ARENE ry:n tietohallintohanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARENE ry:n tietohallintohanke"

Transkriptio

1 ARENE ry:n tietohallintohanke Määrittelyprojekti ProAMK II-vaiheen loppuraportti

2 1. Hankkeen taustaa Hankkeen toimijat, keskeinen toiminta ja tavoitteet Keskeinen toiminta sekä hankkeen tulokset Tavoitteiden toteutuminen suhteessa projektisuunnitelmaan Projektin toteutunut kustannusarvio Etenemissuunnitelma Toimenpide-ehdotukset Projektin tulosten hyödyntäminen jatkossa Julkisuus ja tiedottaminen Liitteet...51 Orama Tuomas, projektipäällikkö, ProAMK Elsinen Eero, hallinto- ja talousjohtaja, PKAMK Harjulahti Eeva, lehtori, TUAMK Ikonen Petteri, Tutkimusjohtaja, Laurea Kailu Minka, projektisuunnittelija, ProAMK Koivukoski Pekka, tietohallintopäällikkö, OAMK Laakkonen Raijaliisa, vararehtori, VAMK Paturi Tuulikki, johtaja, Haaga-Helia Pitkäranta Timo, tietojärjestelmäpäällikkö, VAMK Puumala Tuukka, tekninen asiantuntija, ProAMK 2

3 1. Hankkeen taustaa ARENE ry:n tietohallintohankkeen määrittelyprojekti ProAMK:n loppuvaiheessa todettiin, että työtä on syytä jatkaa alkuperäisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuotantovaiheen käynnistämiseksi vuoden 2008 alusta. Ensimmäisen vaiheen esiin tuomat haasteet tulisi pyrkiä ratkaisemaan, jotta voitaisiin tehdä päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Projektin ohjausryhmä teki esityksen II-vaiheen käynnistämiseksi ARENE ry:lle ja opetusministeriölle. Kaikki ensimmäisessä vaiheessa mukana olleet ammattikorkeakoulut sekä opetusministeriö sitoutuivat osallistumaan projektin kustannuksiin. Projektin kestoksi sovittiin Hankkeen toimijat, keskeinen toiminta ja tavoitteet 2.1 Projektin toimijat Hankkeen ohjausryhmä päätti, että ensimmäisen vaiheen projektiryhmä jatkaa myös toisen vaiheen projektiryhmänä ja että projektille palkataan projektipäällikön ja suunnittelijan lisäksi tekninen asiantuntija vastaamaan teknisistä selvityksistä. Budjettiin varattiin lisäksi varoja ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden ostamiseksi. Projektiryhmästä jäivät pois Lena Siikaniemi ja Rauno Pirinen. Petteri Ikonen nimitettiin projektiryhmän jäseneksi. 2.2 Projektin tavoitteet Projektin johtoryhmän 30.8 hyväksymässä projektisuunnitelmassa asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Aloitetaan ProAMK I -vaiheessa määriteltyjä toimintaprosesseja palvelevan soveltuvin osin keskitetyn, modulaarisesti ja vaiheittain toteutettavan tietojärjestelmän toteutuksen suunnittelu. 3

4 2. Johtoryhmän johdolla selvitetään tarkemmin eri ratkaisuvaihtoehtoja alla mainitun tietojärjestelmän toteuttamiseksi esitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. 3. Johtoryhmän johdolla aloitetaan organisaatiomallin sekä liiketoimintaratkaisun määrittely yhdessä sidosryhmien kanssa erillisyksikkö-mallin pohjalta. 4. Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia yliopistojen kanssa. 5. Sovitaan hankkeen vaiheistuksesta ja aloitetaan sovittavan priorisoinnin mukaisesti kuvattujen prosessien mallinnus tietojärjestelmätasolle. 6. Selvitetään mahdollisuus hyödyntää eri tahoilla tuotettuja tukisovelluksia tietojärjestelmän moduulien kehityksessä. 7. Jatketaan sanastotyötä tavoitteena sanaston ja termien vakiinnuttaminen osaksi toimintaa ja liittäminen osaksi opetusministeriön käsiterekisteriä. Lisäksi projektiryhmälle annettiin tehtäväksi laatia etenemissuunnitelma, josta käyvät ilmi ehdotus vaiheittaiseksi etenemiseksi, etenemisen organisointi, kustannukset sekä riskit. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arviointia tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin käsitellään tarkemmin kohdassa Keskeinen toiminta sekä hankkeen tulokset Tekniset selvitykset Projekti kilpailutti asiantuntijapalveluita seuraavilla osa-alueilla: 1 Asiantuntijapalvelu tukemaan yleisarkkitehtuurin suunnittelua tietojärjestelmälle, joka toteuttaa ProAMK I -projektissa kuvatut palveluprosessit. Kuvaus määritellään palvelukeskeisen arkkitehtuurin (SOA) ajatusmallin mukaan, ja siinä määritellään järjestelmän jako moduuleihin ja moduulien sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus rajapintojen avulla. Arkkitehtuuria suunniteltaessa huomioidaan mahdollisuudet toteuttaa tietojärjestelmä kokonaan keskitettynä, osittain keskitettynä tai eri korkeakouluihin hajautettuna. Asiantuntijapalvelun toimittajaksi valittiin Appelsiini Oy. Toimeksiannon sisältö: Arkkitehtuurisuunnitelmassa kuvataan yleisarkkitehtuuri tietojärjestelmälle, joka toteuttaa ProAMK I -projektissa kuvatut palveluprosessit. Suunnitelmassa tulisi käydä ilmi: - millaisista moduuleista järjestelmä koostuu 4

5 - miten moduulit kommunikoivat keskenään, ja miten tätä kommunikointia hallitaan (esimerkiksi miten lisätään uusia moduuleja) - mikä olisi teknisestä näkökulmasta järkevä keskittämis-/hajauttamisaste o täysin hajautettu: jokaisella AMK:lla oma asennus järjestelmästä omilla palvelimillaan o täysin keskitetty: yksi järjestelmän asennus ja tietojen säilytyspaikka yhteisellä ylläpitäjällä o välimuoto: osittain keskitetty, osittain hajautettu Tulokset: Raportissaan Appelsiini on esittänyt kolme mahdollista toteutusvaihtoehtoa: 1. Ammattikorkeakouluilla yhteinen tallennuskerros Mallissa ammattikorkeakoulut jakavat ainoastaan tallennuskerroksen. Ammattikorkeakoulut jakavat tietoa toisilleen liiketoimintakerroksen kautta, jolloin rajapintojen hallinnoinnin määrä kasvaa. Käyttökatko yhden ammattikorkeakoulun liiketoiminta- tai näkymäkerroksessa ei haittaa muiden ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ongelmat - Riskinä hallitsematon rajapintojen käyttö ja sekava kokonaisuus - Yhteisten moduulien päivitys hankalaa - Siirtymävaiheet hankalia - Vaatii paljon koulutettua henkilökuntaa - Moduulien eri versioiden ajo rinnakkain hankalaa - Uudelleenkäytön edut menetetään - Hallinnollisuus monimutkaistuu Hyödyt - Yhden järjestelmän kaatuminen ei niin kriittistä kuin muissa malleissa - Mahdollisuus kehittää prosesseja joustavammin, koska ammattikorkeakoulut hallinnoivat omaa liiketoimintakerrosta 2. Ammattikorkeakouluilla yhteinen liiketoimintakerros Mallissa ammattikorkeakoulut jakavat tallennus- ja liiketoimintakerroksen. Rekisterit ja prosessit ovat samoja riippumatta ammattikorkeakoulusta, jolloin hallinnoinnin määrä vähenee. Ammattikorkeakoulut voivat tehdä erilaisia räätälöintejä käyttöliittymään ilman käyttökatkoja muiden ammattikorkeakoulujen toiminnassa. 5

6 Ongelmat - Käyttöliittymiin voidaan ohjelmoida liikaa liiketoimintalogiikkaa, jolloin kokonaisuudesta tulee sekava, SOA-malli rikkoutuu - Integraatiopalvelimelle tulee liikaa kuormaa, esim. huolimattoman käyttöliittymän ohjelmoinnin takia Hyödyt - Voidaan luoda uusia näkymiä suhteellisen helposti. - Trendi kehittää omia portaaleita, malli helpottaa. 3. Ammattikorkeakouluilla yhteinen asennus Mallissa ammattikorkeakouluilla on yhteinen asennus. Yhtä asennusta käyttää suuri määrä käyttäjiä, joten käyttökatkot ovat kriittisempiä kuin muissa malleissa. Järjestelmän päivitys voidaan tehdä yhdellä kertaa. Ongelmat - Uusien palveluiden kehitys voi hidastua - Häiriötilanteet vahingollisempia - Yhdellä näkymällä ei pystytä palvelemaan kaikki oppilaitoksia - Oppilaitoksilla on myös toiminnallisia eroavaisuuksia - Byrokraattinen ja jäykkä Hyödyt - Ainoastaan yksi hallittava kokonaisuus Appelsiini suosittaa toteutettavan järjestelmän perusarkkitehtuuriksi palveluarkkitehtuurin mukaista keskitettyä järjestelmää. Järjestelmän moduulit tarjoavat palveluita, joita muut moduulit voivat käyttää. Rekisterit ja prosessit ovat samoja riippumatta ammattikorkeakoulusta, jolloin asennusta ja rajapintojen käyttöä on helppo hallita keskitetysti. Ammattikorkeakouluilla saattaa olla tarvetta hakea järjestelmästä tietoa omiin järjestelmiin tai koostaa uusia näkymiä järjestelmän palveluihin. Järjestelmä tarjoaa rajapinnan liiketoimintakerrokseen, joka palvelee näitä tarpeita joustavasti. 2. Asiantuntijapalvelu tukemaan tietojärjestelmän palveluiden suunnittelua käyttäjänäkökulmasta. Palvelut suunnitellaan toteuttamaan ProAMK I -projektissa kuvatut prosessit. Asiantuntijapalvelun toimittajaksi valittiin WM-Data Oy. 6

7 Toimeksiannon sisältö: Palvelusuunnitelma on korkean tason suunnitelma siitä, millaisiin palveluihin ProAMK I - prosesseja kuvaava järjestelmä on jaettu. Suunnitelman tulisi sisältää: - järjestelmän käyttäjäryhmät ja käyttötapaukset karkealla tasolla - millaisilla palveluilla käyttötapauksia toteutetaan - missä järjestyksessä eri palveluita pitäisi alkaa toteuttaa - millä tavalla käyttötapauksien ja palveluiden määrittelyä tarkennetaan ennen toteutusvaihetta tai toteutuksen rinnalla Tulokset Projektista tai WM-Datasta riippumattomista syistä työskentely pääsi alkamaan suunniteltua myöhemmin ja tehtäväkentän laajuudesta johtuen päädyttiin ratkaisuun, jossa projektin päättymisestä huolimatta WM-Data vie sovitut tehtävät loppuun tammikuun puoleen väliin mennessä. Tässä raportissa ja sen liitteenä ovat mennessä tuotetut karkean tason käyttötapaukset ja ehdotukset palveluiden tuottamisesta ja niiden jaottelusta. Loput käyttötapaukset liitetään raporttiin niiden valmistuttua ja ne löytyvät sähköisenä samasta osoitteesta kuin loppuraportti. Vaikka osa käyttötapauksista puuttuu, tämän ei pitäisi vaikeuttaa tulosten arviointia merkittävästi. Raportissaan WM-Data on jaotellut tuotettavat palvelut ydin- ja tukiprosesseihin. Ydinprosesseja ovat: Opiskelijahaku- ja valintapalvelut: nimensä mukaisesti kattaa tuen opiskelijoiden haku- ja valintatoimintoihin Koulutusprosessipalvelut: prosessikokonaisuus sisältää koulutuksen suunnittelun ja sen toteutuksen tuen Opiskeluprosessipalvelut: prosessikokonaisuus sisältää opiskelun suunnittelun ja sen toteutuksen tuen T&K palvelut: tärkeä osa ammattikorkeakoulujen perustehtävää 7

8 Tukiprosesseja ovat: Käyttäjäpalvelut: käyttäjäpalvelut sisältävät esimerkiksi käyttäjien perustietojen luonnin ja ylläpidon Opiskelijapalvelut: toiminnoiltaan vastaa käyttäjäpalveluita, mutta prosessit on kuvattu opiskelija -käyttäjäryhmän näkökulmasta Raportointipalvelut Kuva1. Ydinprosessikaavio Proamk:n näkökulmasta WM-Data esittää kolmea mahdollista lähestymistapaa ohjelmiston tuottamisessa: Toteutusjärjestys: vaihtoehto A Vaihtoehto A:n kohdalla korostetaan sujuvaa ja loogista IT-projektinhallintaa sekä integrointeja edellyttävien välivaiheiden minimoimista. Vaihtoehdon A:n ehdotettu toteutusjärjestys: Tietokantasuunnittelu kokonaisuudelle Opiskelijahaku- ja valintapalvelut sekä käyttäjäpalvelut. Lisäksi osa opiskelijapalveluista. Koulutusprosessipalvelut ja T&K Opiskeluprosessipalvelut, lisäksi loput opiskelijapalveluista Raportointi ja tiedonsiirrot (esim. Amkota tieto) Toteutusjärjestys: vaihtoehto B Tässä kohdassa kuvatussa vaihtoehdossa lähdetään siitä, että nykyisten järjestelmien käyttö jatkuu, mutta osa operatiivisista tiedoista replikoidaan uuden järjestelmän tietokantaan. Sieltä ne välitetään edelleen järjestelmään kytkettävään tietovarastoon 8

9 raportointia varten. Tämän ratkaisun etu on se, että tiedolla johtaminen mahdollistuu vaihtoehtoa A nopeammin. Vastaavasti järjestelmien välinen integraatio lisää kustannuksia. Vaihtoehdon B ehdotettu toteutusjärjestys: Tietokantasuunnittelu kokonaisuudelle Integraation rakentaminen olemassa oleviin järjestelmiin Raportointi ja tiedonsiirrot Ensimmäinen käyttöönotto Opiskelijahaku- ja valintapalvelut sekä käyttäjäpalvelut., lisäksi osa opiskelijapalveluista Koulutusprosessipalvelut ja T&K Opiskeluprosessipalvelut, lisäksi loput opiskelijapalveluista Käytännössä tämä vaihtoehto edellyttää seuraavien rekistereiden/palveluiden luomista: opiskelijarekisteri (vrt. FunetEduPerson) opetushenkilöstörekisteri (vrt. FunetEduPerson) opinto-oikeus- ja tutkintorekisteri (vrt. M0) opetussuunnitelma- ja opintojaksorekisteri (vrt. M1) opintosuoritusrekisteri (vrt. M2) tietovarasto (vrt. OhaTv) valmistumispalaute (vrt. Opala) Toteutusjärjestys: vaihtoehto C Tässä kohdassa kuvatussa vaihtoehdossa lähdetään siitä, että nykyisten järjestelmien käyttö jatkuu, mutta raportointi ja tiedolla johtaminen mahdollistetaan kaikille ammattikorkeakouluille ja ProAMK:lle yhteisellä DW-tietovarastoratkaisulla. Yhteisessä tietovarastossa tulisi olemaan jokaiselle ammattikorkeakoululle oma osionsa, mutta ratkaisu mahdollistaisi myös alue- ja valtakuntatason raportointiratkaisut. Tämän vaihtoehdon etu on se, että uusikin järjestelmä on integroitavissa samaan tietovarastoon, jolloin tiedolla johtamiseen ei tule katkoksia järjestelmien uusimisen yhteydessä. Lisäksi käyttöönottoaikataulu on jokaisen ammattikorkeakoulun itse päätettävissä. Vaihtoehto C:n ehdotettu toteutusjärjestys: Tietokantasuunnittelu kokonaisuudelle Sekä Proamk:lle että nykyisille järjestelmille yhteisen tietovaraston suunnittelu Raportointi ja tiedonsiirrot suunnittelu ja toteutus Loput vaiheet kuten kohdassa B Asiantuntijapalvelu tukemaan toiminnan suunnittelussa, päivittäisessä toiminnassa, seurannassa ja raportoinnissa tarvittavien tietojen organisoinnin ja tallentamisen suunnittelua. Asiantuntijapalvelun toimittajaksi valittiin Ineo Oy. Toimeksiannon sisältö: 9

10 Suunnitelmassa on kuvattu korkealla tasolla se, miten järjestelmän tiedot organisoidaan ja tallennetaan siten, että ne tukevat suunnittelua, päivittäistä toimintaa, raportointia ja seurantaa. Suunnitelman tulisi sisältää: - mitkä rajoitteet vaikuttavat tietojen organisointiin (esim. viranomaisraportointi) - miten muualla tehtyjä kuvauksia voitaisiin hyödyntää (esim. M-määritykset, tietovarastohankkeet) - korkean tason suunnitelma järjestelmän tietosisällöistä ja niitä tukevista ratkaisuista kuten tietokannoista ja tietovarastoista Tulokset Alla osa Ineo Oy:n raportista. NÄKÖKULMIA ETENEMISMALLIIN Takaisinmaksun aikataulu ja riskitasot Etenemismalli tähtää takaisinmaksun tuottamiseen nopeutetusti olemassa olevien järjestelmien tietosisällön tehokkaamman hyödynnettävyyden kautta. Vaiheistuksessa myöhemmin toteutettavat osiot muodostavat loogiset kokonaisuudet. Palveluasteen säilyttämisen (ja vaiheittaisen parantamisen) näkökulma toteutuu hyvin. Ensimmäinen inkrementti muodostuu olemassa olevan tiedon harmonisointi- ja mallinnuspohjaisesta tietopalvelusta, joka sinänsä tukeutuu hyvään määrittelyaineistoon. Samassa yhteydessä toteutetaan valtakunnallisten kohdejärjestelmien vaatima käsitteellinen ja tekninen integraatio, jolloin muodostuu samalla käsitejoukko (mahdollisena tavoitteena oliokirjasto jo tietovarastomäärittelyssä), joka suoraan palvelee sovellusvaiheen tietoarkkitehtuurin suunnittelua. Tämä palvelee toisen vaiheen määrittelyn kannalta riskiä vähentävänä olosuhteena. Muutosriski Tietointegraatio voidaan toteuttaa matalammalla toiminnallisen integraation asteella kuin toiminnallinen integraatio. Täten tietopalvelun sijoittaminen ennen yhteisen operatiivisen platformin kehittämistä on perusteltua. Operatiivisten palveluiden toteuttamisessa voidaankin tähdätä yhteisiin toiminto- ja tietorajapintoihin. Toiminnan täydellinen eheyttäminen ei liene välttämätöntä. Tähän vaikutetaan myös myöhemmillä operatiivisen tiedonhallinnan automaatio- ja integraatioasteen valinnoilla. Tietopalvelu laajuus ja rajaus Yksi oleellinen riippuvuussuhde mallissa luonnostaan syntyy. Tietoarkkitehtuurin keskeiset piirteet tietovaraston tallennustasossa ovat merkittävä lähde uuden operatiivisen järjestelmän suunnittelussa. Tähän joukkoon voidaan ainakin lukea pääobjektit attribuutteineen ja transaktioiden osapuolet. Lisäksi tietovarastossa (epäsuorasti raportointivaatimusten johdosta) huomioitava pienin koontitaso organisaatioakselilla sanelee prosessien reunaehtoja. 10

