamiseksi. Kauppatorin hiilimonoksidin mittaus lopetettiin vuoden 24 aikana laiterikon takia. Laite saavutti teknis-taloudellisen elinkaarensa päätepisteen. Kauppatorin hengitettävien hiukkasten mittaus ei ollut toiminnassa heinäkuussa eikä Ruissalon typen oksidien mittaus maalis-toukokuussa laitevikojen takia. Juhannuskukkulan lämpötilan mittaus ei ollut toiminnassa koko vuonna. Naantalin typen oksidien analysaattori uusittiin kesäkuussa. 4 SÄÄOLOSUHTEET Tiedot lämpötilasta, tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä sademäärästä ja ilman suhteellisesta kosteudesta saatiin Ilmatieteen laitoksen Turun lentoaseman säähavaintoasemalta. Mittausverkoston omasta sääasemasta saatiin tietoja tuulen suunnasta ja nopeudesta. Lämpötilaa seurattiin kauppatorin mittausasemalla. TUULI Vuoden 24 keskimääräiseksi tuulen nopeudeksi mitattiin Turun lentoasemalla 3, m/s ja Juhannuskukkulalla 3,9 m/s. Tuulen nopeus oli lähellä vuosikeskiarvoa kaikkina kuukausina (luokkaa ± 1 %). Tuulisinta oli joulukuussa (3,4 m/s) ja vähätuulisinta maaliskuussa (2,6 m/s). Tyyntä (alle 1 m/s) oli 3 % mittausajasta. Vuonna 24 vallitseva tuulensuunta oli Turun lentoasemalla lounaasta (kuva 4). LÄMPÖTILA Vuoden 24 keskilämpötila oli Turun kauppatorilla +6 C ja lentoasemalla +5,8 C. Ilmatieteen laitoksen Turun lentoasemalla normaalikautena mittaama lämpötilan pitkäaikainen keskiarvo on ollut +5,2 C. Vuositasolla keskilämpötila oli siten tavallista korkeampi. SADEMÄÄRÄ Vuoden 24 sademäärä oli keskimääräistä korkeampi. Kokonaissademäärä oli Turussa 796,7 mm. Pitkäaikaiskeskiarvo vuosilta on 699 mm. Heinä- ja joulukuussa 24 sademäärä oli pitkäaikaiseen sademäärään verrattuna lähes kaksinkertainen. Huhti- ja lokakuussa sademäärä oli pitkäaikaista sademäärää huomattavasti pienempi.

15 14 länsi luode pohj koill itä lounas kaakko etelä Kuva 4. Tuulensuunnan jakautuminen Turun lentoasemalla vuonna 24. ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS Turun lentoasemalla mitattu ilman suhteellinen kosteus oli vuonna 24 keskimäärin 78 %. Pitkäaikainen keskiarvo vuosilta on 79 %. 5 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Mittaustulosten käsittelyssä ja tarkastelussa on käytetty perustana valtioneuvoston syyskuussa 1996 voimaan astuneita ilmanlaadun ohjearvoja (VNp 48/1996 ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista). Taulukossa 2 on esitetty valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 48/1996) hiilimonoksidin, typpidioksidin, rikkidioksidin ja hiukkasten pitoisuuksille. Taulukko 2. Valtioneuvoston antamat, voimaan astuneet, ilmanlaadun ohjearvot. Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokonaisleijuma (TSP)* Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Ohjearvo (2 C, 1 atm) Tilastollinen määrittely 2 mg/m 3 Tuntiarvo 8 mg/m 3 Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 15 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 25 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 12 Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 5 Vuosikeskiarvo *TSP-pitoisuuksia ei mitattu Turun kaupunkiseudulla vuonna 24 7 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Valtioneuvosto on antanut asetuksen ilmanlaadusta (711/21), jolla pannaan täytäntöön EY:n direktiivi 1999/3/EY ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista (taulukko 3) sekä

