Oppimiskeskus Fellmannia
|
|
- Helinä Virtanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oppimiskeskus Fellmannia Tietopalvelujohtaja Sirkku Blinnikka ja informaatikko Johanna Kiviluoto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tieto- ja kirjastopalvelut Abstrakti Lahden ydinkeskustaan on valmistumassa uuden ajan oppimiskeskus Fellmannia, joka on Päijät- Hämeen koulutuskonsernin, Lahden yliopistokeskuksen ja Lahden kaupungin yhteinen hanke. Oppimiskeskuksen toiminta käynnistyy elokuussa Fellmannian perustavoitteena on paitsi tuottaa uudenlainen innovatiivinen oppimisympäristö osaksi päijäthämäläistä arkea, niin myös mm. alueen osaamistason nostaminen, uusien menetelmien ja toimintatapojen käyttöönotto sekä kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen. Fellmannian palvelukonsepti koostuu neljästä kokonaisuudesta: uudenlaiset innovatiiviset oppimisympäristöt, korkeakoulujen yhteiskirjasto sekä koulutuksen oheispalvelut, e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymä ja kokous-, kahvila- ja ravintolapalvelut. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa korkealaatuisten ja monipuolisten oppimis-, kehittämis- ja tutkimuspalvelujen tuottamisen. Jatkuvan palvelumuotoilun pohjana tulevat olemaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tehtävän arviointitutkimuksen tulokset sekä tietyt ajassa liikkuvat teemat. JOHDANTO Lahden ydinkeskustaan on valmistumassa uuden ajan oppimiskeskus Fellmannia, joka on Päijät- Hämeen koulutuskonsernin, Lahden yliopistokeskuksen ja Lahden kaupungin yhteinen hanke. Oppimiskeskuksen toiminta käynnistyy elokuussa Talon alimpiin kerroksiin rakennetaan Korkeakoulujen yhteiskirjasto, ryhmätyötiloja sekä tutkijanhuoneita. Toisessa kerroksessa sijaitsevat kahvila- ja ravintolapalvelut sekä vuokrattavia kokoustiloja, joissa on monipuoliset tietotekniset ja av-varusteet. Verkkopedagogiikan keskus sijaitsee kolmannessa kerroksessa, ja ylimmät kerrokset on varattu monipuolisille työskentely- ja oppimistiloille. Talon pohjakerrokseen Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat suunnittelevat hyvinvointialueen, joka tarjoaa mahdollisuuden opintojen lomassa rentoutumiseen. Korkeakoulukirjastopalvelujen kehittämisestä uuden ajan Oppimiskeskukseen Fellmannia on pitkäjänteisen suunnittelutyön tulos. Lahden kaupunginjohtaja asetti toukokuussa 2007 korkeakoulukirjastotyöryhmän, jonka tehtävänä oli vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsiminen Lahden tiedekirjaston ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Kirjasto- ja tietopalvelujen tarkoituksenmukaisimman toiminnan ja hallinnon järjestämiseksi. Työryhmän teettämässä selvityksessä (Kiviluoto 2008) sekä sen pohjalta laaditussa loppuraportissa esitettiin Lahden tiedekirjaston yhdistämistä Kirjasto- ja tietopalveluihin. Edellä mainitun esityksen pohjalta Lahden kaupunginjohtaja asetti syyskuussa 2008 uuden työryhmän valmistelemaan toteuttamiskelpoista suunnitelmaa perinteisiä kirjastopalveluja huomattavasti laajemmasta oppimis- ja palvelukeskuskokonaisuudesta. Suunnitelman oli tarkoitus ottaa huomioon modernit, nopeasti lisääntyvät verkkopalvelut ja elektronisten aineistojen käyttö sekä aikuiskoulutuksen neuvonta- ja tukipalvelut. Oppimiskeskustyöryhmän toukokuussa 2009 valmistuneessa loppuraportissa palvelukonseptin muodostavat neljä toisiinsa limittyvää palvelukokonaisuutta: oppimisympäristöfasiliteetit, tieto- ja kirjastopalvelut, eoppimisen kehittämisja palvelukeskittymä sekä kokous- ja kongressitoiminta. Tavoitteena oli alusta saakka kehitys,