11 Tiedon ja tietopalvelun laajuuden määrittämiseen on ProAMK:n tavoitteissa alustavasti otettu Amkota- ja Tilastokeskuksen vaatimukset. Tämän rinnalle voisi nostaa Aki Valkosen Tinfo työn puitteissa kuvaama kokonaisvaltainen ammattikorkeakoulun ja viranomaisten välinen tietovirta. Vaikuttaisi tarkoituksenmukaiselta tarkastella tätä kuvausta vaatimusten lähteenä. Tällöin syntyisi ilmeisen kattava luettelo ammattikorkeakoulutoiminnan ulkoisista raportointivelvoitteista päivätty Aki Valkosen kuva Ammattikorkeakoulujärjestelmän tietokanta- ja tietovirtarakenteet ja niiden suhde TINFO hankkeeseen. Osa-alue jota ei ole ennalta helppo arvioida on eri pedagogisten toimintamallien vaikutus ohjausmalliin ja sen tietosisältöön. Tämä ilmiö kuitenkin näkyy jo nykyisellään esim. vaihtelevina yksikköhintoina, joka heijastelee yleistä koulutusalakohtaista kustannusrakennetta. Mikäli korkeakoulun sisäisin päätöksiin muutetaan opetuksen toteuttamisperiaatteita niin, että tämä myös vaikuttaa kustannusmuodostukseen, on ilmeistä että tämän myös tulee näkyä ohjaustiedoissa. Sisäisten rakenteiden ja kustannuskantajien kirjaustekijöiden merkitys seurattavuuteen tulee joka tapauksessa olemaan suuri kustannuslaskennan osa-alueella. Operatiivisen ja johtamisjärjestelmän tarkoitus Uuden järjestelmän keskeisenä ominaisuutena tullee olemaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteuttamisen ja toisaalta organisaation resurssiohjauksen yhdistäminen. Tähän ajavat niin toiminnan sisäiset muutokset kuin ulkoisetkin vaikuttimet. Näin ollen on ilmeistä, että järjestelmän osan muodostavan johtamisjärjestelmän tulee heijastaa samoja pääperiaatteita. Suunnitelmalähtöisyys, ennusteiden käyttö, läpäisyn sekä tuotannollinen että taloudellinen johtaminen sekä vertailukelpoinen sisäinen ja ulkoinen raportointi kuuluvat tähän. Tätä 11

12 samansuuntaisuuden tarvetta lienee mielekästä tukea vaatimusten keskitetyllä ohjaamisella. Riskinä pitää kuitenkin tunnistaa ongelmat saada toiminnallisia vaatimuksia johtamisjärjestelmälle näin varhain hankekokonaisuudessa. Lieneekin viisasta varautua iteratiiviseen vuorovaikutukseen osakokonaisuuden 2 kanssa niin operatiivisen toiminnan ohjaamisen palveluiden kuin uutta toimintamallia ohjaavan toiminnanohjauksen vaatimusten kytkemisessä tietopalveluiden tuottamiseen. Teknologia Teknisen arkkitehtuurin osalta tietovarastoinnin tekninen ulottuvuus muodostaa kohtuullisen itsellisen kokonaisuuden. Latausketjun hallinta ETL-välineellä on sinänsä suljettu kokonaisuus, johon tulee valita korkean automaatioasteen ja hallinta-asteen väline. Väline tarjoaa tyypillisesti jonkin avoimen rajapinnan järjestelmähallinnan näkökulmasta, ja on täten integroitavissa laajempaan hallittuun palvelukokonaisuuteen. Arkkitehtuurivaatimuksissa voitaneenkin keskittyä ETL-välineen erillisominaisuuksiin ja asettaa vaatimukset jonkin yleisen järjestelmähallintaprotokollan tuelle. Itse tiedonsiirto tapahtunee Funet-verkossa FTP -välitteisesti. Tämä on täysin väline- ja toteutusvaihtoehtoneutraali parametri. Tietokanta on relaatiomuotoinen, ja usein synergiassa ETL-välineen kanssa. On ilmeistä, että tietopalvelun tietokanta ja tulevan operatiivisen järjestelmän yhteys muodostuu kiinteämmäksi niin teknisessä kuin loogisessakin merkityksessä. Tietopalveluiden tietokantavalinta ei kuitenkaan muodosta rajausta tulevia vaiheita ajatellen, vaan relevantit arkkitehtuurivalinnat sisältävät rajapintatoteutukset kaikkien relevanttien tietokantavaihtoehtojen lukemiseen. Tietokannan tulee ennen kaikkea edustaa pitkäsyklistä teknologiaa, jolla on hyvä päämiestuki ja osaamissaatavuus. Harkittavaksi tullee, tehdäänkö arkkitehtuurin tarkennus ja lyödäänkö välinevalinnat lukkoon koko arkkitehtuurin osalta, vai tehdäänkö tämä vaiheittain. Käyttäjähallinta Varsinainen tietopalvelun käyttäjärajapinta muodostunee useista käyttäjätyökaluista ja palveluista. Välineiden tulee tukea hajautettua käyttömallia ja moniasiakasympäristöä. Erityisesti käyttäjäoikeudet täytyy ottaa huomioon käyttökonsepteja suunniteltaessa. Käyttäjähallinta ja autorisointi muodostaa suureen aihealueen, joka pitää käsitellä yhteismitallisesti tulevan sovelluksen suunnittelun kanssa. Tämä näkökulma voi luoda myös välineittäin vaihtelevia arkkitehtuuririippuvuuksia. Pyrkimyksenä voisi olla esimerkiksi prosessikohtaisesti dataan sidottu käyttöoikeusmalli, joka toimisi kaikissa datan käyttökonteksteissa. Käyttäjämäärä on kuitenkin suuri, ja muutoshallinta on saatava nivottua järjestelmäinstanssien normaalin pääkäyttäjätuen piiriin. Turvallisuus Turvallisuus koostuu teknisestä turvallisuudesta ja loogisesta turvallisuudesta. Uhat voidaan karkeasti ryhmitellä perusarkkitehtuuriin, palveluiden saatavuuteen (johon liittyvät myös ulkoiset uhkatekijät ja niiden torjuminen) sekä autentikointiin ja käyttöoikeuksiin liittyviksi. Osa-alueeseen eivät varsinaisesti kuulu ulkoinen turvallisuus ja siihen liittyvät päätökset. Onkin ilmeistä, että kokonaisturvallisuuteen vaikuttaa hyvin merkittävästi 12

13 palvelukeskuksen ja korkeakoulujen tietoliikenteen suojauksen taso, sekä palveluiden ulkoiset rajapinnat. Mitä avoimemmasta rakenteesta näiltä osin on kysymys, on mahdollista, että palveluita tullaan sijoittamaan eri tasoille, ja täten rajaamaan esim. korkeakoulukohtaisen tiedon haavoittuvuutta ulkoisille hyökkäyksille. Tällöin turvallisuusnäkökohdat vaikuttaisivat myös tietopalvelun sisäisen rakenteen valintoihin. Yhteenveto Alla etenemismallin visualisointi ProAMK:n etenemissuunnitelma-asiakirjasta: Kokonaisuutena voidaan vetää tiettyjä johtopäätöksiä etenemisestä: Esitetty porrastus tarjoaa etenemisen mahdollistavan hankerungon, jossa riskitaso ei vaikuta epärealistiselta. Arkkitehtuuri pitää suunnitella operatiivisen järjestelmän ja johtamisjärjestelmän toiminnallinen ja looginen kokonaisuus huomioiden. Tietorajausta pitää tulkita kaikkien ulkoisten raportointivaateiden näkökulmasta, rajauksia voidaan tehdä esim. vaiheistuksen tai manuaalisiksi jätettävien prosessien muodossa. Inkrementit ovat todennäköisesti 1 (Tietovarasto-, tiedonsiirto- ja raportointipalvelut) ja 2 (Perusrekisteripalvelut), ja ovat osittain vuorovaikutteisia. Käyttäjähallinnalle pitää muodostaa kattava toteutusmalli, jota tietopalveluosio toteuttaa ensimmäisenä. Tiettyjen ohjaustietojen ylläpito voi edellyttää hallintotyökalujen (jotka varsinaisesti kuuluisivat osioon 2) toteuttamista jo tietopalvelukokonaisuuden yhteydessä (esimerkkeinä user master, organisation master). Riippuvuudet keskittyvät o Käyttäjähallintaan o Tiedon koontitasoon (grain) o Pääobjektien attribuutteihin Muodostunut kansallinen koodisto ja tekninen esitystapa määrittävät merkittäviltä osin uuden järjestelmän masterdatan. Tallennusmallin tulisi kuvata perusobjektit, suhteet ja transaktiot perustasolla (ei laskenta- tai tilastointimuotoisena) jolloin em. käyttötarkoitusesitysmuodot muodostetaan tallennusmallin yläpuolelle. Asiantuntijapalveluiden raportit ja muu materiaali kokonaisuudessaan liitteissä. 13

14 3.1.2 Ulkomaiset referenssikohteet Ulkomaisiksi referenssikohteiksi päätettiin ottaa muissa pohjoismaissa toteutetut laajat yhteistyöhankkeet sekä saksalainen, julkisrahoitteinen HIS. Projektiryhmä kävi Saksassa tutustumassa HIS:n toimintaan ja toteutusvaiheessa olevaan uuteen opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmään. Muiden referenssikohteiden arviointi perustuu käytettävissä olleeseen materiaaliin. (Lähteenä on käytetty järjestelmien www-sivuja, Marcus Nybergh keräämää haastatteluaineistoa ja professori Ari Heiskaselta saatua materiaalia.) Tutkittavia asioita ovat olleet referenssikohteiden organisointi ja toteutustekniikka. Organisoinnin kohdalla tutkittavia asioita ovat olleet omistajuus, hallinnointi, sidosryhmät, toiminnan laajuus ja kustannukset vuositasolla. Toteutustekniikan osalta on tutkittu arkkitehtuuriratkaisuja, hajauttamisen ja keskittämisen astetta ja mahdollisuutta sekä toimittajariippumattomuutta LADOK, Ruotsi LADOK-konsortioon kuuluvat lähes kaikki Ruotsin yliopistot ja ammattikorkeakouluja vastaavat organisaatiot. Yhteensä konsortioon kuuluu 35 korkeakoulua sekä opintotukiasioiden keskuslautakunta. Konsortiohallinto ja pääosa kehitystiimistä toimivat Uumajan yliopiston erillislaitoksena. Kehitystiimissä työskentelee yli kolmekymmentä henkeä. Tuotantotapa on in-house-tyyppinen lukuun ottamatta osaa tietoturvaominaisuuksista, jotka on ulkoistettu WM-datalle. Korkeakoulut voivat kehittää LADOK-alustan päälle myös omia lisämoduuleitaan, mutta tätä ominaisuutta ei ole merkittävästi hyödynnetty. Konsortio kehittää korkeakouluille yhteistä LADOKopiskelijahallintojärjestelmää palvelemaan sekä korkeakouluja että viranomaisraportoinnin tarpeita. 14

15 Ladokin historia ulottuu aina 1960-luvulle saakka, jolloin AROS- ja FAROS- sekä myöhemmin 1970-luvulla STUDOK- nimiset järjestelmät loivat pohjan LADOKyhteistyölle. LADOK:in omistajana ja rahoittajana toimi alun perin valtiota edustanut kansallinen yliopistojen ja korkeakoulujen neuvosto. Neuvoston lakkauttamisen jälkeen Uumajan yliopiston rehtoria pyydettiin selvittämään kehityksen suuntaviivoja tulevaisuuteen. Organisointi päätettiin toteuttaa konsortiomallilla sen joustavuuden ja alhaisten perustamiskustannusten vuoksi luvun puoleen väliin asti Ruotsissa oli LADOK:in rinnalla muutamia pienempiä järjestelmiä, mutta niidenkin käyttäjät siirtyivät LADOK:iin pienempien järjestelmien ominaisuuksien puutteiden ja korkeiden ylläpitokustannusten vuoksi. Vuonna 1994 kaikki Ruotsin korkeakoulut liittyivät LADOK-konsortioon. Nykyään kaikki ruotsalaiset korkeakoulut kuuluvat konsortioon lukuun ottamatta muutamia taideopetusta antavia yksikköjä. LADOK:in kehittämiskustannukset ovat vuositasolla noin 8 miljoonaa kruunua (n ). Tuki- ja ylläpitopalveluiden budjetti on noin 20 miljoonaa kruunua (n. 2.2 milj. ). Konsortiohallinnon kustannukset ovat 1,8 miljoonaa kruunua (n ). Kokonaiskustannukset vuositasolla ovat noin 30 miljoonaa kruunua (n. 3.3 milj. ). LADOK-järjestelmä koostuu moduuleista, joista kukin korkeakoulu valitsee haluamansa käyttöön. Järjestelmää kehitetään keskitetysti, mutta kullakin organisaatiolla on siitä oma asennuksensa palvelimillaan. Konsortiossa on neljä ohjausryhmää, jotka toimivat tilaajina järjestelmälle ja joille tuloksista raportoidaan. Suurin osa LADOK-järjestelmästä toimii client-server-työkalu Unifacen avulla. LADOK:issa on erittäin paljon myös vanhoja osia, muun muassa noin 2 miljoonaa riviä Cobol-koodia ja kommentteja. Järjestelmässä on kuitenkin myös web-pohjaisia osia. Erityisesti uusimmissa osioissa on käytetty J2EE-teknologiaa. LADOK:in 15

16 tietokantajärjestelmänä on Mimer, joka on suhteellisen harvinainen. Versioiden päivitystahti on melkoinen, sillä joka toinen kuukausi julkaistaan uusi versio, joka on aiheuttanut korkeakoulujen tietokonekeskuksille ongelmia Felles Studentsystem, Norja Felles Studentsystem (FS) opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmää käyttää 19 norjalaista koulutusorganisaatiota. Norjan lainsäädäntö edellyttää opiskelijoiden opintopisteiden ja suoritusten raportointia viranomaisille ja tämän johdosta Norjan opetusministeriö on panostanut merkittävästi järjestelmän kehitystyöhön. FS:n tuottaman tiedon rooli korkeakoulujen rahoituksen määräytymisessä on merkittävä. FS:n kehitystyö on alkanut vuonna 1993 ja ensimmäiset käyttöönotot olivat vuonna Viimeisimmät käyttöönotot ovat vuodelta Norjan opetusministeriö kustansi alkuperäisen kehitystyön. Tällä hetkellä kustannuksista vastaa käyttäjäorganisaatioiden muodostama konsortio. Konsortioon on oikeus liittyä kaikilla norjalaisilla julkisrahoitteisilla koulutusorganisaatioilla. Vuosittainen kehitysbudjetti on noin 5,7 miljoonaa kruunua (n ). Tuki- ja ylläpitomaksut ovat noin 2.9 miljoonaa kruunua (n ). Sihteeristöön kulut ovat noin 1.5 miljoonaa (n ) kruunua. Koko konsortion kulut ovat noin 10.1 miljoonaa kruunua (n. 1.3 milj. ) vuodessa. Kehitys- ja ylläpitokuluista vastaavat konsortion jäsenet. Ohjelmisto on rakennettu samaan tapaan kuin valtaosa Suomessa käytössä olevista vastaavista järjestelmistä eli ns. client-server-tyyppisesti, jolloin työasemalle asennettu asiakasohjelma käyttää palvelimella olevaa tietokantaa. FS:n käyttämää 16

17 Oraclen tietokantaa ja palveluja on vuosien varrella kehitetty erilaisilla kehittimillä ja menetelmillä. Käytössä on kiinteitä moduuleita ja lisäksi ulkoisia ratkaisuja, kuten Oracle Financials. Liittymiä toteutetaan myös selainpohjaisesti. Versiosykli on noin puoli vuotta ja pienempiä päivityksiä tehdään tarvittaessa. Ohjelmistoa käytetään niin palvelukeskusten tarjoamana keskitettynä palveluna kuin oppilaitosten omana palveluna. Laajinta palvelukeskusta ylläpitää Uninett. Uninett on Norjan opetusministeriön omistama yritys ja sen alaisuudessa toimii neljä tytäryhtiötä; Uninett ABC, Uninett Norid, Uninett Sigma ja Uninett FAS. Uninettemoyhtiön toiminta vastaa pitkälti CSC:n toimintaa Suomessa. Tehtäviin kuuluu etenkin suomalaista Funet-verkkoa vastaavan, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen tutkimukseen liittyvän tietoverkon ylläpitäminen. Uninett ABC tarjoaa koko norjalaiselle koulutusjärjestelmälle (1., 2. ja 3. aste) ITratkaisuja koskevia neuvontapalveluita ja vastaa identiteetin- ja käyttäjähallinnan keskitetystä kehittämisestä, Uninett Norid vastaa.no -domainista ja Uninett Sigma tieteellisen laskennan palveluista. Uninett FAS vastaa korkeakoulujen yhteisten hallinnollisten järjestelmien kehittämisestä. Uninett FAS:n toiminta jakautuu kolmeen pääyksikköön, joita ovat selvitysten tekeminen ja kansainvälinen yhteydenpito, kehittämistoiminta sisältäen järjestelmäintegraatioon ja tietoturvaan liittyvät asiat ja kolmantena käyttö- ja ylläpitotoiminta ja käyttäjätuki. Uninett FAS:n toiminnan tavoitteena on kehittää korkeakoulujen käyttöön järjestelmiä, jotka mahdollistavat hallinnollisten tehtävien hoitamisen mahdollisimman yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti. Korkeakoulujen käyttöön on toistaiseksi kehitetty muun muassa opinto-, talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon 17

18 perusjärjestelmät sekä asiankäsittely- ja arkistointijärjestelmä. Taloushallinnon järjestelmä käsittää myös hankintatoimen ja laskujen sähköisen käsittelyn. Lisäksi Uninett FAS koordinoi ja tukee korkeakouluja hallinnon yhteisten tietojärjestelmien hankinnassa, käyttöönotossa ja kehittämisessä. Kehitystyössä on pyritty standardointiin, keskitettyyn roolipohjaiseen käyttäjähallintaan ja raportoinnin tukemiseen. Uninett FAS tarjoaa myös korkeakoulukentällä käytössä olevien ohjelmistojen ja järjestelmien kilpailutuspalvelua, jonka FS-palveluista vastaa USIT (Oslon yliopiston alaisuudessa toimiva IT-keskus). FS tuotantomallina on in-house-tyyppinen tuotantomalli. USIT:ssa 4 henkilöä työskentelee ylläpidossa, 2.5 tukipalveluissa ja 3.5 kehityksessä. Tilaajaorganisaatio muodostuu ohjausryhmästä, hallituksesta ja työryhmästä. Ohjausryhmä toimii ylimpänä valvovana elimenä. Hallitus vastaa vuosisuunnittelusta, budjetoinnista, raportoinnista ja organisoinnista. Konsortion hallinto on sijoitettu Oslon yliopiston alaisuuteen. Työryhmä vastaa kehityksen toimeenpanosta ja siinä on johdon lisäksi edustus kaikista konsortion jäsenistä. Konsortiossa on tällä hetkellä 18 jäseninstituutiota STADS, Tanska STADS käynnistyi Vue-projektina 1980-luvun lopulla Tanskan opetusministeriön toimesta ja projektin tarkoituksena oli kaikkien Tanskan yliopistojen yhteinen opiskelijahallinnon tietojärjestelmä. Yhteistyön ongelmina ovat olleet muutaman yliopiston irtautuminen yhteistyöstä ja halu käyttää omia tietojärjestelmiään. 18

19 Kustannusten kasvu huomattavasti suunnitellusta loi organisaatiolle sisäisiä ongelmia. Ensimmäiset käyttöönotot tapahtuivat vuoden 1996 alussa. VUE-keskus toimi eteenpäin vievänä voimana projektissa, mutta suuren osan kehitystyön vastuusta kantoi WM-Data. VUE-keskus lopetettiin 1999 ja järjestelmää käyttävät instituutiot perustivat STADS-konsortion. Kehitystyötä valvoo konsortion hallitus. Priorisoinneista ja uusista ominaisuuksista vastaa asiantuntijakomitea, jonka johdossa on yleensä yksi konsortiokorkeakoulujen opintoasioiden päälliköistä. Asiantuntijakomitean alaisuudessa toimivat työryhmät, jotka valmistelevat asiantuntijakomitealle esitykset. Käytännön kehitystyöstä vastaavat toimittajan (WM-Data) ja tilaajan (STADS-konsortion) ohjausryhmät ja organisaation toiminnasta vastaa sihteeristö. Vuosittainen kehitysbudjetti on noin 10 miljoonaa kruunua (n. 1.4 milj. ). vuosittainen tukimaksu on noin 9 miljoonaa kruunua (n. 1.2 milj. ) ja sihteeristön kulut noin 3 miljoonaa kruunua (n ). Koko konsortion kulut ovat noin 22 miljoonaa kruunua (n. 3 milj. ) vuodessa. Konsortion jäsenet maksavat kehitys- ja tukikustannukset sekä sihteeristön kustannukset. Valtiovalta osallistuu ainoastaan sellaisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat viranomaisvaatimuksista. Kehitystyön alkuvaiheessa, ennen vuotta 1999, valtion osuus oli merkittävämpi kattaen silloisen organisaation ylläpidon. Ohjelmisto on rakennettu samaan tapaan kuin valtaosa Suomessa käytössä olevista vastaavista järjestelmistä eli ns. client-server-tyyppisesti, jolloin työasemalle asennettu asiakasohjelma käyttää palvelimella olevaa tietokantaa. STADS:in tapauksessa toteutus perustuu pääasiassa Oraclen tuotteiden pohjalle ja pääosa 19

20 toiminnallisuudesta on rakennettu Oraclen työkalujen varaan (Oracle Forms, Reports, PL/SQL). Kehitys on siirtymässä enemmän selainpohjaiseen suuntaan ja teknologia-alustana käytetään Java-kehitystyökaluja. Kaikilla organisaatioilla on oma asennus ohjelmistosta. Kaikki konsortion jäsenet käyttävät ohjelmistosta samaa versiota. Versio-sykli on keskimäärin yksi vuosi ja pienempiä päivityksiä tulee noin kuusi kappaletta vuodessa. Suurin kehitykseen liittyvä tarve on opiskelijoiden edistymisen vuosiseuranta, joka on ollut myös merkittävä syy valtiovallan haluun keskittää palveluja. Ongelmat ovat olleet normaaleja ohjelmistokehityksen ongelmia liittyen testaukseen, määrittelyihin, käytettävissä oleviin resursseihin jne. Tilaajan ja toimittajan yhteistyö on sujunut jouhevasti. Toimittajalla on n. 20 täyspäiväistä työntekijää STADSryhmässään, joista 14 on kehittäjiä. Konsortiolla ei ole omaa kehityshenkilöstä, koska in-house -tuotanto ei ole ollut taloudellisesti mahdollista. Jotkut konsortion jäsenistä tuottavat itse joitain palveluja, mutta nämä kehityshankkeet eivät ole automaattisesti konsortion käytettävissä HIS, Saksa Hochschul-Informations-System GmbH (HIS) on saksalainen voittoa tavoittelematon yritys, joka kehittää liittovaltion ja osavaltioiden rahoittamana tietojärjestelmiä Saksan korkeakouluille. HIS on perustettu 1960-luvulla. HIS:n osakepääomasta omistaa liittovaltio 1/3 ja osavaltiot 2/3. Ylimpänä päättävänä elimenä on yhtiökokous. Hallituksessa on kymmenen edustajaa omistajatahoilta ja korkeakouluista. Kuratorium on 35 edustajan toimielin, jonka tehtävänä on huolehtia asiakkaiden tarpeista ja HIS:n toiminnan säännönmukaisuudesta sekä edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kuratorium tekee myös talouspoliittiset linjaukset sekä hyväksyy HIS:n toimintasuunnitelmat. 20

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

ARENE ry:n tietohallintohanke. Määrittelyprojekti ProAMK 1.11.2005 31.5.2007. Loppuraportti

ARENE ry:n tietohallintohanke. Määrittelyprojekti ProAMK 1.11.2005 31.5.2007. Loppuraportti ARENE ry:n tietohallintohanke Määrittelyprojekti ProAMK 1.11.2005 31.5.2007 Loppuraportti Sisällysluettelo 1. Hankkeen taustaa... 3 2. Hankkeen toimijat, tavoitteet, toiminta ja tulokset... 5 4. Projektin

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1 Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW KOTA/AMKOTA-seminaari 23-24.9.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Suunnittelupäällikkö Matti Joensuu Oulun yliopisto OY:n tietovarastopilotti Käynnistyi joulukuussa