16 15 eräitä ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 1996/62/EY säännöksiä. Taulukko 3. Valtioneuvoston antamat raja-arvot (711/21). Aine Keskiarvon laskentaaika Raja-arvo (293 K, 11,3 kpa) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa Rikkidioksidi 1 tunti (SO 2 ) 24 tuntia tunti Typpidioksidi Kalenterivuosi (NO 2 ) tuntia 5 1) Hiukkaset Kalenterivuosi (PM 1 ) 4 1) Lyijy (Pb)* Kalenterivuosi,5 1) Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 2) Bentseeni Kalenterivuosi (C 6 H 6 ) * Ajankohta, jolloin viimeistään pitoisuuksien tulee olla raja-arvoa pienemmät 1) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa 2) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy * Lyijyn ja bentseenin pitoisuuksia ei mitattu Turun kaupunkiseudulla vuonna 24 Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvo (5 ) ylittyi Turun keskustassa 8, Naantalissa 5, Raisiossa 2, Kaarinassa 5 ja Turun Aninkaistensillan siirrettävällä mittausasemalla 13 vuorokautena. Valtioneuvosto antoi vuonna 23 asetuksen (783/23) alailmakehän otsonista. Asetuksessa on esitetty otsonille tavoitearvot vuodelle 21 (taulukko 4) sekä väestön tiedotus- ja varoituskynnysarvot (taulukko 5). Väestön varoittamiskynnys on uudessa asetuksessa alentunut 36:stä 24:een. Taulukko 4. Valtioneuvoston asetuksessa (783/23) alailmakehän otsonista esitetyt otsonin tavoitearvot vuodelle 21. Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen Kasvillisuuden suojeleminen* * Ei laskettu vuodelta 24 Tavoitearvo (2 C, 1 atm) Tilastollinen määrittely Korkein päivittäinen kahdeksan tunnin 12 keskiarvo, joka saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona AOT4 laskettuna ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo 9-21 välisenä 18 h aikana (kesäaika: 1-22) Taulukko 5. Valtioneuvoston asetuksessa (783/23) alailmakehän otsonista esitetyt otsonin tiedotus- ja varoituskynnykset. Peruste Kynnysarvo (2 C, 1 atm) Tilastollinen määrittely Väestölle tiedottaminen 18 Tuntikeskiarvo Väestön varoittaminen 24 Tuntikeskiarvo

17 16 Ruissalossa otsonipitoisuudet ylittivät tavoitearvon (12 ) kolmena vuorokautena. Tiedotus- ja varoituskynnyspitoisuudet eivät ylittyneet vuonna ILMANLAATUINDEKSI 6.1 INDEKSIN LASKEMINEN Vuoden 24 aikana ilmanlaatua kuvaava indeksi laskettiin Turun, Naantalin ja Kaarinan (maalis-joulukuu) keskustan sekä Raision ja siirrettävän aseman (Aninkaistensillan) mittaustuloksista. Indeksiä laskettaessa mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan ilmanlaadun ohjearvoihin. Turun keskustan indeksi koostui kauppatorin mittausasemien tuloksista ja siinä olivat epäpuhtauksista mukana typpidioksidi (NO 2 ) ja hengitettävä pöly (PM 1 ). Naantalin mittausasemalla indeksi koostui rikki- ja typpidioksidin sekä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Raision indeksi koostui keskustan mittausaseman typpidioksidi- ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista sekä Kaanaan rikkidioksidipitoisuuksista. Kaarinan indeksi koostui typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Siirrettävän (Aninkaistensillan) mittausaseman indeksi koostui rikki- ja typpidioksidin sekä hengitettävien hiukkasten ja hiilimonoksidin pitoisuuksista. Ilmanlaatuindeksin laskentatapaa muutettiin vuoden 22 alusta. Uusi indeksin laskenta on tuntipohjaista, joten se reagoi nopeasti ilmanlaadun vaihteluihin. Mitatuista epäpuhtauspitoisuuksista lasketaan tunneittain ns. alaindeksit, joista korkein tulos valitaan ilmanlaatuindeksiksi. Ohjearvoa vastaava epäpuhtauspitoisuus saa indeksin arvon 1. Taulukossa 6 on esitetty ilmanlaatuindeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauksien taitepisteet. Taulukko 6. Ilmanlaatuindeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauksien taitepisteet. Indeksin arvo CO mg/m 3 (1 h) NO 2 (1 h) SO 2 (1 h) O 3 (1 h) PM 1 (1 h) Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon sekä terveys- että materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukossa 7. Vuorokauden tunti-indekseistä valitaan korkein arvo, joka määrittää koko vuorokauden korkeimman indeksiarvon.

