Paikka HAMK Visamäki, rakennus A, 3. krs., valtuustosali, Visamäentie 35 A, Hämeenlinna

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Aika klo 08:00-09:00 Paikka HAMK Visamäki, rakennus A, 3. krs., valtuustosali, Visamäentie 35 A, Hämeenlinna Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 108 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta/pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestys Valtuuston päätösten täytäntöönpano Riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen Taloudellinen tilanne Osakeyhtiön perustamiseen liittyvän aiesopimuksen 149 hyväksyminen/varautuminen Hämeen ammattikorkeakoulun ylläpitomuodon muutokseen 115 Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvasta luopuminen Puitesopimus Hämeen ammatti-instituutti Oy:n ylläpidosta ja 162 johtamisesta 117 Hämeen ammatti-instituutti Oy:n perustaminen Viranhaltijapäätökset Saapuneet kirjeet Muut asiat Seuraava kokous 175

2 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Läsnäolijat Nimi Tehtävä Lisätiedot Aaltonen Suvi Jäsen Filatov Tarja Puheenjohtaja Heimonen Kai Varapuheenjohtaja Ilovuori Sari Jäsen Julin Marja-Leena Jäsen Kattainen Jari Jäsen Lassila-Merisalo Maria Jäsen Mäkelä Jouni Jäsen Nokkala Hannu Jäsen Ranne Lulu Jäsen Setälä Matti Jäsen Poissa Karevesi Severi Valtuuston 2. vpj este Lepola Kaisa Valtuuston 1. vpj Söderlund Seppo Jäsen este Muut läsnäolijat Puusaari Pertti Esittelijä Pöhö Mirja Pöytäkirjanpitäjä Rautio Sari Valtuuston pj Saapui klo 8.05 :n 112 aikana Pykälät Sivut Allekirjoitukset Puheenjohtaja TARJA FILATOV Tarja Filatov Pöytäkirjanpitäjä MIRJA PÖHÖ Mirja Pöhö Pöytäkirjan tarkastus JOUNI MÄKELÄ Jouni Mäkelä MATTI SETÄLÄ Matti Setälä Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Todistaa KATI ANKKURI Kati Ankkuri, hallintosihteeri

3 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Yhtymähallitus 108 Esitys: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.

4 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta/pöytäkirjan tarkastus Yhtymähallitus 109 Pöytäkirja lähetetään tarkastettavaksi. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Esitys: Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jouni Mäkelä ja Matti Setälä. Esityksen mukaisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Käsittelyjärjestys Yhtymähallitus 110 Esitys: Päätös: Esityslistan mukaisesti. Esityksen mukaisesti.

6 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Valtuuston päätösten täytäntöönpano Yhtymähallitus 111 Esitys: Yhtymähallitus päättää: 1. Kuntalain 56 :n nojalla todeta, että yhtymävaltuuston pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjestyksessä ja, että ne ovat laillisia ja täytäntöönpanokelpoisia. 2. Kuntalain 98 :n nojalla ne panna täytäntöön. Päätös: Esityksen mukaisesti.

7 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen Yhtymähallitus Riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet Riskienhallinta tukee kuntayhtymää koulutuksen ja TKI-toiminnan laadukkaassa toteuttamisessa, profiloitumisessa, FUAS ja HAMK strategioiden sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on turvata opiskelijat, henkilöstö ja omaisuus mahdollisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan kuntayhtymän toiminnan jatkuvuus keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Riskienhallinnassa otetaan lisäksi huomioon ulkoiset palveluntuottajat ja oppilaitoksia ympäröivien kampusalueiden kokonaisuus. Hämeen ammatillisen koreakoulutuksen kuntayhtymän riskienhallinta perustuu johtamisjärjestelmään, strategisiin tavoitteisiin, niistä johdettuihin kriittisiin menestystekijöihin sekä profiloitumistavoitteisiin. Riskien hallintaa, vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä tuetaan strategisen johtamisen, sisäisen rahanjakomallin, opetuksen ja tutkimuksen integroinnin, kannustinjärjestelmän sekä laatujärjestelmän keinoin. Riskienhallinta tukee kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun johtamista, toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Kuntayhtymän hallituksella ja ammattikorkeakoulun hallituksella, rehtorilla, johtajilla ja muilla esimiehillä on oltava käytettävissään riittävät tiedot tutkimus- ja koulutustoiminnan korkealaatuisuudesta, taloudellisesta asemasta ja tiedonhallinnasta sekä niihin kohdistuvista riskeistä sekä vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Johtamisen perustan muodostavat yhteisesti jaetut arvot sekä kuntayhtymän eettiset ohjeet. Sisäinen valvonta ja kokonaisvaltainen riskienhallinta ovat olennainen osa johtamisjärjestelmää, millä edistetään kuntayhtymän perustehtävien tuloksellista järjestämistä, strategisia tavoitteita uhkaavien riskien hallintaa, suoriutumisen ja tuloksellisuuden systemaattista seurantaa ja arviointia. Valvonnalla tarkoitetaan hallituksen, rehtorin, johtajan tai muun esimiesasemassa olevan henkilön erilaisia toimenpiteitä, joilla ohjataan henkilöstöä ja toimintaa tavoitteiden tai hyväksyttyjen toimintatapojen mukaiseksi.

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Riskienhallinnan perusteet -asiakirjan soveltamisala ja sisältö Kuntalain 13 :n 3 kohdan mukaan riskienhallinnan perusteista päättää valtuusto. Valtuuston hyväksymää riskienhallinnan perusteet -asiakirjaa sovelletaan kuntayhtymän kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä valvovat hallitus, tarkastuslautakunta ja johtava rehtori. Johtosääntöihin on kirjattu vastuut johtajille ja esimiehille, jotka vastaavat riskienhallinnan viemisestä käytäntöön. Jokainen henkilöstöön kuuluva osallistuu riskienhallintaan oman työnsä osalta. Kuntayhtymän riskienhallinta on systemaattinen prosessi, jonka avulla kuntayhtymän toimintaan liittyviä erilaisia riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja valvotaan. Riskienhallintaan kuuluu olennaisena osana vahvuuksien ja mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen. Riskienhallinnan järjestämisestä, toimivuudesta ja riskien hallinnasta raportoidaan säännönmukaisesti hallitukselle ja johtavalle rehtorille. Kuntayhtymän strategia, toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohje, riskienhallinnan perusteet -asiakirja ja näitä täydentävät kehittämisohjelmat määrittelevät kuntayhtymän riskienhallinnan päämäärät, tavoitteet, toiminnalliset vastuut ja toteutuskeinot. Yhtymähallitus- ja HAMKin hallitus, johto sekä laadun- ja riskienhallinnan johtoryhmä voivat antaa riskienhallinnan perusteet -asiakirjaa tarkentavia käytännön ohjeita, joita KT-keskuksissa, niiden alaisissa tutkimusyksiköissä, muissa tulosyksiköissä ja erillisissä sekä perustettavissa olevissa yksiköissä tulee noudattaa. 3 Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan käsitteitä Riskienhallinnan käsitteiden määrittelyä voidaan lähestyä useasta näkökulmasta. Keskeisimpien käsitteiden määrittelyllä tuetaan riskienhallinnan perusteet -asiakirjan luettavuutta ja selkeyttä. 3.1 Mahdollisuus ja riski Mahdollisuudella tarkoitetaan strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten mahdollisuuksien aktiivista hyödyntämistä johtamisessa, päätöksenteossa, toiminnan ja toimintarakenteiden kehittämisessä sekä yhteistyössä strategisten kumppaneiden kanssa. Riski voi sisältää myös mahdollisuuden myönteiseen muutokseen.

9 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Riskillä tarkoitetaan uhkaa eli ei-toivottua tapahtumaa, joka voi toteutuessaan vaarantaa kuntayhtymän perustehtävän laadukasta toteutumista, strategian saavuttamista, tutkimuksen ja opetuksen korkealaatuisuutta, taloudellisen aseman, hyvän hallintotavan sekä työelämälähtöisen tutkimuksen käytännön toteutumista. Riski voi aiheuttaa vahinkoa, menetyksiä tai resurssien tuhlausta sekä vaikuttaa negatiivisesti kuntayhtymän maineeseen, opiskelijoihin, henkilöstöön tai muihin sidosryhmiin. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. 3.2 Kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmää ja prosessia, jolla kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun hallitus voi varmistua olennaisten riskien asianmukaisesta hallinnasta. Riskienhallinnan prosessilla tarkoitetaan systemaattista toimintatapaa, jonka mukaisesti kuntayhtymän toimintaan liittyviä erilaisia riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan. Tähän toimintatapaan kuuluu toimintaympäristön muutosten systemaattinen ja säännöllinen tarkastelu sekä vahvuuksien ja mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän riskienhallinta on kokonaisvaltaista perustuen strategiaan, sitä toteuttaviin tutkimuksen ja opetuksen sekä rakenteellisen muutoksen kehittämisohjelmiin, henkilöstön ammatilliseen osaamiseen, johto- ja taloussäännöissä määrättyjen toimijoiden tehtäviin, vastuisiin ja hyvään hallintotapaan sekä laatujärjestelmän mukaisiin toimintaohjeisiin ja -tapoihin. Keskeisiä menettelyitä ovat strateginen johtaminen, viestintä, laatujärjestelmän toimeenpanon varmistaminen, tavoitteiden saavuttamisen seuranta-, arviointi- ja raportointimenettelyt. 4 Tehtävät ja vastuut Riskienhallinnan järjestämisestä, toimivuudesta ja riskien hallinnasta raportoidaan säännönmukaisesti hallitukselle ja johtavalle rehtorille. Hallinto- ja johtosäännöistä käy ilmi raportointivastuut sekä se, kenelle raportoidaan.

10 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Valtuusto Valtuusto hyväksyy riskienhallinnan perusteet kuntalain mukaan. Valtuusto ottaa huomioon riskinäkökulman hyväksyessään kuntayhtymän strategiset sekä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Päätöksenteko ja resurssien osoittaminen tehdään riskitietoisesti. Yhtymähallitus Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja päättää riskienhallinnan järjestämisestä sekä ottaa huomioon riskinäkökulman, vahvuudet ja mahdollisuudet päättäessään johtamisjärjestelmästä, strategiasta, tavoitteista, rahoituksen ja ohjauksen periaatteista. Hallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta laaditaan kuntayhtymän tilinpäätöksen toimintakertomusosaan valtuuston hyväksyttäväksi. Yhtymähallitus ohjaa riskienhallinnan perusteiden toimeenpanoa ja valvoo sen asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Valvontatehtävässään yhtymähallitus voi käyttää apunaan sisäistä tarkastusta. Tietoturvallisuuden riskienhallinnan perustaksi yhtymähallitus hyväksyy tietoturvaperiaatteet. Kuntayhtymän johtaja ja talousjohtaja Hallintosäännön mukaan kuntayhtymän johtaja vastaa kuntayhtymän riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja raportoi hallitukselle toiminnan tuloksellisuudesta sekä sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Hallintosäännön mukaan talousjohtaja vastaa talous- ja kiinteistöhallintoon liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyiden järjestämisestä ja toimivuudesta. Laadun- ja riskienhallinnan johtoryhmä Laadun- ja riskienhallinnan johtoryhmä (LaaRi) avustaa yhtymähallitusta varmistumaan, että kuntayhtymässä on koko toiminnan kattava riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. LaaRi-johtoryhmä ohjaa riskienhallinnan toimenpiteiden toteuttamista. LaaRi-johtoryhmä hyväksyy riskienhallinnan vuosisuunnitelmat ja riskienhallinnan vuosiraportit ja muut tarkastusraportit. Johtoryhmän puheenjohtaja on kuntayhtymän johtaja ja jäseninä rehtorit, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, KT-keskusjohtajista valittu johtaja, HAMIn johtaja, kehittämispäällikkö, HAMKO opiskelijakunnan puheenjohtaja ja riskienhallintapäällikkö. Riskienhallintapäällikkö koordinoi kuntayhtymän kokonaisvalaista riskienhallintaa ja toimii

11 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus LaaRi-johtoryhmässä esittelijänä ja sihteerinä sekä toteuttaa riskienhallinnan vuosisuunnitelman mukaiset tehtävät. Johtavat viranhaltijat, esimiehet ja henkilöstö Hämeen ammattikorkeakoulun johtosäännön mukaan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaavat hallitus, johto ja esimiehet. Henkilöstö ja opiskelijat ovat keskeisiä toimijoita riskienhallinnan kehittämisessä ja toimeenpanossa. Hämeen ammattikorkeakoulun hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta saamansa raportoinnin perusteella. Johtosäännön mukaan vararehtorit, tietohallintojohtaja, koulutus- ja tutkimuskeskusten johtajat, ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja ja aluejohtaja raportoivat rehtorille toiminnan tuloksellisuudesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Johtosäännön mukaan KT-opetusjohtaja raportoi KT-keskuksen johtajalle ja opetusprosessista vastaavalle vararehtorille toiminnan tuloksellisuudesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Vastaavasti KT-tutkimusjohtaja raportoi KT-keskuksen johtajalle ja tutkimustoiminnasta vastaavalle vararehtorille. Kukin henkilökunnasta vastaa tehtäviensä mukaisesti riskienhallinnan toimeenpanosta. Henkilöstön tulee sitoutua oman ammatillisen osaamisen jatkuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen. Henkilöstön tulee antaa esimiehelleen tiedoksi toimintaan liittyviä riskejä ja kehittämismahdollisuuksia. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävä on arvioida johtamis- ja hallintoprosesseja sekä riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä esittää tarpeen mukaan niitä koskevia kehittämisehdotuksia. Sisäisen tarkastus raportoi yhtymähallitukselle sekä kuntayhtymän johtajalle. 5 Riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta ja raportointi Riskien tunnistaminen, niiden arviointi, avoimuus, menettelytavat, menettelytavoista päättäminen ja raportointi ovat tärkeä kokonaisuus riskienhallinnassa. 5.1 Riskien tunnistaminen Toimintaan kohdistuvia riskejä tunnistetaan osana kuntayhtymän tavanomaista johtamista, päätöksentekoa, toimintaa ja sen suunnittelua sekä seurantaa ja arviointia. Lisäksi suoritetaan tarpeen ja toiminnan luonteen

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus edellyttämiä erillisiä riskikartoituksia ja teematarkastuksia. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä rakenteiden, talouden ja johtamisen riskit ja mahdollisuudet luokitellaan strategisiin, toiminnallisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Riskit voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi riskit voivat kohdistua päätöksentekoon, rahoitukseen, opiskelijoihin. henkilöstöön, talouteen, omaisuuteen ja muihin sidosryhmiin. Riskit voivat uhata esimerkiksi strategian toteutumista, toiminnan lainmukaisuutta, tuloksellisuutta, hyvää hallintotapaa, varojen ja omaisuuden asianmukaista hallintaa, henkilöstön ja opiskelijoiden turvallisuutta ja terveyttä sekä johtamisen edellyttämän tiedon riittävyyttä ja oikeellisuutta. Tunnistetut riskit arvioidaan määrällisesti ja tai laadullisesti. Tällöin arvioidaan tunnistettujen riskien toteutumisen todennäköisyyttä, seurausten luonnetta ja vakavuutta. Riskien arviointi suoritetaan riskien tunnistamisen yhteydessä. Riskit jaetaan vähäisiin, kohtalaisiin ja merkittäviin. Riskienhallinnan menettelyt kohdistetaan kohtalaisiin ja merkittäviin riskeihin. Kokonaisvaltainen riskienarviointi toteutetaan vähintään toimintaja taloussuunnittelukausittain. 5.2 Riskien hallinta Riskien tunnistamisen jälkeen päätetään, miten riskiin suhtaudutaan ja kuinka sitä hallitaan. Päätetään riskin poistamisesta, pienentämisestä, pitämisestä omalla vastuulla, eli otetaan riski, siirtämisestä tai jakamisesta mahdollisesti toisen osapuolen kanssa. Riskin poistaminen kokonaan ei ole aina mahdollista. Riskiä voidaan pienentää joillakin toimenpiteillä, jolla riskin toteutumisen todennäköisyyttä tai riskin aiheuttaman seurauksen vakavuutta voidaan vähentää. Mikäli riski päätetään pitää omalla vastuulla, niin tässä tilanteessa tulee määritellä hyväksyttävä riskitaso ja lisäksi on hyvä tehdä selkeä päätös riskin ottamisesta. Tavallisin tapa siirtää riskiä on vakuuttaminen. Riskin jakaminen toteutetaan sopimuksin ja yleensä nämä ovat toimintaan kohdistuvia riskejä. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksenkuntayhtymässä riskienarviointia tehdään systemaattisesti yksikkö- ja teema-arviointien menetelmillä. Riskienhallinta on sisällytetty johtosääntöihin ja toimintaohjeisiin, esimerkiksi hankehallinnon ja maksullisen palvelutoiminnan toimintaohjeisiin, jolloin riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi syntyvät osana luonnollista toimintaa sekä taloudellisista, että toiminnallisista riskeistä. Kuntayhtymä kehittää toimintatapojaan jatkuvasti. Sisäistä tarkastusta ostetaan ulkopuolelta oman henkilökunnan työskentelyn tueksi.

13 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yksiköiden operatiivisen johdon lisäksi toimialojen johdon vastuulla on seurata ja valvoa toimenpiteiden riittävyyttä. 6 Riskienhallinnan arviointi Valtuusto hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja yhtymähallitus seuraa ja arvioi riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Yhtymähallitus voi käyttää apunaan kuntayhtymän johtajan lisäksi Laadun- ja riskienhallinnan johtoryhmää sekä sisäistä tarkastusta. Riskienhallinnan toimivuudesta ja tehokkuudesta sekä sisäisestä valvonnasta raportoidaan osana tilinpäätösraportointia. Riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta raportoidaan yhtymähallitukselle ja Hämeen ammattikorkeakoulun hallitukselle säännöllisesti arviointiraporttien tulosten esittelyn yhteydessä. Vaikka asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia, voi osa riskienhallinnan raportoinnista olla salassa pidettävää. 7 Riskienhallintapolitiikan hyväksyminen ja voimaantulo Valtuusto hyväksyy kuntayhtymän riskienhallinnan perusteet ja siihen tehtävät muutokset. Esitys: Päätös: Yhtymähallitus hyväksyy riskienhallinnan perusteet ja lähettää sen yhtymävaltuuston hyväksyttäväksi. Esityksen mukaisesti. Yhtymähallitus 112 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännön muutos Kuntalain muutoksella (325/2012) 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kun nan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kun ta yh ty miin sovelletaan samoja sääntöjä. Lakiin lisätyt säännökset tulivat voi maan Perusteista päättäessään valtuusto sitovasti ohjaa hal litus ta sen hoitaessa hallinnon ja talouden vastuutehtävää sekä toiminnan johto teh tä vää, joissa tehtävissä keskeinen ohjausväline on hallintosääntö. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan perusteet -asiakirjassa kuvataan sisäisen valvonnan ta voit tei ta, käsitteitä, vastuita sekä menettelytapoja, joita pyritään nou dat ta maan Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän toiminnassa.

14 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Johdanto Sisäisen valvonnan perusteet -asiakirjassa kuvataan sisäisen valvonnan tavoitteita, käsitteitä, vastuita sekä menettelytapoja, joita pyritään noudattamaan Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän toiminnassa. Kuntalain muutoksella (325/2012) säädettiin, että valtuuston tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lakiin lisätyt säännökset tulivat voimaan Riskienhallinnan järjestämisestä ja perusteista on Riskienhallinnan perusteet -asiakirja. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on osa kuntayhtymän johtamista. 2 Lainsäädännöllinen tausta Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntayhtymiin sovelletaan samoja sääntöjä. Perusteista päättäessään valtuusto sitovasti ohjaa hallitusta sen hoitaessa hallinnon ja talouden vastuutehtävää sekä toiminnan johtotehtävää, joissa tehtävissä keskeinen ohjausväline on hallintosääntö. Kuntalain 50 :n mukaan valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kuntalain 81 :n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa, tai päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin, joka on useimmiten valtuusto. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kuntayhtymän taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat Kuntalain 69 :n mukaan ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Selonteon sisällöstä annetaan ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa. Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajien on tarkastettava mm. onko kuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty asianmukaisesti.

15 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Sisäisen valvonnan perusteet 3.1 Soveltamisala Sisäisen valvonnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kuntayhtymän hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kuntayhtymän toimielimiä ja tilivelvollisia viranhaltijoita sekä kaikkea kuntayhtymän toimintaa. Sisäisestä valvonnasta on lisäksi voimassa, mitä kuntayhtymän hallinto- ja johtosäännöissä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. 3.2 Tavoite, tarkoitus ja käsitemäärittelyt Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä perustoiminnasta, vaan se on osa jatkuvaa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä johdon ja hallinnon työväline. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keinoin arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäinen valvonta perustuu järjestelmälliseen ja dokumentoituun toimintatapaan, jossa hyödynnetään soveltuvin osin yleisiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksiä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän sisäisiä menettelyitä ja toimintatapoja, joiden avulla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistumaan kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisesta, omaisuuden ja voimavarojen turvaamisesta, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyydestä ja luotettavuudesta, toiminnan taloudellisuudesta, tuloksellisuudesta ja laillisuudesta sekä hyvän hallinnon toteutumisesta. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus auttaa kuntayhtymää sen riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä.

16 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Sisäisen valvonnan tehtävät ja vastuut Sisäisen valvonta toteutuu kuntayhtymässä osana johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallitus. Lisäksi toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä, vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta kuntayhtymän sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallintosäännön mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta saamansa raportoinnin perusteella. Hallintosäännössä määritellään myös johtavan rehtorin ja talousjohtajan vastuut. Johtava rehtori vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta ja raportoi hallitukselle toiminnan tuloksellisuudesta sekä sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Talousjohtaja vastaa talous- ja kiinteistöhallintoon liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyiden järjestämisestä ja toimivuudesta. Hämeen ammattikorkeakoulun johtosääntö Hallintosäännön lisäksi kuntayhtymässä on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Hämeen ammatti-instituutin johtosäännöt, joihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut sekä menettelyt on kirjattu. Ammattikorkeakoulun hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta saamansa raportoinnin perusteella HAMKin johtosäännön mukaan. Johtosääntö määrittelee vararehtorille (opetus) ja vararehtorille (TKI-toiminta ja järjestelmäkehitys), tietohallintojohtajalle sekä koulutus- ja tutkimuskeskusten johtajille, että he vastaavat tulosalueensa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan toimivuudesta sen mukaan kuin sisäiset valvontamääräykset tarkemmin määräävät sekä raportoivat rehtorille toiminnan tuloksellisuudesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Johtosääntö määrittelee sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen ja raportointiin liittyviä velvoitteita myös ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista vastaavan yksikön johtajalle, kielikoulutuskeskuksen johtajalle, ammatillisen opettajakorkeakoulun johtajalle, aluejohtajille, KT-keskusten opetusjohtajille sekä KT-keskusten tutkimusjohtajille. Henkilöstön vastuu on määritelty johtosäännössä siten, että jokainen ammattikorkeakoulun henkilökuntaan kuuluva on velvollinen edistämään ammattikorkeakoulun tehtävän toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta

17 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus sekä noudattamaan kuntayhtymää ja ammattikorkeakoulua koskevia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita sekä salassapitosopimuksia. Kukin henkilökuntaan kuuluva vastaa tehtäviensä mukaisesti opetuksen, tutkimusja kehittämistoiminnan sekä alueellisen vaikuttavuuden tuloksellisuudesta ja korkealaatuisuudesta, tavoitteiden saavuttamisesta sekä eettisten periaatteiden, hyvän tieteellisen käytännön sekä hyvän hallintotavan noudattamisesta. Hämeen ammatti-instituutin johtosääntö HAMI:n johtosäännön mukaan HAMI:n johtoryhmä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta ja lisäksi raportoi toiminnan tuloksellisuudesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta yhtymähallitukselle. HAMIn rehtorille ja tulosyksiköiden päälliköille on johtosäännössä määritelty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen ja raportointiin liittyviä velvoitteita. 3.4 Muut sisäisen valvonnan ohjeet Kuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta -toimintaohje on ollut voimassa lähtien, joka korvasi tätä edeltävän sisäisen valvonnan ohjeen vuodelta Ohjeen rakenne perustuu sisäisen valvonnan kansainvälisiin viitekehikoihin ja siinä mm. kuvataan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuujakoa ja menettelyitä sekä esitetään keinoja, joilla voidaan edistää riittävän sisäisen valvonnan olemassaoloa. Kuntayhtymän hallinnon käsikirja on yleishallinnon päätöksenteon ohjeistus ja tuki sekä laadun varmistamisen väline. Hallinnon käsikirja sisältää ohjeistuksen päätöksistä ja henkilöstön palkkauksen pelisäännöt. Hallinnon käsikirjan perustana ovat kulloinkin voimassa olevat lait ja asetukset sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän perussopimus, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän hallintosääntö, Hämeen ammattikorkeakoulun johtosääntö, Hämeen ammatti-instituutin johtosääntö ja Hämeen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö. Lisäksi kuntayhtymän laadunhallinnan perustana olevat toimintaohjeet liitelomakkeineen ohjeistavat itse kunkin toiminnon vastuut ja menettelyt. Kaikissa toimintaohjeissa on vastuumatriisi, joiden mukainen menettely varmistaa sisäisen valvonnan toteutumista. Näin normaaleihin toimintoihin on kytketty sisäiset kontrollit ja esimiesten valvonta.

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Sisäisen valvonnan arviointi ja raportointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana johtoryhmissä. Vuosisuunnitelmat ja vuosiraportit laaditaan vuosittain ja käsitellään johtoelimissä. Arviointi- ja tarkastusraportit käsitellään niiden valmistumisen jälkeen seuraavissa kokouksissa (johtoryhmät ja HAMKin hallitus). Johdon kuulemistilaisuuksissa tulosyksiköiden henkilökunta raportoi suullisesti johdolle. Hallitus antaa hallituksen selonteossa arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Hallituksen selonteko perustuu johdon ja viranhaltijoiden sekä vuoden aikana tehtyihin sisäisiin ja ulkoisiin arviointeihin ja tarkastusraportteihin. Raportointivastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä sekä muissa kuntayhtymän ohjeistuksissa. Esitys: Päätös: Yhtymähallitus hyväksyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja päättää lähettää sen yhtymävaltuuston hyväksyttäväksi. Esityksen mukaisesti.

19 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Taloudellinen tilanne Yhtymähallitus 113 Kuntayhtymän kokonaistuotot olivat 26,2 miljoonaa euroa. Näistä opetustuottojen osuus oli 20,3 miljoonaa euroa. Toimintamenot olivat yhteensä 23,7 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut 16,0 miljoonaa euroa, palvelujen ostot 4,3 miljoonaa euroa ja tarvikkeiden ostot 2,0 miljoonaa euroa sekä muut toiminnan kulut 1,4 miljoonaa euroa. Kyseisen jakson kumulatiivinen vuosikate oli 2,6 miljoonaa euroa. HÄMEEN AMMATILLISEN TULOSLASKELMAOSAVERTAILU 1-5 / 2014 (tuhatta euroa) Tot kum. Ta kum. Ero tot - ta Ta Tot kum 1-5 / / 2014 kum / 2013 Toimintatulot Opetustulot valtiolta Muut myyntitulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE

20 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Vuoden 2014 talousarvion mukainen investointiohjelma on 6,6 miljoonaa euroa. Rakennushankkeista mennessä oli toteutunut 319 tuhatta euroa ja opetuksellisista hankkeita 145 tuhatta euroa, yhteensä 479 tuhatta euroa. HÄMEEN AMMATILLISEN INVESTOINTIOSAVERTAILU 1-5 / 2014 (tuhatta euroa) Investointi Toteuma Ta yhteensä 1-5 / Rakennusinvestoinnit Hankkeittain Hämeenlinna, Visamäen kampus Visamäki, korkeakoulukeskuksen rakentaminen, Ohutlevykeskus Menot tulot Netto Visamäki, korkeakoulukeskuksen rakentaminen, C-rakennuksen laajennus Menot Tulot Netto Visamäki, korkeakoulukeskuksen rakentaminen, muut muutostyöt Menot Tulot Netto Lepaa Jätevesiliitymä Menot Tulot Netto Mustiala Opetus-, tutkimus- ja tuotantonavetta Menot Tulot Netto Rakennusinvestoinnit yhteensä Menot tulot Netto

21 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Opetukselliset ja muut investoinnit Investointi Toteuma Ta yhteensä 1-5 / Investointikokonaisuus Menot Tulot Netto Investoinnit yhteensä Menot Tulot Netto

22 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus HÄMEEN AMMATILLISEN RAHOITUSLASKELMAOSAVERTAILU 1-5 / 2014 (tuhatta euroa) Tot kum. Ta kum. Ero tot - ta Ta 1-5 / / 2014 kum Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Varsinainen toiminta ja investoinnit (+/-) Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) Lyhytaikaisten lainojen muutos (+/-) Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta (+/-) Vaikutus maksuvalmiuteen Esitys: Päätös: Yhtymähallitus käsittelee taloustilanteen ja merkitsee tiedoksi. Esityksen mukaisesti.

23 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Osakeyhtiön perustamiseen liittyvän aiesopimuksen hyväksyminen/varautuminen Hämeen ammattikorkeakoulun ylläpitomuodon muutokseen 171/ /2012 Yhtymähallitus 51 Tausta Pääministeri Kataisen hallitus on iltakoulussaan päättänyt ammat ti kor kea kou lu jen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen pe ri aat teis ta, jotka pohjautuvat hallitusohjelman linjauksiin. Am mat ti korkea kou lut ovat jatkossa osakeyhtiömuotoisia itsenäisiä oikeushenkilöitä. Nykyiset ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ovat lähtökohtaisesti muo dostet ta vien osakeyhtiöiden osakkaita. Osakeyhtiöihin voi tulla myös muita osak kai ta. Uudistuksen toteuttamisen takaraja liittyy ammattikorkeakoulujen ra hoi tusvas tui den siirtämiseen valtiolle. Tämän hetkisen tiedon mukaan takaraja on vuo den vaih de Valmisteluun ja toimintojen siirtoon on kui tenkin varattava riittävästi aikaa. Valmisteluaikatauluun vaikuttaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimuskautta koskevien neu vot te lu jen ajankohta, joksi ministeriö on päättänyt alkusyksyn Neu vot te luis sa on välttämätöntä pystyä osoittamaan osakeyhtiön pe rus tamis ta koskevan työn olevan käynnissä. Suurin osa ammattikorkeakouluista on jo osakeyhtiömuotoisia ja yl lä pi tojär jes tel mien uudistukset ovat poikkeuksetta edenneet siihen suuntaan, vaik ka muutoksiin on liittynyt hyötyjen ohella myös haittoja. Erityisesti arvon li sä ve roon liittyvät käytännöt ovat joissakin tapauksissa tuottaneet ikäviä yllätyksiä. Siksi on tärkeää, että valtiovallan toimesta pystytään pitävästi osoit ta maan, ettei muutokseen liity taloudellisia menetyksiä. Hallitusohjelman linjausten mukaan ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudis te taan vuoden 2014 alusta lukien. Käytännössä se tarkoittaa kaiken olemas sa olevan kyseenalaistamista. Alkuperäinen vaatimus oli, että uuden toimi lu van hakijana piti jo olla osakeyhtiö. Valtion ja kuntien ra hoi tus vas tuisiin liittyvien selvittelyjen takia aikatauluja on tarkistettu siten, että toi mi luvan hakijana voi vuonna 2013 vielä olla kuntayhtymä edellyttäen, että osake yh tiön rakentaminen etenee hallituksen linjausten mukaisessa ai ka tau lussa. Toimilupa voidaan siinä tapauksessa siirtää ilman uutta hakuprosessia osa ke yh tiöl le.

24 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Talous ja henkilöstö Kuntayhtymän talous on hyvässä kunnossa. Hallitusohjelman mukaiset sääs tö toi met kiristävät oleellisesti ammattikorkeakoulun taloutta vuosina Vuosien 2011 ja 2012 aikana rakennetaan puskuria siir ty mä vaiheen haasteiden kohtaamiseen. Osakeyhtiöön siirtyminen lisää kalliimman vir ka eh to so pi muk sen takia ammattikorkeakoulun palkkakustannuksia runsaal la miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän lisäksi on ilmeistä, että luvattu ar vo li sä ve ron palautuksiin liittyvä kompensaatio ei tule täysin kattamaan me ne tyk siä. Näistä syistä toimintojen siirtämistä ja siirron ajankohtaa perus tet ta val le osakeyhtiölle on harkittava tarkkaan. Henkilöstön osalta osakeyhtiöön siirtyminen ei tuo suuria muutoksia. Eläke jär jes tel mä säilyisi ennallaan ja opetushenkilöstön palkat hiukan pa ra ni sivat. Henkilöstö siirtyisi osakeyhtiöön vanhoina työntekijöinä, mutta il meises ti ilman viiden vuoden muutossuojaa. Kun osakeyhtiöön siirtymisen ajan koh ta on aikaisintaan vuoden 2015 alku, on henkilöstön kokonaismäärä jo pääosin mukautunut tiedossa oleviin rahoituksen leikkauksiin. Hen ki löstö asioi hin liittyy kuitenkin useita neuvoteltavia asioita, joista pitää sopia erik seen. Osakeyhtiön perustamisessa pyritään yksinkertaiseen malliin, jossa sekä toimin ta että kiinteistöjen omistus ja hallinta ovat samalla yhtiöllä. Tästä mallis ta on kuntayhtymänä saatu hyviä kokemuksia. Se mahdollistaa ko ko naisuu den kehittämisen ja hallinnan ensisijaista tehtävää palvelevaksi. Omaisuuksien siirtoon liittyvät pohjat löytyvät kuntayhtymän pe rus so pimuk ses ta, yhtymän tilinpäätöksestä sekä tarvittaessa myös omaisuuden arvos ta mi sen tasapuolisesta tarkistamisesta. Valtion kuntayhtymälle luo vut tamaan omaisuuteen liittyvät valtion määräämättömäksi ajaksi kirjaamat pe riaat teet, jotka estävät sen omaisuuden kohdentamisen osakeyhtiön osak kaille. Näin ollen sen omaisuuden arvo kirjataan osakeyhtiön ar von ko ro tus rahas toon. Aiesopimus on vasta ensimmäinen askel monivaiheisessa prosessissa. Sen hy väk sy mi sen jälkeen päästään rakentamaan yhtiöjärjestystä, osa kas so pimus ta sekä toimintojen, omaisuuksien ja henkilöstön siirtoon liittyviä so pimuk sia. Aiesopimusta tarvitaan syyskuun lopulla opetus- ja kulttuuriministeriön kans sa käytävässä sopimusneuvottelussa. Siksi se olisi hyvä saada hy väk symis pro ses sin läpi syyskuun puoliväliin mennessä. Jäsenkuntien hyväksyttäväksi esitettävä aiesopimus on asiakirjaliitteenä, Asiakirjaliite nro 1.

25 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Esitys: Yhtymähallitus päättää 1. osaltaan hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen 2. esittää yhtymävaltuustolle, että se osaltaan hyväksyy liitteenä olevan aie so pi muk sen ja 3. esittää Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jä senkun nil le, että ne osaltaan hyväksyvät Hämeen ammattikorkeakoulun yllä pi to muo don muutokseen liittyvät toimenpiteet ja hyväksyvät liitteenä olevan aiesopimuksen. Päätös: Esityksen mukaisesti. Yhtymähallitus 37 Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n perustaminen Taustaa Pääministeri Kataisen hallitus päätti iltakoulussaan am mat ti korkea kou lu jen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen pe ri aat teista, jotka pohjautuvat hallitusohjelman linjauksiin. Am mat ti kor kea kou luista muo dos te taan osakeyhtiömuotoisia itsenäisiä oikeushenkilöitä. Hallitusohjelman linjausten mukaan ammattikorkeakoulujen toimiluvat on uu dis tet tu vuoden 2014 alusta lukien. Alkuperäinen vaatimus oli, että uuden toi mi lu van hakijana piti jo olla osakeyhtiö. Kahdelle muulle am mat ti kor keakou lul le Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi myönnettiin toimilupa, jonka hakijana oli kuntayhtymä. Osakeyhtiö joutuu uudelleen hakemaan py syvää toimilupaa vuoden 2015 alusta lukien. Hallituksen esitys Eduskunnalle ammattikorkeakolulaiksi HE 26/2014. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö koko nai suu des saan säätämällä uusi ammattikorkeakoululaki, joka korvaa nykyi sen vuodelta 2003 olevan ammattikorkeakoululain. Hallitus esittää, että am mat ti kor kea kou luis ta muodostetaan osakeyhtiömuotoisia oi keus hen ki löitä. Ammattikorkeakoulun toiminnan luonteesta johtuen laissa säädetään eräis tä ammattikorkeakoulun toimielimistä, niiden kokoonpanosta ja va linnas ta sekä tehtävistä osakeyhtiölakia täydentäen.

26 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Uudessa ammattikorkeakoululaissa säädetään myös ammattikorkeakoulujen ra hoi tuk ses ta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Kuntien ra hoitus osuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin on tarkoitus poistaa ja val tio vastaa jatkossa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen ra hoi tukses ta. Valtioneuvosto päättää edelleen ammattikorkeakoulutoimintaan myön net tävis tä toimiluvista. Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten ylläpitäjien tulee hakea osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan. Lain mukaan ammattikorkakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys muutetaan pa kol li sek si kaikille ammattikorkeakoulussa opiskeleville opsikelijoille. Samal la mahdollistuu opiskelijateveydenhuollon jäsrjestämiseen liittyvä tervey den hoi to mak sun kerääminen vastaavaan tapaan kuin on tehty yli opisto-opis ke li joi den osalta. Ammattikorkeakoulut muodostavat yhdessä yliopistojen kanssa Suomen kor kea kou lu jär jes tel män. Ammattikorkeakoulut järjestävät kor kea kou lu tutkin toon johtavia opintoja sekä harjoittavat tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Li säk si ne antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta sekä järjestävät am ma til lista opettajankoulutusta. Uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n perustaminen Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän perustajakunnat Hä meen lin nan kaupunki, Forssan kaupunki, Riihimäen kaupunki, Val keakos ken kaupunki, Hattulan kunta ja Tammelan kunta ovat hyväksyneet syyskuus sa 2012 aiesopimuksen Hämeen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön perus ta mi ses ta. Omistajakunnat sopivat pidetyssä kokouksessa, että Hämeen am mat ti kor kea kou lu osa ke yh tiön perustamista varten perustetaan oh jaus ryhmä, johon kutsutaan edustaja jokaisesta kuntayhtymän perustajakunnasta. Oh jaus ryh mä kokoonpanoksi sovittiin: Leena Järvenpää, Forssan kaupunki (va ral la Matti Pietilä); Heidi Rämö, Hattulan kunta; Juha Isosuo, Hä meen-

27 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus lin nan kaupunki; Hannu Tuominen, Riihimäen kaupunki; Matti Setälä, Tamme lan kunta; Jukka Varonen, Valkeakosken kaupunki. Ohjausryhmän tehtävänä on laatia osakassopimuksen luonnos, valmistella kun ta yh ty män purkaminen ja purkamisen aikataulutus, pohtia osakeyhtiön hal li tuk sen kokoa ja hallituspaikkojen jakoa omistuksien suhteessa. Kokouk ses sa sovittiin, että kenellekään ei saa tulla hallitukseen yksinkertaista enem mis töä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata myös Hämeen am matti-ins ti tuut ti osa ke yh tiön perustamista, josta tullee Hämeen am mat ti kor keakou lu osa ke yh tiön tytäryhtiö. Kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan hyväksynyt Hämeen am mat ti kor kea kou lu Oy:n perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen ja siten sovitusti perustanut Hämeen ammattikorkeakoulu Oy nimisen osa ke yhtiön, jonka osakepääoma aloitusvaiheessa on ,00 euroa (Seppo Söderlund jätti asiasta eriävän mielipiteen). Osa ke pää omaa korotetaan siten, että kuntayhtymä puretaan ja sen omaisuus jaetaan omistajakunnille niiden peruspääomaosuuksien suh tees sa. Omistajakunnat sijoittavat kuntayhtymältä saamansa omaisuuden edel leen apporttina osakeyhtiöön. Kuntayhtymän purkaminen ja omaisuuden sijoittaminen apporttina osa ke yhti öön poikkeaa aiesopimuksesta, jonka mukaan kuntayhtymä siirtää omaisuu den apporttina osakeyhtiöön. Tällöin kuntayhtymä olisi saanut apporttia vas taan osakeyhtiön osakkeet, jotka sitten olisi jaettu omistajakuntien kesken. Koska kyseessä olisi arvopaperin luovutus, niin mitä todennäköisimmin luo vu tuk ses ta syntyisi varainsiirtoveron maksuvelvollisuus, joka vältetään pur ka mal la kuntayhtymä ensin. Valtion kiinteistöjä ei voida jyvittää kunnille yhtiöittämisessä, koska valtio on asettanut luovutuksessa ehtoja kiinteistöjen käytölle ja siirrolle. Kun ta yhty män tulee arvioittaa kiinteistöt ja tehdä anomus OKM:lle kiinteistöjen siirros ta. Ministeriö esittelee siirron vielä valtionvarainministeriön raha-asiain va lio kun nal le. Hämeenlinnan, Valkeakosken, Riihimäen ja Forssan kau pungit ovat siirtäneet perustamisvaiheessa koulukiinteistönsä kuntayhtymään. Kiin teis töt arvioitiin ulkopuolisen arviointiryhmän toimesta. Näistä muo dostui kuntayhtymän peruspääoma. Myöhemmin perussopimuksen mukaisesti edel lä mainitut kaupungit ovat sijoittaneet investointeihin puolet in ves toin-

28 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus nin arvosta silloin, kun investointi on ollut kunkin kaupungin alueella. Tällä sum mal la ne ovat korottaneet peruspääomaansa. Kuntayhtymän al ku vaihees sa, silloisen rahoituslain mukaisesti valtiolta saatuja osuuksia ei ole kirjat tu käyttöomaisuuden hankintamenoon eikä valtionosuuksilla ole lisätty kun nan peruspääomaa. Ne kunnat, joilla on edellä esitetyin tavoin pe rus pääomaa kuntayhtymässä, saavat sitä vastaavan osuuden omaisuudesta kun ta yhty mää purettaessa. Kuntayhtymän voimassaolevan perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän pur ka mi ses ta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yh ty mä hal li tus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat päätä muus ta järjestelystä. Esitys: Yhtymähallitus päättää: 1. Lähettää kuntayhtymän jäsenkunnille osakassopimuksen hyväksyttäväksi 2. Esittää kuntayhtymän jäsenkunnille, että nämä päättävät kuntayhtymän purkamisesta, määräaika mennessä. 3. Valtuuttaa talousjohtajan ryhtymään toimenpiteisiin kuntayhtymän purkamiseen liittyvän loppuselvityksen hoitamiseksi 4. Esittää yhtymävaltuustolle, että se osaltaan hyväksyy osakassopimuksen sekä kuntaytymän purkamisen 5. Esittää kuntayhtymän jäsenkunnille, että nämä sitoutuvat siihen, että Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n osakepääoma korotetaan siten, että kuntayhtymän purkamisen yhteydessä omistajakunnille peruspääomaosuuksien suhteessa palautunut omaisuus sijoitetaan edelleen apporttina osakeyhtiöön. Päätös: Esityksen mukaisesti. Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.

29 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jäsen Seppo Söderlund jätti asiasta eriävän mielipiteen: Yhtymähallituksen päätettäväksi esitettyjä toimenpiteitä ei pidä hyväksyä, ennen kuin Kuntaliiton antaman lausunnon Dnro 1239/90/2014 mukaiset selvitykset peruspääoman jäsenkuntaosuuksista on tehty ja saatu tilintarkastusyhteisön lausunto. Perustelut: Ammattikorkeakoulua perustettaessa vuonna 1994 perussopimuksessa säädettiin, että kuntayhtymän varat ja velat jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Perussopimuksen peruspääomaa koskevaa säännöstä on muutettu voimassaolevaan muotoonsa kahdessa vaiheessa vuosina 1997 ja Voimassaolevan perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin ja vastuu kuntayhtymän velasta ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntaliitto toteaa lausunnossaan jääneen epäselväksi, miten on päädytty tilanteeseen, että Hattulan ja Tammelan kunnan osalta osuutta peruspääomaan ei ole. Kuntaliiton käsityksen mukaan, mikäli Hattula ja Tammela eivät saisi kuntayhtymää purettaessa perustettavan osakeyhtiön osakkeita taikka osuutta kuntayhtymän varoista, on mahdollista, että lopputulos ei ole kohtuullinen ja hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti tasapuolinen. Tämän vuoksi peruspääoman jäsenkuntaosuudet tulisi vielä kuntayhtymässä tarkistaa. Valtiolta tullut omaisuus ei Kuntaliiton käsityksen mukaan osakeyhtiön perustamisen myötä voi osakeomistukseen perustuen jakautua vain osalle jäsenkunnista sen mukaan, miten kunnat ovat sijoittaneet muihin investointeihin sijaintikuntana. Tältä osin noudatettavaksi tulisi perussopimuksen 29 :n määräykset. Yhtymähallitus 107 Yhtymähallitus on kokouksessaan perustanut Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n ja hyväksynyt Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen.

30 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisasiakirjat on toimitettu patentti- ja rekisterihallitukselle yhtiön rekisteröintiä varten. Patentti- ja rekisterihallitukselta on tullut korjauskehotus, missä pyydetään korjaamaan Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiöjärjestystä seuraavasti: Yhtiöjärjestyksen ensimmäisessä pykälässä oleva rinnakkaistoiminimi korjataan sanatarkan käännöksen mukaiseksi: Yhtiön toiminimi on Hämeen ammattikorkeakoulu Oy. Rinnakkaistoiminimi on Häme University of Applied Sciences Ltd. Yhtiöjärjestyksen viides pykälä korjataan: Yhtiöllä on hallitus. johon kuuluu kolme (3) - yhdeksän (9) jäsentä. Hallituksen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hämeen ammattikorkeakoulu osakeyhtiön yhtiöjärjestys: 1 Yhtiön toiminimi on Hämeen ammattikorkeakoulu Oy. Rinnakkaistoiminimi on Häme University of Applied Sciences Ltd. 2 Yhtiön kotipaikka on Hämeenlinna. 3 Yhtiön toimiala on ylläpitää kulloinkin voimassa olevassa lainsäädännössä tarkoitettua ammattikorkeakoulua, mikä järjestää ammattikorkeakouluopintoja sille toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Lisäksi yhtiö järjestää ammatillista opettajankoulutusta ja ammattikorkeakoulutasoista aikuiskoulutusta sekä koulutustaan tukevaa tuotteiden myynti-, palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toimintaansa varten yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta, arvopapereita ja osakkeita sekä vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia. Toimialaan kuuluu myös kaikki muu laillinen toiminta. 4 Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu eikä se jaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuota osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan osallistuvalle muuta taloudellista etua. Jaettaessa varoja muulla osakeyhtiölain 13 luvun 1 :n tarkoittamalla tavalla, saadaan varoja palauttaa osak keenomistajille enintään tämän yhtiön omaan pääomaan sijoittamaan määrään asti. Muutoin varat on käytettävä ammattikorkeakoululain