Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus turvallinen toimintamalli
|
|
- Risto Saarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Touko Kaasalainen, Sami Pakarinen, Sari Kivistö ja Helena Hänninen NÄIN TUTKIN Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus turvallinen toimintamalli Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvausten tekeminen on ollut viime vuosiin asti kiellettyä mahdollisten vakavien turvallisuusriskien vuoksi. Useat keskukset, HUS mukaan lukien, ovat kuitenkin kehittäneet lisääntyneen tarpeen vuoksi toimintamalleja näiden potilaiden turvalliseen kuvantamiseen hyöty- ja riskinäkökulmat huomioiden. Meilahden sairaalan HYKS:n kardio logian klinikan ja HUS Kuvantamisen radiologian osaston yhteistyönä tekemä toimintamalli mahdollistaa turvalliset magneettikuvaukset kaiken laisille sydämentahdistinpotilaille ilman kehonalueen kuvantamisrajoituksia. Toimintamalli koos tuu ennen kuvauspäivää, sen aikana ja jälkeen tapahtuvista työvaiheista. Kehitetyn toimintamallin avulla on kuvattu lokakuun 2014 loppuun mennessä jo 268 tahdistinpotilasta turvallisesti. Sydämentahdistimien käyttö lisääntyy länsimaissa jatkuvasti, kun tahdistimen käyttöaiheet lisääntyvät ja potilaiden elinajan ennuste pitenee. Suomen Kardiologisen Seuran teettämän ylilääkärikyselyn ( ) mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2011 yhteensä tahdistinasennusta, joihin sisältyivät tavanomaisten hitaan sykkeen tahdistimien (PM), rytmihäiriötahdistimien (ICD) ja vajaatoimintatahdistimien (CRT) asennukset. Kokonaismäärä oli 37 % suurempi kuin vuonna Myös magneettikuvauksen (MK) käyttöindikaatiot ovat lisääntyneet samanaikaisesti erityisesti keskushermoston, vatsan alueen ja luustolihasperäisten ongelmien sekä aortan ja sydänsairauksien diagnostiikassa. Onkin arvioitu, että jokainen tahdistinpotilas tarvitsee asennetun tahdistimen käyttöiän aikana % todennäköisyydellä MK:ta (1). Aiemmin sydämentahdistinta on pidetty ehdottomana vasta-aiheena MK:lle kuvauksen aiheuttamien turvallisuusriskien vuoksi. Potilaille on pahimmillaan aiheutunut henkeä uhkaavia tilanteita (1, 2, 3). MK:n mahdolliset haitat tahdistinjärjestelmän toiminnalle liittyvät tutkimuksissa käytettäviin voimakkaisiin magneetti- ja radiotaajuuskenttiin (RF), jotka voivat nopeuttaa tahdistustaajuutta, aiheuttaa asynkronista pakkotahdistusta, saada aikaan rytmihäiriöitä tai pahimmassa tapauksessa estää tahdistuksen kokonaan (3, 4, 5, 6, 7). Tahdistin voi MK:n vaikutuksesta palata myös valmistajakohtaisiin alkuasetuksiin (niin sanotusti resetoitua) ja joskus jopa vaurioitua pysyvästi (6 8). Edellä mainittujen vuorovaikutusten lisäksi myös tahdistimen johdot voivat lämmetä huomattavasti kuvausten aikana ja aiheuttaa johtojen kiinnityskohdassa sydänlihasvaurioita sekä edelleen tahdistuskynnyksen ja luontaisen rytmin tunnistuksen heikkenemistä (4, 5). Lisäksi radiotaajuuskenttiin voi liittyä rytmihäiriötahdistimen mahdollinen virhetulkinta kammioperäisestä rytmihäiriöstä ja pahimmillaan sitä seuraava epätarkoituksenmukainen laiteisku. Tahdistinvalmistajat ovat viime vuosina tuoneet markkinoille erityisiä niin sanottuja MKyhteensopivia tahdistinlaitteita, joille laitevalmistajat takaavat MK:n turvallisuuden tietyin edellytyksin. Myös kaikki tavalliset nykyisin käytettävät MK-yhteensopimattomat tahdistinlaitteet ovat aiempia pienikokoisempia, sisältävät vähemmän ferromagneettisia osia ja ovat paremmin suojattuja sähkömagneettiselta häiriöltä (7). Koska MK on kuvantamismenetelmänä usein paras, on myös potilaille, joilla on tavallinen MK-yhteen sopi maton sydämentahdistin, tehty kuvauksia joissakin keskuksissa mahdollisista haittavaikutuksista huolimatta 737 = Toimitus suosittelee erityisesti opiskelijoille Duodecim 2015;131:737 43
