ARENE ry:n tietohallintohanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARENE ry:n tietohallintohanke"

Transkriptio

1 ARENE ry:n tietohallintohanke Määrittelyprojekti ProAMK II-vaiheen loppuraportti

2 1. Hankkeen taustaa Hankkeen toimijat, keskeinen toiminta ja tavoitteet Keskeinen toiminta sekä hankkeen tulokset Tavoitteiden toteutuminen suhteessa projektisuunnitelmaan Projektin toteutunut kustannusarvio Etenemissuunnitelma Toimenpide-ehdotukset Projektin tulosten hyödyntäminen jatkossa Julkisuus ja tiedottaminen Liitteet...51 Orama Tuomas, projektipäällikkö, ProAMK Elsinen Eero, hallinto- ja talousjohtaja, PKAMK Harjulahti Eeva, lehtori, TUAMK Ikonen Petteri, Tutkimusjohtaja, Laurea Kailu Minka, projektisuunnittelija, ProAMK Koivukoski Pekka, tietohallintopäällikkö, OAMK Laakkonen Raijaliisa, vararehtori, VAMK Paturi Tuulikki, johtaja, Haaga-Helia Pitkäranta Timo, tietojärjestelmäpäällikkö, VAMK Puumala Tuukka, tekninen asiantuntija, ProAMK 2

3 1. Hankkeen taustaa ARENE ry:n tietohallintohankkeen määrittelyprojekti ProAMK:n loppuvaiheessa todettiin, että työtä on syytä jatkaa alkuperäisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuotantovaiheen käynnistämiseksi vuoden 2008 alusta. Ensimmäisen vaiheen esiin tuomat haasteet tulisi pyrkiä ratkaisemaan, jotta voitaisiin tehdä päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Projektin ohjausryhmä teki esityksen II-vaiheen käynnistämiseksi ARENE ry:lle ja opetusministeriölle. Kaikki ensimmäisessä vaiheessa mukana olleet ammattikorkeakoulut sekä opetusministeriö sitoutuivat osallistumaan projektin kustannuksiin. Projektin kestoksi sovittiin Hankkeen toimijat, keskeinen toiminta ja tavoitteet 2.1 Projektin toimijat Hankkeen ohjausryhmä päätti, että ensimmäisen vaiheen projektiryhmä jatkaa myös toisen vaiheen projektiryhmänä ja että projektille palkataan projektipäällikön ja suunnittelijan lisäksi tekninen asiantuntija vastaamaan teknisistä selvityksistä. Budjettiin varattiin lisäksi varoja ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden ostamiseksi. Projektiryhmästä jäivät pois Lena Siikaniemi ja Rauno Pirinen. Petteri Ikonen nimitettiin projektiryhmän jäseneksi. 2.2 Projektin tavoitteet Projektin johtoryhmän 30.8 hyväksymässä projektisuunnitelmassa asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Aloitetaan ProAMK I -vaiheessa määriteltyjä toimintaprosesseja palvelevan soveltuvin osin keskitetyn, modulaarisesti ja vaiheittain toteutettavan tietojärjestelmän toteutuksen suunnittelu. 3

4 2. Johtoryhmän johdolla selvitetään tarkemmin eri ratkaisuvaihtoehtoja alla mainitun tietojärjestelmän toteuttamiseksi esitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. 3. Johtoryhmän johdolla aloitetaan organisaatiomallin sekä liiketoimintaratkaisun määrittely yhdessä sidosryhmien kanssa erillisyksikkö-mallin pohjalta. 4. Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia yliopistojen kanssa. 5. Sovitaan hankkeen vaiheistuksesta ja aloitetaan sovittavan priorisoinnin mukaisesti kuvattujen prosessien mallinnus tietojärjestelmätasolle. 6. Selvitetään mahdollisuus hyödyntää eri tahoilla tuotettuja tukisovelluksia tietojärjestelmän moduulien kehityksessä. 7. Jatketaan sanastotyötä tavoitteena sanaston ja termien vakiinnuttaminen osaksi toimintaa ja liittäminen osaksi opetusministeriön käsiterekisteriä. Lisäksi projektiryhmälle annettiin tehtäväksi laatia etenemissuunnitelma, josta käyvät ilmi ehdotus vaiheittaiseksi etenemiseksi, etenemisen organisointi, kustannukset sekä riskit. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arviointia tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin käsitellään tarkemmin kohdassa Keskeinen toiminta sekä hankkeen tulokset Tekniset selvitykset Projekti kilpailutti asiantuntijapalveluita seuraavilla osa-alueilla: 1 Asiantuntijapalvelu tukemaan yleisarkkitehtuurin suunnittelua tietojärjestelmälle, joka toteuttaa ProAMK I -projektissa kuvatut palveluprosessit. Kuvaus määritellään palvelukeskeisen arkkitehtuurin (SOA) ajatusmallin mukaan, ja siinä määritellään järjestelmän jako moduuleihin ja moduulien sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus rajapintojen avulla. Arkkitehtuuria suunniteltaessa huomioidaan mahdollisuudet toteuttaa tietojärjestelmä kokonaan keskitettynä, osittain keskitettynä tai eri korkeakouluihin hajautettuna. Asiantuntijapalvelun toimittajaksi valittiin Appelsiini Oy. Toimeksiannon sisältö: Arkkitehtuurisuunnitelmassa kuvataan yleisarkkitehtuuri tietojärjestelmälle, joka toteuttaa ProAMK I -projektissa kuvatut palveluprosessit. Suunnitelmassa tulisi käydä ilmi: - millaisista moduuleista järjestelmä koostuu 4