18 17 Taulukko 7. Indeksin määrittely (YTV). INDEKSI VÄRI LUONNEHDINTA VIOLETTI ERITTÄIN HUONO PUNAINEN HUONO TERVEYS- VAIKUTUKSET Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Mahdollisia herkillä yksilöillä MUUT VAIKUTUKSET Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia 76-1 ORANSSI VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä pitkällä aikavälillä KELTAINEN TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia - 5 VIHREÄ HYVÄ Ei todettuja pitkällä aikavälillä Indeksistä tiedotettiin Turun kaupunkiseudun paikallislehdille ja -radioille lähetettävällä faksilla arkipäivisin mikäli ilmanlaatu heikkeni huonoksi tai erittäin huonoksi. Turun Sanomien sääsivulla julkaistiin päivittäin Turun keskustan indeksiä. Reaaliaikaisesti indeksi oli näkyvissä Internetissä osoitteessa: TURUN SEUDUN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Vuonna 24 ilmanlaatu luokiteltiin kaikilla mittausasemilla yleensä tyydyttäväksi (taulukko 8 ja kuva 5). Taulukko 8. Ilmanlaatuindeksin päivittäisten maksimiarvojen jakautuminen eri luokkiin vuonna 24. Turun keskusta Aninkaistensilta Raisio Kaarina* Naantali ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ * tuloksia vain 3 päivältä 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ % Turun keskusta Aninkaistensilta Raisio Kaarina* Naantali * tuloksia vain 3 päivältä Kuva 5. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen eri luokkiin vuonna 24.

19 18 Korkeimmat ilmanlaatuindeksin arvot aiheutuivat yleensä kohonneista typpidioksidin pitoisuuksista, mutta varsinkin keväällä hiekoitushiekan pölytessä myös hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. 7 TAUSTAPITOISUUDET UTÖSSÄ Turun seudun rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja otsonipitoisuuden taustapitoisuutta kuvaamaan valittiin Ilmatieteen laitoksen Utön mittauspisteestä Korppoosta saadut mittaustulokset. Suurin rikkidioksidin kuukausikeskiarvo mitattiin Utön tausta-asemalla huhtikuussa, jolloin pitoisuudeksi mitattiin 1,8 µg/m³. Alhaisimmat kuukausikeskiarvot mitattiin syyskuussa (,8 ). Typpidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan huhtikuussa (8,1 ). Alhaisin kuukausikeskiarvo mitattiin syyskuussa, jolloin pitoisuus oli 3, µg/m³. Korkeimmat otsonipitoisuudet mitattiin Utössä huhti- ja toukokuussa, jolloin kuukausikeskiarvo oli 84. Alhaisimmat otsonipitoisuudet mitattiin lokakuussa (6 ). 8 ILMANLAATU TURUN KAUPUNKISEUDULLA Seuraavissa kappaleissa on esitetty ilmanlaatujärjestelmän tuottamat rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten, hiilimonoksidin ja otsonin mittaustulokset ja niistä lasketut ilmanlaatuindeksit vuodelta 24. Pitoisuudet on laskettu 2 C lämpötilaan lukuun ottamatta hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) tuloksia, jotka on laskettu vallitsevaan ilmanpaineeseen ja lämpötilaan, paitsi ohjearvovertailussa. 8.1 ILMANLAATU TURUSSA Turun keskustassa ilmanlaatuun vaikuttavat pääosin liikenteen päästöt sekä tuulen ja liikenteen maasta nostattama pöly. Teollisuuden päästöjen vaikutus Turun keskustan ilmanlaatuun on liikennettä pienempi. Ruissalossa ilmanlaatuun vaikuttaa lähinnä otsoninpitoisuudet, mutta myös typen oksidit ja rikkidioksidi heikentävät Ruissalon ilmanlaatua TURUN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Turun keskustan ilmanlaatu oli indeksillä luonnehdittuna yleensä tyydyttävä (kuva 6). Korkeimmat indeksin arvot saatiin keväällä hiekoitushiekan noustessa ilmaan tuulen ja liikenteen vaikutuksesta. Parhaimmillaan ilmanlaatu oli kesällä.

20 19 erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä päivä Kuva 6. Turun keskustan ilmanlaatuindeksin maksimiarvot vuonna 24. Siirrettävällä mittausasemalla Aninkaistensillan vieressä ilmanlaatu oli indeksillä kuvattuna yleensä tyydyttävä (kuva 7). Korkeimmat indeksin arvot saatiin maalishuhtikuussa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien ollessa koholla. erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä päivä Kuva 7. Ilmanlaatuindeksin maksimiarvot siirrettävällä mittausasemalla Aninkaistensillan vieressä vuonna TURUN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Turun kauppatorilla, Ruissalossa sekä Utön tausta-asemalla vuosina on esitetty kuvassa 8. Vuonna 24 vuosikeskiarvo oli Ruissalossa 3 µg/m³, kauppatorilla rikkidioksidin mittaus lopetettiin vuodenvaihteessa Utössä vuosikeskiarvoksi mitattiin 1,1 µg/m³. Laajoilla maaja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla (VNp 48/96) rikkidioksidin vuosikeskiarvon ohjearvoksi on määritelty 2 µg/m³.

21 2 Ktori Ruissalo Utö vuosi Ktori Rsalo lopetettu Kuva 8. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Turun kauppatorilla, Ruissalossa ja Utössä vuosina Turussa rikkidioksidipitoisuuksien alenemiseen on 198-luvulta lähtien vaikuttanut pienten lämmitysyksiköiden siirtyminen kaukolämpöön. 199-luvun alussa pitoisuuksia laski vähärikkisen polttoöljyn käyttöönotto. Lisäksi rikinpoistolaitosten rakentaminen sekä liikenteen rikkipäästöjen vähentäminen ovat alentaneet pitoisuuksia. Turun rikkidioksidipitoisuuksien vuorokausiohjearvoon (8 ) verrattavat pitoisuudet Aninkaistensillan vieressä ja Ruissalossa on esitetty kuvassa 9. Ruissalossa korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet mitattiin elokuussa ja Aninkaistensillalla tammikuussa. Korkeimmat tuntiohjearvoon (25 ) verrattavat pitoisuudet olivat Aninkaistensillalla tammikuun 34 (14 % ohjearvosta) ja Ruissalossa elokuun 3 (12 % ohjearvosta). 3 µg/m Anink.silta Rsalo kuukausi Anink.silta Rsalo Kuva 9. Aninkaistensillan ja Ruissalon vuorokausiohjearvoon verrattavat rikkidioksidipitoisuudet vuonna 24. Vuorokausiohjearvo on TURUN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET Turun keskustassa merkittävin typpidioksidin lähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot kauppatorin ja Utön mittausasemilla vuosina on esitetty kuvassa 1. Vuonna 24 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli kauppatorilla 31

22 21 µg/m³, tausta-asemalla Utössä vuosikeskiarvoksi mitattiin 4,5 µg/m³. Vuosien 23 ja 24 Ruissalon typpidioksidipitoisuuksia ei ole esitetty mittauksessa olleiden häiriöiden vuoksi. Vuosikeskiarvolle ei ole annettu ohjearvoa, mutta sille on annettu raja-arvo 4 µg/m³. Kauppatori Ruissalo Utö vuosi Ktori Rsalo Kuva 1. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Turun kauppatorilla, Ruissalossa ja Utössä vuosina Utön mittausmenetelmä on muuttunut vuonna Kuvaan 11 on koottu kuukausittaiset typpidioksidin ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot kauppatorilla vuosina 22, 23 ja 24. Vuorokausiohjearvo on 7 µg/m³. Vuonna 24 kauppatorilla suurin vuorokausiarvo mitattiin maaliskuussa, jolloin pitoisuus ylitti ohjearvon ollen 76 µg/m³ (19 % ohjearvosta) kuukausi Kuva 11. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Turun kauppatorilla vuosina 22, 23 ja 24. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty ohjearvoon verrattavat typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvot kuukausittain kauppatorilla ja Aninkaistensillalla. Tuntiohjearvo on 15 µg/m³. Kauppatorin korkeimmat arvot 19 (73 % ohjearvosta) mitattiin maaliskuussa. Aninkaistensillalla korkeimmat typpidioksidipitoisuudet mitattiin joulukuussa niiden ollessa 83 % ohjearvosta (kuva 13).