2 NÄIN TUTKIN 738 ja erityisiä varotoimen piteitä noudattaen (4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13). Näistä tutkimuksista saadun tiedon sekä tuoreen Euroopan kardiologisen seuran (ESC) vuonna 2013 julkaistun ohjeistuksen mukaan MK voidaan tehdä myös potilaille, joiden tahdistinjärjestelmä on MKyhteensopimaton, kunhan hyväksyttävä riskin ja hyödyn suhde otetaan huomioon (14). Kuvauksen tarvetta harkittaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, että osa tieteellisistä julkaisuista on raportoinut MK:n jälkeisistä, joskin pääosin kliinisesti merkityksettömistä, tahdistuskynnysten, johtojen vastusten ja virtalähteen jännitteen muutoksista (4, 5, 7, 9, 10, 11, 12). Lisäksi on myös raportoitu ohimenevistä ja palautuvista tahdistuksen muutoksista alku asetuksiin, magneettitaajuudella tahdistamisesta ja tutkimuksen aikana lisääntyneestä kammiolisälyöntisyydestä ilman suurempaa haittaa potilaalle tai tahdistimelle (5, 6, 7, 8). Sydämentahdistinpotilaiden MK:n suorittamiseen on esitetty useita hyvinkin erilaisia toimintamalleja: osassa on rajattu kuvausten ulkopuolelle tahdistinriippuvaiset potilaat sekä kaikki ICD-potilaat ja osassa on sallittu vain joidenkin kehon alueiden kuvaukset tai kuvauksiin tarvittavan RF-säteilyn energiamäärää (SAR, specific absorption rate) on rajoitettu (5, 7, 9, 13, 14). Esittelemme Meilahden sairaalan HUS-piirin tahdistinpotilaille kehitetyn ja kliinisessä käytössä olevan nykyaikaisen toimintamallin, jota noudattamalla on voitu magneettikuvantaa turvallisesti jo muutaman vuoden ajan kaikenlaisia sydämentahdistinpotilaita mukaan lukien potilaat, joilla on tavanomaisia hitaan sykkeen tahdistimia, rytmihäiriötahdistimia ja vajaatoimintatahdistimia. Toimintamallin kuvaus Kehittäminen ja käyttöönotto. Toimintamalli suunniteltiin HYKS:n kardiologian klinikan ja HUS Kuvantamisen radiologian osaston yhteistyönä. Kehitystyöryhmä koostui niin kardiologeista, radiologeista, fyysikoista kuin röntgenhoitajista. Syksyllä 2011 kehitetty ja käyttöön otettu toimintamalli noudatti pääpiirteittäin kirjallisuudessa aiemmin esitettyjä sillä erotuksella, että se käsitti alusta lähtien MK:t sekä PM-, ICD- että CRT-tahdistinpotilaille ilman erillisiä rajoituksia kehon eri osien kuvantamiseen (5, 7, 9, 13). Luotu toimintamalli osoittautui varsin samanlaiseksi ESC:n myöhemmin julkaisemien ohjeistusten kanssa, ja sen käyttöönottoa yksiköissä helpotti laaja-alainen henkilöstön kouluttaminen eri koulutustilaisuuksissa (14). Meilahden toimintamalli tahdistinpotilaiden MK:hon on esitetty KUVISSA 1 ja 2. Potilaiden valinta. MK:n tarpeen arvioi aina kunkin diagnostiikkalinjan radiologi yksikköön saapuneen lähetteen perusteella. Jos vaihtoehtoinen tutkimus, kuten kaikukuvaus tai tietokonetomografia (TT), on kuvantamistutkimuksena MK:n kanssa samanarvoinen, ei MK:ta tehdä. Jos tutkimus sen sijaan katsotaan tarpeelliseksi, arvioi tahdistinkardiologi seuraavaksi potilaskohtaisen mahdollisuuden turvalliseen MK:hon. Mikäli potilaalla on ylimääräisiä, hylättyjä tahdistinjohtoja kehossaan, kuvausta ei yleensä tehdä niiden lisääntyneen lämpenemisriskin vuoksi. Tämä koskee erityisesti pitkiä ja silmukalla olevia hylättyjä tahdistinjohtoja (15). Kuvausta ei yleensä tehdä myöskään, jos potilaalla on vanhanaikainen ennen vuotta 2000 valmistettu tahdistinlaitteisto. Tahdistinjohtojen asennuksesta tulee kuvaushetkellä olla kulunut yleensä yli kuusi viikkoa, jolloin tahdistinjohtojen toiminnan katsotaan olevan vakaata. Kardiologi kirjaa aina sähköiseen sairauskertomukseen tiedot kuvantamispäätöksestä, tahdistinjärjestelmästä, potilaan tahdistinriippuvuudesta ja ku vauk sen aikaisesta mahdollisesta tahdistimen säädöstä. Päätöksen jälkeen MK-osastosihteerit ilmoittavat kuvantamisajankohdan kaikille osapuolille. MK:ta edeltävä tahdistimen tarkastus ja ohjelmointi. Kuvauspäivän aamuna ennen MK:ta tehdään tavanomainen tahdistinmittaus, jolla varmistetaan tahdistimen toimintakunto ja samalla arvioidaan potilaan tahdistinriippuvuus. Tahdistin ohjelmoidaan tahdistinriippuvaisille potilaille asynkroniseen (AOO/ VOO/DOO) tahdistustapaan. Jos potilaalla on hyvä ja luotettava luontainen rytmi, tahdistus ohjelmoidaan kuvauksen ajaksi pois päältä T. Kaasalainen ym.