5 - miten moduulit kommunikoivat keskenään, ja miten tätä kommunikointia hallitaan (esimerkiksi miten lisätään uusia moduuleja) - mikä olisi teknisestä näkökulmasta järkevä keskittämis-/hajauttamisaste o täysin hajautettu: jokaisella AMK:lla oma asennus järjestelmästä omilla palvelimillaan o täysin keskitetty: yksi järjestelmän asennus ja tietojen säilytyspaikka yhteisellä ylläpitäjällä o välimuoto: osittain keskitetty, osittain hajautettu Tulokset: Raportissaan Appelsiini on esittänyt kolme mahdollista toteutusvaihtoehtoa: 1. Ammattikorkeakouluilla yhteinen tallennuskerros Mallissa ammattikorkeakoulut jakavat ainoastaan tallennuskerroksen. Ammattikorkeakoulut jakavat tietoa toisilleen liiketoimintakerroksen kautta, jolloin rajapintojen hallinnoinnin määrä kasvaa. Käyttökatko yhden ammattikorkeakoulun liiketoiminta- tai näkymäkerroksessa ei haittaa muiden ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ongelmat - Riskinä hallitsematon rajapintojen käyttö ja sekava kokonaisuus - Yhteisten moduulien päivitys hankalaa - Siirtymävaiheet hankalia - Vaatii paljon koulutettua henkilökuntaa - Moduulien eri versioiden ajo rinnakkain hankalaa - Uudelleenkäytön edut menetetään - Hallinnollisuus monimutkaistuu Hyödyt - Yhden järjestelmän kaatuminen ei niin kriittistä kuin muissa malleissa - Mahdollisuus kehittää prosesseja joustavammin, koska ammattikorkeakoulut hallinnoivat omaa liiketoimintakerrosta 2. Ammattikorkeakouluilla yhteinen liiketoimintakerros Mallissa ammattikorkeakoulut jakavat tallennus- ja liiketoimintakerroksen. Rekisterit ja prosessit ovat samoja riippumatta ammattikorkeakoulusta, jolloin hallinnoinnin määrä vähenee. Ammattikorkeakoulut voivat tehdä erilaisia räätälöintejä käyttöliittymään ilman käyttökatkoja muiden ammattikorkeakoulujen toiminnassa. 5

6 Ongelmat - Käyttöliittymiin voidaan ohjelmoida liikaa liiketoimintalogiikkaa, jolloin kokonaisuudesta tulee sekava, SOA-malli rikkoutuu - Integraatiopalvelimelle tulee liikaa kuormaa, esim. huolimattoman käyttöliittymän ohjelmoinnin takia Hyödyt - Voidaan luoda uusia näkymiä suhteellisen helposti. - Trendi kehittää omia portaaleita, malli helpottaa. 3. Ammattikorkeakouluilla yhteinen asennus Mallissa ammattikorkeakouluilla on yhteinen asennus. Yhtä asennusta käyttää suuri määrä käyttäjiä, joten käyttökatkot ovat kriittisempiä kuin muissa malleissa. Järjestelmän päivitys voidaan tehdä yhdellä kertaa. Ongelmat - Uusien palveluiden kehitys voi hidastua - Häiriötilanteet vahingollisempia - Yhdellä näkymällä ei pystytä palvelemaan kaikki oppilaitoksia - Oppilaitoksilla on myös toiminnallisia eroavaisuuksia - Byrokraattinen ja jäykkä Hyödyt - Ainoastaan yksi hallittava kokonaisuus Appelsiini suosittaa toteutettavan järjestelmän perusarkkitehtuuriksi palveluarkkitehtuurin mukaista keskitettyä järjestelmää. Järjestelmän moduulit tarjoavat palveluita, joita muut moduulit voivat käyttää. Rekisterit ja prosessit ovat samoja riippumatta ammattikorkeakoulusta, jolloin asennusta ja rajapintojen käyttöä on helppo hallita keskitetysti. Ammattikorkeakouluilla saattaa olla tarvetta hakea järjestelmästä tietoa omiin järjestelmiin tai koostaa uusia näkymiä järjestelmän palveluihin. Järjestelmä tarjoaa rajapinnan liiketoimintakerrokseen, joka palvelee näitä tarpeita joustavasti. 2. Asiantuntijapalvelu tukemaan tietojärjestelmän palveluiden suunnittelua käyttäjänäkökulmasta. Palvelut suunnitellaan toteuttamaan ProAMK I -projektissa kuvatut prosessit. Asiantuntijapalvelun toimittajaksi valittiin WM-Data Oy. 6

7 Toimeksiannon sisältö: Palvelusuunnitelma on korkean tason suunnitelma siitä, millaisiin palveluihin ProAMK I - prosesseja kuvaava järjestelmä on jaettu. Suunnitelman tulisi sisältää: - järjestelmän käyttäjäryhmät ja käyttötapaukset karkealla tasolla - millaisilla palveluilla käyttötapauksia toteutetaan - missä järjestyksessä eri palveluita pitäisi alkaa toteuttaa - millä tavalla käyttötapauksien ja palveluiden määrittelyä tarkennetaan ennen toteutusvaihetta tai toteutuksen rinnalla Tulokset Projektista tai WM-Datasta riippumattomista syistä työskentely pääsi alkamaan suunniteltua myöhemmin ja tehtäväkentän laajuudesta johtuen päädyttiin ratkaisuun, jossa projektin päättymisestä huolimatta WM-Data vie sovitut tehtävät loppuun tammikuun puoleen väliin mennessä. Tässä raportissa ja sen liitteenä ovat mennessä tuotetut karkean tason käyttötapaukset ja ehdotukset palveluiden tuottamisesta ja niiden jaottelusta. Loput käyttötapaukset liitetään raporttiin niiden valmistuttua ja ne löytyvät sähköisenä samasta osoitteesta kuin loppuraportti. Vaikka osa käyttötapauksista puuttuu, tämän ei pitäisi vaikeuttaa tulosten arviointia merkittävästi. Raportissaan WM-Data on jaotellut tuotettavat palvelut ydin- ja tukiprosesseihin. Ydinprosesseja ovat: Opiskelijahaku- ja valintapalvelut: nimensä mukaisesti kattaa tuen opiskelijoiden haku- ja valintatoimintoihin Koulutusprosessipalvelut: prosessikokonaisuus sisältää koulutuksen suunnittelun ja sen toteutuksen tuen Opiskeluprosessipalvelut: prosessikokonaisuus sisältää opiskelun suunnittelun ja sen toteutuksen tuen T&K palvelut: tärkeä osa ammattikorkeakoulujen perustehtävää 7

8 Tukiprosesseja ovat: Käyttäjäpalvelut: käyttäjäpalvelut sisältävät esimerkiksi käyttäjien perustietojen luonnin ja ylläpidon Opiskelijapalvelut: toiminnoiltaan vastaa käyttäjäpalveluita, mutta prosessit on kuvattu opiskelija -käyttäjäryhmän näkökulmasta Raportointipalvelut Kuva1. Ydinprosessikaavio Proamk:n näkökulmasta WM-Data esittää kolmea mahdollista lähestymistapaa ohjelmiston tuottamisessa: Toteutusjärjestys: vaihtoehto A Vaihtoehto A:n kohdalla korostetaan sujuvaa ja loogista IT-projektinhallintaa sekä integrointeja edellyttävien välivaiheiden minimoimista. Vaihtoehdon A:n ehdotettu toteutusjärjestys: Tietokantasuunnittelu kokonaisuudelle Opiskelijahaku- ja valintapalvelut sekä käyttäjäpalvelut. Lisäksi osa opiskelijapalveluista. Koulutusprosessipalvelut ja T&K Opiskeluprosessipalvelut, lisäksi loput opiskelijapalveluista Raportointi ja tiedonsiirrot (esim. Amkota tieto) Toteutusjärjestys: vaihtoehto B Tässä kohdassa kuvatussa vaihtoehdossa lähdetään siitä, että nykyisten järjestelmien käyttö jatkuu, mutta osa operatiivisista tiedoista replikoidaan uuden järjestelmän tietokantaan. Sieltä ne välitetään edelleen järjestelmään kytkettävään tietovarastoon 8

9 raportointia varten. Tämän ratkaisun etu on se, että tiedolla johtaminen mahdollistuu vaihtoehtoa A nopeammin. Vastaavasti järjestelmien välinen integraatio lisää kustannuksia. Vaihtoehdon B ehdotettu toteutusjärjestys: Tietokantasuunnittelu kokonaisuudelle Integraation rakentaminen olemassa oleviin järjestelmiin Raportointi ja tiedonsiirrot Ensimmäinen käyttöönotto Opiskelijahaku- ja valintapalvelut sekä käyttäjäpalvelut., lisäksi osa opiskelijapalveluista Koulutusprosessipalvelut ja T&K Opiskeluprosessipalvelut, lisäksi loput opiskelijapalveluista Käytännössä tämä vaihtoehto edellyttää seuraavien rekistereiden/palveluiden luomista: opiskelijarekisteri (vrt. FunetEduPerson) opetushenkilöstörekisteri (vrt. FunetEduPerson) opinto-oikeus- ja tutkintorekisteri (vrt. M0) opetussuunnitelma- ja opintojaksorekisteri (vrt. M1) opintosuoritusrekisteri (vrt. M2) tietovarasto (vrt. OhaTv) valmistumispalaute (vrt. Opala) Toteutusjärjestys: vaihtoehto C Tässä kohdassa kuvatussa vaihtoehdossa lähdetään siitä, että nykyisten järjestelmien käyttö jatkuu, mutta raportointi ja tiedolla johtaminen mahdollistetaan kaikille ammattikorkeakouluille ja ProAMK:lle yhteisellä DW-tietovarastoratkaisulla. Yhteisessä tietovarastossa tulisi olemaan jokaiselle ammattikorkeakoululle oma osionsa, mutta ratkaisu mahdollistaisi myös alue- ja valtakuntatason raportointiratkaisut. Tämän vaihtoehdon etu on se, että uusikin järjestelmä on integroitavissa samaan tietovarastoon, jolloin tiedolla johtamiseen ei tule katkoksia järjestelmien uusimisen yhteydessä. Lisäksi käyttöönottoaikataulu on jokaisen ammattikorkeakoulun itse päätettävissä. Vaihtoehto C:n ehdotettu toteutusjärjestys: Tietokantasuunnittelu kokonaisuudelle Sekä Proamk:lle että nykyisille järjestelmille yhteisen tietovaraston suunnittelu Raportointi ja tiedonsiirrot suunnittelu ja toteutus Loput vaiheet kuten kohdassa B Asiantuntijapalvelu tukemaan toiminnan suunnittelussa, päivittäisessä toiminnassa, seurannassa ja raportoinnissa tarvittavien tietojen organisoinnin ja tallentamisen suunnittelua. Asiantuntijapalvelun toimittajaksi valittiin Ineo Oy. Toimeksiannon sisältö: 9

10 Suunnitelmassa on kuvattu korkealla tasolla se, miten järjestelmän tiedot organisoidaan ja tallennetaan siten, että ne tukevat suunnittelua, päivittäistä toimintaa, raportointia ja seurantaa. Suunnitelman tulisi sisältää: - mitkä rajoitteet vaikuttavat tietojen organisointiin (esim. viranomaisraportointi) - miten muualla tehtyjä kuvauksia voitaisiin hyödyntää (esim. M-määritykset, tietovarastohankkeet) - korkean tason suunnitelma järjestelmän tietosisällöistä ja niitä tukevista ratkaisuista kuten tietokannoista ja tietovarastoista Tulokset Alla osa Ineo Oy:n raportista. NÄKÖKULMIA ETENEMISMALLIIN Takaisinmaksun aikataulu ja riskitasot Etenemismalli tähtää takaisinmaksun tuottamiseen nopeutetusti olemassa olevien järjestelmien tietosisällön tehokkaamman hyödynnettävyyden kautta. Vaiheistuksessa myöhemmin toteutettavat osiot muodostavat loogiset kokonaisuudet. Palveluasteen säilyttämisen (ja vaiheittaisen parantamisen) näkökulma toteutuu hyvin. Ensimmäinen inkrementti muodostuu olemassa olevan tiedon harmonisointi- ja mallinnuspohjaisesta tietopalvelusta, joka sinänsä tukeutuu hyvään määrittelyaineistoon. Samassa yhteydessä toteutetaan valtakunnallisten kohdejärjestelmien vaatima käsitteellinen ja tekninen integraatio, jolloin muodostuu samalla käsitejoukko (mahdollisena tavoitteena oliokirjasto jo tietovarastomäärittelyssä), joka suoraan palvelee sovellusvaiheen tietoarkkitehtuurin suunnittelua. Tämä palvelee toisen vaiheen määrittelyn kannalta riskiä vähentävänä olosuhteena. Muutosriski Tietointegraatio voidaan toteuttaa matalammalla toiminnallisen integraation asteella kuin toiminnallinen integraatio. Täten tietopalvelun sijoittaminen ennen yhteisen operatiivisen platformin kehittämistä on perusteltua. Operatiivisten palveluiden toteuttamisessa voidaankin tähdätä yhteisiin toiminto- ja tietorajapintoihin. Toiminnan täydellinen eheyttäminen ei liene välttämätöntä. Tähän vaikutetaan myös myöhemmillä operatiivisen tiedonhallinnan automaatio- ja integraatioasteen valinnoilla. Tietopalvelu laajuus ja rajaus Yksi oleellinen riippuvuussuhde mallissa luonnostaan syntyy. Tietoarkkitehtuurin keskeiset piirteet tietovaraston tallennustasossa ovat merkittävä lähde uuden operatiivisen järjestelmän suunnittelussa. Tähän joukkoon voidaan ainakin lukea pääobjektit attribuutteineen ja transaktioiden osapuolet. Lisäksi tietovarastossa (epäsuorasti raportointivaatimusten johdosta) huomioitava pienin koontitaso organisaatioakselilla sanelee prosessien reunaehtoja. 10

11 Tiedon ja tietopalvelun laajuuden määrittämiseen on ProAMK:n tavoitteissa alustavasti otettu Amkota- ja Tilastokeskuksen vaatimukset. Tämän rinnalle voisi nostaa Aki Valkosen Tinfo työn puitteissa kuvaama kokonaisvaltainen ammattikorkeakoulun ja viranomaisten välinen tietovirta. Vaikuttaisi tarkoituksenmukaiselta tarkastella tätä kuvausta vaatimusten lähteenä. Tällöin syntyisi ilmeisen kattava luettelo ammattikorkeakoulutoiminnan ulkoisista raportointivelvoitteista päivätty Aki Valkosen kuva Ammattikorkeakoulujärjestelmän tietokanta- ja tietovirtarakenteet ja niiden suhde TINFO hankkeeseen. Osa-alue jota ei ole ennalta helppo arvioida on eri pedagogisten toimintamallien vaikutus ohjausmalliin ja sen tietosisältöön. Tämä ilmiö kuitenkin näkyy jo nykyisellään esim. vaihtelevina yksikköhintoina, joka heijastelee yleistä koulutusalakohtaista kustannusrakennetta. Mikäli korkeakoulun sisäisin päätöksiin muutetaan opetuksen toteuttamisperiaatteita niin, että tämä myös vaikuttaa kustannusmuodostukseen, on ilmeistä että tämän myös tulee näkyä ohjaustiedoissa. Sisäisten rakenteiden ja kustannuskantajien kirjaustekijöiden merkitys seurattavuuteen tulee joka tapauksessa olemaan suuri kustannuslaskennan osa-alueella. Operatiivisen ja johtamisjärjestelmän tarkoitus Uuden järjestelmän keskeisenä ominaisuutena tullee olemaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteuttamisen ja toisaalta organisaation resurssiohjauksen yhdistäminen. Tähän ajavat niin toiminnan sisäiset muutokset kuin ulkoisetkin vaikuttimet. Näin ollen on ilmeistä, että järjestelmän osan muodostavan johtamisjärjestelmän tulee heijastaa samoja pääperiaatteita. Suunnitelmalähtöisyys, ennusteiden käyttö, läpäisyn sekä tuotannollinen että taloudellinen johtaminen sekä vertailukelpoinen sisäinen ja ulkoinen raportointi kuuluvat tähän. Tätä 11

12 samansuuntaisuuden tarvetta lienee mielekästä tukea vaatimusten keskitetyllä ohjaamisella. Riskinä pitää kuitenkin tunnistaa ongelmat saada toiminnallisia vaatimuksia johtamisjärjestelmälle näin varhain hankekokonaisuudessa. Lieneekin viisasta varautua iteratiiviseen vuorovaikutukseen osakokonaisuuden 2 kanssa niin operatiivisen toiminnan ohjaamisen palveluiden kuin uutta toimintamallia ohjaavan toiminnanohjauksen vaatimusten kytkemisessä tietopalveluiden tuottamiseen. Teknologia Teknisen arkkitehtuurin osalta tietovarastoinnin tekninen ulottuvuus muodostaa kohtuullisen itsellisen kokonaisuuden. Latausketjun hallinta ETL-välineellä on sinänsä suljettu kokonaisuus, johon tulee valita korkean automaatioasteen ja hallinta-asteen väline. Väline tarjoaa tyypillisesti jonkin avoimen rajapinnan järjestelmähallinnan näkökulmasta, ja on täten integroitavissa laajempaan hallittuun palvelukokonaisuuteen. Arkkitehtuurivaatimuksissa voitaneenkin keskittyä ETL-välineen erillisominaisuuksiin ja asettaa vaatimukset jonkin yleisen järjestelmähallintaprotokollan tuelle. Itse tiedonsiirto tapahtunee Funet-verkossa FTP -välitteisesti. Tämä on täysin väline- ja toteutusvaihtoehtoneutraali parametri. Tietokanta on relaatiomuotoinen, ja usein synergiassa ETL-välineen kanssa. On ilmeistä, että tietopalvelun tietokanta ja tulevan operatiivisen järjestelmän yhteys muodostuu kiinteämmäksi niin teknisessä kuin loogisessakin merkityksessä. Tietopalveluiden tietokantavalinta ei kuitenkaan muodosta rajausta tulevia vaiheita ajatellen, vaan relevantit arkkitehtuurivalinnat sisältävät rajapintatoteutukset kaikkien relevanttien tietokantavaihtoehtojen lukemiseen. Tietokannan tulee ennen kaikkea edustaa pitkäsyklistä teknologiaa, jolla on hyvä päämiestuki ja osaamissaatavuus. Harkittavaksi tullee, tehdäänkö arkkitehtuurin tarkennus ja lyödäänkö välinevalinnat lukkoon koko arkkitehtuurin osalta, vai tehdäänkö tämä vaiheittain. Käyttäjähallinta Varsinainen tietopalvelun käyttäjärajapinta muodostunee useista käyttäjätyökaluista ja palveluista. Välineiden tulee tukea hajautettua käyttömallia ja moniasiakasympäristöä. Erityisesti käyttäjäoikeudet täytyy ottaa huomioon käyttökonsepteja suunniteltaessa. Käyttäjähallinta ja autorisointi muodostaa suureen aihealueen, joka pitää käsitellä yhteismitallisesti tulevan sovelluksen suunnittelun kanssa. Tämä näkökulma voi luoda myös välineittäin vaihtelevia arkkitehtuuririippuvuuksia. Pyrkimyksenä voisi olla esimerkiksi prosessikohtaisesti dataan sidottu käyttöoikeusmalli, joka toimisi kaikissa datan käyttökonteksteissa. Käyttäjämäärä on kuitenkin suuri, ja muutoshallinta on saatava nivottua järjestelmäinstanssien normaalin pääkäyttäjätuen piiriin. Turvallisuus Turvallisuus koostuu teknisestä turvallisuudesta ja loogisesta turvallisuudesta. Uhat voidaan karkeasti ryhmitellä perusarkkitehtuuriin, palveluiden saatavuuteen (johon liittyvät myös ulkoiset uhkatekijät ja niiden torjuminen) sekä autentikointiin ja käyttöoikeuksiin liittyviksi. Osa-alueeseen eivät varsinaisesti kuulu ulkoinen turvallisuus ja siihen liittyvät päätökset. Onkin ilmeistä, että kokonaisturvallisuuteen vaikuttaa hyvin merkittävästi 12

13 palvelukeskuksen ja korkeakoulujen tietoliikenteen suojauksen taso, sekä palveluiden ulkoiset rajapinnat. Mitä avoimemmasta rakenteesta näiltä osin on kysymys, on mahdollista, että palveluita tullaan sijoittamaan eri tasoille, ja täten rajaamaan esim. korkeakoulukohtaisen tiedon haavoittuvuutta ulkoisille hyökkäyksille. Tällöin turvallisuusnäkökohdat vaikuttaisivat myös tietopalvelun sisäisen rakenteen valintoihin. Yhteenveto Alla etenemismallin visualisointi ProAMK:n etenemissuunnitelma-asiakirjasta: Kokonaisuutena voidaan vetää tiettyjä johtopäätöksiä etenemisestä: Esitetty porrastus tarjoaa etenemisen mahdollistavan hankerungon, jossa riskitaso ei vaikuta epärealistiselta. Arkkitehtuuri pitää suunnitella operatiivisen järjestelmän ja johtamisjärjestelmän toiminnallinen ja looginen kokonaisuus huomioiden. Tietorajausta pitää tulkita kaikkien ulkoisten raportointivaateiden näkökulmasta, rajauksia voidaan tehdä esim. vaiheistuksen tai manuaalisiksi jätettävien prosessien muodossa. Inkrementit ovat todennäköisesti 1 (Tietovarasto-, tiedonsiirto- ja raportointipalvelut) ja 2 (Perusrekisteripalvelut), ja ovat osittain vuorovaikutteisia. Käyttäjähallinnalle pitää muodostaa kattava toteutusmalli, jota tietopalveluosio toteuttaa ensimmäisenä. Tiettyjen ohjaustietojen ylläpito voi edellyttää hallintotyökalujen (jotka varsinaisesti kuuluisivat osioon 2) toteuttamista jo tietopalvelukokonaisuuden yhteydessä (esimerkkeinä user master, organisation master). Riippuvuudet keskittyvät o Käyttäjähallintaan o Tiedon koontitasoon (grain) o Pääobjektien attribuutteihin Muodostunut kansallinen koodisto ja tekninen esitystapa määrittävät merkittäviltä osin uuden järjestelmän masterdatan. Tallennusmallin tulisi kuvata perusobjektit, suhteet ja transaktiot perustasolla (ei laskenta- tai tilastointimuotoisena) jolloin em. käyttötarkoitusesitysmuodot muodostetaan tallennusmallin yläpuolelle. Asiantuntijapalveluiden raportit ja muu materiaali kokonaisuudessaan liitteissä. 13

14 3.1.2 Ulkomaiset referenssikohteet Ulkomaisiksi referenssikohteiksi päätettiin ottaa muissa pohjoismaissa toteutetut laajat yhteistyöhankkeet sekä saksalainen, julkisrahoitteinen HIS. Projektiryhmä kävi Saksassa tutustumassa HIS:n toimintaan ja toteutusvaiheessa olevaan uuteen opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmään. Muiden referenssikohteiden arviointi perustuu käytettävissä olleeseen materiaaliin. (Lähteenä on käytetty järjestelmien www-sivuja, Marcus Nybergh keräämää haastatteluaineistoa ja professori Ari Heiskaselta saatua materiaalia.) Tutkittavia asioita ovat olleet referenssikohteiden organisointi ja toteutustekniikka. Organisoinnin kohdalla tutkittavia asioita ovat olleet omistajuus, hallinnointi, sidosryhmät, toiminnan laajuus ja kustannukset vuositasolla. Toteutustekniikan osalta on tutkittu arkkitehtuuriratkaisuja, hajauttamisen ja keskittämisen astetta ja mahdollisuutta sekä toimittajariippumattomuutta LADOK, Ruotsi LADOK-konsortioon kuuluvat lähes kaikki Ruotsin yliopistot ja ammattikorkeakouluja vastaavat organisaatiot. Yhteensä konsortioon kuuluu 35 korkeakoulua sekä opintotukiasioiden keskuslautakunta. Konsortiohallinto ja pääosa kehitystiimistä toimivat Uumajan yliopiston erillislaitoksena. Kehitystiimissä työskentelee yli kolmekymmentä henkeä. Tuotantotapa on in-house-tyyppinen lukuun ottamatta osaa tietoturvaominaisuuksista, jotka on ulkoistettu WM-datalle. Korkeakoulut voivat kehittää LADOK-alustan päälle myös omia lisämoduuleitaan, mutta tätä ominaisuutta ei ole merkittävästi hyödynnetty. Konsortio kehittää korkeakouluille yhteistä LADOKopiskelijahallintojärjestelmää palvelemaan sekä korkeakouluja että viranomaisraportoinnin tarpeita. 14

15 Ladokin historia ulottuu aina 1960-luvulle saakka, jolloin AROS- ja FAROS- sekä myöhemmin 1970-luvulla STUDOK- nimiset järjestelmät loivat pohjan LADOKyhteistyölle. LADOK:in omistajana ja rahoittajana toimi alun perin valtiota edustanut kansallinen yliopistojen ja korkeakoulujen neuvosto. Neuvoston lakkauttamisen jälkeen Uumajan yliopiston rehtoria pyydettiin selvittämään kehityksen suuntaviivoja tulevaisuuteen. Organisointi päätettiin toteuttaa konsortiomallilla sen joustavuuden ja alhaisten perustamiskustannusten vuoksi luvun puoleen väliin asti Ruotsissa oli LADOK:in rinnalla muutamia pienempiä järjestelmiä, mutta niidenkin käyttäjät siirtyivät LADOK:iin pienempien järjestelmien ominaisuuksien puutteiden ja korkeiden ylläpitokustannusten vuoksi. Vuonna 1994 kaikki Ruotsin korkeakoulut liittyivät LADOK-konsortioon. Nykyään kaikki ruotsalaiset korkeakoulut kuuluvat konsortioon lukuun ottamatta muutamia taideopetusta antavia yksikköjä. LADOK:in kehittämiskustannukset ovat vuositasolla noin 8 miljoonaa kruunua (n ). Tuki- ja ylläpitopalveluiden budjetti on noin 20 miljoonaa kruunua (n. 2.2 milj. ). Konsortiohallinnon kustannukset ovat 1,8 miljoonaa kruunua (n ). Kokonaiskustannukset vuositasolla ovat noin 30 miljoonaa kruunua (n. 3.3 milj. ). LADOK-järjestelmä koostuu moduuleista, joista kukin korkeakoulu valitsee haluamansa käyttöön. Järjestelmää kehitetään keskitetysti, mutta kullakin organisaatiolla on siitä oma asennuksensa palvelimillaan. Konsortiossa on neljä ohjausryhmää, jotka toimivat tilaajina järjestelmälle ja joille tuloksista raportoidaan. Suurin osa LADOK-järjestelmästä toimii client-server-työkalu Unifacen avulla. LADOK:issa on erittäin paljon myös vanhoja osia, muun muassa noin 2 miljoonaa riviä Cobol-koodia ja kommentteja. Järjestelmässä on kuitenkin myös web-pohjaisia osia. Erityisesti uusimmissa osioissa on käytetty J2EE-teknologiaa. LADOK:in 15

16 tietokantajärjestelmänä on Mimer, joka on suhteellisen harvinainen. Versioiden päivitystahti on melkoinen, sillä joka toinen kuukausi julkaistaan uusi versio, joka on aiheuttanut korkeakoulujen tietokonekeskuksille ongelmia Felles Studentsystem, Norja Felles Studentsystem (FS) opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmää käyttää 19 norjalaista koulutusorganisaatiota. Norjan lainsäädäntö edellyttää opiskelijoiden opintopisteiden ja suoritusten raportointia viranomaisille ja tämän johdosta Norjan opetusministeriö on panostanut merkittävästi järjestelmän kehitystyöhön. FS:n tuottaman tiedon rooli korkeakoulujen rahoituksen määräytymisessä on merkittävä. FS:n kehitystyö on alkanut vuonna 1993 ja ensimmäiset käyttöönotot olivat vuonna Viimeisimmät käyttöönotot ovat vuodelta Norjan opetusministeriö kustansi alkuperäisen kehitystyön. Tällä hetkellä kustannuksista vastaa käyttäjäorganisaatioiden muodostama konsortio. Konsortioon on oikeus liittyä kaikilla norjalaisilla julkisrahoitteisilla koulutusorganisaatioilla. Vuosittainen kehitysbudjetti on noin 5,7 miljoonaa kruunua (n ). Tuki- ja ylläpitomaksut ovat noin 2.9 miljoonaa kruunua (n ). Sihteeristöön kulut ovat noin 1.5 miljoonaa (n ) kruunua. Koko konsortion kulut ovat noin 10.1 miljoonaa kruunua (n. 1.3 milj. ) vuodessa. Kehitys- ja ylläpitokuluista vastaavat konsortion jäsenet. Ohjelmisto on rakennettu samaan tapaan kuin valtaosa Suomessa käytössä olevista vastaavista järjestelmistä eli ns. client-server-tyyppisesti, jolloin työasemalle asennettu asiakasohjelma käyttää palvelimella olevaa tietokantaa. FS:n käyttämää 16

17 Oraclen tietokantaa ja palveluja on vuosien varrella kehitetty erilaisilla kehittimillä ja menetelmillä. Käytössä on kiinteitä moduuleita ja lisäksi ulkoisia ratkaisuja, kuten Oracle Financials. Liittymiä toteutetaan myös selainpohjaisesti. Versiosykli on noin puoli vuotta ja pienempiä päivityksiä tehdään tarvittaessa. Ohjelmistoa käytetään niin palvelukeskusten tarjoamana keskitettynä palveluna kuin oppilaitosten omana palveluna. Laajinta palvelukeskusta ylläpitää Uninett. Uninett on Norjan opetusministeriön omistama yritys ja sen alaisuudessa toimii neljä tytäryhtiötä; Uninett ABC, Uninett Norid, Uninett Sigma ja Uninett FAS. Uninettemoyhtiön toiminta vastaa pitkälti CSC:n toimintaa Suomessa. Tehtäviin kuuluu etenkin suomalaista Funet-verkkoa vastaavan, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen tutkimukseen liittyvän tietoverkon ylläpitäminen. Uninett ABC tarjoaa koko norjalaiselle koulutusjärjestelmälle (1., 2. ja 3. aste) ITratkaisuja koskevia neuvontapalveluita ja vastaa identiteetin- ja käyttäjähallinnan keskitetystä kehittämisestä, Uninett Norid vastaa.no -domainista ja Uninett Sigma tieteellisen laskennan palveluista. Uninett FAS vastaa korkeakoulujen yhteisten hallinnollisten järjestelmien kehittämisestä. Uninett FAS:n toiminta jakautuu kolmeen pääyksikköön, joita ovat selvitysten tekeminen ja kansainvälinen yhteydenpito, kehittämistoiminta sisältäen järjestelmäintegraatioon ja tietoturvaan liittyvät asiat ja kolmantena käyttö- ja ylläpitotoiminta ja käyttäjätuki. Uninett FAS:n toiminnan tavoitteena on kehittää korkeakoulujen käyttöön järjestelmiä, jotka mahdollistavat hallinnollisten tehtävien hoitamisen mahdollisimman yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti. Korkeakoulujen käyttöön on toistaiseksi kehitetty muun muassa opinto-, talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon 17

18 perusjärjestelmät sekä asiankäsittely- ja arkistointijärjestelmä. Taloushallinnon järjestelmä käsittää myös hankintatoimen ja laskujen sähköisen käsittelyn. Lisäksi Uninett FAS koordinoi ja tukee korkeakouluja hallinnon yhteisten tietojärjestelmien hankinnassa, käyttöönotossa ja kehittämisessä. Kehitystyössä on pyritty standardointiin, keskitettyyn roolipohjaiseen käyttäjähallintaan ja raportoinnin tukemiseen. Uninett FAS tarjoaa myös korkeakoulukentällä käytössä olevien ohjelmistojen ja järjestelmien kilpailutuspalvelua, jonka FS-palveluista vastaa USIT (Oslon yliopiston alaisuudessa toimiva IT-keskus). FS tuotantomallina on in-house-tyyppinen tuotantomalli. USIT:ssa 4 henkilöä työskentelee ylläpidossa, 2.5 tukipalveluissa ja 3.5 kehityksessä. Tilaajaorganisaatio muodostuu ohjausryhmästä, hallituksesta ja työryhmästä. Ohjausryhmä toimii ylimpänä valvovana elimenä. Hallitus vastaa vuosisuunnittelusta, budjetoinnista, raportoinnista ja organisoinnista. Konsortion hallinto on sijoitettu Oslon yliopiston alaisuuteen. Työryhmä vastaa kehityksen toimeenpanosta ja siinä on johdon lisäksi edustus kaikista konsortion jäsenistä. Konsortiossa on tällä hetkellä 18 jäseninstituutiota STADS, Tanska STADS käynnistyi Vue-projektina 1980-luvun lopulla Tanskan opetusministeriön toimesta ja projektin tarkoituksena oli kaikkien Tanskan yliopistojen yhteinen opiskelijahallinnon tietojärjestelmä. Yhteistyön ongelmina ovat olleet muutaman yliopiston irtautuminen yhteistyöstä ja halu käyttää omia tietojärjestelmiään. 18

19 Kustannusten kasvu huomattavasti suunnitellusta loi organisaatiolle sisäisiä ongelmia. Ensimmäiset käyttöönotot tapahtuivat vuoden 1996 alussa. VUE-keskus toimi eteenpäin vievänä voimana projektissa, mutta suuren osan kehitystyön vastuusta kantoi WM-Data. VUE-keskus lopetettiin 1999 ja järjestelmää käyttävät instituutiot perustivat STADS-konsortion. Kehitystyötä valvoo konsortion hallitus. Priorisoinneista ja uusista ominaisuuksista vastaa asiantuntijakomitea, jonka johdossa on yleensä yksi konsortiokorkeakoulujen opintoasioiden päälliköistä. Asiantuntijakomitean alaisuudessa toimivat työryhmät, jotka valmistelevat asiantuntijakomitealle esitykset. Käytännön kehitystyöstä vastaavat toimittajan (WM-Data) ja tilaajan (STADS-konsortion) ohjausryhmät ja organisaation toiminnasta vastaa sihteeristö. Vuosittainen kehitysbudjetti on noin 10 miljoonaa kruunua (n. 1.4 milj. ). vuosittainen tukimaksu on noin 9 miljoonaa kruunua (n. 1.2 milj. ) ja sihteeristön kulut noin 3 miljoonaa kruunua (n ). Koko konsortion kulut ovat noin 22 miljoonaa kruunua (n. 3 milj. ) vuodessa. Konsortion jäsenet maksavat kehitys- ja tukikustannukset sekä sihteeristön kustannukset. Valtiovalta osallistuu ainoastaan sellaisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat viranomaisvaatimuksista. Kehitystyön alkuvaiheessa, ennen vuotta 1999, valtion osuus oli merkittävämpi kattaen silloisen organisaation ylläpidon. Ohjelmisto on rakennettu samaan tapaan kuin valtaosa Suomessa käytössä olevista vastaavista järjestelmistä eli ns. client-server-tyyppisesti, jolloin työasemalle asennettu asiakasohjelma käyttää palvelimella olevaa tietokantaa. STADS:in tapauksessa toteutus perustuu pääasiassa Oraclen tuotteiden pohjalle ja pääosa 19

20 toiminnallisuudesta on rakennettu Oraclen työkalujen varaan (Oracle Forms, Reports, PL/SQL). Kehitys on siirtymässä enemmän selainpohjaiseen suuntaan ja teknologia-alustana käytetään Java-kehitystyökaluja. Kaikilla organisaatioilla on oma asennus ohjelmistosta. Kaikki konsortion jäsenet käyttävät ohjelmistosta samaa versiota. Versio-sykli on keskimäärin yksi vuosi ja pienempiä päivityksiä tulee noin kuusi kappaletta vuodessa. Suurin kehitykseen liittyvä tarve on opiskelijoiden edistymisen vuosiseuranta, joka on ollut myös merkittävä syy valtiovallan haluun keskittää palveluja. Ongelmat ovat olleet normaaleja ohjelmistokehityksen ongelmia liittyen testaukseen, määrittelyihin, käytettävissä oleviin resursseihin jne. Tilaajan ja toimittajan yhteistyö on sujunut jouhevasti. Toimittajalla on n. 20 täyspäiväistä työntekijää STADSryhmässään, joista 14 on kehittäjiä. Konsortiolla ei ole omaa kehityshenkilöstä, koska in-house -tuotanto ei ole ollut taloudellisesti mahdollista. Jotkut konsortion jäsenistä tuottavat itse joitain palveluja, mutta nämä kehityshankkeet eivät ole automaattisesti konsortion käytettävissä HIS, Saksa Hochschul-Informations-System GmbH (HIS) on saksalainen voittoa tavoittelematon yritys, joka kehittää liittovaltion ja osavaltioiden rahoittamana tietojärjestelmiä Saksan korkeakouluille. HIS on perustettu 1960-luvulla. HIS:n osakepääomasta omistaa liittovaltio 1/3 ja osavaltiot 2/3. Ylimpänä päättävänä elimenä on yhtiökokous. Hallituksessa on kymmenen edustajaa omistajatahoilta ja korkeakouluista. Kuratorium on 35 edustajan toimielin, jonka tehtävänä on huolehtia asiakkaiden tarpeista ja HIS:n toiminnan säännönmukaisuudesta sekä edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kuratorium tekee myös talouspoliittiset linjaukset sekä hyväksyy HIS:n toimintasuunnitelmat. 20

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto, Helsinki 1.2.2008 Sami Hautakangas tietojärjestelmäpäällikkö Valmistelevia vaiheita OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategia

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 6.11.2015 ehops ja IHEP Tilannekatsaus Katri Lahikainen ehops-palvelun tavoitetila ja hyödyt ehops-palvelu tukee oppijaa jo opintoihin hakeutumisen vaiheessa.

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 27.4.2016 Päivän ohjelma 12:00 Avaus / Pekka Äikäs 12:30 Johdon katsaus / Kati Kettunen 12:45 Funidata Oy / Jorma Hänninen ja Mika Peura 13:45 Kahvi 14:15 Aallon käyttöönottoprojekti

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Kieku tuki ja ylläpito

Kieku tuki ja ylläpito Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti FUAS pähkinänkuoressa FUAS on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea - ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 Tulorekisterin tavoitteita Tulorekisteri on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vähentää yritysten hallinnollista taakkaa palkkaraportoinnin

Lisätiedot

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja

Lisätiedot

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille www.vy.fi/admin/vypedit TieVie 26.8.2005 Hely Lahtinen VypEdit sisällönhallintajärjestelmällä voi www.vy.fi/admin/vypedit tuottaa ja ylläpitää www-sivustoja SVY:n

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmä Voyagerin elinkaari & näkökulmia tulevasta ratkaisusta

Kirjastojärjestelmä Voyagerin elinkaari & näkökulmia tulevasta ratkaisusta Kirjastojärjestelmä Voyagerin elinkaari & näkökulmia tulevasta ratkaisusta SYN 8.10.2014 Kristiina Hormia-Poutanen Agenda Palvelinympäristön uudistus Ohjelmistopäivitys Kirjastojärjestelmän hankinta Näkökulmia

Lisätiedot

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari OTM - Katsaus sisältöön Sidosryhmäseminaari 24.10.2013 Projektiryhmän esittely Katja Arstio, Helsingin yliopisto Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto Tuomas Naakka, Helsingin yliopisto Inka Paukku, Aalto

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Käsitteitä Sanasto asiasanasto, tesaurus, ontologia, auktoriteettitiedosto, toimijaontologia, paikkaontologia

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto

Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto Virpi Launonen Kirjastotoimenjohtaja Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä-Savon maakuntakirjasto Yleistä OKM rahoittanut lokalisoinnin, Joensuun

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23.-24.9.2010

Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23.-24.9.2010 Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23.-24.9.2010 Pilotin esittely tietovarasto ja raportointi Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto Aalto tietovarasto rooli Aalto-tietovarasto on osa kokonaisarkkitehtuuria,

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAKETTI-hankekokonaisuus Klaus Lindberg CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta Asiantuntijaseminaari Helsinki 26.11.2013 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) KITT = Kirjastotilastotietokanta

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

KOSKI. Kehittämishankkeen ohjausryhmä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KOSKI. Kehittämishankkeen ohjausryhmä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KOSKI Kehittämishankkeen ohjausryhmä 20.4.2016 Sisältö Projektin ajankohtaiskatsaus iow-pilotti kehityksen tilanne Riskien käsittely (Lainsäädännön tavoitteet ja eteneminen) Projektin jatkosta päättäminen

Lisätiedot

RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Marja Kylämä 13.11.2008 1 Taustaa Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa -työryhmä 12/2005 11/2007 OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategiatyö

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Aika: 13.3.2015 klo 09.30-15.00 Paikka: Helsingin yliopisto Läsnäolijat: yhteistyöryhmä: Kati Kettunen, Eva Raudasoja, Tapio Rimpioja, Marko Wilén, Tuomas

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy 13.03.2008 Sisältö 2 Alustus Integraation haasteet Integraatioarkkitehtuuri Hyvän integraatioarkkitehtuurin

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sopimushallintaa Alfrescolla. Jarmo Sorvari IT-järjestelmäpäällikkö TAMK

Sopimushallintaa Alfrescolla. Jarmo Sorvari IT-järjestelmäpäällikkö TAMK Sopimushallintaa Alfrescolla Jarmo Sorvari IT-järjestelmäpäällikkö TAMK TAMK ja PIRAMK yhteen Tilaisuus uudistaa perusinfraa ja arkkitehtuuria Yksi RAKETTI KA-piloteista Uuden IT-infran suunnittelu aiempi

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Roolipohjainen käyttöoikeuksien hallinta Terveydenhuollon ATK-päivät

Roolipohjainen käyttöoikeuksien hallinta Terveydenhuollon ATK-päivät Roolipohjainen käyttöoikeuksien hallinta Terveydenhuollon ATK-päivät 26.-27.5.2009 Propentus Oy Propentus Oy on Suomen johtavin korkeateknologian ohjelmisto- ja palveluyritys, jolla on vankka kokemus käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot