Toisen asteen koulutusuudistus

Transkriptio

1 Toisen asteen koulutusuudistus Älä missaa lapsuutta seminaari Kehitysvammaisten palvelusäätiö OTM Susanna Lehti

2 Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta Perusasiat ja otteita erityisesti vammaisia opiskelijoita koskevista säännöksistä Laki voimaan

3 Lait yhdistyvät ja tutkintojen rakenne muuttuu Aiempi laki ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumotaan. Ammatillista koulutusta koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin. Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy ammatillisen koulutuksen järjestelmään ja OKM:n ohjattavaksi Noin 160 ammatillista tutkintoa Valinnaisuus lisääntyy Erikoistutaan tutkinnon sisällä Työelämän uusiin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti tutkintojen sisältöjä muuttamalla Osaamista voi hankkia suorittamalla koko tutkinnon tai joustavammin tutkinnon osia Yhteiset tutkinnon osat kuuluvat kaikkiin perustutkintoihin 3

4 Ammatilliset tutkinnot AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa alueella. AMMATTITUTKINTO Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. ERIKOISAMMATTITUTKINTO Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. 4

5 Mikä? Joustava haku Joustava opiskeluaika Mitä tarkoittaa? Pääväylänä jatkuva haku läpi vuoden, yhteishaku keväällä peruskoulun päättäneille ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville Osaaminen ratkaisee, opiskeluun käytetyllä ajalla ei merkitystä. Jokainen etenee omaan tahtiinsa. Vähemmän ja laaja-alaisempia tutkintoja Tutkintojen määrä vähenee 351 => 164 Yksilöllinen opintopolku Osaamista tarpeen mukaan Monipuolisemman oppimisympäristöt Yksi tapa suorittaa tutkinto: näyttö Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS, jossa mukana myös ohjaus- ja tukipalvelut Peruskoulun päättäneille ja ilman tutkintoa oleville koko tutkinto. Muihin osaamistarpeisiin enemmän tutkinnon osia Opiskelua joustavasti työpaikalla, oppilaitoksessa ja virtuaalisessa ympäristössä Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä pääosin työpaikoilla. Näytön vastaanottavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä 5

6 6

7 Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää Määrittää koulutuksen järjestäjän tehtävän Tutkinnot ja koulutukset Työvoimakoulutuksen tehtävän Opetus- ja tutkintokielet Toiminta-alueen Opiskelijavuosien vähimmäismäärän Muut oikeudet, velvollisuudet ja tehtävät Vuosittain OKM:n suoritepäätös kunkin koulutuksenjärjestäjän tulevan vuoden opiskelijavuosien määrän tavoitteesta Rahoitus maksetaan suoritepäätöksen perusteella Hakemuksesta strategiarahoitusta 7

8 Rahoitusjärjestelmä lyhyesti Laji Osuus Peruste Perusrahoitus 50 % Opiskelijoiden osallistuminen tavoitteelliseen ja ohjattuun koulutukseen Suoritusrahoitus 35 % Suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat Vaikuttavuusrahoitus 15 % Työllistyminen ja jatko-opinnot, opiskelija- ja työelämäpalaute Strategiarahoitus Enintään 4 % Avustuksina koulutuksen järjestäjille Lähde Petri Lempinen, AMKE Perusrahoitus on puolet rahoituksesta, mikä luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle. Tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavan suoritusrahoituksen osuus on 35 prosenttia. Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisestä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteesta saatava rahoitusosuus on loput 15 prosenttia. Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Vuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään. Tutkinnot on sijoitettu 5 kustannusryhmään, joiden kertoimet vaihtelevat 0,69 2,33 välillä. VALMA ja TELMA -kerroin on 1,98

9 MIKÄ ON KOULUTUSSOPIMUS? Korvaa työssäoppimisen Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti työpaikan edustajan kanssa opiskelijan osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien tekemisen yhteydessä Määräaikainen sopimus, jonka perustana on HOKS, josta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen HOKSissa myös opiskelijan tarvitsema ohjaus ja tuki Yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta tai tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista Ei työsuhdetta, ei palkkaa opiskelijalle Opiskelijalla on oikeus opintotukeen ja koulumatkakorvaukseen sekä koulutuksen järjestäjän tarjoamaan maksuttomaan ateriaan Työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta ei makseta koulutuskorvausta Poikkeuksena vaativaan erityiseen tukeen oikeutetun opiskelijan koulutussopimustyöpaikka Ei osaamispisteinä eikä aikana määriteltyä enimmäis- tai vähimmäismäärää 9

10 MIKÄ ON OPPISOPIMUS? Pääosin työpaikalla järjestettävää koulutusta, tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa osaamisen hankkimista 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välinen kirjallinen työsopimus Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat kirjallisesti oppisopimuksen järjestämisestä HOKS:n mukaisesti Oppisopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen voimassaoloaika, sovellettava työaika, koeajan pituus sekä opiskelijan palkkauksen peruste Viikoittainen työaika opiskelijalle keskimäärin vähintään 25 tuntia Koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta ja ohjauksesta 10

11 HOKS = henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS laaditaan jokaiselle ennen koulutuksen alkua Koulutuksen järjestäjä ja opiskelija laativat ja päivittävät säännöllisesti yhdessä Työnantajan edustaja osallistuu, kun osaaminen osoitetaan työpaikalla Alaikäisen opiskelijan huoltajalla on mahdollisuus osallistua laadintaan ja päivittämiseen SISÄLTÖ Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen Tarvittava ammattitaidon ja osaamisen hankkiminen ja hankkimistapa Näytöt ja muut osaamisen osoittaminen Tarvittava ohjaus ja tuki Erityisen tuen sisältö Osaamisen arvioinnin mukauttaminen Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen 11

12 Opiskelijoiden valintaperusteet Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Valtakunnallisessa hakumenettelyssä käytettävistä valintaperusteista ja pääsy- ja soveltuvuuskokeista voidaan säätää asetuksella

13 Esteettömyys opiskelijaksi ottamisessa Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Kun koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia: Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opiskeluoikeus voidaan toisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi peruttaa Koulutuksen järjestäjän tulee antaa hakijalle tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen liittyy. Opetushallitus määrää terveydentilaa koskevista vaatimuksista. 40 SORA = Soveltumattomuuteen ratkaisuja SORA-lainsäädäntö määrittelee toimintatavat ja ohjeet sellaisissa tilanteissa, joissa havaitaan opiskelijan olevan soveltumaton alalle, jossa on alaikäisten turvallisuutta, potilas-, tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia 13

14 Perustuslakivaliokunnan näkemyksiä Perustuslakivaliokunta huomautti, että vaikka henkilön terveydentila tai vammaisuus voi sinänsä estää osallistumisen esimerkiksi joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan kyseistä alaa Valiokunta painotti, että tämä seikka on syytä ottaa huomioon myös tulkittaessa ja sovellettaessa opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan SORA-lainsäädännön soveltamisessa oli ollut puutteita. Valiokunta painotti, että opiskelun mahdollisia esteitä tarkasteltaessa on aina selvitettävä perusteellisesti ja vammaisten henkilöiden täysmääräistä osallistumista koulutukseen edistämään pyrkien, miten yksilöllisillä opetusjärjestelyillä, henkilökohtaistamalla tai apuvälineiden avulla voidaan mahdollistaa vammaisen henkilön opiskelu hänen itsemääräämisoikeuttaan täysmääräisesti kunnioittaen. Valiokunta korosti, että vammaisilla opiskelijoilla on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja siihen tarvittavaa yksilöllistä tukea. PeVL 22/2017 vp 14

15 Valmentavat koulutukset ennallaan Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus = tutkintoon johtamaton koulutus, joka antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakemiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus = tutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus, joka antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta VALMA 1 vuosi TELMA 1 vuosi tai enintään 3 vuotta 15

16 Erityinen tuki Vaativa erityinen tuki Erityinen tuki = tuki ja siihen liittyvät erityiset opetusja opiskelujärjestelyt, jota annetaan opiskelijalle silloin, kun hän tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä oppimisen ja opiskelun tukea oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi Vaativa erityinen tuki = erityinen tuki, jota annetaan opiskelijalle silloin, kun hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi hän tarvitsee yksilöllistä, laaja alaista ja monipuolista tukea. 16

17 Erityistä tukea saavan opiskelijan oikeus tukeen Erityistä tukea saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin siinä laajuudessa kuin opiskelijan opiskelu sitä edellyttää. Opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin, tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuva pedagoginen tuki sekä erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt Opiskelun edellyttämillä avustajapalveluilla ja erityisillä apuvälineillä tarkoitettaisiin koulutuksen järjestäjän opiskelijoille yleisesti tarjoamia avustajapalveluita ja apuvälineitä, ei opiskelijan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja avustajapalveluja tai välineitä. Vaativan erityisen tuen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän erityistä tukea saaville opiskelijoille voitaisiin antaa lisäksi maksutta oppikirjat ja muut koulutarvikkeet, tarjota majoituksessa olevien tarpeelliset viikoittaiset kotimatkat, täysihoito oppilasasuntolassa tai muussa majoituksessa sekä henkilökohtaiset työvarusteet. Vammaisella opiskelijalla voi lisäksi olla oikeus esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. 17

18 Vaativa erityinen tuki VAATIVA ERITYINEN TUKI ON TARKOITETTU Opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea ERITYISTEHTÄVÄN SAANEET KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT Vaativaa erityistä tukea voisivat järjestää vain ne koulutuksen järjestäjät, joiden tehtäväksi tämä on määrätty koulutuksen järjestämisluvassa. RAHOITUKSEN PAINOKERROIN Vaativan erityisen tuen järjestäminen otetaan huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa. TUTKINTO- JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Voidaan antaa sekä tutkintokoulutuksen opiskelijoille että valmentavan koulutuksen opiskelijoille. TELMA-koulutus järjestetään aina vaativan erityisen tuen tehtävän perusteella eli TELMASSA opiskelevat vain ne opiskelijat, jotka ovat oikeutettuja vaativaan erityiseen tukeen. 18

19 Lakiin liittyvässä lausumassa edellytettiin koulutuspolkujen selvittämistä Sivistysvaliokunta piti erittäin tärkeänä, että jatkossa selvitetään laajasti vammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia kouluttautua kaikilla koulutusasteilla tasaveroisesti muiden opiskelijoiden kanssa. Valiokunta ehdotti asiasta lausumaa, jonka eduskunta hyväksyi Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy valmistelemaan selvitystä erityistä vaativaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutuspolkujen eheydestä ja koulutusmahdollisuuksista. SiVM 7/

20 Osaamisen arvioinnin mukauttaminen ERITYISEN TUEN TARPEESSA OLEVAN OPISKELIJAN PARVIOINTIKRITEEREJÄ VOIDAAN MUKAUTTAA Mukauttamisessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtaiset, mukautetut arviointikriteerit, jotka perustuvat hänen suorittamansa tutkinnon perusteisiin Mukauttaminen voidaan tehdä joko yhden tai useamman tutkinnon osan arviointikriteereitä mukauttamalla Mukauttaminen koskee vain ammatillisen perustutkinnon perusteiden arviointikriteereistä poikkeamista Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteiden mukaista osaamisen arviointia ei voida mukauttaa Opetushallitus määrittelee mukauttamisen rajat Mukauttaminen koskee ammatillista perustutkintoa 20

21 Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen JOS MUKAUTTAMINEN EI RIITÄ VOIDAAN OSAAMISTAVOITTEISTA POIKETA Perustutkinnon perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista voidaan poiketa Tällöin opiskelija ei osoita jotakin tutkinnon perusteiden mukaista ammattitaitovaatimusta tai osaamistavoitetta eikä sitä näin ollen myöskään arvioida Poikkeaminen voidaan tehdä, jos tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aiemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia tai poikkeaminen on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä Mahdollisuus koskee vain ammatillista perustutkintoa Opetushallitus määrittelee poikkeamisen rajat 21

22 Lisätietoa Ammatillisen koulutuksen reformi / Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus reformin tuki verkkosivut AMKE ry / Petri Lempisen diat pdf Työvoimakoulutukset ja niiden järjestäminen d52f b-ba4e-4593ae

23 Kiitos mielenkiinnosta OTM Susanna Lehti Lehti ja kumppanit on asiantuntijayhteisö, joka konsultoi, kouluttaa ja valmentaa erityisesti sote-juridiikan ja julkisten hankintojen alueella. 23