3 Lähete (lähettävä lääkäri) Lähetteen arviointi (radiologi) Onko MK tarpeellinen kuvantamismenetelmä? Kyllä Tahdistinkardiologin arvio tahdistinlaitteiston sopivuudesta MK:een ja arvion kirjaaminen sähköiseen sairauskertomukseen (malli ja valmistaja) Ei Vaihtoehtoinen menetelmä Ei Kyllä Lähete takaisin MK-osastosihteerille MK-ajan varaaminen (vähintään 6 viikkoa tahdistinasennuksesta) ja ajan ilmoittaminen lähettävälle yksikölle Ajanvarauksen ilmoittaminen tahdistinpoliklinikkaan Ilmoittaa ja sopii potilaan kanssa ajat ennen ja jälkeen MK:ta tehtäviin tahdistintarkastuksiin ja -säätöihin Ajanvarauksen ilmoittaminen radiologille ja fyysikolle KUVA 1. Ennen MK:ta tehtävä kuvaus- ja tahdistinarviointi sekä ajanvaraus. (OAO/OVO/ODO) asynkronisen tahdistusrytmin ja samanaikaisen luontaisen rytmin kilpailun mahdollisen rytmihäiriöitä aiheuttavan vaikutuksen estämiseksi. Myös sydämen MK:hon tulevien potilaiden tahdistin ohjelmoidaan asynkroniseen tahdistustapaan paremman kuvanlaadun varmistamiseksi. Kaikki muut tahdistustoiminnot, kuten magneettitoiminnot ja häiriösuojatilat, asetetaan toimimattomiksi, mikäli tämä on mahdollista. Aina on varmistettava, että tahdistuksesta riippuvaisen potilaan tahdistimeen ei kuvantamisen ajaksi jää päälle toimintoja, jotka mahdollistavat tutkimuksen aikaisen magneetti- ja radiotaajuuskentän aiheuttaman tahdistuksen poisjäännin. ICD-potilailta ohjelmoidaan pois päältä kaikki takykardiatoiminnot, jotta vältytään tarpeettomilta laitetoiminnoilta kuvauksen aikana. Kardiologi kirjaa tehdyt muutokset potilaan sähköiseen sairauskertomukseen. MK ja potilasvalvonta kuvauksen aikana. Tahdistinpotilaiden MK:t tehdään Meilahdessa aina 1,5 teslan (T) laitteella ja laadittua toimintamallia noudattaen. Röntgenhoitajat tarkastavat sähköisestä sairauskertomuksesta ennen kuvausta, että potilaan tahdistin on tarkastettu ja ohjelmoitu asianmukaisesti kuvausta varten. Potilaan rintakehälle asetetaan monitorointia varten EKG-elektrodit sekä lisäksi sormiin MK-laitteen ja erillisen potilasvalvontalaitteiston pulssioksimetrit. Potilasta monitoroidaan kuvauksen aikana myös kameralla ja puheyhteyden avulla. Tutkimuksen aikana kuvauskonsolin vieressä on röntgenhoitajien lisäksi myös tutkimuksesta vastaava diagnostiikkalinjan mukainen radiologi sekä fyysikko. Alkuvaiheessa paikalla oli MK:n aikana myös tahdistinlääkäri, mikäli tahdistinjärjestelmä ei ollut MK-yhteensopiva. Ohjeistusta muutettiin 61 tutkimuksen jälkeen siten, ettei 739 Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus turvallinen toimintamalli
4 NÄIN TUTKIN Potilas saapuu tahdistinpoliklinikkaan Tahdistimen ja laiteparametrien tarkistus ja ohjelmointi: tahdistinjohtojen impedanssit, kynnysarvot, P/R-amplitudit ja paristojen jännite Kyllä Tahdistinriippuvainen? Ei AOO/VOO/DOO Kaikkien muiden diagnostisten ja hoidollisten ominaisuuksien poisohjelmointi OAO/OVO/ODO Tahdistinasetusten ja mittausparametrien kirjaaminen sähköiseen sairauskertomukseen Potilas saapuu MK-yksikköön MK-yhteensopiva tahdistinjärjestelmä Kuvaus 1,5 T -laitteella tahdistinlaitevalmistajan ohjeiden mukaisesti Potilaan EKG:n, pulssioksimetrin ja voinnin monitorointi MK-yhteensopimaton tahdistinjärjestelmä Kuvaus 1, 5 T -laitteella IEC:n normaalimoodissa, mikäli mahdollista kuvanlaatua heikentämättä, kuvaussarjojen lukumäärän minimointi 1 Tahdistintarkastus ja alkuperäisten asetusten takaisinohjelmointi MK:n jälkeen. Tahdistinparametrien kirjaus sähköiseen sairauskertomukseen Tahdistintarkastus kuukauden kuluttua MK:sta KUVA 2. Toimenpiteet välittömästi ennen MK:ta ja sen jälkeen. 1 Toimintamallia päivitettiin 61 potilaan jälkeen, eikä kardiologi enää osallistu kuvauksiin vaan on ongelmatilanteissa puhelimella tavoitettavissa. AOO/VOO/DOO = asynkroniset tahdistustilat eteiselle/kammiolle/eteis-kammiolaitteille, OAO/OVO/ODO = tahdistuksen estävät tahdistustilat eteiselle/kammiolle/eteis-kammiolaitteille. 740 tahdistinlääkäri enää ollut paikalla kuvauksen yhteydessä vaan tarvittaessa tavoitettavissa puhelimitse. Radiologi valvoo potilaan sykettä EKG- ja pulssioksimetri käyrien avulla varmistaakseen tahdistimen oikean toiminnan sekä mahdolliset kammioperäiset rytmihäiriöt, minkä lisäksi hän arvioi toisaalta myös potilaskohtaisesti kuvattavien lisäsarjojen tarvetta. Fyysikon tehtävänä on varmistaa, että tutkimuksen aikana pysytään oikeassa kuvausmoodissa ja tarvittaessa auttaa kuvasarjojen optimoinnissa (muun muassa sydänkuvauksissa esiintyvien tahdistinjärjestelmästä aiheu tuvien artefaktien vähentämiseksi). Mikäli kuvauksen yhteydessä havaitaan normaalista poikkeavia muutoksia EKG:ssä (kuvauksissa käytettävät gradientit sekä RF pulssit aiheuttavat usein merkittäviä häiriöitä EKG:hen) tai pulssioksimetrin toiminnassa, kuvaus tarvittaessa keskeytetään. Lisäksi potilaita ohjeistetaan kertomaan tutkimuksen aikana mahdollisista lämpö-, kipu- tai rytmihäiriötuntemuksista puheyhteyden välityksellä. Elvytysvälineet, mukaan lukien ulkoiseen tahdistukseen kykenevä defibrillaattori, ovat varmuuden vuoksi MK-huoneen ulkopuolella. T. Kaasalainen ym.