23 kuukausi Kuva 12. Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot kuukausittain Turun kauppatorilla vuosina 22, 23 ja kuukausi Kuva 13. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntipitoisuudet Aninkaistensillalla vuosina 23 ja 24. Tuntiohjearvo on 15. Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 14 on esitetty kauppatorin typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot viikonpäivittäin talvikuukausina (tammi-maaliskuu sekä loka-joulukuu), kesäkuukausina (huhti-syyskuu) sekä koko vuoden keskiarvona. Sunnuntaisin pitoisuudet ovat merkittävästi alhaisempia kuin arkipäivisin sekä kesä- että talvikuukausina. Sunnuntain alhaisemmat pitoisuudet johtuvat pienemmistä liikennemääristä. Talvikuukausina pitoisuudet olivat korkeammat kuin kesäkuukausina.

24 23 talvi kesä vuosi ma ti ke to pe la su päivä Kuva 14. Kauppatorin typpidioksidipitoisuuden jakautuminen viikonpäivittäin talvija kesäkuukausina sekä koko vuoden keskiarvona. Kauppatorin typpidioksidipitoisuuden kellonaikajakaumaa tarkasteltaessa voidaan pitoisuuksien todeta vaihtelevan liikennemäärien mukaan sekä talvi- että kesäkuukausina (kuva 15). Pitoisuudet ovat siten korkeimmillaan työmatkaliikenteen aikaan aamulla kello 7-9 ja alhaisimmillaan yöllä. Talvikuukausina pitoisuudet olivat korkeammat kuin kesäkuukausina. talvi kesä aika Kuva 15. Typpidioksidipitoisuudet eri vuorokaudenaikoina kauppatorilla talvi- ja kesäkuukausina vuonna 24. Kuvassa 16 on esitetty siirrettävän (Aninkaistensillan) mittausaseman typpidioksidipitoisuudet viikonpäivien mukaan. Pitoisuudet olivat alhaisimmillaan viikonloppuna. Kuvassa 17 on esitetty typpidioksidipitoisuuksien jakautuminen kellonajan mukaan ma - pe, la ja su. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan aamuruuhkan aikana kello 6-9 ja alhaisimmillaan aamuyöllä.

25 ma ti ke to pe la su päivä Kuva 16. Typpidioksidipitoisuuksien jakautuminen viikonpäivien mukaan Aninkaistensillalla. ma-pe la su kellonaika Kuva 17. Typpidioksidipitoisuuksien jakautuminen kellonajan perusteella ma - pe, la ja su osalle Aninkaistensillalla TURUN HIUKKASPITOISUUDET Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo kauppatorilla vuonna 24 oli 17 ja Aninkaistensillan vieressä 2. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvon ohjearvo on 7. Kauppatorilla korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus mitattiin tammikuussa, jolloin vuorokausiarvo oli 62 µg/m³ (89 % ohjearvosta). Alhaisimmat vuorokausiarvot mitattiin kesäkuussa, jolloin vuorokausiarvo oli 15 µg/m³ (21 % ohjearvosta). Kuvassa 18 on esitetty ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot kuukausittain Turun keskustassa. Laitevian vuoksi syyskuun 22 ja heinäkuun 24 mittaustuloksia ei ole esitetty.

26 25 3 µg/m kuukausi Kuva 18. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 µg/m³) verrattavat vuorokausikeskiarvot kauppatorilla vuosina Kevään korkeat hiukkaspitoisuudet laskivat kauppatorilla, kun hiekoitushiekka oli poistettu kaduilta ja kadut oli pesty. Kauppatori kuuluu Turussa ruutukaava-alueella suoritettavan tehopuhdistuksen piiriin. Kauppatorilla hiukkaspitoisuuksiin vaikuttivat myös torialueella arkipäivisin suoritetut pesut. Aninkaistensillalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvon (7 ) huhtikuussa ollen 114 % ohjearvosta (kuva 19). Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat heinäkuussa kuukausi Kuva 19. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 µg/m³) verrattavat vuorokausikeskiarvot Aninkaistensillalla vuosina 23 ja 24. Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 2 on esitetty kauppatorin hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot viikonpäivittäin. Merkittävää eroa ei havaittu arkipäivien ja viikonloppujen välillä. Talviperjantaiden pitoisuudet nousivat selvästi keskimääräistä korkeammiksi. Pitoisuuksien vaihtelut eri vuorokaudenaikoina on esitetty kuvassa 21. Kauppatorilla pitoisuudet

27 26 vaihtelivat vain vähän kellonaikojen mukaan siten, että alhaisimmat pitoisuudet mitattiin aamuyöllä. talvi kesä vuosi ma ti ke to pe la su päivä Kuva 2. Kauppatorin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien jakautuminen viikonpäivittäin talvikuukausina (tammi-maaliskuu ja loka-joulukuu), kesäkuukausina (huhti-syyskuu) sekä koko vuoden keskiarvona. 3 µg/m talvi kesä aika Kuva 21. Hiukkaspitoisuudet eri vuorokaudenaikoina kauppatorilla vuonna 24 talvikuukausina (tammi-maaliskuu ja loka-joulukuu) ja kesäkuukausina (huhti-syyskuu). Kuvassa 22 on esitetty Aninkaistensillan hiukkaspitoisuudet kellonajan mukaan ja kuvassa 23 viikonpäivien mukaan. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat aamuyöllä ja korkeimmillaan iltapäivällä. Sunnuntaisin pitoisuudet olivat alhaisemmat kuin muina viikonpäivinä.

28 27 ma-pe la su kellonaika Kuva 22. Hiukkaspitoisuuksien jakautuminen kellonajan mukaan ma - pe, la ja su osalle Aninkaistensillalla ma ti ke to pe la su päivä Kuva 23. Aninkaistensillan hiukkaspitoisuudet eri viikonpäivinä TURUN HIILIMONOKSIDIPITOISUUDET Hiilimonoksidin pitoisuuksia mitattiin vuonna 24 siirrettävällä mittausasemalla Aninkaistensillan kupeessa. Kuukausikeskiarvoista lasketuksi vuosikeskiarvoksi saatiin Aninkaistensillalla,3 mg/m 3. Korkeimmat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot vuonna 24 mitattiin tammikuussa (kuva 24), jolloin pitoisuudet olivat 3,6 mg/m 3 (45 % ohjearvosta). Hiilimonoksidin korkeimmat ohjearvoon (2 mg/m 3 ) verrattavat tuntiarvot olivat välillä,4 6,2 mg/m³.

29 28 mg/m mg/m kuukausi Kuva 24. Korkeimmat hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot Aninkaistensillalla (ohjearvo 8 mg/m 3 ). Pitoisuusjakauma kellonajoittain ja viikonpäivittäin Kuvassa 25 on esitetty Aninkaistensillan hiilimonoksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot viikonpäivittäin. Lauantaisin ja erityisesti sunnuntaisin pitoisuudet ovat merkittävästi pienempiä kuin arkipäivisin johtuen pienemmistä liikennemääristä. mg/m 3,6,4,2 ma ti ke to pe la su päivä Kuva 25. Aninkaistensillan hiilimonoksidipitoisuuden jakautuminen viikonpäivittäin. Aninkaistensillalla häkäpitoisuudet kohosivat yleensä liikennemäärien kasvaessa. Vuonna 24 pitoisuudet olivat suurimmillaan Aninkaistensillalla talvella (kuva 26). Korkeimmat arvot mitattiin tyynellä pakkasilmalla ja inversiotilanteissa, jolloin huonojen sekoittumisolosuhteiden takia päästöjen laimeneminen oli heikkoa.