Kairauskone työssä reiällä 2633/2000/R540, kuva Seppo Rossi.

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet toimiala M 06/2633/2001/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Petäjäskoski-Leive Seppo Rossi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALU- EILLA PETÄJÄINEN 1 (KAIVOSREKISTERINUMERO 6624/1), PETÄJÄINEN 2 (KAI- VOSREKISTERINUMERO 6624/2), PETÄJÄINEN 3 (KAIVOSREKISTERINUMERO 6752/1) JA PETÄJÄINEN 4 (KAIVOSREKISTERINUMERO 6752/2) SUORITETUISTA KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA Kairauskone työssä reiällä 2633/2000/R540, kuva Seppo Rossi.

2 i M 06/2633/01/1/10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Raportin laji Seppo Rossi Raportin nimi Valtausraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tutkimustyöselostus Rovaniemen maalaiskunnassa valtausalueilla Petäjäinen 1 (kaivosrekisterinumero 6624/1), Petäjäinen 2 (kaivosrekisterinumero 6624/2), Petäjäinen 3 (kaivosrekisterinumero 6752/1) ja Petäjäinen 4 (kaivosrekisterinumero 6752/2) suoritetusta kultatutkimuksista vuosina Tiivistelmä Petäjäskosken-Leipeen alueelta Geologian tutkimuskeskuksen 1980 luvun alussa suorittaman maaperägeokemiallisen kartoituksen tarkistusnäytteenotossa tavattiin Rogen-harjanteisesta moreenista albiittidiabaasien yhteydestä laajahko kulta-anomalia. Alueen itäreunalta oli Rautaruukki Oy luvulla paikallistanut diabaasista Fe-Cu-mineralisaation. Sen läpi Gold-Werk Oy:n 1990-luvun alussa kairaamassa syväkairausreiässä sulfidimineraalien yhteyteen liittyi merkittäviä kultapitoisuuksia. Geologian tutkimuskeskuksen geofysikaalisissa maastomittauksissa vuonna 1997 tavattiin useita johdepaikkoja diabaaseihin liittyvissä magneettisissa anomalioissa. Johteita tarkistettiin syväkairauksin seitsemässä kohteessa. Kultaa esiintyy liki kaikissa kairarei issä diabaasin hydrotermisesti muuttuneissa osissa, mutta korkein tavattu kultapitoisuus on vain 0.2 ppm. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kulta, hydroterminen muuttuminen, Peräpojan liuskealue, proterotsooinen, syväkairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Peräpohjola, Rovaniemen maalaiskunta, Petäjäskoski, Leive Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M 06/2633/2001/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 17 s liites. Suomi Julkinen

3 ii M 06/2633/01/1/10 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Regional Office for Northern Finland DOCUMENTATION PAGE Date Authors Seppo Rossi Title of report Type of report Claim report Commissioned by Geological survey of Finland Gold exploration during years in the Rovaniemi rural municipality at the claim areas Petäjäinen 1 (mining register number 6624/1), Petäjäinen 2 (mining register number 6624/2), Petäjäinen 3 (mining register number 6752/1) and Petäjäinen 4 (mining register number 6752/2) of the Petäjäskoski-Leive study area. Abstract At the beginning of 1980 s anomalous gold contents were located from till of the Rogen moraine landform in connection with albite diabases on the Petäjäskoski-Leive study area when there were checked the results of the geochemical areal mapping of the overburden carried out by Geological survey of Finland. In 1970 s Rautaruukki Oy had discovered on the eastern side of study area the Fe- Cu-mineralization from albite diabase. The diamond drill hole drought the mineralization drilled by Gold-Werk Oy at the beginning of 1990 s showed that there exist also gold which coincides with sulphide minerals. In geophysical ground measurements in 1997 carried out by Geological survey of Finland were detected several conductors inside magnetic anomalies in connection with diabases. Conductors were examined by diamond drilling in the seven sites, in all 20 drill holes were drilled. Gold appears almost in all drill holes and is associated with hydrothermally altered parts of diabases, but the highest met gold content is only 0.2 ppm. Keywords Gold, hydrothermal alteration, Peräpohja schist belt, proterozoic, diamond drilling Geographical area Finland, Peräpohjola, Rovaniemi rural municipality, Petäjäskoski, Leive Map sheet Other information Report serial Archive code M 06/2633/2001/1/10 Pages Language Price Confidentiality 17 p appendix p. finnish public document

4 iii M 06/2633/01/1/10 SISÄLLYS KUVAILULEHTI...i DOCUMENTATION PAGE...ii SISÄLLYS...iii JOHDANTO... 1 Tutkimusalueen sijainti... 1 Tutkimusten tausta... 1 Tutkimusten tavoite ja vastuuhenkilöt... 7 SUORITETUT TUTKIMUKSET... 7 Geofysikaaliset tutkimukset... 7 Syväkairaukset... 7 Kairanreiät ja niiden sijoittelu... 7 Geofysikaaliset reikäluotaukset... 8 Kairansydännäytteiden petrografiset tutkimukset ja kemialliset analyysit... 8 TUTKIMUSTULOKSET... 8 Alueellinen geologia... 8 Alueen maaperä... 8 Alueen kallioperä... 9 Geofysikaaliset maastomittaukset ja syväkairaus... 9 Tulosten arviointi TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN KIRJALLISUUSVIITTEET LIITTEET (Appendices) LIITTYYAINEISTO (List of related material)

5 1 M 06/2633/01/1/10 JOHDANTO Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Peräpohjan liuskealueella Rovaniemen maalaiskunnan Jaatilan kylässä Rovaniemeltä linnuntietä noin 30 kilometriä lounaaseen (kuva 1) ja sijoittuu Kemijoen länsipuolelle Petäjäskosken voimalaitoksen ja Leipeen asutuskeskuksen väliselle alueelle. Raportoitavat valtausalueet (Taulukko 1 ja kuva 1) esiintyvät hajallaan karttalehdellä Valtausalueitten yhteispinta-ala on hehtaaria. Tutkimusten tausta Petäjäskosken voimalaitoksen lounaispuolelta Rautaruukki Oy:n malmitutkimuksissa luvulla kerätystä aineistosta Peuraniemi (1982) on tutkinut moreenin geokemiaa ja metallien esiintymistapaa moreenissa. Tutkimus käsittelee kuparin ja koboltin esiintymistä moreenissa albiittidiabaasista paikallistetun rauta-kupariesiintymän ympäristössä (kuva 2). Geologian tutkimuskeskus suoritti Peräpohjan liuskealueella 1980-luvun alussa maaperägeokemiallisen kartoitusnäytteenoton ja siinä Petäjäskosken-Leipeen alueelta moreenista tavattujen anomaalisten kupari-kobolttipitoisuuksien tarkistusnäytteenoton tietämättä alkuvaiheessa Peuraniemen (1982) tutkimusalueen laajuutta (Koivisto 1984). Myöhemmin todettiin Geologian tutkimuskeskuksen Petäjäskosken-Leipeen tarkistusnäytteenoton alueen olevan huomattavalta osin päällekkäinen Peuraniemen (em.) tutkimusalueen kanssa. Geologian tutkimuskeskuksen maaperägeokemiallisessa kartoituksessa Petäjäskosken-Leipeen alueen moreenista tavattujen anomaalisten kupari-kobolttipitoisuuksien tarkistusnäytteenotto maapeitteestä suoritettiin kahdessa vaiheessa (Koivisto 1984). Ensimmäinen tarkistusnäytteenotto toteutettiin kannettavalla iskuporakoneella syksyllä 1981 pohjois-eteläsuuntaisilta neljältä noin neljän kilometrin mittaiselta ja yhdeltä puolta lyhyemmältä näytteenottolinjalta näytteenottopisteistä ja Sen tuloksissa moreenin maksimi kuparipitoisuudet näytteenottopisteissä sijoittuvat diabaasijuonten kohdalle ja erityisesti diabaasien kontakteihin (kuva 2). Moreenin korkein kuparipitoisuus oli 1200 ppm ja lähes poikkeuksetta korkeimpiin kuparipitoisuuksiin liittyivät kohonneet kobolttipitoisuudet (Koivisto em.). Kultaa näytteistä ei analysoitu. Kuparianomalia moreenissa on yhtenäisin eteläisimmän diabaasijuonen kohdalla. Itäisimmältä näytteenottolinjalta eteläisintä diabaasia myöten kilometri koilliseen on Rauraruukki Oy:n diabaasista paikallistama rauta-kuparimineralisaatio (kuva 2). Taulukko 1. Lista valtausalueista. Table 1. List of the claims. Name of the claim Register number Area Registration day Expiry day Petäjäinen / ha Petäjäinen / ha Petäjäinen / ha Petäjäinen / ha