5 Mikäli potilaalla on MK-yhteensopiva tahdistinsysteemi, kuvaus tehdään tahdistinlaitevalmistajan ohjeistuksen mukaan. Jos potilaalla taas on MK-yhteensopimaton tahdistinjärjestelmä, kuvaus tehdään IEC:n (International Electrotechnical Commission) määrittämässä normaalikuvausmoodissa kuitenkin niin, ettei kuvanlaatu oleellisesti heikkene (16). Tämän vuoksi potilaat, joilla on MK-yhteensopimaton (tai tahdistinlaitevalmistajan rajoittama MK-yhteensopiva) tahdistinjärjestelmä, kuvataan käyttämällä kuvauksessa SAR-rajoitusta 2 W/kg. Kuvauksissa käytettävien sekvenssien lukumäärä pyritään myös pitämään mahdollisimman pienenä. MK:n jälkeinen tahdistimen tarkistus ja ohjelmointi. Koska MK voi aiheuttaa muutoksia tahdistinlaitteen toimintaan, tahdistinjohtopiirien vastuksiin, tahdistuskynnyksiin, signaalintunnistukseen ja tahdistimen virtalähteeseen, nämä tarkastetaan MK:n jälkeen. Kuvauksen jälkeen potilas palaa tahdistin poliklinik kaan tahdistimen tarkistamista ja aiempien pysyvien tahdistinsäätöjen palauttamista varten. Mahdolliset muutokset kirjataan aina sairauskertomukseen. Lisäksi ylimääräinen tahdistimen tarkistus tehdään kuukauden kuluttua MK:sta poliklinikassa, joka vastaa potilaan tahdistinseurannasta. Tarkistus voidaan tehdä myös tahdistinlaitteiden etäseurannan avulla. Tehty tutkimus Meilahden sairaalan toimintamalli ja siitä saadut ensimmäiset kokemukset on julkaistu (17). Tutkimuksessa tehtiin 64 tahdistinpotilaalle yhteensä 68 MK:ta noudattamalla yhteisesti hyväksyttyä toimintamallia. Kuvauskohteista yleisimpiä olivat selkäranka (29 %), pää (25 %) ja sydän (24 %). Suurimmalla osalla potilaista (60/64) oli hitaan sykkeen tahdistin (37 % oli MK-yhteensopivia), kun taas kahdella potilaalla oli ICD-tahdistin ja kahdella CRT-tahdistin. Kaikki MK:t suoritettiin turvallisesti, eikä sydämen sykkeessä tai rytmissä havaittu odottamattomia muutoksia, jotka olisivat kertoneet tahdistuksen estymisestä. Potilailla ei myöskään ollut kuvauksen aikana normaalista poikkeavia tuntemuksia, esimerkiksi väännön tuntemusta, lämpenemistä, kipua, sydämentykytystä tai huimausta. Kahdella potilaalla havaittiin tahdistetun syketaajuuden muutokset voimakkaaseen magneettikenttään siirryttäessä (tahdistimina Guidant Insignia I Entra SR, 70/min 100/min ja Medtronic Kappa KSR 401, 80/min 65/min). Ensimmäisellä potilaalla syynä oli magneettitahdistuksen (magnet mode) pois päältä kytkemisen unohtaminen ja toisella käytetty korkea antojännite, joka sai aikaan virtalähteen suojatilatahdistuksen. Kuvaukset tehtiin kuitenkin normaalisti, eivätkä potilaat tunteneet oloaan epämiellyttäväksi. Kaikkien potilaiden tahdistimet kyettiin ohjelmoimaan MK:n jälkeen normaalisti, eikä ohjelmoiduissa parametreissa havaittu muutoksia tai tahdistinjärjestelmissä vikaantumisia. Ennen MK:ta ja välittömästi tai kuukausi sen jälkeen tehtyjen tahdistinparametrimittausten perusteella tahdistimien toiminnassa ei havaittu kliinisesti merkityksellisiä muutoksia. Tutkimuksessa ei havaittu eroja tahdistinparametrimuutoksissa MK-yhteensopivien ja -sopimattomien tahdistinlaitteistojen välillä, kuten ei myöskään keuhkojen alueen sekä muiden alueiden kuvausten välillä. Sydämen MK:ssa havaittiin merkittäviä tahdistingeneraattorista peräisin olevia artefakteja, mikäli tahdistingeneraattori oli asennettu vasemmalle puolelle rintakehää. Oikealle puolelle rintakehää asennetut tahdistingeneraattorit eivät aiheuttaneet sydämen anatomian päälle yltäviä kuvavääristymiä. Myös tahdistinjohdot aiheuttivat paikallisia vääristymiä kuviin, mikä saattoi aiheuttaa etenkin jälki tehostumakuvauk sissa väärän diagnoosin kirkkaana näkyvän alueen vuoksi. Signaalikato- ja muista artefakteista huolimatta kaikki sydänkuvaukset tuottivat diagnoosiin vaadittavan kuvanlaadun kuvaussarjojen optimoinnin jälkeen. Nykytilanne Tahdistinpotilaiden MK:t ovat yleistyneet HUS-piirissä kiihtyvään tahtiin. Tällä hetkellä tahdistinpotilaiden kuvauksiin on varattu HUS-Kuvantamisen Meilahden sairaalan MK- 741 Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus turvallinen toimintamalli
6 NÄIN TUTKIN YDINASIAT 88 Arvioiden mukaan jopa %:lla sydämentahdistinpotilaista on tahdistimen eliniän aikana indikaatio MK:lle. 88 Tahdistinpotilaiden MK:t voidaan tehdä turvallisesti erityisiä varotoimenpiteitä noudattamalla. 8 8 HUS:n toimintamalli mahdollistaa tahdistinpotilaiden kattavan MK:n, vaikka sydämentahdistimet ovat erityyppisiä. osaston ajanvarauspohjissa viisi tutkimusta viikkoa kohti. Aluksi tahdistinpotilaiden MK:ita tehtiin vain virka-ajalla, mutta kokemusten kartuttua myös päivystysaikaisista käytännöistä on sovittu, ja muutama potilas on jo kuvattu päivystyksellisesti. Kuvauksia on tehty lokakuun 2014 loppuun mennessä yhteensä 268. Yleisimpiä kuvauskohteita ovat olleet selkäranka (32,5 %), pää (22,4 %), sydän (19,0 %), maksa (6,3 %), peräsuoli (3,7 %) ja polvi (2,2 %). Kuvauksista 48 (17,9 %) on tehty potilaille, joilla on MK-yhteensopiva tahdistinjärjestelmä. Potilaista 12:lla on ollut CRT-tahdistin ja 11:llä ICD-tahdistin. Kaikki kuvaukset ovat sujuneet turvallisesti, eikä tahdistimien toimintaa kuvaavissa parametreissa ole havaittu kliinisesti merkitseviä muutoksia. Tahdistetun syketaajuuden muutoksia havaittiin 11 potilaalla, mutta heille ei ilmaantunut kuvauksen aikana epämiellyttäviä tuntemuksia. Yhden potilaan