2 jossa eri palvelukokonaisuuksien väliset raja-aidat hälvenevät ja uusia innovatiivisia palveluja syntyy. Rakenteellinen kehittäminen Oppimiskeskuksen suunnittelussa on alusta lähtien otettu huomioon valtakunnalliset suositukset korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämiseksi erityisesti yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen välillä. Opetusministeriön toimeksiannosta vuonna 2008 tehdyn yliopistokeskusten arvioinnin loppuraportissa Korkeakoulujen arviointineuvosto esittää tiiviimmän yhteistyön osa-alueiksi mm. laitteiden, toimitilojen ja kirjastojen yhteiskäytön (Helander et al, 2009). Oppimiskeskukseen tulevien korkeakoulukirjastopalvelujen kehittämisessä on noudatettu korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen linjauksia. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä korkeakoulukirjastoista on kehitetty ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisiä palvelukeskuksia, jotka ovat vakiintuneet oppimisympäristöiksi ja opiskelijoiden kohtauspaikoiksi sekä integroituneet oman kehysorganisaationsa tutkimukseen ja opetukseen. Yhdistymisten kautta korkeakoulukirjastoista muodostuu tarpeeksi suuria yksiköitä, joilla on riittävät resurssit ja osaaminen tarjota kaikki keskeiset tutkimuksen, opetuksen ja alueellisen vaikuttavuuden tieteelliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kehittämisen tavoitteena on myös varmistaa korkeakoulukirjastojen peruspalveluiden (aineiston lainaus ja e-aineistojen käyttö kirjaston tiloissa) avoimuus ja maksuttomuus kansalaisille samalla, kun kehitetään myös maksullisia palveluja. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2009, 11-12) Vuonna 2007 alkanut lahtelaisten korkeakoulukirjastopalvelujen kehittäminen konkretisoitui , jolloin Lahden tiedekirjasto ja siihen kuuluva Ympäristökirjasto yhdistyivät Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Tieto- ja kirjastopalveluihin. Näin muodostuneen korkeakoulujen yhteiskirjaston ydin tulee sijaitsemaan Fellmanniassa. Oppimisen ja opetuksen muutos Oppiminen, opetus ja työelämä ovat vahvassa muutoksessa. Syksyllä 2011 lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa aloittaa ns. diginatiivien sukupolvi, joka on syntynyt internetin aikakaudella. Tämä asettaa haasteita liittyen erityisesti pedagogiikkaan, henkilöstön osaamiseen ja mm. sosiaalisen median tehokkaaseen hyödyntämiseen oppimisessa. Nämä muutokset näkyvät myös Fellmanniassa: opetuksen ja palvelujen kehittämisen lähtökohdiksi on otettu mm. verkko- ja lähiopetuksen sulauttava blended learning sekä ongelmaperustainen oppiminen (PBL). Suunnittelussa otetaan huomioon myös palvelujen tuottaminen ja kehittäminen toiselta asteelta korkea-asteelle: näin tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvaa painotusta väyläopintojen kehittämisessä sekä huomioidaan ilta- ja viikonloppupainotteisen aikuiskoulutuksen tarpeet. KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS JA KYSYMYKSENASETTELU Fellmannian kehittämistyön tarkoituksena on vastata niihin haasteisiin, joita opetukseen ja oppimiseen kohdistuu. Tässä artikkelissa keskitytään kehittämistyön kuvaukseen kahdesta keskeisestä näkökulmasta käsin, joita ovat alueellisuus ja proaktiivisuus. Alueellisuudella tarkoitetaan Päijät-Hämeen korkeakouluosaamisen vahvistamista ja sen näkyvyyden ja kilpailukyvyn lisäämistä sekä alueen osaamistason nostamista. Proaktiivisuus puolestaan liittyy uusien opetusmenetelmien, opetusteknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoon ja kehittämiseen sekä käytön lisäämiseen. Muita Fellmannialle asetettuja tavoitteita ovat mm. kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen sekä korkeakoulujen toiminnan
3 kansainvälistymisen huomioinen. Kestävää kehitystä käsitellään tarkemmin kehittämistyön toteutuksen kuvauksen yhteydessä. Alueellisuus Oppimiskeskuksen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet paitsi jo edellä mainitut kansalliset linjaukset ja muutokset opetuksessa, niin myös alueelliset tarpeet korkeakoulujen yhteisille palveluille ja niiden kehittämiselle. Lahdessa sijaitsevalta korkeakoulu- ja yliopisto-opetukselta on tähän saakka puuttunut yhteinen toimintaympäristö, joka kokoaisi eri toimijoita yhteen sekä fyysisesti saman katon alle että virtuaalisesti verkkopalvelujen muodossa. Suunnittelun haasteena onkin ollut päijäthämäläisen toimintaympäristön pirstaleisuus: yliopistokeskuksessa toimii neljän yliopiston erilaisia yksiköitä, joiden kytkökset omiin emoyliopistoihinsa ja niiden rakenteisiin on huomioitava suunniteltaessa mm. yhteisiä kirjastopalveluja. Proaktiivisuus Fellmannian kehittämistyön yhtenä keskeisenä perustavoitteena on tuottaa uudenlainen innovatiivinen oppimisympäristö osaksi päijäthämäläistä arkea. Kuten edellä todettiin, ovat opetus ja oppiminen myllerryksessä: uudet menetelmät ja teknologiat raivaavat tietään perinteisten opetusmetodien rinnalle, ja erilaiset e-oppimisen ja e-opetuksen muodot lisääntyvät jatkuvasti. Uusista opetusmetodeista Fellmanniassa korostuvat erityisesti ongelmaperustainen oppiminen ja sulauttava opetus. Ongelmaperustainen oppiminen (problem-based learning, PBL) ei ajatuksena ole sinällään uusi, mutta korkeakoulutukseen sen voidaan katsoa kunnolla rantautuneen vasta 1960-luvulla. PBL lähtee ajatuksesta, että ratkaisua vaativat ongelmat toimivat ajattelun ja oppimisen alkuunpanijoina ja uteliaisuuden herättäjinä etenkin silloin, kun nämä ongelmat koetaan opiskelijan sekä opittavan asian kannalta relevantteina ja tärkeinä. Perinteisesti on ensin opetettu ongelmanratkaisukeinot ja sen jälkeen annettu ongelma ratkottavaksi: PBLssä aloitetaan ongelmasta, ja oppiminen tapahtuu osana ongelmanratkaisuprosessia. (Barret ja Moore 2011, 3-5) Blended learning eli sulautuva tai sulauttava opetus puolestaan kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, joka muodostuu opetuksen elementtien ja prosessien tarkoituksenmukaisesta integroinnista tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin ympäristöihin ja vuorovaikutusvälineisiin. Tällaisen integroinnin kohteena voivat olla mm. tiedon ja toiminnan eri muodot, opetuksen metodit, verkko- ja kasvokkain -opetus sekä koulutus ja työssä oppiminen. (Levonen, Joutsenvirta ja Parikka, 2005) Sulauttavaa opetusta voidaan hyödyntää myös ongelmaperustaisessa oppimisessa (ks. esim. Savin-Baden, 2007). E-oppiminen ja e-opetus (e-learning, enhanced learning) on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää opetusta ja oppimista: tavallaan kyseessä on kattotermi laajalle kirjolle erilaisia opetusmenetelmiä, ja tämän kattotermin alle mahtuu myös sulauttava opetus. E-opetus ei ole pelkästään verkon kautta tapahtuvaa etäoppimista, vaan siinä voidaan hyödyntää tietokoneiden lisäksi mm. erilaisia ohjelmia, digikameroita, kännyköitä, sosiaalisen median työkaluja sekä virtuaalisia oppimisympäristöjä. (Pachler ja Daly 2011, 15). KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS Fellmannian toteutus on tätä kirjoittaessa hyvällä mallilla, mutta ei millään muotoa vielä valmis. Niinpä seuraavassa pyritään antamaan toivottavasti kattava kuvaus rakenteilla olevasta kokonaisuudesta ja sen tulevasta toimintamallista.
