Varkauden kaupunki Sivistystoimen kouluverkkosuunnitelma. Kouluverkkotyöryhmä Sivistyslautakunta x.x.2017 x

Transkriptio

1 Varkauden kaupunki Sivistystoimen kouluverkkosuunnitelma Kouluverkkotyöryhmä Sivistyslautakunta x.x.2017 x

2 TAUSTAA JA TEHTÄVÄNANTO Varkauden kaupungissa oppilasmäärät vähenevät ennusteen mukaisesti n. 270 oppilaalla lukuvuodesta lukuvuoteen Kuluvana vuonna elokuun loppuun mennessä kaupunkiin on syntynyt 96 lasta ja ikäluokat näyttävät pienentyneen pysyvästi alle 160 lapsen. Investointitarpeet nykyisellä kouluverkolla ovat lähivuosien aikana 25,5 miljoonaa euroa. Päivähoidon tiedossa olevat investointitarpeet ovat 1, 55 miljoonaa euroa lähivuosien aikana. Kaupungin suuri korjausvelka (n. 150 miljoonaa euroa) sekä valtakunnallisten uudistusten epävarmuus ja vaikutus kaupungin tulopohjaan vaikuttavat kouluverkkotarkasteluun. Kaupungissa joudutaan pohtimaan huolellisesti, millaisiin investointeihin lähdetään, miten ne rahoitetaan sekä aikataulutetaan. Varkauden kaupunginhallitus nimesi työryhmän, jonka tarkoituksena on tarkastella kouluverkkoa ja tiloja huomioiden uuden opetussuunnitelman mukaiset vaatimukset ja oppilasmäärän ennusteet. Työryhmässä on tarkasteltu myös esiopetuksen järjestämisen tilatarpeita. Sivistyslautakunnan edustajina toimivat lautakunnan puheenjohtaja Pia Hedman, varapuheenjohtaja Jonna Ahlfors-Boman. Viranhaltijoista työryhmässä ovat mukana sivistysjohtaja Timo Tuunainen, tekninen johtaja Arto Lehtonen, sivistystoimen talouspäällikkö Maritta Laakso, varhaiskasvatuspäällikkö Anne Kumpulainen ja rehtori Päivi Malkki. Henkilöstöjärjestöjen edustaja on Kirsi Nykänen. Kaupunginhallituksen edustajina työryhmässä ovat Kaisa Hartikainen-Herranen ja Paula Pulliainen. Puheenjohtajana työryhmässä on toiminut Pia Hedman. KOULUVERKON JA PÄIVÄKOTIVERKON NYKYTILANNE Varkauden kaupungissa toimii tällä hetkellä yksi opetusta vuosiluokille 0-9 järjestävä Waltterin koulu. Alakouluja (luokat 1-6) toimii Puurtilassa, Luttilassa, Könönpellossa, Repokankaalla, Lehtoniemessä, Kangaslammilla ja Svenska skolanissa. Esiopetusta järjestetään Luttilan koulua lukuun ottamatta kaikissa edellä mainituissa alakouluissa ns. pienten koulun mallin mukaisesti, joissa esi- ja alkuopetusta toteutetaan joustavasti eri oppimistyylit huomioiden. Esiopetusta järjestetään edelleen neljässä päiväkotiyksikössä. Alakouluilla esioppilaita on 98 lasta. Päiväkodeissa järjestettävän esiopetuksen piirissä on 77 lasta. OPPILASENNUSTEET, TILAKUSTANNUKSET, TOIMINTAKATTEET JA INVESTOINTITARPEET KOU- LUITTAIN Seuraavissa taulukoissa on esitetty koulukohtaiset oppilasennusteet vuosille sekä vuoden 2018 talousarvioesityksen mukaiset koulukohtaiset tilakustannukset. 2

3 Oppilasennuste Tilakustannukset Toimintakatteet Koulu Muutos / Kangaslampi Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Repokangas/yl Repokangas/erlo Svenska Waltteri Osoitteettomia yht Yllä olevassa oppilasennusteessa ei ole otettu huomioon lukuvuodesta alkaen - Waltterin kouluun muista kouluista siirtyviä musiikkiluokan oppilaita (3. vuosiluokka) - Könönpellon koulun englantipainotteisella luokalla aloittavia oppilaita (1. vuosiluokka) - Svenska skolanissa koulunsa aloittavia oppilaita - Repokankaan koulun erityisluokille siirtyviä oppilaita Oppilasmäärä Hoitovuokra (TA2018) Pääomavuokra (TA2018) Puhtauspalvelut Yhteensä /oppilas Koulu Kangaslampi Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Repokangas Svenska Waltteri Yhteensä Seuraavassa taulukossa on vuoden 2016 tilinpäätökseen perustuvat koulukohtaiset toimintakatteet (tuotot-kulut) Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston tehtäväluokitusten mukaisesti. 3

4 Opp. Toimintakatkate Toiminta- Op. Opetus- Majoitus Muu Vaik.keh.v Muu vamm. Sis. Kiint. Koulu lkm /opp hallinto toiminta ja kuljetus Ruokailu opp.huolto amm Opetus hallinto ylläpito Kangaslammin koulu 32, Kuoppakangas , Könönpelto 260, Lehtoniemi 192, Luttila 153, Puurtila 80, Repokangas 221, Svenska skolan 16, Kuoppakangas , Päiviönsaari , Koulukohtaiseen toimintakatteeseen ei sisälly sairaalaopetusta, iltapäivätoiminnan kustannuksia eikä kotikuntakorvauksia. Opetustoimen hallinto sisältää opetuksen järjestämisestä aiheutuneet koulun oman hallinnon kustannukset. Opetustoiminta sisältää opetustoiminnan menot, mm. opettajien palkat ja opetusmateriaalit. Majoitus ja kuljetus sisältää koulukuljetukset. Ruokailu sisältää oppilasruokailun. Muu oppilashuolto sisältää koulunkäyntiä tukevien palveluiden kustannuksia esim. koulunkäynninohjaajien palkat. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus sisältää kaikki vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Muu vammaisopetus sisältää 11-vuotisen oppivelvollisuuden koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Sisäinen hallinto sisältää kunnan keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannukset, kuten kirjanpidon, palkanlaskennan ja hallintopalvelut. Kiinteistöjen ylläpito sisältää vuokra- ja siivouskustannukset ja kiinteistön huoltokustannukset (ulkoiset ja sisäiset). NYKYTILANNE KOULUITTAIN LUTTILAN KOULU Luttilan koulu on vuonna 1951 rakennettu koulu, joka on kivikoulu. Koulussa ei ole tehty mittavaa remonttia. Koulussa toimii painovoimainen ilmastointi. Koulu sijaitsee Varkauden pohjoisosassa, josta on n. viisi kilometriä keskustaan. Lähin alakoulu on Puurtilassa, jonne on matkaa 4 km. Luttila on asuinalueena pääosin omakotitaloaluetta. Koulu toimii ns. yksisarjaisena alakouluna antaen opetusta vuosiluokille 1-6. Päätoimisia opettajia koululla on 12. Koulussa on tulevina vuosina laaja peruskorjaustarve, jonka kokonaiskustannusarvio on 5 miljoonaa euroa. Oppilaskohtainen tilakustannus TA2018 mukaan on /oppilas. 4

5 PUURTILAN KOULU Puurtilan koulu on vuonna 1937 rakennettu koulu, joka on kivikoulu. Koulussa ei ole tehty mittavaa remonttia. Koulussa toimii painovoimainen ilmastointi. Koulu sijaitsee Puurtilan kaupunginosassa, josta on n. 5 kilometriä keskustaan. Lähin alakoulu on Luttilassa, jonne on 4 km matkaa. Puurtila on asuinalueena pääosin omakotitaloaluetta. Koulu toimii ns. yksisarjaisena alakouluna antaen opetusta vuosiluokille 1-6 ja lisäksi esiopetusta ns. pienten koulussa. Päätoimisia opettajia koululla on 7, joiden lisäksi esiopetuksesta vastaa yksi opettaja. Koulussa on tulevina vuosina laaja peruskorjaustarve, jonka kokonaiskustannusarvio on 4 miljoonaa euroa. Oppilaskohtainen tilakustannus TA2018 mukaan on /oppilas. LEHTONIEMEN KOULU Lehtoniemen koulu on vuonna 1951 rakennettu kivikoulu. Koulussa ei ole tehty mittavaa remonttia. Koulussa toimii painovoimainen ilmastointi. Koulu sijaitsee Häyrilän kaupunginosassa, josta on n. 5 kilometriä keskustaan. Lähimmät alakoulut ovat Kuoppakankaalla ja Repokankaalla. Lehtoniemi on asuinalueena pääosin omakotitaloaluetta. Alueelle on rakennettu runsaasti vielä 2000-luvulla, mutta tällä hetkellä uusien tonttien tarjontaa alueella ei merkittävästi ole. Koululla annetaan opetusta vuosiluokilla 1-6 sekä esiopetusta ns. pienten koulussa. Päätoimisia opettajia koululla on 13, joiden lisäksi yksi opettaja vastaa esiopetuksesta. Koulun peruskorjaustarpeen kustannusarvio on 4 miljoona euroa. Oppilaskohtainen tilakustannus TA2018 mukaan on /oppilas. KÖNÖNPELLON KOULU Könönpellon koulurakennuksessa toimii tällä hetkellä luokat 1-6 sekä esiopetusta ns. pienten koulussa (suomenkielinen ja englanninkielinen esiopetus). Koulu järjestää myös englantipainotteista perusopetusta vuosiluokilla 1-6. Koululla toimii Svenska Skolan (vuosiluokat 0-6). Koulu on rakennettu vuosina 1953 ja Koulussa ei ole tehty mittavia kunnostuksia. Könönpellon koulu vaatii täydellisen peruskorjauksen, jonka kustannusarvio on 8 miljoonaa euroa. Päätoimisia opettajia koulussa on 16. Oppilaskohtainen tilakustannus TA2018 mukaan on /oppilas (luvuissa ei ole huomioitu ruotsinkielisen koulun oppilaita). KANGASLAMMIN KOULU Kangaslammin koulu on kaupungin pienin suomenkielinen koulu. Koululla annetaan vuosiluokkien 1-6 opetusta sekä esiopetusta ns. pienten koulussa yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Koululla on kolme päätoimista luokanopettajaa. Koulun tiloihin sopii enimmillään noin 70 oppilasta. Koulu vastaa myös esiopetuksen toteuttamisesta. Oppilaskohtaiset tilakustannukset ovat TA /oppilas. 5

6 WALTTERIN KOULU Waltterin koulua on uudisrakennettu ja peruskorjattu vuosina Koulu on tiloiltaan nykyaikainen. Koulu on yhtenäiskoulu, vuosiluokat 0-9. Kuoppakankaalla on rivi-, kerros- ja omakotitaloja. Asuinalueena lapsiperheiden osuus on vähenemässä, eikä alueelle ole suunnitteilla uusia rakennusalueita. Waltterin yhtenäiskoulussa on päätoimisia opettajia 83. Kuoppakankaan koulun oppilasennusteista puuttuvat musiikkiluokkien vaikutukset, valinta tehdään 3 luokalla. Oppilaskohtaiset tilakustannukset vuosiluokilla 0-9 ovat TA2018 mukaan /oppilas. REPOKANKAAN KOULU Repokankaan koulu sijaitsee kaupungin länsiosassa. Koulu on rakennettu Kouluun on tehty merkittäviä saneerauksia siellä olleiden kosteusvaurioiden vuoksi. Repokankaan kouluun on yleisopetuksen lisäksi keskitetty erityisopetusta. Esiopetusta järjestetään erityisryhmässä. Opetusta järjestetään yleisopetuksessa vuosiluokille 1-6 ja erityisopetuksessa vuosiluokille 0-9. Päätoimisia opettajia koululla on 20. Erityisoppilaiden osalta päätökset tehdään vuosittain ja tämä tulee huomioida taulukkoa tulkittaessa. Repokankaan koulun oppilaskohtaiset tilakustannukset ovat TA2018 mukaan /oppilas. SVENSKA SKOLAN I VARKAUS Koulu toimii Könönpellon alakoulun yhteydessä antaen esiopetusta ja perusopetusta vuosiluokille 1-6 ruotsin kielellä. Koulussa on kaksi päätoimista opettajaa, joista toinen toimii koulun luottamustoimisena johtajaopettajana. Osa koulun rahoituksesta tulee ruotsinkielisiltä säätiöiltä. Kaupunginvaltuuston päätöksen ( ) mukaan koulun toiminta lakkautetaan, jos oppilasmäärä laskee alle 12 oppilaan esikoululaiset mukaan lukien. Oppilasmäärä tarkistetaan kunkin vuoden helmikuussa. Mikäli tehtävissä tarkistuksissa todetaan, että koulun oppilasmäärä jää alle 12 seuraavan lukuvuoden alkaessa, koulun toiminta loppuu saman lukuvuoden päättyessä. Koulun jatkamisen ehtona on lisäksi, että sen saama yksityinen ulkopuolinen rahoitus säilyy nykyisentasoisena. Vänföreningen för Varkaus Svenska Lågstadiumin vuosittainen tuki on ollut euroa. VARHAISKASVATUSTOIMINTA JA YKSIKÖT Varkauden kaupungilla on viisi kunnallista päiväkotia (Taulumäen, Könönpellon, Päiviönsaaren, Repokankaan ja Kankunharjun päiväkodit). Päivähoidossa toimii lisäksi 13 kunnallista perhepäivähoitajaa. Varkauden kaupungissa on kolme yksityistä päiväkotia (Pilke, Touhula ja Aarrearkun päiväkodit) ja 6 yksityistä perhepäivähoitajaa, joiden palvelut toimivat palvelurahalla. Esiopetusta järjestetään neljässä päiväkotiyksikössä ja kuudella alakoululla kahdeksassa ryhmässä (ns. pienten koulu malli). Ruotsinkielinen esiopetus on Svenska Sko- 6

7 lanin yhteydessä. Koululla esiopetuksessa oleville esioppilaille on järjestetty leikkitoimintaa ennen ja jälkeen esiopetuksen. Varkaudessa on päivähoidon ja esiopetuksen piirissä n. 900 lasta. Heistä noin 174 lasta on esiopetuksessa. Yksityinen päivähoito ja avoin varhaiskasvatus mukaan lukien päivähoidon piirissä on kaiken kaikkiaan reilut 900 lasta. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin 65 % ikäisistään on varhaiskasvatuksen piirissä. Kouluilla toimiva esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Esiopetuksen ja pienten koulun pääsääntöinen keskittäminen kouluille edesauttaa sitä, että pienemmille lapsille vapautuu päiväkodeista hoitopaikkoja. Ikäluokkien pieneneminen ei näy suoraan varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten lukumäärässä, sillä vanhempien työllisyystilanne sekä opiskelu vaikuttavat lasten hoitotarpeen kehittymiseen. Oman lukunsa päivähoitotarpeeseen tuo valtiovallan suunnitelmat maksuttoman varhaiskasvatuksen laajentamisesta sekä esiopetuksen varhentamisesta. Varkaudessa lapsilla on subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. OPPIMISYMPÄRISTÖT PEDAGOGIIKAN JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN NÄKÖ- KULMASTA Esi- ja perusopetuksessa ovat tulleet voimaan uudet opetussuunnitelmat asteittain lv alusta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä on otettava huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisujen kalusteineen, varusteineen ja välineineen pitää tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit pitää pyrkiä saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Samalla on varmistettava, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Oppimisympäristöjen suunnittelussa on otettava huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Näin voidaan ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta. Tuen tarpeen mukaan räätälöidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan suunnitelmallista tukea. Nykyajan oppiminen ja opetus on monimuotoista. Oppimistilojen tulisi siksi olla helposti mukautettavissa ja muutettavissa eri tilanteiden oppimis- ja opetusvaatimusten mukaan. Näin tiloja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Opetustyylit vaihtelevat opettajan mukaan ja opetusmenetelmät opiskeltavan aineen mukaan. Myös oppimistilanteet vaihtelevat. Välillä opiskellaan isommassa ryhmässä välillä pienemmissä. Koulussa pitäisi olla mahdollisuus jakaa tiloja erilaisten tilanteiden mukaan. 7

8 VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Varkauden kaupungin valtuusto vahvisti kaupunkistrategian vuoden 2013 kesäkuussa. Kouluverkkotyöryhmän työskentelyssä on linjattu, että kouluverkkotyöryhmän selvityksen tulee tukea kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategiassa ei määritellä tarkemmin, mitkä palvelut tuotetaan lähipalveluina ja mitkä palvelut voidaan hakea kauempaakin. Varkaudessa kaupunkialueella palvelut ovat lähellä ja ihmisten helposti saatavissa. Strategiassa korostetaan palveluiden laatua, taloudellisuutta sekä vaikuttavuutta. Syrjäytymisen ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota ja toiminta tulee järjestää prosessinomaisesti yli hallintokuntarajojen. Kaupunkistrategia tullaan uusimaan viimeistään alkuvuodesta Uudessa kaupunkistrategiassa painottuvat kaupungin elinvoima ja vetovoimaisuus, mahdollistava talous sekä kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen. KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖ- JA KAAVOITUSSUUNNITELMAT Varkauden kaupungin omistuksessa on vapaita rakennustontteja joka puolella kaupunkia, luovutuskelpoisia tontteja n. 100 kpl, suurimman tarjonnan painottuessa Taipaleeseen, Lehtoniemeen, Luttilaan ja Puurtilaan. Tonttien kysyntä on viime vuosina vähentynyt. Maankäyttöstrategiana onkin laadukkaan tonttitarjonnan lisääminen määrällisen tarjonnan sijasta, tämä tarkoittaa ranta- tai rannanläheisten tonttien tarjontaa. Tällä hetkellä tarjontaa näistä on käytännössä vain Luttilassa ja Taipaleessa. KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUS JA VETOVOIMAISUUS Kaupungin elinvoimaisuus koostuu vetovoimaisesta ympäristöstä, työpaikoista, työvoiman saatavuudesta, vahvasta kuntataloudesta, julkisten ja kaupallisten palveluiden saatavuudesta sekä sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä. Kuntien elinvoimaa mittaa mm. YLE:n Kuntatutka, jossa vertaillaan kuntien elinvoimaa, taloutta, terveyttää ja ilmapiiriä erilaisin tilastoista saatavien muuttujien avulla. Tyypillisiä mittareita elinvoimaisuudelle ovat mm. työllisyys ja työpaikkaomavaraisuus, väestökehitys- ja rakenne, talouden kantokyky, koulutusaste ja huoltosuhde. Kouluverkkotarkastelussa keskeisimpänä tarkastelun kohteena on lapsen etu. Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä on merkittävä. Lapselle tulee tarjota parhaat mahdolliset edellytykset opetussuunnitelman mukaiseen perusopetukseen sekä tasapainoiseen kasvuun. Tehtävien päätösten pitää tukea kaupungin elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Suuri haaste tälle on kaupungin talouden kantokyky. Koska elinvoimaisuus koostuu monesta eri tekijästä, suunnitelmia ja ratkaisuja tehtäessä on huomioitava monia erilaisia tekijöitä ja valittava paras toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. 8

9 ESITYKSET VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Kouluverkkotyöryhmä esittää yksimielisesti seuraavaa: 1. Könönpellon koulun peruskorjauksen suunnittelu ja toteutus vuosina : Vuoden 2018 kaupungin talousarvioesityksessä on määrärahavaraus Könönpellon koulun hankesuunnitelmaan euroa. Könönpellon koulun peruskorjauksen suunnittelun käynnistäminen ja toteuttaminen vuosina on perusteltua, koska Päiviönsaaren koulua voidaan käyttää väistötiloina. Päiviönsaaren koulu on käyttöikänsä päässä, joten koulua ei ole järkevää pitää peruslämmöillä kovin pitkään. Mikäli Könönpellon koululle hankitaan remontin ajaksi vuokrattavat väistötilat, syntyy niistä kustannuksia n. 1,2 miljoonaa euroa. 2. Kankunharjun koulun rakentaminen: Uusi koulu mahdollistaa perusopetuksen opetussuunnitelman paremman toteuttamisen, koska koulua rakennettaessa tämä voidaan huomioida. Uusi koulu mahdollistaa myös oppilaille paremmat sisäliikuntatilat, joita voidaan hyödyntää myös kaupunkilaisten iltakäytössä. Uuden Kankunharjun koulun opetustilat suunnitellaan tehokkaiksi, monikäyttöisiksi ja helposti myös muuhun käyttötarkoitukseen muunneltaviksi. Uuden koulun koko mahdollistaa kaksisarjaisuuden, jolloin opetuksen järjestäminen on tehokkaampaa, taloudellisempaa ja vaikuttavampaa. Se mahdollistaa yhteisopettajuuden ja tiimityöskentelyn. Opetuksen tukitoimet ja oppilashuollolliset palvelut voidaan järjestää helpommin ja tehokkaammin yhdelle koululle. Tukitoimien saatavuus paranee (mm. erityisopetus, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, kasvatusohjaaja, koulunkäynninohjaaja). Kankunharjun alue on ihanteellinen uuden koulun sijainnille, koska saavutettavuus sekä Luttilasta että Puurtilasta on hyvä ja tarvittaessa oppilaskuljetuksin järjestettävissä. Alueella sijaitsee lisäksi kaksi päiväkotia. Synergiaetuja syntyy mm. tukipalveluissa (ruokahuolto, kiinteistöhuolto, puhtauspalvelut). Koulun rakentaminen parantaa alueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia, koulun sisäliikuntatilan myötä. Tämän lisäksi koulun yhteyteen olisi perusteltua rakentaa myös lähiliikuntapaikka, johon voidaan saada valtionavustusta jopa 35 %. Rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, joka tulee käynnistää mahdollisimman pikaisesti. Rakentaminen ajoittuisi vuosille Uuden koulun rakentamiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Koulun rahoitusvaihtoehdoista ja laajuudesta päätetään myöhemmin. Luttilan ja Puurtilan koulut ovat kaupungin vanhimpia (rakennusvuodet 1951 ja 1937) ja ne ovat peruskorjauksen tarpeessa (yhteensä n. 9 miljoonaa euroa). Koulujen oppilasmäärät eivät ole optimaaliset, jonka vuoksi ikäluokkaa kohden muodostuu kolme opetusryhmää. Mikäli kouluista muodostettaisiin yksi koulu, ikäluokista muodostuisi 1-2 opetusryhmää kooltaan noin 20 oppilasta. Tämä mahdollistaisi opetuksen järjes- 9

10 tämisen pienemmällä henkilöresurssilla, jonka arvioitu säästövaikutus on n vuodessa. Toiminnalliset säästöt eivät toteudu Puurtilan ja Luttilan koulujen saneerausvaihtoehdossa. Pääomavuokrien kasvu on likimain yhtä suuri verrattaessa Luttilan ja Puurtilan koulujen peruskorjausta Kankunharjun uuden koulun rakentamiseen. Kankunharjun koulun rakentaminen on kaupungin kouluverkossa ainoa vaihtoehto, jossa uudisrakentaminen/peruskorjaus ei lisää käyttömenoja. Luttilan ja Puurtilan alueiden esiopetuksen keskittäminen Kankunharjun kouluun vapauttaa päiväkotipaikkoja varhaiskasvatuksen käyttöön. 3. Kaupungin läntisen osan koulut Kaupungin läntisen osan (Lehtoniemi, Repokangas) koulujen oppilaskehitys on ennustejakson aikana suhteellisen vakaata, eikä koulujen yhdistämisestä synny synergiaetuja kuin vasta tarkastelujakson viimeisenä vuonna. Koulujen kuntoa tulee seurata jatkuvasti ja päätös alueen kouluista tulisi tehdä seuraavan valtuustokauden alussa, mikäli koulujen kunnosta ei muuta seuraa. Edelleen ratkaisuun voi vaikuttaa Joroisten kunnan ja Varkauden kaupungin yhteistyön tiivistyminen. 4. Kangaslammin koulu Kaupungin itäisen osa (Kangaslammin) koulun oppilasmäärä on pienentynyt ja näyttäisi vakiintuvan nykyiselle tasolle. Työryhmä näkee mielekkäänä säilyttää Kangaslammin koulun toistaiseksi ja esittää Kangaslammin koulun muuttamista kaksiopettajaiseksi lv alkaen. Vuotuinen säästö tästä on noin Mikäli oppilasmäärässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, tilannetta tarkastellaan uudelleen. 5. Svenska skolan i Varkaus Varkauden kaupungissa toimii Svenska skolan i Varkaus, joka antaa ruotsin kielellä perusopetusta vuosiluokille 0-6. Koulun toiminta jatkuu Varkauden kaupungin valtuuston päätöksen mukaisesti (Kaupunginvaltuusto ), jonka mukaan koulun oppilasmäärää tarkastellaan vuosittain. 6. Koulu- ja palvelurakenneverkon tarkastelu Kuntaliiton suositusten mukaisesti kouluverkon ja muun palvelurakenneverkon tarkastelun tulisi olla jatkuvaa. Sivistystoimi tarkastelee palvelurakenneverkkoaan säännöllisesti vuosittain ja raportoi siitä kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus nimittää tarvittaessa erillisen palvelurakenneverkkotyöryhmän, mikäli se katsoo sen aiheelliseksi. 10

11 LIITTEET 1. Taulukko 1 Investointisuunnitelma/-tarpeet, vaikutukset käyttökustannuksiin 2. Taulukko 2 Investointivaihtoehtojen vaikutus käyttötalouteen Luttilan ja Puurtilan koulut 3. Taulukko 3 Oppilasmäärän muutoksen vaikutus koulukohtaisiin kustannuksiin 4. Taulukko 4 Kouluverkkotyöryhmän lapsivaikutusten arviointi 5. Linkki Varkauden kaupungin karttaan, jossa koulut ja päiväkodit Pyydetty Petriltä 11

12 Taulukko 1 Investointisuunnitelma/-tarpeet, vaikutukset käyttökustannuksiin Oppilasmäärä lv Oppilasennuste lv Oppilasm äärän muutos Vaik. käyttötal Sis.vu ja puht.palv TA2023 Inv vaik yhteensä /oppils lv Koulu Inv.suunn. Kangaslampi (koulu ja liikuntatalo) Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Repokangas Svenska Waltteri Yhteensä Luttila ja Puurtila yhteensä Kankun koulu Könönpellon koulun remontin käynnistyminen vuonna 2019 mahdollistaa Päiviönsaaren koulun tyhjentyneiden tilojen käytön väistötiloina, säästö noin 1,2 M. Taulukko 2 Investointivaihtoehtojen vaikutus käyttötalouteen Luttilan ja Puurtilan koulut Vaihtoehto 1 uudisrakennus Kustannussäästö Kustannuslisäys Opetuksen palkkakustannusten säästö Uudisrakennuksen hoitomenot Uudisrakennuksen pääomavuokrien kasvu (vaikutus käyttötalouteen) Koulukuljetuskustannusten nousu Yhteensä Uudisrakennuksen nettovaikutus käyttötalouteen Vaihtoehto 2 Luttilan ja Puurtilan koulujen peruskorjaus Kustannussäästö Kustannuslisäys Ei vaikutusta opettajien palkkakustannuksiin Entiset tilat, ei vaikutusta/säästöä kiinteistöjen hoitomenoihin Luttilan ja Puurtilan kiinteistöjen korjausinvestointien vaikutus käyttötalouteen Ei vaikutusta koulukuljetuksiin Yhteensä Uudisrakennusten nettovaikutus käyttötalouteen

13 Taulukko 3 Oppilasmäärän muutoksen vaikutus koulukohtaisiin kustannuksiin Laskelma perustuu vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaisiin ja oppilasennusteeseen Koulu Kangaslammin koulu Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Repokangas (kaikki 2016) Svenska skolan Waltteri Kuoppakangas Kuoppakangas Päiviönsaari Taulukko 4 Kouluverkkotyöryhmän lapsivaikutusten arviointi Selitys: + = plussat, - = miinukset 13

14 Asia Opetussuunnitelma Luttilan koulu ja Puurtilan koulu säilyvät erillisenä ja ne peruskorjataan - valinnaisuus hankala pienen oppilas- määrän vuoksi - ei rinnakkaisluokkaa/työparia Rakennetaan uusi Kankunharjun koulu + välineet ja tilat opetussuunnitelman vaatimusten mukaisia + yhteistyö mahdollistuu rinnakkaisluokkien välillä tiimityöskentely, työparit tukena, + oppilasmäärä mahdollistaa viidennellä luokalla paremman valinnaisuuden + kerhotoiminta monipuolistuu + esiopetus koulun yhteydessä varmistaa joustavan koulupolun esiopetuksesta perusopetukseen, voidaan hyödyntää joustavaa ryhmittelyä + uudet tilat poistavat sisäilmaongelmat ja vähentävät näin sairauspoissaoloja. + asianmukaiset opetus- ja oppimistilat mahdollistavat opettamiseen ja oppimiseen keskittymisen sekä mahdollistamaan ja kehittämään opettamista ja oppilaan oppimista + isompi opettajamäärä, voidaan jakaa tehtäviä, kuormitus yksittäisille henkilöille vähenee + voidaan hyödyntää paremmin opettajien erikoisosaamista Tilat + remontoidut tilat viihtyisämmät - esiopetus ei mahdu Luttilan koululle - ei jakotiloja, ei mahdollista pienempiin työskentelyryhmiin jakamista - liikuntatilat eivät vastaa uuden opsin haasteisiin - vaikka tilat remontoitaisiin ne eivät palvele tämän päivän opetusjärjestelyitä, ei pysty muuntelemaan tarpeiden mukaan -pystytäänkö varmistamaan, että peruskorjauksen jälkeen esim. sisäilmaongelmat eivät uusiudu. Huonoja esimerkkejä muualta Suomesta. + opetustilat ajanmukaiset, terveet ja nykyaikaiseen oppimiskäsitykseen ja opetussuunnitelman toteuttamiseen paremmin sopivat + mahdollistaa opetusryhmien jakamisen + pihasuunnittelussa voidaan ottaa oppilaat mukaan samoin kalustesuunnittelussa + toiminnalliset tilat mahdollistavat monipuolisen tilojen hyödyntämisen + esi - ja alkuopetuksen integroituminen Pienten koulun malliin tasa-arvoistaa myös Pohjoisen alueen lapsille pääsyn mukaan nivelvaiheettomaan (vuosiluokkaansitomattomaan) alkuopetukseen. + Kankunharjun kouluun on mahdollista rakentaa myös ajanmukaiset ulko- ja sisäliikuntaan vaativat tilat ja paikat, joita pienillä kouluilla ei ole mahdollista oppilaille taata + uusissa, viihtyisissä tiloissa opetus ja oppiminen ovat keskiössä ja kaupungin oppilaat ovat tasa- arvoisemmassa asemassa oppimisen suhteen + uudet tilat viihtyisämmät, lisää oppilaiden kouluviihtyvyyttä Luokkakoko +yleensä pienet luokkakoot - mahdolliset yhdysluokat oppilasmäärän vähenemisen vuoksi - luokkakoko vaihtelee kovasti eri vuosina + resurssit pystytään hyödyntämään tehokkaammin + mahdollistaa järkevät luokkakoot ja vähentää luokkakokojen heittelyä vuosittain + 2-sarjainen koulu, ikätovereita enemmän + Esi- ja alkuopetukseen yhtenäinen Pienten koulu malli - kaupungin Pohjoisen osan oppilaat olisivat tasavertaisessa asemassa muiden koulujen oppilaiden kanssa - luokkakoot joissakin ikäryhmissä voivat suurentua, mutta ovat silti kohtuullisia - vähän isompi koulu voi tuntua aluksi pelottavalta 14

15 Oppilashuolto ja tukipalvelut - erityisopetuksen resurssia ei joka päivä käytettävissä - oppilashuolto henkilöstö (terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) vain joinakin päivinä tavattavissa - opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyö vaikeampaa - tukipalvelut joudutaan järjestämään erillisenä ja esim. koulusihteerin palveluja ei joka päivä koululle mahdollista järjestää - ei mahdollista järjestää ruokailua nykyaikaisiin tiloihin + opetuksen tukitoimet ja oppilashuollolliset; erityisopettajan, kouluterveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palvelut voidaan järjestää helpommin ja tehokkaammin keskitettynä yhdelle koululle, tukitoimien saatavuus paranee. + keskitettynä palvelut tulevat edullisemmaksi. + ruokailu voidaan sijoittaa luokan ulkopuolelle asianmukaiseen tilaan, jota voidaan hyödyntää myös muuhun kokoontumiseen ja opetukseen Koulumatka + lyhyet koulumatkat, ei kuljetusta + koulu sijaitsee edelleen melko lähellä oppilaan asumisaluetta suurimmalla osalla oppilaita + Koulumatkat koulukyydein järjestettävissä, eivätkä ylitä lakisääteistä koulumatka-aikaa. - koulumatkat voivat pidentyä, osa oppilaista siirtyy koulukuljetusten piiriin, hyötyliikunta vähenee - koulumatka voidaan kokea turvattomaksi (Puurtilan sillan ylitys) 15