Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke

Transkriptio

1 Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke

2 Taustaa Saksan, Tanskan ja Skoonen kokemukset Hela Sverige Skall Leva laati sopimusmallit Ruotsin hallituksen pyynnöstä Jämtlannin tilanne/mallit vastaa lähinnä Suomen oloja sopimusmallin muokkasi meille Suomen Kylätoiminta ry ja sitä on kolmesti käsitelty Tuulivoimayhdistyksen kanssa

3 Taustaa 2 yksi tuulimylly korvaa vuodessa kaikki valmistusaikaiset päästönsä tuulen maailmanmarkkinahinta ei heilahtele! Suomessa tuulivoiman tavoitteena 6-7 % kaikesta sähköntuotannosta v yhden 120 m napakorkeudeltaan tuulimyllyn hinta 2,7 milj e uusi tuuliatlas: ylhäällä tuulee (lapa pyyhkäisee 180 korkeutta)

4 Lauri Tarasti: Lähinaapurustoa voitaisiin tukea kyläyhdistysten, kunnalle kehittämishankkeisiin annettavan tuen, tai muiden tällaisten järjestelyjen kautta, joita tuulivoimarakentajien kannattaisi harkita. Tuulivoimaa edistämään s. 27

5 Paikalliset haitat vouh -ääni lähialueella, vaihtelee välke (tuulensuunta + auringonvalo) pitkät varjot maisemahaitta (subjektiivinen) eksluusio eli kerran rakennetulle paikalle ei voida viereen rakentaa toista myllyä suoja-alue poissa muusta käytöstä (paitsi talousmetsä, liikuntareitit) haitat paikallisia, hyödyt valtakunnallisia!

6 Paikallinen hyväksyttävyys tiedottaminen, infot, keskustelut, retket tärkeitä + sähkön laadun parantuminen + laajakaistaverkon tulo kylään + teiden ja siltojen parantaminen kuljetusten takia + paikallisille urakoitsijoille urakoita? + mihin kuntaan yhtiö maksaa verot? + kylänkehitysraha kesämökkilaiset: onko paratiisi pilalla? vakiasukkaat suhtautuvat tyynemmin? syntyy neuvottelutilanne

7 Yhteiskuntavastuu tuulivoima on valtion luoma bisnes, perustuu uusiutuvan energian pakettiin kannattavuus perustuu syöttötariffeihin ei saa muodostua ekologiseksi imperialismiksi sehän on meidän tuulta, sanovat kylät muu vaihtoehto olisi tarjota osaomistusta

8 Jämtlannin malli (HSSL) jos myllyjä 4 tai enemmän, tarjotaan 10 % sähkökapasiteetista paikallisesti merkittäväksi jos myllyjä 4 tai vähemmän ja maan omistaa valtio, maksetaan 0,5 % liikevaihdosta kyläyhdistykselle jos myllyjä 4 tai vähemmän ja rakennettu paikallisen omistajan maalle, maksetaan 0,3 % liikevaihdosta kyläyhdistykselle

9 Kylänkehitysraha (bygdepeng) yhteiskuntavastuuta valtion luomilla markkinoilla sopimus 25 vuodeksi, siirtyy käytettävä kyläsuunnitelman mukaiseen kylän kehittämiseen, raportointivelvoite tuulivoimayhtiö voi käyttää PR-työssään esim 0,3 % vuosiliikevaihdosta, 120 m mylly ja 7 m keskituulinopeus = n euroa vuosi per mylly

10 SYTYn sopimusmallin osat TAUSTAKSI KYLÄNKEHITYSRAHA SOPIMUKSEN SIIRTO SOPIMUSAIKA TIEDOTUSVELVOLLISUUS MUUTA RIITATAPAUKSET

11 Kylä-potentiaali Suomessa 4000 kylää tuulimyllyjä tulee Suomeen kpl? sopimusmalli koskee ehkä kylää kylän pitää itse osata neuvotella HUOM OBS monet tuulivoimapuistot kauas asutuksesta miksei myllyjä moottoritien varsiin? Vojakkalan tapaus: kyläläiset omistavat osuuksia Kemin satamaan rakennetussa Mylly-Matin myllyssä

12 Neuvoja kyläyhdistykselle ihmiset mukaan tuulivoimatilaisuuksiin järjestää kylän oma tilaisuus yhdessä tuulivoimayhtiön kanssa kaavoituksen osallistumismahdollisuudet käytettävä (mm. myllyjen sijoitus ) tehdä retkiä paikoille, joissa samanlaisia tuulimyllyjä tehdä virallisessa kokouksessa päätös kylänkehittämisraha -sopimuksen tavoittelemisesta (a) ja hyväksymisestä (b) kylä on silti harvoin yksimielinen!

13 Vaikuttamisen paikka nostaa kylänkehitysraha -asia julkiseen keskusteluun neuvottelualoite tuulivoimayhtiön suuntaan kunta yleiskaavoittaa tuulivoima alueita: OAS:n mukaiset vaikutusmahdollisuudet todesta MTK ja SYTY ei kilpaile, vaan toimivat työnjaon mukaan (maanomiatajat/kylässä asuvat)

14

15 Tuulivoimayhdistys sopimusmalli esitelty ei yleistä suositusta, jätetty neuvottelujen varaan nettisivuilla lista kaikista Suomen hankkeista