Jätevesilainsäädännön tilanne tavoitteena yhtenevät käytännöt. Henna Halinen, jätevesineuvoja, OMAVESI-hanke

Transkriptio

1 Jätevesilainsäädännön tilanne tavoitteena yhtenevät käytännöt Henna Halinen, jätevesineuvoja, OMAVESI-hanke

2 Haja-asutuksen jätevesiä koskeva lainsäädäntöuudistus astui voimaan Muutokset koskivat ympäristönsuojelulakia (laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 19/2017) sekä jätevesiasetusta (valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 157/2017) Hallitusohjelman mukaisesti jätevesiasetusta kohtuullistettiin ja YSL 16 lukua selkeytettiin Lainsäädäntömuutos ei muuta tilannetta uudisrakentamisessa: uudisrakennuksilla on edelleen oltava lain ja paikallisten määräysten vaatimukset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä, josta on esitettävä suunnitelma rakennusluvan hakemisen yhteydessä Suunnittelun merkitystä korostettiin Ennallaan säilyi lisäksi mm. Ikävapautus (kiinteistön haltija on täyttänyt 68 vuotta mennessä) Vähäisten harmaiden jätevesien maahan johtaminen (huom. paikalliset määräykset) Jätevesien käsittelyvelvollisuus, perustason puhdistustehovaatimus, jätevesiselvitys, jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet,

3 Merkittävin muutos: kiinteä määräaika ei enää koske kaikkia Lainsäädännön merkittävin muutos on, että määräaika talousjätevesien perustason puhdistustehovaatimuksen noudattamiselle on sidoksissa kiinteistön sijaintiin ja kiinteistöllä tehtäviin toimiin Kiinteistön sijainti Ranta-alueilla (100 metriä) ja pohjavesialueilla (1- tai 2-luokka) saneeraus on tehtävä mennessä Muilla alueilla saneerauksen aikataulu on kiinteistökohtainen Saneerausvelvoite laukeaa, kun kiinteistöllä tehdään luvanvaraista rakentamista tai remontointia

4

5 YSL 156 a : Perustason puhdistustehovaatimuksen toimeenpano rannalla ja pohjavesialueella YSL 156 a : Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuva jätevesien käsittelyjärjestelmä täyttää perustason puhdistusvaatimuksen. Etäisyys on määritettävä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta sitä lähinnä sijaitsevan sellaisen rakennuksen, jossa muodostuu talousjätevesiä, seinään. Kiinteistönomistajilla aikaa tehdä tarvittavat toimenpiteet saakka Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraus tai Liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon (vesíhuoltolain (VHL, 119/2001) mukaiset edellytykset) Rajaukset: Koskee vanhoja jätevesien käsittelyjärjestelmiä, jotka perustuvat ennen vuotta 2004 voimassa olleeseen lainsäädäntöön (ts. lupa on myönnetty tai järjestelmä rakennettu ennen vuotta 2004) 100 metriä vesilain 1:3:n mukaisesta vesistöstä (järvi, lampi, joki, puro tai muu luonnollinen vesialue sekä tekojärvi, kanava tai muu vastaava keinotekoinen vesialue) ei koske siis noroja, ojia tai lähteitä 1- tai 2-luokan pohjavesialueilla

6 YSL 156 b: Perustason puhdistusvaatimuksen toimeenpano muulla alueella YSL 156 b: Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että muualla kuin 156 a :ssä tarkoitetulla alueella olevan, 156 a :ssä tarkoitetun jätevesien käsittelyjärjestelmän korjaus- ja muutostyössä huolehditaan siitä, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy, kun kiinteistöllä: 1) rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan; tai 2) tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö. Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla kiinteistöillä on myös huolehdittava siitä, että kiinteistöä ylläpidetään siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy tehtyjen toimenpiteiden jälkeenkin.

7 Lain esitöiden tulkintavaikutus kiinteistökohtaisen saneerausaikataulun määräytymiseen Hallituksen esitys (HE 128/2016): Ehdotus merkitsee sitä, että perustason puhdistusvaatimus tulisi noudatettaviksi kiinteistökohtaisesti. Kiinteistön omistaja päättää, milloin kiinteistöllä tehdään lupaa edellyttävä toimi, joten omistaja voi ajoittaa investoinnin parhaaksi katsomaansa ajankohtaan. Tällä muutosehdotuksella siirretään perustason puhdistusvaatimuksen noudattaminen kiinteistöllä myöhempään aikaan. Säännökseen ei ehdoteta liittyvän poikkeamisen mahdollisuutta. Lain tavoitteet (HE 128/2016): 1. Sääntelyn kohtuullistaminen, selkeyttäminen ja ennustettavuuden lisääminen (kiinteistönomistajat, viranomaiset, suunnittelijat ja muut toimijat) 2. Kiinteistönomistajan oman harkinnanvapauden lisääminen 3. Kuntien ympäristönsuojelumääräysten keskeisen aseman säilyttäminen

8 Kiinteistökohtainen aikataulu: kaksi ryhmää Hallituksen esityksen mukaisesti saneerausvelvoitteen laukaisevat muutostoimet ns. kuivan maan kiinteistöillä jaetaan kahteen ryhmään: 1. Luvanvaraiset toimet, jotka kohdistuvat kiinteistökohtaiseen talousjätevesijärjestelmään (vesikäymälän rakentaminen tai vesi- ja viemärilaitteistoja koskevaa lupaa edellyttävä korjaus- tai muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan) Luvanvaraisilla toimilla tarkoitetaan MRL:n mukaisia toimenpide- ja rakennusluvanvaraisia toimia 2. Hankkeet, joissa on kyse rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevasta rakennuslupaa edellyttävästä korjaus- ja muutostyöstä Rinnastuu uudisrakentamisen kaltaiseen muutokseen, jota yleiskielessä usein kuvataan peruskorjauksena Arviointiperusteina olisivat toimenpiteiden laatu ja laajuus sekä myös niiden arvo Peruskorjauksen myötä rakennuksen elinkaari pitenee, minkä johdosta perustason puhdistamisvaatimuksen noudattamisvelvollisuus on ympäristönsuojelullisista syistä perusteltua Sen sijaan YSL 156 b:ssä tarkoitetussa muutoksessa ei olisi kyse esimerkiksi julkisivun olennaisesta muutoksesta, julkisivun materiaalin tai värin muuttamisesta, ikkunoiden uusimisesta toisenlaisiksi tai muusta vastaavasta yleensä rakennusluvanvaraisesta korjaus- tai muutostyöstä. Kyseessä ei myöskään olisi esimerkiksi kuistin lasittamisesta tai rakennuksen laajentamisesta tai kerrosalaan laskettavaa tilaa lisäävästä korjaus- ja muutostyöstä

9 Minkälainen remontti laukaisee saneerausveloitteen? Selkein tapaus: vesikäymälän rakentaminen tai luvanvarainen vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva muutos- tai korjaustyö Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen? Lomarakennuksen muuttaminen vakituisesti asutuksi rakennukseksi lisää rakennuksen käyttöastetta huomattavasti, mikä todennäköisesti lisää myös muodostuvien jätevesien määrää (etenkin jos rakennuksen varustelutasoa lisätään) Rakennuksen pinta-alan huomattava lisääntyminen? HE: lähtökohtaisesti laajennus ei laukaise saneerausveloitetta Mutta; voisiko rakennuksen huomattavan laajentamisen (esimerkiksi > 20 %:n laajennus) tulkita olevan lain tarkoittamaa rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevaa muutostyötä? Rakennuksen elinkaarta pidentävä peruskorjaus? Rakennus korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena (lähes uudisrakentamista) Huoneiston jakamiset, seinien tiivistämiset, lattiarakenteiden uusimiset, keittiön saneeraukset,? Mikä tahansa remontti, joka lisää muodostuvien jätevesien määrää?

10 Merkittävä remontointi käsitteen tarkastelun lähtökohtia Tarkastelun lähtökohdaksi tulisi aina ottaa muodostuvien jätevesien määrä Muodostuvien jätevesien määrää tulee tarkastella sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Remontin ei aina tarvitse liittyä vesi- ja viemäröintilaitteisiin vaikuttaakseen muodostuvien jätevesien määrään luo haasteita käytännön tulkintatyölle

11 Esimerkkejä remonteista, jotka lisäävät rakennuksessa muodostuvan jäteveden määrää välittömästi (lyhyen aikavälin tarkastelu): 1. Vedenhankintavan muutos: kantovesikohteesta painevesikohde Painevesi luo potentiaalin veden kulutuksen kasvamiselle Vaikka vedenkulutus ei olennaisesti muuttuisikaan (kiinteistölle rakennetaan painevedellinen talousvesikaivo esimerkiksi helpottamaan iäkkäiden ihmisen vedenhankintaa), niin painevesi luo potentiaalisen mahdollisuuden sille, että jätevesiä voisi muodostua huomattavasti aiempaa enemmän tulevaisuudessa (pitkän aikavälin tarkastelua) 2. Kuivakäymälän vaihtaminen vesikäymäläksi Lisää konkreettisesti sekä muodostuvien jätevesien määrää että niiden kuormittavuutta 3. Vesipisteiden lukumäärän lisääntyminen Rakennukseen lisätään esim. toinen suihku tai vesikäymälä

12 Esimerkkejä remonteista, jotka lisäävät rakennuksessa muodostuvan jäteveden määrää välillisesti (pitkän aikavälin tarkastelu) 1. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos Kesäkäytössä olevan rakennuksen muuttaminen ympärivuotisesti asutuksi kasvattaa aikaa, jolloin jätevesiä muodostuu 2. Rakennuksen käyttöikää pidentävät remontit Esimerkiksi huonokuntoisen rakennuksen peruskorjaaminen uutta vastaavaksi lisää rakennuksen potentiaalista käyttöikää merkittävästi Purkukuntoisesta myyntikuntoinen 3. Laajentaminen Lisähuoneiden rakentaminen kasvattaa rakennuksessa asuvien henkilöiden potentiaalista lukumäärää (ei välttämättä vaikuta laajennushetkellä, mutta voi lisätä muodostuvien jätevesien määrää tulevaisuudessa spekulointia?) Nyrkkisäännön löytäminen: huomattavan pinta-alan lisääntymisen määritelmä ( > 50 %: lisäys on varmuudella huomattava lisäys, mutta mikä olisi huomattavan alaraja? > 20 %?) 4. Mikä tahansa remontti, joka voi potentiaalisesti lisätä muodostuvien jätevesien määrää Tapauskohtaisen harkinnan ja viranomaisen välisen yhteistyön korostuminen (rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu) Toimintavan muotoutuminen tapaus tapaukselta - tasavertainen kohtelu viranomaisessa asioivien välillä varmistettava

13 Ehdotus menettelytavaksi 1. YSL 156 b :n mukaisella alueella sijaitsevassa rakennuksessa aiotaan tehdä rakennus- tai toimenpideluvanvaraista remontointia 2. Hakemuksessa pyydetään tieto kiinteistön vesihuoltovarusteista, liittymistä, jätevesien käsittelystä ja johtamisesta: selvitys jätevesijärjestelmästä 3. Rakennustarkastaja arvioi, onko kyseessä saneerausvelvoitteen laukaiseva remontointi tarvittaessa pyydetään lausunto jätevesijärjestelmästä ja YSL 156 b :n soveltamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta 4. Jos YSL 156 b :n mukaisen saneeraustarpeen arvioidaan olevan olemassa, rakennusvalvonta voi toimivaltaisena viranomaisena velvoittaa hakijaa täydentämään hakemustaan jätevesisuunnitelmalla YSL 175 :n nojalla toimivalta voi olla myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella (rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen)

14 1. Rakennus- tai toimenpidelupa tulee vireille (kiinteistö sijaitsee yli 100 metrin etäisyydellä rannasta), liitteenään yksinkertaistettu selvitys jätevesien käsittelystä 2. Rakennustarkastaja tekee esitetyn lupahakemuksen pohjalta itsenäisen arvion siitä, tarvitseeko luvan käsittelyn yhteydessä tehdä arviota jätevesien käsittelyn riittävyydestä 3. Jos rakennustarkastaja toteaa, että luvan mukainen toimenpide vaatii jätevesijärjestelmän uusimistarpeen arvioinnin, rakennustarkastaja pyytää arvion jätevesijärjestelmästä ympäristönsuojelusta (Lupapisteen hyödyntäminen) 4. Jos jätevesijärjestelmän uusimistarve todetaan, rakennustarkastaja pyytää hakijaa täydentämään rakennus- tai toimenpidelupaa jätevesisuunnitelmalla 5. Rakennusvalvonta valvoo, että vaadittavat jätevesien käsittelyn tehostamistoimet tulevat tehtyä (ympäristönsuojelu voi velvoittaa järjestelmän uusimiseen vain, jos käytössä oleva järjestelmä aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa) Lopputulos: kiinteistö on täyttänyt jätevesien saneerausvelvoitteen kiinteistökohtaisella aikataululla

15 Yhteenveto: mahdollisuudet maakunnallisesti yhteneviin käytäntöihin ja tulkintoihin? Yksinkertaistettu jätevesiselvityslomake liitteeksi rakennus- ja toimenpidelupiin Selvityslomakkeesta kävisi ilmi jätevesien nykyinen käsittely, jolloin jätevesien käsittelytilannetta ei tarvitsisi erikseen kysyä luvankäsittelyn yhteydessä Vedenhankinta, viemäröinti, lämminvesi, käymälätyyppi, liittymät, lietetilat, jätevesien johtaminen, Myös kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voisi saada tätä kautta tiedon kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kunnosta Lausuntokäytäntö resurssien mukaan Lupapisteen hyödyntäminen Yhtenevä listaus remonteista ja saneerausvelvoitteen laukeamisesta Jaotteluesimerkki: 1. Remontit, jotka laukaisevat aina saneerausvelvoitteen 2. Remontit, jotka voivat tapauskohtaisesti harkiten laukaista saneerausvelvoitteen 3. Remontit, jotka eivät lähtökohtaisesti laukaise saneerausvelvoitetta

16 Jaotteluesimerkki A. Remontit, jotka vaativat aina jätevesien käsittelyn tehostamista Vesikäymälän rakentaminen Luvanvaraiset viemäröintiremontit Merkittävä laajentaminen Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseksi Talousvesikaivon rakentaminen B. Remontit, jotka voivat tapauskohtaisesti harkiten vaatia jätevesien käsittelyn tehostamista Peruskorjaukset Pienemmät laajennukset Huoneistojärjestelyt Arviointiperusteina toimenpiteiden laajuus, laatu ja arvo sekä vaikutukset rakennuksen elinkaareen Lausunto ympäristönsuojelusta C. Remontit, jotka eivät lähtökohtaisesti vaadi jätevesien käsittelyn tehostamista Julkisivutoimenpiteet Tontin aitaaminen Vesipisteettömien rakennusten rakentaminen (katokset, vajat, aitat jne.) Pienet pintaremontit

17 Avoimet kysymykset Onko merkittävää remontointia mahdollista edes määritellä? Tapauskohtaisen harkinnan rooli korostuu Minkälainen laajennus on merkittävää laajentamista; voiko jokaisella rakennuspaikalla edes soveltaa samaa prosentuaalista lukua? Esimerkiksi 20 %:n laajennus tarkoittaa hyvin eri asioita eri rakennuksissa: mummonmökit vs. huvilat Miten voidaan luotettavasti arvioida remontoinnin vaikutus muodostuvien jätevesien määrään ja niiden kuormittavuuteen? Uskottava ja vedenpitävä perustelu asiakkaalle: tasavertaisuus Lausuntomenettelyn luominen Tulisiko kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antaa lausunto jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta ja sovellettavasta vaatimustasosta jokaisen lupahakemuksen yhteydessä? Samalla kertaa voisi saada kerättyä tiedot tulkinnan kohteen vaatimustasosta, jätelain 143 :n mukaista tietoa tyhjennettävistä lietetiloista sekä tieto vesihuoltovarusteista ja liittymistä kiinteistökohtaisen rekisteritiedon keräys ja ylläpito samassa prosessissa

18 Kiitos!