6 2 M 06/2633/01/1/10 Base map by National Land Survey. Licence number 13/MYY/2001 Kuva 1. Tutkimusalueen Petäjäskoski-Leive sijainti. Figure 1. The location of the exploration target Petäjäskoski-Leive.

7 3 M 06/2633/01/1/10 Peuraniemen (1982) tutkimuksessa moreenista tavattiin eteläisimmän diabaasijuonen kaakkoisreunaa myötäilevä noin 800 m pitkä kupari-kobolttianomalia, jota Geologian tutkimuskeskuksen ensimmäisen tarkistusnäytteenoton itäisin linja leikkaa keskivaiheilta. Rauta-kuparimineralisaation yhteydestä ei moreenista todettu anomaalisia kupari-kobolttipitoisuuksia. Petäjäskosken-Leipeen alueen toisen tarkistusnäytteenoton Geologian tutkimuskeskus suoritti vuonna 1983 paineilmaporakoneella kahdelta näytteenottolinjalta A1-A ja B1-B mahdollisimman kohtisuoraan diabaasien kulkusuuntaan nähden (kuva 2). Näytteenottolinjat sijoitettiin ja näytteenottolinjoilla näytteenoton pisteväliä tihennettiin ensimmäisen tarkistusnäytteenoton moreeninäytteiden kuparianalyysien tulosten peruseella (Koivisto 1984). Toisen tarkistusnäytteenoton näytteenottopisteiden sarjanumerot ovat ja Kaikista toisen näytteenottovaiheen moreeninäytteistä perusmetallien lisäksi analysoitiin myös kulta. Analyysituloksista koboltin, kuparin ja kullan pitoisuudet on esitetty Koiviston (1984) tutkimusraportista kopioituina logaritmiasteikkoisina viivadiagrammeina näytteenottolinjalta A1-A kuvassa 3 ja näytteenottolinjoilta B1-B kuvassa 4. Diagrammien alareunaan on merkitty diabaasijuonien sijainti näytteenottolinjoilla. Viivadiagrammeissa koboltin pitoisuudet alkavat 10 ppm:n ja kuparin vasta 100 ppm:n tasoilta. Kaikkien kultamääritysten tulokset määritysrajasta 1 ppb alkaen ovat nähtävissä diagrammeilla. Kuparin ja koboltin pitoisuuskäyrät muistuttavat toisiaan. Ne hahmottavat molemmilla näytteenottolinjoilla yhtenäiset anomaliat diabaasijuonien yhteyteen. Moreenin kuparipitoisuuksista poiketen moreenin kultapitoisuudet vaihtelevat jyrkästi näytteenottopisteestä toiseen. Kultaa kuitenkin esiintyy moreenissa kummankin näytteenottolinjan koko pituudelta. Huomionarvoista on kullan esiintyminen moreenissa eteläisimmän diabaasin distaalikontaktista vajaan kilometrin matkalla kaakkoon. Näyteenottolinjan A1-A kaakkoispäästä katsoen toisessa näytteenottopisteestä ( ) moreenin kohonneiden kultapitoisuuksien kaakkoispuolelta on syvyydestä 5.1 m saatu rapakallionäyte, josta on analysoitu 350 ppb:n kultapitoisuus (kuva 3). Koivisto 1984 mukaan näytteen kivilajia ei pystytty määrittämään sen rapautuneisuuden vuoksi. Hänen mukaansa näyte ei kuitenkaan ollut kvartsiittia eikä albiittidiabaasia vaan mahdollisesti emäksistä vulkaniittia. Tervolan alueen malmipotentiaalin arviointiprojektin tutkimuksissa (Rossi 1992) Petäjäskosken-Leipeen alueelle kesällä 1992 kaivettiin tutkimusmontut POS-92-M81 ja M82 (kuva 2). Montuista otettiin moreeninäytteet kemialliseen analyysiin puolen metrin välein C-horisontista ja sen yläpuolelta podsoli-maannoksesta kaksi näytettä. Montusta M81 otettiin kahdeksan näytettä syvyysväliltä 1 32 dm ja montusta M82 seitsemän näytettä väliltä 1 33 dm. Moreenin hienoaineksen kultapitoisuudet montun M81 kolmessa näytteessä olivat 2, 3 ja 14 ppb sekä montun M82 viidessä näytteessä 3, 5, 7 ja 17 ppb. Lopuissa näytteissä kultapitoisuudet olivat alle määritysrajan 1 ppb. Gold-Werk Oy lävisti 1990-luvun alkupuolella yhdellä syväkairausreiällä Rautaruukki Oy:n paikallistaman Fe-Cu-mineralisaation. Gold-Werk Oy:n aloitteesta tehtiin vuoden 1994 loppupuolella Geologian tutkimuskeskuksen ja yhtiön välillä sopimus Gold-Werk Oy:n kairaaman ja omistaman magnetiitti- ja kiisumineralisaatiota lävistäneen kairansydännäytteen tutkimisesta. Sopimuksen mukaisesti Geologian tutkimuskeskus määritti kairansydännäytteen kivilajit ja analysoi siitä halkaistusta puolikkaasta kullan ja 31 muuta alkuainetta. Tutkimustiedot kairansydämestä ovat tilaajan omaisuutta ja Geologian tutkimuskeskuksessa vain sisäisessä käytössä.

8 4 M 06/2633/01/1/10 Fe-Cu-mineralisaatio Kuva 2. Moreenin hienoaineksen Cu-pitoisuuksien symbolikartta maaperägeokemiallisen kartoituksen tarkistuksen ensimmäisestä vaiheesta. Linjat A1-A ja B1-B ovat tarkistuksen toisen vaiheen näytteenottolinjoja. (Koivisto 1984). Figure 2. Symbol map of the copper contents from the fine fraction (< 0.06 mm) of till samples, the first stage sampling by percussion drilling. A1-A and B1-B are the lines of the second stage sampling by pneumatic drilling.

9 5 M 06/2633/01/1/10 Kuva 3. Näytteenottolinja A1-A. Moreenin hienoaineksen Au-, Cu- ja Co-pitoisuuksien viivadiagrammi. Diabaasien sijainnit on merkitty rasterein diagrammien alareunoihin. Näytteenottopisteet näkyvät alimman diagrammin vaaka-akselilla. Figure 3. Sampling line A1-A. Line diagram of the Au-, Cu- and Co-contents of till fine fraction. On the bases of the diagrams has been marked by screen the locations of diabases. The sampling sites can be seen at the bottom of the horizontal axis of the lowermost diagram.

10 6 M 06/2633/01/1/10 Kuva 4. Näytteenottolinja B1-B. Moreenin hienoaineksen Au-, Cu- ja Co-pitoisuuksien viivadiagrammi. Diabaasien sijainnit on merkitty rasterein diagrammien alareunoihin. Näytteenottopisteet näkyvät alimman diagrammin vaaka-akselilla. Figure 4. Sampling line B1-B. Line diagram of the Au-, Cu- and Co-contents of till fine fraction. On the bases of the diagrams has been marked by screen the locations of diabases. The sampling sites can be seen at the bottom of the horizontal axis of the lowermost diagram.

11 7 M 06/2633/01/1/10 Tutkimusten tavoite ja vastuuhenkilöt Tutkimusten tavoitteena oli syväkairauksin saada selvyyttä Petäjäskosken-Leipeen alueelta maaperägeokemiallisessa kartoituksessa ja sen kohteellisessa tarkistusnäytteenotossa maapeitteestä rajattujen ja ympäristöönsä nähden selkeästi kohollaan olevien kultapitoisuuksien alkuperästä. Tutkimuksia on johtanut kallioperä ja raaka-aine toimialan päällikkö Erkki Vanhanen. Syväkairausten valvonnasta ja kairansydänten raportoinnista on vastannut geologi Seppo Rossi. Geofyysikko Teuvo Pernu on hoitanut geofysikaalisten maastomittausten suunnittelun ja niiden tulosten tulkinnan sekä ohjannut mittaustulosten pohjalta kairauskohteiden valinnassa. Syväkairausreikien geofysikaalisista luotauksista on vastannut geofyysikko Pertti Turunen. Mineraalimääritykset röntgendifraktiomenetelmällä on toteuttanut tutkimusavustaja Pentti Kouri. Tutkimusavustajat Tauno Mukku ja Mauri Kauttio ovat tehneet tarvittavat ohuthieet. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset tutkimukset Tutkimusalueella suoritettiin kevättalvella 1997 geofysikaalinen maastomittaus suorakaiteen muotoiselta pituussuunnaltaan kallioperän rakenteita myötäilevältä alueelta. Sen sivujen pituudet olivat 3.8 ja 3 km sekä pituussuunta 45 /225. Mittausmenetelminä käytettiin magnetometrausta ja VLF-R-mittausta. Mittaus toteutettiin mittausalueen pituussuuntaan nähden poikittaisilta 3 km:n pituisilta linjoilta 200 m:n linjavälein. Mittauspisteitä kertyi magneettisessa mittauksessa 6372 kpl ja VLF-R-mittauksessa tihennyksineen 6559 kpl. Mittausalueen länsikulmauksessa esiintyy kuvassa 1 lovi. Sen aiheuttaa mittausalueen kahden lounaisimman mittauslinjan päättyminen luoteispäästään 500 m muita aikaisemmin. Mittausalueen kl-koordinaatisto sijoittuu xy-koordinaatistoon siten, että mittausalueen pituussuunnassa keskeltä puolittavan viivan ja lounaisimman mittauslinjan leikkauspisteen koordinaatit ovat x = ja y = Vuoden 1998 huhtikuussa suoritettiin painovoimamittaus yhdeltä 3.5 km pitkältä profiililta suunnassa 135 /215. Siinä mittaus tehtiin 178 pisteessä. Profiilin kaakkoispää sijoittuu maastomittausalueen koillisreunaan pisteeseen x = , y = ja luoteispää 500 m mittausalueen luoteisreunan ulkopuolelle pisteeseen x = , y = Geofysikaalinen reikäluotaus suoritettiin yhdeksästä reiästä. Luodattujen reikien yhteispituus on m. Reikäluotausta käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa syväkairaukset. Syväkairaukset Kairanreiät ja niiden sijoittelu Petäjäskosken-Leipeen alueen malmitutkimuksissa kairaus toteutettiin seitsemässä erillisessä kohteessa, jotka valittiin geofysikaalisen maastomittauksen tulosten perusteella. Kairauskohteet levittäytyvät melko tasaisesti mittausalueelle. Kairanreiät sijoitettiin joko yksittäin tai profiilissa aina mittauslinjalle. Reikien kokonaispituus on m. Kairaus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Se alkoi mittausalueen koillispäästä ja eteni tasaisesti kohti lounasta. Ensimmäisessä vaiheessa vuosien 1997 ja 1998 vaihteessa kairattiin reiät R523 R527 tutkimusalueen eteläisimmän diabaasivyöhykkeen koillispäähän ja toisessa vaiheessa loppuvuodesta

12 8 M 06/2633/01/1/ reiät R528 R536 tutkimusalueen keskimmäiseen diabaasivyöhykkeeseen (kuva 2). Kolmas kairausvaihe toteutettiin alkuvuodesta Siinä yhteen profiiliin kairatut reiät R537 R541 jakautuvat keskimmäisen ja eteläisimmän diabaasivyöhykkeen kesken. Kairanreikien sijaintikartta on esitetty liitteessä 1.1 ja kairanreikäluettelo liitteessä 1.2, jossa on esitetty reikien koordinaatit, kairaussuunnat ja lähtökaltevuudet sekä pituudet. Geofysikaaliset reikäluotaukset Geofysikaalinen reikäluotaus suunniteltiin toteutettavaksi kahden ensimmäisen kairausvaiheen rei istä (liite 1.1). Niistä kaikista ei mittausta kuitenkaan pystytty suorittamaan. Mittauskelpoisiksi osoittautuivat reiät R523, R525-R528, R530-R531, R533-R534. Reikämittauksella mitattiin reikien kivilajien tiheyttä, suskeptiivisuutta, ominaisvastusta, varautuvuutta ja gammasäteilyä. Mittaustulokset ovat nähtävissä liitteessä 4. Kairansydännäytteiden petrografiset tutkimukset ja kemialliset analyysit Kaikista kairansydännäytteistä on visuaalisesti suoritetussa raportoinnissa määritetty kivilajit, kuvattu rakenteelliset piirteet ja arvioitu muuttumista. Lisäksi malmimineraalit on erikseen havainnoitu. Niiden määrä on arvioitu, esiintymisalue ilmoitettu ja esiintymistapaa kuvattu. Raportoinnin yhteydessä on kairansydämistä otettujen hie- ja analyysinäytteiden paikat merkitty niiden säilytyslaatikkoon kairansydäntä alapuolelta reunustavaan listaan. Petrografisia tutkimuksia varten kairansydännäytteistä on teetetty 70 kiillotettua ohuthiettä Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimiston hielaboratoriossa Rovaniemellä (Ro19448 Ro19473, Ro19567 Ro19587, Ro20049 Ro20071). Kaikki hieet ovat toisen kairausvaiheen kairansydämistä. Hienäytteiden paikat ovat nähtävissä kairanreikäraporteissa (liite 2). Kemialliseen analyysiin kairansydämistä on otettu 274 näytettä. Kaikista näytteistä on tehty malmianalyysi Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratoriossa, joka on vuonna 1994 akkreditoitu EN standardin ja ISO Guide 25 mukaan suorittamaan kemiallisia analyyseja geologisista näytteistä ja ympäristönäytteistä (akkreditointitunnus T25). Analyysinäytteet ovat timanttisahalla halkaistuja kairansydämen puolikkaita. Ne on murskattu mangaaniteräsleuoilla varustetulla leukamurskaimella ja osa murskeesta on analyysia varten jauhettu karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa rengasmyllyllä tai planeettakuulamyllyllä. Käytetyt analyysimenetelmät ja niiden kuvaukset on esitetty liitteessä 1.2. Analyysinäytteiden paikat kairansydämissä ja niiden pituudet ovat nähtävissä liitteen 3 analyysilistoista. TUKIMUSTULOKSET Alueellinen geologia Alueen maaperä Tutkimusalueen maapeite koostuu pitkistä Rogen-moreeniharjanteista ja soista niiden välisissä painanteissa. Harjanteilla on pohjois-luoteinen suuntaus. Niiden suurilohkareiset pintaosat tekivät maakairauksen paikoin hyvin vaikeaksi. Rogen-harjannealue vaihtuu geofysiikan maastomittausalueen luoteisreunan paikkeilla drumliineista koostuvaksi vyöhykkeeksi. Moreenimuodot ovat viitteellisesti nähtävissä kuvan 1 kartassa hämärästi erottuvista korkeus-

13 9 M 06/2633/01/1/10 käyristä. Tutkimusalueella on vaikuttanut kaksi erillistä jäätikön virtausvaihetta. Vanhempi virtaus on tullut luoteesta ja nuorempi yleisesti lännestä (Koivisto 1992), mutta tutkimusalueella nuorempi on paikallisesti kääntynyt lounaiseksi. Syväkairauskohteissa maapeitteen paksuudessa on huomattavaa vaihtelua. Ohuimmillaan maapeitteen vahvuus on alle metrin ja paksuimmillaan runsaat kymmenen metriä. Alueen kallioperä Tutkimusalue sijoittuu keskelle Peräpohjan liuskealuetta, joka koostuu varhaisproterotsooisten sedimenttien ja vulkaniittien kerrossarjasta syntyneistä liuskeista ja niitä paikoin lävistävistä syväkivistä. Liuskeiden yhteydessä on usein juonikiviä, joista pääosa on selvästi differentioituneita ja kerrosmyötäisiä albiittidiabaaseja. (Perttunen 1989 ja 1991). Tutkimusalueen kallioperä koostuu pääosin kvartsiitista ja albiittidiabaasijuonista. Niiden lisäksi, mutta huomattavasti vähäisemmässä määriin, esiintyy myös emäksistä vulkaniittia ja tuffiittia. Peräpohjan liuskealueen kivilajien stratigrafisessa luokittelussa kvartsiitin on tulkittu kuuluvan Kivalon muodostumaan ja emäksisen vulkaniitin ja tuffiitin sen kerrostumisalustana olevaan Runkauksen muodostumaan (Perttunen, V., Hanski, E., Väänänen, J., Silvennoinen, A. 1997). Petäskosken-Leipeen alueen kivilajien yleinen kulkusuunta on koilliseen. Aerogeofysikaalisella magneettisella matalalentokartalla huomattavalta osin erittäin magneettiset albiittidiabaasit ja magnettiisesti neutraalit kvartsiitit näkyvät vuorottelevina liki tasalevyisinä nauhamaisina vyöhykkeinä. Tutkimusalueen eteläisimmästä albiittidiabaasista on tavattu pieni Fe-Cu-mineralisaatio läheltä diabaasin eteläkontaktia. Malmimineraalit mineralisaatiossa ovat magnetiitti, kuparikiisu ja rikkikiisu. (Peuraniemi 1982). Geofysikaaliset maastomittaukset ja syväkairaus Gold-Werk Oy:n kairaamassa ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkimassa kairansydännäytteessä, joka lävisti Rautaruukki Oy:n 1970-luvulla paikallistaman Fe-Cu-mineralisaation, todettiin kullan esiintyvän diabaasin magnetiittirikkaassa osassa sulfidimineralisaation yhteydessä (Rossi 1995). Siten malminetsinnällisiä toiveita antavasti paikallistui geofysikaalisessa maastomittauksessa useita johteita magneettisten anomalioitten sisältä. Maastomittausalueen keskivaiheilta tehty yhden profiilin painovoimamittaus vahvisti maastomittauksen magneettisten anomalioitten liittymisen diabaaseihin. Syväkairauksen ensimmäisen vaiheen reiät R522 R527 lävistivät keski-karkeahkorakeista tasalaatuista ja yleensä kiteytymisrakennepiirteensä säilyttänyttä sekä rakenteeltaan tavallisesti jossain määrin suuntautunutta diabaasia, jota voitaneen kutsua magnetiittigabroksi (primaaristi pagioklaasi-klinopyrokseeni-magnetiittikumulaatti). Lisäksi magneettisen anomalian pohjoisreunalle kairattu reikä R526 tavoitti ensimmäisen runsaan kymmenen metrin matkalla diabaasiin kontaktissa olevaa arkoottista kvartsiittia. Kairaus osoitti johteitten aiheuttajaksi rikkikiisua, kuparikiisua ja magneettikiisua sisältävät voimakkuudeltaan ja esiintymisleveydeltään vaihtelevat hydrotermisesti muuttuneet vyöhykkeet. Muuttuminen liittyy hiertovyöhykkeisiin ja on yleensä ollut samanaikaista biotiittiutumista ja karbonaattiutumista ja paikoin myös kvartsiutumista. Magnetiitti on tyypillisesti tasaisena pirotteena diabaasissa. Muuttumisvyöhykkeissä magnetiitti on rikastunut ja esiintyy niissä paikoin kompakteina juonina.

14 10 M 06/2633/01/1/10 Metallipitoisuudet analysoiduissa näytteissä muiden paitsi raudan osalta ovat hyvin alhaisia. Tyypillinen rautapitoisuus on kymmenen prosentin molemmin puolin, mutta yksittäiset korkeimmat rautapitoisuudet saavuttavat kaksikymmentä prosenttia. Kuparipitoisuudet ovat 500 ppm:n paikkeilla, korkeampia ppm:n kuparipitoisuuksia esiintyy vain yksittäin. Kultapitoisuudet ovat usein alle määritysrajan 0.01 ppm tai aivan siinä rajoilla. Voimakkain ja laaja-alaisin muuttuminen ja suhteellisesti kohtalaiset metallipitoisuudet tavattiin reiässä R522. Siinä metrin pituisista analyysinäytteistä yhdessä korkein kuparipitoisuus on 0.29 % ja toisessa korkein kultapitoisuus 0.09 ppm. Reikä R522 sijoittuu aiemmin moreenista todettujen korkeimpien kupari- ja kultapitoisuuksien yhteyteen (kuvat 2 ja 4). Syväkairauksen toisen vaiheen rei istä R528 R536 osa tavoitti aivan uudenlaisia geologisia piirteitä. Reiät R528 ja R529 lävistivät kuitenkin samantyyppistä magnetiittigabroa kuin ensimmäisessä kairausvaiheessa. Niissä muuttuminen ja malmimineraalit esiintyvät samoin kuin edellä. Kuparipitoisuus vaihtelee suunnilleen välillä ppm rautapitoisuus välillä %. Kultapitoisuudet nyt ovat hieman heikommat pääosin alle 0.01 ppm:n. Reiän R529 yhdessä viisi senttimetriä leveässä kuparikiisurikkaassa analyysivälissä kultapitoisuus on 0.2 ppm (liite 3.8). Yhtenäiseen profiiliin kairatut reiät R530 R536 lävistivät osittain kahta päällekkäistä differentioitunutta diabaasia. Ylemmästä diabaasista tavoitettiin sen alimmat differentioituneet kerrokset metadiabaasi (klinopyrokseenikumulaatti) sekä porfyyrinen oliviinikumulaatti ja alemmasta sen ylin differentiaatti magnetiittigabro (plagioklaasiklinopyrokseeni-magnetiittikumulaatti). Diabaasien välissä esiintyy kaksi erikoista kivilajityyppiä. Toinen niistä on pienirakeinen plagioklaasi-kvartsikiveksi kutsuttu massamainen, liuskettunut tai breksioitunut pääosin plagioklaasi- ja kvartsijyväsistä koostuva kivi. Toinen on puolestaan tuffiitiksi kutsuttu vihertävänsävyinen pienirakeinen serisiitistä, kloriitista, biotiitista koostuva ja jossain määrin kvartsi- ja plagioklaasijyväsiä sisältävä liuskeinen ja kerrosraitainen kivi. Se poikkeaa selkeästi paljastumista tavatusta tuffiitista. Profiilin pohjoisin reikä R536 lävistää ainoastaan plagiokaasi-kvatsikiveä ja tuffiittia. Profiilin kivilajeissa esiintyy vain lievää muuttumista. Se ilmenee lähinnä biotiittiutumisena ja karbonaattiutumisena yksittäisissä kapeissa hiertyneissä vyöhykkeissä. Niissä rikkikiisu yleensä esiintyy ainoana sulfidimineraalina harvahkona pirotteena. Analyysinäytteiden rautapitoisuudet ovat pudonneet pääosin selvästi alle kymmenen prosentin ja kuparipitoisuudet reippaasti alle 500 ppm:n ja paikoin jopa alle määritysrajan 3 ppm. Kultapitoisuudet yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta ovat alle 0.01 ppm. Kuva 5. Kuvassa vasemmalla on plagioklaasi-kvartsikivi puhtaimmillaan ja oikealla on näyte plagioklasi-kvartsikivessä välikerrosmaisesti esiintyvästä serisiittivaltaisesta biotiitin raidoittamasta liuskeesta.

15 11 M 06/2633/01/1/10 Syväkairauksen kolmannen vaiheen reiät R537 R541 kairattiin yhteen kaksijakoiseen profiiliin. Sen pohjoispäähän tavallaan edellisen vaiheen rinnalle kairatut reiät R539 R541 tavoittivat diabaasin yhteydestä tuffiittia, joka nyt on puolestaan paljastumista tavatun tyyppistä (esim. paljastumahavainto SIR kl x = , y = , Vartiainen 1994). Tämä tuffiitti on tiivistä ja yleisväriltään vihertävää, mutta siinä vuorottelevat hyvin monen sävyiset muutamasta millimetristä muutamaan senttimetriin leveydeltään vaihtelevat kerrokset. Diabaasin alle sijoittuvan tuffiitin alta profiilin pohjoisin ja pisin reikä R541 tavoitti kvartsiitin. Näiden kolmen reiän rikkikiisua sisältävistä osista otettujen näytteiden analyysituloksissa kultapitoisuus on alle 0.01 ppm. Kuparipitoisuus vaihtelee ppm:n välimailla ja rautapitoisuus kymmenen prosentin molemmin puolin. Profiilin kaksi eteläisintä reikää R537 ja R538 lävistivät eteläisimmän diabaasivyöhykkeen tasalaatuista magnetiittigabroa. Sen hiertyneistä, muuttuneista kiisuja sisältävistä osista otetuissa näytteissä kultaa on vain satunnaisesti hitusen yli 0.01 ppm:n. Kuparia on ppm ja yksittäin hieman korkeimpina pitoisuuksina. Rautapitoisuus on yleisesti yli kymmenen prosentin. Geofysikaaliset reikäluotaukset eivät tuottaneet mitään erityisen merkittävää tietoa. Tosin ne osoittivat toisistaan selkeästi poikkeavien kivilajien rajapinnat ja saivat näkymään selvät tiheyden ja magneettisuuden muutokset kivilajin sisällä. Geofyysikko Pertti Turunen kiinnitti erityistä huomiota selvittämättä jääneeseen reiän R530 mittaustulokseen. Siinä magnetiittigabron ja plagioklaasi-kvartsiliuskeen kontaktin molemmin puolin on voimakas ja terävä ominaisvastuksen heikkenemistä osoittava piikki ja vastaavilla kohdilla samanlaiset varautuvuuden lisääntymistä osoittavat piikit. Tulosten arviointi Syväkairaus osoitti rikkikiisusta ja sen lisänä yleensä esiintyvästä kuparikiisusta koostuvien sulfidimineralisaatioitten selittävän geofysikaalisessa maastomittauksessa magneettisten anomalioitten yhteydestä tavatut johteet. Sulfidimineralisaatiot puolestaan liittyvät eri kairauskohteissa voimakkuudeltaan ja laajuudeltaan vaihtelevaan hydrotermiseen muuttumiseen hiertovyöhykkeitten yhteydessä. Vaikka syväkairauksessa ei merkittäviä kultapitoisuuksia tavattukaan, niin kuitenkin kullasta saatiin ainakin merkit jokaisessa kairareiässä. Kairauksen tuloksena voidaankin todeta, että tutkimusalueen kallioperässä esiintyy kultaa, mikä selittää alueen moreeni kultapitoisuudet. Tässä tutkimuksessa pistokoemaisesti suoritetuissa kairauksissa ei vain satuttu osumaan merkittävämpiin kultapitoisuuksiin. Potentiaaliset mahdollisuudet kullan paremmalle esiintymiselle tutkimusalueen kallioperässä jäivät vielä voimaan. TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairansydämiä säilytetään GTK:n kairasydänten pysyväisväisarkistossa Lopella. Karansydännäytteistä tehtyjä kiillotettuja ohuthietä säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistossa Rovaniemellä. Numeerinen arkistomateriaali on tallennettu sekä paperitulosteina että digitaalisessa muodossa. Kairanrei istä tehtyjen geofysikaalisten reikäluotausten tulokset on tallennettu GTK:n tietokantaan. Kairansydännäytteistä tehdyt reikäraportit on tallennettu GTK:ssa laaditulla KAI- RA-ohjelmalla ja WP8.0-tekstikäsittelyohjelmalla. Kairansydännäytteistä tehtyjen kemiallisten analyysien tulokset on tallennettu GTK:n kemian laboratorion tietokantaan.

16 12 M 06/2633/01/1/10 KIRJALLISUUSVIITTEET Koivisto, T Geokemialliset tarkistustutkimukset Peräpohjan liuskealueella: Cu-Co-Auanomalian tarkistukset Metsolan ja Leipeen-Petäjäskosken (kl ) sekä Petäjävaaran (kl ) alueilla. Julkaisematon Tutkimusraportti Nro II, Geologian tutkimuskeskus, Geokemia, Rovaniemi. 24 s. ja 34 erillistä kuvasivua. Koivisto, T Metsola: discovery of a Cu-Au-mineralization by step-by-step proceeding till geochemical study in humid hilly peneplain. In: Kauranne, K., Salminen, R. & Ericsson, K. (edit.) Regolith exloration geochemistry in arctic and temperate terrains. Hanbook of exploration geochemistry 5, Perttunen, V Peräpohjan alueen vulkaniitit. Lapin vulkaniittiprojektin raportti. Summary: Volcanic rocks in the Peräpohja area, northern Finland. A reposrt of the Lapland Volkanite Project. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. Perttunen, V Kemin, Karungin, Simon Ja Runkauksen kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre-Quatrenary rocks of The Kemi, Karunki, Simo and Runkaus map-sheet areas. Suomen geologinen kartta 1 : Kivilajikartan selitys. Lehdet 2541, , 2543 ja Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 80 s. Perttunen, V., Hanski, E., Väänänen, J., Silvennoinen, A Stratigraphical map of the Peräpohja and Kuusamo areas 1 : Geological Survey of Finland, Rovaniemi. Peuraniemi, V Geochemistry of till and mode of occurrence of metals in some moraine types in Finland. Geol. Surv. Finl., Bull.322, 75 s. Rossi, Seppo Tervolan alueelta tavattujen moreenigeokemian ja lohkareiden kulta-, kupari- ja kobolttiviitteidenmalmipotentiaalin arviointi, kuvaus kesällä 1992 suoritetuista tutkimuksista ja niiden alustavista tuloksista. 11 s., 27 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2633/-92/2/10. Rossi, S Gold-Werk Oy:n Rovaniemen maalaiskunnan eteläosassa Petäjäskosken taajaman länsipuolelta kairaaman ja omistaman karansydännäytteen tutkimustulokset ja niiden malminetsinnällisen merkityksen arviointi. Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi. 15 s. ja 6 l. Vartiainen, R Lapin lumo. Kivi-lehti, n:o 2/1994. LIITTEET Appendices Syväkairausreikien R522 R541 sijaintikartta sekä kairanreikäluettelo, lista reikäkohtaisista analyysitilausnumeroista, analyysimenetelmistä, ja analysoitujen näytteiden lukumäärästä Syväkairausraportit M 52.5/2633/97/R522, -/R526 R527; M 52.5/2633/98/R523 R525, -/R528 R536; M 52.5/2633/2000/R537 R Syväkairausreikien analyysitulokset, reikä tai reiät/analyysitilausnumero: M 52.6/2633/97/R522/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R523 R525/malmianalyysi M 52.6/2633/97/R526 R527/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R528/malmianalyysi 72077

17 13 M 06/2633/01/1/10 M 52.6/2633/98/R529/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R530/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R531/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R532/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R533/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R534/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R535/malmianalyysi M 52.6/2633/98/R536/malmianalyysi M 52.6/2633/2000/R537 R538/malmianalyysi M 52.6/2633/2000/R539 R541/malmianalyysi Geofysikaaliset reikäluotaukset M 52.9/2633/98/R523, -/R525; M 52.9/2633/R526 R527; M 52.9/2633/98/R530 R531, -/R533 R534. LIITTYY AINEISTO List of related material 1. Geofysikaaliset arkistokartat - Maanpintamittaukset Q22.23/263305/97/1, magneettinen profiilikartta - Petäjäinen Q24.32/263305/97/1, 2 VLF R optio profiilikartat - Petäjäinen Q21.1/263305/98/1, gravimetrinen profiilikartta - Petäjäinen

18 Liite 1.1 (2) M 06/2633/01/1/10 Liite 1.1. Petäjäskosken-Leipeen alueen syväkairausreikien R522 R541 sijaintikartta. Appendix 1.1. The index map of the diamond drill holes R522 R541 in the area of Petäjäskoski-Leive

19 Liite 1.2 (2) M 06/2633/01/1/10 Petäjäskoski-Leive, karttalehti/map sheet C VUOSI REIKÄ X KOORD. Y KOORD. Z KOORD. SUUNTA/ KALT. PITUUS M ANALYYSIT. NRO MENETELMÄT NÄYTTEITÄ. KPL YEAR HOLE DIRECTION/ PLUNGE LENGTH M LABORATORY NUMBER METHODS NUMBER OF SAMPLES 1997 R / P 1), 521U 2) : Au, Pd, Te R / R / R / R / R / R / P 1), 521U 2) : Au, Te R / R / R / R / R / R / R / R / R / P 1), 522U 3) : Au, Te R / R / P 1), 522U 3) : Au, Te R / R / YHTEENSÄ/TOTAL ) The base metals, aqua regia digestion and analysis by ICP-AES-technique (Inductively Coupled Plasma Atomic Emission Spectrometry), sample weight 0.15 g (14 elements: Ag, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, S, Sb, Zn). 2) The precious metals, GFAAS (Atomic Absorption Spectrometry, electrothermal atomisation) analysis after aqua regia leach and Hg-coprecipitation, sample weight 5 g. 3) The precious metals, GFAAS (Atomic Absorption Spectrometry, electrothermal atomisation) analysis after aqua regia leach and Hg-coprecipitation (roasting included), sample weight 20 g. Liite 1.2. Kairanreikäluettelo (reikätunnukset, koordinaatit, kairaussuunnat/kaateet ja kokonaispituudet) sekä lista reikäkohtaisista analyysitilausnumeroista, analyysimenetelmistä ja analysoitujen näytteiden lukumääristä. Appendix 1.2. The list of the drill holes (label, coordinate, azimuth/plunge and total length), the laboratory numbers, the assay methods and number of the analysed samples.

20 M52.5 / 2633 / 97 / R522 G E O L O G I A N T U T K I M U S K E S K U S S Y V Ä K A I R A U S R A P O R T T I Sivu Geologi Kunta / Kohde Karttalehti Kairauspvm Suunta Lähtökaltevuus ROSSI S ROVANIEMEN MLK / PETÄJÄSKOSKI-LEIVE B Yht X Yht Y Kkj X Kkj Y Z KALTEVUUSTIEDOT 0 m m m m m m m m m m m 55.3 Yläsyvyys Alasyvyys Kivilajiseloste Kivilajinimi Väri MAATA Raekoko Mineraali Rakenne Tektoniikka Leikkaus Hie 9.40 Mineraali Rakenne Tektoniikka Leikkaus Hie Kivilajinimi Väri DIABAASI VIHREÄ Yleispiirteiltään tasalaatuinen ja ofiittinen, amfibolin uudelleen kiteytymistä välillä (kivi muuttunut tasaisen ruohonvihreäksi), vahvaa hydrotermistä muuttumista ja voimakasta hiertuymistä välillä , väli vahvasti kvartsiutunutta, välillä isäntäkivi tuntemattomaksi biotiittiutunut ja karbonaattiutunut, muilla analysoiduilla väleillä edellisen tyyppinen hydroterminen muuttuminen humattavasti lievempää, MAGNETIITTI tyypillinen pirote kivessä ja rikastuneena muuttumisvyöhykkeissä, RIKKIKKIISU ja vähemmässä määrin KUPARIKIISU muuttumisvyöhykkeissä pirotteena ja rakosilauksina. Analyysiin välit , , , LIUSKEISUUS / REIKÄ 70 = L Raekoko KARKEAHKO Kuvaus Tilausnumero Reikä R522 loppu m~~kl-koordinaatit: Reikä R522 loppu m~~kl-koordinaatit: k = , l = ~Analyysitilauksen nro k = , l = ~Analyysitilauksen nro 63821, määritykset 510P, 520U Au, Pd, Te 63821, määritykset 510P, 520U Au, Pd, Te Menetelmä 510P 521U

21 M06/2633/2001/1/10 Liite 2.2 (20) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Seppo Rossi M 52.5/2633/98/R523 1 (1) Kunta/Kohde ROVANIEMEN MLK / Petäjäskoski-Leive Karttalehti C x : y : z: Aika 1/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m m m m m m m m m m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA (12.60 m suojaputkea) DIABAASI, vihreä, karkeahko Pääosin tasalaatuinen ja ofiittinen, ofiittisessa rakenteessa paikoin suuntautumista, yleensä lievästi hydrotermisesti muuttuneita vyöhykkeitä (analyysi näytteiden alueet), niissä biotiittiutumista ja karbonaattiutumista, karbonaatti pääasiassa vaihtelevan levyisinä juonina, MAGNETIITTI tyypillinen kiven pirotteena ja lisäksi rikastuneena muuttumisvyöhykkeissä, RIKKIKIISU pirotteena ja pesäkkeinä ja raoissa muuttumisvyöhykkeissä ja sen ohella esiintyvinä myös KUPARIKIISU ja MAGNEETTIKIISU. Analyysiin välit , , , , LIUSKEISUUS/REIKÄ 35 = L Reikä R523 loppu m kl-koordinaatit: k = , l = Analyysitilauksen nro 63821, määritykset 510P, 521U Au, Pd, Te

22 M06/2633/2001/1/10 Liite 2.3 (20) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Seppo Rossi M 52.5/2633/98/R524 1 (1) Kunta/Kohde ROVANIEMEN MLK / Petäjäskoski-Leive Karttalehti C x : y : z: Aika 1/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m m m m m m m m m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA (9.40 m suojaputkea) DIABAASI, vihreä, karkeahkorakeinen Diabaasi pääsääntöisesti ofiittista ja tasalaatuista, kapeat vaihtelevan suuntaisesti ja harvakseen esiintyvät karbonaattijuonet tyypillisiä, syvyydestä alkaen muuttaman metrin matkalla raekoko selkeästi ympäristöä pienempi, Rajaus karkeampaan samea, paikallisia hiertymisvyöhykkeitä, niissä yleensä lievää biotiittiutumista malminmuodostusta (analyysivälit hiertymisvyöhykkeistä), MAGNETIITTI hiertymisvyöhykkeissä rikastunut pirotteena ja kompakteina juonina, RIKKIKIISU hiertymisvyöhykkeissä pirotteena ja pesäkkeinä ja juonina, KUPARIKIISU usein rikkikiisun seuralaisena ja MAGNEETTIKIISU satunnaisesti, syvyydestä noin loppuun näyttäisi olevan kiven mineraalien (etenkin amfibolin) uudelleen kiteytymistä muttei malminmuodostusta. Analyysiin välit , , , , Reikä R524 loppu m kl-koordinaatit: k = , l = Analyysitilauksen nro 63821, määritykset 510P, 521U Au, Pd, Te Alkuperäisellä paikalla kumpareen reunassa linjalla k = kairaus ei onnistunut maakairauksen vaikeuksien vuoksi. Reikäpaikkaa siirrettiin iltavuorossa kumpareen juurelle.

23 M06/2633/2001/1/10 Liite 2.4 (20) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Seppo Rossi M 52.5/2633/98/R525 1 (1) Kunta/Kohde ROVANIEMEN MLK / Petäjäskoski-Leive Karttalehti C x : y : z: Aika 1/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m m m m m m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA (10.00 m suojaputkea) DIABAASI, vihreä, karkeahkorakeinen Yleispiirteeltään tasalaatuinen ja ofiittinen, kapeat suunnaltaan vaihtelevat karbonaatti- ja maasälpä-karbonaattijuonet tyypillisiä, gabropegmatoidijuoni välillä 50.10, , viimeisen metrin matkalla sulkeumina nyrkin kokoisina kappaleina emäksistä vulkaniittia, asteittaista ja vaihtelevaa biotiittiutumista diffuusisti huokosia myöten ja biotiittilisää heiveröisissä preksiamaisissa rakoverkostoissa ja lisäksi karbonaattilisää paikallisissa terävästi rajautuvissa voimakkaissa hiertovyöhykkeissä, MAGNETIITTI tyypillinen runsaana pirotteena ja lisäksi magnetiitin rikastusta muuttumisen yhteydessä parhaimmillaan kompakteiksi juoniksi, RIKKIKIISU ja sen ohessa jossain määrin KUPARIKIISU muuttumiseen liittyvinä. Analyysiin väli GABROPEGMATIITTI LIUSKEISUUS/REIKÄ 50 = L LIUSKEISUUS/REIKÄ 45 = L Reikä R525 loppu m kl-koordinaatit: k = , l = Analyysitilauksen nro 63821, määritykset 510P, 521U Au, Pd, Te

24 M06/2633/2001/1/10 Liite 2.5 (20) GEOLOGIANTUTKIMUSKESKU SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Seppo Rossi M 52.5/2633/97/R526 1 (1) Kunta/Kohde ROVANIEMEN MLK / Petäjäskoski-Leive Karttalehti C x : y : z: Aika 12/1997 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m m m m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA (8.50 m suojaputkea) ARKOOSIKVARTSIITTI, vaaleanpunertava, keski-karkearakeinen Tasalaatuinen ja blastoklastinen ja lasimainen, maasälpärakeet näkyvissä sameina täplinä lasimaisella pinnalla, kerroksellisuutta vain satunnaisesti nähtävissä, rakoillutta ja rakoja pitkin rikkoutunutta KERROKSELLISUUS/REIKÄ 45 = K DIABAASI, vihreä, karkeahkorakeinen Yläkontaktissa sydänhukkaa 40 cm, yleisesti ottaen tasalaatuinen ja ofiittinen, yksittäisiä kapeita karbonaattijuonia, välillä ympäristöään selvästi penirakeisempi diabaasityyppi (ilmeisesti juoni), satunnaisesti lievästi hydrotermisesti diffuusisti biotiittiutuneita vyöhykkeitä ja kapeita vahvemmin muuttuneita hiertovyöhykkeitä, MAGNETIITTI tasaisena pirotteena ja rikastuneena muuttumisen yhteydessä, RIKKIKIISU ja sen yhteydessä KUPARIKIISU heikkona pirotteena ja pieninä pahkuina ja rakopinnoilla. Analyysiin välit , , GABROPEGMATIITTI GABROPEGMATIITTI GABROPEGMATIITTI Reikä R526 loppu m kl-koordinaatit: k = , l = Analyysitilauksen nro 63821, määritykset 510P, 521U Au, Pd, Te

25 M06/2633/2001/1/10 Liite 2.6 (20) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Seppo Rossi M 52.5/2633/97/R527 1 (1) Kunta/Kohde ROVANIEMEN MLK / Petäjäskoski-Leive Karttalehti C x : y : z : Aika 12/1997 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m m m m m m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA (7.85 m suojaputkea) DIABAASI, vihreä, keskirakeinen Ofiittinen, tasalaatuinen ja -rakeinen, tiiviitä ja terävästi rajautuvia maasälpäjuonia harvakseen (leveys maks. 10 cm), alussa muutaman metrin matkalla biotiittiutumista ja maasälvän rikastumista ja kvartsijuonistoa, lisäksi biotiittiutumista väleillä , , , , RIKKIKIISU ja KUPARIKIISU pirotteena ja pesäkkeinä muuttumisvyöhykkeissä ja lisäksi paikoin kapeissa juonissa ja raoissa. Analyysiin välit , , , , , , , Reikä R527 loppu m kl-koordinaatit: k = , l = Analyysitilauksen nro 63821, määritykset 510P, 521U Au, Pd, Te

26 M06/2633/2001/1/10 Liite 2.7 (20) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Seppo Rossi M 52.5/2633/98/R528 1 (1) Kunta/Kohde ROVANIEMEN MAALAISKUNTA / Petäjäskoski-Leive Karttalehti C x : y : z : Aika 10/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m m m m m m m Alasyvyys Kivilajiseloste m MAATA (8.50 m suojaputkea) MAGNETIITTIGABRO, vihertävä, keskirakeinen (plagioklaasi-klinopyrokseeni-magnetiittikumulaatti) Tasalaatuinen, paikoin hieman suuntautunut (hieet ja 16.05), MAGNEETTINEN (SI 0.3), harvakseen kapeita suunnaltaan ristikkäisiä karbonaatti-kloriittijuonia, pieni murtokappale emäksistä vulkaniittia syvyydessä (hie 42.65), RIKKIKIISU hienojakoisena pirotteena erityisesti karbonaattijuonten yhteydessä, MAGNEETTIKIISU paikoin silauksena rakopinnoilla, KUPARIKIISU paikoin karbonaattijuonissa rikkikiisun ohessa, välillä ympäristöstään suuntautumisen voimakkuudessa ja ruskehtavalta värisävyltään poikkeava ja keskivaiheiltaan savimaiseksi liuskeeksi muuttunut ja lievästi magneettinen (SI ) hiertovyöhyke (hieet 17.20, savimaisen osan molemmin puolin), hiertovyöhykkeessä liuskeisuuden suuntaisia kvartsijuonia ja RIKKIKIISU savimaisessa osassa karkearakeisena pirotteena. Analyysiin rikkikiisua sisältäviksi merkityt välit RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIROTE HIERTOVYÖHYKE 9.20 LIUSKEISUUS/REIKÄ 60 = L LIUSKEISUUS/REIKÄ 45 = L LIUSKEISUUS/REIKÄ 50 = L KOH RO KOH RO KOH RO KOH RO KOH RO19452 Reikä R528 loppu m Reikäluotaus (Astrock Oy). kl-koordinaatit: k = , l = Analyysitilaus nro 72077: 510P, 521U Au, Te

27 M06/2633/2001/1/10 Liite 2.8 (20) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Seppo Rossi M 52.5/2633/98/R529 1 (2) Kunta/Kohde ROVANIEMEN MAALAISKUNTA / Petäjäskoski-Leive Karttalehti C x : y : z : Aika 11/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m m m m m m m m m m m m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA (8.40 m suojaputkea) MAGNETIITTIGABRO, vihertävä, keski-karkearakeinen (plagioklaasi-klinopyrokseeni-magnetiittikumu laatti) Pääosin tasalaatuista, yleispiirteenä lievä suuntautuminen (SI ), voimakkaampaa suuntautumista ja hiertymistä vyöhykkeittäin, alussa syvyyteen hyvin rikkonaista ja sydänhukkaa eri nostoissa yhteensä 0.90 m, pegmatoidisia kontakteiltaan yleensä asteittaisia erkaumia runsaasti välillä , terävästi ympäristöstään rajautuvat ja voimakkaasti tektonisesti muokkautuneet albiitti-amfiboli-karbonaattikivet (SI 0.04) juonina väleillä (RIKKIKIISU pirotteena isokokoisina kiteinä) ja , syvyydessä yläpuolen häiriintymätöntä kiveä vasten terävä tiiviistä biotiitti-amfibolikivestä (SI 0.04) koostuvan hiertovyöhykkeen rajapinta, siitä alas asteittainen vaihettuminen magnetiittigabroksi, ympäristöstään terävästi pienirakeisempina ja suuntautuneina rajautuvia osueita mahdollisesti sulkeumina magnetiittigabrossa väleillä (molemmista rajapinnoista pienen raekoon kasvaminen ja hiertymisen lieventyminen asteittain vyöhykkeessä keskelle päin, SI ) ja (hien 46.85, alaosassa kapeita magnetiittia sisältäviä karbonaattijuonia, SI ) ja (SI 0.04) ja (hie terävästä kontaktista), yksittäisissä kapeissa molempiin suuntiin asteittain heikkenevissä hiertymissä keskiosat biotiittipitoisiksi ja karbonaattijuonten raidoittamiksi muuttuneita, harvakseen esiintyvät valkoiset kapeat karbonaatti ja plagioklaasi-karbonaattijuonet tyypillisiä, kellanruskea karbonaatti XRD-näytteessä osoittautui kalsiitiksi, RIKKIKIISU sijoittuneena pirotteena hiertovyöhykkeissä karbonaatti- ja plagiokaasi-karbonaattijuoniin ja vaihtelevasti niiden molemmin puolin, KUPARIKIISU satunnaisesti rikkikiisun yhteydessä. Analyysiin kaikki rikkikiisupitoisiksi merkityt välit RIKKIKIISU, KOHTALAISESTI, ISOKOKOINEN, PIROTE, OMAMUOTOINEN RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄINEN, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄINEN, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE KUPARIKIISU, HUOMATTAVASTI, PESÄKKEINÄ RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, KOHTALAISESTI, PIENI-ISORAKEINEN, PIROTE

28 M06/2633/2001/1/10 Liite 2.8 (20) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Seppo Rossi M 52.5/2633/98/R529 2 (2) RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, KESKIRAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, KOHTALAISESTI, ISORAKEINEN, PIROTE RIKKIKIISU, VÄHÄISESTI, PIENIRAKEINEN, PIROTE ALBIITTI-AMFIBOLI-KA ALBIITTI-AMFIBOLI-KA LIUSKEISUUS/REIKÄ 40 = L LIUSKEISUUS/REIKÄ 30 = L LIUSKEISUUS/REIKÄ 50 = L KONTAKTI/REIKÄ 60 = KONTAKTI KONTAKTI/REIKÄ 60 = KONTAKTI LIUSKEISUUS/REIKÄ 60 = L LIUSKEISUUS/REIKÄ 35 = L LIUSKEISUUS/REIKÄ 30 = L LIUSKEISUUS/REIKÄ 40 = L KOH RO KOH RO19454 Reikä R529 loppu m kl-koordinaatit: k = , l = Analyysitilaus nro 72078: 510P, 521U Au, Te