kuvaus päätettiin keskeyttää varotoimenpiteenä heti alussa, kun potilaan mennessä MK-laitteen viereen tahdistin (Medtronic Maximo II CRT-D-tahdistin) alkoi pitää surisevaa ääntä magneettimooditilan aktivoitumisen vuoksi. Tahdistimen toiminta tarkastettiin välittömästi kuvausyrityksen jälkeen, eikä sen toiminnassa tai tahdistinparametreissa havaittu muutoksia. Lopuksi Tahdistinkuvauksista vastaava kehitys- ja turvallisuustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja käy läpi kuvausten nykytilannetta sekä pohtii toimintamallin toimivuutta. Kokemusten kartuttua toimintamallin vaatimuksia on vähitellen kevennetty, ja esimerkiksi tahdistinkardiologin läsnäolo kuvauksen aikana päätettiin lopettaa 61 tutkimuksen jälkeen. Myös fyysikon ja radiologin roolista kuvauksen aikana on keskusteltu, eikä fyysikon välttämättä tarvitse olla koko tutkimuksen ajan kuvauskonsolin ääressä. Potilasmonitoroinnin helpottamiseksi ja radiologin kuvauksenaikaisen läsnäolotarpeen vähentämiseksi suunnitteilla on hälytyksen antavan potilasvalvontalaitteiston etsiminen kuvauskonsolin viereen, jotta röntgenhoitajat voisivat seurata potilaan sydämen rytmiä. Keväälle 2015 suunnitellun laajemman yhteen vedon jälkeen tarkoituksena on lopettaa MK:n jälkeiset yhden kuukauden tarkistuskäynnit, mikäli yhteenvedon tulokset eivät edelleenkään osoita kliinisesti merkitseviä muutoksia tahdistimen toiminnassa ja sen parametreissa. Tahdistinvalmistajat ovat useista eri keskuksista saatujen kokemusten ja tieteellisistä julkaisuista saatujen tietojen perusteella antamassa myös osalle aiemmin MK-yhteensopimattomista tahdistimista ja tahdistinjohdoista MK-yhteensopivan (kuvaus mahdollinen tietyin ehdoin) turvallisuusmerkinnän. Tahdistinvalmistajat ovat viime aikoina kehittäneet ja tuoneet saataville myös tavanomaisten MKyhteensopivien PM-tahdistimien lisäksi niin MK-yhteensopivia ICD- kuin CRT-tahdistimiakin. Tarjolla on myös 3 T:n MK:n sallivia MK-yhteensopivia sydämentahdistinjärjestelmiä, jotka mahdollistavat jatkossa nykyistäkin korkeatasoisemmat neurologiset tutkimukset. Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan on saatu myös viitteitä siitä, että MK voitaisiin mahdollisesti tehdä turvallisesti myös potilaille, joilla on kehossaan ylimääräisiä, hylättyjä tahdistinjohtoja (18). 742 T. Kaasalainen ym.
7 KIRJALLISUUTTA 1. Kalin R, Stanton MS. Current clinical issues for MRI scanning of pacemaker and defibrillator patients. Pacing Clin Electrophysiol 2005;28: Bovenschulte H, Schlüter-Brust K, Liebig T, Erdmann E, Eysel P, Zobel C. MRI in patients with pacemakers: overview and procedural management. Dtsch Arztebl Int 2012;109: Irnich W, Irnich B, Bartsch C, Stertmann WA, Gufler H, Weiler G. Do we need pacemakers resistant to magnetic resonance imaging? Europace 2005;7: Martin ET, Coman JA, Shellock FG, Pulling CC, Fair R, Jenkins K. Magnetic resonance imaging and cardiac pacemaker safety at 1.5-Tesla. J Am Coll Cardiol 2004;43: Sommer T, Naehle CP, Yang A, ym. Strategy for safe performance of extrathoracic magnetic resonance imaging at 1.5 tesla in the presence of cardiac pacemakers in non-pacemaker-dependent patients: a prospective study with 115 examinations. Circulation 2006; 114: Gimbel JR, Kanal E, Schwartz KM, Wilkoff BL. Outcome of magnetic resonance imaging (MRI) in selected patients with implantable cardioverter defibrillators (ICDs). Pacing Clin Electro physiol 2005;28: Nazarian S. Hansford R, Roguin A, ym. A prospective evaluation of a protocol for magnetic resonance imaging of patients with implanted cardiac devices. Ann Intern Med 2011;155: Halshtok O, Goitein O, Abu Sham a R, Granit H, Glikson M, Konen E. Pacemakers and magnetic resonance imaging: no longer an absolute contraindication when scanned correctly. Isr Med Assoc J 2010;12: Naehle CP, Strach K, Thomas D, ym. Magnetic resonance imaging at 1.5-T in patients with implantable cardioverterdefibrillators. J Am Coll Cardiol 2009;54: Naehle CP, Zeijlemaker V, Thomas D, ym. Evaluation of cumulative effects of MR imaging on pacemaker systems at 1.5 Tesla. Pacing Clin Electrophysiol 2009;32: Mollerus M, Albin G, Lipinski M, Lucca J. Magnetic resonance imaging of pacemakers and implantable cardioverter-defibrillators without specific absorption rate restrictions. Europace 2010;12: Naehle CP, Kreuz J, Strach K, ym. Safety, feasibility, and diagnostic value of cardiac magnetic resonance imaging in patients with cardiac pacemakers and implantable cardioverters/defibrillators at 1.5 T. Am Heart J 2011;161: Burke PT, Ghanbari H, Alexander PB, Shaw MK, Daccarett M, Machado C. A protocol for patients with cardiovascular implantable devices undergoing magnetic resonance imaging (MRI): should defibrillation threshold testing be performed post-(mri). J Interv Card Electrophysiol 2010;28: Brignole M, Auricchio A, Baron- Esquivias G, ym ESC Guidelines on cardiac pacing and cardiac resynchronization therapy: the Task Force on cardiac pacing and resynchronization therapy of the European Society of Cardiology (ESC). Developed in collaboration with the European Heart Rhythm Association (EHRA). Eur Heart J 2013;34: Langman DA, Goldberg IB, Finn JP, Ennis DB. Pacemaker lead tip heating in abandoned and pacemaker-attached leads at 1.5 Tesla MRI. J Magn Reson Imaging 2011;33: Medical electrical equipment Part 2-33: Particular requirements for the basic safety and essential performance of magnetic resonance equipment for medical diagnosis. Geneve: International Electrotechnical Commission (IEC) Kaasalainen T, Pakarinen S, Kivistö S, ym. MRI with cardiac pacing devices safety in clinical practice. Eur J Radiol 2014;83: Higgins JV, Gard JJ, Sheldon SH, ym. Safety and outcomes of magnetic resonance imaging in patients with abandoned pacemaker and defibrillator leads. Pacing Clin Electrophysiol 2014;37: TOUKO KAASALAINEN, FL, sairaalafyysikko SARI KIVISTÖ, LT, radiologian erikoislääkäri HUS-Kuvantaminen SAMI PAKARINEN, LT, kardiologian erikoislääkäri HELENA HÄNNINEN, LT, kardiologian erikoislääkäri HUS, kardiologian klinikka SIDONNAISUUDET Touko Kaasalainen: Ei sidonnaisuuksia Sari Kivistö: Luentopalkkio (Suomen Röntgenhoitajaliitto), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Euro CMR, Wien 2012 Cardiac CTand MRI, Cannes 2012) Sami Pakarinen: Ei sidonnaisuuksia Helena Hänninen: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Siemens, Abbott Vascular) Summary Magnetic resonance imaging of patients with cardiac pacemakers a safe mode of operation Owing to potential serious safety risks, magnetic resonance imagings of patients having cardiac pacemakers have long been forbidden. Due to the increased demand, modes of operation have, however, been developed for safe imaging, taking the benefit-risk aspects into account. The mode of operation devised in collaboration between the HUCH Cardiology Outpatient Clinic and the radiology unit of the HUS Medical Imaging and Physiology makes safe magnetic resonance imagings possible without body area restrictions for all kinds of cardiac pacemaker patients. By using the developed mode of operation, imaging of 268 patients with cardiac pacemakers have already been carried out safely by the end of October We describe the content of the mode of operation and the current status of the investigations, with a brief look into the future. 743 Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus turvallinen toimintamalli
Käypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotEtäseurannan mahdollisuudet rytmihäiriöpotilaan hoidossa
Timo Mäkelä, Paavo Uusimaa, Ulla-Maija Koivisto ja Pekka Raatikainen KATSAUS Etäseurannan mahdollisuudet rytmihäiriöpotilaan hoidossa Etäseurantaa käytetään nykyään lähinnä rytmihäiriötahdistinpotilaiden
Lisätiedotaiheuttamat sydämentahdistimien ja
Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena
LisätiedotSisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo
Sisätautilääkäri ja tahdistin EL Tiina Salo 31.8.2015 Sisällysluettelo -Tahdistimen historiaa -Tahdistin asennukset Suomessa Toiminta Sydänkeskuksessa Laitto, vaihto ja poisto Kirjainlyhenteet Indikaatiot
LisätiedotHyvinvointia työstä. 3.10.2012 Tommi Alanko. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työympäristön sähkömagneettisten kenttien riskien hallinta erikoistutkija Tommi Alanko, dos., FT Sisältö Riskien hallinta direktiivi Erikoisryhmät sydäntahdistin raskaana olevat Erityiset
LisätiedotSydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia-
Pysyvä tahdistin leikkauspotilaalla MJ Pekka Raatikainen ja Markku Linnaluoto Pysyvän tahdistinhoidon aiheet ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Nykyään tahdistimia käytetään paitsi oireisen hidaslyöntisyyden
LisätiedotSydämentahdistinpotilas magneettikuvauksessa
Suvi Järvinen Hanna Kääriäinen Riina Pöntinen Sydämentahdistinpotilas magneettikuvauksessa Perehdytyskansion päivittäminen röntgenhoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja AMK Radiografia
LisätiedotREVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas
REVEAL LINQ LNQ11 Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot Magneettikuvauksen tekninen opas 0123 2013 Seuraava luettelo sisältää Medtronicin tavaramerkit ja rekisteröidyt tavaramerkit
LisätiedotNykyaikainen tahdistinhoito
Sami Pakarinen ja Lauri Toivonen KATSAUS Sydämentahdistinhoidon kehitys on ollut valtavaa viime vuosina. Hidaslyöntisyyttä korjaavien tahdistimien automaattiset tahdistus- ja tiedonkeruutoiminnot antavat
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotRytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi
LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotSydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä
Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä 1 Työterveyslaitos Turvalliset uudet teknologiat Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Kirjoittajat: Maria Tiikkaja,
LisätiedotMARKUS ANNILA SYDÄMENTAHDISTIMIEN JA RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMIEN HÄIRIINTYMISEN MITTAAMINEN VOIMAJOHDON ALLA. Diplomityö
MARKUS ANNILA SYDÄMENTAHDISTIMIEN JA RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMIEN HÄIRIINTYMISEN MITTAAMINEN VOIMAJOHDON ALLA Diplomityö Tarkastajat: professori Hannu Eskola ja professori Leena Korpinen Tarkastajat ja aihe
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta17 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotMagneettikuvauksesta on tullut vuosien
MAGNEETTIKUVAUS NÄIN TUTKIN TEEMA Jani Saunavaara ja Virva Saunavaara Milloin vierasesine estää magneettikuvauksen? Magneettikuvauksen yhteydessä on aina selvitettävä, onko potilaan kehossa vierasesineitä.
LisätiedotLasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet
LUKU 6 Lasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet Juha-Matti Happonen Anita Hiippala Tiivistelmä Lasten tahdistinhoidossa potilaan pieni koko ja elinikäinen tahdistuksen tarve muodostavat suuren
LisätiedotRytmihäiriötahdistinpotilaiden
LUKU 11 Rytmihäiriötahdistinpotilaiden etäseuranta Ulla-Maija Koivisto Pekka Raatikainen Tiivistelmä Etäseuranta on tehokas ja turvallinen vaihtoehto rytmihäiriötahdistinpotilaan polikliiniselle seurannalle.
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm
Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-
Lisätiedot2.1 Yhden lokeron rytmihäiriötahdistin VVEV 2.2 Kahden lokeron rytmihäiriö DDED
Yhtymähallitus 120 29.09.2014 Tahdistingeneraattoreiden- ja johtojen hankinta Yhtymähallitus 120 Kuntayhtymän hallituksen päätöksen hankinnoista mukaan tietyistä tarvikkeista ja laitteista tehdään hankintasopimukset.
LisätiedotElämää sydämentahdistimen kanssa
Tervetuloa! Näiltä verkkosivuilta löydät tietoa elämästä. Verkkosivuilta löydät tietoa myös tahdistimen toiminnasta, tahdistintyypeistä ja tahdistimen seurannasta. Mikä on sydämentahdistin? Tahdistintyypit
LisätiedotKARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,
2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena
LisätiedotOikeutusoppaan esittelyä
Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu
LisätiedotMatias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille
Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.
LisätiedotPOTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN MERKITYS OPTIMOINNISSA
POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN MERKITYS OPTIMOINNISSA (Fyysikon rooli optimoinnissa) Sairaalafyysikko Juha Peltonen HUS-Kuvantaminen OPTIMOINTIPROSESSI FYYSIKON NÄKÖKULMASTA Tulisi aina olla tiivistä yhteistyötä
Lisätiedot9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotKOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET
KOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Kotona käytettävät lääkintälaitteet Ovatko vaatimukset
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.
T287/M03/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T287
LisätiedotOptimointi muutokset vaatimuksissa
Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotINSPIRE-HOITOA KOSKEVAT MAGNEETTIKUVAUSOHJEET
INSPIRE-HOITOA KOSKEVAT MAGNEETTIKUVAUSOHJEET Lääkärin opas ONLY Seuraava on Inspire Medical Systems, Inc. -yhtiön tavaramerkki: Inspire Tätä tuotetta ja/tai sen käyttöä jossain menetelmässä saattaa koskea
LisätiedotLääketieteelliset toimenpiteet
Cochlear Implants Lääketieteelliset toimenpiteet MED EL CI-/ABI-järjestelmille AW33302_6.0 (Finnish) Tässä oppaassa on tärkeitä ohjeita ja turvallisuustietoja MED EL CI-/ABI-järjestelmän käyttäjille, joille
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotOnko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta
Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotSydäntahdistinpotilaan työhön paluun tukeminen
Sydäntahdistinpotilaan työhön paluun tukeminen SÄHKÖMAGNEETTISTEN HÄIRIÖRISKIEN HALLINTA Maria Tiikkaja, Maila Hietanen, Tommi Alanko ja Harri Lindholm Työterveyslaitos Helsinki 2012 Työterveyslaitos Turvalliset
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotALUEELLISET SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUKSET VUONNA 2019
Säteilysuojelun 1 (5) ALUEELLISET SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUKSET VUONNA 2019 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä järjestetään vuoden 2019 aikana neljä säteilysuojelun täydennyskoulutusta, joiden
LisätiedotKokemuksia riskinarvioinnista
Kokemuksia riskinarvioinnista Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016 Säätytalo, Helsinki Jarkko Ojala, TkT Apulaisylifyysikko (vs) & laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen sairaala /
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka
TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys
LisätiedotBioMag-laboratorion toiminta- ja turvallisuusohjeet tutkijoille
BioMag-laboratorio v. 1.1 / 03.05.2012 BioMag-laboratorion toiminta- ja turvallisuusohjeet tutkijoille Liitteet 1. Aivojen magneettistimulaatiolaitteen käyttösuositus: Rossi S et al. Clinical Neurophysiology
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotLaajenevat vajaatoimintatahdistuksen
LUKU 12 Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen aiheet A n t t i H e d m a n K a i N y m a n Tiivistelmä Vajaatoimintatahdistinhoito on vakiinnuttanut paikkansa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa sinusrytmissä
LisätiedotSydämentahdistimet Tietopaketti tahdistimen saaneen potilaan hoidon ja ohjauksen tueksi
Sydämentahdistimet Tietopaketti tahdistimen saaneen potilaan hoidon ja ohjauksen tueksi Laakso, Noora 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Sydämentahdistimet tietopaketti tahdistimen saaneen potilaan
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotSTUK OPASTAA / LOKAKUU 2011. KKTT-laitteen käyttö. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
STUK OPASTAA / LOKAKUU 2011 KKTT-laitteen käyttö Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisältö Johdanto...3 Viranomaisvaatimukset KKTT-laitteen käytölle...4
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotHUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa
Toimisto 2010-05-31 1(5) IEC TC 9 Rautateiden sähkölaitteet ja -järjestelmät S190-10 Railway applications. Fire protection on railway vehicles. Part 5: Fire safety requirements for electrical equipment
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotOptimointi käytännön kuvaustilanteissa. 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen
Optimointi käytännön kuvaustilanteissa 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen Optimointi käytännön kuvaustilanteissa Mitä se on? = potilaskohtainen optimointia? Kuvaustilanteessa
LisätiedotSäteilyriskien potilasinformaatio - käytännön kokemuksia
Säteilyriskien potilasinformaatio - käytännön kokemuksia Heljä Oikarinen, LT, radiol.erikoislääkäri OYS, Kuvantaminen STUKin säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä, 24.5.2018 1.Miksi potilaita tulee informoida?
LisätiedotTyöikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana
Eeva-Liisa Koivisto Työikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana Metropolia Ammattikorkeakoulu YAMK- tutkinto Kliininen asiantuntija Opinnäytetyö 19.12.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t)
LisätiedotKUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä
KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä Sisältö Kaikki alkaa lähetteestä VSKK:n ammattilaisohjeet Valmistautuminen magneettitutkimukseen
LisätiedotVain säädetty tahdistin auttaa
LUKU 4 Vain säädetty tahdistin auttaa Mika Lehto Sami Pakarinen Tiivistelmä Hidaslyöntisyyden tahdistinhoidon perusperiaatteet ovat: 1) sinussolmukkeen viassa tahdistetaan eteisiä, 2) eteis-kammiokatkoksessa
LisätiedotSSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry
SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia
LisätiedotSydänlihassairauksien kuvantaminen
B LUKU 7 Sydänlihassairauksien kuvantaminen Marja Hedman eri tutkimusmenetelmien indikaatioista, rajoitteista ja haitoista. Hanna Mussalo Sydämen magneettikuvaus sydänlihassairauksien erotusdiagnostiikassa
LisätiedotLausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa
1(9) CLC/TC 34 EN 62442-3:2014/prA1 Energy performance of lamp controlgear - Part 3: Controlgear for halogen lamps and LED modules - Method of measurement to determine the efficiency of the controlgear
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotELÄMÄÄ SYDÄMENTAHDISTIMEN KANSSA
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 2013 Marianna Miettula ELÄMÄÄ SYDÄMENTAHDISTIMEN KANSSA Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyö Terveydenhoitotyö 2013
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 39 06.05.2014 SPECT-TT-LAITTEEN HANKINTA HYKS SYÖPÄKESKUKSEEN
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 39 06.05.2014 SPECT-TT-LAITTEEN HANKINTA HYKS SYÖPÄKESKUKSEEN HYKS 39 1 Hankinnan kohde HYKS Syöpäkeskus on saanut luvan uuden SPECT-TT-laitteen (gammakamera ja tietokonetomografi)
LisätiedotSÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015
SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotTähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat
Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon
LisätiedotRakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi.
Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi. Suomessa noin 3500 ihmistä saa vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Syy on usein avunsaannin
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen
HUS-KUVANTAMINEN 24.05.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN UUDELLAMAALLA JA KYMENLAAKSOSSA SAIRAALOISSA JA TERVEYSASEMILLA NOIN 60 TOIMIPISTETTÄ,
LisätiedotPKI- ja hakemistotarpeet pacsissa
PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa keskitetty käyttäjähallinta käyttäjän vahva tunnistaminen 1. klusterissa 2. klusterin ulkopuolella kliinikot: vanhat web-serverit, kliinikkotyöasemat tutkijat 3. etäkäytössä
LisätiedotOhjeita sydämen vajaatoimintapotilaalle. Seuraa sydäntäsi
Ohjeita sydämen vajaatoimintapotilaalle Seuraa sydäntäsi Keskustele lääkärisi ja hoitajasi kanssa valmistaudu vastaanottokäynnille Kroonista sydämen vajaatoimintaa sairastavana on tärkeää, että käyt avointa
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN TÖÖLÖN SAIRAALA 11.4.2017 2 TÖÖLÖ OSASTO 4 KESÄKUU 2016 Kesäkuun loppu 2016 6 hengen potilashuone: 1 potilaalla kliinisessä näytteessä
LisätiedotMAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1(5) MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN Olette tulossa sisäkorvan tutkimukseen. Teitä tutkitaan samana päivänä magneettikuvauslaitteella
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotStandardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)
Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon
LisätiedotKOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting
KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN Kaukolämpöpäivät 23.8.2017 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotSisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa
Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö
LisätiedotImpulssioskillometria hengityksen tutkimisessa
Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät
LisätiedotAmmattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotOHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET
Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,
LisätiedotTuoteluettelo IMMOBILIZATION
Tuoteluettelo IMMOBILIZATION RESPIRATORY CARE CARDIOLOGY NEUROLOGY TRAINING IMMOBILIZATION Ambu kuuluu maailman johtaviin innovatiivisten diagnostisten ja elintoimintoja tukevien välineiden toimittajiin.
LisätiedotLausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa
1(11) pren ISO 15223-1 rev Medical devices - Symbols to be used with medical device labels, labelling and information to be supplied - Part 1: General requirements Kansainvälinen valmisteluvaihe: 90/385/EEC,
LisätiedotTiedote terveydenhuollon ammattilaisille Sprycelin (dasatinibi) yhteydestä keuhkovaltimoiden verenpainetautiin
P.O. Oy Bristol-Myers Box 15200, Gustavslundsvägen Squibb (Finland) Ab 12 SE-167 Metsänneidonkuja 15 Bromma, 8, Sweden 02130 Espoo Phone Puh. (09) (46) 251 8 704 21 230, 71 00, Faksi Fax (09) (46) 251
LisätiedotMustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti Kirsti Villikka, Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu
Lisätiedot1. Palaute viikkoharjoituksesta, Taustatutkimus
1. Palaute viikkoharjoituksesta, Taustatutkimus KJR-C2005 Syksy 2016 Palaute - Muistakaa oikea palautusmuoto (.pdf) - Harjoitustöiden ohjeissa annettu raportin maksimipituus on pääosin tekstille. Jos raportissanne
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
Lisätiedot