4 Toimintamalli Fellmannian toimintamalli on uusi ja innovatiivinen. Keskiössä on tapa toimia yhteistyössä siten, että asiakkaan tarvitsemat palvelut tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken: asiakkaalle rajat eri palvelujen välillä eivät näy, ja toisaalta näitä rajoja pyritään myös aktiivisesti rikkomaan ja häivyttämään. Tavoitteena on lisätä erityisesti alueellisesti mutta myös kansallisesti eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä uusi tapa toimia yhteistyössä on näkynyt jo Fellmanniaan tulevan henkilöstön valmennusohjelmassa, jota pilotoidaan parhaillaan (kevät 2011). Uuden ajan oppiminen seminaarisarja koostuu viidestä vuorovaikutteisesta ja keskustelevasta teemaseminaarista, joissa opetus- ja tukipalveluhenkilöstö on yhdessä pohtinut teemoihin liittyviä kysymyksiä. Näin on lisätty eri toimijoiden ymmärrystä toistensa työkentistä ja toisaalta opittu näkemään, miten eri palvelut ja toimialat liittyvät toisiinsa. Seminaarityöskentelyn materiaalit ja tuotokset on kirjattu suoraan LAMKin wikiin: samalla on siis testattu käytännössä myös sulauttavaa opetusta. Fellmanniaa on suunniteltu erilaisissa työryhmissä jo parin vuoden ajan. Myös suunnittelutyössä on alusta lähtien hyödynnetty virtuaalisia ja sosiaalisen median työkaluja: rakennus on mallinnettu Second Lifeen ja suunnittelussa on hyödynnetty jo mainittua wikiä. Fellmannian palvelukokonaisuus Fellmannian palveluja muotoillaan ottaen huomioon ajan hengessä toimivat teemat ja ilmiöt. Palvelukonsepti koostuu neljästä kokonaisuudesta: uudenlaiset innovatiiviset oppimisympäristöt, korkeakoulujen yhteiskirjasto sekä koulutuksen oheispalvelut, e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymä ja kokous-, kahvila- ja ravintolapalvelut. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, joka pohjaa vahvaan digitaaliseen ja pedagogiseen osaamiseen ja mahdollistaa korkealaatuisten ja monipuolisten oppimis-, kehittämis- ja tutkimuspalvelujen tuottamisen. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Fellmannia toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana ja lahtelaisen korkeakouluosaamisen yhteisenä areenana. 1) Uudenlaiset innovatiiviset oppimisympäristöt Oppimisen fasiliteettien kehittämisen yhtenä perusnäkemyksenä on oppimisen tapahtuminen rajapinnoissa: tällöin eri koulutusalojen positiivinen törmäyttäminen ja rajojen ylittäminen ovat olennainen osa koko oppimisprosessia. Tämän mahdollistamiseksi Fellmannia tarjoaa muunneltavia ja moneen taipuvia, nykyteknologialla varusteltuja tiloja sekä kontakti- että etäopetuksen tarpeisiin. Lisäksi Fellmanniassa on työtiloja itsenäiseen opiskeluun, pienryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoisempaan oleskeluun, mikä puolestaan tukee yhteisöllisyyttä ja edesauttaa eri alojen opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Uusinta teknologiaa hyödynnetään monipuolisesti, ja virtuaalinen oppimisympäristö on käytettävissä mm. SecondLifessa (Paijat-Hame edu island). Fellmannia tarjoaa myös opiskelijoiden harjoittelulle ja työssäoppimiselle uudenlaisen ja monipuolisemman ympäristön. Palveluihin ja teknologiaan liittyy kokeilutoimintaa osana opiskelijoiden oppimisprosessia: esimerkkinä mainittakoon Salpauksen datanomiopiskelijat, joiden uusittu OPS pilotoidaan Fellmanniassa siten, että talossa on ympäri vuoden kaksi opiskelijaa kerrallaan työssäoppimassa ja opiskelijat myös hoitavat seuraavien perehdyttämisen. Kaikissa palveluissa haetaan yhä enemmän mukavuustekijöitä, ja tämä koskee myös oppimisympäristöjä. Fellmanniassa tämä slow life -ideologia heijastuu mm. sisustusratkaisuissa ja ruokatarjonnassa, minkä lisäksi mahdollistetaan sekä yhteisöllisyys että oma työrauha ja panostetaan henkilöstön palveluasenteeseen. Mukavuuteen ja viihtymiseen vaikuttaa myös arjen
5 logistiikan toimiminen. Kaiken tulee toimia loppukäyttäjän kannalta mietitysti ja saumatta: asiakkaalle on rinta rinnan tarjolla niin kohtuuhintaista hyvää kahvia kuin huipputasoisia tieto- ja kirjastopalveluja sekä erilaisia ja eri tavoin varustettuja opiskelutiloja. Keskeisiä teemoja ovat oppimismyönteinen ilmapiiri, turvallisuus ja teknologian helppokäyttöisyys. 2) Tieto- ja kirjastopalvelut Fellmanniassa sijaitsee Korkeakoulujen yhteiskirjasto, josta löytyvät korkeakoulu- ja oppilaitoskirjastoverkon tietoaineistot. Toiminnan painotus on tiedossa ja tiedonhallinnassa ja vasta toissijaisesti korostuu perinteinen painettu aineisto. Erityistä lisäarvoa tuo mahdollisuus digitaalisten aineistojen aiempaa monipuolisempaan, asiakkaan omasta koulutusorganisaatiosta riippumattomaan paikalliskäyttöön. Fellmanniassa ovat käytettävissä tärkeimmät kotimaiset ja ulkomaiset digitaaliset aineistot sekä kattava kurssikirjallisuusvalikoima. Oppimiskeskuksen tieto- ja kirjastopalvelujen asiantuntijat turvaavat asiakkailleen tarvittavan teknisen ja sisältötuen yhteistyössä talon muiden toimijoiden kanssa. Tieto- ja tiedonhankintapalveluita on saatavissa henkilökohtaisesti ja asiakas voi varata ajan esimerkiksi tiedonhankintaklinikalle. 3) e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymä Fellmanniaan sijoittuu e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymä, joka ohjaa ja tukee koulutusorganisaatioiden opettajia ja muita asiantuntijoita. Keskittymällä on kokonaisnäkemys kaikista verkko-opetuksen ja opetusteknologian osa-alueista, ja se toimii hyvien käytäntöjen ja uusimman tutkimustiedon asiantuntijana, jakelijana ja soveltajana. Opettajat ja asiantuntijat saavat keskittymästä apua sekä opetusteknologian pedagogiseen että tekniseen käyttöön. Palvelukeskittymä ei toimi vain muiden tuottaman tiedon varassa, vaan se kehittää, testaa ja tutkii itse aktiivisesti erilaisia opetusteknologiaratkaisuja. Työssä otetaan huomioon alueen eri yksiköiden asiantuntemus ja niissä tehtävä kehitystyö sekä hyödynnetään niitä mahdollisuuksien mukaan. Keskittymä myös toimii proaktiivisesti ottamalla itse aktiivisesti kontakteja asiakkaisiin ja selvittämällä heidän tarpeitaan. e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymällä on myös alueellinen ja strateginen merkitys: tavoitteita tarkastellaan koko alueen, ei niinkään yksittäisen koulutusorganisaation kilpailukyvyn näkökulmasta. Tällä tavoin voidaan myös toimia suunnannäyttäjinä alueellisissa opetusteknologiaratkaisuissa ja siinä, millä tavoin teknologiaa alueen oppilaitoksissa käytetään. 4) Kokous- ja ravintolapalvelut Fellmanniassa on viisi erilaista kokoustilaa hengen tilaisuuksia varten sekä 235 hengelle suunniteltu auditorio. Sekä auditoriossa että kokoustiloissa on ajanmukainen AV- ja tietotekninen varustelu sekä langaton tietoverkko. Ravintolapalvelut on tarkoitettu niin opiskelijoille, henkilökunnalle kuin vierailijoillekin. Ravintolassa voi syödä lounasta, ja lounasajan jälkeen tarjolla on salaatti- ja keittobuffet. Tarjolla on myös take away -annoksia. Ravintolan yhteydessä palvelee monipuolinen kahvio aamusta iltaan. Ravintolapalveluilta voi tilata myös tarjoilut kokousten ja erilaisten tilaisuuksien yhteyteen. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen edistäminen on valittu keskeiseksi Fellmannian toimintaa ohjaavaksi teemaksi. Toiminnan ympäristöjalanjälkeä ja sosiaalisia vaikutuksia tullaan seuraamaan eri tavoin ja mittarein.
6 Sopivia mittareita muun muassa energian kulutuksen ja jätteen muodostumisen hallintaan selvitetään parhaillaan, ja niitä otetaan käyttöön toiminnan käynnistyessä. Itse toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten kuvaamiseen ja hallintaan etsitään myös parhaillaan keinoja, jotta voitaisiin mitata mm. virtuaalisuuden ja toimintojen keskittämisen hiilijalanjälkeä. Kestävä kehitys, kierrätys, ekologisuus ja tuunaus on Fellmanniassa huomioitu alusta lähtien: Fellmannian kalusteista suurin osa on kierrätettyjä ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden tuunaamia. Lisäksi Fellmanniaan tulee AMK-opiskelijan opinnäytetyönään suunnittelemia erikoiskalusteita, jotka Salpauksen opiskelijat valmistavat. Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöalan opiskelijat tekevät talolle ympäristöohjelman. Tämä yhdessä tekemisen toimintatapa paitsi tukee kestävää kehitystä, myös konkretisoi yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden ideat käytännöksi. Vahva panostus teknologiaan ja elektronisiin aineistoihin tukee osaltaan siirtymistä kohti paperitonta yhteiskuntaa. Kaupunkikeskustan elävöittäminen on kestävää kehitystä: Fellmannian myötä vanha ja tunnettu koulurakennus saa uuden elämän tuoden samalla uusia tuulia koko keskustaan. Keskeinen sijainti ja kestävän kehityksen huomioiminen ovat vaikuttaneet myös siihen, ettei Fellmanniaa varten ole suunniteltu lisää pysäköintitiloja. Lahden kaupungille on ehdotettu opiskelijoille ja muille Fellmannian asiakkaille pyöräparkin toteuttamista osana World Design Capital hanketta. Pyöräparkki sijoittuisi Kirkkokadun puistikkoon, lähelle Fellmannian ulko-ovea. Pyöräparkki helpottaisi liikkumista eri Kampusten välillä ja omalta osaltaan kannustaisi pois yksityisautoilusta. TULOSTEN JA JOHTOPÄÄTÖSTEN KUVAUS Kuten yllä on todettu, Fellmannia on vielä rakenteilla: taloon päästään muuttamaan kesäkuun alusta alkaen ja ovet avataan Tavoitteena on, että Fellmannia tulee toimimaan korkeakouluyhteisön ja opiskelijoiden yhteisenä innovatiivisena temmellyskenttänä, jossa erilaiset kokeilut ja asioiden yhdistelemiset ovat mahdollisia. Tavoitteena on myös, että tämä koulutusalojen rajat ylittävä ja rikkova toiminta tekee Fellmanniasta Lahden seudun ympäristö- ja muotoiluosaamisen lippulaivan, jossa kestävä kehitys, ekologisuus ja innovatiivinen muotoilu kulkevat rinta rinnan. TULOSTEN SOVELLETTAVUUS Oppimiskeskus Fellmannian toimintamallin ja palvelukokonaisuuden toimivuutta päästään kunnolla arvioimaan vasta sitten, kun talo on otettu käyttöön. Toisaalta Fellmannian yhtenä perusajatuksena on jatkuva muutos: Fellmannian palvelukonseptia kehitetään jatkuvasti ajan vaateiden mukaisesti. Jatkuvan palvelumuotoilun pohjana tulevat olemaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tehtävän arviointitutkimuksen tulokset sekä tietyt ajassa liikkuvat teemat. Arviointitutkimuksessa tullaan selvittämään toiminnalle ja palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumista mm. käyttöönotossa, käytettävyydessä, opetuksessa, henkilöstön osaamisessa ja tilojen suunnittelun onnistumisessa. Fellmannian kehittämishanke on pilotti suunnitteilla olevaa Paavolan kampusta silmällä pitäen. Mikäli konsepti todetaan toimivaksi, voidaan sitä soveltaa muuallakin. Fellmannia toimii pilottina myös kestävän kehityksen näkökulmasta: oppimiskeskuksessa voidaan testata uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia palvelukonsepteja, jotka palvelevat opiskelijoita ja kansalaisia laajemminkin.
7 Lähteet Barrett, T. & Moore, S. (2011). An introduction to problem-based learning. Teoksessa Barret, T. & Moore, S. (eds.), New approaches to problem-based learning: revitalising your practise in higher education (pp. 3-17). New York, NY: Routledge. Fellmannia. Helander, E. et al. (2009). Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi: yliopistokeskusten arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:2009. Luettavissa Kiviluoto, J. (2008). Selvitys Lahden korkeakoulukirjastoverkosta ja sen tulevaisuudesta: ympäri mennään, yhteen tullaan? Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Kirjasto- ja tietopalvelut ja Lahden tiedekirjasto Levonen, J., Joutsenvirta, T. & Parikka, R. (2005). Blended learning katsaus sulautuvaan yliopisto-opetukseen. Piirtoheitin : verkko-opetuksen verkkolehti 3: 2/2005. Luettavissa Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2009). Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:6. Luettavissa Pachler, N. & Daly, C. (2011). Key issues in e-learning: Research and practice. London: Continuum. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Tieto- ja kirjastopalvelut. Toimintakertomus Savin-Baden, M. (2007). A practical guide to problem-based learning online. New York, NY: Uuden ajan oppimiskeskus: tiedon, oppimisen ja ajatusten areena. Oppimiskeskustyöryhmän loppuraportti
Lahden keskustassa avattiin 8.8.2011. Sirkku Blinnikka tietopalvelujohtaja. www.fellmannia.fi Kirkkokatu 27 15140 Lahti
Lahden keskustassa avattiin 8.8.2011 Sirkku Blinnikka tietopalvelujohtaja www.fellmannia.fi Kirkkokatu 27 15140 Lahti Tervetuloa tiedon ja oppimisen kohtaamispaikalle Fellmannian taustaa Fellmannian rakennus
LisätiedotKirjastot oppimiskeskuksiksi. Riikka Sinisalo informaatikko LAMK
Kirjastot oppimiskeskuksiksi Riikka Sinisalo informaatikko LAMK Ketä me olemme? Lahden ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni sekä Lahden Yliopistokampus 8 toimipistettä
LisätiedotHöyläystä vai rakenteellisia muutoksia amk-kirjastoissa, entä Lahdessa? Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Sirkku Blinnikka
Höyläystä vai rakenteellisia muutoksia amk-kirjastoissa, entä Lahdessa? Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Sirkku Blinnikka AMKIT-konsortion jäsenet rakenteellisessa muutoksessa OKM:n koulutuslinjaukset
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotVirtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä
Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa
LisätiedotSulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa
Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto
LisätiedotVarsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021
Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021 Toimintaympäristön muutostekijät Muutostekijöiden vaikutus kirjastoihin Toiminta-ajatus Visio 2021 Toimintaa ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet (BSC-malli)
LisätiedotJulkinen loppuraportti Lekolar-Printel Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa Oulun kaupungin nopeiden kokeilujen ohjelma I, Syksy/2018
Julkinen loppuraportti 29.3.2019 Lekolar-Printel Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa Oulun kaupungin nopeiden kokeilujen ohjelma I, Syksy/2018 Kokeilun esittely Lekolar-Printel Oy yhteiskehitti Hintan
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotKorkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri
Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA 30.9.2019 opetusneuvos Aija Töytäri 1.10.2019 1 Edellisen hallituksen panostukset korkeakoulutuksen kehittämiseksi Nopeutetaan siirtymistä
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotBlended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät
Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen kehittämisessä Avoimien yliopistojen valtakunnalliset neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston menestystekijöiden pohtiminen
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
LisätiedotLAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotSosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa
Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotLukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotLAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS
LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotKysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille
Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotOTE - Opintojen tukeminen ja opiskelujärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa
OTE - Opintojen tukeminen ja opiskelujärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa TEKNILLINEN KORKEAKOULU I TKK DIPOLI I OTE - Opintojen tukeminen ja opetusjärjestelyjen kehittäminen opintopolun
LisätiedotPerusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja
Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja 20.3.2014 Suomalaiset oppimisympäristöt Oppimisympäristömme ovat olleet jo pitkään hyvin perinteisiä Luokkahuonemainen ajattelu
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotInnoOmnia. Toisin nähden, toisin tehden toisin sanoen. Uusia tuulia opetukseen. Mervi Jansson
InnoOmnia Toisin nähden, toisin tehden toisin sanoen. Uusia tuulia opetukseen. Mervi Jansson Mikä on InnoOmnia? Yrittäjien, opiskelijoiden ja omnialaisten kohtauspaikka. Omnian kehittämisyksikkö, jossa
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotINFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotTyöelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu
Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulu EDELLÄKÄVIJÄ- KAMPUS EUROOPASSA U U S I L A M K.
Lahden ammattikorkeakoulu EDELLÄKÄVIJÄ- KAMPUS EUROOPASSA UUSI KAMPUS. U U S I L A M K. Lahden ammattikorkeakoulu tekee hypyn tulevaisuuteen Lahden ammattikorkeakoululle valmistuu vanhaan Iskun huonekalutehtaaseen
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotTyöpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN
Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
Lisätiedot#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin
#foorumi140 #DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin EU:n DigCompOrg-viitekehyksen soveltaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa ITK 7.4.2017 Jaana Kullaslahti @jkullaslahti
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotSULAKO hanke & Case: Projektinhallinta 4 op
SULAKO hanke & Case: Projektinhallinta 4 op SULOP 2015 ESITYS 5.3.2015 KENNETH NORRGÅRD & KIRSI SALOMAA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU 9.3.2015 1 Esityksen rakenne 0 SULAKO hanke Taustateoria VAMK:n toimintaprosessista
LisätiedotKonserniyhteistyötä jo 10 vuoden ajan
Konserniyhteistyötä jo 10 vuoden ajan 2008 Lapin korkeakoulukonserni perustetaan 2009 Perustetaan korkeakoulujen yhteinen neuvottelukunta Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti aloittaa toimintansa
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotSulautuva, aktivoiva opetus
Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
Lisätiedotvalmistellaan tavoitellaan yritysten, korkeakoulujen ja (kehittäjä)organisaatioiden yhteistä ja avointa TKI-alustaa/osaamiskeskittymää ja
Pohjanmaan liiton rahoittama hanke https://www.obotnia.fi/rahoitus/hankerekisteri/tulevaisuud en-digitaalisen-tuotannon-ja-3d-valmistuksenosaamiskeskittyman-valmistelu valmistellaan alueellista digitaalisen
LisätiedotOPPIMISYMPÄRISTÖN ROOLI
OPPIMISYMPÄRISTÖN ROOLI - opetusteknologia t ja arkkitehtuuri i apuna oppilaan tukemisessa Marko Kuuskorpi perusopetuksen rehtori Marko Kuuskorpi, perusopetuksen rehtori Seija Mela, erityisluokanopettaja
LisätiedotDigitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana Viisi keskeistä trendiä Kirsi Harra-Vauhkonen Toimitusjohtaja, Sanoma Pro Educa 26.1.2018 @kirsi_k @SanomaPro #digioppiminen Tarjoamme oppimisen ja
LisätiedotArjen tietoyhteiskunta - hanke
Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä
LisätiedotSulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi
Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014
Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014 Kysely tehtiin syyskuussa 2014 Mukana Kuopio, Siilinjärvi, Juankoski, Maaninka, Kaavi, Tuusniemi ja Rautavaara, Perusopetuksen koulut ja varhaiskasvatus
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotMiten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotEksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti
Mikä minä olen? Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti Laatua laineilla -seminaarin vierailu Polamkissa Joanna Kalalahti, tutkija Taustaa Sisäinen kehittämisprojekti Polamkin työelämäläheinen
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotAmmatillisen opettajan OSAAMISMERKIT
Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT OSAAMISMERKIT Digitaalinen osaamismerkki (open badge) on saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väline. Digitaalinen merkki ei itsessään luo lisäarvoa,
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala
ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
Lisätiedot