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 Kooste kotitehtävien vastauksista Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 1.) Järjestelmän ylläpitomalli? ja 2.) Järjestelmän jatkokehittämismalli? OPH on omistaja ja ylläpitäjä ja huolehtii

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 18.4.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN VIRKAILIJOILLE Laila Puranen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä. Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy

Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä. Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy Agenda Arek yrityksenä Testauspalvelun uudelleen järjestelyt 2014 Vastuut ja käytännön työnjako

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Johtaja Hannu Sirén Yliopistojen IT-päivät 23.10.2008 TKK Dipoli 1 Eräitä meneillään olevia uudistuksia, joilla on vaikutusta tietohuoltoon 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 Tulorekisterin tavoitteita Tulorekisteri on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vähentää yritysten hallinnollista taakkaa palkkaraportoinnin

Lisätiedot

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Käsitteitä Sanasto asiasanasto, tesaurus, ontologia, auktoriteettitiedosto, toimijaontologia, paikkaontologia

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum. 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke

Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum. 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke Esityksen sisältö Mikä Kieku on ja miksi se tulee käyttöön? Tavoiteltavat

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Web-seminaari 10.11.2009

Web-seminaari 10.11.2009 Web-seminaari 10.11.2009 Tervetuloa päivän seminaariin: Tietovarastoinnilla irti ERP riippuvuuksista Esiintyjät: Ari Hovi, Ari Hovi Oy ja Jari Ylinen, Kehityspolut Oy Seminaari alkaa kello 10.00 Tämä ERP

Lisätiedot

Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto. korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi

Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto. korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Opetusministeriö on käynnistänyt kesäkuussa korkeakoulujen yhteisen,

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki

Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki TARJOUS 70214 06.03.2014 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto Anu Soukki PL 2205 00099 Helsingin kaupunki anu.soukki@hel.fi eero.saarinen@hel.fi tea.tikkanen@hel.fi

Lisätiedot

Palveluportaali Aila

Palveluportaali Aila Palveluportaali Aila Aineistokatalogi-tilaisuus, Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu (FMAS) -hanke 28.10.2014 Hannele Keckman-Koivuniemi Tietopalveluasiantuntija hannele.keckman-koivuniemi@uta.fi

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS SISÄLLYS 1 TALOUSHALLINNON OSA-ALUEPROJEKTIN TAVOITE... 1 2 RAPORTOINNIN PERUSTA HAMKISSA... 1 3 TESTIRAPORTTI, OPH KUSTANNUSTIETOJEN RAPORTOINTI...

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Tietovaraston ja SuperTietovaraston kehittäminen ja hyödyntäminen. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola ja suunnittelija Mikko Jänis

Tietovaraston ja SuperTietovaraston kehittäminen ja hyödyntäminen. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola ja suunnittelija Mikko Jänis Tietovaraston ja SuperTietovaraston kehittäminen ja hyödyntäminen Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola ja suunnittelija Mikko Jänis Tietovarasto Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Tietovarasto on raportoinnin

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 7.5.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIESTINTÄVASTAAVILLE Erja Nokkanen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa linjatut korkeakouluhakuja

Lisätiedot

Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli. Hannu Peltola Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö 9.11.2005

Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli. Hannu Peltola Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö 9.11.2005 Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli Hannu Peltola Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö 9.11.2005 Sisältö Suomen virtuaaliyliopisto pähkinänkuoressa Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23.-24.9.2010

Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23.-24.9.2010 Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23.-24.9.2010 Pilotin esittely tietovarasto ja raportointi Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto Aalto tietovarasto rooli Aalto-tietovarasto on osa kokonaisarkkitehtuuria,

Lisätiedot

Potilastiedot ja tietoturvallisuus Tietoturvaselvitykset ja asiantuntijakonsultointi roolipohjaisen käyttäjähallinnan osalta

Potilastiedot ja tietoturvallisuus Tietoturvaselvitykset ja asiantuntijakonsultointi roolipohjaisen käyttäjähallinnan osalta Potilastiedot ja tietoturvallisuus Tietoturvaselvitykset ja asiantuntijakonsultointi roolipohjaisen käyttäjähallinnan osalta Terveydenhuollon atk-päivät 26.-27.5.2009, Redicom Oy jukka.koskinen@redicom.fi

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Proamk loppuraportin tiivistelmä 17.1.2007

Proamk loppuraportin tiivistelmä 17.1.2007 Proamk loppuraportin tiivistelmä 17.1.2007 Pekka Ruuskanen Juha Hyttinen WM-data Oy LogicaCMG 2006. All rights reserved Projektin tuotokset Toimintaympäristön kuvaus Käyttötapauskuvaukset valituista prosesseista

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Aika: 13.3.2015 klo 09.30-15.00 Paikka: Helsingin yliopisto Läsnäolijat: yhteistyöryhmä: Kati Kettunen, Eva Raudasoja, Tapio Rimpioja, Marko Wilén, Tuomas

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto ja viranomaistietovirrat VIRTA-projekti. RAKETTI-Ohjausryhmä, 7.2.2012 Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto ja viranomaistietovirrat VIRTA-projekti. RAKETTI-Ohjausryhmä, 7.2.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto ja viranomaistietovirrat VIRTA-projekti RAKETTI-Ohjausryhmä, 7.2.2012 Ilmari Hyvönen RAKETTI-VIRTA-PROJEKTI Julkinen hallinto Koulutus- ja tutkimus Kk-laitoksen

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjätunnistuksen ja käyttöoikeushallinnan käyttöönotosta

Kokemuksia käyttäjätunnistuksen ja käyttöoikeushallinnan käyttöönotosta Kokemuksia käyttäjätunnistuksen ja käyttöoikeushallinnan käyttöönotosta 25.8.2004, Kaksi tärkeää käyttäjä-alkuista sanaa Käyttäjätunnistus ( todennus, Authentication ) Välttämätöntä nykyisissä järjestelmissä

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Helia Ohjelmointitaito 14.3.2005 Tuomas Kaipainen Mermit Business Applications Oy. 2005 Mermit Business Applications

Helia Ohjelmointitaito 14.3.2005 Tuomas Kaipainen Mermit Business Applications Oy. 2005 Mermit Business Applications Helia Ohjelmointitaito 14.3.2005 Tuomas Kaipainen Mermit Business Applications Oy Esityksen sisältö Mermit yrityksenä Perustiedot Toimintamalli Mermit työpaikkana ohjelmistoinsinöörille Esimerkkiprojekti

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot