Pia Lindfors TERÄSBETONILAATAN MITOITUS MYÖTÖVIIVAMENETELMÄLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pia Lindfors TERÄSBETONILAATAN MITOITUS MYÖTÖVIIVAMENETELMÄLLÄ"

Transkriptio

1 Pia Lindfors TERÄSBETONILAATAN MITOITUS MYÖTÖVIIVAMENETELMÄLLÄ

2 TERÄSBETONILAATAN MITOITUS MYÖTÖVIIVAMENETELMÄLLÄ Pia Lindfors Opinnäytetyö.. Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

3 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä Rakennustekniikka Insinöörityö + Suuntautumisvaihtoehto Rakennustekniikka Aika Työn tilaaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Työn tekijä Pia Lindfors Työn nimi Teräsbetonilaatan mitoitus myötöviivamenetelmällä Avainsanat myötöviiva, eurokoodi, laatan mitoitus Teräsbetonilaatan mitoitukselle on olemassa useita mitoitusmenetelmiä. Tässä insinöörityössä keskityttiin suorakaiteen muotoisen laatan mitoitukseen myötöviivamenetelmällä. Tehtävässä tuotettiin Microsoft Office Excel -pohjainen mitoitustyökalu, jolla voidaan ratkaista kolmelta tai neljältä reunalta tuetun laatan myötökuorma, kun kuormitus on tasainen. Työssä tarkastellaan aluksi myötöviivateorian yleisiä perusteita ja laatan tukien vaikutusta myötöviivan muotoon. Tämän jälkeen käsitellään tarvittavien lähtötietojen syöttöä ja niiden rajoituksia sekä laskentaprosessia ja tulostusta. Testaus on dokumentoitu osittain tähän työhön. Laskennan tuloksista voidaan havaita myötöviivan riippuvuudet. Laatan kentän ja tukien raudoituksen muutokset vaikuttavat myötöviivan koordinaattien sijaintiin. Laatan muoto vaikuttaa myötöviivan muotoon. Jos yksi reuna on vapaa, laatan myötöviivan muoto on taas erilainen. Laskentatyökalua voidaan käyttää vanhan laatan kestävyyden analysointiin, uuden laatan raudoituksen mitoitukseen sekä kuormituksen ja mittojen muutoksen vaikutuksen arviointiin.

4 OULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree program Thesis Number of pages Civil Engineering B.Eng + + appendices Line Structural engineering Date Commissioned by Oulu University of Applied Sciences Author Pia Lindfors Thesis title Reinforced concrete slab design by using yield line method Keywords Yield Line, Eurocode, slab design The calculation for slab design can be done with several methods. This thesis concentrates to analysis and calculation of rectangle slabs with yield line method. Output of the thesis is a tool with Microsoft Office Excel. The tool can resolve yield load for slabs with three or four supported edges and with evenly load. The first section of thesis handles general theory for yield method and how supports effect to yield line geometry. Next section presents input data setting and constrains for data. Also calculation process and output data is explained. Testing of the tool is documented only partly to this thesis. The outcome of calculation gives view of dependencies for yield line. Changes in field moments or support reinforcements have influence to slab yield line coordinates. Yield line is also based on the form of slab. Free edge causes different kind of yield line than if all edges are supported. The tool can be used when analyzing load carrying capacity for old slabs, designing the reinforcement for new slabs and effects when load or some dimensions are changed.

5 ALKULAUSE Tämä insinöörityö on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoululle. Insinöörityön valvojaa yliopettaja Pekka Nykyriä kiitän työn aiheesta, ohjeistuksesta ja työn tarkastamisesta sekä erityisesti kannustuksesta. Lisäksi haluan kiittää perhettäni ymmärryksestä ja suunnattomasta tuesta opiskeluani kohtaan. Oulussa... Pia Lindfors

6 SISÄLTÖ Johdanto... Teräsbetonilaatan mitoitus myötöviivamenetelmällä.... Myötöviivan laskeminen... Laskennan periaate.... Lähtötiedot.... Laskennan kulku.... Tulos... Työkalun lähtötietojen ja tulostuksen testaus.... Lähtöarvojen syöttö.... Myötöviivan tarkastelu... Pohdinta... Lähteet... Liitteet...

7 LYHENTEET a Laatan sivumitan suhde (L x /L y ) a r A s b b b db b r b t Supistettu X-sivumitta (mm) Terästen pinta-ala (mm /m) Mekaaninen raudoitussuhde Myötöviivan tarkan sijainnin määrittävä parametri Raudoituksen myötöä vastaava puristusvyöhykkeen suhteellinen korkeus Supistettu Y-sivumitta (mm) Seurattavan alueen leveys tässä m (mm) CC, CC Seuraamusluokka c min c nom d e cu e yd Betonipeitteen vähimmäisarvo (mm) Betonipeitteen nimellisarvon (mm) Laatan tehollinen paksuus Betonin murtopuristuma Betoniteräksen myötövenymä f cd Betonin puristuslujuuden mitoitusarvo (MN/m ) f ctm Betonin keskimääräinen vetolujuus (MN/m ) f yd Betoniteräksen myötölujuuden mitoitusarvo (MN/m ) f yk Betoniteräksen myötölujuuden ominaisarvo (MN/m ) g Rakenteen oma paino (kn/m ) G kj,inf Pysyvän kuorman edullinen arvo (kn/m ) G kj,sup Pysyvän kuorman epäedullinen arvo (kn/m ) h h K Apusuure myötökuorman laskentaa varten kolmelta reunalta tuetussa laatassa Laatan paksuus (mm) Apusuure myötökuorman laskentaa varten kolmelta reunalta

8 tuetussa laatassa K FI Kuormakerroin, joka määräytyy annetun seuraamusluokan perusteella l Kenttämomenttien suhde (M x /M y ) l L l eff m Tehollisen korkeuden määrittävä kerroin Laatan sivumitta Laatan jänneväli (mm) Betonipoikkileikkauksen suhteellinen momentti m i Momenttien välinen suhde m x /m y m i M Rd p d Tukimomentin suhde kenttämomenttiin M y Raudoituksen antama momentti (knm) Myötökuorma q Pintakuorma (kn/m ) Q k, Määräävä muuttuva kuorma (kn/m ) Q k,i Samanaikaiset muut muuttuvat kuormat (kn/m ) s max,slabs w x, x Tankovälin enimmäisarvo (mm) Mekaaninen raudoitussuhde Kohta, jossa myötöviiva kohtaa x-akselin kolmelta reunalta tuetussa laatassa tapauksessa a) x Y-akselin arvo, jossa myötöviivat kohtaavat tapauksessa b) X eff x u y y,i Laatan tehollinen X-jänneväli (mm) Neutraaliakselin etäisyys poikkileikkauksen puristetusta reunasta murtorajatilassa momenttien uudelleen jakautumisen jälkeen Kuormituksen yhdistelmäkerroin Valitun kuormaluokan perusteella määräytyvä yhdistelykerroin y X-akselin arvo, jossa myötöviivat kohtaavat tapauksessa b) Y eff Δc dev Laatan tehollinen Y-jänneväli (mm) Mittapoikkeama (mm)

9 JOHDANTO Teräsbetonilaatta on tasorakenne, johon kohdistuu pääasiassa tasoa vastaan kohtisuorassa olevia kuormituksia. Raudoituksen mitoituksella hallitaan rakenteen kapasiteettiä kuormitukselle. Suuri merkitys mitoitukseen on myös laatan sivumitoilla ja paksuudella sekä tuentatavalla, mutta nämä on yleensä kohteessa jo rakenteellisesti määrätty. Yhteen suuntaan raudoitetut teräsbetonilaatat voidaan mitoittaa palkkeina, mutta ristiin kantavilla laatoilla kuormat siirtyvät eri suunnissa riippuen laatan jännemitoista ja raudoituksesta. Laatan laskentaan on kehitetty erilaisia menetelmiä: MBP-menetelmä (Massiva Betong Plattor), myötöviivateoria, kaistamenetelmä, kimmoteoria ja numeeriset laskentamenetelmät. Tämä työ keskittyy laskentaan myötöviivateorian avulla, joka on taloudellinen, yksinkertainen ja helppo menetelmä teräsbetonilaatan tarkasteluun. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on toteuttaa työkalu, joka laskee myötökuorman suorakaiteen muotoiselle laatalle, joka on tuettu joko jäykästi tai vapaasti kolmelta tai neljältä reunalta, sekä tarkastella laatan kapasiteettiä annetuille pintakuormille. Lisäksi työkalu tuottaa myötöviivakuvion laatan jäykkyyksien ja muodon perusteella. Laattarakenteiden merkitys koko rakennuksen stabiliteetista ei yleensä ole niin merkittävä kuin pystyrakenteiden, mutta rungon taloudellisuuteen laatan suunnittelussa voidaan vaikuttaa paljon. Teräsbetonilaattoihin sijoitetaan suurin osa rungon raudoitteista. Laatan paksuuden vaikutus on myös merkittävä rakennuksen kokonaiskuormituksessa.

10 TERÄSBETONILAATAN MITOITUS MYÖTÖVIIVAMENETELMÄLLÄ Teräsbetonilaatta on tasorakenne, johon kohdistuu pääasiassa tasoa vastaan kohtisuorassa olevia kuormituksia. Laatta voidaan määritellä myös sivu- ja paksuussuhteiden avulla. Laattojen mitoituksessa oleellista on yleensä taivutus ja muut, kuten leikkaus, pistekuormat tai tuet, ovat erikoistapauksia. Tässä työssä käsitellään suorakaiteen muotoista kolmelta tai neljältä reunalta tuettua laattaa. Laatan tuet voivat olla joko kiertyviä tai momenttijäykkiä. Kuormituksena käsitellään vain tasaista pystykuormaa. Laatan mitoitus perustuu eurokoodeihin (, s. - ). Laattarakenne on tasomainen rakenne, jossa laatan paksuus on selvästi pienempi kuin laatan sivumitat. Eurokoodi määrittelee tämän suhteen viideksi (L d) (, s. ). Laattaa kuormitettaessa on laatta pienillä kuormilla ensin halkeamaton ja sitä voidaan mallintaa lineaarisesti kimmoisena rakenteena. Kun kuormitusta lisätään, syntyy halkeamia eniten rasitettuihin kohtiin. Halkeilu jatkuu kunnes taivutusmomentti eniten rasitetuissa kohdissa tulee niin suureksi, että raudoitus myötää. Laatan myötö keskittyy kapeille vyöhykkeille, jotka ovat plastisia alueita. Nämä kaistaleet oletetaan laskelmissa viivoiksi, myötöviivoiksi. Myödön edetessä laatassa myötöviivoja pitkin taivutusmomentti pysyy vakiona viivan alueella. Näiden halkeama-alueiden väliset laatanosat pysyvät miltei halkeamattomana ja muodostavat tasoja (kuva ). KUVA. Ristiin kantavan laatan myötöviivat ja murtomekanismi (, kuva. )

11 Jotta myötöviivakuvio muodostuu, on laatan toimittava plastisesti ja sen muodonmuutoskyvyn on oltava riittävän suuri. Tämä edellyttää, että laatta on riittävän sitkeä. Sitkeysvaatimukset on esitetty Eurokoodissa seuraavasti (, s. ): Vetoraudoitusta on enintään niin paljon, että jokaisessa poikkileikkauksessa o x u /d,, kun betonin lujuusluokka on C/ o x u /d, kun betonin lujuusluokka on C/. Betoniteräkset kuuluvat sitkeydeltään luokkaan B tai C. Tukimomentin suhde kenttämomenttiin on jokaisessa jänteessä välillä,... Myötöviivateoria perustuu plastisuusteorian ylärajalauseeseen. Mitoitus on teoriassa epävarmalla puolella, mutta käytännössä voidaan taata sama varmuus kuin muillakin menetelmillä esimerkiksi holvivaikutuksen tuoman lisävarmuuden vuoksi. Jotta myötömomentin ja rajatilakuorman välinen yhteys voidaan ratkaista, täytyy tuntea myötökuvion muoto. Alla olevassa listassa on muutamia yleisiä sääntöjä myötöviivakuvion määrittelemiseksi (, s.) Laattojen myötöviivat suoria viivoja toimien murtomekanismin kiertymäakselina. Myötöviivat päättyvät aina laatan reunaan. Laatan vapaasti tuetuilla ja kiinnitetyillä sivuilla osien kiertoakselit yhtyvät tukiviivaan. Lukuisten mahdollisten myötökuvioiden joukosta on pyrittävä löytämään epäedullisin eli se myötäkuvio, joka antaa pienimmän murtoluorman, kun laatan myötömomentti on tunnettu ja suurimman myötömomentin, kun kuorma on tunnettu.

12 . Myötöviivan laskeminen Myötöviiva lasketaan energiamenetelmällä työyhtälön avulla. Tässä menetelmässä oletetaan, että laattaan muodostuu mekanismi, jossa ulkoisten voimien aiheuttama taipuman suorittama työ on yhtä suuri kuin sisäisten voimien aiheuttama myötöviivalla tapahtuva plastinen muodonmuutos (, s. ) (kuva ). KUVA. Myötöviivan toiminta malli (, s. ) Kun tarkastellaan laatan myötökuvioiden muodostumista edellisessä kappaleessa esitetyin yleisin ohjein, voidaan kuvitella kuvassa myötöviivojen AE, DE, BF ja CF kulkevan nurkkien kautta. Myötökuvion lopullisen muodon määrää pisteiden E ja F sijainti. KUVA. Myötöviivojen koordinaatit (, kuva..) Kun tunnetaan myötökuvio, voidaan ratkaista yhtälö murtokuorman ja myötömomentin välisestä riippuvuudesta. Hahmoteltujen myötöviivojen muotojen avulla saadaan määriteltyä myötöviivan tarkka sijainti tuntemattomien avulla. Tällöin lasketaan myötöviivassa sisäinen ja ulkoinen työ, jotka merkitään yhtä suuriksi, ja näin saadaan murtokuorma.

13 Myötöviivalla tapahtuu plastinen muodonmuutos vain myötömomentin taivutuskomponentin johdosta, sillä leikkausvoimat ja vääntövoiman suorittama työ laatan taipuessa on nolla ja tukireaktiot käsitellään ulkoisina voimina. Neljältä reunalta tuetun laatan myötöviiva Neljältä reunalta joko jäykästi tai vapaasti tuettun laatan myötökuvio on kuvan mukainen. Sivusuhteiden muuttuessa muutetaan arvot myötökuvaa vastaavaksi. Laatan murtokuorman laskemiseksi muodostetaan sisäiselle työlle yhtälö (kaava ): + KAAVA ja ulkoiselle työlle yhtälö (kaava ): KAAVA Kun ulkoinen ja sisäinen työ merkitään yhtäsuuriksi, saadaan murtokuorman lauseke (kaava ): + KAAVA Katso liitteestä kaavat - (Nykyri..).

14 ηb b m = -μ m m x = lm m = -μ m y ξ a m = -μ m ξ a m y = m m = -μ m a x Kuva. Neljältäreunalta tuetun laatan kaavojen merkinnät Kolmelta reunalta tuetun laatan myötöviiva Kolmelta reunalta tuetulla laatalla tarkoitetaan tässä laattaa, jonka kolme reunaa on tuettu jäykästi tai vapaasti ja yksi reuna on ilman tukea. Sen käsittely voidaan jakaa kahteen tapaukseen kuten kuvassa on esitetty. Yleisesti ottaen tapaus a tulee kyseeseen silloin, kun b on suurempi kuin η b + η b. Tämä erottelu ei kuitenkaan ole aina määräävä vaan joudutaan laskemaan molemmat tapaukset. Jos kuvan a) x:n osamittojen summa on pienempi kuin b, käytetään tätä menetelmää. Jos kuvan b) ξ a -mitta on pienempi kuin a, käytetään b-tapausta. Jos molemmat ovat tosia käytetään sitä, mikä antaa pienemmän pintakuorman. Kolmelta reunalta tuetulle laatalle muodostetaan samalla tavalla kuin edellä neljältä reunalta tuletulle laatalle ulkoisen työn yhtälö (kaava ) (kaavat -: Nykyri, Pekka... MathCad-laskentapohjat. Myotoviiva_symbolinen_- tukea_.xmcd. Liite ):

15 ja ulkoiselle työlle yhtälö (kaava ): KAAVA KAAVA Kun ulkoinen ja sisäinen työ merkitään yhtäsuuriksi, saadaan murtokuorman lauseke (kaava ): KAAVA Kolmelta reunalta tuetulla laatalla tarkoitetaan tässä laattaa, jonka kolme reunaa on tuettu jäykästi tai vapaasti ja yksi reuna on ilman tukea. Sen käsittely voidaan jakaa kahteen tapaukseen, kuten kuvassa on esitetty. Yleisesti ottaen tapaus a tulee kyseeseen silloin, kun b on suurempi kuin η b + η b. Tämä erottelu ei kuitenkaan ole aina määräävä vaan joudutaan Laskemaan molemmat tapaukset. Jos kuvan a) x:n osamittojen summa on pienempi kuin b, käytetään tätä menetelmää. Jos kuvan b) ξ a-mitta on pienempi kuin a, käytetään b-tapausta. Jos molemmat ovat tosia käytetään sitä, mikä antaa pienemmän pintakuorman. Kolmelta reunalta tuetulle laatalle muodostetaan samalla tavalla kuin edellä neljältä reunalta tuletulle muodostetaan ulkoisen työn yhtälö (kaava ): ja ulkoiselle työlle yhtälö (kaava ): KAAVA KAAVA Kun ulkoinen ja sisäinen työ merkitään yhtäsuuriksi, saadaan murtokuorman lauseke (kaava ):

16 ξ a a m = -μ m m = -μ m a m = -μ m m x = lm m x = lm m = -μ m Katso liitteestä kaavat - (Nykyri..). KAAVA y ηb y ηb η b η b Vapaa reuna Vapaa reuna m y = m m y = m x x m = -μ m b m = -μ m b Tyyppi a) Tyyppi b) Kuva. Kolmelta reunalta tuetun laatan merkinnät

17 LASKENNAN PERIAATE Teräsbetonilaatan myötöviivateoriaan perustuva laskenta toteutettiin Microsoft Office Excel -ohjelmalla. Työkaluun luotiin seuraavat lomakkeet: Lähtöarvot: käyttäjä syöttää lähtötiedot. Tulokset: laskennan antamat lopputulokset. Laskenta: varsinainen laskenta suoritetaan. Kuva: myötöviivan muodostusta varten tarvittavien parametrien laskenta. Materiaalit: taulukot materiaalien arvoista, joita käytetään laskennassa. Normit: normeista saatavat varmuuskertoimet. Opas: työkalun käytöstä ohjeita. Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia laskenta työkalu, jossa käyttäjä antaa materiaalitiedot, laatan dimensiot, raudoituksen sekä kuormituksen. Työkalu ratkaisee myötöviivakuvaajan sekä määrittelee, onko rakenne kestävä. Rakennelaskelmien tarkastuksessa, vanhojen rakenteiden kapasiteetin vertailussa tai haarukoitaessa raudoitusta kuormitukselle voidaan hyödyntää tätä työkalua.. Lähtötiedot Lähtöarvojen anto alkaa kohdetietojen, laskennan sisällön ja tekijän tietojen kirjaamisena, jotka kopioituvat myös suoraan laskennan tuloslomakkeelle. Lomaketta voidaan käyttää liitteenä virallisissa lujuuslaskentadokumentaatiossa. Lähtötietolomakkeella käyttäjä antaa työkalulle tarvittavat tiedot materiaaleista, raudoituksesta ja kuormituksesta. Lomakkeelle tulostuvat myös tiedot, onko rakenne mahdollista laskea myötöviivamenetelmällä eli voidaanko olettaa, että laattan muodonmuutoskyky riittää myötöviivojen muodostumiseksi, sekä muita laatoille asetettuja rajoittavia vaatimuksia.

18 Materiaalit Käyttäjä valitsee alasvetolistasta vaaditun betonin, joka on mahdollista valita väliltä C/ C/. Tällä valinnalla asetetaan käyttöön betonin mitoitusarvot. Teräsluokkista on mahdollista valita AHW, BB tai BCI, koska laskenta tapahtuu plastisella alueella ja teräksen on oltava luokkaa B tai C (, s. ). Toteutusluokan valinnat ovat -luokka ja -luokka. Tämä työkalu ei salli toteutusluokka käyttöä, joka vastaa tietyiltä osin RakMK B:n rakenneluokkaa. Käyttäjä antaa betonipeitteen nimellisarvon c nom, joka on mitta alemman teräksen alapintaan. Se muodostuu kaavan mukaisesti (, s. ) KAAVA missä = tartunnan tai säilyvyyden asettama vähimmäisarvo =mittapoikkeama (laatoissa yleensä mm, elementeissä mm). Seuraamusluokka määrittelee kuormakertoimen arvon. Mahdolliset CC (vähäiset seuraamukset), CC (keskisuuret seuraamukset) ja CC (suuret seuraamukset). Tämän tiedon avulla saadaan betonin osavarmuuskerroin γ c. Materiaalit Betoni C/ Teräs AHW Toteutusluokka -luokka mm c nom Seuraamusluokka KUVA. Lähtötiedot: materiaalit CC

19 Y Tuki C Tuki B Laatta Laatalle annetaan sen dimensiot (kuva ) työkalun määrämässä järjestyksessä (kuva ). Laatan paksuus on kantavan laatan paksuus millimetreinä, jonka työkalu laskee laatankuormaksi betonin painon ominaisarvolla kn/m. y Tuki A (Mahdollinen vapaa reuna) Tuki C X x KUVA. Laatan koordinaattien suunnat Laatan sivumitat annetaan myös millimetreinä ja ne ovat tuen ulkopinnasta. Työkalu laskee tehollisen jännemitan (, s. ) (kaava ). KAAVA Laatta Laatan paksuus h Sivumitta x Sivumitta y mm mm mm KUVA. Lähtötiedot: laatan dimensiot

20 Raudoitustiedot kentässä Työkalulle määritellään laatan kenttäraudoitus (kuva ). Tällä määrittelyllä voidaan siis myös haarukoida raudoituksen vaikutusta kantokykyyn. Teräkset valitaan alasvetovalikosta ja jakoväli kirjataan millimetreinä. Raudoitustiedot kenttästä X-akselin suuntaiset Teräkset T Jakoväli mm Y-akselin suuntaiset Teräkset T Jakoväli mm KUVA. Lähtötiedot: kenttäraudoitus Tukien tiedot Tuet käsitellään kuvan mukaisessa järjestyksessä. Tuille voidaan määritellä vapausasteet (kuva ): Vapaa reuna, jolloin reunalla ei ole tukea eikä siis tukileveyttäkään. Vapaa reuna voi vain olla X-akselin suuntainen reuna. Vapaa tuki, jolloin tuelle sallitaan kiertymä ja se saa tukileveyden millimetreinä, mutta ei tukiteräksiä. Jäykkä tuki, jolloin laatan reuna on momenttijäykästi liitetty tukeen tai laatta on jatkuva tällä tuella. Tällöin tuelle annetaan leveys ja tuella olevat teräkset jakoväleineen molemmat millimetreinä. Työkalu ei salli vääriin kenttiin arvojen antamista. Reunan vapausasteen valinnan jälkeen kielletyt kentät tulevat mustiksi. Jos käyttäjä kuitenkin yrittää antaa virheelliseen kohtaan arvoa, työkalu estää sen virhekommentilla Ei vaadittu lähtötieto.

21 KUVA. Lähtötiedot: tukien jäykkyydet Kuormat Syötettävät pysyvät kuormat voivat olla jaettuna neljään tyyppiin (kuva ), joita käsitellään summana. Laskenta ei ota huomioon edullisten kuormien vaikutusta, sillä tällaisessa yhden kentän käsittelyssä se ei tule määrääväksi. Laatan omapaino (kaava ) lasketaan käyttäjän antaman laatan paksuuden avulla. KAAVA Muuttuvia kuormia voidaan syöttää maksimissaan kuusi (kuva ) ja niille on myös valittava kuormitusnormien mukainen kuormaluokan tyyppi, jonka avulla saadaan kuormituksen yhdistelykerroin ψ (, s. ).

22 Kuormat Laatan omapaino kn/m Pysyvä kuorma kn/m Pysyvä kuorma kn/m Pysyvä kuorma kn/m Pysyvä kuorma kn/m Muuttuva kuorma Muuttuva kuorma Muuttuva kuorma Muuttuva kuorma Muuttuva kuorma Muuttuva kuorma kn/m Luokka B kn/m Luokka G kn/m Luokka B kn/m Luokka C kn/m Jää kn/m Luokka F Toimistotila Liikennöitävä tila, ajoneuvo > kn Toimistotila Kokoontumistila Jääkuorma Liikennöitävä tila, ajoneuvo kn KUVA. Lähtötiedot: pintakuorma Laatan oikeellisuus Kun lähtötietoja annetaan, työkalu tarkistaa niiden oikeellisuuden eurokoodeihin nähden (kuva ). Jos toteutuma ei täytä vaatimuksen antamaa arvoa, työkalu värjää kyseisen ratkaisun punaiseksi. Oikeassa tuloksessa rivi on vihreä. Tarkastettavat kohdat: Laatan dimensioiden tarkastus EC.. (, s. ): o Laatta on rakenneosa, jonka sivumitta on vähintään kertaa laatan kokonaispaksuus (=MIN(X/h;Y/h). C nom on oltava välillä teräksen halkaisija + mm (, s. ) ja puolet laatan paksuudesta. Plastisuuden tarkastus EC... Sitkeysvaatimuksen voidaan katsoa toteutuvan asiaa erikseen osoittamatta, jos kaikki seuraavat ehdot toteutuvat (, s. ): o Vetoraudoitusta on enintään niin paljon, että jokaisessa poikkileikkauksessa x u /d,, kun betonin lujuusluokka on C/ ja x u /d,, kun betonin lujuusluokka on C/. o Tukimomentin suhde kenttämomenttiin on jokaisessa jännevälissä välillä,... Tässä työkalussa hyväksytään vapaat tuet ja reunat raudoittamattomina. Tämä työkalu antaa Oikean -vastauksen, jos laatan reuna on jäykästi kiinnitetty ja tukimomentin suhde kenttämomenttiin on,...

23 Laatan reuna on vapaa tai vapaasti tuettu. Pääraudoituksen vähimmäisala EC... (, s. ) (kaava ): KAAVA Tankovälin enimmäisarvo s max,slabs. Työkalu olettaa laatan pääraudoituksen olevan maksimi momentin kohdalla h mm EC... (, s. ). Tarkistustettu Laatan sivumitta/laatan paksuus Teräksen halkaisija + c nom c nom puolet laatan paksuudesta Vetoraudoituksen x u /d Tukimomentin suhde kenttämomenttiin X-akselin suuntaan Tukimomentin suhde kenttämomenttiin Y-akselin suuntaan Minimiraudoitus A smin Maksimi tanko väli, pääraudat *h<=mm Vaatimus Toteutuma Tulos Oikein Oikein Oikein,, Oikein,..., Oikein,..., Oikein,, Oikein Oikein Selitys EC.. EC... EC.. EC.. EC.. EC... EC... (kansallinen liite) KUVA. Lähtötiedot: tietojen oikeellisuus. Laskennan kulku Laskentalomakkeella suoritetaan laskenta ja vastaukset kopioidaan tuloslomakkeelle. Lopullisessa työkalussa lomake on piilotettu. Laatan jännevälinä käytettään annettua X- ja Y-mittaa, josta vähennetään tuen vaikutus (kuva ). Esimerkiksi (kaava ). KAAVA KUVA. Jännevälin tehollisen mitan määritys (, s. )

24 Pintakuorman laskenta annetuista kuormista Lähtötietojen perusteella suoritetaan pintalaatan laskenta kuormitusnormien mukaan rakenteen ja rakenneosien kestävyyden / geoteknisen kantavuuden avulla (STR). Pintakuormaksi valitaan suurin laskennan tulos (, s. ). Yhtälö.a KAAVA Yhtälö.b KAAVA K FI = Kuormakerroin (,-,), joka määräytyy annetun seuraamusluokan perusteella. G kj,sup = Pysyvän kuorman epäedullinen arvo. Tässä laskennassa kaikki käytetyt pysyvät kuormat kuuluvat tähän. G kj,inf = Pysyvän kuorman edullinen arvo. Tässä laskennassa tätä ei käytetä, kaikkien laskentaan otettujen kuormien oletetaan lisäävän kuormitusta (G kj,inf = ). Q k, = Määräävä muuttuva kuorma. Q k,i = Saman aikaiset muut muuttuvat kuormat. y,i = Valitun kuormaluokan perusteella määräytyvä yhdistelykerroin (välillä -). Momentin laskeminen raudoituksesta Lasketaan annettuja raudoituksia vastaavat momenttikapasiteetit kentälle molempiin suuntiin ja jäykille tuille. Laskenta tapahtuu seuraavan mitoitusanalyysin mukaisesti. Lasketaan mekaaninen raudoitus suhde w (kaava ) ja b (kaava ) sekä tarkastellaan sen toiminen myödössä :

25 KAAVA, jos KAAVA KAAVA w = Mekaaninen raudoitussuhde. A s = Annetuista teräksistä laskettu terästen pinta-ala (mm /m). f yd = Betoniteräksen myötölujuuden mitoitusarvo (MN/m ). d = Laatan toiminnallinen paksuus, d = h-c nom (mm). b = Laatalla metrin kaista (mm). f cd = Betonin puristuslujuuden mitoitusarvo (MN/m ). b = Mekaaninen raudoitussuhde. b db = Raudoituksen myötöä vastaava puristusvyöhykkeen suhteellinen korkeus. l = Tehollisen korkeuden määrittävä kerroin. l =, kun f ck Mpa, l =,-(f ck - /) kun < f ck MPa. e cu = Betonin murtopuristuma. e yd = Betoni teräksen myötövenymä. Mekaanisen raudoitussuhteen perusteella lasketaan betonipoikkileikkauksen suhteellinen momentti m (kaava ). KAAVA Lasketaan betonin puristusvyöhykkeen ottama momentti M Rd (kaava ). KAAVA Näitä momentteja käytetään laskennassa tukien kiinnitysasteen ratkaisuun.

26 Neljältä reunalta tuetun laatan pintakuorma Neljältä reunalta tuetun laatan pintakuorman laskenta on esitetty vuokaaviossa (liite ). Lasketaan kenttämomenttien suhteet l=m x /M y ja tukimomenttien suhteet μ i = M i /M y. Näiden avulla voidaan laskea supistetut sivumitat a r (kaava ) ja b r (kaava ). Nämä määräävät kumpaa kaavaa pintakuorman laskennassa käytetään (liite ) (kaavat, ): KAAVA KAAVA, jos a r > b r KAAVA, jos a r < b r KAAVA Neljältä reunalta tuetun laatan myötöviiva Neljältä reunalta tuetun laatan myötöviivan luonti on esitetty vuokaaviossa (liite ). Myötöviivan koordinaatteja ratkaistaessa on supistettujen sivumittojen a r :n ja b r :n suuruusjärjestyksellä vaikutusta. Jos a r on suurempi kuin b r, muodostuu myötöviivan akselin suuntainen osuus x-akselin suuntaiseksi ja b r :n ollessa suurempi y-akselin suuntaiseksi. Myötäviivan koordinaatit lasketaan seuraavan taulukon mukaisesti:

27 TAULUKKO. Neljältä reunalta tuetun laatan myötöviivan koordinaatit y x x Myötöviiva Myötöviiva X eff Jos ar>br; η*b, muuten X eff -ξ *a, Jos ar>br; ξ *a, muuten η*b Jos ar>br; X eff -ξ *a, muuten η*b Jos ar>br; η*b, muuten ξ *a Jos ar>br; ξ *a, muuten η*b Jos ar>br; X eff -ξ *a, muuten η*b Y eff X eff Jos ar>br; Jos ar>br; η*b, ξ *a, muuten X eff -ξ *a, muuten η*b Jos ar>br; Jos ar>br; η*b, X eff -ξ *a, muuten ξ *a muuten η*b X eff saa arvon a ja Y eff arvon b, kun a r > b r, muuten arvot ovat toisin päin. Apusuure η (kaava ) on,, jos pidempien sivujen tukien momenttikertoimet, μ ja μ, ovat yhtä suuret. Muussa tapauksessa (, s. ) (liite ): KAAVA Apusuureet ξ ja ξ saadaan kaavoista: KAAVA KAAVA

28 missä p u on aiemmin laskettu pintakuorma ja μ, m y-akselin suuntaisten sivujen momenttikertoimet. Kolmelta reunalta tuetun laatan pintakuorma Kolmelta reunalta tuetun laatan pintakuorman laskenta on esitetty vuokaaviossa (liite ). Kolmelta reunalta tuettu laatta voi olla kuvan tyyppiä a tai b riippuen laatan mitoista ja laatan tukien jäykkyysasteista. Tyyppi a valitaan, jos myötöviiva törmää a-mitoituksessa vapaaseen reunaan ennen myötöviivojen risteämistä, ja tyyppi b, jos kuvan b korkeus x on pienempi kuin laatan sivumitta al. Jos kumpikaan ei toteudu, myötöviiva saadaan käyttämällä b-tyypin laskennan arvoja ja mukauttamalla ne a-tyypin muotoon ja pintakuorma tulee olemaan molempien laskennasta maksimi pintakuorma. Jos taas kummankin ehto toteutuu, valitaan pienemmän pintakuorman (kaava, ) antava tapaus. Jos tapaus on a:n tyyppinen, saadaan pintakuorma laskettua kaavan mukaan (liite ). missä KAAVA

29 Jos tapaus on b:n tyyppinen, saadaan pintakuorma laskettua kaavan mukaan. missä KAAVA Kolmelta reunalta tuetun laatan myötöviiva Kolmelta reunalta tuetun laatan myötöviivan luonti (taulukko,, ) on esitetty vuokaaviossa (liite ). Tarkastellaan ensin tyyppiä a. Osamitat x = η *X eff ja x = X eff -η * X eff, jotka jakavat x-akselin osiin, voivat olla eri mittaiset.

30 TAULUKKO. Kolmelta reunalta tuetun laatan myötöviivan koordinaatit tapauksessa a) y x Myötöviiva Myötöviiva η X eff Y eff X eff η X eff Y eff X eff Tapauksessa tyyppiä b y:n suuntainen myötöviiva kohtaa tukien risteyksistä tulevat myötöviivat kohdassa, jossa y = Y eff ξ * Y eff ja x = η* X eff. TAULUKKO. Kolmelta reunalta tuetun laatan myötöviivan koordinaatit tapauksessa b) y x x X eff η X eff Y eff Myötöviiva Y eff ξ * Y eff X eff η X eff X eff η X eff X eff Y eff Myötöviiva X eff η X eff Y eff ξ * Y eff X eff η X eff Tapaus, jossa kummankaan toteutusehto ei täyty, käytetään geometrian yhdenmuotoisten kolmioiden yhtälöitä. TAULUKKO. Kolmelta reunalta tuetun laatan myötöviivan koordinaatit tapauksessa c) y X eff *( X eff η X eff )/( Y eff x Myötöviiva Myötöviiva ξ * Y eff ) Y eff Y eff -X eff *[Y eff -( X eff η X eff )]/ ( Y eff ξ * Y eff ) Y eff X eff

31 Nurkkavaikutus Myötöviiva (kuva ) kulkee tukien muodostaman nurkan kautta, jos nurkka on ankkuroitu ja raudoitettu yläpinnastaan riittävästi. Jos nurkka ei ole ankkuroitu tai yläpinnan raudoitus on riittämätön, muodostuu nurkkaan nurkkakuvio, jolloin nurkkaa kohti kulkeva myötökuvio haarautuu ennen nurkkaa. Ankkuroidussa, mutta liian vähän raudoitetussa nurkassa syntyy harjaviiva, yläpuolen myötöviiva (, s. ). KUVA. Laatan nurkan vaikutus (, s. ) Näissä laskelmissa tätä nurkkakuvion muodostusta ei ole otettu huomioon. Koska kolmelta reunalta tuettu laatalla ei holvaaminen eikä kalvomuodostus ole yhtä suurta kuin neljältä reunalta tuetulla laatalla, lisätään pintakuormaan prosenttia.

32 . Tulos Tulostukseen kopioituu lähtötietolomakkeella annetut kohde- ja tekijätiedot. Tämä lomake on myös mahdollista liittää rakennelaskelmiin. Laatan kuormitus Tulosteena saadaan lähtötietoina annettu seuraamusluokka ja sitä vastaava kuormakertoimen arvo K FI. Kuormina tulostetaan (kuva ) lähtöarvoista summattu pysyvien ja muuttuvien kuormien arvo sekä kuormitusyhdistelmillä laskettu maksimi murtotilakuorma. Laatan kuormitus Seuraamusluokka CC K FI, Kuormitus Pysyvä kuorma G k Muuttuva kuorma Q k kn/m kn/m Murtorajatilan kuorma, kn/m KUVA. Tulos: Murtorajatilan pintakuorma Momenttien antama kuormitus Materiaalit ja laatan dimensiot tulostuvat suoraan lähtöarvojen antosivulta. Samoin annetut teräkset ja tukien jäykkyystilat tulevat sieltä. Raudoitusteräksiä vastaavat momentit tulostetaan myös. Lopuksi tulostetaan lähtötietojen perusteella laskennankautta tullut myötökuorman arvo, joka onkin periaatteessa tämän laskentatyökalun lopputulos (kuva ).

33 Momenttien antama kuormitus Materiaalit Betoni C/ Teräs AHW c nom Toteutusluokka mm -luokka Laatta Laatan paksuus Sivumitta X Sivumitta Y mm mm mm Kentäraudoitus X T k jota vastaa momentti knm Kentäraudoitus Y T k jota vastaa momentti knm Tuki A Jäykkä tuki T k jota vastaa momentti knm TukiB Jäykkä tuki T k jota vastaa momentti knm TukiC Jäykkä tuki T k jota vastaa momentti knm Tuki D Vapaa tuki Raudoituksesta saatu myötökuorma, kn/m KUVA. Tulos: raudoituksesta saadut myötökuormat

34 Lopputulos kuormituksesta Lopputuloksena tulostetaan kuormituksen kautta saatu pintakuorma ja laskennasta saatu myötökuorma. Näitä arvoja verrataan. Jos myötökuorma on pienempi kuin pintakuorma, laatta ei kestä ja tulostuksena saadaan punaisella ANNETTU KUORMITUS LIIAN SUURI. Jos taas laatta kestää, tulos on vihreällä LAATTA KESTÄÄ KUORMITUKSEN. Työkalu ilmaisee myös käyttöasteen. Jos se on yli prosenttia, teksti on punainen ja muuten vihreä (kuva ). Lopputulos Murtorajatilan kuorma, kn/m Raudoituksesta myötökuorma, kn/m LAATTA KESTÄÄ KUORMITUKSEN Käyttöaste =, % KUVA. Tulos: annettujen kuormien murtorajatila kuorma ja raudoituksen myötökuorma sekä tulos kestävyydelle Myötöviivapiirros Tulostukseen tulostuu myös myötöviiva (kuva ). Kuvassa on esitetty laatan mitat ja tuentatapa sekä myötöviivan hahmottelu ilman nurkkakuvioa ja tukien myötöviivoja. MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna KUVA. Tulos: Myötöviivapiirros

35 TYÖKALUN LÄHTÖTIETOJEN JA TULOSTUKSEN TESTAUS Työkalun testaus suoritetaan antaen laatalle eri lähtöarvoja ja tarkistetaan, toimivatko syötöt oikein. Tapauksissa - keskitytään lähtötietojen syötön tarkastamiseen ja niiden oikeellisuuden vertailuun eurokoodien antamiin rajoituksiin nähden (.). Tapauksissa tarkastellaan myötöviivan muotoa ja myötökuorman arvojen käyttäytymistä eri tilanteissa.. Lähtöarvojen syöttö Tässä tarkastellaan, toimiiko lähtötietojen syöttö oikein ja antavatko väärät syötöt virheilmoituksen. Tarkastelu on ryhmitelty seuraavasti: Tapaukset -: toimiiko mittojen syöttö ja muuttaminen sekä tulostuksessa että piirrossa oikein. Tapaukset : tarkastetaan, onko laskenta mahdollinen menetelmän ja rakenteen asettamissa rajoissa. Rajat on ilmoitettu viitteenä eurokoodiin lähdetietolomakkeessa. Tapaukset : tarkastetaan, onko lähtötietolomakkeelle tulostuvassa kuvassa tuet piirretty oikein ja että laskenta suorittaa tukien valinnan oikein. Testien ja tarkoitus on tarkistaa, että käsitellään oikean muotoista laattaa (taulukko ). Tarkistetaan käsitteleekö piirto (kuva ) oikein annettuja arvoja. TAULUKKO Testaus: laatan dimensioiden tarkastus piirrossa Tapaus Sivumitta x Sivumitta y Vastaus Vaakamitta on lyhyempi kuin pystymitta Pystymitta on lyhyempi kuin vaakamitta Tulos OK OK

36 Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Tapaus Tapaus KUVA. Vaaka- ja pystymittojen tarkastus Testeissä tarkastellaan annettujen lähtöarvojen oikeellisuutta verrattuna eurokoodien antamiin sallittuihin arvoihin. Testitapaukset on esitetty taulukossa ja esimerkki tulostuksesta kuvassa. Testeissä ja tarkastellaan laatan paksuuden ja lyhyemmän sivumitan tarkistuksen toimivuutta. Testi on vertailutulos sallituilla arvoilla ja testi liian paksulla laatalla verrattuna laatan lyhyempään sivumittaan. Testit ja tarkastelevat c nom :n rajojen ylitystä. Jos annetaan c nom :iksi arvo, joka on pienempi kuin teräksen halkaisija lisättynä kymmenellä millimetrillä, saadaan virheellinen tulos. Samoin, jos c nom on suurempi kuin laatan paksuuden puolikas. Muutokset esitetty kuvassa.

37 TAULUKKO Testaus: lähtötietojen oikeellisuuden tarkastus Tapaus c nom Laatan paksuus Lyhyempi sivumitta Vastaus Vastaus on oikea -> tarkastusrivi vihreä Vastaus on väärä -> tarkastusrivi punainen Vastaus on väärä -> tarkastusrivi punainen Vastaus on väärä -> tarkastusrivi punainen Tulos OK OK OK OK Tarkistustettu Vaatimus Toteutuma Tulos Selitys Laatan sivumitta/laatan paksuus Oikein EC.. Teräksen halkaisija + Tarkistustettu c nom Vaatimus Toteutuma Oikein Tulos EC... Selitys Laatan sivumitta/laatan paksuus, Oikein Väärin EC.. c nom puolet laatan paksuudesta Teräksen halkaisija + Tarkistustettu c Vaatimus Toteutuma Oikein Tulos nom EC Selitys... Vetoraudoituksen Laatan sivumitta/laatan x u /d paksuus,, Oikein Oikein EC.. EC.. Tukimomentin c nom puolet suhde laatan kenttämomenttiin paksuudesta Oikein X-akselin suuntaan,..., Oikein EC.. Teräksen halkaisija + c nom Väärin EC... Tukimomentin Vetoraudoituksen suhde kenttämomenttiin x u /d Y-akselin suuntaan,...,,, Oikein Oikein EC.. EC.. Minimiraudoitus Tukimomentin c nom puolet A suhde laatan kenttämomenttiin paksuudesta Tarkistustettu X-akselin suuntaan smin,,... Vaatimus, Toteutuma, Oikein Oikein Oikein Tulos EC... EC.. Selitys Tukimomentin suhde kenttämomenttiin Y-akselin suuntaan,..., Oikein EC.. Maksimi Vetoraudoituksen Laatan sivumitta/laatan,, Oikein tanko väli, pääraudat x u /d paksuus Oikein EC EC.... *h<=mm Oikein EC... (kansallinen liite) Minimiraudoitus Tukimomentin Teräksen halkaisija A suhde kenttämomenttiin smin + c nom X-akselin suuntaan,,...,, Oikein Oikein OikeinEC EC... EC..... Maksimi Tukimomentin c tanko väli, suhde pääraudat kenttämomenttiin *h<=mm Y-akselin suuntaan,..., Oikein Oikein EC EC..... nom puolet laatan paksuudesta Väärin (kansallinen liite) Minimiraudoitus A smin,, Oikein EC... Vetoraudoituksen x u /d,, Väärin EC.. Maksimi Tukimomentin tanko väli, suhde pääraudat kenttämomenttiin *h<=mm X-akselin suuntaan,..., Oikein Oikein EC EC.....(kansallinen liite) Tukimomentin suhde kenttämomenttiin Y-akselin suuntaan,..., Oikein EC.. Minimiraudoitus A smin,, Oikein EC... Maksimi tanko väli, pääraudat *h<=mm Oikein EC... (kansallinen liite) KUVA. Laatan paksuuden ja c nom :n muutokset Tukien tarkastelussa (taulukko) tarkastetaan, saadaanko kuvaan samat jäykkyydet kuin annettaessa on määritelty (kuva ). Lisäksi testataan, toimivatko syöttöikkunoiden rajoitteet: Vapaalla reunalla ei ole mahdollista antaa tuelle arvoja. Vapaalla tuella voidaan syöttää vain tuen leveys. Jäykällä tuella kaikki syötöt ovat mahdollisia. Kun syöttö ei ole mahdollinen, pitää syötettäessä ilmaantua virheilmoitus Ei vaadittu lähtötieto!.

38 TAULUKKO Testaus: laatan lähtötiedoissa tukien annon oikeellisuus Tapaus Tuki A Tuki B Tuki C Tuki D Vastaus Tulos Vapaa Jäykkä Vapaa Vapaa Kuvan piirto, OK reuna tuki tuki tuki syöttöikkunoiden valinta toimii a) Jäykkä Jäykkä Jäykkä Jäykkä Kuvan piirto, OK tuki tuki tuki tuki syöttöikkunoiden valinta toimii b) Jäykkä Vapaa Vapaa Jäykkä Kuvan piirto, OK tuki tuki tuki tuki syöttöikkunoiden valinta toimii c) Vapaa reuna Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa tuki Kuvan piirto, syöttöikkunoiden valinta toimii d) OK Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa Vapaa reuna tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus KUVA. Laatan tuennan syöttö. Myötöviivan tarkastelu Tässä tarkastellaan, onko raudoituksen ja laatan muodon muutosten vaikutus realistinen. Tarkastelu on ryhmitelty seuraavasti: Tapaukset -: Tarkastellaan kenttäraudoituksen vaikutusta neljältä reunalta vapaastituetun laatan myötöviivaan ja -kuormaan.

39 Tapaukset -: Tarkastellaan tukiraudoituksen vaikutusta neljältä reunalta tuettun laatan myötöviivaan ja -kuormaan. Tapaukset -: Tarkastellaan kenttäraudoituksen vaikutusta kolmelta reunalta vapaastituettun laatan myötöviivaan ja -kuormaan. Tapaukset -: Tarkastellaan tukiraudoituksen vaikutusta kolmelta reunalta tuettun laatan myötöviivaan ja -kuormaan. Kaikki sivut vapaasti tuettu Tutkitaan tapausta, jossa laatan jännevälit ovat x ja kaikki tuet ovat vapaita. Tällöin myötökuvion muoto muuttuu kentän raudoituksen muutoksella (taulukko ). Kun X-akselin suuntaisia rautoja on enemmän kuin Y-akselin suuntaisi, alkaa myötökuvio karata X-akselilta (kuva ). TAULUKKO Tulos: kenttäraudoituksen merkitys, kun kaikki tuet vapaat ja a r >b r Tapaus X-akselin suuntainen raudoitus Y-akselin suuntainen raudoitus Pintakuorma kn/m Solmupiste X Solmupiste Y T k T k,,, OK T k T k,,, OK T k T k,,, OK Tulos

40 MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reunajäykkä tuki Vapaa reuna (,) (,) (,) Tapaus Tapaus Tapaus KUVA. Raudoituksen vaikutus vapaasti tuetun x laatan myötökuvioon Tutkitaan tapausta, jossa laatan jännevälit ovat x. Tällöin myötökuvion muoto muuttuu kentän raudoituksen muutoksella (taulukko ). Kun Y-akselin suuntaisia rautoja on enemmän kuin X-akselin suuntaisia, alkaa myötökuvio karata Y-akselilta (kuva ). TAULUKKO Tulos: kenttäraudoituksen merkitys, kun kaikki tuet vapaat ja ar<br Tapaus X-akselin suuntainen raudoitus Y-akselin suuntainen raudoitus Pintakuorma kn/m Solmupiste X Solmupiste Y T k T k,,, OK T k T k,,, OK T k T k,,, OK Tulos

41 MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna (,) (,) (,) Tapaus Tapaus Tapaus KUVA. Raudoituksen vaikutus vapaasti tuetun x laatan myötökuvioon Tuen raudoituksen vaikutus kaikilta sivuilta tuettuun laattaan Tarkastellaan tukiraudoituksen vaikutusta (taulukko ). Oletetaan, että laatan jänneväli on taas x, kenttäraudoitus on joka tapauksessa molempiin suuntiin T k ja tuen leveys on mm. Tässäkin tapauksessa myötöviiva karkaa tuetulta reunalta (kuva ). Suurin pintakuorma sallitaan silloin, kun kaikki reunat ovat jäykästi tuettuja. TAULUKKO Tulos: tukiraudoituksen merkitys, kun tukien vapausasteet muuttuvat ja ar>br Tapaus Tukiraudoitus Pintakuorma A tuki B tuki C tuki D tuki kn/m - T k - -, OK - - T k -, OK - T k - T k, OK T k - T k -, OK T k T k T k T k, OK Tulos

42 MYÖTÖVIIVA Jäykkä tuki Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa tuki Vapaa reuna MYÖTÖVIIVA Jäykkä tuki Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa tuki Vapaa reuna (, ) (, ) (, ) (, ) (, ) Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus KUVA. Tukiraudoituksen vaikutus x laatan myötökuvioon Tarkastellaan tukiraudoituksen vaikutusta (taulukko ). Oletetaan, että laatan jänneväli on taas x, kenttäraudoitus on joka tapauksessa molempiin suuntiin T k ja tuen leveys on mm. Tässäkin tapauksessa myötöviiva karkaa tuetulta reunalta (kuva ). Suurin pintakuorma sallitaan silloin, kun kaikki reunat ovat jäykästi tuettuja. TAULUKKO Tulos: tukiraudoituksen merkitys, kun tukien vapausasteet muuttuvat ja ar<br Tapaus Tukiraudoitus Pintakuorma Tulos A tuki B tuki C tuki D tuki kn/m - T k - -, OK - - T k -, OK - T k - T k, OK T k - T k -, OK T k T k T k T k, OK

43 KUVA. Tukiraudoituksen vaikutus x laatan myötökuvioon Kolmelta sivut vapaasti tuettu Tutkitaan tapausta, jossa laatan jännevälit ovat x ja kaikki kolme tukea ovat vapaita (taulukko ). Tällöin myötökuvion muoto muuttuu kentän raudoituksen muutoksella. Kun X-akselin suuntaisia rautoja on enemmän kuin Y-akselin suuntaisia, alkaa myötökuvio karata vapaalle reunalle (kuva ). TAULUKKO Tulos: kenttäraudoituksen merkitys, kun kolme tukea vapaata ja sivumitalla x Tapaus X-akselin suuntainen raudoitus Y-akselin suuntainen raudoitus Pintakuorma kn/m Solmupiste X Solmupiste Y T k T k,,, OK T k T k,,, OK T k T k,,, Tulos, OK

44 MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna (, ) (, ) (, ) (, ) Tapaus Tapaus Tapaus KUVA. Raudoituksen vaikutus kolmelta reunalta vapaasti tuetun x laatan myötökuvioon Tutkitaan tapausta, jossa laatan jännevälit ovat x. Tällöin myötökuvion muoto muuttuu kentän raudoituksen muutoksella (taulukko ). Kun Y-akselin suuntaisia rautoja on enemmän kuin X-akselin suuntaisi, alkaa myötökuvio karata Y-akselin suuntaisilta sivuilta (kuva ). TAULUKKO Tulos: kenttäraudoituksen merkitys, kun kolme tukea vapaata ja sivumitalla x Tapaus X-akselin suuntainen raudoitus Y-akselin suuntainen raudoitus Pintakuorma kn/m Solmupiste X Solmupiste Y T k T k,,, OK T k T k,,, Tulos, OK T k T k,,, OK

45 MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna (, ) (, ) (, ) (, ) Tapaus Tapaus Tapaus KUVA. Raudoituksen vaikutus kolmelta reunalta vapaasti tuetun x laatan myötökuvioon Tuen raudoituksen vaikutus kolmelta sivuilta tuettuun laattaan Tarkastellaan tukiraudoituksen vaikutusta (taulukko ). Oletetaan, että laatan jänneväli on taas x, kenttäraudoitus on joka tapauksessa molempiin suuntiin T k ja tuen leveys on mm. Tässäkin tapauksessa myötöviiva karkaa tuetulta reunalta (kuva ). Suurin pinta kuorma sallitaan silloin, kun kaikki reunat ovat jäykästi tuettuja. TAULUKKO Tulos: tukiraudoituksen merkitys, kun tukien vapausasteet muuttuvat ja sivumitalla x Tapaus Tukiraudoitus Pintakuorma Tulos B tuki C tuki D tuki kn/m T k - -, OK - T k -, OK T k - T k, OK T k T k T k, OK

46 MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna Jäykkä tuki Vapaa reuna (, ) (, ) (, ) (, ) Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus KUVA. Tukiraudoituksen vaikutus x kolmelta reunalta tuetun laatan myötökuvioon Tarkastellaan tukiraudoituksen vaikutusta (taulukko ). Oletetaan, että laatan jänneväli on taas x, kenttäraudoitus on joka tapauksessa molempiin suuntiin T k ja tuen leveys on mm. Tässäkin tapauksessa myötöviiva karkaa tuetulta reunalta (kuva ). Suurin pinta kuorma sallitaan silloin, kun kaikki reunat ovat jäykästi tuettuja. TAULUKKO Tulos: tukiraudoituksen merkitys, kun tukien vapausasteet muuttuvat ja a r <b r Tapaus Tukiraudoitus Pintakuorma Tulos B tuki C tuki D tuki kn/m T k - -, OK - T k -, OK T k - T k, OK T k T k T k, OK

47 MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna (, ) (, ) (, ) Tapaus Tapaus MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna MYÖTÖVIIVA Vapaa tuki Jäykkä tuki Vapaa reuna (, ) (, ) Tapaus Tapaus KUVA. Tukiraudoituksen vaikutus x kolmelta reunalta tuetun laatan myötökuvioon

48 POHDINTA Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Excel-pohjainen mitoitustyökalu suorakaiteen muotoiselle teräsbetonilaatalle ja vertailla laatan myötökuormaa annettujen kuormien aiheuttamaan pintakuormaan. Laatan kolme tai neljä reunaa voivat olla joko jäykästi tai vapaasti tuettu.työkalun tuli tuottaa sekä lähtöarvoista että tuloksista yhden A:n kokoinen tulostettava esitys rakennelaskelmien liitteeksi. Lisätietona käyttäjälle työkalu tuottaa lähtöarvoihin piirroksen, jossa ilmenevät laatan mitat ja reunojen tuentatavat, sekä tuloksiin myötöviivan hahmotelman. Työkalussa tuli olla myös opas työkalun käytöön. Myötöviivapiirroksesta voidaan havaita, kuinka raudoitus vaikuttaa myötöviivan muotoon. Myötöviiva karkaa jäykästi tuetuilta reunoilta ja sen muodostama kulma riippuu tuen raudoituksesta eli jäykkyysasteesta. Samoin kenttäraudoituksen muutokset näkyvät myötöviivassa siten, että runsaasti kenttäraudoitetun laatan kohtisuorat sivut alkavat toimia kuten jäykät tuet. Kolmelta reunalta tuetun laatan toiminta noudattaa lähes samaa muotoa kuin neljältä reunalta tuetun, mutta vapaa reuna toimii omalla tavallaan. Työkalulla voidaan lisäksi havainnollistaa eri tuentatapojen vaikutus kestävyyden mukaiseen mitoituskuormaan. Niin kuin olettaa sopii työkalu antaa suurimmat myötökuormat, kun laatta on jäykästi tuettu kaikilta reunoilta. Jos vapaan reunan viereiset tuet ovat jäykkiä, kolmelta reunalta tuettu laatta kantaa tukien väliltä, joten kestävyyttä saadaan nostettua. Tuloksena saatiin tehtävän annon rajoitusten mukainen laatan käsittely: Lähtötietolomake, johon lähtötietojen syöttö on pyritty tekemään helpoksi. Tuloslomake, joka esittää momentit, myötöviivan ja kestävyysvertailun. Ohjeet, jossa pikakuvaus työkalun käytöstä. Piilotetut lomakkeet, joissa laskenta ja piirrustus suoritetaan, materiaalija kuormitusvakiot sijaitsevat.

49 Työkalun jatkokehittelyssä voitaisiin keskittyä tuenta- ja kuormitustapausten lisäämiseen. Työkalu rajoittuu vain neljältä tai kolmelta reunalta tuettuihin laattoihin. Monipuolisuutta voitaisiin lisätä poistamalla vielä yksi tuki tai muuttamalla tuenta pistemäiseksi eli pilariksi. Kuormituksena voidaan käyttää vain tasaista kuormaa. Työkalu soveltuisi hyvin pienten laattojen kuten porrashuoneiden välitasojen laskentaan. Tästä kuitenkin puuttuu vielä piste- ja viivakuormien käsittely. Työkalu soveltuu vanhan laatan kestävyyden tarkasteluun, jos tuentaa tai kuormitusta muutetaan. Sillä voidaan vertailla laatan paksuuden vaikutusta ja tuennan muutoksia suunnittelukohteessa. Pienen kohteen raudoitus voidaan myös ratkaista oletuksella ja niiden tarkastuksella. Lisäksi sillä voidaan tarkistaa muuten tehtyjen laskelmien tulos.

50 LÄHTEET Eurokoodi : Betonirakenteiden suunnittelu.. Osa -: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. SFS-EN --. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. Saarinen Eero - Kinnunen Jukka - Tiira Seppo. by Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja osa.. painos, Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino Oy. Rudolph Szilard. Theory and Analysis of Plates. New Jersey, Prentice-Hall, Inc. RIL--. Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodit EN, EN--.. Helsinki: Hansa-print Oy. Eurokoodi. Kansallinen liite : Betonirakenteiden suunnittelu.. Helsinki: Ympäristöministeriön asetus. RIL -. Teräsbetonirakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. Hyttinen Esko,. Teräsbetonilaattojen kestävyydestä osa A, VTT Rotaprintpaino.

51 LIITTEET LIITE Neljältä reunalta tuetun laatan pintakuorman laskenta LIITE Neljältä reunalta tuetun laatan myötökuvio LIITE Kolmelta reunalta tuetun laatan pintakuorman laskenta LIITE Kolmelta reunalta tuetun laatan myötökuvio LIITE Nykyri, Pekka... MathCad-laskentapohjat. Myotoviiva_symbolinen.xmcd. Suorakaidelaatan ratkaisu myötövateorialla (neljältä reunalta tuettu laatta) LIITE Nykyri, Pekka... MathCad-laskentapohjat. Myotoviiva_symbolinen_-tukea_.xmcd. Suorakaidelaatan ratkaisu myötövateorialla (kolmelta reunalta tuettu laatta) LIITE Microsoft Office Excel -pohjainen mitoitustyökalu teräsbetonilaatan myötöviivateorian mukaiseen mitoitukseen

Olli Oikarinen MYÖTÖVIIVAMENETELMÄ AUKOLLISEN TERÄSBETONILAA- TAN MITOITUKSESSA

Olli Oikarinen MYÖTÖVIIVAMENETELMÄ AUKOLLISEN TERÄSBETONILAA- TAN MITOITUKSESSA Olli Oikarinen MYÖTÖVIIVAMENETELMÄ AUKOLLISEN TERÄSBETONILAA- TAN MITOITUKSESSA MYÖTÖVIIVAMENETELMÄ AUKOLLISEN TERÄSBETONILAA- TAN MITOITUKSESSA Olli Oikarinen Opinnäytetyö Kevät 2015 Rakennustekniikan

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

ALPI ROISKO PALKKIKAISTOJEN KÄYTTÖ TERÄSBETONILAATAN MITOITUK- SESSA

ALPI ROISKO PALKKIKAISTOJEN KÄYTTÖ TERÄSBETONILAATAN MITOITUK- SESSA ALPI ROISKO PALKKIKAISTOJEN KÄYTTÖ TERÄSBETONILAATAN MITOITUK- SESSA Kandidaatintyö Toukokuu 2018 Tarkastaja: Yliopistonlehtori Olli Kerokoski i TIIVISTELMÄ ALPI ROISKO: Palkkikaistojen käyttö teräsbetonilaatan

Lisätiedot

Osa 3: Laatat. Betoniteollisuus 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Laattojen suunnittelu eurokoodeilla. Johdanto.

Osa 3: Laatat. Betoniteollisuus 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Laattojen suunnittelu eurokoodeilla. Johdanto. 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille. 25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys 1(12) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN LIITE 14 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-1 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Osa 7: Pilarilaatat. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. Suunnittelu eurokoodin EN 1992 mukaisesti.

Osa 7: Pilarilaatat. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. Suunnittelu eurokoodin EN 1992 mukaisesti. 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Murtorajatilan momenttimitoituksen voimasysteemi. laattakaistan leveys. b 1200mm. laatan jänneväli. L 8000mm

Liitos ja mitat. Murtorajatilan momenttimitoituksen voimasysteemi. laattakaistan leveys. b 1200mm. laatan jänneväli. L 8000mm 5.9.013 1/5 Liitoksen DO306 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Alkuperäisen kuvan mukaisen koukkuraudoituksen sijaan käytetään suoraa tankoa.

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400

Lisätiedot

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle

Lisätiedot

BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211

BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Betoniteollisuus ry, Elementtisuunnittelu 2013 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Osan 1 esittely Palkin laskenta Pekka Nykyri, TkL, yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu 21.11.2013

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 EUROKOODI 2012 SEMINAARI Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 Koulutus ja käyttöönotto Eurokoodikoulutukset järjestettiin pääosin 2007 Oppilaitoksissa opetus pääosin eurokoodipohjaista

Lisätiedot

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti Maanvaraisen lattian mitoitus by45/bly7 2014 Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti BETONI LATTIA 2014 by 45 BETONILATTIAT 2002, korvaa julkaisut by 8 (1975), by 12 (1981), by 31 (1989), by 45 (1997

Lisätiedot

Stalatube Oy. P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u. Laskentaraportti

Stalatube Oy. P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u. Laskentaraportti P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u Laskentaraportti 8.6.2017 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 EN 1.4404 putkikannakkeen kapasiteetti... 4 1.1 Geometria ja materiaalit... 4 1.2 Verkotus...

Lisätiedot

Kehänurkan raudoitus. Kehän nurkassa voi olla kaksi kuormitustapausta:

Kehänurkan raudoitus. Kehän nurkassa voi olla kaksi kuormitustapausta: Kehänurkan raudoitus Kehät ovat rakenteita, jotka sisältävät yhdessä toimivia palkkeja ja pilareita. Palkin ja pilarin välisestä jäykästä (ei-nivelellisestä) liitoksesta aiheutuu kehänurkkaan momenttia.

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena

Lisätiedot

Jigi - Käyttöohje. Jigi Ohjelman peruskäyttö. A&S Virtual Systems Oy Laivalahdenkatu 2b FIN Helsinki

Jigi - Käyttöohje. Jigi Ohjelman peruskäyttö. A&S Virtual Systems Oy Laivalahdenkatu 2b FIN Helsinki Jigi - Käyttöohje Ohjelman peruskäyttö Laivalahdenkatu 2b FIN-00880 Helsinki Business ID: 0983544-2 2 (10) Sisällysluettelo 1 Aloitus ja uuden mallin luonti... 3 1.1 Ohjelman käynnistys... 3 1.2 Uuden

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1992-2 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/1 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET

Lisätiedot

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla Toukokuu 2008 Alkulause Betonirakenteiden suunnittelussa ollaan siirtymässä eurokoodeihin. Betonirakenteiden

Lisätiedot

EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET

EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön

Lisätiedot

Eurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet

Eurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Maanvarainen pilari- ja seinäantura Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Eurocode Service Oy Sisarustentie 9 00430 Helsinki tel. +358 400 373 380 www.eurocodeservice.com 10.5.2011 Maanvarainen pilari- ja

Lisätiedot

MATIAS LAPPALAINEN S1-LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN MITOITUS PAIKALLAVALURA- KENTEENA

MATIAS LAPPALAINEN S1-LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN MITOITUS PAIKALLAVALURA- KENTEENA MATIAS LAPPALAINEN S1-LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN MITOITUS PAIKALLAVALURA- KENTEENA Kandidaatintyö Tarkastaja: Olli Kerokoski i TIIVISTELMÄ MATIAS LAPPALAINEN: S1-luokan väestönsuojan mitoitus paikallavalurakenteena

Lisätiedot

Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus. Betonipäivät 2010 Casper Ålander

Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus. Betonipäivät 2010 Casper Ålander Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus Betonipäivät 2010 Casper Ålander 1 Miksi lattiat halkeilevat? Onko unohdettu betonin perusominaisuuksia? Alhainen vetolujuus Kutistuma ~ 0,6 mm/m Lämpökutistuma

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

BY 211 Osa 2 KORJAUSSIVU 1. PAINOKSEEN (v. 2015)

BY 211 Osa 2 KORJAUSSIVU 1. PAINOKSEEN (v. 2015) by 11 Betonirakenteiden suunnittelu 014 osa BY 11 Osa KORJAUSSIVU 1. PAINOKSEEN (. 015) s.3 Teksti 6..4. Kaistamenetelmä - kaistat ottaat pituusakselinsa suunnassa ain taiutus- ja leikkausrasituksia, mutta

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1 Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria

Lisätiedot

Tietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos

Tietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos Tietoja ohjelmasta Tällä ohjelmalla voidaan tehdä palkkirakenteisen puuvälipohjan värähtelymitoitus. Värähtelymitoituksessa tarkastellaan kävelyn aiheuttamaa värähtelyä ohjeen RIL 05--07 mukaan, kun välipohjapalkit

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU

TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala 1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala

Lisätiedot

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Betonipaalun käyttäytyminen

Betonipaalun käyttäytyminen Betonipaalun käyttäytyminen Rakenteellista kantavuutta uudella mitoitusfilosofialla Betoniteollisuuden paaluseminaari, TTY Yleistä tb-paalujen kantokyvystä Geotekninen kantokyky Paalua ympäröivän maa-

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III A P 1 B P2 C P 3 D L L 1 L P 1 Q 1 Q 2 P 3 P2 A B C D Prof. (ma) Hannu Hirsi. Objectives in lecture 2 of mechanics : A thorough understanding

Lisätiedot

CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala. DI Johan Rosqvist

CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala. DI Johan Rosqvist CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala DI Johan Rosqvist CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset Lohjan sairaala Part of SWECO 2 CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset Lohjan

Lisätiedot

Porrasaukollisen massiivilaatan mitoitus

Porrasaukollisen massiivilaatan mitoitus Porrasaukollisen massiivilaatan mitoitus Markus Siitonen Opinnäytetyö Joulukuu 2015 Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka

Lisätiedot

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv 2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyvien vakioiden määrittämiseen. Jännitystila on siten

Lisätiedot

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla

Lisätiedot

HYPERSTAATTISET RAKENTEET

HYPERSTAATTISET RAKENTEET HYPERSTAATTISET RAKENTEET Yleistä Sauva ja palkkirakenne on on isostaattinen, jos tasapainoehdot yksin riittävät sen tukireaktioiden ja rasitusten määrittämiseen. Jos näiden voimasuureiden määrittäminen

Lisätiedot

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS Sivu 1/17 RUDUS ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen liite

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan. 1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin

Lisätiedot

PILARIANTURAN A 3 MITOITUS 1

PILARIANTURAN A 3 MITOITUS 1 PILARIANTURAN A 3 MITOITUS 1 SINISELLÄ MERKITYT KOHDAT TÄYTETÄÄN Pilarin mitoituslaskelmista = 148,4kN Geo Pd Ant. ² maa Pilari BETONI TERÄS kn/m² kn kn m²~ kn m C8/35- A500HW 100 148,4 13,099 1,8 1,4

Lisätiedot

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018

BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018 BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018 KESKIVIIKKONA 31.10.2018 HELSINGIN MESSUKESKUS Esijännitetyn pilarin toiminta Olli Kerokoski, yliopistonlehtori, tekn.tri, TTY Lähtötietoja Jännitetyn pilarin poikkileikkaus

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Statiikan välikoe 12.3.2018 Ajankohta ma 12.3.2018 klo 14:00 17:00 Salijako

Lisätiedot

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE 1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,

Lisätiedot

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit

Lisätiedot

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO / / html.

PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO / / html. PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030501/1069228479773/11 29102600015/1130240838087/1130240901124.html.stx Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Betoniraakenteet Luentoaineisto:

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot