Tekniikan ja liikenteen ala. OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Valmistustekniikan koulutusohjelma

Transkriptio

1 Tekniikan ja liikenteen ala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Valmistustekniikan koulutusohjelma KONEENASENTAJA KONEISTAJA LEVYSEPPÄHITSAAJA Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma KUNNOSSAPITOASENTAJA Salpauksen johtokunnan hyväksymä Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta Voimassa toistaiseksi alkaen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Kone- ja metallialan kuvaus ja arvoperusta Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Elinikäisen oppimisen avaintaidot Jatko-opintokelpoisuus KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt (10 ov) Koneistuksen perustyöt (10 ov) Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (10 ov) Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistus (20 ov) Levy- ja hitsaustyöt (20 ov) Koneenasennus (20 ov) Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Sähkömekaaniset asennukset (20 ov) Kunnossapito (20 ov) Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Elektroniikan kokoonpanotyöt (10 ov) Hydrauliikka-asennukset (10 ov) Pneumatiikka-asennukset (10 ov) Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (10 ov) Asennushitsaus (10 ov) Hitsaus (10 ov) IW-hitsaus (10 ov) Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (10 ov) Levy- ja teräsrakennetyöt (10 ov) Levytyökeskuksen käyttö (10 ov) Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus (10 ov) Ohutlevytyö (10 ov) CAD/CAD 2 D-Työstöratojen valmsitus (10 ov) CNC-sovaus (10 ov) CNC-jyrsintä (10 ov) Hionta (10 ov) Manuaalikoneistus (10 ov) Työstö kipinätyöstökoneella (10 ov) Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov Hydrauliikka ja koneiden korjaus (10 ov) Hydrauliikka ja pneumatiikka (10 ov) Sorvaus ja jyrsintä (10 ov) Levytyökeskuksella työskentely (10 ov) Hienomekaaninen valmistus (10 ov) Mekaaninen kunnossapito (10 ov)

3 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov Yrittäjyys, 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Lukio-opinnot Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvä opinnäyte AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli, suomi (4 ov) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (1 ov) Englanti (2 ov) Matematiikka (3 ov) Fysiikka ja kemia (2 ov) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov) Liikunta (1 ov) Terveystieto (1 ov) Taide ja kulttuuri (1 ov) Vapaasti valittavat tutkinnon osat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Työssäoppiminen ja työturvallisuus Ammatillinen erityisopetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppisopimuskoulutus Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijahuolto Terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit LIITTEET

4 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Kone- ja metallialan kuvaus ja arvoperusta 1 Kone- ja metallialan koulutus on suunnattu erityisesti teknologiateollisuuden tarpeisiin. Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa. Sen työllistämät yli osaajaa edustavat lähes puolta koko teollisuuden henkilöstöstä. Lisäksi teknologiateollisuuden ulkomaisissa tytäryrityksissä työskentelee saman verran henkilöstöä. Yritysten tuotannosta noin 70 % menee vientiin, mikä on 60 % Suomen koko viennistä. Teknologiateollisuuden yritykset ovat voimakkaasti kansainvälistyneet ja kilpailuteknologian kehittämisessä ja markkinoinnissa on kiristynyt. Haasteeseen on vastattu sillä, että teknologiateollisuus käyttää 75 % Suomen tutkimus- ja kehityspanoksista. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää yli henkilöä. Heistä on sellaisia, jotka ovat suorittaneet jonkin ammatillisen tutkinnon. Kone- ja metallialan perustutkinnon on suorittanut Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneista lähes puolet työllistyy muiden toimialojen tuotanto-, ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin. Kone- ja metallituoteteollisuuden tärkeimpiä työtehtäviä ovat koneistustyöt, levy- ja teräsrakennetyöt sekä kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotyöt. Ala työllistää koneistajia, hitsaajia, levyseppiä, koneenasentajia, hienomekaanikkoja, työvälinevalmistajia, automaatioasentajia ja kunnossapitoasentajia sekä valajia ja valumallinvalmistajia. Koneistustöitä tekeviä henkilöitä on eniten, noin Seuraavaksi eniten, noin työntekijää, on levy-, hitsaus- ja teräsrakennetöitä tekeviä. Asennus- ja kunnossapitohenkilöiden määrä on edellisiin verrattuna pieni, mutta tulee todennäköisesti kasvamaan tuotevalmistukseen liittyvän palveluliiketoiminnan kasvun myötä. Vientiin painottuvana teollisuuden alana teknologiateollisuus on hyvin riippuvainen tuotteiden ja palveluiden maailmanlaajuisesta kysynnästä. Kotimaan korkea kustannustaso ja kysynnän painopisteen siirtyminen kasvaville markkina-alueille ovat jouduttaneet alan kansainvälistymistä ja tuotannon siirtämistä muualle. Voimakkaassa kilpailutilanteessa on entistä tärkeämpää huolehtia alan kilpailukyvystä ja korkeasta osaamistasosta. Teknologiateollisuuden tarvitseman henkilöstön määrä ei tule lähitulevaisuudessa Suomessa kasvamaan, mutta uutta ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan erityisesti työntekijöiden ikärakenteesta johtuvan poistuman vuoksi. Uuden työvoiman tarve tulee olemaan suurinta levy- ja hitsaustöissä ja koneistustehtävissä. Kokoonpano-, asennus-

5 ja kunnossapitotehtävien osuus tulee kasvamaan. On tärkeää, että Suomesta löytyy myös tulevaisuudessa henkilöitä, jotka osaavat hienomekaanista valmistusta ja työvälinevalmistusta. 2 Kone- ja metallituoteteollisuuden toiminta vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään, elinympäristön laatuun ja turvallisuuteen, maan elinkeinoelämään ja yhteiskunnan sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen sekä eri tuotannonalojen työturvallisuuteen ja luonnon hyvinvointiin. Alan kannalta tärkeitä kehittämisalueita ovat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehokas ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys sekä ihmisten jokapäiväisen elämänlaadun ja turvallisuuden parantaminen. Alan tuotannon ja palvelujen keskeisiä lähtökohtia ovat tuotteiden kestävyys ja toimintavarmuus, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus, helppokäyttöisyys, pieni energian kulutus ja esteettisyys. Liiketoimintaa ohjaavat palvelujen, työn ja tuotteiden hyvä laatu, toiminnan tuottavuus ja kannattavuus, yrittäjyys ja innovatiivisuus sekä ammattitaidon ja osaamisen arvostus. Kone- ja metallituoteteollisuuteen liittyvä menestyksellinen ja vastuullinen yritystoiminta perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen, asiakaskeskeisyyteen, terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen ja siihen, että työyhteisössä huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja tuotteiden, palvelujen ja työn sekä ammattitaidon ja ympäristön jatkuvasta kehittämisestä. Kone- ja metallialan ammattilainen on oma-aloitteinen, yhteistyökykyinen, huolellinen, täsmällinen ja luotettava. Hän arvostaa omaa ja toisten työtä, noudattaa sovittuja työelämän käytäntöjä ja toimii työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Hän tuntee vastuunsa ja huolehtii työsuojelusta ja ympäristön suojelusta. Hän toimii asiakaslähtöisesti ja huolehtii työn laadusta ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. Koulutuskeskus Salpauksen kone- ja metallitekniikan opetus perustuu ammattialaa ohjaaviin lakeihin, asetuksiin, standardeihin ja ohjeisiin: työmenetelmien hallintaan, turvamääräysten ja ohjeiden noudattamiseen, koneiden, laitteiden, työ- ja mittausvälineiden käyttötaitoon, materiaalien tuntemiseen ja vianetsintään sekä piirustusten ja työohjeiden tuntemiseen. Opetuksessa korostetaan yhteistyötaitoja ja hyvän fyysisen kunnon merkitystä. Opiskeluvaiheessa annetaan nuorille valmiuksia elinkaariajatteluun ja kansainväliseen toimintaan. Luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen, ja uudistuminen sekä vastuullisuus ovat opetuksen ja oppimisen lähtökohtina. Tärkeimmät arvot ovat ammatillinen osaaminen, työelämälähtöisyys, kone- ja metallialan töiden turvalli-

6 suus, turvamääräysten noudattaminen, ympäristöystävällisyys ja ekologisen ammattikulttuurin kehittäminen. Kone- ja metallialan opetuksessa arvot näkyvät ammattietiikkaan sitoutumisena, ammatin hallintana, asiakastöiden laatuna ja asiakastyytyväisyytenä. 1.2 Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito, hänellä on valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen ja hänellä on kyky toimia erilaisissa työtehtävien ja kulttuurien vaatimissa toimintaympäristöissä. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Kone- ja metallialan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee koneita, laitteita, työvälineitä ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. 3 Kone- ja metallialan perustutkinto tuottaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen suuntautumisvalinnan mukaisesti koneenasentajan-, kunnossapitoasentajan, koneistajan ja levyseppähitsaajan erilaisiin työtehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä ammattitaitovaatimusten, koneiden, laitteiden ja työvälineiden käytön, työturvallisuuden- ja aloihin kuuluvien määräysten mukaisten työtapojen ja oikeiden työmenetelmien sisäistäminen sekä alan tietotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa kone- ja metallialan tehtävissä. Kone- ja metallialan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittanut osaa toimia alan ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien. Koneenasentaja on kone- ja metallialan ammattilainen, joka asentaa ja kokoaa koneita ja laitteita osista ja komponenteista piirustusten ja osaluetteloiden avulla sekä pitää niitä kunnossa. Työ toteutetaan tehtaan tai konepajan kokoonpano-osastolla tai asiakkaan tiloissa. Automaatiotekniikka ja elektroniikka ovat tulleet aina vain vahvemmin mukaan alan työtehtäviin, joten myös koneenasentajalta vaaditaan entistä enemmän monipuolista tietoa, taitoa ja osaamista. Koneenasentaja voi työskennellä konepajoissa tai tehtaiden sekä erilaisten laitosten koneiden ja laitteiden asennus-, kokoonpano-, testaus- ja koeajotehtävissä.

7 Koneistaja valmistaa lastuavilla työstömenetelmillä kappaleita, koneenosia tai työkaluja. Ammattitaitoinen koneistaja osaa valmistaa sorvaamalla, jyrsimällä, poraamalla ja hiomalla koneiden mittatarkkoja osia piirustusten mukaan. Hänen pitää pystyä valitsemaan oikeat työmenetelmät, työstöarvot, työjärjestykset ja kiinnitystavat. Koneistaja voi työskennellä manuaalisilla tai tietokone-ohjatuilla CNC-työstökoneilla tai -keskuksilla, joihin sisältyy usein ohjelmointia, käyttöä tai työskentelyä koneistussoluissa. Koneistaja työllistyy mm. metallituotteita ja -rakenteita valmistaviin konepajoihin, tuoteverstaisiin tai tehdaslaitosten kunnossapito- ja työvälineosastoille 4 Kunnossapitoasentaja työskentelee tuotanto-, teollisuus- tai erilaisten palvelulaitosten koneiden, laitteiden tai automatisoitujen järjestelmien asennus-, käyttö-, ylläpito-, kunnossapito- ja huoltotehtävissä. Kunnossapitoasentajan koulutuksessa erikoistutaan mekaaniseen asennukseen ja kunnossapitoon sekä automaatiotekniikkaan, hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan. Sähköiset järjestelmät, ohjaukset ja logiikan ohjelmointi kuuluvat kunnossapitoasentajan erityisosaamiseen. Kunnossapitoasentaja voi työskennellä metalliteollisuudessa, puunjalostusteollisuudessa, kemianteollisuudessa ja eri alojen tuotantolaitoksissa, huolto-, korjaus- ja kunnossapitoyrityksissä, puolustusvoimissa tai erilaisten palvelulaitosten kunnossapitotehtävissä. Levyseppähitsaajan työtehtäviin voi kuulua hitsaus erilaisilla menetelmillä, rautarakenne- ja levytyöt, korjaustyöt tai rakennustyömaiden teräsrakennetyöt. Työssä käytettävät materiaalit ja niiden ominaisuudet tulevat tutuksi opiskelun aikana. Saat myös tietoa siitä, miten materiaalit käyttäytyvät, kun niitä leikataan, muovataan, hitsataan ja lämpökäsitellään. Levyseppähitsaajan työ on kehittynyt automatisoinnin ja ohjelmoitavien levytyökoneiden ansiosta kevyemmäksi ja turvallisemmaksi. Uusi aika ja tekniikka ovat saapuneet myös levy- ja hitsaustöihin Levyseppähitsaajan työpaikka voi olla konepajoissa, tehdaslaitoksissa, huolto- ja korjausyrityksissä, rakennustyömaiden teräsrakentamisen ammatissa tai vaikkapa telakoilla ja siltatyömailla. 1.3 Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen Koulutuskeskus Salpauksessa toteutetaan kone- ja metallialan koulutusta levyseppähitsaajan koulutusohjelmassa Heinolassa, Lahdessa ja Orimattilassa, koneenasentajan, kunnossapitoasentajan ja koneistajan koulutusohjelmassa Lahdessa. Ammatinhallintaa ja ammatillista kasvua tuetaan oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikoissa annettavalla opetuksella.

8 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO (120 ov) AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (90 ov) Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Koneistuksen perustyöt 10 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja Koneistus 20 ov Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt 20 ov Koneenasentaja Koneenasennus 20 ov 4.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat Kunnossapitoasentaja Sähkömekaaniset asennukset 20 ov Kunnossapito 20 ov 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 40 ov Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelmassa valittava 20 ov Automaatioverkkoasennukset 10 ov Koneautomaation asennus 10 ov Elektroniikan kokoonpanotyöt 10 ov Hydrauliikka-asennukset 10 ov Koneiden ja laitteiden korjaus 20 ov Logiikkaohjauksien asennukset 10 ov Mikromekaaninen valmistus 10 ov Ohjausjärjestelmän asennus 10 ov Pneumatiikka-asennukset 10 ov Sähköasennus 20 ov Putkilinjojen valmistus10 ov Hienomekaaninen CNC-koneistus 10 ov Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 10 ov Asennushitsaus 10 ov Hitsaus 10 ov IW hitsaus 10 ov Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 ov Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov 5

9 Levytyökeskuksen käyttö 10 ov Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 10 ov NC-tarkkuussärmäys 10 ov Ohutlevytyöt 10 ov Rakennusten teräsosien valmistus 10 ov Rakennusten teräsrakenteiden asennus 10 ov CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus10 ov CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus10 ov CNC-sorvaus 10 ov CNC-jyrsintä 10 ov Hionta 10 ov FMS-järjestemien käyttö 10 ov Manuaalikoneistus 10 ov Konepajamittaus 10 ov Moniakselinen valmistus 10 ov Tarkkuuskoneistus 10 ov Työstö kipinätyöstökoneella 10 ov Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 10 ov CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 10 ov Kertamuottivalun perustyöt 10 ov (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.2) Kestomuottivalun perustyöt 10 ov (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.3) Muovimallin valmistus 10 ov Valimoautomaation ohjaus 10 ov Valumallinvalmistuksen perustyöt 10 ov (vain valajille) Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osa tai 4.4.1) Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista (osat , , ) Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista* Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* Tutkinnon osat ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata valinnaisia tutkinnon osia kokonaislaajuudeltaan 20 ov. * Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov Yrittäjyys 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 5-10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 0-10 ov

10 4.6.5 Lukio-opinnot 0-10 ov 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatillisessa peruskoulutuksessa 5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (20 OV) Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset (16 ov) Valinnaiset (4 ov) Äidinkieli 4 ov 0 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov 0 4 ov Toinen kotimainen kieli, suomi 2 ov 0 4 ov Vieras kieli 2 ov 0 4 ov Matematiikka 3 ov 0 4 ov Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0 4 ov Liikunta 1 ov 0 4 ov Terveystieto 1 ov 0 4 ov Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 ov 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta ov 4 ov 6. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov 1.4 Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä kone- ja metallialan

11 perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. 8 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat. Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 1.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi.

12 Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. 9 Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat seuraavat: a) Seuraavat elinikäiset oppimisen avaintaidot (1-4) on yksi arvioinnin kohde, joka sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky b) Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot (5-11) 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Koulutuskeskus Salpauksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa jokaisessa tutkinnossa ja tutkinnon osassa arvioidaan seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus sekä toimintakyky. Aloitekykyä ja yrittäjyyttä, kestävää kehitystä, estetiikkaa, viestintä- ja mediaosaamista, matematiikkaa ja luonnontieteitä, teknologiaa ja tietotekniikkaa sekä aktiivisen kansalaisuuden ja eri kulttuurien tuntemusta arvioidaan eri tutkinnon osissa luontevasti; siis avataan kunkin avaintaidon sisältö, mitä se juuri tässä Kone- ja metallialan tutkinnossa/ tutkinnon osassa merkitsee. (Liite 6; Elinikäisen oppimisen avaintaidot Kone- ja metallialan perustutkinnon tutkinnon osissa 2010)

13 Erikseen arvioitavat avaintaidot Hollon (2009) mukaan (1 4) Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. 3. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot: Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. 6. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.

14 7. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. 9. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. 10. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.6 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää. 2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/ ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakir-

15 jassa oleviin perustutkinnon perusteisiin. Sen tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ). Opetussuunnitelma tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen koulutukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan koulutukseen. 12 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista ja opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset ammatillisten opintojen valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana. Opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteisen osan ja tutkintokohtaisesti eriytyvät osat Opetussuunnitelman yhteinen osa Koulutuskeskus Salpauksen pedagogisen strategian osat I ja II muodostavat opetussuunnitelman yhteisen osan, jossa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset linjaukset ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää ainakin koulutuksen järjestämisen ammatillisena peruskoulutuksena, työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävänä koulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena (L 630/1998, 3, 15, 17 ) koulutuksen järjestämisen lähi-, etä-, monimuoto-opetuksena (L 630/1998, 15 ) ja verkko-opetuksena suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä

16 opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto opintojen tarjonnan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa (L 630/1998, 14, 10 ) toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 ) yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25a ) toteuttamisesta luvun 7 mukaisesti luvun 8 mukaisten muiden määräysten toteuttamisen henkilöstön kehittämissuunnitelman. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opetussuunnitelmaan suunnitelmat koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävistä toimenpiteistä. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa koulutuksen järjestämisessä huomioon myös muiden säädösten koulutusta koskevat velvoitteet Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää: tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty 13

17 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. 14 Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukea ja lisäohjausta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää mm. opiskelijan yksilölliset valinnat laajentaa, monipuolistaa ja syventää opintojaan sekä opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat ja ammattiosaamisen näytöt 3 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut toimialalla on laadittu näyttötutkintoprosessin kuvaus, jossa määritetään Koulutuskeskus Salpauksen prosessin käytännöt. Näyttötutkinnon voi suorittaa riippumatta siitä, miten tutkinnon edellyttämä osaaminen on hankittu. Pääsääntöisesti tutkinnonsuorittaja osallistuu kuitenkin valmistavaan koulutukseen. Koulutuskeskus Salpaus, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut on tehnyt Opetushallituksen asettaman, valtakunnallisen Kone- ja metallialan tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkinnon järjestämissopimuksen. Järjestämissuunnitelmassa on esitetty kone- ja metallialan perustutkinnon tutkinnon suorittamisen prosessi yksityiskohtaisesti. Kone- ja metallialan perustutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen hyväksytysti tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkinnonsuorittaminen arvioidaan asteikolla 1-3. Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen näyttötutkintona on esitetty seuraavassa taulukossa. Aikuisten näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ei pääsääntöisesti mitoiteta opintoviikkoina lakisää-

18 teisiä aloja lukuun ottamatta. Opintojen laajuus on jokaisen tutkinnon suorittajan kohdalla yksilöllinen (henkilökohtaistettu), joten opintoviikkomäärää ei voi taulukkoon merkitä. 15 Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen näyttötutkinnossa 4. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4.2 Valmistustekniikan osaamisala Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja Koneistus 1) Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt 1) Koneenasentaja Koneenasennus 1) 4.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Sähkömekaaniset asennukset 1) Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista Kunnossapito 1) tai CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 1) 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 4 tutkinnon osaa Automaatio- ja kunnossapidon koulutusohjelmassa valittava 2 tutkinnon osaa Valimotekniikan koulutusohjelmassa valittava 2 tutkinnon osaa

19 4.5.1 Automaatioverkkoasennukset Koneautomaation asennus Elektroniikan kokoonpanotyöt Hydrauliikka-asennukset Koneiden ja laitteiden korjaus 1) Logiikkaohjauksien asennukset Mikromekaaninen valmistus Ohjausjärjestelmän asennus Pneumatiikka-asennukset Sähköasennus 1) Putkilinjojen valmistus Hienomekaaninen CNC-koneistus Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Asennushitsaus Hitsaus IW hitsaus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus Levy- ja teräsrakennetyöt Levytyökeskuksen käyttö Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus NC-tarkkuussärmäys Ohutlevytyöt Rakennusten teräsosien valmistus Rakennusten teräsrakenteiden asennus CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus CNC-sorvaus CNC-jyrsintä Hionta FMS-järjestelmien käyttö Manuaalikoneistus Konepajamittaus Moniakselinen valmistus Tarkkuuskoneistus Työstö kipinätyöstökoneella Työvälineiden valmistus ja kunnossapito CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus Kertamuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.2) Kestomuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.3)

20 Muovimallin valmistus Valimoautomaation ohjaus Valumallinvalmistuksen perustyöt (vain valajille) Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osa tai 4.4.1) Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista (osat , , ) Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista * Kymmenen opintoviikon (10 ov) laajuus vastaa yhtä tutkinnon osaa Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osat ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata kaksi valinnaista tutkinnon osaa. 1) Vastaa kahta tutkinnon osaa 2) Vastaa kolmea tutkinnon osaa * Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta 4 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtia niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa

21 selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. 18 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan suorittaa mekaaniset asennukset suorittaa asennuksen perustehtäviä asentaa laitekokonaisuuden vähäisellä ohjauksella. piirustusten ja ohjei- osista ja komponenteista. den mukaan. tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään

22 19 Materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. noudattaa työturvallisuusmääräyksiä työskentelee ergonomisesti oikein ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. osaa lukea itsenäisesti osaja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti on aktiivinen selviytyy suoraan työhön liittyvistä selviytyy vuorovaikutustilanteista hoitaa vuorovaikutustilanteita vuorovaikutustilanteista myös myös vieraalla kielellä myös vieraalla kielellä vieraalla kielellä huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Opetuksen toteuttaminen Asennuksen ja automaation perustyöt (10 ov) tutkinnon osa jakautuu kahteen 5 ov opintojaksoon, joissa opitaan ammatilliset sisällöt pienempinä kokonaisuuksina. Opintojaksojen nimet ovat asennustyöt ja automaatiotyöt. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Asennustyöt 5 ov Asennustyöt opintojakson suorituksen jälkeen opiskelija osaa: lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtia niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä

23 laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. 20 Toteutustapa Asennustyöt opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten nettimateriaalia. Työelämässä tapahtuvaa työssäoppimisjaksoa ei tässä opintojaksossa normaalisti suoriteta. Luokkaopetuksessa käydään läpi eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan käytännön töitä opintojakson eri aihealueilta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suoriutumaan työtehtävistään itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota asennuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja työaikojen noudattamiseen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokkaettä työsaliopetuksessa. Automaatiotyöt 5 ov Automaatiotyöt opintojakson suorituksen jälkeen opiskelija osaa: lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikkaja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon Toteutustapa Automaatiotyöt opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten nettimateriaalia. Työelämässä tapahtuvaa työssäoppimisjaksoa ei tässä opintojaksossa normaalisti suoriteta. Luokkaopetuksessa käydään läpi eri aihealueiden teoreettiset perusteet esim. hydrauliikan pneumatiikan piirrosmerkit. Työsalissa harjoitellaan käytännössä tekemään sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentöjä ja opiskellaan työvälineiden oikea-

24 oppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suoriutumaan työtehtävistään itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota automaatiossa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja työaikojen noudattamiseen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka- että työsaliopetuksessa. 21 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuteen kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta sähköasennukset ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Asennustöiden osiossa opiskelija valmistaa tai korjaa piirustusten mukaan tuotteen tai laiteen, joka kattaa mahdollisimman täydellisesti osion eri aihealueet ja mittaa laajasti opiskelijan osaamista. Näyttö tapahtuu opintojakson suorittamisen yhteydessä oppilaitoksen työsalissa jakson loppupuoliskolla ja kestää n 1 viikon. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet.

25 22 Ajoitus Automaatiotöiden osiossa opiskelija tekee kytkentäkaavion mukaisen kytkennän, joka sisältää mahdollisimman laajasti osion aihealueet. Työ tapahtuu opintojakson suorittamisen yhteydessä jakson loppupuoliskolla ja kestää n. 2 4 tuntia. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Harjoitustehtävät o Haastattelut Ensimmäisen lukuvuoden aikana Etenemisehto Ei etenemisehtoa Koneistuksen perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CADohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa, piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä

26 käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. 23 Arviointi 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun työskentelee itsenäisesti pääsyssä suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tuntee erilaiset työstömene- hallitsee itsenäisesti eri työsusta tunnistamiseen telmät, mutta tarvitsee ohjatömenetelmät niiden käytössä kysyy tarvittaessa neuvoa. osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn edetessä. osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti

27 Poraus ja kierteitys Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteidentaidot osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. 24 osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. osaa lukea työpiirustuksia ja ymmärtää työpiirustusten osaa lukea työpiirustukset ja hahmottaa koneistettavan projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ymmärtää kaikki pinta- ja kappaleen ja tuntee pinta- toleranssimerkinnät merkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka käyttää työvälineitä oikein. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti pitää työpaikkansa siistinä ja oikein järjestyksessä kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Opetuksen toteuttaminen Koneistuksen perustyöt (10 ov) tutkinnon osa jakautuu kahteen 5 ov opintojaksoon, joissa opitaan ammatilliset sisällöt pienempinä kokonaisuuksina. Opintojaksot ovat työstötekniikka ja koneistus. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S- merkinnällä (hyväksytty suoritus). Työstötekniikka 5 ov Työstötekniikka opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat

28 piirtää leikkauskuvannon mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. 25 Toteutustapa Työstötekniikka opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Luokkaopetuksessa käydään läpi työstötekniikan perusteiden teoriaa, sekä laaditaan koneen piirustuksia. Työsalissa suoritetaan erilaisia harjoitustöitä ja mahdollisia asiakastöitä, joissa sovelletaan teoriatietoa käytäntöön. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka- että työsaliopetuksessa. Koneistus 5 ov Koneistus opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja

29 viimeistellä valmistamansa kappaleen Toteutustapa Koneistus opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Luokkaopetuksessa käydään läpi koneistuksen perusteiden teoriaa. Työsalissa suoritetaan erilaisia harjoitustöitä ja mahdollisia asiakastöitä, joissa sovelletaan opittua tietoa käytännön töihin. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka- että työsaliopetuksessa. 26 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta tekninen piirtäminen sekä poraus ja kierteytys työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Ammattiosaamisen näytön kuvaus Koneistuksen perustyöt tutkinnon osassa opiskelija valmistaa piirustuksen mukaisen koneistettavan kappaleen annettujen toleranssien mukaan. Ammattiosaamisen näyttö sisältää sorvaamista, jyrsimistä ja kierteitystä. Näytön suoritus tapahtuu opintojakson loppupuoliskolla koulun työsalissa ja on kestoltaan n. 1 viikko. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet.

30 Etenemisehto Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o o o o o Työsalityöskentely Harjoitustehtäviä Teoriakoe Arviointikeskustelu Suullinen koe Ei etenemisehtoa Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAGhitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. 27 Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan

31 hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen Työprosessien hallinta Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla Suuntaisleikkurin käyttö Levyjen kulmaus ja pyöristäminen Hionta Poraus Polttoleikkaus Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta työn aloituksessa tarvitsee jonkin verran ohjausta työskentelee itsenäisesti työvaiheesta toiseen siirryttäes- kysyy tarvittaessa neuvoa. sä pyrkii työskentelemään itsenäisesti. työskentelee omaaloitteisesti. osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta osaa käyttää työvälineitä tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan piirrottaa itsenäisesti leikkaa piirrotuksen mukaan osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaisesti osaa valita työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen osaa asentaa happi-asetyleenipoltto-leikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan tekee siistin leikkausjäljen tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen osaa valita sopivan hiomatai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raaka-aineen ominaisuudet poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä tekee siistin polttoleikkausjäljen Hitsaus osaa käyttää MAGhitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti osaa tehdä oma-aloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä osaa hitsata levyjen liitoshitsejä kaasuhitsauksella ja MAGhitsausprosessilla säätää tarvittaessa omaaloitteisesti jännitettä ja induktanssia tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit

32 Juottaminen saa aikaan juotosliitoksen tekee vettä pitävän juotoksen tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen Mittaaminen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön. tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia. 29 tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus Levytyökoneiden hallinta Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus Hitsaus Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka osaa lukea kuvantoja ja hahmottaa kappaleen piirustuksista tunnistaa teräs-, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella. osaa lukea projektioita ja hitsausmerkintöjä tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen osaa itsenäisesti lukea työpiirustuksia ja ymmärtää mitoitukset ja merkinnät tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja osaa laskea taivutuksen ja osaa mitoittaa taivutus- ja pyöristyksin muotoiltavien pyöristyskohtien sijoitukset kappaleiden aihiopituuksia. ottaen huomioon ainepaksuuden. noudattaa työturvallisuusmääräyksisimmat osaa itsenäisesti valita turvalli- pitää työpaikkansa siistinä ja työtavat järjestyksessä huolehtii tulitöiden turvallisuuteen liittyvistä asioista käyttää kaasuja huolellisesti osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä osaa kysyä tarvittaessa neuvoa ratkaisee työhön liittyviä ongelmia ottaa huomioon toiset työntekijät. toimii vuorovaikutteisesti on aktiivinen työssään työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta. työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (10 ov) tutkinnon osa jakautuu kahteen 5 ov opintojaksoon, joissa opit ammatilliset sisällöt pienempinä kokonaisuuksina. Opintojaksojen nimet ovat hitsaustyöt ja levytyöt. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S- merkinnällä (hyväksytty suoritus). Hitsaustyö 5 ov Hitsaustyö opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla

33 hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. 30 Toteutustapa Hitsaustyöt opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkkomateriaalia. Työssäoppimisjaksoa työelämässä ei tässä opintojaksossa normaalisti suoriteta. Luokka- ja työsaliopetuksessa käydään läpi eri hitsaus- ja juotosprosessien teoreettiset perusteet ja suoritetaan hitsaus- ja juotosharjoituksia eri menetelmillä. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka- että työsaliopetuksessa. Levytyö 5 ov Levytyö opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia Toteutustapa Levytyöt opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa voidaan myös hyödyntään verkkomateriaalia. Työssäoppimisjaksoa työelämässä ei tässä opintojaksossa normaalisti suoriteta. Luokka- ja työsaliopetuksessa käydään läpi

34 työpiirustusten tulkinnan ja eri ohutlevymateriaalien muokkauksen sekä käsittelyn teoreettiset perusteet ja suoritetaan ohutlevyharjoituksia eri levynkäsittelymenetelmiä käyttäen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka- että työsaliopetuksessa. 31 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Eri liitostavoista kaksi voidaan näyttää ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta juottaminen työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta materiaalituntemus, polttoleikkaus ja kaasuhitsaus sekä matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Levytöiden ja hitsauksen perustöiden tutkinnonosassa opiskelija valmistaa piirustusten mukaan ohutlevytyön hitsaus- ja levynkäsittely menetelmin. Näyttö tapahtuu ensimmäisen opintovuoden aikana. Näyttö suoritetaan työsalissa ja kestää n. 1 viikon. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Harjoitustehtäviä

35 Etenemisehto o o Jatkuva seuranta Työkokeet Ei etenemisehtoa. 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistus (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. 32 Tutkinnon osan suorittaja osaa ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä kellottaa kiinnittimiä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia

36 kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyä työtilanteista englannin kielellä. 33 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Sorvaus Jyrsintä Hionta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä osaa suunnitella työkappaleen työskentelee suunnitelmallisesti kiinnityksen, työstöjärjestyksen saa aikaan koneistettavan osan, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta kysyy tarvittaessa neuvoa. ja terien valinnat hallitsee koneistuskokonaisuuden, mutta tarvitsee neuvoja ongelmatilanteissa pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen. osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja ja olakkeita ohjauksen avulla osaa ohjattuna kiinnittää kappaleen ja jyrsiä tasopintoja osaa kiinnittää hiomalaikan ja hioa tasopintoja ohjatusti osaa sorvata lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä ja pyöristyksiä mutta vaatii välillä ohjausta osaa kiinnittää kappaleen ja tarvittavan työkalun mutta vaatii ohjausta monimuotoisemmissa kappaleissa osaa hioa tasopintoja ja viisteitä valmistaa itsenäisesti koneistettavan osan suunnitelman mukaisesti työskentelee oma- aloitteisesti ja kustannustehokkaasti. osaa sorvata itsenäisesti erilaisia kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja ulkopuolisia kierteitä osaa jyrsiä itsenäisesti monimuotoisia kappaleita, joissa on mm. tasopintoja, viisteitä ja kiilauria, sekä osaa suunnitella työstön vaatimat kiinnitykset osaa valita itsenäisesti oikean laikkatyypin ja kunnostaa hiomalaikan, käyttää erilaisia kappaleen kiinnitystapoja sekä hioa tasopintoja ja viisteitä

37 Työvälineiden käyttö osaa käyttää työvälineitä tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ja huolehtii työvälineiden kunnosta Mittaaminen osaa käyttää mittavälineitä tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta Työstöarvot 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Materiaalitekniikka Matematiikka ja luonnontieteet Englannin kielen taito 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö osaa määrittää työstöarvoja, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta. määrittää työstöarvoja oikein, mutta joutuu kysymään joskus neuvoja. osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen tarvitsee ohjausta vaadittavan laadun aikaansaamiseksi tarvitsee ohjausta tunnistaakseen eri materiaaleja ja niiden työstöominaisuuksia hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia ja niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita tunnistaa eri materiaaleja ja pyrkii selvittämään itsenäisesti niiden työstöominaisuudet käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. 34 huolehtii itsenäisesti työvälineiden kunnosta ja työvälineiden järjestyksestä tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät sekä huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä määrittää itsenäisesti taloudelliset työstöarvot eri terille ja materiaaleille. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen, ymmärtää työohjeet ja osaa raportoida työstään osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita ja ymmärtää laadun merkityksen hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstöominaisuudet osaa soveltaa matematiikkaa ja fysiikkaa erilaisten materiaalien, työvälineiden ja koneiden käytössä osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. noudattaa työturvallisuusmääräyksiä varmistaa kappaleen ja terien pitää työpaikkansa, koneet ja ja -ohjeita kiinnityksen aina ennen aloi- työvälineet siisteinä ja järjes- käyttää suojaimia ja konekohtaisia suojalaitteita tarvittaessa tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä osaa arvioida omaa työtään ottaa huomioon toiset työntekijät tusta huolehtii suojainten ja koneiden suojalaitteista kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ei tee samaa virhettä kahta kertaa on joustava ja yhteistyökykyinen selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä tunnistaa oman osaamattomuu- toimii yhteistyökykyisesti ja tensa ja osaa pyytää apua tasavertaisesti Ammattietiikka käyttää työvälineitä huolellisesti. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. Opetuksen toteuttaminen tyksessä työskentelee ergonomisesti oikein ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee - on aktiivinen ja aloitteellinen hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä toimii työyhteisön työhyvinvointia edistävästi työskentelee huolellisesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Koneistus (20 ov) tutkinnon osa toteutetaan nauhamaisesti läpi vuoden jatkuvana nauhana opiskelijan suunnitelman, tavoitteiden ja työprosessin mukaan. Opinnoista osa

38 suoritetaan työssäoppimalla. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S- merkinnällä (hyväksytty suoritus). 35 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta käyttäen työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta hionta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta materiaalitekniikka, matematiikka ja luonnontieteet sekä englannin kielen taito elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Koneistuksen (20 ov) Työssäoppisjakson aikana opiskelija näyttää osaamistaan ennalta sovittuna aikana. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja koneistustöitä. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Asiakastyöt Etenemisehto Ei etenemisehtoa.

39 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä levytyökokonaisuuksia alkaen levyraaka-aineesta ja päätyen hitsatuksi kokonaisuudeksi, joka on viimeistelty pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. 36 Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrostusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa tehdä levynkäyttösuunnitelman syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella

40 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levytyökoneiden käyttö särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä lukea standardin SFS-EN ISO mukaisia hitsausohjeita (WPS) hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D suorittaa puikkohitsauksia MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia hitsata standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C laskea työ- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyä työtilanteista englannin kielellä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. osaa laatia työsuunnitelman, osaa laatia työsuunnitelman korjaa työsuunnitelmaansa tarvittaessa mutta tarvitsee apua ongelmatilanteissa ja etenee työssään suunnitelmallisesti vaiheesta osaa työvaiheet suoritusteknisesti, mutta tarvitsee ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä hallitsee työkokonaisuuden, mut-ta työpiirustuksen mukaiseen lopputulokseen päästäkseen tarvitsee joissain kohdissa ohjausta 37 toiseen valmistaa itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen levytyökokonaisuuden kysyy tarvittaessa neuvoa. on aktiivinen ja yritteliäs. työskentelee oma-aloitteisesti, on kustannustietoinen ja etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja. osaa käyttää levytyökoneita sekä polttoleikkaus- ja hitsauslaitetta osaa tehdä levytyökoneisiin tarvittavat asetukset ja säädöt

41 Terminen leikkaus CNC-ohjelmointi Hitsaus Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta leikkaa, polttoleikkaa, kulmaa, pyöristää ja särmää työkappaleita, joissa on karkeat työtapakohtaiset toleranssit osaa polttoleikkauksen teknisen suorituksen osaa syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle osaa kahden hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja osaa käyttää hitsauskonetta hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, hitsiluokka C käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden ja osien materiaalin tekee termiset leikkaukset työpiirustusten mukaan osaa vähäisessä määrin neuvoa kysymällä ohjelmoida CNC-levytyökonetta osaa käyttää hitsauskoneita niin, että pystyy lähes kaikissa tilanteissa itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PA ja PB, hitsiluokka C tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat pystyy työpiirustuksen perusteella ohjatusti valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot käsittelee materiaaleja oikein Mittaukset osaa mitata levyosat. osaa mitata levyosat eri tekovaiheissa 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Teknologia ja tietotekniikka Levynkäyttösuunnitelman teko Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Englannin kielen taito 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu osaa valita tarkoituksenmukaiset mittavälineet. osaa keskeisimmät piirrosmerkit omaa riittävät tietotekniset valmiudet tiedonhankintaan ja ohjelmointiin tarvitsee ohjausta pystyy laskemaan lieriön ja särmättävän kappaleen oikaistun pituuden osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. tietää hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja esitystavat pystyy tarvittaessa lähes itsenäisesti etsimään lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä osaa tehdä levynkäyttösuunnitelman tuntee hitsaukselle asetetut hitsiluokat B, C ja D osaa leikkaamisessa, särmäämisessä ja pyöristämisessä tarvittavan matematiikan osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna 38 valmistaa itsenäisesti useasta osasta koostuvia levytyökappaleita tekee termiset leikkaukset siistillä työjäljellä osaa käyttää ja ohjelmoida CNC-levytyökonetta ja sen oheislaitteita osaa tehdä itsenäisesti tarvittavat hitsauksen edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, PB ja PF sl, hitsiluokka C osaa valita tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja käyttää työvälineitä tehokkaasti osaa työpiirustuksen perusteella valita itsenäisesti materiaalit ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista osaa mitata työkappaleen eri tekovaiheissa ja suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset sekä osaa arvioida mittaustuloksen oikeellisuutta. osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja tulkitsee niitä oikein hankkii itsenäisesti tarvittavan tiedon tietotekniikan avulla osaa arvioida tiedon oikeellisuutta tekee levynkäyttösuunnitelman kustannusten ja jätepalojen määrän suhteen järkevästi osaa arvioida ja soveltaa hitsaukselle asetetut hitsiluokat B, C ja D ja osaa käyttää tietoa työssään osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti analysoi ja arvioi omaa työtään työsuorituksen aikana sekä korjaa työsuoritustaan suunnitelman mukaiseksi

42 39 Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita käytettävää materiaalia. on joustava ja yhteistyökykyinen selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista. - on aktiivinen ja aloitteellinen hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Levy- ja hitsaustöiden tutkinnon osa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena sekä työssäoppimispaikassa. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkkoopetusmateriaalia. Työssäoppimisjakso työelämässä kuuluu normaalisti tähän tutkinnon osaan. Luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimispaikassa käydään läpi ammattitaitovaatimusten ydinalueet ja kokonaistaloudellisuuden perusteet. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja hitsaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistaa jonkin hitsausliitoksia sisältävän levytyökokonaisuuden tai osakokonaisuuksia työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta terminen leikkaus ja CNC-ohjelmointi työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot sekä englannin kielen taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Levy- ja hitsaustöiden tutkinnon osan näyttö suoritetaan toisen vuoden aikana työssäoppimisympäristössä. Näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa piirustusten mukaan levytyökokonaisuuden käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja.

43 Etenemisehto Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o o o o Kirjalliset kokeet Jatkuva seuranta Työkokeet Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Ei etenemisehtoa Koneenasennus (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla koneiden runkorakenteita ja koneissa yleisesti esiintyviä mekaanisia rakenneosia, kuten laakereita, kytkimiä, johteita ja erilaisia tehonsiirron komponentteja. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot ja siirrot ja kiinnittää laitteita perustuksille sekä suorittaa asennuksissa vaadittavat mittaukset. 40 Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla suorittaa tasapainotuksia asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä

44 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Asennustyöt Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Mittaukset ja säädöt 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia tehdä nostot ja siirrot turvallisesti suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyä työtilanteista englannin kielellä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ajoittain ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee suunnitelmallisesti osaa koneenelinten asennuksen, hallitsee asennuskokonaisuu- tekee asennuskokonaisuuden mutta tarvitsee ajoittain den, mutta joutuu ajoittain työpiirustusten ja asennusohjei- ohjausta kysymään neuvoa den mukaan kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen. suorittaa osien mekaanisia kiinnityksiä suorittaa ryhmän apuna asennuskohteen tai osien nostoja ja siirtoja käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita koneenosia tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden materiaalit tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti valitsee oikeat mittavälineet ja suorittaa mittauksia. tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia asennuksia tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein varmistaa mittaamalla asennuksen onnistumisen säätää mekaanisia laitteita. tuntee asennus-piirustuksissa käytetyt esitystavat käyttää asennuspiirustuksia apuna työtehtävässään 41 työskentelee oma- aloitteisesti ja kustannustehokkaasti. suorittaa itsenäisesti laitteiden käyttöönotossa tarvittavat mekaaniset säädöt huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta tekee laitteiden säädöt itsenäisesti toiminta-arvoihin. selvittää piirustusten avulla laitteen toiminnan ja asennusjärjestyksen

45 42 Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Englannin kielen taito selvittää asennuspiirustuksen ja ohjauksen avulla asennettavan laitteen toiminnan tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. päättelee piirustuksen avulla laitteen toiminnan tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työturvallisuusmääräyksiä huolehtii kaikissa tilanteissa pitää työpaikan siistinä sekä ja ohjeita työpaikan työsuojelusta koneet ja laitteet järjestyksessä käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja käyttää henkilönsuojaimia oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla osaa arvioida omaa työtään ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii jätteistä asianmukaisesti käyttää kaikissa tilanteissa koneiden ja laitteiden suojavarusteita ratkaisee ongelmatilanteita ei tee samaa virhettä kahta kertaa on joustava ja yhteistyökykyinen selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä toimii ympäristönsuojelun periaatteiden mukaisesti varmistaa koneiden ja laitteiden kunnon ennen työn aloitusta ratkaisee ongelmat muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee on aktiivinen ja aloitteellinen hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä toimii laatujärjestelmän mukaisesti. huolehtii työympäristön siisteydestä. huolehtii työpaikan siisteydestä ja koneiden huollosta. Opetuksen toteuttaminen Koneenasennuksen (20 ov) opinnoista 12 ov:a suoritetaan oppilaitoksessa ja 8 ov:a työssäoppimalla johon sisältyy ammattiosaamisen näyttö. Koneenasennuksen opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa hyödynnetään verkko-opetusmateriaalia. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Tutkinnon osan suoritettuaan opiskelija osaa: lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla suorittaa tasapainotuksia asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla

46 valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia tehdä nostot ja siirrot turvallisesti suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyä työtilanteista englannin kielellä. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä koneenasennustyökokonaisuuksia, kuten koneiden runkorakenteiden, laakerointien, tehonsiirron koneenelimien ja voitelulaitteiden asennuksia työpaikalla tai oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 43 Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot sekä englannin kielen taito elinikäisen oppimisen avaintaidot.

47 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Koneenasennuksen (20 ov) näyttö annetaan työssäoppimispaikassa toisena opiskeluvuotena. Ammattiosaamisen näytön suorittaja asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla koneiden runkorakenteita ja koneissa yleisesti esiintyviä mekaanisia rakenneosia, kuten laakereita, kytkimiä, johteita ja erilaisia tehonsiirron komponentteja. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot, siirrot, kiinnittää laitteita perustuksille ja suorittaa asennuksissa vaadittavat mittaukset, työturvallisesti. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. 44 Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Harjoitustehtävät o Piirustusten ja työohjeiden tulkinta o Työkokeet Etenemisehto Ei etenemisehtoa 4.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Sähkömekaaniset asennukset (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tekee työpiirustusten, kaavioiden ja ohjeiden mukaan koneissa ja laitteissa käytettävien komponenttien, toimi- ja automaatiolaitteiden asennuksia. Hän tuntee ohjasjärjestelmissä yleisimmin käytetyt komponentit, niiden toimintaperiaatteen ja asentaa niistä toimivan kokonaisuuden tai osakokonaisuuden suorittamalla komponenttien asennuksen lisäksi tarpeelliset kaapeloinnit ja johdotukset. Hän suorittaa vianetsintää, huoltoa ja vaihtaa koneiden osia. Tutkinnon suorittaja tuntee kunnossapitojärjestelmien käyttötarkoituksen laitteiden kunnossapidossa. Tutkinnon osan suorittaja osaa suorittaa asennuksissa tarvittavia mittauksia mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen

48 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla valmistaa ja asentaa tiivisteitä tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit ja osaa suorittaa niiden asennuksen ja irrotuksen käyttää laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettäviä laitteita, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteita tarkastaa laakerien kunnon ja tarvittaessa irrottaa sekä vaihtaa laakerin asentaa ja vaihtaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteita sekä suorittaa niiden putkistoon ja letkuihin liittyviä asennuksia lukea ja piirtää koneenosia sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyviä kaavioita tulkita kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksia käyttää mittalaitteita sähköisten suureiden mittaamiseen toiminnan toteamiseksi sähkömekaanisten komponenttien, kuten releet ja kontaktorit, toimintaperiaatteen ja suorittaa niiden asennuksen ja johdotuksen asentaa ohjauslaitteita, riviliittimiä ja kaapelointeja ohjauskaappeihin ja koneisiin suorittaa antureiden asennuksia ja osaa todeta niiden toiminnan mittaamalla asentaa ja vaihtaa epätahti-, servo- ja askelmoottoreita maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyy työtilanteista englannin kielellä laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan saa aikaan toimivan kokonaisuuden hallitsee työkokonaisuuden, rakentaa laitteen toimimaan vain ohjauksen avulla mutta tarvitsee ohjausta suunnitelman mukaiseksi kysyy tarvittaessa neuvoa. vaatii alussa ohjausta työskentelee oma- aloitteisesti huomioi yrittäjyyden. ja yritteliäästi. 45

49 46 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden asennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Mittaukset ja säädöt 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten, kaavioiden ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Englannin kielen taito 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka suorittaa asennuksia, joissa on erilaisia liitoksia suorittaa komponenttien irrotuksia ja osien vaihtoa kiinnittää sähköiset ja elektroniset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden materiaalit osaa valita ohjeen mukaisen materiaalin valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten ja sähköisten suureiden mittauksiin. tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia mekaanisia asennuksia ja osien vaihtoja käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ja käyttää niitä oikein tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein varmistaa mekaanisen asennuksen mittaamalla tarkastaa sähköisen asennuksen mittaamalla. tuntee asennuspiirustuksissa ja kaavioissa käytetyt esitystavat selvittää asennuspiirustuksen ja ohjauksen avulla asennettavan kohteen komponentit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. käyttää kaavioita ja asennuspiirustuksia apuna työtehtävässään päättelee kaavioiden ja piirustuksien avulla laitteen toiminnan tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. noudattaa työhön liittyviä työturvallisuusohjeita oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla työskentelee ergonomisesti oikein ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tulosta suorittaa itsenäisesti laitteiden käyttöönotossa tarvittavat mekaaniset säädöt ja päättelee osien vaihtotarpeen saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ja käyttää niitä tehokkaasti ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta tekee laitteiden säädöt itsenäisesti toiminta- arvoihin mittausarvojen perusteella. selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla tarkoituksenmukaisen asennuksen tai purkamisen järjestyksen saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. toimii aloitteellisesti kehittäen työympäristöään toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitämiseksi ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ja arvioi kriittisesti työtään ottaa huomioon toiset työntekijät on joustava ja yhteistyökykyinen - on aktiivinen ja aloitteellinen selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii jätteistä asianmukaisesti huolehtii työympäristön siisteydestä. selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä toimii ympäristönsuojelun periaatteiden mukaisesti huolehtii työpaikan siisteydestä ja koneiden huollosta. hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä toimii laatujärjestelmän mukaisesti.

50 Opetuksen toteuttaminen Sähkömekaaniset asennukset -opintokokonaisuuden (20 ov) opinnoista 12 ov suoritetaan oppilaitoksessa ja 8 ov työssäoppimalla. Työssäoppimisjaksolla suoritetaan ammattiosaamisen näyttö. Opintokokonaisuuden opinnot oppilaitoksessa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Harjoitustehtäviä tehdään yksilö-, pari- ja pienryhmätyönä. Opetuksessa hyödynnetään sekä laitevalmistajien- että verkko-opetusmateriaalia. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Opintokokonaisuus jaetaan kahteen opintojaksoon, sähkömekaaniset perustyöt 12 ov ja sähkömekaaniset asennustyöt 8 ov. 47 Sähkömekaaniset perustyöt 12 ov: Opintojakson suorittaja osaa suorittaa asennuksissa tarvittavia mittauksia mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla valmistaa ja asentaa tiivisteitä tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit ja osaa suorittaa niiden asennuksen ja irrotuksen käyttää laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettäviä laitteita, kuten lämmitysja paineöljylaitteita tarkastaa laakerien kunnon ja tarvittaessa irrottaa sekä vaihtaa laakerin asentaa ja vaihtaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä voitelujärjestelmien periaatteet tulkita kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksia lukea ja piirtää koneenosia sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyviä kaavioita käyttää mittalaitteita sähköisten suureiden mittaamiseen toiminnan toteamiseksi sähkömekaanisten komponenttien, kuten releet ja kontaktorit, toimintaperiaatteen ja suorittaa niiden asennuksen ja johdotuksen suorittaa antureiden asennuksia ja osaa todeta niiden toiminnan mittaamalla maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyy työtilanteista englannin kielellä laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet.

51 Sähkömekaaniset asennustyöt 8 ov: Opintojakson suorittaja osaa asentaa voitelujärjestelmiä asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteita sekä suorittaa niiden putkistoon ja letkuihin liittyviä asennuksia asentaa ohjauslaitteita, riviliittimiä ja kaapelointeja ohjauskaappeihin ja koneisiin asentaa ja vaihtaa epätahti-, servo- ja askelmoottoreita 48 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuden mukaisia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa. Työtehtävien tulee sisältää sekä mekaanisten koneenosien ja komponenttien asennuksia sekä automaatiolaitteiden asennuksia. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot sekä englannin kielen taito elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä opiskelija valmistaa ja kokoaa jonkin pneumaattisen, hydraulisen tai sähkömekaanisen laitteen työ- ja kokoonpanopiirustusten mukaisesti. Näyttöön kuuluu joidenkin osien koneistusta (sorvaus, poraus) ja jonkin verran esimerkiksi rakenneosien liittämistä joillakin aineliitosmenetelmillä. Näytön pääpaino on kuitenkin toimilaite- ja komponenttiasennuksissa. Mekaanisessa asennuksessa tehdään esimerkiksi laakeri- ja hihna-asennuksia. Sähköistyksessä johdotetaan, kytketään ja valitaan toimintaan sopivia komponentteja. Tärkeä osa näyttöä ovat myös toimintaan liittyvät säädöt sekä mittaukset.

52 Edellä kuvattu näyttö on aihepiiriltään melko laaja kokonaisuus, ja siksi on melko vaikeaa löytää tarpeeksi monipuolista työkohdetta työssäoppimisjaksolta. Yksilösuorituksena toteutettavat koneistus-, sähköistys- ja hitsaustaitoihin liittyvät näytöt voidaan näyttää myös toimilaitetyökokonaisuudesta erillisinä osanäyttöinä oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. 49 Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Teoriakokeet o Työsaliharjoitukset o Määräysten, sähkötyöturvallisuuden ja ohjeiden mukainen toiminta o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) o Jatkuva arviointi Etenemisehto Ei etenemisehtoa Kunnossapito (20 ov) Ammattitutkintovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee pneumaattiset, hydrauliset ja sähkömekaaniset tavat aikaansaada liikettä, ja hän osaa asentaa vastaavia toimilaitteita. Hän tuntee ohjausjärjestelmien periaatteet. Hän tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet. Hän tietää paineen vaikutuksen pneumatiikassa ja hydrauliikassa ja niiden toimilaitteiden toiminnassa. Hän tuntee koneiden ja koneenelinten toimintaperiaatteita niin, että hän osaa tehdä tavanomaisia koneenasennustehtäviä ja voiteluhuoltoa. Hän osaa perusmetallien liittämisen perushitsaus- ja -juotosmenetelmillä sekä hallitsee peruskoneistusmenetelmät. Tutkinnon osan suorittaja osaa koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit varmistaa sähköturvallisuuden suorittaa voiteluhuoltotehtäviä tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä

53 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta suorittaa mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien perustehtäviä yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asentaa ja liittää putkistoja tietää koneissa käytettävät materiaalit, kiinnityselimet, liimat ja lukitteet rajakytkintyypit sekä osaa mitata kytkentöihin liittyviä signaaleja tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä sorvaus-, poraus-, jyrsintä- ja hitsaustöitä sekä valmistaa työpiirustusten mukaan yksinkertaisia koneenosia ja teräsrakenteita ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta koko ajan tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan suoriutuu tehtävistä vain ohjauksen hallitsee työkokonaisuuden, osaa huoltaa ja asentaa kosesti avulla mutta tarvitsee ohjausta neita suunnitelmien mukai- 50 Työturvallisuudesta huolehtiminen Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Työvälineiden käyttö Sähkötyöt ja -mittaukset Mekaanisten lisäkomponenttien valmistus koneistamalla ja hitsaamalla Materiaalin hallinta osaa saattaa koneen jännitteettömäksi ennen huoltotyötä, mutta tarvitsee muistutusta muista tekijöistä kysyy tarvittaessa neuvoa. osaa saattaa koneen turvallisesti huoltokuntoon pyrkii työskentelemään joutuisasti. suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ryhmän jäsenenä käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti osaa kytkeä koneen virrattomaksi turvallisesti tarvitsee apua komponenttien mitoituksessa ja valmistuksessa tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia asennuksia tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat osaa mitata rajakytkimien signaaleja osaa soveltaa muissa laitteissa käytettyjä ratkaisuja ja pystyy tekemään osat lähes itsenäisesti tunnistaa laitteissa käytettävät voiteluaineet, johtimien ja putkitietää materiaalien valintaperusteet ennakoi koneen huollossa tarvittavat turvavälineet paikalle ja pysäyttää työkierron huollon kannalta optimaaliseen kohtaan työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti. suorittaa itsenäisesti laitteiden huollossa tarvittavat asennukset ja mekaaniset säädöt käyttää työvälineitä tehokkaasti osaa mitata koneen jännitteet ja rajakytkimien signaalit ja etsiä loogisesti vikakohteen pystyy suunnittelemaan ja valmistamaan tarvittavat lisäkomponentit itsenäisesti ratkaisee materiaalivalintoja ja ennakoi materiaalitarpeen ja

54 51 en materiaalin ja tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti käsittelee materiaaleja oikein huolehtii asianmukaisesta varastoinnista Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten asennusten mittaamiseen ja käyttää niitä oikein ja varmistaa asennuksen mittaamalla. tekee kunnonvalvontamittaukset itsenäisesti ja osaa arvioida huollon tarvetta. tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja osaa säätää mekaaniset ja sähköiset rajakytkimet toimintaarvoihin. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tuntee keskeisimmät piirrosmerkit ja osaa lukea koneenpiirustuksia tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä käyttää työvälineitä niin, että ne työskentelee vastuuntuntoisesti työskentelee huolellisesti ja eivät vahingoita komponentteja. ja huolehtii työvälineistä. tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Kunnossapito tutkinnon osa (20 ov) suoritetaan kolmantena opintovuotena. Opinnoista 14 ov suoritetaan oppilaitoksessa ja 6 ov työssäoppimalla. Työssäoppimisjaksolla suoritetaan ammattiosaamisen näyttö. Kunnossapidon opinnot oppilaitoksessa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Harjoitustehtäviä tehdään yksilö-, pari- ja pienryhmätyönä. Opetuksessa hyödynnetään sekä laitevalmistajien- että verkko-opetusmateriaalia. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Opintokokonaisuus jaetaan kahteen opintojaksoon, kunnossapidon perustyöt 14 ov ja kunnossapidon asennustyöt 6 ov. Kunnossapidon perustyöt 14 ov: Opintojakson suorittaja osaa koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit varmistaa sähköturvallisuuden tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä

55 tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista suorittaa mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien perustehtäviä ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan rajakytkintyypit sekä osaa mitata kytkentöihin liittyviä signaaleja tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä sorvaus-, poraus-, jyrsintä- ja hitsaustöitä sekä valmistaa työpiirustusten mukaan yksinkertaisia koneenosia ja teräsrakenteita koneissa käytettävät materiaalit, kiinnityselimet, liimat ja lukitteet ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet. Kunnossapidon asennustyöt 6 ov Opintojakson suorittaja osaa suorittaa voiteluhuoltotehtäviä tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta asentaa ja liittää putkistoja 52 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja tekee jonkin koneen tai laitteen huoltotoimenpiteitä tai asennustehtäviä työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta mekaanisten lisäkomponenttien valmistus koneistamalla ja hitsaamalla työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

56 Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä opiskelija suorittaa valitun laitekokonaisuuden määräaikaishuollon sekä käyntikunnon arvioinnin. Näytössä osoitetaan myös asennus- ja kokoonpanotöiden hallinta, joko määräaikaishuoltoon liittyen tai erikseen. Työ sisältää osien ja komponenttien vaihtoja. Asennus- ja kokoonpanotöissä käytetään tavanomaisia kunnossapidon työmenetelmiä. Työvälineiden huolto näytön jälkeen kuuluu tehtävään. Näytössä opiskelija suorittaa aistinvaraista ja mittaavaa kunnonvalvontaa. Näyttöön voi kuulua esimerkiksi sähkömoottorin jännite- ja virtamäärien mittaaminen ja saatujen arvojen vertaaminen dokumenttiarvoihin sekä vaadittavien korjaustoimenpiteiden arviointi. Näyttöön kuuluu myös laitekokonaisuuden voiteluhuoltotöitä. Opiskelija tekee laitekokonaisuuden päivittäiset puhdistus- ja huoltotoimenpiteet. Opiskelija suorittaa huolto- ja korjaustoimenpiteiden ennakkovalmistelut ja raportoi suoritetut toimenpiteet kunnossapidon tiedonhallintajärjestelmässä. Jonkin kunnossapidon tiedonhallintajärjestelmän käyttö on näytön oleellinen osa. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. 53 Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Teoriakokeet o Työsaliharjoitukset o Työn erityispiirteet, kunnonvalvonta, mittaus, raportointi ja voiteluhuolto niiltä osin, joita näytössä ei tule esille o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) o Jatkuva arviointi Etenemisehto Ei etenemisehtoa 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Elektroniikan kokoonpanotyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa toimia elektroniikkateollisuuden tuotantolinjalla työryhmän jäsenenä ja osaa valmistaa piirilevyn oikeilla työmenetelmillä käsi- tai koneladontaa käyttäen. Hän osaa valita oikeat komponentit, huomioida ESD-suojauksen ja tehdä laadunvarmistusmittauksia linjalla valmistettavista tuotteista.

57 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Tutkinnon osan suorittaja osaa toimia elektroniikan valmistustehtävissä tuotantoryhmän jäsenenä elektroniikan piirrosmerkit ja piirustusstandardit lukea piirikaavioita käyttää käsi- ja sähkötyökaluja oikein ja turvallisesti valita oikeat komponentit ja materiaalit työn mukaan valmistaa piirilevyn piirustusten mukaisesti valita oikeat työvälineet työn mukaan juottaa komponentit piirilevylle toimia ESD-suojauksen edellyttämällä tavalla tehdä laadunvarmistusmittauksia käyttää mittalaitteita vianetsinnässä tarkistaa elektroniikan komponenttien toimintakunnon käyttää englanninkielisiä käsikirjoja. Arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys Viestintä 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Koneiden käyttö Tuotannon testaukset Työvälineiden käyttö Komponenttien käsittely 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. pystyy suullisesti raportoimaan tehtäviään. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun työskentelee itsenäisesti pääsyssä suunnitelman mukaan osaa tehdä laitteen huollon, korjauksen hallitsee työkokonaisuuden, tekee itsenäisesti laitteen tai kokoonpanon vain ohja- mutta tarvitsee ohjausta huollon, korjauksen tai ko- uksen avulla koonpanon piirustusten ja ohjeiden avulla sähköturvallisuus määräyksiä noudattaen kysyy tarvittaessa neuvoa pyrkii työskentelemään jou- työskentelee oma- aloitteisesti tuisasti pystyy laatimaan kirjallisia raportteja. osaa käyttää yksinkertaisia koneita suorittaa tavallisimmat tuotannossa tarvittavat testaukset työryhmän jäsenenä käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti tarvitsee opastusta komponenttien tunnistamiseen. tarvitsee opastusta käyttäessään koneita ja laitteita tekee itsenäisesti tai aktiivisena työryhmän jäsenenä tuotannossa tarvittavat testaukset tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ohjattuna käsittelee komponentteja oikein. 54 ja joutuisasti pystyy laatimaan kirjallisia raportteja ja olemaan yhteydessä asiakkaisiin. pystyy itsenäisesti käyttämään koneita suorittaa itsenäisesti tuotannossa tarvittavia testauksia käyttää työvälineitä oikein ja tehokkaasti käsittelee tuotannon komponentteja oikein ja ohjeiden mukaisesti.

58 55 Tuotannossa käytettävät dokumentit Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tuntee keskeisimmät piirrosmerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. tarvitsee opastusta käyttäessään tuotannon dokumentteja tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. noudattaa työ- ja sähköturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein pystyy käyttämään itsenäisesti yrityksen tai asiakkaiden dokumentteja osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä käyttää työvälineitä niin, että ne työskentelee vastuuntuntoisesti työskentelee huolellisesti ja eivät vahingoita komponentteja. ja huolehtii työvälineistä tarkasti. ja koneiden huolloista. Opetuksen toteuttaminen Opetus toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena sekä työssäoppimisjaksolla. Opetukseen sisältyy käytännön harjoituksia, tietokoneavusteista suunnittelua sekä teoriaosuuksia. Teoriaopetuksessa tutustut komponenttien toimintaperiaatteisiin. Opit tietoverkkojen käytön tiedonhaussa ja komponenttien valinnan tukena. Työssäoppimisjaksolla opit elektroniikkalaitteen rakentamisen ja laitteen toimintaan liittyvien mittausten suorittamisen sekä testauslaitteiden käytön vianhaussa. Opit piirilevyn valmistuksen piirustusten pohjalta ja valmistat siitä elektroniikkalaitteen. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla elektroniikkatuotannossa erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä ryhmässä tai yksin työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta tuotannon testaukset työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

59 Etenemisehto Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näyttö suoritetaan työssäoppimispaikassa, jossa tulee osata toimia työpaikan asettamien ehtojen mukaisesti. Näytössä tutkinnon suorittaja valmistaa laitteen tai laitteenosan. Hän osaa komponenttien oikeaoppisen käsittelyn, kiinnitykset, johdotukset, liitännät, juotokset,kokoonpanon ja tarvittavat testaukset. Tutkinnon suorittajaosaa laitteen dokumenttien avulla suorittaa tarvittavat mittaukset ja varmistaa laitteen toiminnan tai tehdä vianhakua. Hän työskentelee työturvallisuusohjeiden mukaisesti ottaen huomioon myös työympäristön siisteyden sekä työyhteisön jäsenet. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Teoriakokeet o Laitteiden ja laiteosien vaatimat ohjeet ja määräykset tai yrityskohtaiset ohjeet ja työn edellyttämän tiedon hallinta o Työsaliharjoitukset o Jatkuva arviointi o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Ei etenemisehtoa Hydrauliikka-asennukset (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee hydraulijärjestelmien energiansiirtoketjussa olevien laitteiden toiminnan perusteet ja osaa asentaa niitä. Hän osaa suorittaa hydraulijärjestelmien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet, tuntee hydraulijärjestelmien ylläpitoon liittyvät perustehtävät ja suorittaa niitä. Tutkinnon suorittaja osaa huoltaa hydraulilaitteita. 56 Tutkinnon osan suorittaja osaa huomioida yleiset ja erityisesti hydraulitekniikkaan liittyvät työturvallisuusasiat hydraulitekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla keskeisimmät hydrauliikan piirrosmerkit tulkita hydrauliikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä suunnitella yksinkertaisen hydraulisen toimilaitteen sähköisen ohjauksen

60 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset avoimen ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteen hydraulijärjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät tunnistaa paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutukset hydraulijärjestelmän toimintaan eri hydraulinesteiden käyttökohteet ottaa huomioon hydrauliikan asennustehtävissä vaaditut puhtausvaatimukset asentaa hydraulipumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä hydraulienergian varastoinnin periaatteen paineakkuihin asentaa hydraulienergian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta- ja proportionaaliventtiileitä asentaa johdotuksen ohjauslaitteelta hydraulikomponenteille logiikkaventtiilien toimintaperiaatteet suorittaa hydraulijärjestelmän ylläpitotehtäviä käyttää hydraulijärjestelmien kunnonvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita käyttää putkistojen ja letkujen valmistuksessa käytettäviä tavallisimpia työkoneita ja laitteita asentaa hydraulienergian siirrossa käytettäviä standardien mukaisia putkistoja ja letkuja suojata komponentit epäpuhtauksilta asennuksen aikana puhdistaa putki- ja letkujärjestelmät ennen käyttöönottoa suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja ja dokumentteja. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan suorittaa ohjattuna komponenttien osaa tulkita ohjeita, työpiirus- rakentaa laitteen toimimaan ja niihin liittyvien putkistojen tuksia ja kaavioita suunnitelman mukaiseksi ja letkujen asennuksia suorittaa työkokonaisuuden, kysyy tarvittaessa neuvoa. mutta tarvitsee ohjausta vaatii alussa ohjausta pyrkii tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn. suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ja tiedostaa tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia 57 työskentelee oma- aloitteisesti ja yritteliäästi. suorittaa itsenäisesti komponenttien, putkistojen ja letku-

61 58 Sähköasennukset Hydraulijärjestelmän puhdistus ja käyttöönotto Työvälineiden käyttö puhtausvaatimuksen asennustyössä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin suorittaa putkiston ja letkujen puhdistuksen ja suojauksen ohjeiden mukaan oikeilla menetelmillä käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja mekaanisia asennuksia sekä osaa suojata komponentit epäpuhtauksilta käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja suorittaa hydraulijärjestelmän puhdistuksen ja huuhtelun annetun ohjeen mukaan tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat jen mekaanisen asennuksen saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönoton oikein ja turvallisesti huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien letkujen, putkistojen ja komponenttien materiaalit. tekee materiaalien valinnat ohjeiden ja standardien mukaisesti ratkaisee materiaalivalintoja standardien mukaan ja ennakoi materiaalitarpeen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka käsittelee materiaaleja oikein. tuntee keskeisimmät hydrauliikan ohjauskaavioihin liittyvät piirrosmerkit osaa tulkita letkujen, putkiston ja hydraulikomponenttien asennuspiirustuksia tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää hydrauliikkaan liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen. tulkitsee hydraulijärjestelmien sähköistykseen liittyviä piirustuksia tulkitsee hydraulijärjestelmien ohjauksessa käytettävien ohjauslaitteiden kaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset saa aikaan laadukkaan lopputuloksen päättelee fysikaalisten suureiden tarkastelee tarvittaessa muutosten vaikutuk- matematiikan avulla eri sen hydraulijärjestelmän suureiden vaikutusta hydraulijärjestelmän toimintaan. toimin- taan. noudattaa työhön liittyviä työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla toimii ohjattuna ryhmän tai työparin jäsenenä käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja. ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tulosta osaa toimia työparin tai ryhmän jäsenenä työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista. toimii aloitteellisesti kehittäen työympäristöään ja toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitämiseksi ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ja arvioi kriittisesti työtään osaa toimia vuorovaikutteisesti ja ottaa huomioon toiset työntekijät työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Hydrauliikka-asennukset (10 ov) opinnoista 6 ov:a suoritetaan oppilaitoksessa ja 4 ov:a työssäoppimalla johon sisältyy ammattiosaamisen näyttö. Hydrauliikka-asennukset opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa hyödynnetään verkko-opetusmateriaalia. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Opintokokonaisuus jaetaan kahteen opintojaksoon, hydrauliikan perustyöt 6 ov ja hydrauliikan asennustyöt 4 ov

62 Suoritettuaan hydrauliikan perustyöt 6 ov, opiskelija osaa: huomioida yleiset ja erityisesti hydraulitekniikkaan liittyvät työturvallisuusasiat hydraulitekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla keskeisimmät hydrauliikan piirrosmerkit tulkita hydrauliikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä suunnitella yksinkertaisen hydraulisen toimilaitteen sähköisen ohjauksen avoimen ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteen hydraulijärjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät tunnistaa paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutukset hydraulijärjestelmän toimintaan eri hydraulinesteiden käyttökohteet ottaa huomioon hydrauliikan asennustehtävissä vaaditut puhtausvaatimukset hydraulienergian varastoinnin periaatteen paineakkuihin logiikkaventtiilien toimintaperiaatteet tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja ja dokumentteja. Suoritettuaan hydrauliikan asennustyöt 4 ov opiskelija osaa: asentaa hydraulipumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä asentaa hydraulienergian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta- ja proportionaaliventtiileitä asentaa johdotuksen ohjauslaitteelta hydraulikomponenteille suorittaa hydraulijärjestelmän ylläpitotehtäviä käyttää hydraulijärjestelmien kunnonvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita käyttää putkistojen ja letkujen valmistuksessa käytettäviä tavallisimpia työkoneita ja laitteita asentaa hydraulienergian siirrossa käytettäviä standardien mukaisia putkistoja ja letkuja suojata komponentit epäpuhtauksilta asennuksen aikana puhdistaa putki- ja letkujärjestelmät ennen käyttöönottoa suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla hydrauliikkajärjestelmän sekä käynnistämällä ja ylläpitämällä sitä työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 59

63 Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta sähköasennukset työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 60 Ammattiosaamisen näytön kuvaus Hydrauliikka-asennukset (10 ov) ammattiosaamisen näyttö annetaan työssäoppimispaikassa kolmantena opiskeluvuotena. Näytön suorittaja tuntee hydraulijärjestelmien energiansiirtoketjussa olevien laitteiden toiminnan perusteet ja osaa asentaa niitä. Hän osaa suorittaa hydraulijärjestelmien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet, tuntee hydraulijärjestelmien ylläpitoon liittyvät perustehtävät ja suorittaa niitä. Tutkinnon suorittaja osaa huoltaa hydraulilaitteita. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet o Harjoituskytkennät ja työohjeet o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Etenemisehto Ei etenemisehtoa Pneumatiikka-asennukset (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja pystyy rakentamaan kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaan pneumatiikkajärjestelmän, osaa ottaa sen käyttöön ja säätää toimintakuntoon.

64 Hän osaa tehdä pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaan liittyviä tehtäviä ja pitää järjestelmää toimintakunnossa Työprosessin hallinta Tutkinnon osan suorittaja osaa pneumatiikkajärjestelmän energiansiirtoketjussa käytettävät yleisimmät laitteet, komponentit ja paineilman siirtojärjestelmän osat pneumatiikan fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella matematiikkaa apuna käyttäen eri suureiden vaikutuksia paineilman tuottamiseen käytettävien laitteiden perusominaisuudet ja toimintatavat paineilman tuottamiseen sekä paineilmatekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet yleisimmät pneumatiikkajärjestelmissä käytettävät ohjaustapojen periaatteet liittää pneumatiikkajärjestelmän ja käytettävän ohjausjärjestelmän toimivaksi kokonaisuudeksi pneumatiikan ja ohjaustekniikan keskeisimmät piirrosmerkit selvittää kaavioiden avulla laitteen toiminnan käyttää kytkentä- ja ohjauskaavioita vikojen selvittämisessä asentaa pneumatiikkaventtiileitä, venttiiliterminaaleja ja toimilaitteita puhtausvaatimukset huomioiden tunnistaa paineilman siirrossa käytettävien putkistojen, letkujen ja liittimien materiaalit sekä niiden merkinnät valita oikeat putket, letkut sekä letkujen ja putkistojen liitososat kannakoida ja kiinnittää putket ja letkut käyttää pneumatiikkaputkistojen ja letkujen rakentamisessa tarvittavia taivutus- ja katkaisulaitteita puhdistaa paineilman siirtojärjestelmän ennen sen käyttöönottoa liittää pneumatiikan komponentit ja tarvittavat anturit ohjausjärjestelmään liittää ohjausventtiilit, venttiiliterminaalit ja pneumaattiset paikoituslaitteet ohjausjärjestelmään tehdä pneumaattisen järjestelmän käyttöönoton suorittaa pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaa ja pitää järjestelmän toimintakuntoisena tulkita englanninkielisiä käyttöohjeita ja dokumentteja. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

65 62 Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys tarvitsee ohjausta suorittaa ohjattuna komponenttien ja niihin liittyvien putkien ja letkujen asennuksia kysyy tarvittaessa neuvoa. tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä osaa tulkita kaavioita ja työpiirustuksia osaa suorittaa yksinkertaisia kytkentöjä vaatii alussa ohjausta pyrkii tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn. työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan rakentaa laitteen toimimaan suunnitelman mukaiseksi työskentelee oma- aloitteisesti ja yritteliäästi. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikka ja luonnontieteet 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka suorittaa komponenttien mekaanisen kiinnittämisen ja kytkee letkuja ja putkistoja huomioi puhtausvaatimukset suorittaa ohjausjohtimien asennuksen opastettuna käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien letkujen, putkien ja niiden liittimien materiaalin valitsee ohjeiden mukaiset ohjausjohtimet ja liittimet suorittaa komponenttien mekaanisen kiinnittämisen ja kytkee letkuja ja putkistoja tekee itsenäisesti komponenttien, letkujen ja putkistojen asennuksia käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksen mukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein ja säästäväisesti tekee itsenäisesti komponenttien, letkujen ja putkistojen asennuksia. suorittaa itsenäisesti laitteiden toiminnan vaatimat kytkennät ja tarvittavat säädöt saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen huomioi puhtausvaatimukset. tuntee keskeisimmät pneumatiikan ja pneumatiikkalaitteiden ohjauksissa käytettävien komponenttien piirrosmerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää pneumatiikkaan liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumatiikan ohjauslaitteiden ohjausten esitystavat suorittaa itsenäisesti laitteiden toiminnan vaatimat kytkennät ja tarvittavat säädöt. selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset saa aikaan laadukkaan lopputuloksen päättelee fysikaalisten suureiden tarkastelee tarvittaessa muutosten vaikutuk- matematiikan avulla eri sen työkohteessa. suureiden vaikutusta pneumatiikkalaitteiden toimintaan. noudattaa työhön liittyviä työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla toimii ohjattuna ryhmän tai työparin jäsenenä huolehtii jätteistä asianmukaisesti huolehtii työympäristön siisteydestä. ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tulosta osaa toimia työparin tai ryhmän jäsenenä toimii ympäristönsuojelun periaatteiden mukaisesti huolehtii työpaikan siisteydestä ja koneiden huollosta. toimii aloitteellisesti kehittäen työympäristöään toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitämiseksi ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ja arvioi kriittisesti työtään osaa toimia vuorovaikutteisesti ja ottaa huomioon toiset työntekijät toimii laatujärjestelmän mukaisesti.

66 Opetuksen toteuttaminen Pneumatiikka-asennukset (10 ov) opinnoista 8 ov:a suoritetaan oppilaitoksessa ja 2 ov:a työssäoppimalla johon sisältyy ammattiosaamisen näyttö. Pneumatiikka-asennuksen opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa hyödynnetään verkko-opetusmateriaalia. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Opintokokonaisuus jaetaan kahteen opintojaksoon, pneumatiikan perustyöt 5 ov ja pneumatiikan asennustyöt 5 ov Suoritettuaan pneumatiikan perustyöt 5 ov, opiskelija osaa: pneumatiikkajärjestelmän energiansiirtoketjussa käytettävät yleisimmät laitteet, komponentit ja paineilman siirtojärjestelmän osat pneumatiikan fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella matematiikkaa apuna käyttäen eri suureiden vaikutuksia paineilman tuottamiseen käytettävien laitteiden perusominaisuudet ja toimintatavat paineilman tuottamiseen sekä paineilmatekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet yleisimmät pneumatiikkajärjestelmissä käytettävät ohjaustapojen periaatteet liittää pneumatiikkajärjestelmän ja käytettävän ohjausjärjestelmän toimivaksi kokonaisuudeksi pneumatiikan ja ohjaustekniikan keskeisimmät piirrosmerkit selvittää kaavioiden avulla laitteen toiminnan käyttää kytkentä- ja ohjauskaavioita vikojen selvittämisessä tunnistaa paineilman siirrossa käytettävien putkistojen, letkujen ja liittimien materiaalit sekä niiden merkinnät valita oikeat putket, letkut sekä letkujen ja putkistojen liitososat tulkita englanninkielisiä käyttöohjeita ja dokumentteja. Suoritettuaan pneumatiikan asennustyöt 5 ov, opiskelija osaa: asentaa pneumatiikkaventtiileitä, venttiiliterminaaleja ja toimilaitteita puhtausvaatimukset huomioiden kannakoida ja kiinnittää putket ja letkut käyttää pneumatiikkaputkistojen ja letkujen rakentamisessa tarvittavia taivutus- ja katkaisulaitteita puhdistaa paineilman siirtojärjestelmän ennen sen käyttöönottoa liittää pneumatiikan komponentit ja tarvittavat anturit ohjausjärjestelmään liittää ohjausventtiilit, venttiiliterminaalit ja pneumaattiset paikoituslaitteet ohjausjärjestelmään tehdä pneumaattisen järjestelmän käyttöönoton suorittaa pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaa ja pitää järjestelmän toimintakuntoisena 63

67 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja pystyy rakentamaan kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaan pneumatiikkajärjestelmän, osaa ottaa sen käyttöön ja säätää toimintakuntoon. Hän osaa tehdä pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaan liittyviä tehtäviä ja pitää järjestelmää toimintakunnossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 64 Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta sähköasennukset työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikka ja luonnontieteet elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Pneumatiikka-asennuksen (10 ov) ammattiosaamisen näyttö annetaan työssäoppimispaikassa kolmantena opiskeluvuotena. Ammattiosaamisen näytön suorittaja pystyy rakentamaan kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaan pneumatiikkajärjestelmän, osaa ottaa sen käyttöön ja säätää toimintakuntoon. Hän osaa tehdä pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaan liittyviä tehtäviä ja pitää järjestelmää toimintakunnossa. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet o Harjoituskytkennät ja työohjeet

68 Etenemisehto o o o Jatkuva seuranta Työkokeet Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Ei etenemisehtoa Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata alumiinia ja ruostumatonta terästä työpiirustusten ja hitsausohjeiden mukaan tehtävässä tuotevalmistuksessa. 65 Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea hitsausohjetta (WPS) hitsata ruostumattomia teräksiä ja alumiinia TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla TIG/MIG hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla teroittaa volframielektrodeja alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun tehdä kaarijuotoksia (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto) hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C.

69 1. Työprosessin hallinta Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Hitsaus Hitsien viimeistely ja jälkikäsittely poistaa hitsausroiskeet hioo terävät särmät osaa jälkikäsitellä hitsausliitokset itsenäisesti osaa hitsien peittauksen suoritusteknisesti tekee peittauksen vaadittavaan tasoon tekee peittauksen siististi osaa hitsauslisäaineiden osaa valita MIG- ja TIGhitsauk-seen säilytyksen ja tarvittaessa WPS:n mukaiset kuivauksen hitsauslisäaineet tietylle hit- Hitsauslisäaineiden käsittely Materiaalien käsittely Mittaaminen Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. osaa lukea työpiirustuksista tarvitsee jonkin verran ohjausta hitsaustyövaiheet, mutta tarvitsee hitsausjärjestyksessä ja joissain ohjausta hitsausjärjestyk- yksityiskohdissa seen kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään joutuisasti. osaa hitsata hitsausohjeen (WPS) mukaan, lukea hitsauksen yksityiskohdat piirustuksista ja tulkita hitsausmerkit hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennossa PA, hitsiluokka C tuntee TIG- ja MIGhitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen osaa vaikuttaa hitsin laatuun hitsausparametrien säädöllä hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA ja PB, hitsiluokka C osaa välttää hitsausvirheitä osaa suorittaa kaarijuotoksia (hitsausjuotto Mighitsauslaitteisto) 66 tekee tuotekokonaisuuden hitsaustyöt itsenäisesti työpiirustusten mukaan työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti. pitää hitsausvirran hallinnassa hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB ja PF, hitsiluokka C tietää tyhjäkäyntijännitteen (OVC), AC, DC ja suurtaajuuden käyttömahdollisuudet osaa teroittaa volframielektrodeja osaa ottaa työssään huomioon ruostumattomien teräs- ja alumiinilevyjen kanssa kosketukseen tulevien työtasojen, pyöristystelojen, levynpidättimien yms. puhtauden ja kunnon merkityksen tuotteen pinnan laatuun osaa käyttää levyjen ja työkappaleiden nostoissa ja siirroissa ruostumattomien teräslevyjen ja alumiinilevyjen pintaa vahingoittamattomia välineitä ymmärtää ja osaa mitata tulkilla hitsien a- ja z-mitan ja päittäisliitoksessa kuvun korkeuden. saustyölle tietää materiaaleja suojaavien suojakalvojen merkityksen tuotteen pinnanlaatuun, osaa säilyttää ne ehyinä materiaalin käsittelyn ajan ja poistaa hitsausalueelta osaa mitata ja ottaa hitsatessa huomioon monipalkohitsauksen osahitsien ja valmiin hitsaussauman poikkileikkausten mitat hitsausohjeiden mukaan. osaa suorittaa itsenäisesti tarvittavat työkappaleen suojaukset tuotteen pinnan laatua vaarantavissa työtilanteissa tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja vaikutusta hitsin lujuuteen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen tuntee keskeisimmät piirrosmerkit tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan Materiaalit ymmärtää materiaalien jaon: tietää eri ruostumattomat tunnistaa perusainemateri-

70 67 Hitsauksen teoreettiset perusteet Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka seostamattomat teräkset, seostetut teräkset, ruostumattomat teräkset ja haponkestävät teräkset omaa perustiedot MIGhitsauksen hitsauslisäaineista tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypilliset hitsausvirheet ymmärtää ruostumattoman teräksen hitsauksen erot verrattuna seostamattoman teräksen ja alumiiniseosten hitsaukseen tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa tietää, mihin perustuu ruostumattomien terästen korroosiokestävyys tietää työturvallisuusnäkökohdat, jotka liittyvät ruostumattoman teräksen hitsaukseen. teräslajit ja niiden ominaisuudet: austeniittinen, ferriittinen, martensiittinen, duplex (austeniittis-ferriittinen) tuntee teoreettiset perusteet alumiinista ja alumiiniseoksista tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypillisten hitsausongelmien teoreettiset perusteet tuntee lämmöntuonnin vaikutuksen perusaineen ominaisuuksiin tunnistaa laatuvaatimukset tietää ruostumattomien terästen eri korroosiotyypit osaa kertoa hitsaustapahtuman vaikutuksesta ruostumattomaan teräkseen. aalit asiakirjan ISO/TR mukaan tuntee lämmöntuonnin ja välipalkolämpötilan hallinnan tärkeyden tietää, miten seostuminen hallitaan noudattaa työturvallisuusohjeita huolehtii työpaikan työsuojelusta tietää alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksen terveyshaitat ja huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä ottaa huomioon toiset työntekijät käyttää työvälineitä niin, että levypinnat eivät vahingoitu. etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden käyttökuntoisuudesta. osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tietää eri jälkikäsittelymenetelmien tehokkuuden korroosiota vastaan tuntee hitsauslisäaineiden ja juurikaasun perusteet. työskentelee ergonomisesti oikein ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus tutkinnon osa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkko-opetusmateriaalia. Työssäoppimisjakso työelämässä kuuluu normaalisti tähän tutkinnon osaan. Luokka- ja työsaliopetuksessa käydään läpi eri hitsaus- ja juotosprosessien teoreettiset perusteet ja suoritetaan hitsausharjoituksia eri menetelmillä. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka- että työsaliopetuksessa. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja tekemällä jonkin alumiinisen tai ruostumattomasta teräksestä olevan rakennekokonaisuuden hitsaukset työpiirustuksen mukaan. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta

71 Etenemisehto työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta hitsauslisäaineiden käsittely työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta materiaalit, hitsauksen teoreettiset perusteet sekä matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus tutkinnon osan näyttö suoritetaan toisen tai kolmannen vuoden aikana työssäoppimisympäristössä. Näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa piirustusten ja ohjeiden mukaan alumiinisen tai ruostumattomasta teräksestä olevan hitsausrakennekokonaisuuden käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o o o o o Kirjalliset kokeet Jatkuva seuranta Työkokeet Työssäoppimisen arviointi Pätevyyskokeen hitsaaminen SFS-EN tai mukaan luokkaan C o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Ei etenemisehtoa Asennushitsaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päällehitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. 68

72 1. Työprosessin hallinta Työkokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa kaasupoltinlaitteiston käytön kovajuottamisen kaasuhitsausprosessin teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousasteerot korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta selviytyy työstä käytettävissä suoriutuu työstä itsenäisesti olevilla työohjeilla ja materiaalioppailla sekä jonkin verran kyselemällä kysyy tarvittaessa neuvoa. on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelee itsenäisesti ja työskentelemään itsenäisesti. joutuisasti. 69

73 70 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Hitsaus Polttoleikkaus Kovajuottaminen ja kaasuhitsaus Materiaalien hallinta Työympäristö, työvälineet ja hitsauksen viimeistely osaa hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIGhitsausprosesseilla tietää pääsäätöarvojen merkityksen hitsauksen laatuun osaa teroittaa volframielektrodin ohjeen mukaan osaa lisäaineiden oikean varastoinnin osaa polttoleikkauslaitteiston turvallisen käytön osaa tehdä kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla suojaa ruostumattoman teräksen ja alumiinipinnat ymmärtää olosuhteiden vaikutuksen hitsaustyön suoritukseen käyttää puikko- ja TIGhitsausvirtalähteiden toimintoja tehokkaasti osaa ohjeisiin tutustumalla valita lisäaineet osaa teroittaa elektrodin teräkselle ja alumiinille ilman ohjetta osaa kuivata lisäaineet osaa valita sopivat suuttimet ja kaasunpaineet ohjeiden mukaan osaa tehdä kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla tehokkaasti käsittelee alumiinia ja ruostumatonta terästä puhtausvaatimusten mukaisesti osaa tehdä tarvittavat työympäristön suojaukset hitsausolosuhteista riippuen Hitsin viimeistely tekee hitsien hionnat tekee huolellisesti hitsien viimeistelyhionnat ja poistaa terävät särmät Mittaukset 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen osaa hitsata ja mitata piirustuksessa ja ohjeissa määrätyn mittaisia hitsejä. osaa tulkita hitsausohjetta luotettavasti ja toteuttaa hitsauksen mitat ja muodot ohjeen mukaan. ymmärtää hitsausmerkinnät ja osaa lukea hitsausohjeita (WPS) osaa lukea taulukoita ja esimerkiksi lisäaineiden valintaopasta hitsaa puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla vaikeissakin asennoissa tehokkaasti osaa käyttää OVC-, AC-, DCja suurtaajuuspulssitoimintoja ymmärtää hyvin teroituksen merkityksen osaa säätää elektrodin teroituksella valokaarta tunnistaa ongelmat, jotka aiheutuvat lisäaineen virheellisestä varastoinnista osaa ilman ohjeita valita sopivat suuttimet polttoleikkaukseen osaa tehdä kohteeseen sopivia menetelmäratkaisuja ja kovajuote- ja hitsauslisäainevalintoja huolehtii kaikissa tilanteissa puhtaudesta ja pintojen suojauksista osaa oma-aloitteisesti ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että hitsaus onnistuu vallitsevissa olosuhteissa ja tuntee hitsausmenetelmien säärajoitteet asennusolosuhteissa tekee kaikki viimeistelyhionnat huolehtien juoheudesta ja ulkonäköseikoista osaa jälkikäsitellä ruostumattomat hitsaussaumat asennushitsaustilanteeseen sopivimmalla tavalla tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittauksen oikeellisuutta. pystyy soveltamaan oppaiden ja ohjeiden tietoja joustavasti asennushitsaustöihin Perusaineiden tuntemus Korroosionesto Laadunhallinta Matematiikka ja luonnontieteet erottaa toisistaan hiiliteräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin tietää eri materiaalien yhteensopimattomuuden ja epäpuhtauksien ja kuonaaineiden merkityksen korroosion kannalta tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää suojakaasujen merkityksen hitsauksessa. ymmärtää seostamattoman teräksen ja seosteräksen eron hitsattavuuden kannalta tunnistaa perusaineet asiakirjan ISO/TR mukaan osaa tehdä oikeat lisäainevalinnat liitettäessä eri materiaaleja yhteen tunnistaa laatuvaatimukset tietää tavallisimmat hitsausvirheet ja miten niitä vältetään. tietää teräksen, seostetun teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin hitsausongelmat tietää korroosiota hillitseviä rakenneratkaisuja ja osaa tehdä täyttöjä ja hiontoja tuntee laatuvaatimukset ja osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti ymmärtää hitsisulan muodostumisen ja jähmettymisen teoreettiset perusteet.

74 71 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä huolehtii työsuojelusta työpai- työskentelee ergonomisesti ja käyttää henkilönkalla oikein ja pitää työpaikkansa suojaimia siistinä ja järjestyksessä Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta, opastusta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna Vuorovaikutus ja ottaa huomioon toiset työntekijät on joustava ja toimii vuorovaikutteisesti yhteistyö Ammattietiikka on täsmällinen. työskentelee vastuuntuntoisesti. ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä huolehtii työvälineistä ja niiden kunnosta ja noudattaa ammatillisesti oikeita työskentelytapoja. Opetuksen toteuttaminen Asennushitsauksen tutkinnon osa (10 ov) opinnot suoritetaan oppilaitoksessa. Opintoihin sisältyy ammattiosaamisen näyttö. Opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa hyödynnetään laitevalmistajien sekä verkko-opetusmateriaalia. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Tutkinnon osa jaetaan kahteen osaan, asennushitsauksen perustyöt 5 ov ja asennushitsauksen menetelmät 5 ov. Opintokokonaisuudessa opiskellaan seuraavia asioita: Asennushitsauksen perustyöt 5 ov Tutkinnon suorittaja osaa: hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään kaasupoltinlaitteiston käytön kaasuhitsausprosessin tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla. Asennushitsauksen menetelmät 5 ov.

75 Tutkinnon suorittaja osaa: hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet kovajuottamisen päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousasteerot korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä 72 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa asennushitsauksissa vaadittavan ammattitaidon kahdella hitsausprosessilla asennustyöolosuhteissa työpaikalla tai mahdollisimman aidossa ympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta polttoleikkaus sekä kovajuottaminen ja kaasuhitsaus työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta korroosionesto sekä matematiikka ja luonnontieteet elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä opiskelija suorittaa asennushitsauksissa esiintyviä teräsrakenteiden hitsauksia tai teräsrakenteiden osien hitsauksia. Asennushitsaus suoritetaan tavanomaisilla hitsausmenetelmillä, kuten esim. MAG-hitsausprosessilla (135) tai puikkohitsausprosessilla (111).

76 Hitsattavien osien kiinnityksen suunnittelu ja tarvittavien apupalojen valmistaminen kuuluu työhön, samoin kuin silloitushitsauksien suorittaminen ja jännitysten ja muodonmuutosten huomioon ottaminen hitsaustehtävissä. Hitsatun rakenteen mittojen tarkastaminen liittyy hitsaajan tehtäviin. Hän toteaa työpiirustuksessa esitettyjen mittojen toteutumisen ja tekee tarvittaessa korjaus- ja oikaisutoimenpiteet. Työhön kuuluu myös silmämääräinen ja tarvittaessa mittaamalla suoritettu arviointi siitä, täyttävätkö hitsatut hitsit niille asetetut laatuvaatimukset. Valmistettavan teräsrakenteen viimeistely kuuluu myös hitsaajan tehtäviin. Näytön suorittaja tekee hitsauskoneen päivittäiset puhdistus- ja huoltotoimet. Tulitöiden turvallisuudesta huolehtiminen asennuspaikalla on erittäin tärkeää. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. 73 Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet o Piirustusten ja työohjeiden lukeminen o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Etenemisehto Ei etenemisehtoa Hitsaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää eri hitsausprosesseja ja -laitteita. Hän osaa hitsata ainakin kahdella eri hitsausprosessilla tavanomaista tuotevalmistusta vastaavalla tasolla. Tutkinnon osan suorittaja osaa valita hitsausprosessin käyttökohteen mukaan

77 hitsata puikkohitsausprosessilla (111) ja tietää sen tyypilliset käyttöalueet puikkohitsauksessa käytettävät hitsausvirtalähteet, niiden käyttöominaisuudet ja - alueet asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa sen käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja valita virtalähteen napaisuuden puikkotyypin mukaan virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet niin, että suorittaa hitsausvirran säädöt yleisimmät käytössä olevat hitsauspuikkotyypit, niiden standardimerkinnät ja valintaperusteet eri käyttökohteisiin puikkoluetteloja ja vertailutaulukoita käyttäen valita hitsauspuikot työkohteeseen perusaineen ja hitsaustilanteen mukaan hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus- ja käsittelytavat sekä käsittelee niitä oikein ja taloudellisesti hitsata MIG- ja MAG-hitsausprosessilla (131, 135) ja tietää niiden käyttöalueet hitsata TIG-hitsausprosessilla eri perusmetalleja ja tietää TIG-hitsausprosessin edut ja käyttöalueet hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä tehdä niihin liittyvät valinnat hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät valita terästen MIG/MAG-hitsauksessa käytettävät lisäainelangat valita MIG/MAG-hitsaukseen langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan ja suorittaa niiden asennus- ja säätötyöt valita käytettävän suojakaasun ja tuntee niiden tunnukset asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä tarkistaa ja säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet suorittaa hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin säädöt, ja valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen suorittaa MIG/MAG-hitsaustehtäviä lyhytkaari-, sekakaari- ja kuumakaarialueilla sekä pulssikaarihitsauksen periaatteen ja sen tarjoamat edut hitsauksessa ymmärtää ja osaa laatia hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO mukaisesti hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät suorittaa hitsien tarkistusmittaukset tehdä silloituksen railon ja hitsattavan kappaleen vaatimalla tavalla monipalkohitsauksen edut ja tyypilliset käyttötilanteet tunnistaa hitsausvirhetyypit ja niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset 74

78 eri hitsiluokissa B, C ja D ja pystyy arvioimaan saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla hitsausliitoksissa käytettävät railot ja liitosmuodot ja osaa valmistaa niitä koneenrakennuksessa yleisesti käytettävien metallien hitsattavuuden hallita hitsauksen aikaisia ja jälkeisiä muodonmuutoksia ja ymmärtää jännitysten vaikutukset hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tekee hitsauskoeprosessin ohjatusti toimii suunnitellusti toimii suunnitellusti ja järjestelmällisesti oikein Työn kokonaisuuden hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Hitsaus 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Matematiikka ja luonnontieteet hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PB ml, hitsiluokka C. hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PB ml ja PF, hitsiluokka C. osaa kahden hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja osaa käyttää hitsauskonetta. osaa vaadittavien hitsausprosessien suoritustekniset perusteet ja osaa käyttää hitsauskonetta niin, että pystyy lähes itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet. osaa tulkita valmiin hitsausohjeen (WPS) sisällön ja toimia sen edellyttämällä tavalla ymmärtää työpiirustusten hitsausmerkinnät ymmärtää hitsausliitoksen teoreettiset perusteet. osaa laatia hitsausohjeen (WPS) lähdetietoja apuna käyttäen ymmärtää hitsisulan muodostumisen ja jähmettymisen teoreettiset perusteet ja osaa laskea hitsausliitoksen lämmöntuonnin. osaa muuttaa tarvittaessa toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PB ml, PF ja PD, hitsiluokka C. tekee itsenäisesti kaikki tarvittavat valinnat ja säätötoimenpiteet. osaa laatia yleisiä hitsausohjeita (WPS) ilman tietolähteitä osaa laskea hitsausliitoksen lämmöntuonnin ja soveltaa saatua tulosta kohteen mukaan.

79 76 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta osaa arvioida omaa työtään kysyy tarvittaessa neuvoa huolehtii työsuojelusta työpaikalla tietää, mistä mahdollinen virhe johtui käyttää ammattihenkilön ilmaisutapoja ottaa hitsausasennoissa huomioon ergonomian tietää, miten mahdollinen virhe korjataan ilmaisee asiansa käyttäen täsmällisiä, standardien mukaisia termejä Ammattietiikka työskentelee ohjeiden mukaisesti. työskentelee vastuuntuntoisesti. työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Hitsaus tutkinnon osa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkko-opetusmateriaalia. Työssäoppimisjakso työelämässä kuuluu normaalisti tähän tutkinnon osaan. Luokka- ja työsaliopetuksessa käydään läpi eri hitsaus- ja juotosprosessien teoreettiset perusteet ja suoritetaan hitsausharjoituksia eri menetelmillä. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka- että työsaliopetuksessa. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa hitsaamalla puikko-, TIG- ja MIGtai MAG-hitsausprosesseilla siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan prosessin ja hitsausparametrien hallinnalle asetettuja ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi hän hitsaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaiset hitsauskokeet. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikka ja luonnontieteet elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

80 Ammattiosaamisen näytön kuvaus Hitsaus tutkinnon osan näyttö suoritetaan toisen tai kolmannen vuoden aikana työssäoppimisympäristössä. Näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa piirustusten ja ohjeiden mukaan hitsauskokonaisuuden käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. 77 Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Työssäoppimisen arviointi o Pätevyyskokeen hitsaaminen SFS-EN tai mukaan luokkaan C o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille Etenemisehto Ei etenemisehtoa IW-hitsaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja saavuttaa IW-hitsaajan pätevyyden valitsemallaan hitsausprosessilla. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea standardeja SFS-EN ja SFS-EN ISO 5817 ja ymmärtää merkinnät hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt valita sopivat hitsauskaasut ja hitsauslisäaineet ohjeen mukaan hitsata valitsemallaan prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD 60 sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset

81 hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemistä levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml ja PF sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PF ja PD valmistaa kokeissa tarvittavat hitsausrailot ja asemoida kappaleet pätevyyskoetta varten tulkita hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO mukaisesti lukea hitsausmerkinnät Työprosessin hallinta Hitsaus IW -hitsauskoe 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Hitsausparametrien säätö 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Hitsauksen teoria Matematiikka ja luonnontieteet 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. hitsaa levy/levy (FW) asennoissa PA ja PB luokkaan C suorittaa SFS-EN pätevyyskokeen levy/levy FW asennossa PB ml. hitsaa levy/levy (FW) asennoissa PA, PB, PF ja PD luokkaan C suorittaa SFS-EN pätevyyskokeen levy/levy FW asennoissa PB ml ja PF. hallitsee hitsausprosessien parametrit ja tekee hitsauksessa tarvittavat säädöt. hallitsee hitsausprosessien parametrit ja tekee itsenäisesti tarvittavat säädöt. osaa lukea standardeja SFS-EN ja SFS-EN ISO 5817 osaa lukea hitsausohjetta (WPS) ja ymmärtää hitsausmerkinnät osoittaa hallitsevansa suorittamiensa hitsaustehtävien vaatiman teoriatiedon ymmärtää hitsausliitoksen teoreettiset perusteet. osaa lukea standardeja SFS- EN ja SFS-EN ISO 5817 ja ymmärtää kaikki merkinnät osoittaa hallitsevansa suorittamiensa hitsaustehtävien vaatiman teoriatiedon ymmärtää hitsisulan muodostumisen ja jähmettymisen teoreettiset perusteet ja osaa laskea hitsausliitoksen lämmöntuonnin. Tutkinnon suorittaja hitsaa levy/levy (FW) asennoissa PA, PB, PF ja PD ja putki/levy (FW) asennoissa PB, PF, PD ja PD 60 sekä levy/levy (BW) asennoissa PA ja PF, luokkaan C suorittaa SFS-EN pätevyyskokeen levy/levy FW asennoissa PB ml ja PF sekä putki/levy FW asennoissa PF ja PD. hallitsee hitsausprosessien parametrit ja tekee tarvittavat säädöt osoittaen ymmärtävänsä säätöjen keskinäiset vaikutukset hitsaustulokseen. tietää hitsin laatuvaatimukset standardin mukaisissa hitsiluokissa osoittaa hallitsevansa suorittamiensa hitsaustehtävien vaatiman teoriatiedon ja läpäisee IW -teoriakokeen osaa laskea hitsausliitoksen lämmöntuonnin ja soveltaa saatua tulosta kohteen mukaan.

82 79 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita ja huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta osaa arvioida omaa työtään osaa keskustella hitsauksen suoritukseen liittyvistä asioista työskentelee ohjeiden mukaisesti. huolehtii työsuojelusta työpaikalla tietää, mistä mahdollinen virhe johtui käyttää ammattihenkilön ilmaisutapoja työskentelee vastuuntuntoisesti. huolehti työasennoissaan ergonomiasta tietää, miten mahdollinen virhe korjataan ilmaisee asiansa käyttäen täsmällisiä, standardien mukaisia termejä työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen IW -Hitsaustyöt tutkinnon osa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkkomateriaalia. Työssäoppimisjaksoa työelämässä ei tässä opintojaksossa normaalisti suoriteta. Ammattiosaamisen näyttö voidaan suorittaa myös työssäoppimisjaksolla, mikäli se riittävän laaja-alaisena on mahdollisuus toteuttaa. Luokka- ja työsaliopetuksessa käydään läpi eri hitsaus- ja juotosprosessien teoreettiset perusteet ja suoritetaan hitsaus- ja juotosharjoituksia eri menetelmillä. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokkaettä työsaliopetuksessa. Kurssi suoritetaan IIW/IAB erillisen koulutusohjelman mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistelee hitsausrailon, asemoi ja silloittaa koekappaleet, säätää hitsausparametrit hitsattavan kokeen mukaan ja suorittaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaiset hitsauskokeet ja hitsaajan pätevyyskokeet valvotuissa olosuhteissa. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa hitsaamalla puikko-, TIG- ja MIGtai MAG- hitsausprosesseilla siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan prosessin ja hitsausparametrien hallinnalle asetettuja ammattitaitovaatimuksia.

83 Lisäksi hän hitsaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaiset hitsauskokeet. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. 80 Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustan oleva tiedon hallinta lukuun ottamatta hitsauksen teoria sekä matematiikka ja luonnontieteet elinikäisen oppimisen avaintaidot Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet SHY:n vaatimusten mukaisesti o Teoriakokeet o IW- koulutuksen kokeet ja tenttisuoritukset toteutetaan tutkintojohtosääntö B 007 vaatimusten mukaisesti. o Jatkuva seuranta o Harjoitustehtävien tekeminen ja niiden hyväksyntä ennen kuin pääsee suorittamaan näyttökokeen o Näyttökokeet / Pätevyyskokeet Pätevyyskokeen järjestelyissä, valvonnassa ja hyväksymisessä noudatetaan standardien mukaista suoritustapaa ja käytäntöä. Opettajille ja opiskelijoille on laadittu erillinen ohje B007 mukaisesti Etenemisehto Ei etenemisehtoa Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tekee työohjeiden ja piirustusten mukaan monimuotoisia levyosia jollakin CNC-ohjatulla levyntyöstökoneella (laser-, vesi-, poltto- ja plasmaleikkauskoneella tai robotilla ja siihen kiinnitetyillä laitteilla). Hän tuntee hyvin käyttämänsä koneen toimintaperiaatteet ja osaa käyttää sitä turvallisesti ja tuottavasti.

84 Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea valmista ohjelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset leikattavan levyn materiaalimerkinnät parametriohjelmoinnin perusteet käyttää nosturia ja siirtää levyt leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille lasertyöstön ja vesileikkauksen tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa selvittää käytettävän laserin laserluokan sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset valita ja säätää leikkausparametrit suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen estämiseen käytettävät suojelutoimet ymmärtää korkean käyttöpaineen aiheuttamat rasitukset laitteistolle ymmärtää vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja suojautumisen vesileikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet ymmärtää ohjelmointiohjelman toimintatavan valmistaa monimuotoisia kappaleita CNC-ohjatulla levytyökoneella siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti (CNC-laserleikkauskone, CNC-vesileikkauskone, CNCpolttoleikkauskone, CNC-plasmaleikkauskone tai robotti) yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat robotin koordinaatistot ja liiketyypit ohjelmoida ja käyttää työpaikkansa hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobottia Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. vaatii ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti työohjeiden mukaan osaa lukea työohjeita

85 82 Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levytyökoneiden käyttö Levytyökoneiden ohjelmointi Robotin käyttö Robotin ohjelmointi Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Teknologia ja tietotekniikka Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tarvitsee ohjausta työn aloituksessa hallitsee ohjattuna suurimman osan ammattitaidon keskeisistä ydinkohdista ja pystyy opastettuna soveltamaan ne työprosessiksi tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä hallitsee pääsääntöisesti ammattitaidon keskeiset ydinkohdat ja pystyy lähes itsenäisesti soveltamaan ne työprosessiksi työskentelee itsenäisesti hallitsee ammattitaidon keskeiset ydinkohdat ja pystyy itsenäisesti soveltamaan ne työprosessiksi kysyy tarvittaessa neuvoa. työskentelee itsenäisesti. on aloitteellinen. työskentelee kaikissa olosuhteissa niin huolellisesti, ettei levytyökoneen särkymisvaaraa esiinny pystyy käyttämään CNClevytyökonetta, mutta joutuu kysymään usein neuvoja pystyy ohjattuna laatimaan työsuunnitelman yksinkertaiselle työkappaleelle sekä valmistamaan käytettävälle työkoneelle sopivan CNC-ohjelman tuntee robotin ja osaa käyttää sitä valmiiksi ohjelmoituna pystyy tekemään yksinkertaisia ohjelman korjauksia valmiiseen ohjelmaan käyttää työvälineitä ja kiinnittimiä tarkoituksenmukaisesti osaa käsitellä materiaaliaihioita niin, että ne eivät vaurioidu. osaa lukea työpiirustuksia osaa tehdä vaadittavat termiset leikkaukset osaa käyttää CNClevytyökonetta ja sen oheislaitteita tuntee levytyökoneiden rakenteet ja toimintaperiaatteet pystyy työpiirustuksen perusteella lähes itsenäisesti laatimaan toimintakelpoisen kirjallisen työsuunnitelman sekä käytettävälle työkoneelle sopivan CNCohjelman tekee tarkoituksenmukaiset työväline- ja kiinnitinvalinnat pystyy valitsemaan työhön soveltuvan materiaaliaihion työpiirustuksen mittojen ja materiaalimerkintöjen mukaan. tuntee keskeisimmät piirrosmerkit tekee levysuunnitelman, josta käytännössä puuttuu suunnitelmallisuus osaa lukea CNC-levytöissä ja robottihitsauksessa tarvittavia piirustuksia omaa riittävät tietotekniset valmiudet tiedonhankintaan ja ohjelmointiin tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa osaa tarvittavan matematiikan tarvittaessa tietolähteitä käyttämällä. pystyy tarvittaessa lähes itsenäisesti etsimään lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, hitsausarvot, oikaistun pituuden laskeminen, ohjelmointikoodit yms.) osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja osaa tulkita niitä oikein omaa hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin tunnistaa laatuvaatimukset osaa ohjelmoinnissa tarvittavan matematiikan. osaa tehdä levytyökoneisiin tarvittavat asetukset ja säädöt osaa itsenäisesti käyttää CNC-levytyökonetta ja sen oheislaitteita tietää levytyökoneiden käyttöalueet ja niitä koskevat rajoitukset pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti laatimaan toimintakelpoisen kirjallisen työsuunnitelman sekä käytettävälle työkoneelle sopivan CNC-ohjelman osaa itsenäisesti käyttää robottia hitsauksessa ja kappaleenkäsittelyssä osaa ohjelmoida hitsausja kappaleenkäsittelyrobotin vaatimusten mukaisesti osaa valita tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja mittavälineet ja käyttää työvälineitä tehokkaasti valitsee materiaaliaihion siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni huolehtii omatoimisesti jätepaloista ja materiaalivaraston järjestyksestä. käyttää piirustuksia ja ohjeita tehokkaasti ja pystyy tarvittaessa etsimään omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, hitsausarvot, ohjelmointikoodit, vikailmoitukset yms.) omaa erityisen hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa.

86 83 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmaratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työturvallisuusmääräyksiä huolehtii työsuojelusta työpaikal- pitää työpaikkansa siistinä ja ja -ohjeita la järjestyksessä osaa arvioida omaa työtään ei tee samaa virhettä kahta ratkaisee työhön liittyviä kertaa ongelmia ottaa huomioon toiset työntekijät on joustava on aloitteellinen huolehtii materiaaliaihioista ja valmistetuista tuotteista. työskentelee vastuuntuntoisesti. työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (10 ov) tutkinnon osa jakautuu kahteen opintojaksoon, joissa opit ammatilliset sisällöt pienempinä kokonaisuuksina. Opintojaksojen nimet ovat levyalan CNC- ohjelmoinnin ja työstön perusteet 4ov tuotteen valmistaminen CNC-ohjatulla koneella 6 ov. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S- merkinnällä (hyväksytty suoritus). Levyalan CNC- ohjelmoinnin ja työstön perusteet 4ov Toteutus 4ov kolmantena opintovuotena oppilaitos- ja työssäoppimisjaksojen aikana Sisältö: lukea valmista ohjelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset leikattavan levyn materiaalimerkinnät parametriohjelmoinnin perusteet käyttää nosturia ja siirtää levyt leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille lasertyöstön ja vesileikkauksen tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa selvittää käytettävän laserin laserluokan sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset valita ja säätää leikkausparametrit suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen estämiseen käytettävät suojelutoimet ymmärtää korkean käyttöpaineen aiheuttamat rasitukset laitteistolle ymmärtää vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja suojautumisen vesileikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet ymmärtää ohjelmointiohjelman toimintatavan siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen

87 yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat robotin koordinaatistot ja liiketyypit 84 Opetusmenetelmät: Opetus luokka- ja työsaliopetuksena oppilaitoksessa käyttäen mm. yhteistoiminnallisia menetelmiä sekä työssäoppimisjaksolla. Tuotteen valmistaminen CNC-ohjatulla koneella 6 ov Toteutus kolmantena opintovuotena oppilaitos- ja työssäoppimisjakson aikana Sisältö: käyttää nosturia ja siirtää levyt leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille valita ja säätää leikkausparametrit suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet ymmärtää ohjelmointiohjelman toimintatavan valmistaa monimuotoisia kappaleita CNC-ohjatulla levytyökoneella siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti (CNC-laserleikkauskone, CNC-vesileikkauskone, CNCpolttoleikkauskone, CNC-plasmaleikkauskone tai robotti) ohjelmoida ja käyttää työpaikkansa hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobottia. Opetusmenetelmät: Opetus luokka- ja työsaliopetuksena oppilaitoksessa käyttäen mm. yhteistoiminnallisia menetelmiä sekä työssäoppimisjaksolla. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa valmistamalla CNC-ohjelmoitavalla levyntyöstökoneella tai hitsauslaitteella työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen työkappaleen (levyosan tai tuotteen) tai osakokonaisuuden työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta

88 Etenemisehto työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta robotin käyttö ja robotin ohjelmointi työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta teknologia ja tietotekniikka sekä matematiikka ja luonnon tieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näyttö suoritetaan ensisijaisesti työssäoppimisjaksolla. Näyttö voi olla yhtäjaksoinen pitempiaikainen työskentely CNC -koneella sisältäen ohjelmointia tai yhden määritetyn monimuotoisen kappaleen suunnittelu, ohjelmointi ja valmistus. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o o o o o Laitteiden työturvallisuusohjeiden kirjallinen tenttiminen Ohjelmointitaidon testaaminen. Piirustusten ja työohjeiden lukeminen Yhteistoiminnalliset tehtävät Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Ei etenemisehtoa Levy- ja teräsrakennetyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan levy- ja teräsrakenteita lähtien levyraaka-aineista, rakenneputkista ja muotoraudoista ja päätyen pintakäsittelyä varten viimeistellyksi tuotteeksi. 85 Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja ymmärtää leikkauskuvannot ja muoto- ja sijaintitoleranssit sekä hitsausmerkinnät

89 laatia työsuunnitelman ja oikean kokoonpanojärjestyksen ja valita valmistusmenetelmät paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti paksujen levyjen leikkaamisen suuntaisleikkureilla, pyöristämisen ja särmäyksen muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaan levy- ja teräsrakennetöissä tarvittaville koneille teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät lukea standardin ISO mukaisia hitsausohjeita (WPS) ja suorittaa hitsaukset niitä noudattaen standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä oikein mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asento- ja rakennemitat silloittaa rakenneosat niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan tehdä tarkistusmittaukset selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla tehdä teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutöitä hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen suorittaa oikaisutyöt tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä käyttäen käyttää turvallisesti teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nosto-, kiinnitys- ja apulaitteita hitsata standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 86

90 87 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallisuus Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levytyökoneiden käyttö Ohjelmointi Määrämittaan katkaisu Polttoleikkaus Hitsaus Oikaisu ja työkappaleen hallinta Työkappaleen viimeistely Työvälineiden käyttö laatii työsuunnitelman, mutta laatii työsuunnitelman ja valitsee laatii itsenäisesti työsuunni- tarvitsee ohjausta jopa kokoonpanojärjestyksen oikeat valmistusmeneteltelman, jolla on mahdollistaa ja valmistusmenetelmien mät ja kokoonpanojärjestyksen, päästä laatuvaatimukset valinnassa mutta tarvitsee ohjeistusta täyttävään lopputulokseen valmistaa työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden, mutta tarvitsee työn kuluessa ohjausta kysyy tarvittaessa neuvoa. yksityiskohtaisissa tekotavoissa valmistaa työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta joissain ongelmakohdissa on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelemään joutuisasti. käyttää levytyökoneita sekä osaa pyöristää ja särmätä työkappaleita, joissa on karkeat työtapakohtaiset toleranssit osaa tarvittavien CNCkoneiden perusohjelmoinnin osaa CNC-ohjatun polttoleikkauskoneen peruskäytön valmiilla ohjelmalla osaa katkaisun muototeräsleikkurilla ja sahalla, mutta kulmahiomakoneella katkaisun jälkeen jää suuret jälkityöt osaa polttoleikkauksen turvallisen suoritustekniikan osaa käyttämänsä hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja käyttää hitsauskonetta niin, että pystyy kaikissa tilanteissa lähes itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, hitsiluokka C tietää kuumilla oikaisun periaatteen osaa ohjattuna viimeistellä työkappaleen käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti käyttää levytyökoneita sekä osaa pyöristää ja särmätä työkappaleita työpiirustusten mukaan ohjelmoi lähes itsenäisesti tarvittavat CNC-koneet osaa lähes itsenäisesti CNCpolttoleikkauskoneen ohjelmoinnin osaa määrämittaan katkaisun eri työmenetelmillä tekee polttoleikkauksen suoritusteknisesti oikein, mutta viimeistelytyön osuus jää suureksi tekee itsenäisesti tarvittavat hitsauksen edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet ja osaa hitsata laatukriteerit täyttäviä hitsejä erilaisissa hitsausasennoissa hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PA ja PB ml, hitsiluokka C osaa ohjattuna tehdä kuumilla oikaisuja tietää korroosioneston periaatteet ja osaa viimeistellä työkappaleen annettujen ohjeiden mukaan, mutta vaatii ohjausta tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tekee itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden työskentelee itsenäisesti ja joutuisasti. osaa tehdä tarvittaessa tai oman harkinnan mukaan levytyökoneisiin myös tavallisesta poikkeavat asetukset ja säädöt ohjelmoi itsenäisesti tarvittavat CNC-koneet ohjelmoi itsenäisesti CNCpolttoleikkauskoneen tekee määrämittaan katkaisun niin, että jälkityö jää pieneksi tekee siistin polttoleikkausjäljen osaa päätellä kiinnittimien ja ohjainten tarpeita hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl, hitsiluokka C osaa tehdä kuumilla oikaisuja ymmärtää oikean hitsausjärjestyksen merkityksen kappaleen muodonmuutosten kannalta osaa viimeistellä itsenäisesti työkappaleen valitsee tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja mittavälineet Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden ja osien materiaalin pystyy työpiirustuksen perusteella ohjatusti valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot käsittelee materiaaleja oikein käyttää työvälineitä tehokkaasti pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti valitsemaan materiaalit ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista

91 88 Mittaukset 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen Työhön liittyvien ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka osaa pituusmittaukset työntö- ja rullamitalla. osaa tehdä ristimittauksia ja muita tarkistusmittauksia työn kuluessa. tuntee keskeisimmät piirrosmerkit osaa lukea helpohkoja työpiirustuksia ymmärtää työohjeita ja tuntee hitsausohjeen (WPS) merkinnät tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa osaa laskea lieriön ja särmättävän kappaleen oikaistun pituuden ja lieriön tilavuuden. osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja esitystavat osaa lukea työpiirustuksia tuntee teräslaatumerkinnät ja levyjen, rakenneputkien ja muototerästen kokomerkinnät tunnistaa laatuvaatimukset osaa laskea tehtäviä phytagoraan lauseella sekä levymäisten ja lieriömäisten kappaleiden tilavuuksia ja ominaispainon avulla massoja. noudattaa työturvallisuusmääräyksiä työskentelee ergonomisesti ja -ohjeita oikein tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä kysyy neuvoa tarvittaessa käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita käytettävää materiaalia. etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna on joustava ja yhteistyökykyinen työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden ja koneiden kunnosta. osaa tehdä valmiin työn tarkastusmittaukset niin, että osaa tulkita ristimittauksella saamiaan tuloksia ja arvioida mittaustulosten oikeellisuutta. osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja osaa itsenäisesti tulkita ja soveltaa niitä työssään osaa tarvittaessa omaaloitteisesti soveltaa työohjeita osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti osaa laskea kolmion kulmia ja sivun pituuksia trigonometrisilla funktioilla ja osaa matematiikkaa ja trigonometriaa niin, että pystyy laskemaan pyöristyssäteitä, kulmia ja oikaistuja pituuksia. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti on aktiivinen ja toimii vuorovaikutteisesti työtä edistäen työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Levy- ja teräsrakennetyöt (10 ov) tutkinnon osa jakautuu kahteen opintojaksoon, joissa opit ammatilliset sisällöt pienempinä kokonaisuuksina. Opintojaksojen nimet ovat levyja teräsrakenneosien valmistus(6 ov) sekä levy- ja teräsrakenneosien kokoonpano (4 ov). Levy- ja teräsrakennetöiden tutkinnon osa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena sekä työssäoppimispaikassa. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkkoopetusmateriaalia. Työssäoppimisjakso työelämässä kuuluu normaalisti tähän tutkinnon osaan. Luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimispaikassa käydään läpi ammattitaitovaatimusten ydinalueet ja kokonaistaloudellisuuden perusteet. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Levy- ja teräsrakenneosien valmistus(6 ov) Toteutus 6ov toisena opintovuotena oppilaitos- ja työssäoppimisjaksojen aikana

92 Sisältö: lukea työpiirustuksia ja ymmärtää leikkauskuvannot ja muoto- ja sijaintitoleranssit sekä hitsausmerkinnät laatia työsuunnitelman ja oikean kokoonpanojärjestyksen ja valita valmistusmenetelmät paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti paksujen levyjen leikkaamisen suuntaisleikkureilla, pyöristämisen ja särmäyksen muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaan levy- ja teräsrakennetöissä tarvittaville koneille selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla tehdä teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutöitä hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen suorittaa oikaisutyöt tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä käyttäen hitsata standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C. 89 Levy- ja teräsrakenneosien kokoonpano (4 ov) Toteutus 4ov kolmantena opintovuotena työssäoppimisjaksojen aikana Sisältö: teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät lukea standardin ISO mukaisia hitsausohjeita (WPS) ja suorittaa hitsaukset niitä noudattaen standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä oikein mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asento- ja rakennemitat silloittaa rakenneosat niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan tehdä tarkistusmittaukset käyttää turvallisesti teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nosto-, kiinnitys- ja apulaitteita

93 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja hitsaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistaa työpiirustusten mukaan jonkin raskaslevy- ja teräsrakennetyökokonaisuuden tai osakokonaisuuden työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta ohjelmointi, polttoleikkaus sekä oikaisu ja työkappaleen hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. 90 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Levy- ja teräsrakennetöiden tutkinnon osan näyttö suoritetaan kolmannen vuoden aikana työssäoppimisympäristössä. Näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa piirustusten mukaan levy- ja teräsrakennekokonaisuuden käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Piirustusten, työohjeiden ja standardien lukeminen o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Etenemisehto Ei etenemisehtoa.

94 Levytyökeskuksen käyttö (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää levytyökeskusta ja sen oheislaitteita. Hän osaa valmistaa levytyökeskuksella monimuotoisia kappaleita hyödyntäen levytyökeskuksen kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja. 91 Tutkinnon osan suorittaja osaa levytyökeskuksen rakenteen, toiminnan ja käyttöalueet käyttää ohjelmointiohjelmaa ja luoda kappaleiden mittatarkat geometriset kuvat siirtää asiakkaalta mahdollisesti tulevan geometriatiedoston ohjelmointiohjelmaan ja tehdä siihen tarvittavat korjaukset levytyökeskuksen työkalujärjestelmän periaatteen ja työkaluterminologian valita työkalut ja suorittaa työtehtävän mukaisen kalustuksen tehdä materiaalimääritykset ohjelmaan työstettävien kappaleiden sijoituksen levylle ja mikrosiltojen asettelun (nestaus) simulointiohjelman avulla tarkistaa ohjelman toimivuuden siirtää ohjelmointiohjelman levytyökeskukselle levytyökeskuksen käyttöpaneelin ohjaustoiminnot ja ohjelmatiedoston haun käynnistää levytyökeskuksen oikein ja turvallisesti ja suorittaa referenssiin ajon käynnistää lastaus- ja purkutoiminnot ja aloittaa työstön turvanopeutta käyttäen ohjata ja valvoa levytyökeskuksen toimintaa yleisimmät häiriöpysäytysten syyt ja koneen uudelleen käynnistyksen tuotteen vaihdon yhteydessä alasajaa tuotannon ja käynnistää sen uudelleen sammuttaa koneen oikein ja turvallisesti viimeistellä valmistetut levyosat mitata levyosien muoto- ja mittatarkkuuden puhdistaa työkalut sekä suojakäsitellä ne työn päätyttyä käsitellä levyaihioita käyttäen levytyökeskuksen oheislaitteita levytyökeskuksen kunnon valvonnan ja käyttöhuoltotehtävät. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

95 92 1. Työprosessin hallinta Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levytyökeskuksen käyttö Ohjelmointi Työvälineiden käyttö työskentelee vastuuntuntoisesti. työskentelee motivoituneesti ja yritteliäästi. pystyy käyttämään CNClevytyökeskusta ja sen oheislaitteita, mutta joutuu kysymään neuvoa ongelmakohdissa osaa käynnistyksen jälkeen kuitata turvapiirit suorittaa levytyökeskuksella työskentelyn lopetukseen kuuluvat toimenpiteet osaa merkitä lokikirjaan ilmenneet häiriöt, saadut virheilmoitukset ja virheiden poistamiseksi tehdyt toimenpiteet osaa pienellä opastuksella luoda yksinkertaisten kappaleiden geometrian ohjausohjelmalla osaa etsiä ja valita valmistuksen ohjelmakirjastosta seuraavaksi suoritettavan työn työstöohjelman ja syöttää sen levytyökeskuksen käyttömuistiin käyttää työvälineitä, kiinnittimiä ja pistimiä tarkoituksenmukaisesti tietää levytyökeskuksen työkalupaikat (A, B, C, D, E) ja työkalujen asentojen valinnat (astekulmat) niin, että työkalujen ristiinlyöntiä ei voi tapahtua puhdistaa työkalut työn päätyttyä osaa käyttää CNClevytyökeskusta ja sen oheislaitteita osaa tulkita ohjelmointilaitteen antamat virheilmoitukset ja suorittaa tarvittavat tarkistus- tai korjaustoimenpiteet tekee lähes itsenäisesti CNClevytyökeskuksen asetus-, valinta- ja säätötoimenpiteet osaa suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet osaa lähes itsenäisesti käyttää ohjelmointiohjelmaa kappaleiden geometristen muotojen piirtämiseen osaa tarkistaa käytettävästä työstöohjelmasta käytettävän työkaluasetuksen oikeellisuuden ja osaa tehdä mahdollisesti tarvittavat korjaukset osaa tarkistaa, pitääkö levyn kiinnittimen asemaa muuttaa törmäyksen estämiseksi, jos pistimen sijainti käy työstön aikana kiinnittimen turvaalueella tekee tarkoituksenmukaiset pistimien-, työvälineiden- ja kiinnittimien valinnat osaa tehdä työkalurunkojen asennuksen ja säätää iskun pituuden osaa asentaa käytettävät lävistystyökalut levytyökeskukseen ja tarkistaa niiden välysten oikeellisuuden osaa levytyökeskuksen peruskäytön, työskentelee koneella itsenäi- osaa itsenäisesti ohjelmoida, mutta tarvitsee ohjausta sesti, mutta tarvitsee joissain asettaa työkalut, tehdä työs- ohjelmoinnissa, työkaluvalinnoissa kohdissa opastusta ohjelmointiin tettävien kappaleiden sijoitteden ja työstettävien kappalei- ja työkaluvalintoihin lun levylle ja käyttää levytyö- sijoittelussa levylle keskusta, mutta saattaa tarvita vähäisiä ohjeita esimerkiksi mikrosiltojen asettelussa sekä tarkistuksessa havaittujen ohjelmavirheiden korjauksessa tai häiriöpysähdysten syiden selvittämisessä on aktiivinen ja aloitteellinen. käyttää CNClevytyökeskusta hyödyntäen sen kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja osaa seurata työstöjäljen laatua ja lävistystyökalujen kuntoa sekä tehdä oikeita päätöksiä työkalujen kunnostustarpeesta tekee itsenäisesti CNC-levytyökeskuksen asetus-, valinta- ja säätötoimenpiteet osaa itsenäisesti käyttää ohjelmointiohjelmaa kappaleiden geometristen muotojen piirtämiseen osaa ohjelmoida leikkausohjelman leikkausjäännösten irrottamiseksi määrittää työstettävän materiaalin ja sen paksuuden mukaan työkalujen oikean suuruiset välykset tunnistaa liian kuluneet tai muuten vikaantuneet työkalut puhdistaa ja suojakäsittelee työkalut huolellisesti työn päätyttyä

96 Materiaalin hallinta Levyjen käsittely tunnistaa levymateriaalit materiaalimerkinnöistä ja erottaa hiiliteräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin ulkonäöltä tekee levyjen nostot ja siirrot turvallisesti valitsee työhönsä tarkoituksenmukaisen materiaaliaihion osaa alumiinin sekä ruostumattomien ja haponkestävien materiaalien säilytyksen ja käsittelyn niin, että pinnat eivät vaurioidu 93 valitsee materiaaliaihion niin, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni käsittelee levyjä huolellisesti ja tarkasti Mittaukset osaa mitata levyosia osaa tehdä levyosien tarkistusmittaukset eri tekovaiheissa osaa suorittaa valmiin kappaleen laadunvalvontamittaukset itsenäisesti Viimeistely osaa tehdä viimeistelyhionnat. tekee tarvittavat viimeistelytyöt. tekee viimeistelyhionnat 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Levytyökeskuksen toiminnan tunteminen Työvälinetuntemus Laadunhallinta Teknologia ja tietotekniikka Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka huolellisesti ja tarkasti. tuntee piirrosmerkit ja osaa lukea työpiirustuksia pystyy tarvittaessa lähes itsenäisesti etsimään lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, hitsausarvot, oikaistun pituuden laskeminen, ohjelmointikoodit yms.) tuntee levyntyöstökeskuksessa käytettävät lävistystyökalut (pistimet ja tyynyt) ja niiden valintaperusteet tietää, milloin leikkausjälki ei täytä laatuvaatimusta omaa riittävät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin osaa kappaleen geometrian luonnissa tarvittavan perusmatematiikan. tuntee työohjeiden esitystavat ja osaa lukea työohjeita osaa laitteiston rakenteen ja oikean toimintatavan tuntien tehdä havaintoja toiminnan muutoksista ja korjaustarpeista tuntee työkalurunkojen (A, B, C jne.) rakenteen havaitsee virheet ja puuttuu niihin nopeasti omaa hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin osaa tehdä ohjelmoinnissa tarvittavat laskelmat (trigonometria). noudattaa työturvallisuusmääräyksiä varmistaa kaikissa tilanteissa ja levytyökeskuksen käyt- levytyökeskuksen toiminnan töturvallisuusohjeita turvallisuuden tuntee levytyökeskuksen käyttöohjekirjan niin, että selvittää asiat sitä käyttäen käyttää tietojaan tehokkaasti ja pystyy tarvittaessa etsimään omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, ohjelmointikoodit, vikailmoitukset yms.) tietää lävistystyökalujen käyttökelpoisuudelle asetettavat vaatimukset osaa tarvittaessa selvittää virheen aiheutumisen syyn omaa erittäin hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavan matematiikan. huolehtii työympäristön työsuojelusta tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä ratkaisee ongelmia avustettungelmia ratkaisee työhön liittyviä on- itsenäisesti kysyy neuvoa tarvittaessa toimii vuorovaikutteisesti keskustelee kehittävästi työstä varmistaa ennen toimenpiteitä, että koneen särkymisvaaraa ei ole. Opetuksen toteuttaminen siistii leikkauspöydän jatkokäyttöä varten. työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Levytyökeskuksen käyttö tutkinnon osa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena sekä työssäoppimispaikassa. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkkoopetusmateriaalia. Työssäoppimisjakso työelämässä kuuluu normaalisti tähän tutkinnon osaan. Luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimispaikassa käydään läpi ammattitaitovaatimusten ydinalueet ja kokonaistaloudellisuuden perusteet

97 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa CNC-levytyökeskuksella levyosia, ohjelmoi levytyökeskuksen ohjelmointiohjelmalla ja valitsee työkalut sekä suorittaa työstettävien levyosien sijoittelun (nestauksen) levyaihiolle. Levyosien tulee sisältää reikien lävistystä, kaarien nakertamista, kulmien aukileikkausta ja osien irrottamista levytyökeskuksella. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 94 Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta ohjelmointi työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Levytyökeskuksen käyttö tutkinnon osan näyttö suoritetaan toisen tai kolmannen vuoden aikana työssäoppimisympäristössä. Näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa levytyön piirustusten mukaan käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Materiaalin käyttö ja käsittely o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille)

98 Etenemisehto Ei etenemisehtoa Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää hitsauksen mekanisointilaitteita ja hitsata automatisoidulla hitsausprosessilla, kuten robottihitsausasemalla. 95 Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsauksen mekanisoinnin edut tuotannon tehokkuuden ja tuotteiden laadun kannalta käyttää hitsauksen kevytmekanisointilaitetta käyttää hitsaustyössä tarvittavia apulaitteita, esimerkiksi pyörityspöydät ja kääntölaitteet kiinnittää työkappaleet ja hitsauspistoolit mekanisointilaitteisiin asettaa robottihitsauslaitteiston käyttökuntoon ohjelmoida robotin hitsaustehtäviin ja käyttää sitä syöttää ohjelman robotin käyttömuistiin sekä suorittaa ohjelman toiminnan tarkistuksen käsin- ja automaattiajona robotin koordinaattijärjestelmät mekanisoituun ja automatisoituun hitsaukseen liittyvän hitsaustekniikan virheilmoitusten perusteella tehdä käyttäjän tehtävänä olevat korjaukset käyttää makro-ohjelmointia robottihitsausasemaa ohjelmoitaessa MIG/MAG-hitsausprosessien (135/136/138) käsivaraisen hitsauksen standardin SFS-EN 1418 mukaisen hitsausoperaattorin pätevyyskokeen suorittamiseen vaadittavat tiedot ja taidot. 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. osaa lähes itsenäisesti suunnitella osaa syöttää hitsausohjelman hitsaustapahtuman toteu- käytettävälle hitsausrobotille tuksen mekanisointilaitteella osaa käyttää hitsauksen kevytmekanisointilaitetta, mutta tarvitsee ohjausta hitsauskokonaisuuden toteutuksessa kysyy tarvittaessa neuvoa. osaa mekanisoidun ja automatisoidun hitsauskokonaisuudentoteutuksen ja lähes itsenäisesti käyttää robottihitsausasemaa pyrkii työskentelemään itsenäisesti. työskentelee suunnitelmallisesti robottihitsausasemalla hallitsee tiedollisesti ja taidollisesti työkokonaisuuden standardin SFS-EN 1418 mukaisen hitsausoperaattorin pätevyyskokeessa edellytettävällä tavalla työskentelee itsenäisesti.

99 96 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekanisointilaitteen käyttö Robottihitsauslaitteiston käyttö Ohjelmointi Hitsaus Hitsauskiinnittimien käyttö Materiaalin hallinta Mittaukset 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Materiaalitietous Teknologia ja tietotekniikka Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asentaa kevytmekanisointilaitteen hitsattavaan kohteeseen, mutta tarvitsee ohjausta hitsauksen ohjauksessa pystyy ohjeistettuna käyttämään hitsausrobottia ja niiden oheislaitteita osaa hitsausrobotin perusohjelmoinnin osaa käyttää hitsauslaitetta ja hitsata käsivaraisesti MIG/MAG-prosesseilla (135,136 ja 138) käyttää hitsauskiinnittimiä tarkoituksenmukaisesti pystyy työpiirustuksen perusteella ohjattuna valitsemaan materiaalivarastosta työhönsä soveltuvan materiaalin ja huolehtimaan materiaalivarastosta osaa mitata vaadittavan hitsausliitoksen mitat. osaa hitsata kevytmekanisointilaitetta hyväksi käyttäen pystyy itsenäisesti käyttämään hitsausrobottia ja siihen kuuluvia oheislaitteita osaa tehdä ohjelman tarkistuksen ja tarvittavat korjaukset, mutta tarvitsee joissain kohdissa apua osaa vähäisellä ohjauksella muuttaa hitsausparametreja oikean hitsin koon ja muodon aikaansaamiseksi tekee tarkoituksenmukaiset työväline- ja hitsauskiinnitinvalinnat pystyy työpiirustuksen perusteella valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot ja käsittelee materiaaleja oikein suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset. osaa lukea hitsausohjeita (WPS) ja ohjeistettuna säätää robotin hitsausparametrit niin, että prosessi toimii hitsausohjeen mukaisesti tuntee hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja esitystavat tuntee erilaisten teräslaatujen hitsattavuuteen vaikuttavia tekijöitä omaa riittävät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa osaa laskea hitsaustyössä tarvittavat laskelmat. osaa lukea hitsausohjeita (WPS) ja säätää robotin hitsausparametrit niin, että prosessi toimii hitsausohjeen mukaisesti tuntee teräksen seosaineiden vaikutuksen hitsattavuuteen omaa hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin tunnistaa laatuvaatimukset osaa trigonometrian avulla laskea kolmion kulmat ja sivujen pituudet. noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein käyttää kevytmekanisointilaitetta tehokkaasti tekee itsenäisesti tarvittavat hitsausrobotin edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet osaa tehdä ohjelman viimeistelyn lähes itsenäisesti osaa itsenäisesti muuttaa hitsausparametreja oikean hitsin koon ja muodon aikaansaamiseksi osaa valita tarkoituksenmukaisimmat hitsauskiinnittimet ja käyttää niitä tehokkaasti työssään pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti ja tietoisesti valitsemaan sekä hankkimaan materiaalivarastosta työhönsä parhaiten soveltuvan materiaalin siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta. tuntee teräksen seosaineiden vaikutuksen hitsattavuuteen ja muodonmuutoksiin hitsauksessa sekä ottaa ne hitsattavan kappaleen kiinnityksessä huomioon omaa erittäin hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä

100 97 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee niin huolellisesti, työskentelee vastuuntuntoisesti työskentelee huolellisesti ja ettei robotin tai hitsauslaitteen ja huolehtii huolloista. tarkasti. särkymisvaaraa esiinny. Opetuksen toteuttaminen Mekanisoitu hitsaus 4ov Toteutus toisena tai kolmantena opintovuonna oppilaitosjaksojen ja työssäoppimisjaksojen aikana Sisältö: Mekanisoidun hitsauksen perusteet. Mekanisointilaitteet ja niiden käyttö. Kiinnitykset ja säädöt. Opetusmenetelmät: Opetus luokka- ja työsaliopetuksena oppilaitoksessa, käyttäen mm. yhteistoiminnallisia menetelmiä. Automatisoitu hitsaus 6ov Toteutus toisena tai kolmantena opintovuonna oppilaitos- ja työssäoppimisjaksojen aikana Sisältö: Robottihitsauksen perusteet. Hitsausrobotin ohjelmoinnin ja käytön harjoittelu. Hitsausoperaattorin pätevyyskoe. Opetusmenetelmät: Opetus luokka- ja työsaliopetuksena oppilaitoksessa, käyttäen mm. yhteistoiminnallisia menetelmiä. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistelee hitsausrailon, ohjelmoi robotin tai asettelee kevytmekanisointilaitteen ja valitsee hitsausparametrit hitsattavaan kokonaisuuteen tai osakokonaisuuteen ja suorittaa hitsauksen työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.

101 Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta hitsaus ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta materiaalitietous sekä matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 98 Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näyttö suoritetaan oppilaitoksen omalla robotilla tai työssäoppimisjaksolla. Näyttö on hitsausoperaattorin pätevyyskokeen suorittaminen standardin SFS-EN 1418 edellyttämällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Laitteiden työturvallisuusohjeiden kirjallinen tenttiminen. o Ohjelmointitaidon testaaminen. o Piirustusten ja työohjeiden lukeminen o Yhteistyötaidot ja toiminta käyttöympäristössä o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Etenemisehto Ei etenemisehtoa Ohutlevytyö (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittajan osaa valmistaa ohutlevykappaleita lähtien levyraakaaineista ja päätyen viimeistellyksi levytuotteiksi. Hän osaa liittää ohutlevyjä hitsaamalla MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla sekä vastushitsausprosessilla (pistehitsaus). Hän osaa liittää levyjä myös ruuviliitoksilla sekä niittaamalla, saumaamalla ja liimaamalla.

102 Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työpiirustuksia, kuvantoja (erityisesti leikkauskuvannot) ja piirustusmerkintöjä (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät sekä muoto- ja sijaintitoleranssimerkinnät) laatia työsuunnitelman ohutlevyosien levityksiä käsityömenetelmin käyttää levityksen CAD-ohjelmaa (3D-mallinnus) ohutlevytöissä käytettävät piirrotusmenetelmät ja merkintätavat sekä osaa käyttää piirrotusvälineitä tarkoituksenmukaisesti leikata monimuotoisia kappaleita kuvioleikkurilla ja nakertajilla piirrotuksen mukaan käyttää ohutlevyjen leikkaukseen tarkoitettuja suuntaisleikkureita käyttää kulmauskonetta ja tietää kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet valmistaa mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman käyttää särmäyspuristinta ohutlevyjen taivutukseen valita soveltuvat kehrät, tehdä niiden tarvitsemat säädöt ja osaa vaottaa ohutlevyjen saumaustyypit ja saumausmenetelmät sekä osaa valmistaa työkohteeseen tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman liimata ohutlevyjä liittää ohutlevyjä ruuviliitoksilla tehdä vetokaraniittiliitoksia eri materiaalilevyjen (kupari, alumiini, muovitettu ohutlevy, hiottu ruostumaton teräs, haponkestävä teräs jne.) käsittelyn standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D vastushitsauksen toimintaperiaatteen ja soveltuvuuden eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä laitteiden soveltuvuuden eri hitsauskohteisiin hitsata vastushitsausprosessilla (pistehitsaus) hitsata ohutlevyjä MAG-hitsausprosessilla hitsata ohutlevyjä MIG-hitsausprosessilla hitsata ohutlevyjä TIG-hitsausprosessilla työn laatuvaatimukset tuntien arvioida työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 99

103 Työprosessin hallinta Suunnitelmallisuus Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työvälineiden ja koneiden käyttö Vaotus ja saumaus laatii työsuunnitelman, mutta tarvitsee ohjausta valmistaa työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden, mutta tarvitsee työn kuluessa ohjausta laatii työsuunnitelman, mutta tarvitsee joissain kohdissa ohjeistusta valmistaa työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta joissain ongelmakohdissa on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelemään joutuisasti. on yritteliäs, mutta omaaloitteisuudessa on puutteita. osaa käyttää ohutlevytöiden käsityövälineitä, suuntaisleikkuria sekä kulmauskonetta ja särmäyspuristinta osaa valita ja käyttää työvälineitä ja koneita tarkoituksenmukaisesti osaa tehdä yksinkertaisen hakasauman käyttää suuntaisleikkuria, kulmauskonetta ja särmäyspuristinta oma-aloitteisesti ja itsenäisesti osaa käyttää suuntaisleikkurin, kulmauskoneen ja särmäyspuristimen oheislaitteita tehokkaasti osaa tehdä yleisimmät ohutlevysaumaukset laatii itsenäisesti työsuunnitelman, jolla on mahdollista päästä laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen tekee itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden työskentelee itsenäisesti ja joutuisasti. käyttää kuvioleikkuria ja nakertajia tehokkaasti tekee kulmaukset ja särmäykset kerralla valmiiksi osaa itsenäisesti valita sopivat vaotuskehrät ja tehdä monipuolisesti vaotuksia tekee siistin liimaliitoksen Liimaus osaa tehdä liimaliitoksen ohjeistettuna osaa tehdä liimaliitoksen Hitsaus osaa käyttämänsä hitsausprosessin tekee itsenäisesti tarvittavat ymmärtää oikean hitsausjärjes- suoritustekniset perusteet hitsauksen edellyttämät valintyksen merkityksen hitsausjänni- ja käyttää hitsauskonetta nat ja säätötoimenpiteet tysten kannalta Vastushitsaus osaa käyttää pistehitsauslaitetta osaa valita pistehitsausarvot osaa valita pistehitsauskärjet Työvälineiden käyttsenmukaisesti käyttää työvälineitä tarkoituk- tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat Materiaalin hallinta Mittaukset 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tietää materiaalimerkinnät ja tunnistaa ohutlevymateriaalit osaa mitata levyosat ja aihiomitat. käsittelee levymateriaaleja tietoisena eri materiaalien ominaisuuksista ja vaurioitumisherkkyydestä osaa ottaa oikeat ristimitat eri tekovaiheissa. osaa lukea työpiirustuksia ja ymmärtää tavalliset kuvannot ja piirrosmerkinnät tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa osaa laskea lieriön ja särmättävän kappaleen oikaistun pituuden osaa levitysopin perusteet. osaa lukea hitsaus- ym. liitosmerkinnät ja ymmärtää muotoja sijaintitoleranssit tunnistaa laatuvaatimukset pystyy laskemaan pyöristyssäteitä, kulmia ja oikaistuja pituuksia tarvitsee levitysopillisia neuvoja joissain kohdissa. osaa valita tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja mittavälineet käyttää työvälineitä tehokkaasti osaa ottaa huomioon erilaiset ohutlevytyössä tarvittavat työvarat osaa suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta. osaa lukea vaikeimmatkin leikkauskuvannot osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti osaa tarvittavan matematiikan ja trigonometrian osaa tehdä levitykset.

104 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka osaa arvioida omaa työtään kysyy neuvoa tarvittaessa käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita käytettävää materiaalia. noudattaa työturvallisuusmääräyksiä huolehtii työpaikan työsuojelus- pitää työpaikkansa siistinä ja ja -ohjeita ta ja työskentelee ergonomi- järjestyksessä sesti oikein oppii virheistä eikä tee samaa virhettä kahta kertaa on joustava ja yhteistyökykyinen työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista. ratkaisee työhön liittyviä ongelmia ja parantaa työsuoritustaan työn kuluessa on aktiivinen ja toimii vuorovaikutteisesti työtä edistäen työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Ohutlevytyöt tutkinnon osa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena sekä työssäoppimispaikassa. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkko-opetusmateriaalia. Työssäoppimisjakso työelämässä kuuluu normaalisti tähän tutkinnon osaan. Luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimispaikassa käydään läpi ammattitaitovaatimusten ydinalueet ja kokonaistaloudellisuuden perusteet Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen ohutlevytyökokonaisuuden, jossa on tavanomaisia ohutlevytuotteilta vaadittavia mitta-, muoto- ja suoruusvaatimuksia työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Levytyökokonaisuuden levyliitoksia tehdään levymateriaalista riippuen MAG-, MIG- tai TIG-hitsausprosessilla. Lisäksi ammattitaito osoitetaan levytyökokonaisuuteen liittyen tai erikseen hitsaamalla vastushitsausprosessilla ja vähintään kahdella muulla ohutlevyjen liitosmenetelmällä (ruuviliitos, vetokaraniittaus, saumaus ja liimaus). Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta vaotus ja saumaus sekä liimaus työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvi-

105 102 oinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Ohutlevytyöt tutkinnon osan näyttö suoritetaan toisen tai kolmannen vuoden aikana työssäoppimisympäristössä. Näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa piirustusten mukaan ohutlevytyökokonaisuuden käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Etenemisehto Ei etenemisehtoa CAD/CAD 2 D-Työstöratojen valmsitus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittajalla on sellaiset perustaidot CNC-koneistuksesta, että hän osaa piirtää CAD/CAM-ohjelmalla 2D-kuvan, jonka pohjalta hän valmistaa tarvittavat työstöradat. Hän osaa piirtää valmistettavasta osasta työpiirustuksen mitoituksineen ja tulostaa sen. Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CAD/CAM-ohjelmaa piirtää työpiirustuksen ja mitoittaa sen valmistuksen mukaisesti tulostaa työpiirustuksen siirtää työkappaleen kuvaruudulla oikeaan asentoon siirtää työkappaleen nollapisteeseen käyttää tyypillisiä tiedonsiirtoformaatteja mallintaa kappaleen dokumenttien perusteella tarvittaessa editoida kuvaa

106 käyttää apuna piirustustasoja tehdä tarvittavat työstöradat post-prosessorin käytön ja tietää sen merkityksen valita työstörataan tarvittavat alkiot käyttää työkalukirjastoa ja osaa tehdä sinne uusia työkaluja valita sopivan työkalun käyttötarkoituksen mukaan asettaa oikeat lastuamisarvot ja lastunpaksuudet materiaalien mukaan valita sopivan työstömenetelmän koneistukseen käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti rouhinnan ja viimeistelyn työvaiheet tarkistaa työstöradan ennen sen siirtoa työstökoneelle korjata työstöradassa olevat virheet siirtää työstöradan työstökoneelle ottaa huomioon työstökoneen ominaisuudet työstöratoja tehdessä Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta CAD/CAMjärjestelmän käyttö Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle arviointikohteittain. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta kysyy tarvittaessa neuvoa. etenee työssään itsenäisesti, mutta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä tai työvaiheista toiseen siirryttäessä hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee joissain kohdissa ohjausta pyrkii työskentelemään joutuisasti. työskentelee suunnitelmallisesti työskentelee itsenäisesti työskentelee omaaloitteisesti ja joutuisasti. osaa ohjatusti lukea ja kirjoittaa ohjelmalla eri tiedostoformaatteja, osaa ohjatusti tehdä työpiirustuksen ja osaa luoda uuden tiedoston osaa käyttää ohjelman tyypillisiä toimintoja ja tehdä yksinkertaisia mallinnuksia ja työstöratoja osaa lukea ja kirjoittaa ohjelmalla eri tiedostoformaatteja, osaa tehdä työpiirustuksen valmistuksen näkökulmasta ja hallitsee työstöratojen ja mallinnuksen valmistuksen osaa muokata kuvaruudun toimintoja, tuntee ohjelman parametrisyyden ja hyödyntää sitä työskentelyssään osaa käyttää post-prosessoria ja hallitsee työkalutiedoston käytön osaa tehdä työstöradat, tehdä mallinnuksen ja siirtää työstöradan työstökoneelle työskentelee CAD/CAMympäristössä tehokkaasti ja sujuvasti käyttää ohjelman parametrisyyttä hyväkseen ja osaa muokata ja käyttää työkalutiedostoa

107 104 Mallintaminen osaa mallintaa kuvia ohjatusti osaa mallintaa kuvia dokumenttien pohjalta kiinnittää työn sujuvuuteen huomiota Työstöradat 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka osaa tehdä työstöratoja ohjeiden mukaisesti osaa käyttää työkalukirjastoa. editoi ja muokkaa kuvaa tarvittaessa osaa tehdä työstöradat rouhinnalle ja viimeistelylle valitsee sopivan työstöratatyypin koneistettavaan kohteeseen. osaa tulkita yksinkertaisia työpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen tarvitsee ohjausta saavuttaakseen laatuvaatimuksen osaa kysymällä neuvoja hyödyntää matematiikkaa työsuorituksissaan. osaa tulkita työpiirustuksen projektioita, leikkauksia, mitoituksia ja pintamerkkejä osaa valmistaa työkappaleen laatuvaatimusten mukaan käyttää matematiikkaa apuna työsuorituksissaan. hakee ratkaisuja ongelmatilanteessa osaa asettaa tarkoituksenmukaiset lastuamisarvot ja lastunpaksuudet käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti, hallitsee rouhinnan ja viimeistelyn työstöradat ja työvaiheet ja valitsee oikean terän käyttötarkoituksen mukaan. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti ja ymmärtää laadun merkityksen osaa soveltaa matematiikkaa työtehtävissä. noudattaa työpaikan työsuojeluohjeita tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia ratkaisee työhön liittyvät avustettuna ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät on avoin ja joustava on aktiivinen on täsmällinen ja pyrkii hyvään työsuoritukseen. on tunnollinen ja tarkka. työskentelee huolellisesti. Opetuksen toteuttaminen CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus (10 ov) tutkinnon osa toteutetaan nauhamaisesti läpi vuoden jatkuvana nauhana. Opinnoista osa voidaan suorittaa työssäoppimalla. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa työpiirustuksen, tarvittavat mallinnukset ja työstöradat CAD/CAM-ohjelmalla ja siirtää työstöradat työstökoneelle työpaikalla tai mahdollisimman aidossa ympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta mallintaminen

108 työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. 105 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa WinCam-ohjelmistolla toteutettavan ohjelmointitehtävän, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta sovittuna aikana. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja ohjelmointitehtäviä. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Ohjelmointi ja simulointiharjoitukset o Harjoitustehtävät o Työkokeet o Asiakastyöt Etenemisehto Ei etenemisehtoa CNC-sovaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjatua 2-akselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita.

109 106 Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit CAD/CAM-tekniikan perusteet käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat suunnittella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit vaihtaa istukan leuat, säätää leukojen paineen sekä sorvata tarvittaessa pehmeät leuat kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina käyttää oikein nostoapuvälineitä valita oikeat terät ja teräpalat määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille asettaa ja mitata terät hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen ottaa valmiin ohjelman työstökoneelle ja editoida sitä tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa huomioida lämmön vaikutuksen koneistuksessa käyttää teräkorjaimia tehdä asetuksen dokumentoinnin viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

110 Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmän hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta Mittaaminen Työstöarvot 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan saa aikaan koneistettavan osan hallitsee koneistuskokonaisuuden valmistaa itsenäisesti koneis- vain ohjauksen avulla mutta tarvitsee ohjausta tettavan osan suunnitelman kysyy tarvittaessa neuvoa. ongelmakohdissa pyrkii työskentelemään joutuisasti. mukaisesti työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti. osaa kiinnittää kappaleen oikein, hakea nollapisteen ja koneistaa kappaleen valmiin ohjelman avulla tarvitsee ohjausta käyttääkseen työvälineitä tarkoituksenmukaisesti käyttää mittavälineitä huolellisesti tarvitsee ohjausta oikeiden työstöarvojen määrityksessä. osaa käyttää teräkorjaimia ja editoida ohjelmaa osaa vaihtaa ohjelmaa, asetuksia ja kiinnityksiä uudelle kappaleelle tekee tarkoituksenmukaiset työväline- ja materiaalivalinnat sekä huolehtii työvälineiden kunnosta tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta osaa määrittää työstöarvoja mutta joutuu kysymään joissain kohdissa neuvoa. osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä Laadunhallinta tarvitsee ohjausta osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita Materiaalitekniikka Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tarvitsee ohjausta tunnistaakseen eri materiaaleja ja niiden työstöominaisuuksia hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan. tunnistaa eri materiaaleja ja pyrkii selvittämään itsenäisesti niiden työstöominaisuudet käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka käyttää työvälineitä huolellisesti. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. noudattaa työturvallisuusmääräyksiä pitää työpaikan siistinä ja järjesteita ja käyttää koneen turvalaittyksessä osaa tehdä itsenäisesti tavanomaisia työstöohjelmia, suunnitella työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja valmistaa tarvittaessa pehmeät leuat huolehtii itsenäisesti työvälineiden ja materiaalien valinnasta, työvälineiden kunnosta ja työpisteen järjestyksestä tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät, huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä määrittää itsenäisesti taloudelliset työstöarvot eri terille ja materiaaleille. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen ja ymmärtää työohjeet osaa raportoida työstään osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita ja ymmärtää laadun merkityksen hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstöominaisuudet osaa soveltaa matematiikkaa ja fysiikkaa erilaisten materiaalien, työvälineiden ja koneiden käytössä. tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti ja huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta.

111 Opetuksen toteuttaminen 108 CNC sorvaus (10ov) tutkinnon osa jakautuu kahteen 5 ov:n opintojaksoon, joissa opit ammattiliset sisällöt pienimpinä kokonaisuuksina. Opintojaksojen nimet ovat CNCsorvauksen perusteet ja CNC-sorvauksen syventävät opinnot. Kunkin opintojakson sisällöt toteutetaan nauhana kyseisen opintovuoden aikana. Opinnoista osa voidaan suorittaa työssäoppimalla. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S- merkinnällä ( hyväksytty suoritus). CNC-sorvauksen perusteet (5ov) Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon vaihtaa istukan leuat, säätää leukojen paineen sekä sorvata tarvittaessa pehmeät leuat käyttää oikein nostoapuvälineitä valita oikeat terät ja teräpalat asettaa ja mitata terät hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen ottaa valmiin ohjelman työstökoneelle ja editoida sitä testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa käyttää teräkorjaimia tehdä asetuksen dokumentoinnin CNC-sorvauksen syventävät opinnot (5ov) Tutkinnon osan suorittaja osaa CAD/CAM-tekniikan perusteet käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti suunnittella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa

112 tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina valita oikeat terät ja teräpalat määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja huomioida lämmön vaikutuksen koneistuksessa tehdä asetuksen dokumentoinnin viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia 109 aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökonetta käyttäen työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta työvälineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta materiaalitekniikka sekä matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa CNC-koneella toteutettavan sorvaustyön, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta sovittuna aikana. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja CNC-sorvaustöitä. Kokonaan oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun.

113 Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. 110 Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Ohjelmointi ja simulointiharjoitukset o Harjoitustehtävät o Työkokeet o Asiakastyöt Etenemisehto Ei etenemisehtoa CNC-jyrsintä (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjatua 3-akselista tai moniakselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja CAD/CAM-tekniikan soveltamisen ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit 3D-piirtämisen 3D-työstön perusteet CAD/CAM-tekniikan soveltamisen CNC-koneistuksessa poimia CAD-kuvasta työstettävän geometrian ja tehdä siihen työstöradat CAMohjelmaa käyttäen sekä postprosessoida ohjelman CNC-koodiksi siirtää CNC-koodin työstökoneelle valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat suunnitella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä erilaisten muotojen ja sijaintien määrittämiseen liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti huomioiden suojavarusteiden merkityksen

114 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmän hallinta ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit kiinnittää koneistettavan kappaleen tukevasti niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina käyttää erilaisia kiinnitysjigejä kappaleen kiinnittämiseen käyttää oikein nostoapuvälineitä valita oikeat työstösuunnat huomioiden työstövoimat, terätaipumat ja värinät valita oikeat terät, teräpalat ja teräpäät, kiinnittää työkalut oikein ja tarvittaessa kunnostaa ne määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille käyttää esiasetuslaitetta työkalumittojen määrittämiseen syöttää työkalutiedot koneeseen valita kulloiseenkin tilanteeseen sopiva kappaleen nollapiste 111 hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen ottaa valmiin ohjelman työstökeskukselle ja editoida sitä tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä työkalun säteen kompensointia, työkiertoja ja aliohjelmointia testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa käyttää työkalukorjaimia tehdä asetuksen dokumentoinnin viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan saa aikaan koneistettavan osan hallitsee koneistuskokonaisuuden valmistaa itsenäisesti koneis- vain ohjauksen avulla mutta tarvitsee ohjausta tettavan osan suunnitelman kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään joutuisasti. osaa kiinnittää kappaleen oikein, hakea nollapisteen ja koneistaa kappaleen valmiin ohjelman avulla osaa käyttää teräkorjaimia, editoida ohjelmaa, vaihtaa ohjelmaa, asetuksia ja kiinnityksiä uudelle kappaleelle sekä käyttää CAD/CAM-järjestelmää ohjelmoinnin apuvälineenä mukaisesti työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti. hyödyntää monipuolisesti CAD/CAM-järjestelmää työstöohjelmien tekemisessä, tekee itsenäisesti tavanomaisia työstöohjelmia työstökoneen ohjauksen avulla, suunnittelee työvaiheiden keskinäisen järjestyksen, osaa tehdä ja käyttää kiinnitysjivejä

115 Työvälineiden ja materiaalin hallinta Mittaaminen Työstöarvot 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen tarvitsee ohjausta käyttääkseen työvälineitä tarkoituksenmukaisesti käyttää mittavälineitä huolellisesti tarvitsee ohjausta oikeiden työstöarvojen määrityksessä. tekee tarkoituksenmukaiset työväline- ja materiaalivalinnat sekä huolehtii työvälineiden kunnosta tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta osaa määrittää työstöarvoja mutta joutuu kysymään neuvoja joissain kohdissa. osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia ja niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä Laadunhallinta tarvitsee ohjausta osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita Materiaalitekniikka Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö tarvitsee ohjausta tunnistaakseen eri materiaaleja ja niiden työstöominaisuuksia hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan. tunnistaa eri materiaaleja ja pyrkii selvittämään itsenäisesti niiden työstöominaisuudet käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan. noudattaa työturvallisuusmääräyksiä pitää työpaikan siistinä ja järteita ja käyttää koneen turvalaitjestyksessä 112 huolehtii itsenäisesti työvälineiden ja materiaalien valinnasta, työvälineiden kunnosta ja työpisteen järjestyksestä tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät, huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä määrittää itsenäisesti taloudelliset työstöarvot eri terille ja materiaaleille. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen, ymmärtää työohjeet ja osaa raportoida työstään osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita ja ymmärtää laadun merkityksen hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstöominaisuudet osaa soveltaa matematiikkaa ja fysiikkaa erilaisten materiaalien, työvälineiden ja koneiden käytössä. tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia ratkaisee työhön liittyvät on- avustettuna gelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti on aloitteellinen ja aktiivinen Ammattietiikka käyttää työvälineitä huolellisesti. työskentelee vastuuntuntoisesti. työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen CNC -jyrsintä (10ov) tutkinnon osa jakautuu kahteen 5 ov:n opintojaksoon, joissa opit ammattiliset sisällöt pienimpinä kokonaisuuksina. Opintojaksojen nimet ovat CNCjyrsinnän perusteet ja CNC-jyrsinnän syventävät opinnot. Kunkin opintojakson sisällöt toteutetaan nauhana kyseisen opintovuoden aikana. Opinnoista osa voidaan suorittaa työssäoppimalla. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). CNC-jyrsinnän perusteet (5ov) Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit

116 siirtää CNC-koodin työstökoneelle valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat 113 käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti huomioiden suojavarusteiden merkityksen ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon kiinnittää koneistettavan kappaleen tukevasti niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina käyttää oikein nostoapuvälineitä valita oikeat terät, teräpalat ja teräpäät, kiinnittää työkalut oikein ja tarvittaessa kunnostaa ne määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille syöttää työkalutiedot koneeseen valita kulloiseenkin tilanteeseen sopiva kappaleen nollapiste hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen ottaa valmiin ohjelman työstökeskukselle ja editoida sitä testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa käyttää työkalukorjaimia tehdä asetuksen dokumentoinnin viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia CNC-jyrsinnän syventävät opinnot (5ov) Tutkinnon osan suorittaja osaa 3D-piirtämisen ja 3D-työstön perusteet CAD/CAM-tekniikan soveltamisen CNC-koneistuksessa poimia CAD-kuvasta työstettävän geometrian ja tehdä siihen työstöradat CAMohjelmaa käyttäen sekä postprosessoida ohjelman CNC-koodiksi suunnitella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset erilaisten muotojen ja sijaintien määrittämiseen liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti huomioiden suojavarusteiden merkityksen tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit käyttää erilaisia kiinnitysjigejä kappaleen kiinnittämiseen valita oikeat työstösuunnat huomioiden työstövoimat, terätaipumat ja värinät käyttää esiasetuslaitetta työkalumittojen määrittämiseen tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä työkalun säteen kompensointia,

117 työkiertoja ja aliohjelmointia tehdä asetuksen dokumentoinnin viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia 114 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökeskusta käyttäen työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta työvälineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta materiaalitekniikka sekä matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa CNC-työstökeskuksella toteutettavan jyrsintätyön, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta sovittuna aikana. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja CNC-jyrsintätöitä. Kokonaan oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Ohjelmointi ja simulointiharjoitukset

118 Etenemisehto o o o Hionta (10 ov) Harjoitustehtävät Työkokeet Asiakastyöt Ei etenemisehtoa. Ammattitaitovaatimukset 115 Tutkinnon osan suorittaja tuntee hiomakoneiden rakenteen ja toiminnan, hionnan periaatteet, hiomakivien laadut, leikkuunesteet sekä raaka-aineet. Hän osaa hioa pyöröhiomakoneella, reikähiomakoneella ja tasohiomakoneella. Hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä kappaleita kustannustehokkaasti. Tutkinnon osan suorittaja osaa mitata hiottavan kappaleen muoto- ja sijaintitoleranssit valita sopivan kiinnityksen hiottavaan kappaleeseen ja kiinnittää kappaleen lukea koneenpiirustuksia ja löytää niistä hiottavat pinnat selvittää hiottavan kappaleen työvarat vaihtaa hiomakiven tasapainottaa hiomakiven säätää ja valita oikeat työstöarvot timantoida hiomakiven oikea-aikaisesti, oikealta syvyydeltä ja oikealla nopeudella säätää hiomakoneenpöydän suoraksi tai koneenpiirustuksen mukaiseen kartioon mitata pinnan karheuden huolehtia leikkuunesteen oikeasta pitoisuudesta suunnitella kappaleelle oikean hiomajärjestyksen valita oikeantyyppisen kiven hiottavalle materiaalille tarkistaa kivenvaihdon yhteydessä kiven virheettömyyden kiinnittää kappaleen koneeseen niin, ettei se vahingoitu tunnistaa kiven materiaalin tunnistaa hiottavan kappaleen ominaisuudet käsitellä hiottuja kappaleita oikein tehdä koneelle päivittäiset ja viikoittaiset huoltotoimenpiteet.

119 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Hiomakiven vaihtaminen Työkappaleen kiinnitys Hiontakoneen työpöydän oikaisu Leikkuunesteen kunnossapito Mittaaminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja Arviointi 116 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työsuunnitelman tuntee erilaiset hiontamenetel- hallitsee itsenäisesti eri hiontamenetelmät tekemiseen mät, mutta tarvitsee ohjausta kysyy tarvittaessa neuvoa. niiden käytössä pyrkii työskentelemään joutuisasti. osaa vaihtaa ja tasapainottaa hiomakiven osaa tarkistaa, että hiomakivi on kunnossa tuntee koneenpiirustuksessa olevat muoto- ja sijaintitoleranssit ja osaa ohjattuna suunnitella työjärjestyksen osaa oikaista työpöydän ohjatusti osaa lisätä tarvittaessa leikkuunestettä valitsee oikeat mittavälineet mittauksissa. tunnistaa hiomakiven materiaalin ja osaa valita hiottavalle materiaalille oikean tyyppisen hiomakiven ohjattuna osaa valita oikeat työstöarvot ja kappaleen kiinnitykset ottaen huomioon pinnanlaatu- ja toleranssivaatimukset osaa säätää työpöydän haluttuun kartioon ohjatusti osaa mitata leikkuunesteen pitoisuuden ja tarvittaessa säätää pitoisuutta tekee eri mittavälineillä itsenäisiä mittauksia ja osaa asettaa ja tarkistaa mittavälineen. osaa lukea koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita ja niihin liittyviä mitta- ja geometrisia toleransseja tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein yhteistyö Ammattietiikka käyttää työvälineitä huolellisesti. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti. osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa hiomakiven vaihtoon liittyvät toiminnot osaa itsenäisesti suunnitella työn vaiheistuksen ja tehdä siitä suunnitelman, jossa huomioidaan työn kulku- ja työstöarvot osaa itsenäisesti säätää koneen kartiokkuuden huomioiden kappaleen hiontavaran osaa itsenäisesti huoltaa leikkuunestejärjestelmän tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen ja osaa eri toleranssien merkityksen osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta.

120 Opetuksen toteuttaminen 117 Hionta (10 ov) tutkinnon osa toteutetaan nauhamaisesti läpi vuoden jatkuvana nauhana opiskelijan suunnitelman, tavoitteiden ja työprosessin mukaan. Opinnoista osa suoritetaan työssäoppimalla. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin monimuotoisen hiontatyön työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kahta eri hiontamenetelmää. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta hiomakiven vaihtaminen ja hiontakoneen työpöydän oikaisu työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa pyöröhiomakoneella toteutettavan hiontatyön, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta sovittuna aikana, mikäli se riittävän laaja-alaisena on mahdollisuus toteuttaa. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja hiontatöitä. Kokonaan oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta

121 Etenemisehto o o o Harjoitustehtävät Työkokeet Asiakastyöt Ei etenemisehtoa Manuaalikoneistus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla 118 tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia, joissa on tarkkoja sovitteita sekä vaativilla muoto- ja sijaintitoleransseilla määriteltyjä yksityiskohtia. Työkappaleiden koneistettavien pintojen yleistoleranssiaste on keskiaste (ISO m). Sorvattavissa kappaleissa on lieriöitä, kartioita ja kierteitä. Jyrsintäpinnoissa tulee olla tasopintojen lisäksi olakkeita, hammastuksia ja kiilauria. Tutkinnon suorittajan on osattava myös työkappaleiden viimeistelytyöt. Tutkinnon osan suorittaja osaa sorvata ulko- ja sisäpuolisia kierteitä työkappaleen oikean kiinnittämisen valmistuksessa tarvittavien asetusten tekemisen pehmeiden leukojen koneistamisen suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset tarkistaa työkappaleen mitat mitta-, muoto- ja sijaintitoleransseineen ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin mitata eri mittavälineillä monipuolisesti valmistaa kappaleen sovittamalla sitä vastakappaleeseen mitata pinnankarheuden valmistetusta kappaleesta terien valinnat ja teräasetusten teon valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet valmistettavan kappaleen lämpökäsittelyn valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella välillistä jakoa hyväksi käyttäen käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan laskea tarvittavat mitat hammaspyörän mittaamista varten ja osaa mitata hammaspyörän työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutuksen valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen vaativien kappaleiden mittaustekniikan tehdä pikateräsmuototeriä

122 kunnostaa terät ja teräpäät käyttää avarrustyökaluja jyrsinkoneessa Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Sorvaus Jyrsintä Jakopään käyttö Työkappaleen kiinnitys Mittaaminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tuntee erilaiset työstömenetel- hallitsee itsenäisesti eri tunnistamiseen mät, mutta tarvitsee ohjausta työstömenetelmät kysyy tarvittaessa neuvoa. niiden käytössä pyrkii työskentelemään joutuisasti. työskentelee omaaloitteisesti ja joutuisasti. osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja, joissa yleistoleranssiaste on hieno osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen ja osaa kiinnittää kiinnittimen jyrsinkoneen pöydälle osaa kiinnittää ja kellottaa jakopään jyrsinkoneen pöydälle tuntee koneenpiirustuksessa olevat muoto- ja sijaintitoleranssit ja osaa ohjattuna suunnitella työjärjestyksen valitsee oikeat mittavälineet mittauksissa. osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia kartioita vaadittuun pinnanlaatuun sekä hallitsee siniviivaimen käytön osaa kunnostaa terät ja käyttää avarrustyökalua hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan osaa valita oikeat työstöarvot ja kappaleen kiinnitykset ottaen huomioon pinnanlaatu- ja toleranssivaatimukset tekee eri mittavälineillä itsenäisiä mittauksia ja osaa asettaa ja tarkistaa mittavälineen. osaa lukea ja piirtää koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita ja niihin liittyviä mitta- ja geometrisia toleransseja tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sisä- ja ulkopuolisia kierteitä sorvaamalla osaa käyttää jyrsinkonetta monipuolisesti ja osaa valmistaa työpiirustuksen mukaisia kappaleita itsenäisesti osaa valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella jakopäätä hyväksi käyttäen itsenäisesti ja osaa mitata hammaspyörän osaa itsenäisesti suunnitella työn vaiheistuksen ja tehdä siitä suunnitelman, jossa huomioidaan työn kulku ja työstöarvot tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen ja osaa eri toleranssit osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan.

123 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka käyttää työvälineitä huolellisesti. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti pitää työpaikkansa siistinä oikein ja järjestyksessä tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Opetuksen toteuttaminen Manuaalikoneistus (10 ov) tutkinnon osa toteutetaan nauhamaisesti läpi vuoden jatkuvana opiskelijan suunnitelman, tavoitteiden ja työprosessin mukaan. Opinnoista osa suoritetaan työssäoppimalla. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S- merkinnällä (hyväksytty suoritus). Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä apulaitteita, esim. jakopää ja koneruuvipuristin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta jakopään käyttö työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa työstökoneella toteutettavan koneistustyön, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta

124 121 sovittuna aikana, mikäli se riittävän laaja-alaisena on mahdollisuus toteuttaa. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja koneistustöitä. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Harjoitustehtävät o Työkokeet o Asiakastyöt Etenemisehto Ei etenemisehtoa Työstö kipinätyöstökoneella (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää valmistuksessa uppokipinätyöstökonetta tai lankasahaa. Uppokipinätyöstökoneella hän saavuttaa VDI taulukon mukaisia pinnanlaatuja ja lankasahalla vastaavasti Ra 0,56 1,60 pinnanlaatuja. Hän osaa suorittaa tarvittavat työvaiheet ennen koneistusta. Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää uppokipinäkonetta tai lankasahaa ottaa huomioon IT7-IT5 tarkkuusasteen vaatimukset valmistuksessa huomioida uppokipinätyöstössä VDI taulukon mukaisen pinnanlaatuvaatimuksen ottaa huomioon lankasahauksessa Ra 0,56 1,60 pinnanlaatuvaatimukset valmistuksessa tulkita työpiirustusta kiinnittää työkappaleen työstökoneeseen ja hallitsee siihen liittyvän matematiikan käyttää esiasetuksissa käytettäviä apulaitteita asettaa tarvittavat elektrodit ja lankasahauslangan ja muut työstöön liittyvät työvälineet työstökoneeseen

125 laskea ja asettaa oikeat työstöarvot ja huuhtelut huomioida tarvittavat työvarat työvaiheittain 122 hakea nollapisteen työkappaleeseen valmistuksen kannalta edullisimpaan kohtaan ja tarvittaessa osaa muuttaa nollapisteen paikan ohjelmoida työstökoneen käyttää työkiertoja simuloinnin avulla tarkistaa ohjelman korjata virheellisen ohjelman suorittaa tarvittavat mittaukset ja tekee mittapöytäkirjan laatujärjestelmän mukaisesti huomioida taloudelliset työmenetelmät suunnitella työvaiheet etukäteen arvioida omaa työsuoritustaan huomioida työturvallisuuden työsuorituksissaan. 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Arviointi Peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta etenee työssään itsenäisesti, työskentelee suunnitelmallisesti mutta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä tai työvaiheista toiseen siirryttäessä tarvitsee ohjausta hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta työskentelee itsenäisesti kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään joutuisasti. työskentelee oma-aloitteisesti ja joutuisasti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta osaa kiinnittää työkappaleen, hakea nollapisteen ja koneistaa työkappaleen osaa käyttää kipinätyöstökonetta ja huomioida IT7-IT5 tarkkuusasteen tai pinnanlaadut Ra 0,56 1,6 tai VDI taulukon mukaiset vaatimukset osaa käyttää kipinätyöstökonetta itsenäisesti ja huomioida dokumenttien mukaisen laatuvaatimuksen valmistuksessa Työstökoneen ohjelmointi ja ohjelman tarkistus Työvaiheiden hallinta Elektrodien tai lankasahan langan asetus osaa tarkistaa työstöohjelman osaa suunnitella työvaiheet ja tietää työvarojen merkityksen osaa kiinnittää elektrodin pitimeen ja asettaa ne työstökoneeseen. ohjelmoi työstökoneen, tarkistaa ohjelman ja tarvittaessa korjaa sen osaa etukäteen suunnitella työvaiheiden järjestyksen, määrittelee työvarat, laskee työstöarvot työvaiheittain ja asettaa huuhtelun sekä tuntee nollapistekiinnitysjärjestelmän osaa asettaa elektrodin uppokipinätyöstökoneeseen kellottaen sen tai asettaa lankasahan langan sekä tuntee esiastelaitteiden tuomat hyödyt. ohjelmoi työstökoneen, tarkistaa ohjelman ja korjaa sen tarvittaessa itsenäisesti osaa etukäteen suunnitella eri työvaiheiden järjestyksen itsenäisesti, määrittelee tarvittavat työvarat itsenäisesti ja hallitsee työvaiheisiin liittyvien työstöarvojen laskemisen ja käytön itsenäisesti osaa käyttää esiastelaitetta.

126 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Materiaalinhallinta Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka osaa tulkita yksinkertaisia työpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen tarvitsee ohjausta materiaalien valinnassa tarvitsee ohjausta saavuttaakseen laatuvaatimuksen osaa ohjatusti hyödyntää matematiikkaa työsuorituksissaan. osaa tulkita työpiirustuksen projektioita, leikkauksia, mitoituksia ja pintamerkkejä tunnistaa materiaaleja ja pyrkii selvittämään niiden työstämisen sekä ottaa huomioon oikeat työvarat osaa valmistaa työkappaleen laatuvaatimusten mukaan käyttää matematiikkaa apuna työsuorituksissaan. noudattaa työturvallisuusohjeita tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä ottaa huomioon toiset työntekijät käyttää työvälineitä huolellisesti. työskentelee ergonomisesti oikein etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstön sekä merkkaa palauttamansa materiaalit osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti ja ymmärtää laadun merkityksen osaa soveltaa matematiikkaa työtehtävissä. pitää työpaikkansa järjestyksessä ja siistinä ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjausta. Opetuksen toteuttaminen Työstö kipinätyöstökoneella (10 ov) tutkinnon osa toteutetaan nauhamaisesti läpi vuoden jatkuvana nauhana opiskelijan suunnitelman, tavoitteiden ja työprosessin mukaan. Opinnoista osa suoritetaan työssäoppimalla. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa työvälineen osan IT7-IT5 tarkkuusasteen ja pinnanlaadulta Ra 0,8 Ra 0,4 vaatimusten mukaisesti työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Valmistuksessa käytetään työvälinealalle tyypillistä työstökonetta, lankasahaa tai uppokipinäkonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta materiaalinhallinta sekä matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot.

127 124 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa kipinätyöstökoneella toteutettavan työstön, tai työssäoppisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta sovittuna aikana, mikäli se riittävän laaja-alaisena on mahdollisuus toteuttaa. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja kipinätyöstötöitä. Kokonaan oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Harjoitustehtävät o Työkokeet o Asiakastyöt Etenemisehto Ei etenemisehtoa. 4.5 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov Hydrauliikka ja koneiden korjaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee hydraulijärjestelmien toiminnan perusteet ja osaa asentaa niitä. Hän osaa suorittaa hydraulijärjestelmien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet. Tutkinnon suorittaja osaa huoltaa hydraulilaitteita. Tutkinnon osaan kuuluu piirustusten, käyttöohjeiden ja huoltokirjojen lukeminen sekä koneiden ja laitteiden korjaukseen liittyvien erilaisten töiden tekeminen. Myös koneiden ja komponenttien tuntemus, vianetsintä ja kokoonpanotyöt sekä toimintaperiaatteiden ja rakenteiden tuntemus opetetaan töiden tukemana. Lisäksi opintokokonaisuuden sisältöön kuuluu koneiden käyttöön liittyvien laitteiden, mittareiden, antureiden jne. huol-

128 lot ja pienimuotoiset korjaukset sekä sähkölaitteiden vianetsintä ja korjaus. Turvallisuusmääräyksiin ja ohjeisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tutkinnon osan suorittaja osaa huomioida yleiset ja erityisesti hydraulitekniikkaan liittyvät työturvallisuusasiat 125 hydraulitekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla keskeisimmät hydrauliikan piirrosmerkit tulkita hydrauliikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä suunnitella yksinkertaisen hydraulisen toimilaitteen sähköisen ohjauksen avoimen ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteen hydraulijärjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät tunnistaa paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutukset hydraulijärjestelmän toimintaan eri hydraulinesteiden käyttökohteet ottaa huomioon hydrauliikan asennustehtävissä vaaditut puhtausvaatimukset asentaa hydraulipumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä asentaa hydraulienergian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta- ja proportionaaliventtiileitä asentaa johdotuksen ohjauslaitteelta hydraulikomponenteille suojata komponentit epäpuhtauksilta asennuksen aikana puhdistaa putki- ja letkujärjestelmät ennen käyttöönottoa suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet osattava tehdä erilaisia koneiden ja laitteiden korjaukseen liittyviä työtehtäviä lukea teknisiä piirustuksia, ohjeita ja huoltokirjoja asentaa ja korjata sekä hallita vianhakutekniikkaa piirustusten, ohjeiden. määräysten ja koneen toiminnan mukaan suorittaa tasapainotuksia tasapainotuslaitteilla työssä on huomioitava siihen liittyvä tekniikka, määräykset ja ohjeet sekä muut ympäristön tms. edellyttämät vaatimukset ja työturvallisuus Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

129 Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset ja korjaukset Sähköasennukset saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset Hydraulijärjestelmän puhdistus ja käyttöönotto Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan suorittaa ohjattuna komponenttien osaa tulkita ohjeita, työpiirus- rakentaa laitteen toimimaan ja niihin liittyvien putkistojen tuksia ja kaavioita suunnitelman mukaiseksi ja letkujen asennuksia suorittaa työkokonaisuuden, kysyy tarvittaessa neuvoa. mutta tarvitsee ohjausta vaatii alussa ohjausta pyrkii tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn. suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset, korjaukset ja tiedostaa puhtausvaatimuksen asennustyössä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin suorittaa putkiston ja letkujen puhdistuksen ja suojauksen ohjeiden mukaan oikeilla menetelmillä käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien letkujen, putkistojen ja komponenttien materiaalit. tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia mekaanisia asennuksia, korjauksia sekä osaa suojata komponentit epäpuhtauksilta käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja suorittaa hydraulijärjestelmän puhdistuksen ja huuhtelun annetun ohjeen mukaan tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tekee materiaalien valinnat ohjeiden ja standardien mukaisesti työskentelee oma- aloitteisesti ja yritteliäästi. suorittaa itsenäisesti asennukset ja korjaukset suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönoton oikein ja turvallisesti huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään käsittelee materiaaleja oikein. tuntee keskeisimmät hydrauliikan ohjauskaavioihin liittyvät piirrosmerkit, osaa tulkita letkujen, putkiston ja hydraulikomponenttien asennuspiirustuksia sekä asennusohjeita osaa lukea kokoonpanopiirustuksia sekä korjausohjeita ohjatusti tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää hydrauliikkaan liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen. tulkitsee hydraulijärjestelmien, huoltokaavioiden, sähköistykseen liittyviä piirustuksia osaa lukea kokoonpanopiirustuksia sekä korjausohjeita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen hydraulijärjestelmän toimintaan. ratkaisee materiaalivalintoja standardien mukaan ja ennakoi materiaalitarpeen. tulkitsee hydraulijärjestelmien ohjauksessa käytettävien ohjauslaitteiden kaavioita, osaa ennakoida korjaus ja huolto tarpeet osaa hakea itsenäisesti kokoonpanopiirustuksia sekä korjausohjeita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta hydraulijärjestelmän toimintaan.

130 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työhön liittyviä työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti toimii aloitteellisesti kehittäen oikein työympäristöään ja toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitä- oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla toimii ohjattuna ryhmän tai työparin jäsenenä käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja. Noudattaa työelämän pelisääntöjä ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tulosta osaa toimia työparin tai ryhmän jäsenenä työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista. Noudattaa työaikoja miseksi ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ja arvioi kriittisesti työtään osaa toimia vuorovaikutteisesti ja ottaa huomioon toiset työntekijät työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Osaa ennakolta sopia tyaika muutokset. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla hydrauliikkajärjestelmän sekä käynnistämällä se oppilaitoksessa. Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla, korjaamalla, huoltamalla koneita ja laitteita työpaikalla. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta sähköasennukset sekä hydraulijärjestelmän puhdistus ja käyttöönotto työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Opetuksen toteuttaminen Hydrauliikka ja koneiden korjaus (10 ov) opinnoista 6 ov:a suoritetaan oppilaitoksessa ja 4 ov:a työssäoppimalla johon sisältyy osaamisen näyttö. Hydrauliikka ja koneiden korjaus opintojakso toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa hyödynnetään verkko-opetusmateriaalia. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Hydrauliikka ja koneiden korjaus opiskellaan seuraavia asioita: huomioida yleiset ja erityisesti hydraulitekniikkaan liittyvät työturvallisuusasiat

131 128 hydraulitekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla keskeisimmät hydrauliikan piirrosmerkit tulkita hydrauliikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä suunnitella yksinkertaisen hydraulisen toimilaitteen sähköisen ohjauksen avoimen ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteen hydraulijärjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät tunnistaa paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutukset hydraulijärjestelmän toimintaan eri hydraulinesteiden käyttökohteet ottaa huomioon hydrauliikan asennustehtävissä vaaditut puhtausvaatimukset asentaa hydraulipumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä asentaa hydraulienergian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta- ja proportionaaliventtiileitä asentaa johdotuksen ohjauslaitteelta hydraulikomponenteille suojata komponentit epäpuhtauksilta asennuksen aikana puhdistaa putki- ja letkujärjestelmät ennen käyttöönottoa suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet osattava tehdä erilaisia koneiden ja laitteiden korjaukseen liittyviä työtehtäviä lukea teknisiä piirustuksia, ohjeita ja huoltokirjoja asentaa ja korjata sekä hallita vianhakutekniikkaa piirustusten, ohjeiden. määräysten ja koneen toiminnan mukaan suorittaa tasapainotuksia tasapainotuslaitteilla työssä on huomioitava siihen liittyvä tekniikka, määräykset ja ohjeet sekä muut ympäristön tms. edellyttämät vaatimukset ja työturvallisuus Ammattiosaamisen näytön kuvaus Hydrauliikka ja koneiden korjaus (10 ov) näyttö annetaan työssäoppimispaikassa kolmantena opiskeluvuotena. Näytön suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla, korjaamalla, huoltamalla koneita ja laitteita työpaikalla. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet

132 129 o o o Jatkuva seuranta Harjoituskytkennät ja työohjeet Työkokeet Hydrauliikka ja pneumatiikka (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien laitteiden toiminnan perusteet ja osaa asentaa niitä. Hän osaa suorittaa järjestelmien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet, tuntee järjestelmien ylläpitoon liittyvät perustehtävät ja osaa suorittaa niitä. Hän pystyy rakentamaan kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaan hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmän, osaa ottaa niitä käyttöön ja säätää toimintakuntoon. Hän osaa tehdä järjestelmien kunnonvalvontaan liittyviä tehtäviä ja pitää järjestelmiä toimintakunnossa. Tutkinnon osan suorittaja osaa huomioida yleiset hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan liittyvät työturvallisuusasiat hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla paineen ja virtauksen tuottamiseen käytettävien laitteiden perusominaisuudet ja toimintatavat keskeisimmät hydrauliikan ja pneumatiikan piirrosmerkit tulkita hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä selvittää kaavioiden avulla laitteen toiminnan asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan pumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä asentaa energian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta- ja proportionaaliventtiileitä ottaa huomioon asennustehtävissä vaaditut puhtausvaatimukset suorittaa järjestelmien käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet suorittaa järjestelmien ylläpitotehtäviä käyttää järjestelmien kunnonvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita järjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät yleisimmät järjestelmissä käytettävät ohjaustapojen periaatteet suunnitella hydrauliikan tai pneumatiikan yksinkertaiselle toimilaitteelle sähköisen ohjauksen liittää järjestelmän komponentit ja tarvittavat anturit ohjausjärjestelmään liittää järjestelmän ja käytettävän ohjausjärjestelmän toimivaksi kokonaisuudeksi

133 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikka ja luonnontieteiden taidot liittää ohjausventtiilit, venttiiliterminaalit ja paikoituslaitteet ohjausjärjestelmään tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja ja dokumentteja. Arviointi 130 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan suorittaa ohjattuna komponenttien osaa tulkita ohjeita, työpiirustuksia rakentaa laitteen toimimaan ja niihin liittyvien putkistojen ja ja kaavioita suunnitelman mukaiseksi letkujen asennuksia suorittaa työkokonaisuuden, kysyy tarvittaessa neuvoa. mutta tarvitsee ohjausta vaatii alussa ohjausta pyrkii tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn. työskentelee oma- aloitteisesti ja yritteliäästi. suorittaa komponenttien mekaanisen kiinnittämisen ja kytkee letkuja ja putkistoja sekä huomioi puhtausvaatimukset kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien letkujen, putkien ja niiden liittimien materiaalin tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä komponenttien, letkujen ja putkistojen asennuksia käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksen mukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein ja säästäväisesti suorittaa itsenäisesti laitteiden toiminnan vaatimat kytkennät ja tarvittavat säädöt saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen valitsee ohjeiden mukaiset ohjausjohtimet ja liittimet tuntee keskeisimmät hydrauliikan ja pneumatiikan ohjauskaavioihin liittyvät piirrosmerkit osaa tulkita letkujen, putkiston ja hydraulikomponenttien asennuspiirustuksia tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee ohjauslaitteiden ohjausten esitystavat tulkitsee hydraulijärjestelmien sähköistykseen liittyviä piirustuksia tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta laitteiden toimintaan.

134 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työhön liittyviä työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti toimii aloitteellisesti kehittäen oikein työympäristöään ja toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitä- oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla toimii ohjattuna ryhmän tai työparin jäsenenä käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja. huolehtii työympäristön siisteydestä ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tulosta osaa toimia työparin tai ryhmän jäsenenä työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista. miseksi ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ja arvioi kriittisesti työtään osaa toimia vuorovaikutteisesti ja ottaa huomioon toiset työntekijät työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuteen kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta sähköasennukset työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikka ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Hydrauliikan ja pneumatiikan opintokokonaisuuden (10 ov) ammattiosaamisen näyttö annetaan työssäoppimispaikassa kolmantena opiskeluvuotena. Ammattiosaamisen näytön suorittaja pystyy rakentamaan kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaan hydrauliikka- tai pneumatiikkajärjestelmän, osaa ottaa sen käyttöön ja säätää toimintakuntoon. Näytön suorittaja tuntee järjestelmien energiansiirtoketjussa olevien laitteiden toiminnan perusteet ja osaa asentaa niitä. Hän osaa suorittaa järjestelmien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet, tuntee järjestelmien ylläpitoon liittyvät perustehtävät ja suorittaa niitä. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja.

135 Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. 132 Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o o o o o Kirjalliset kokeet Jatkuva seuranta Työkokeet Sorvaus ja jyrsintä (10 ov) Harjoituskytkennät ja työohjeet Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa tehdä manuaalisilla työstökoneilla työpiirustusten mukaan mitoitukseltaan ja laatuvaatimuksiltaan vaativia koneistustyökokonaisuuksia. Sorvattavissa kappaleissa on lieriöitä, kartioita ja kierteitä. Jyrsintäpinnoissa tulee olla tasopintojen lisäksi olakkeita, reikiä, ja kiilauria tai upotuksia. Tutkinnon suorittajan on osattava myös työkappaleiden viimeistelytyöt. Tutkinnon osan suorittaja osaa selvittää valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet terien valinnat, teräasetusten teon ja muiden tarvittavien asetusten tekemisen valita oikeat työstöarvot työkappaleen oikean kiinnittämisen eri mittavälineiden monipuolisen käytön suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin valmistaa kappaleen sovittamalla sitä vastakappaleeseen käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutuksen valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen tehdä pikateräsmuototeriä kunnostaa terät ja teräpäät huolehtia työturvallisuudesta ja työpaikan siisteydestä

136 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Sorvaus Jyrsintä Jakopään käyttö Työkappaleen kiinnitys Mittaaminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja Arviointi 133 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tuntee erilaiset työstömenetel- hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät tunnistamiseen mät, mutta tarvitsee ohjausta kysyy tarvittaessa neuvoa. niiden käytössä pyrkii työskentelemään joutuisasti. osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja, joissa yleistoleranssiaste on hieno osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen ja osaa kiinnittää kiinnittimen jyrsinkoneen pöydälle osaa kiinnittää ja kellottaa jakopään jyrsinkoneen pöydälle tuntee koneenpiirustuksessa olevat muoto- ja sijaintitoleranssit ja osaa ohjattuna suunnitella työjärjestyksen valitsee oikeat mittavälineet mittauksissa. osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia kartioita vaadittuun pinnanlaatuun osaa valita ja asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen ja kunnostaa terät hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan osaa valita oikeat työstöarvot ja kappaleen kiinnitykset ottaen huomioon pinnanlaatu- ja toleranssivaatimukset tekee eri mittavälineillä itsenäisiä mittauksia ja osaa asettaa ja tarkistaa mittavälineen. osaa lukea ja piirtää koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita ja niihin liittyviä mitta- ja geometrisia toleransseja tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein yhteistyö Ammattietiikka käyttää työvälineitä huolellisesti. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. työskentelee oma-aloitteisesti ja joutuisasti. osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sisäja ulkopuolisia kierteitä sorvaamalla osaa käyttää jyrsinkonetta monipuolisesti ja osaa valmistaa työpiirustuksen mukaisia kappaleita itsenäisesti osaa valmistaa työpiirustuksen mukaisia kappaleita jyrsinkoneella jakopäätä hyväksi käyttäen itsenäisesti osaa itsenäisesti suunnitella työn vaiheistuksen ja tehdä siitä suunnitelman, jossa huomioidaan työn kulku ja työstöarvot tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen ja osaa eri toleranssit osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta.

137 Opetuksen toteuttaminen 134 Sorvaus ja jyrsintä (10 ov) tutkinnon osa toteutetaan pääosin työssäoppimalla. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia ja jyrsinkonetta. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä apulaitteita, esim. jakopää ja koneruuvipuristin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Sorvaus ja jyrsintä (10 ov) tutkinnon osan näyttö suoritetaan työssäoppimispaikassa. Näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa koneistettavan osan tai osakokonaisuuden työstökoneilla. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla: o Kirjalliset kokeet o Jatkuva seuranta o Harjoitustehtävät o Työkokeet o Asiakastyöt Etenemisehto Ei etenemisehtoa.

138 4.5.4 Levytyökeskuksella työskentely (10 ov) 1. Työprosessin hallinta Työn kokonaisuuden hallinta Ammattitaitovaatimukset 135 Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää levytyökeskusta ja sen oheislaitteita. Hän osaa valmistaa levytyökeskuksella monimuotoisia ohutlevy kappaleita hyödyntäen levytyökeskuksen ominaisuuksia ja toimintoja. Tutkinnon osan suorittaja osaa levytyökeskuksen rakenteen, toiminnan ja käyttöalueet käyttää ohjelmointiohjelmaa ja luoda kappaleiden mittatarkat geometriset kuvat siirtää asiakkaalta mahdollisesti tulevan geometriatiedoston ohjelmointiohjelmaan levytyökeskuksen työkalujärjestelmän periaatteen ja työkaluterminologian valita työkalut ja suorittaa työtehtävän mukaisen kalustuksen simulointiohjelman avulla tarkistaa ohjelman toimivuuden siirtää ohjelmointiohjelman levytyökeskukselle levytyökeskuksen käyttöpaneelin ohjaustoiminnot ja ohjelmatiedoston haun käynnistää levytyökeskuksen oikein ja turvallisesti ja suorittaa referenssiin ajon käynnistää lastaus- ja purkutoiminnot ja aloittaa työstön turvanopeutta käyttäen ohjata ja valvoa levytyökeskuksen toimintaa yleisimmät häiriöpysäytysten syyt ja koneen uudelleen käynnistyksen tuotteen vaihdon yhteydessä alasajaa tuotannon ja käynnistää sen uudelleen sammuttaa koneen oikein ja turvallisesti viimeistellä valmistetut levyosat levytyökeskuksen kunnon valvonnan ja käyttöhuoltotehtävät huoltaa pistimet käyttää ohutlevyjen leikkaukseen tarkoitettuja suuntaisleikkureita käyttää kulmauskonetta ja tietää kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet käyttää särmäyspuristinta ohutlevyjen taivutukseen ohutlevyjen saumaustyypit ja saumausmenetelmät sekä osaa valmistaa työkohteeseen tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman liimata ohutlevyjä liittää ohutlevyjä ruuviliitoksilla tehdä vetokaraniittiliitoksia. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. osaa levytyökeskuksen peruskäytön, työskentelee koneella itsenäi- osaa itsenäisesti ohjelmoida, mutta tarvitsee ohjausta ohsesti, mutta tarvitsee joissain asettaa työkalut, tehdä työstet-

139 Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levytyökeskuksen käyttö Ohjelmointi Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Levyjen käsittely jelmoinnissa, työkaluvalinnoissa ja työstettävien kappaleiden sijoittelussa levylle työskentelee vastuuntuntoisesti. kohdissa opastusta ohjelmointiin ja työkaluvalintoihin työskentelee motivoituneesti ja yritteliäästi. pystyy käyttämään CNC - levytyökeskusta ja sen oheislaitteita, mutta joutuu kysymään neuvoa ongelmakohdissa osaa käynnistyksen jälkeen kuitata turvapiirit suorittaa levytyökeskuksella työskentelyn lopetukseen kuuluvat toimenpiteet osaa merkitä lokikirjaan ilmenneet häiriöt, saadut virheilmoitukset ja virheiden poistamiseksi tehdyt toimenpiteet osaa pienellä opastuksella luoda yksinkertaisten kappaleiden geometrian ohjausohjelmalla osaa etsiä ja valita valmistuksen ohjelmakirjastosta seuraavaksi suoritettavan työn työstöohjelman ja syöttää sen levytyökeskuksen käyttömuistiin käyttää työvälineitä, kiinnittimiä ja pistimiä tarkoituksenmukaisesti tietää levytyökeskuksen työkalupaikat (A, B, C, D, E) ja työkalujen asentojen valinnat (astekulmat) niin, että työkalujen ristiinlyöntiä ei voi tapahtua puhdistaa työkalut työn päätyttyä tunnistaa levymateriaalit materiaalimerkinnöistä ja erottaa hiiliteräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin ulkonäöltä tekee levyjen nostot ja siirrot turvallisesti osaa käyttää CNC - levytyökeskusta ja sen oheislaitteita osaa tulkita ohjelmointilaitteen antamat virheilmoitukset ja suorittaa tarvittavat tarkistus- tai korjaustoimenpiteet tekee lähes itsenäisesti CNC - levytyökeskuksen asetus-, valinta- ja säätötoimenpiteet osaa suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet osaa lähes itsenäisesti käyttää ohjelmointiohjelmaa kappaleiden geometristen muotojen piirtämiseen osaa tarkistaa käytettävästä työstöohjelmasta käytettävän työkaluasetuksen oikeellisuuden ja osaa tehdä mahdollisesti tarvittavat korjaukset osaa tarkistaa, pitääkö levyn kiinnittimen asemaa muuttaa törmäyksen estämiseksi, jos pistimen sijainti käy työstön aikana kiinnittimen turva-alueella tekee tarkoituksenmukaiset pistimien-, työvälineiden- ja kiinnittimien valinnat osaa tehdä työkalurunkojen asennuksen ja säätää iskun pituuden osaa asentaa käytettävät lävistystyökalut levytyökeskukseen ja tarkistaa niiden välysten oikeellisuuden valitsee työhönsä tarkoituksenmukaisen materiaaliaihion osaa alumiinin sekä ruostumattomien ja haponkestävien materiaalien säilytyksen ja käsittelyn niin, että pinnat eivät vaurioidu 136 tävien kappaleiden sijoittelun levylle ja käyttää levytyökeskusta, mutta saattaa tarvita vähäisiä ohjeita esimerkiksi mikrosiltojen asettelussa sekä tarkistuksessa havaittujen ohjelmavirheiden korjauksessa tai häiriöpysähdysten syiden selvittämisessä on aktiivinen ja aloitteellinen. käyttää CNC -levytyökeskusta hyödyntäen sen kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja osaa seurata työstöjäljen laatua ja lävistystyökalujen kuntoa sekä tehdä oikeita päätöksiä työkalujen kunnostustarpeesta tekee itsenäisesti CNC -levytyökeskuksen asetus-, valintaja säätötoimenpiteet osaa itsenäisesti käyttää ohjelmointiohjelmaa kappaleiden geometristen muotojen piirtämiseen osaa ohjelmoida leikkausohjelman leikkausjäännösten irrottamiseksi määrittää työstettävän materiaalin ja sen paksuuden mukaan työkalujen oikean suuruiset välykset tunnistaa liian kuluneet tai muuten vikaantuneet työkalut tai korjaa pistimet puhdistaa ja suojakäsittelee työkalut huolellisesti työn päätyttyä valitsee materiaaliaihion niin, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni käsittelee levyjä huolellisesti ja tarkasti Viimeistely osaa tehdä viimeistelyhionnat. tekee tarvittavat viimeistelytyöt. tekee viimeistelyhionnat huolellisesti ja tarkasti.

140 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Levytyökeskuksen toiminnan tunteminen Työvälinetuntemus Laadunhallinta Teknologia ja tietotekniikka Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tuntee piirrosmerkit ja osaa lukea työpiirustuksia pystyy tarvittaessa lähes itsenäisesti etsimään lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, hitsausarvot, oikaistun pituuden laskeminen, ohjelmointikoodit yms.) tuntee levyntyöstökeskuksessa käytettävät lävistystyökalut (pistimet ja tyynyt) ja niiden valintaperusteet tietää, milloin leikkausjälki ei täytä laatuvaatimusta omaa riittävät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin osaa kappaleen geometrian luonnissa tarvittavan perusmatematiikan. tuntee työohjeiden esitystavat ja osaa lukea työohjeita osaa laitteiston rakenteen ja oikean toimintatavan tuntien tehdä havaintoja toiminnan muutoksista ja korjaustarpeista tuntee työkalurunkojen (A, B, C jne.) rakenteen havaitsee virheet ja puuttuu niihin nopeasti omaa hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin osaa tehdä ohjelmoinnissa tarvittavat laskelmat (trigonometria). noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja levytyökeskuksen käyttöturvallisuusohjeita varmistaa kaikissa tilanteissa levytyökeskuksen toiminnan turvallisuuden tuntee levytyökeskuksen käyttöohjekirjan niin, että selvittää asiat sitä käyttäen käyttää tietojaan tehokkaasti ja pystyy tarvittaessa etsimään omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, ohjelmointikoodit, vikailmoitukset yms.) tietää lävistystyökalujen käyttökelpoisuudelle asetettavat vaatimukset osaa tarvittaessa selvittää virheen aiheutumisen syyn omaa erittäin hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavan matematiikan. huolehtii työympäristön työsuojelusta tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyviä ongelmia itsenäisesti kysyy neuvoa tarvittaessa toimii vuorovaikutteisesti keskustelee kehittävästi työstä varmistaa ennen toimenpiteitä, että koneen särkymisvaaraa ei ole. siistii leikkauspöydän jatkokäyttöä varten. työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Levytyökeskuksella työskentely tutkinnon osa toteutetaan työssäoppimispaikassa. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää verkko-opetusmateriaalia. Työssäoppimispaikassa käydään läpi ammattitaitovaatimusten ydinalueet ja kokonaistaloudellisuuden perusteet Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa CNC-levytyökeskuksella levyosia, ohjelmoi levytyökeskuksen ohjelmointiohjelmalla ja valitsee työkalut sekä suorittaa työstettävien levyosien sijoittelun (nestauksen) levyaihiolle. Levyosien tulee sisältää reikien lävistystä, kaarien nakertamista, kulmien aukileikkausta ja osien irrottamista levytyökeskuksella. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.

141 Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta 138 lukuun ottamatta teknologia ja tietotekniikka sekä matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Levytyökeskuksella työskentely tutkinnon osan näyttö suoritetaan toisen tai kolmannen vuoden aikana työssäoppimisympäristössä. Näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa levytyön piirustusten mukaan käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Kirjalliset kokeet o Laite- ja yrityskohtaiset ohjeet, turvallisuusmääräykset ja työn suorittamisen edellyttämän tiedon hallinta o Jatkuva seuranta o Työkokeet o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille) Etenemisehto Ei etenemisehtoa Hienomekaaninen valmistus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää käsityövälineitä ja työstökoneita monipuolisesti sekä osaa valmistaa hienomekaanisia osia sekä valmistaa pieniä tarkkuutta vaativia levyosia ja liittää niitä yhteen erilaisilla liittämistekniikoilla. Hän osaa sähkötekniikan ja

142 139 elektroniikan perusteita niin, että osaa tehdä sähköisiä ja mekaanisia hienomekaanisten laitteiden kokoonpanoasennuksia piirustusten, kytkentäkaavioiden ja muiden ohjeiden mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa valita oikeat työstö- ja valmistusmenetelmät ja määritellä oikeat työstöarvot tehdä levytyökoneiden avulla hienomekaanisia levyosia tehdä helppoja levityskuvia tehdä ruuvi-, niitti-, juotos- ja liimaliitoksia mitata työntömitalla ja mikrometrillä erilaisia kappaleita mitata mittakellolla, astemitalla ja erilaisilla tulkeilla (esim. kierretulkilla) sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet laskea tasa- ja vaihtosähkötekniikan peruslaskutehtäviä laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita mitata yleismittareilla ja oskilloskoopilla erilaisten komponenttien vaikutusta sähkövirtapiiriin mitata erilaisten komponenttien, kuten vastuksien, kondensaattorien, diodien, transistorien ja porttipiirien toimintakunnon purkaa ja panna kokoon hienomekaanisia laitteita kokoonpanokuvien ja kytkentäkaavioiden mukaan piirikorttiasennukset tehdä hienomekaanisten sähkölaitteiden johdotuksia tehdä kokoonpanotyöhön liittyviä testauksia ja tarkastuksia ja suorittaa tarvittavat mittaukset työpaikkakohtaisten laitteiden ja laiteosien nimiä ja käsitteitä englannin kielellä tavallisimpien komponenttien englanninkieliset nimet lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyä työssä tarvittavista tilanteista englannin kielellä lukea osa- ja kokoonpanopiirustuksia sekä työohjeita 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan saa aikaan toimivan kokonaisuuden hallitsee työkokonaisuuden, kykenee työskentelemään vain ohjauksen avulla mutta tarvitsee ohjausta itsenäisesti

143 140 Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Osien koneistus Sähkötekniikka Työvälineiden käyttö Laadunhallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Materiaalin hallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Englannin kielen taito 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppimis- ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka kysyy tarvittaessa neuvoa. Osaa valmistaa kappaleita erilaisilla työstömenetelmillä ohjeen mukaan tuntee sähköiset perussuureet ja osaa mitata sähkölaitteen tasasekä vaihtojännitteet käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen. Osaa valmistaa kappaleita erilaisilla työstömenetelmillä tunnistaa lisäksi elektroniikan komponentit ja pystyy mittaamalla toteamaan niiden toimintakunnon tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat työskentelee oma- aloitteisesti ja kustannustehokkaasti. Osaa valmistaa piirustusten mukaan tarkkuutta vaativia kappaleita erilaisilla työstömenetelmillä osaa purkaa ja koota tai rakentaa yksinkertaisen sähkölaitteen piirikaaviota ja kokoonpanokuvia käyttäen käyttää työvälineitä tehokkaasti tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa tunnistaa laatuvaatimukset osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tuntee keskeisimmät piirrosmerkit tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. paikantaa piirustusten perusteella kytkennän komponentit tietää materiaalien valintaperusteet päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja käyttää henkilönsuojaimia osaa arvioida omaa työtään huolehtii kaikissa tilanteissa työpaikan työsuojelusta käyttää kaikissa tilanteissa koneiden ja laitteiden suojavarusteita ei tee samaa virhettä kahta kertaa selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan ratkaisee materiaalivalintoja tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. pitää työpaikan siistinä sekä koneet ja laitteet järjestyksessä varmistaa koneiden ja laitteiden kunnon ennen työn aloitusta muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ottaa huomioon toiset työntekijät on joustava ja yhteistyökykyinen - on aktiivinen ja aloitteellinen selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja. selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista. hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Opetus toteutetaan oppilaitoksessa sekä/tai työssäoppimisjaksolla. Opetukseen sisältyy käytännön harjoituksia, sekä teoriaopetusta.

144 Ammattitaidon osoittamistavat 141 Tutkinnon osan suorittaja valmistaa tai kokoaa hienomekaanisen laitteen työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta lukuun ottamatta osien koneistus työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näyttö suoritetaan työssäoppimispaikassa, jossa tulee osata toimia työpaikan asettamien ehtojen mukaisesti. Näytössä tutkinnon suorittaja valmistaa laitteen tai laitteenosan. Hän osaa komponenttien oikeaoppisen käsittelyn, kiinnitykset, johdotukset, liitännät, juotokset,kokoonpanon ja tarvittavat testaukset. Tutkinnon suorittajaosaa laitteen dokumenttien avulla suorittaa tarvittavat mittaukset ja varmistaa laitteen toiminnan tai tehdä vianhakua. Hän työskentelee työturvallisuusohjeiden mukaisesti ottaen huomioon myös työympäristön siisteyden sekä työyhteisön jäsenet. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Teoriakokeet o Laitteiden ja laiteosien vaatimat ohjeet ja määräykset tai yrityskohtaiset ohjeet ja työn edellyttämän tiedon hallinta o Työsaliharjoitukset o Jatkuva arviointi o Työssäoppimisen arviointi (arvioidaan niiden arvioinnin kohteiden osalta, joita ei tule ammattiosaamisen näytössä esille)

145 Etenemisehto Ei etenemisehtoa Mekaaninen kunnossapito (10 ov) Ammattitutkintovaatimukset 142 Tutkinnon osan suorittaja tuntee pneumaattiset, hydrauliset ja sähkömekaaniset tavat aikaansaada liikettä, ja hän osaa asentaa vastaavia toimilaitteita. Hän tietää paineen vaikutuksen pneumatiikassa ja hydrauliikassa ja niiden toimilaitteiden toiminnassa. Hän tuntee koneiden ja koneenelinten toimintaperiaatteita niin, että hän osaa tehdä tavanomaisia koneenasennustehtäviä ja voiteluhuoltoa. Hän osaa perusmetallien liittämisen perushitsaus- ja -juotosmenetelmillä. Tutkinnon osan suorittaja osaa koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit varmistaa sähköturvallisuuden suorittaa voiteluhuoltotehtäviä tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta suorittaa mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien perustehtäviä yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asentaa ja liittää putkistoja tietää koneissa käytettävät materiaalit, kiinnityselimet, liimat ja lukitteet tunnistaa rajakytkintyyppejä ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteita tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä liitos- ja hitsaustöitä Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

146 Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Työturvallisuudesta huolehtiminen Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Mittaukset ja säädöt 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tarvitsee ohjausta koko ajan tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan suoriutuu tehtävistä vain ohjauksen hallitsee työkokonaisuuden, osaa huoltaa ja asentaa ko- avulla mutta tarvitsee ohjausta neita suunnitelmien mukai- osaa saattaa koneen jännitteettömäksi ennen huoltotyötä, mutta tarvitsee muistutusta muista tekijöistä kysyy tarvittaessa neuvoa. osaa saattaa koneen turvallisesti huoltokuntoon pyrkii työskentelemään joutuisasti. suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ryhmän jäsenenä käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti tunnistaa laitteissa käytettävät voiteluaineet, johtimien ja putkien materiaalin ja tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten asennusten mittaamiseen ja käyttää niitä oikein ja varmistaa asennuksen mittaamalla. tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia asennuksia tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein tekee kunnonvalvontamittaukset itsenäisesti ja osaa arvioida huollon tarvetta. tuntee keskeisimmät piirrosmerkit ja osaa lukea koneenpiirustuksia tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein sesti ennakoi koneen huollossa tarvittavat turvavälineet paikalle ja pysäyttää työkierron huollon kannalta optimaaliseen kohtaan työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti. suorittaa itsenäisesti laitteiden huollossa tarvittavat asennukset ja mekaaniset säädöt käyttää työvälineitä tehokkaasti ratkaisee materiaalivalintoja ja ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja osaa säätää rajakytkimiä toimintaarvoihin. selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä käyttää työvälineitä niin, että ne työskentelee vastuuntuntoisesti työskentelee huolellisesti ja eivät vahingoita komponentteja. ja huolehtii työvälineistä. tarkasti. Opetuksen toteuttaminen Mekaanisen kunnossapidon (10 ov) tutkinnon osa jakautuu kahteen opintojaksoon, mekaanisen kunnossapidon perustyöt 6 ov ja mekaanisen kunnossapidon asennustyöt 4 ov. Opinnot suoritetaan oppilaitoksessa ja työssäoppimalla. Mekaanisen kunnossapidon opinnot oppilaitoksessa toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Harjoitustehtä-

147 144 viä tehdään yksilö-, pari- ja pienryhmätyönä. Opetuksessa hyödynnetään sekä laitevalmistajien- että verkko-opetusmateriaalia. Työssäoppimisjaksolla suoritetaan ammattiosaamisen näyttö. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Mekaanisen kunnossapidon perustyöt 6 ov: Opintojakson suorittaja osaa koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit varmistaa sähköturvallisuuden tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista suorittaa mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien perustehtäviä ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan tunnistaa rajakytkintyyppejä ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteita koneissa käytettävät materiaalit, kiinnityselimet, liimat ja lukitteet Mekaanisen kunnossapidon asennustyöt 4 ov Opintojakson suorittaja osaa suorittaa voiteluhuoltotehtäviä tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta asentaa ja liittää putkistoja Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja tekee jonkin koneen tai laitteen huoltotoimenpiteitä tai asennustehtäviä työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.

148 Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikan ja luonnontieteiden taidot elinikäisen oppimisen avaintaidot. 145 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä opiskelija suorittaa valitun laitekokonaisuuden määräaikaishuollon sekä käyntikunnon arvioinnin. Näytössä osoitetaan myös asennus- ja kokoonpanotöiden hallinta, joko määräaikaishuoltoon liittyen tai erikseen. Työ sisältää osien ja komponenttien vaihtoja. Asennus- ja kokoonpanotöissä käytetään tavanomaisia kunnossapidon työmenetelmiä. Työvälineiden huolto näytön jälkeen kuuluu tehtävään. Näytössä opiskelija suorittaa aistinvaraista ja mittaavaa kunnonvalvontaa. Näyttöön kuuluu myös laitekokonaisuuden voiteluhuoltotöitä. Opiskelija tekee laitekokonaisuuden päivittäiset puhdistus- ja huoltotoimenpiteet. Opiskelija suorittaa huolto- ja korjaustoimenpiteiden ennakkovalmistelut ja raportoi suoritetut toimenpiteet. Jonkin kunnossapidon tiedonhallintajärjestelmän käyttö voidaan liittää osaksi näyttöä. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista vastaa opettaja. Muu arviointi Arviointikriteereistä muuna arviointina osoitetaan lihavoidut arviointikohteet. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, joita voivat olla : o Teoriakokeet o Työsaliharjoitukset o Jatkuva arviointi Etenemisehto Ei etenemisehtoa 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov Yrittäjyys, 10 ov Tämä tutkinnon osa toteutetaan vain ammatillisessa peruskoulutuksessa.

149 146 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa yhteistyössä ryhmän kanssa arvioida oman osaamisensa ja/tai ryhmän osaamisen (tuotteen tai palvelun) tuotteistamismahdollisuuksia arvioida perustettavan yrityksen toimintaedellytyksiä täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen hankkia toimivan yhteistyö- tai partneriyrityksen laatia alustavan liiketoiminta- ja taloussuunnitelman esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta perustaa yrityksen suunnitella ja käynnistää yrityksen toiminnan toimia perustetussa yrityksessä ja tehdä yrityksen ydintehtäviä toimia yrityksen toimintaa tukevia palveluja tuottavien tahojen, mm. tilitoimistojen ja mainostoimistojen kanssa lopettaa yrityksen toiminnan opintojen päättyessä tai jatkaa yrityksen toimintaa yritystoiminnan (10 ov) opintojen yhteydessä tavoitteenaan perustaa oma yritys. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien hallinta Oman työn - suunnittelu ja suunnitelmien - tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Laadukas toiminta Opiskelija osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään sopimusten mukaisesti etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti osallistuu sovittuihin yhteistyöverkostojen tapaamisiin toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella suunnittelee yrityksen toimintaa ja toimii ryhmän jäsenenä omaaloitteisesti ja vastuullisesti ottaa vastuun sovituista töistä yhteisvastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostoissa toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa suunnittelee yrityksen toimintaa innovatiivisesti ja toimii ryhmän jäsenenä oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti ottaa vastuuta koko ryhmän toiminnasta ja sovittujen töiden tekemisestä yhteisvastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä ryhmän toimintaan hankkii yhteistyötahoja ja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi

150 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tuotteistamismahdollisuuksien ja toimintaedellytysten arviointi toimii palveluhenkisesti toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi Opiskelija käyttää tavanomaisia yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja käyttää yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja Opiskelija hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan kartoittaa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan etsii erilaisista verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi käyttää itsenäisesti yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmistoja hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan Liikeidean täsmentäminen Yrityksen toiminnan suunnittelu ja toimiminen yrityksessä seuraa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta arvioi opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat osallistuu ohjattuna toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan osallistuu ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankkimiseen hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta arvioi yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat osallistuu tiedon hankintaan keskeisiltä viranomaisilta osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankkimiseen hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa alan kehitystä ja kehitysnäkymiä yritystoiminnan kannalta arvioi itsenäisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut

151 Elinikäisen oppimisen avaintaidot soveltaa ohjattuna sovittujen tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietopohjaa selvittää opastettuna, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja ymmärtää kirjanpidon tarkoituksen tietää, mitkä kuitit ja tositteet pitää säilyttää kirjanpitoa varten soveltaa yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa selvittää, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja ymmärtää kirjanpidon tarkoituksen säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta Opiskelija soveltaa itsenäisesti yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa selvittää, mitä ja miksi lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta ja tasetta Oppiminen ja ongelman-ratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattieettinen toiminta Terveyden, - turvallisuuden ja toimintakyvyn - huomioon ottaminen hakee ohjattuna tietoa keskeisistä, tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevista säädöksistä osallistuu ryhmän valintojen ja päätösten valmisteluun arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä osallistuu yhteistyöneuvotteluihin ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa noudattaa ohjattuna yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelu-tilanteissa. tunnistaa opastettuna työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja suojautuu niiltä huolehtii opastettuna omasta, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuudesta eri tilanteissa. hakee tietoa keskeisistä, tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä ja säädöksistä tekee ryhmässä ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten kanssa ja osallistuu yhteistyöneuvotteluihin sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelu-tilanteissa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja suojautuu niiltä huolehtii omasta, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuudesta eri tilanteissa. soveltaa keskeistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä tekee ryhmässä perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi arvioi omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnassa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja suojautuu niiltä huolehtii omasta, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuudesta eri tilanteissa kehittää ryhmänsä turvallisuutta ja työkykyä kehittämällä omia työkäytäntöjään ja työympäristöään opastaa muita toimimaan terveellisesti ja turvallisesti toimiessaan ryhmän jäsenenä.

152 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyö- tai 149 partneriyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättää kyseisen ammattiaineen opettaja. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön kuvaus Yrittäjyys 10 ov opintokokonaisuuden näyttö suoritetaan arvioimalla ryhmässä omaa ja ryhmän osaamisen (tuotteen tai palvelun) tuotteistamismahdollisuuksia ja markkinoita. Arvioidaan ryhmän kanssa toimintaedellytyksiä ja täsmennetään liikeideaa. Hyödynnetään palveluja ja hankitaan yhteistyö- tai partneriyrityksiä ryhmälle. Laaditaan ryhmän kanssa alustava liiketoimintasuunnitelma ja perustetaan yritys tai työskennellään yrityssimulaatiossa tai muunlaisessa yritysympäristössä. Käynnistetään yhteistyössä ryhmän kanssa yritystoimintaa. Toimitaan ryhmänä perustetussa yrityksessä (NY) tai yrityssimulaatiossa. Yritystoiminnan päättäminen tai jatkaminen opiskelijan omana yrityksenä, yritystoiminta 10 ov. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä yrityssimulaatiossa eri yritysten ja oppilaitosten kanssa. oman ja ryhmän osaamisen (tuote tai palvelu) tuotteistaminen toimintaedellytysten arviointi, liikeidean täsmentäminen palvelujen hyödyntäminen ja yhteistyö- tai partneri-yrityksen hankinta alustavan liiketoimintasuunnitelman laatiminen yrityksen tai yrityssimulaation perustaminen ja yritystoiminnan käynnistäminen Näyttöympäristö / menetelmät / oppimisympäristö perustetussa yrityksessä tai yrityssimulaatiossa toimiminen yrityksen tai yrityssimulaation toiminnan lopettaminen tai jatkaminen opiskelijan omana yrityksenä Näyttöympäristönä voi olla esim. harjoitusyritys tai vastaava. Näyttöympäristössä tulee olla osaamisen osoittamiseen tarvittavat toiminta- ja työprosessit, sopiva välineistö ja materiaalit. Osaamisen osoittamisen tulee tapahtua yhteistyössä näyttöympäristöksi valitun organisaation eri toimijoiden kanssa. Näyttöympäristölle asetettavat vaatimukset vaihtelevat opiskelijan ja/tai ryhmän itselleen asettamien oppimistavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että opiskelija kuvaa omaa toimintaansa ja projektin tuotoksia sekä osaamisensa oman ammattialansa käytänteiden mukaisesti mutta kuitenkin tarkoituksenmukaisesti.

153 Toteutustapa 150 luokkaopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) kirjalliset ja suulliset harjoitukset ryhmä- ja parityöskentely itsenäinen työskentely tietokonetyöskentelyä toimitaan ryhmänä perustetussa yrityksessä (NY), yrityssimulaatiossa yms Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Tämä tutkinnon osa toteutetaan vain ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija osaa: tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja osaa selvittää niiden arviointikohteet ja -kriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksessa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ -ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

154 Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Opiskelijalähtöinen ohjaaminen Opiskelijan arviointi 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen Tutkinnon perusteiden tunteminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Opiskelija - valmistelee ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia - tarvitsee ajoittaista ohjausta - valmistelee annettujen ohjeiden mukaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia - tekee annetut tehtävät omatoimisesti Opiskelija - perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita - vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta työtehtävistä sekä itsearvioi ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan - perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiskelijoita ja käy ohjauskeskusteluja - vastaanottaa ja antaa palautetta työtehtävistä ja itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan Opiskelija - esittelee joitakin alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia - tunnistaa ohjattuna työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen - esittelee alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia - tunnistaa ohjeiden mukaisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen Opiskelija - arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti - arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti - valmistelee itsenäisesti ja aloitteellisesti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia - etenee työssään sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön toimintaan - perehdyttää muita opiskelijoita, toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee näkemyseroja - käy rakentavia palautekeskusteluja sekä itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan - esittelee itsenäisesti ja monipuolisesti alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia - tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen - arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii ja ohjaa myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään työprosessin hallinta

155 työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen ja osaamisen arviointi työn perustana olevan tiedon hallinnasta tutkintojen perusteiden tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveys, turvallisuus ja toimintakyky. 152 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Toteuttamisesimerkkejä, ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi: Tämä tutkinnon osa toteutetaan opiskelun loppupuolella, jolloin opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia tutkinnon osaan liittyviä ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi opiskelija on saanut tarvitsemaansa kokemusta työpaikkaohjaajan tehtävistä ollessaan itse ohjattavana. Parhaimmillaan tämän tutkinnon osan antama tieto ja osaaminen toimivat siltana opiskelijan siirtyessä työelämään alan työtehtäviin ja mahdollisesti toimimaan hyvinkin pian työpaikkaohjaajana. Esimerkki 1 Opiskelija osallistuu työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen tutkinnon osan opetukseen tai soveltuvin osin (ammatillisen koulutuksen rakenne, opiskelijalähtöinen ohjaaminen ja opiskelijan arviointi työpaikalla) työpaikkaohjaajille tarkoitettuun koulutukseen. Opiskelija kokoaa ja laatii portfolion tutkinnon osaan kuuluvasta itse tuottamastaan sekä jaetusta materiaalista (tpo -kansio) opettajan ohjauksessa. Osaamisen arviointi: Opiskelija osoittaa osaamisensa portfolion sisällön perusteella (ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näyttöä täydennetään jatkuvan seurannan, haastattelujen ja itsearvioinnin perusteella. Tutkinnon perusteiden tuntemus arvioidaan tarvittaessa tietopuolisella kokeella. Esimerkki 2 Opiskelija suorittaa työpaikkaohjaajan koulutuksen verkko-opintoina. Osaamisen arvioinnissa voidaan soveltaa esimerkin 1 toteutusmalleja. Osaamisen arviointi: Opiskelija osoittaa osaamisensa portfolion sisällön perusteella (ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näyttöä täydennetään jatkuvan seurannan, haastattelujen

156 ja itsearvioinnin perusteella. Tutkinnon perusteiden tuntemus arvioidaan tarvittaessa tietopuolisella kokeella. 153 Esimerkki 3 Opiskelija osallistuu työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen tutkinnon osan opetukseen tai soveltuvin osin (ammatillisen koulutuksen rakenne, opiskelijalähtöinen ohjaaminen ja opiskelijan arviointi työpaikalla) työpaikkaohjaajille tarkoitettuun koulutukseen. Opiskelija perehdyttää muita opiskelijoita työssäoppiseen ja/tai ammattiosaamisen näyttöön oppilaitoksessa tai työssäoppimisjaksolla sekä osallistuu arviointikeskusteluun. Osaamisen arviointi: Opiskelija osaamista arvioidaan hänen tekemiensä suunnitelmien, perehdyttämisen ja arviointikeskustelun perusteella arviointikriteerien mukaisesti (ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näyttöä täydennetään jatkuvan seurannan, haastattelujen ja itsearvioinnin perusteella. Tutkinnon perusteiden tuntemus arvioidaan tarvittaessa tietopuolisella kokeella. Esimerkki 4 Opiskelija suorittaa työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnon osan pääasiasiassa oman työssäoppimisensa yhteydessä, jolloin 2ov työpaikkaohjaajaksi valmentautumisesta luetaan vapaasti valittaviin opintoihin tai paikallisesti tarjottavasta tutkinnon osasta (10 ov) otetaan 2 ov tähän tai opiskelija suorittaa yksilöllisesti syventävänä opiskeluna 2 ov yli 120 opintoviikon. Myös seuraava vaihtoehto on mahdollista toteuttaa: Tutkintoon sisältyy (kohtaan muut valinnaiset tutkinnon osat) ammattitaitoa syventävä tai laajentava tutkinnon osa, joka muodostuu työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnon osasta 2 ov sekä ammattitaitoa syventävästä osuudesta työssäoppien 3 ov tai 8 ov. Osaamisen arviointi: Työpaikkaohjaajaksi valmentautuvan opiskelijan osaamisen arvioi ohjaava opettaja ja työpaikan koulutettu työpaikkaohjaaja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioinnin dokumentteja ovat mm. opiskelijan laatimat omaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöä koskevat sopimukset ja suunnitelmat sekä itsearviointi. Lisäksi opiskelija osoittaa osaamisensa perehdyttämällä ja ohjaamalla toista opiskelijaa oppilaitoksessa tai työssäoppisjaksolla.

157 154 Ammattiosaamisen näyttöä täydennetään jatkuvan seurannan, haastattelujen ja itsearvioinnin perusteella. Tutkinnon perusteiden tuntemus arvioidaan tarvittaessa tietopuolisella kokeella. 4.7 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Koulutuksen järjestäjä tarjoaa hyväksymässään opetussuunnitelmassa työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia, ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat on nimettävä työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta, niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset ja arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat perusteiden liiteosan kohdassa 9.3 olevaa ohjetta Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit noudattaen. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhteistyötä näiden tutkinnon osien tarjonnassa työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. 4.8 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 4.9 Lukio-opinnot Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetussuunnitelmassaan ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot), jotka lisäävät opiskelijan mahdollisuutta valita luvussa 5 olevia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja). Tutkinnon osat voivat olla pakollisten tutkinnon osien valinnaisia lisäosia (ks. tutkinnon perusteiden kohta 5.2.1). Koulutuksen järjestäjä määrittää näiden tutkinnon osien tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin. Tutkinnon osat voivat olla myös tutkinnon perusteiden kohdissa esitettyjä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) valinnaisia tutkinnon osia. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä niiden tarjonnassa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija voi valita näitä tutkinnon osia myös muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta. Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetussuunnitelmassaan opiskelijalle mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa lukioiden järjestämiä lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, ja joista lukio antaa todistuksen. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä opiskelija voi valita lukio-opintoja (esimerkiksi verkko-opintoja) eri lukiokoulutuksen järjestäjien tarjonnasta Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillista osaamista syventävät tutkinnon osat tulee mahdollisimman laajasti toteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpaikoilla.

158 Koulutuskeskus Salpauksessa ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat toteutetaan opiskelijalle yksilöllisesti laaditun opiskelusuunnitelman mukaisesti (ks. kpl 2.1.3; henkilökohtainen opiskelusuunnitelma) Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvä opinnäyte Ammattitaitoa osoittava opinnäyte sisältyy vain ammatilliseen peruskoulutukseen. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi 155 opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli, suomi (4 ov) Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin hallitsee työelämässä tarvittavat tekstitaidot osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä ymmärtää tekstien keskeisen tarkoituksen, ja olennaisen sisällön hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti tulkitsee erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta arvioi omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti osaa toimia erilaisissa oman alansa vuorovaikutustilanteissa hallitsee oman alansa erilaiset puheviestintätilanteet esimerkiksi työsuorituksen ja opinnäytteen esittelyn osaa laatia ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt osaa toimia työnhakutilanteessa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat hyödyntää alansa ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä käyttää mediaa kriittisesti ja tuntee lähteiden käytön periaatteet kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu rakentavasti työpaikkansa viestintään.

159 Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteis-sa toimiminen Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen Arviointi 156 Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Opiskelija hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita laatii ohjatusti ja mallin mukaan asiakirjat käyttää mallin mukaan tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja perustelee mielipiteensä osaa pitää lyhyen esityksen tuntee ammattialansa keskeiset mediat noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia tunnistaa oman kielen ja kulttuurienvälisen viestinnän merkityksen käyttää kirjallisuutta ja muita taidemuotoja elämyksellisesti. hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä laatii asianmukaiset asiakirjat käyttää tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia ja muutakin tekstilajitietämystään toimii asiallisesti ja kohteliaasti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena, noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan osaa eritellä kirjallisuutta ja muita taidemuotoja. hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja soveltaa tekstilajin vaatimuksia omissa teksteissään toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä pystyy puhuessaan ylläpitämään vuorovaikutusta, osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä osaa viitata käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa pyytää niihin käyttöluvan soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan sekä toimii suvaitsevasti osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta ja muita taidemuotoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 7. Estetiikka, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä jokin seuraavis-

160 157 ta Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) korvaavat Äidinkieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Kirjallinen viestintä (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti sekä kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä. Hän pystyy soveltamaan oppimaansa (suulliset harjoitukset). hakee tietoa monipuolisesti ja ymmärtää lähdekritiikin merkityksen (kirjastoon ja sen käyttöön tutustuminen). ymmärtää tekstin tarkoituksen ja sisällön, tekee johtopäätöksiä ja osaa soveltaa niitä esimerkiksi työselitysten tulkitsemisessa. kirjoittaa ammattialansa kirjalliset harjoitukset itsenäisesti sekä työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta. Hän hallitsee kielenkäytön perussäännöt sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua. Hän käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä (suulliset harjoitukset). Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös äidinkielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kirjallisen viestinnän arvioinnin kohteet: Tiedonhankinta hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa (T1) hakee ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia lähteitä (H2) hakee tietoa monipuolisesti ja ymmärtää lähdekritiikin merkityksen (K3) Tekstin ymmärtäminen löytää ohjatusti tekstin keskeisen ajatuksen (T1) ymmärtää tekstin keskeisen ajatuksen ja osaa yhdistää tekstin tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa (H2)

161 ymmärtää tekstin tarkoituksen ja sisällön, tekee johtopäätöksiä ja osaa soveltaa niitä työtehtävissään (K3) 158 Kirjallinen viestintä kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita, osaa kirjoittaa mallin mukaan erilaisia tekstejä (T1) kirjoittaa oikein ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, käyttää sujuvia lause- ja virkerakenteita ja jaksottaa tekstejä, laatii asianmukaisesti erilaisia tekstejä (H2) kirjoittaa itsenäisesti sekä työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta, hallitsee kielenkäytön perussäännöt sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua, käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä (K3) Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Suullinen viestintä (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti. Hän osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun sekä ilmaisee monipuolisesti näkemyksiään. osaa työpaikalla ja asiakastilanteissa ottaa luontevasti huomioon sanattoman viestinnän eri osa-alueet. suunnittelee esityksensä huolellisesti. Hän saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa havainnollistaa esitystään sekä rakentaa sen sisällön loogiseksi. Videoituja harjoituksia tarvittaessa, esim. työsuoritusten kuvaaminen Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan

162 159 vaikuttaa myös äidinkielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Suullisen viestinnän arvioinnin kohteet: Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa, osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja ja osaa ilmaista mielipiteensä. Tietää sanattoman viestinnän eri osa-alueet. Osaa valmistella lyhyen esityksen. (T1) toimii asiallisesti ja kohteliaasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Osallistuu keskusteluun ja vie sitä eteenpäin. Perustelee mielipiteensä ja väitteensä. Osaa esittää asiansa ymmärrettävästi. Osaa useissa eri yhteyksissä ottaa huomioon sanattoman viestinnän. Valmistautuu esitykseen ja ottaa huomioon kuulijat. (H2) toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti. Osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun. Ilmaisee monipuolisesti näkemyksiään. Osaa työpaikalla ja asiakastilanteissa ottaa luontevasti huomioon sanattoman viestinnän eri osa-alueet. Suunnittelee esityksensä huolellisesti. Saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa. Osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi. (K3) Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kieli ja kulttuuri (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto -opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija osaa käyttää luontevasti erilaisia kulttuurimuotoja (kirjallisuus, elokuva, teatteri jne.). osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta (myös lähdemateriaaleja) ja muita taiteen lajeja. haluaa toimia ihmisten kanssa, joilla on erilainen kulttuuritausta ja kieli ja

163 suhtautuu suvaitsevasti kaikkiin kanssaihmisiin. 160 haluaa verkostoitua ammattialalla ja on kiinnostunut alan ja itsensä kehittämisestä (esim. jatko-opinnot). hallitsee hyvin ammattialansa ammattisanaston ja hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä. Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös äidinkielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kielen ja kulttuurin arvioinnin kohteet: Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa toimissaan ottaa huomioon erilaiset ihmiset, on kiinnostunut ammattialasta ja tuntee ammattialansa ammattikielen ja käyttää sitä (T1) osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa ympäristössä, tuntee olevansa oikealla alalla ja pohtii oman alansa näkymiä sekä osaa kirjoittaa oikein ammattialansa ammattikieltä (H2) haluaa toimia ihmisten kanssa, joilla on erilainen kulttuuritausta ja kieli, suhtautuu suvaitsevasti kaikkiin työtovereihinsa, haluaa verkostoitua ammattialalla ja on kiinnostunut alan ja itsensä kehittämisestä sekä hallitsee hyvin ammattialansa ammattisanaston (K3) Mediaosaaminen tietää ammattialansa keskeiset mediat ja noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia (T1) tuntee ammattialansa keskeiset mediat, tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä (H2) hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä (K3) Kielen ja kulttuurin tunteminen tiedostaa kulttuurin moninaisuuden, löytää ohjauksen avulla esim. kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa (T1) oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan ja sen säilyttämistä, osaa eritellä kirjallisuutta ja muita taidemuotoja (H2) käyttää luontevasti erilaisia kulttuurimuotoja, osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta ja muita taiteenlajeja (K3)

164 161 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Työelämän asiakirjat (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto -opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija hallitsee työnhaun eri menetelmät ja toimii työelämän erilaisissa tilanteissa luontevasti ja tilanteenmukaisesti (vierailut esim. työvoimatoimistoon, videoituja harjoituksia tarvittaessa, esim. työhaastattelujen kuvaaminen). osaa laatia itsenäisesti harkittuja ja kielellisesti hyviä työelämän asiakirjoja (esimerkiksi ammattialansa työselitteet, raportit, työhakemus, CV ja työsopimus). hallitsee keskeiset kokous- ja neuvottelutekniikan taidot sekä osallistuu harjoituksiin aktiivisesti. miettii ja ideoi oman opinnäytetyönsä aihetta ja tekee siitä alustavan suunnitelman. Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös äidinkielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Työelämän asiakirjojen arvioinnin kohteet: Kirjallinen viestintä selviytyy tyydyttävästi työelämän tavallisista kielenkäyttötilanteista, kuten esittäytyminen, työhönottohaastattelu ja kysymyksiin vastaaminen, osaa laatia työelämän perusasiakirjoja ohjeiden mukaan ja tietää opinnäytetyön rakenteen (T1) tuntee työnhaun eri menetelmiä ja selviytyy hyvin työelämän keskeisistä kielenkäyttötilanteista, laatii käyttökelpoisia työelämän asiakirjoja, osaa tehdä opinnäytetyöhön liittyviä harjoituksia ja osaa raportoida oman työnsä hyvällä suomen kielellä (H2)

165 hallitsee työnhaun eri menetelmät ja toimii työelämän erilaisissa tilanteissa 162 luontevasti ja tilanteenmukaisesti, laatii itsenäisesti harkittuja ja kielellisesti hyviä työelämän asiakirjoja sekä miettii ja ideoi oman opinnäytetyönsä aihetta ja tekee siitä alustavan suunnitelman (K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen tuntee kokouksen ja neuvottelun erot, seuraa keskustelua häiritsemättä ja asiallisesti (T1) pystyy toimimaan asiallisesti kokouksessa ja neuvottelussa, käyttää puheenvuoroja ja osaa laatia keskeiset kokous- ja neuvotteluasiakirjat (H2) hallitsee keskeiset kokous- ja neuvottelutekniikan taidot sekä osallistuu harjoituksiin aktiivisesti (K3) Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla (4 ov) Tavoitteet Opiskelija lukee, kirjoittaa ja ilmaisee itseään oman äidinkielen avulla ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä käyttää sekä omaa kieltään että suomen kieltä eri yhteyksissä hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti osaa kielellisesti viestiä ja olla vuorovaikutuksessa, jotta hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatko-opintoja osaa toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja ammatillisissa yhteyksissä arvostaen omaa kieltään ja samalla suomalaisuutta. Arviointi Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla, 1-4 ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan opintojaksojen arviointikriteerit on tehty kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet ja ne löytyvät ammattialansa opetussuunnitelman perusteista.

166 Kielen ja kulttuurin tunteminen Tiedonhankinta ja mediaosaaminen Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Opiskelija hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa. lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialan asioista vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen. 163 lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1) ja Kielialueen kulttuuri (ÄIM3), Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4), Tiedon maailma (ÄIM6) korvaavat Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Oma äidinkieli ja sen käyttö (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto -opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija erittelee venäjän kielen osaamistaan sekä aikaisempia tietojaan kielestään ja

167 kulttuuristaan sekä tuntee kielen historian ja nykytilanteen tutustuu venäjän kielen käyttöön ja kielen vaihteluun asianomaisella kielialueella sekä kuuntelee äidinkieltä eri tilanteissa kartuttaa sanastoa ja määrittelee eri alojen käsitteitä venäjän kielellä tuntee venäjän kielen sanaluokat ja niiden ominaisuudet 164 Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös venäjän kielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Oma äidinkieli ja sen käyttö -arvioinnin kohteet: Kielen ja kulttuurin tunteminen hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat, osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä ja osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria (T1) lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä, tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen, tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita sekä tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan (H2) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä, saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut, on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen (K3) Tiedonhankinta ja mediaosaaminen tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia (T1) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) (H2) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä (K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään, tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ja ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa (T1)

168 osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialansa asioista, vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä, käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen (H2) 165 laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti, vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota, laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään ja osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa (K3) Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kielitieto ja oikeakielisyys (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija perehtyy tarkemmin venäjän kielen rakenteeseen ja erityispiirteisiin suomen kieleen verrattuna ja harjoittelee kielen kirjallista käyttöä hallitsee venäjän kielen oikean kirjoitustekniikan sekä käsin että tietokoneella osaa taivuttaa sanoja venäjän kielellä ja hallitsee rektion ominaispiirteet venäjän kielellä sekä osaa tuottaa tekstiä aiheen mukaan. Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös venäjän kielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kielitieto ja oikeakielisyyden arvioinnin kohteet:

169 Kielen ja kulttuurin tunteminen hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat, osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja 166 kulttuurinsa keskeisistä piirteistä ja osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria (T1) lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä, tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen, tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita sekä tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan (H2) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä, saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut, on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen (K3) Tiedonhankinta ja mediaosaaminen tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia (T1) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) (H2) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä (K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään, tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ja ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa (T1) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialansa asioista, vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä, käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen (H2) laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti, vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota, laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään ja osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa (K3) Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen)

170 kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi 167 Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto -opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija tutustuu venäläisiin kulttuuriperinteisiin, myös suulliseen kansanperinteeseen, uskontoon ja uskomuksiin sekä vertaa oman kulttuurin piirteitä suomalaiseen kulttuuriin perehtyy venäjän ajankohtaisiin mediateksteihin kuten uutisiin, mainoksiin, artikkeleihin ja reportaaseihin. Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös venäjän kielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta arvioinnin kohteet: Kielen ja kulttuurin tunteminen hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat, osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä ja osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria (T1) lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä, tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen, tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita sekä tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan (H2) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä, saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut, on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen (K3)

171 Tiedonhankinta ja mediaosaaminen tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia (T1) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) (H2) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä (K3) 168 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään, tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ja ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa (T1) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialansa asioista, vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä, käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen (H2) laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti, vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota, laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään ja osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto -opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija tuntee venäjän kulttuurin ja taiteen yleisesti sekä tutustuu venäjän kielen joihinkin tunnettuihin kirjailijoihin ja taiteilijoihin lukee ja referoi haluamansa teoksen tai syventyy johonkin taidelajiin ja kertoo siitä

172 kykenee sopivissa tilaisuuksissa esittelemään venäjän kulttuuria, taidetta ja kirjallisuutta 169 Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös venäjän kielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit arvioinnin kohteet: Kielen ja kulttuurin tunteminen hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat, osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä ja osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria (T1) lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä, tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen, tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita sekä tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan (H2) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä, saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut, on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen (K3) Tiedonhankinta ja mediaosaaminen tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia (T1) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) (H2) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä (K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään, tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ja ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa (T1) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialansa asioista, vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä, käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen (H2)

173 170 laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti, vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota, laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään ja osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa (K3) Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Suomi toisena kielenä (4 ov) Tavoitteet Opiskelija hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn ymmärtää kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen saa virikkeitä ja elämyksiä tutustuessaan kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään tuottaa ammatissaan tarpeellisia ja muita tekstejä hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet sekä oman alansa ammattisanaston ja sanontatavat osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan hakee tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi.

174 Arviointi Suomi toisena kielenä 1-4 ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan pakollisten 171 opintojaksojen arviointikriteerit on tehty kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet ja ne löytyvät ammattialan opetussuunnitelman perusteista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin tunteminen Kielenopiskelu Opiskelija hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä ymmärtää lyhyitä käytännönläheisiä tekstejä, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä ammattialansa sisältöjä käsitteleviä tekstejä kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin tutuista aiheista tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa sekä hallitsee yleisissä ja ammatillisissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet ymmärtää opiskelua tai oman alansa työtä käsittelevän puheen ja tavallista sanastoa sisältävän keskustelun kertoo tutuista asioista ja selviytyy epävirallisista keskusteluista sekä viestii ammattialaansa liittyvissä erilaisissa tilanteissa tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen tuntee erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteita. hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää tekstejä oman alansa tai yleisistä aiheista sekä jonkin verran päättelyä vaativia tekstejä, osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä kirjoittaa tekstejä sekä tutuista abstrakteista ja oman ammattialansa aiheista, käyttää monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita sekä kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä ymmärtää yleisiä aiheita ja asiatietoa sisältävät sekä omaan ammattialaansa liittyvät keskustelut ja hallitsee sanaston kertoo tavallisista, konkreeteista aiheista ja selostaa alansa työtehtäviin liittyviä aiheita sekä viestii ja käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa, monenlaisia rakenteita ja mutkikkaita lauseita ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan normeja ja työelämän toimintatapoja sekä ottaa huomioon kulttuurien välisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan soveltaa erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä ymmärtämisen avuksi. hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta ymmärtää itsenäisesti tekstejä myös abstrakteista aiheista, jotka voivat liittyä myös oman alan työhön ja työturvallisuuteen, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön ja sen tarpeellisuuden ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä myös abstrakteista aiheista sekä työtehtävistään, yhdistelee tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja tekstiinsä, hallitsee laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi ymmärtää konkreetin ja abstraktin sekä omaa ammattialaa käsittelevän puhutun kielen, erottaa erilaiset puhetyylit ja osaa tiivistää kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat viestii selkeästi kokemuspiiriinsä ja ammattialaansa liittyvissä tilanteissa sekä useimmissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa sekä muodollisissa keskusteluissa, käyttää kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa soveltaa tietoaan suomalaisen yhteiskunnan normeista ja työelämän toimintatavoista sekä soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan soveltaa opiskelussaan erilaisia kielenopiskelun strategioita sekä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä tuottamistehtävien apuna. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Suomen kielen opintojen tavoitteiden määrittelyssä käytetään Kielten oppimisen,

175 opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikkoa, jonka B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan 172 kiitettävää osaamista koulutuksen lopussa. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet hallintaan (S21), Kieli käyttöön (S22), Syvemmät tekstitaidot (S24) ja Suomalainen kulttuuri (S25) korvaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Kirjallinen viestintä (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto -opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti sekä kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä. pystyy soveltamaan oppimaansa ja hakee tietoa monipuolisesti ja ymmärtää lähdekritiikin merkityksen. ymmärtää tekstin tarkoituksen ja sisällön, tekee johtopäätöksiä ja osaa soveltaa niitä esimerkiksi ammattialansa työselitysten tulkitsemisessa (ammattialansa kirjalliset ja suulliset harjoitukset). Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös suomi toisena kielenä valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kirjallisen viestinnän arvioinnin kohteet: Tiedonhankinta hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa (T1) hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia lähteitä (H2) hakee tietoa monipuolisesti ja ymmärtää lähdekritiikin merkityksen (K3)

176 Tekstin ymmärtäminen löytää ohjatusti tekstin keskeisen ajatuksen (T1) ymmärtää tekstin keskeisen ajatuksen ja osaa yhdistää tekstin tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa (H2) ymmärtää tekstin tarkoituksen ja sisällön, tekee johtopäätöksiä ja osaa soveltaa niitä työtehtävissään (K3) Kirjallinen viestintä kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita ja osaa kirjoittaa mallin mukaan erilaisia tekstejä (T1) kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, käyttää sujuvia lause- ja virkerakenteita ja jaksottaa tekstiä sekä laatii asianmukaisesti erilaisia tekstejä (H2) kirjoittaa itsenäisesti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä ja hallitsee kielenkäytön perussäännöt (K3) 173 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Suullinen viestintä (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto -opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn.

177 Arviointi 174 Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös suomi toisena kielenä valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Suullisen viestinnän arvioinnin kohteet: Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa, osaa ilmaista mielipiteensä ja osaa valmistella lyhyen esityksen (T1) toimii asiallisesti ja kohteliaasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, osallistuu keskusteluun ja osaa esittää asiansa ymmärrettävästi, valmistautuu esitykseen ja ottaa huomioon kuulijat (H2) toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa joustavasti, osallistuu aktiivisesti keskusteluun, suunnittelee esityksensä huolellisesti, saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa sekä osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kieli ja kulttuuri (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija osaa käyttää erilaisia kulttuurimuotoja (kirjallisuus, elokuva, teatteri jne.). haluaa toimia ihmisten kanssa, joilla on erilainen kulttuuritausta ja kieli ja suhtautuu suvaitsevasti kaikkiin kanssaihmisiin. on kiinnostunut alan ja itsensä kehittämisestä (esim. jatko-opinnot) ja hallitsee hyvin ammattialansa ammattisanaston.

178 Arviointi 175 Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös suomi toisena kielenä valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kielen ja kulttuurin arvioinnin kohteet: Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa toimissaan ottaa huomioon erilaiset ihmiset, on kiinnostunut ammattialasta, tuntee ammattialansa ammattikielen ja käyttää sitä (T1) osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa ympäristössä, osaa kirjoittaa oikein ammattialansa ammattikieltä (H2) haluaa toimia ihmisten kanssa, joilla on erilainen kulttuuritausta ja kieli, suhtautuu suvaitsevasti kaikkiin työtovereihinsa, on kiinnostunut alan ja itsensä kehittämisestä ja hallitsee ammattialansa ammattisanastoa (K3) Mediaosaaminen tietää ammattialansa keskeiset media ja noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia (T1) tuntee ammattialansa keskeiset mediat (H2) hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä (K3) Kielen ja kulttuurin tunteminen tiedostaa kulttuurin moninaisuuden ja löytää ohjauksen avulla esim. kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa (T1) oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan ja sen säilyttämistä (H2) käyttää luontevasti erilaisia kulttuurimuotoja (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana.

179 Työelämän asiakirjat (1 ov) Toteutustapa 176 Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto -opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija hallitsee työnhaun eri menetelmät ja toimii työelämän erilaisissa tilanteissa luontevasti ja tilanteenmukaisesti sekä hakee tietoa työselityksistä, käyttöohjeista ja muista lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti ja tuottaa työsuunnitelmia ja raportteja. osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan. Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös suomi toisena kielenä valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Työelämän asiakirjojen arvioinnin kohteet: Kirjallinen viestintä selviytyy tyydyttävästi työelämän tavallisista kielenkäyttötilanteista, kuten esittäytyminen, työhönottohaastattelu ja kysymyksiin vastaaminen, osaa laatia työelämän perusasiakirjoja ohjeiden mukaan (T1) tuntee työnhaun eri menetelmiä ja selviytyy työelämän keskeisistä kielenkäyttötilanteista, laatii käyttökelpoisia työelämän asiakirjoja (H2) hallitsee työnhaun eri menetelmät ja toimii työelämän erilaisissa tilanteissa luontevasti ja tilanteenmukaisesti ja laatii itsenäisesti harkittuja työelämän asiakirjoja (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana.

180 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi (1 ov) Tavoitteet Opiskelija selviytyy alansa rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä hallitsee sähkö- ja automaatioalalla tarvittavan kielitaidon siinä laajuudessa, että ymmärtää toisella kotimaisella kielellä laaditut alan asennus-, huolto ja käyttöohjeet 177 ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin merkitys Kielenopiskelu Opiskelija tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet ymmärtää apuvälineitä käyttäen lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten viestien sisällön kertoo muutamalla sanalla itsestään tai tutuista asioista omassa työssään on tietoinen ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksestä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. käyttää sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä tietolähteitä kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä työhön liittyviä tekstejä kuten työ- ja turvallisuusohjeet selviytyy rutiininomaisista päivittäiseen elämään liittyvistä puhetilanteista, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaista, keskeistä sanastoa ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen kohdatessaan pohjoismaalaisia tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. käyttää sanakirjoja, myös sähköisiä, ja muuta lähdeaineistoa hankkiakseen lisätietoa omaa alaa käsittelevistä vieraskielisistä yksinkertaisista ohjeistuksista kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita tai tilauslistoja toimii tavanomaisimmissa viestintätilanteissa sekä kasvotusten että puhelimessa ja tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin aseman monikulttuurisessa Suomessa kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.3 A2.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.3 A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teach-

181 178 ing, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) tai Koulu ja vapaa-aika (RUB1) korvaa Toinen kotimainen kieli, ruotsi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Opiskelu monipuolisissa oppimisympäristöissä erilaisia menetelmiä ja välineitä käyttäen (esim. tieto- ja viestintäteknisen autenttisen materiaalin hyödyntäminen, online-sanakirjojen käyttö, DVD:t jne.) Opiskelija osaa käyttää itsenäisesti ja monipuolisesti eri tietolähteitä ja hakea lisätietoa (esim. keskeiset työvälineet, laitteet ja materiaalit sekä alan työmenetelmien nimitykset, työturvallisuusmääräykset ja -varusteet) ymmärtää pääpiirteittäin omaan ammattialaan liittyvien tekstien sisällön ja osaa kertoa ammattialastaan osaa kertoa itsestään ja kirjoittaa lyhyitä omaan elämään ja työhön liittyviä tekstejä selviytyy vaativammistakin viestintätilanteista (esim. puhelinkeskustelut, neuvonta, opastus) ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta osaa hyödyntää kielten yhtäläisyyksiä sekä ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen Suomessa ja Pohjoismaissa Ruotsin kielen arvioinnin kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerittaulukkoon. Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana.

182 5.1.3 Englanti (2 ov) Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin 179 hallitsee oman alansa työtehtävissä tarvittavan kielitaidon siinä laajuudessa, että ymmärtää vieraskieliset alan asennus-, huolto ja käyttöohjeet osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Tiedonhankinta Opiskelija hakee tietoa työhönsä liittyvistä materiaaleista ja ohjeista ohjattuna ja sanakirjoja käyttäen hakee omaa alaa koskevaa tietoa sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä, tietolähteitä käyttäen hakee monipuolisesti omaa alaa koskevaa tietoa, soveltaa tietojaan ja taitojaan sekä perustelee ratkaisunsa Tekstien ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin tuntemus Kielenopiskelu ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä kirjallisia viestejä kirjoittaa ohjattuna mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä suullisia viestejä ja osaa toimia niiden mukaan kertoo lyhyesti itsestään ja alansa työtehtävistä vastaamalla hänelle esitettyihin kysymyksiin ennakoitavissa olevissa ja tutuissa työtilanteissa on tietoinen opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksestä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita apuvälineitä käyttäen ja tekee tarkentavia kysymyksiä sekä osaa toimia niiden mukaan kirjoittaa mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä ymmärtää tavanomaisimpia työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaan kertoo itsestään ja työtehtävistään siten, että tulee ymmärretyksi ja osallistuu keskusteluun, mikäli keskustelukumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaisia rakenteita ymmärtää opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksen arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita sekä työstä annettua palautetta kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä ja lyhyitä tekstejä sekä täyttää yksinkertaisia työhönsä liittyviä asiakirjoja ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta normaalitempoisesta puheesta ja toimii niiden mukaan kertoo tutuissa tilanteissa työpaikastaan ja työstään ja siihen liittyvistä normeista ja tavoista sekä tarvittaessa ottaa selvää muiden maiden vastaavista asioista sekä hankkii kysymällä työhönsä liittyviä lisäohjeita soveltaa vieraan kielen ja kulttuurin tietojaan ja taitojaan vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri

183 kulttuurit Englanti 1 (1 ov) Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä 180 kielitaidon taitotasoa A2.2 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion A-kielen kurssit Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu ja työ korvaavat Vieras kieli, A-kieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Opiskelu monipuolisissa oppimisympäristöissä erilaisia menetelmiä ja välineitä käyttäen (esim. tieto- ja viestintäteknisen autenttisen materiaalin hyödyntäminen, online-sanakirjojen käyttö, DVD:t jne.) Opiskelija osaa hakea ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti, mm. osaa kertoa itsestään, omasta alastaan ja koulutuksestaan ja tulevasta ammatistaan ymmärtää ammattialansa kirjallisia tekstejä (esim. autenttiset ohjeet ja työnkuvaukset), osaa luetella keskeisimmät ammattialansa työvälineet, laitteet ja materiaalit englanniksi osaa edellisten lisäksi kirjoittaa muita omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet ), kertoa ammattialansa työmenetelmistä, tunnistaa työturvallisuusmääräykset englanniksi, osaa opastaa ja neuvoa erilaisissa tilanteissa Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (2 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös englannin valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Englanti 1 arvioinnin kohteet: Tiedonhankinta osaa käyttää tietolähteitä (esim. sanakirjoja) ja hakea tietoa ohjatusti (T1)

184 181 osaa käyttää itsenäisesti ja monipuolisesti eri tietolähteitä ja hakea lisätietoa (H2) osaa hakea ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti (K3) Tekstin ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä ymmärtää lyhyiden ja yksinkertaisten ammattialaansa liittyvien viestien sisällön (esim. työturvallisuus), osaa kirjoittaa itsestään ja opinnoistaan sekä mallin mukaan helppoja ja lyhyitä työhön liittyviä ohjeita ja viestejä (esim. turvallisuusohjeita) (T1) ymmärtää työhönsä ja alansa prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita (esim. työvaiheet), osaa edellisten lisäksi kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet) (H2) ymmärtää ammattialansa kirjallisia tekstejä (esim. autenttiset ohjeet ja työnkuvaukset), osaa edellisten lisäksi kirjoittaa muita omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet ja työnhaku) K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen selviytyy yksinkertaisista päivittäiseen työ- ja arkielämään liittyvistä viestintätilanteista (T1) selviytyy päivittäiseen työ- ja arkielämään liittyvistä viestintätilanteista (esim. opastaminen) asianmukaisesti (H2) selviytyy asianmukaisesti ja kohteliaasti vaativammistakin viestintätilanteista (esim. työpaikan ja työtehtävien esittelyistä) ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta (K3) Kielen ja kulttuurin tuntemus on tietoinen englannin kielen asemasta maailmankielenä (T1) ymmärtää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin vaikutuksen (H2) soveltaa ja hyödyntää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin tuntemustaan (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana.

185 Englanti 2 (1 ov) Toteutustapa Opiskelu monipuolisissa oppimisympäristöissä erilaisia menetelmiä ja välineitä käyttäen (esim. tieto- ja viestintäteknisen autenttisen materiaalin hyödyntäminen, online-sanakirjojen käyttö, DVD:t jne.) 182 Opiskelija osaa edellisten lisäksi kirjoittaa muita omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työnhaku, CV, ohjeet ja ymmärtää mm. manuaalit) selviytyy asianmukaisesti ja kohteliaasti vaativammistakin viestintätilanteista (esim. työhaastatteluista, työpaikan ja työtehtävien esittelyistä) ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta osaa soveltaa ja hyödyntää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin tuntemustaan (esim. yritysesittelyt, erilaiset asiakastilanteet) Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (2 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös englannin valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Englanti 2 arvioinnin kohteet: Tiedonhankinta osaa käyttää tietolähteitä (esim. sanakirjoja) ja hakea tietoa ohjatusti (T1) osaa käyttää itsenäisesti ja monipuolisesti eri tietolähteitä ja hakea lisätietoa (H2) osaa hakea ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti (K3) Tekstin ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä ymmärtää lyhyiden ja yksinkertaisten ammattialaansa liittyvien viestien sisällön (esim. työturvallisuus), osaa kirjoittaa itsestään ja opinnoistaan sekä mallin mukaan helppoja ja lyhyitä työhön liittyviä ohjeita ja viestejä (esim. turvallisuusohjeita) (T1) ymmärtää työhönsä ja alansa prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita (esim. työvaiheet), osaa edellisten lisäksi kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet) (H2) ymmärtää ammattialansa kirjallisia tekstejä (esim. autenttiset ohjeet ja työnkuvaukset), osaa edellisten lisäksi kirjoittaa muita omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet ja työnhaku) K3)

186 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen selviytyy yksinkertaisista päivittäiseen työ- ja arkielämään liittyvistä viestintätilanteista (T1) selviytyy päivittäiseen työ- ja arkielämään liittyvistä viestintätilanteista (esim. opastaminen) asianmukaisesti (H2) 183 selviytyy asianmukaisesti ja kohteliaasti vaativammistakin viestintätilanteista (esim. työpaikan ja työtehtävien esittelyistä) ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta (K3) Kielen ja kulttuurin tuntemus on tietoinen englannin kielen asemasta maailmankielenä (T1) ymmärtää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin vaikutuksen (H2) soveltaa ja hyödyntää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin tuntemustaan (K3) Kielenopiskelu tunnistaa omat oppimisstrategiansa (T1) arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia (H2) vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana. Etenemisehto Suositus: Englanti 1 suoritettu hyväksytysti Matematiikka (3 ov) Tavoitteet Opiskelija hallitsee peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset ja käyttää niitä ammattiin liittyvissä laskutoimituksissa laskee pinta-aloja ja tilavuuksia sekä soveltaa geometriaa ammattialan vaatimassa laajuudessa

187 käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä ammattitehtäviin liittyvien ongelmien ratkaisussa ilmaisee muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla muodostaa ja laatii ammattitehtäviin liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia sekä ratkaisee työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä, kuvaajien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä. 184 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat Matemaattiset menetelmät ja ongelmanratkaisu sekä tulosten arviointi Laskimen ja tietokoneen käyttäminen Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen Opiskelija suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja. suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja. soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 9. Matematiikka ja luonnontieteet. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) ja Geometria (MAB2) tai Funktiot ja yhtälöt (MAA1) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) korvaavat Matematiikan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).

188 Matematiikka 1 (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) 185 Opiskelija soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia (peruslaskutoimitukset kokonais-, murto- ja desimaaliluvuilla) ja arvioi tulosten tarkkuutta (pyöristää ja käyttää järkevästi likiarvoja ammattialallaan, yksikönmuunnokset) hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä (ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen, suhde ja verranto) ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (3 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös matematiikan valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Matematiikka 1 arvioinnin kohteet: Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (T1) suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan (H2) soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (K3) Matemaattiset menetelmät ja ongelman ratkaisu sekä tulosten arviointi ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa (T1) ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta (H2)

189 186 soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta (K3) Laskimen ja tietokoneen käyttäminen käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävine ratkaisemiseen (T1) käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen (H2) käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen (K3) Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä, laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja (T1) käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun, laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja (H2) soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä, laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Matematiikka 2 (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia (taso- ja avaruusgeometriaa ammattialan vaatimuksia vastaavasti, suorakulmaisen kolmion geometriaa, trigonometriaa, Pythagoraan lauseen käytön ammattialallaan)

190 arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat 187 soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (3 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös matematiikan valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Matematiikka 2 arvioinnin kohteet: Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (T1) suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan (H2) soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (K3) Matemaattiset menetelmät ja ongelman ratkaisu sekä tulosten arviointi ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa (T1) ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta (H2) soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta (K3) Laskimen ja tietokoneen käyttäminen käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen (T1) käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen (H2) käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen (K3)

191 Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä, laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja (T1) käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun, laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja (H2) 188 soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä, laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Matematiikka 3 (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia (mm. prosentti-, korko- ja kustannuslaskenta) ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat

192 yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (3 ov). Tutkinnon osan arvosanaan 189 vaikuttavat myös matematiikan valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Matematiikka 3 arvioinnin kohteet: Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (T1) suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan (H2) soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (K3) Matemaattiset menetelmät ja ongelman ratkaisu sekä tulosten arviointi ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa (T1) ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta (H2) soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta (K3) Laskimen ja tietokoneen käyttäminen käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen (T1) käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen (H2) käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen (K3) Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä, laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja (T1) käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun, laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja (H2) soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina

193 190 ja graafisina esityksinä, laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Fysiikka ja kemia (2 ov) Tavoitteet Opiskelija soveltaa ammattitehtäviensä sovellusten kannalta keskeisiä fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia energiatehokkuutta edistävästi huomioiden sen merkityksen ilmaston ja luonnon kannalta. tarkastelee keskeisiä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta soveltaa ammattinsa kannalta keskeisiä fysiikan lakeja ja käsitteitä hallitsee ammattinsa sovellusten kannalta keskeisiä mekaniikan ja lämpöopin peruskäsitteitä ja ilmiöitä niin, että hän osaa käsitellä ammatissaan tarvitsemiaan laitteita ja järjestelmiä turvallisesti ja taloudellisesti sekä työskennellä ergonomisesti ottaa huomioon työssään ympäristön ja ammatin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden kemiallisia ominaisuuksia säilyttää, käyttää oikein ja hävittää asianmukaisesti alalla tarvittavia aineita sekä laskee ainemääriä ja pitoisuuksia osaa tulkita aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä, kuten käyttöturvallisuustiedotteet ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta tekee havaintoja ja mittauksia ammattinsa kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä kerää, käsittelee ja analysoi tekemiään havaintoja ja mittauksia.

194 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin 191 kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä Kemiallisten aineiden ja yhdisteiden sekä niiden ominaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä Opiskelija tuntee fysiikan lainalaisuuksia niin, että pystyy työtehtävissään ottamaan huomioon niihin liittyvät ilmiöt, mutta tarvitsee joissakin kohdin ohjausta käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit työssään, mutta tarvitsee osin ohjausta tulkitsee osin ohjattuna tavallisimpia tuotemerkintöjä osaa ottaa huomioon fysiikkaan liittyvät ilmiöt työtehtävissään käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit tutuissa työtilanteissa tulkitsee tavallisimpia tuotemerkintöjä osaa itsenäisesti soveltaa fysiikan lainalaisuuksia työssään käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa tulkitsee itsenäisesti erilaisia alan tuotemerkintöjä Havainnointi ja mittaaminen Turvallinen ja ergonominen työskentely laskee ohjattuna pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii ohjeen mukaan tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä ohjatussa työtilanteessa tallentaa mittaukset ja havainnot ohjeiden mukaisesti ja esittää ne taulukoina ja graafeina sekä laskee tarvittaessa tuloksia, mutta tarvitsee joiltakin osin ohjausta työskentelee työturvallisuusohjeiden mukaisesti, mutta vaatii ohjausta ergonomiseen työskentelyyn. laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii tietoa käyttöturvallisuustiedotteista toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä omatoimisesti ja osaa arvioida mittaustulosten luotettavuutta osaa analysoida mittauksia ja havaintoja sekä tehdä tuloksista johtopäätöksiä työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti. laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä joustavasti erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan käyttää mittauksiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti, toteuttaa mittaukset järjestelmällisesti ja huolellisesti ja osaa arvioida havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta osaa raportoida ja esittää tuloksia sekä arvioida tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 4. Terveys, turvallisuus ja työkyky, 6. Kestävä kehitys, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) korvaavat Fysiikan ja kemian opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).

195 Fysiikka (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) 192 Opiskelija soveltaa ammattialansa kannalta keskeisiä fysikaalisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia käyttää mittauksiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti, toteuttaa mittaukset järjestelmällisesti ja huolellisesti ja osaa arvioida havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta osaa raportoida ja esittää tuloksia sekä arvioida tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät. osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen tarkastelee keskeisiä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta soveltaa ammattialansa keskeisiä fysiikan lakeja ja käsitteitä hallitsee ammattialansa kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja ilmiöitä niin, että hän osaa käsitellä ammatissaan tarvitsemiaan laitteita ja järjestelmiä turvallisesti ja taloudellisesti sekä työskennellä ergonomisesti osaa tulkita aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta Arviointi Fysiikan ja kemian opintojaksoista annetaan arvosana. Fysiikan ja kemian pakollisten opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (2 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös fysiikan ja kemian valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Fysiikan arvioinnin kohteet: Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä tunnistaa olomuodon muutokset ja lämpölaajenemisen omassa ammatissaan, osaa välttävästi ammattinsa kannalta keskeisimmät mekaniikan lainalaisuudet,

196 osaa ottaa sähköturvallisuuden huomioon, osaa välttävästi sähköopin peruskäsitteistöä (T1) ymmärtää olomuodon muutokset ja lämpölaajenemisen omassa ammatissaan, osaa ammattinsa kannalta keskeisimmät mekaniikan lainalaisuudet, osaa hyödyntää tietojaan ergonomisessa työskentelyssä, osaa hyvin sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja tuntee sähköopin peruskäsitteistön (H2) 193 ymmärtää olomuodon muutokset ja lämpölaajenemisen omassa ammatissaan ja osaa soveltaa oppimaansa, osaa ammattinsa kannalta keskeisimmät mekaniikan lainalaisuudet ja osaa soveltaa oppimaansa, osaa hyvin sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja tuntee sähköopin peruskäsitteistön ja osaa soveltaa oppimaansa (K3) Havainnointi ja mittaaminen avustettuna laatii raportin tutkimastaan asiasta ja mittaa luotettavasti ammatissaan (T1) osaa laatia raportin tutkimastaan asiasta ja mittaa luotettavasti ammatissaan ja muodostaa graafisia kuvaajia (H2) osaa laatia sujuvan raportin tutkimastaan asiasta, mittaa luotettavasti ja osaa arvioida mittaustuloksien luotettavuutta (K3) Energiatalouden perusteet tuntee välttävästi energiantuotanto- ja säästötapoja ammattinsa kannalta tuntee energiantuotanto- ja säästötavat (H2) tuntee energiantuotanto- ja säästötavat, osaa arvioida laitteiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia (K3) Tuotteen elinkaari avustettuna muodostaa tuotteen elinkaaren (T1) muodostaa itsenäisesti tuotteen elinkaaren (H2) muodostaa itsenäisesti tuotteen elinkaaren, pystyy soveltamaan oppimaansa (K3) Turvallinen ja ergonominen työskentely osaa ottaa sähköturvallisuuden huomioon, osaa välttävästi sähköopin peruskäsitteistöä (T1) osaa hyvin sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja tuntee sähköopin peruskäsitteistön (H2) osaa hyvin sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja tuntee sähköopin peruskäsitteistön ja osaa soveltaa oppimaansa (K3)

197 194 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kemia (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä joustavasti erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan käyttää mittauksiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti, toteuttaa mittaukset järjestelmällisesti ja huolellisesti ja arvioi havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta raportoi ja esittää tuloksia sekä arvioi tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät. soveltaa ammattialansa kannalta keskeisiä kemiallisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen tarkastelee keskeisiä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta ottaa huomioon työssään ympäristön ja ammatin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden kemiallisia ominaisuuksia säilyttää, käyttää oikein ja hävittää asianmukaisesti ammattialalla tarvittavia aineita sekä laskee ainemääriä ja pitoisuuksia tulkitsee aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet

198 niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta 195 Arviointi Fysiikan ja kemian opintojaksoista annetaan arvosana. Fysiikan ja kemian pakollisten opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (2 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös fysiikan ja kemian valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kemian arvioinnin kohteet: Kemiallisten aineiden ja yhdisteiden sekä niiden ominaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit työssään, mutta tarvitsee osin ohjausta, tulkitsee osin ohjattuna tavallisimpia tuotemerkintöjä (T1) käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit tutuissa työtilanteissa, tulkitsee tavallisimpia tuotemerkintöjä (H2) käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa, tulkitsee itsenäisesti erilaisia alan tuotemerkintöjä (K3) Havainnointi ja mittaaminen toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja välineitä ohjatussa työtilanteessa, avustettuna laatii raportin tutkimastaan asiasta ja mittaa luotettavasti ammatissaan (T1) osaa analysoida mittauksia ja havaintoja sekä tehdä tuloksista johtopäätöksiä, osaa laatia raportin tutkimastaan asiasta ja mittaa luotettavasti ammatissaan ja muodostaa graafisia kuvaajia (H2) laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä joustavasti erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan, osaa laatia sujuvan raportin tutkimastaan asiasta, mittaa luotettavasti ja osaa arvioida mittaustuloksien luotettavuutta (K3) Turvallinen ja ergonominen työskentely hankkii ohjeen mukaan tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista (T1) hankkii tietoa käyttöturvallisuustiedotteista (H2) työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät (K3)

199 196 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osat toteutetaan tutkinnon aikana Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov) Tavoitteet Opiskelija osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja tekee suunnitelman oman taloutensa hoitamisesta arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä Suomen kansantaloudelle hakee tietoa ammattialansa työpaikoista sekä Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Osallistuminen oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin Toimintamahdollisuuk-sien arviointi Opiskelija osallistuu ohjattuna yhteisten asioiden hoitamiseen arvioi ohjattuna toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet osallistuu sovitulla tavalla yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin arvioi toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset vaikuttamismahdollisuudet oikeudet, edut ja velvollisuudet arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet hakee tietoa kuluttajan keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet

200 197 Yhteiskunnan palvelujen käyttö Oman talouden hoitaminen Kansantalouteen keskeisesti vaikuttavien tekijöiden arviointi käyttää opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee ohjattuna suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii ohjattuna tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista arvioi ohjattuna yrittäjyyden keskeiset vaikutukset työllisyyteen käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen työllisyyteen käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuvia kuluja arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen Tiedon haku ammattialan työpaikoista ja Euroopan unionista hakee tietoa ammattialansa työpaikoista paikallisesti hakee ohjattuna Euroopan unionin kansalaisia koskevaa tietoa. hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti ja Euroopan unionin maista hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) korvaavat Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Lähiopetus/ATK -opetus sekä verkkoavusteinen opetus ja mahdolliset vierailut esim. Kela, työvoimatoimisto, sovittelutoimisto jne. Opiskelija osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuvia kuluja arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti ja Euroopan unionin maista hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon arvioinnin kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerit-taulukkoon.

201 198 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Liikunta (1 ov) Tavoitteet Opiskelija edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa ymmärtäen liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle tutustuu monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja jaksamista edistävään liikuntaan pitää yllä fyysistä toimintakykyään liikunnan avulla liikkuu ja toimii vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä edistää toiminnallaan ryhmän toimintaa ja turvallisuutta. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen Opiskelija käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja pitää ohjattuna yllä fyysistä toimintakykyään käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja monipuolisesti pitää yllä fyysistä toimintakykyään käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti seuraa, arvioi ja pitää yllä fyysistä toimintakykyään Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen liikunnan avulla Vuorovaikutus ja yhteistyö ymmärtää ohjattuna liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan sekä noudattaa reilun pelin periaatteita ymmärtää liikunnan merkityksen omalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnilleen osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti reilun pelin periaatteita noudattaen ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti edistäen reilun pelin periaatteita

202 199 Terveyden, turvallisuuden sekä toimintakyvyn huomioon ottaminen noudattaa yleensä turvallisuutta liikunnassa. toimii liikuntatilanteissa turvallisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Taitoa ja kuntoa (LI1) tai Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI 2) korvaa Liikunnan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Lähiopetus, itsenäinen työskentely yhteisesti laaditun suunnitelman mukaisesti Opiskelija käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti seuraa, arvioi ja kehittää fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti, käyttäen omia taitojaan koko ryhmän taitojen kehittämiseen sekä edistäen reilun pelin periaatteita edistää toiminnallaan ryhmän toimintaa ja turvallisuutta. osallistuu opintojakson lähiopetukseen sekä itsenäiseen työskentelyyn yhteisesti laaditun suunnitelman mukaisesti Liikunnan arvioinnin kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerit. Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (läsnäolon säännöllisyys, tuntiaktiivisuus, asenne, käytös, omista liikuntavarusteistaan huolehtiminen) pyrkimys ylläpitää ja kehittää toimintakykyään opettajapalautteen sekä mahdollisten testien pohjalta kyky huomioida muu ryhmä kyky huomioida yksilölliset eroavuudet eri liikuntatilanteissa mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana.

203 5.1.8 Terveystieto (1 ov) Tavoitteet Opiskelija osoittaa toiminnallaan ja tiedoillaan halua ja kykyä ylläpitää ja edistää terveyttä ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään tietää mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille tietää tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset ja osaa ehkäistä terveyttä kuluttavia tekijöitä tietää terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista ymmärtää liikunnan, ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet ja ottaa ne huomioon toiminnassaan tunnistaa ammattinsa keskeiset terveyttä ja työkykyä kuormittavat tekijät ja osaa 200 kehittää työskentelytapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä yhteistyössä muiden kanssa osaa ehkäistä tapaturmia, hallitsee tavallisimmat ensiaputilanteet ja avun hakemisen ja osaa toimia ergonomisesti tietää väestön terveyseroista ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöistä ja niiden ennaltaehkäisystä tunnistaa omaan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa toimia jaksamista edistävällä tavalla osaa tarvittaessa käyttää opiskeluterveyden- ja muita terveydenhuoltopalveluja, hyödyntää terveysliikuntaa ja ymmärtää niiden merkityksen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Opiskelija ottaa ohjattuna huomioon tavallisimpia terveyttä edistäviä elintapoja ja tottumuksia (kuten liikunta, ravinto, lepo, uni, virkistys, mielenterveys, ihmissuhteet, seksuaaliterveys) ja on halukas edistämään omaa terveyttään ja jaksamistaan ottaa huomioon terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja tottumukset, osallistuu niitä ja omaa jaksamistaan edistävään toimintaan toimii terveyttä, hyvinvointia ja omaa jaksamistaan edistävällä tavalla, ehkäisee terveyttä kuluttavia tekijöitä ja perustelee toimintansa elintapojen ja terveyden välisellä tutkitulla tiedolla ja kokemuksella

204 201 Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintaympäristön turvallisuutta edistävien toimintatapojen noudattaminen Terveysliikunnan ja terveydenhuoltopalvelujen hyödyntäminen Tapaturmien ehkäisy ja ensiapu sekä ergonominen toiminta noudattaa yhteisössä sovittuja terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja, mutta tarvitsee ohjausta uusissa tilanteissa suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna terveyttä edistävää liikuntaa ja osaa tarvittaessa hakea apua terveydenhuollon palveluista tunnistaa mahdollisia tapaturmariskejä, osaa hakea ja antaa ensiapua tavallisimmissa ensiapua vaativissa tilanteissa sekä noudattaa tutuissa tilanteissa ergonomisia toimintatapoja ottaa toiminnassaan huomioon terveyttä ja toimintakykyä kuormittavia tekijöitä ja haluaa edistää toimintansa ja toimintaympäristönsä terveellisyyttä ja turvallisuutta toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa laatimansa ohjelman mukaan ja käyttää tarvittaessa terveydenhuollon palveluja ehkäisee toiminnallaan tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä noudattaa ergonomisia toimintatapoja ottaa toiminnassaan monipuolisesti huomioon terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja edistää omalla toiminnallaan koko yhteisön hyvinvointia hyödyntää itsenäisesti terveysliikunnan mahdollisuuksia oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja osaa hyödyntää terveydenhuoltopalveluja tilanteen vaatimalla tavalla toimii huolellisesti ja ennalta ehkäisee tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä työskentelee ergonomisesti ja itseään säästäen Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä edistävien, kansansairauksia ennaltaehkäisevien ja terveyttä kuluttavien tekijöiden sekä ammatin haittavaikutuksia koskevan tietoperustan hallinta tietää tavallisimmista terveyshaitoista (kuten tupakointi ja päihteiden käyttö) sekä tavallisimmista terveyttä ja toimintakykyä kuormittavista tekijöistä ja kansansairauksista, mutta tarvitsee ohjausta terveyttä edistävän tiedon hankinnassa. hyödyntää omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoperustaa, tuntee terveyttä kuluttavat tekijät sekä elintavoista johtuvat terveyshaitat ja on tietoinen mahdollisista ammattiinsa liittyvistä kuormitustekijöistä. hyödyntää monipuolisesti omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoa ja hakee itsenäisesti tietoa mahdollisista ammattinsa haittavaikutuksista. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Ammattietiikka, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Terveyden perusteet (TE1) korvaa Terveystiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (tietokonetyöskentely, verkkoavusteinen opetus ja etäopetus). Tutkinnon osa on suoritettavissa joko osittain tai kokonaan verkossa (Moodle). Opiskelija toimii terveyttä, hyvinvointia ja omaa jaksamistaan edistävällä tavalla, ehkäisee terveyttä kuluttavia tekijöitä ja perustelee toimintansa elintapojen ja terveyden välisellä tutkitulla tiedolla ja kokemuksella ottaa toiminnassaan monipuolisesti huomioon terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja pyrkii edistämään omalla toiminnallaan koko yhteisön hyvinvointia hyödyntää itsenäisesti terveysliikunnan mahdollisuuksia oman toimintakyvyn

205 ylläpitämisessä ja osaa hyödyntää terveydenhuoltopalveluja tilanteen vaatimalla tavalla toimii huolellisesti ja ennalta ehkäisee tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä työskentelee ergonomisesti ja itseään säästäen hyödyntää monipuolisesti omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoa ja hakee itsenäisesti tietoa mahdollisista ammattinsa haittavaikutuksista. 202 Terveystiedon kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerit -taulukkoon. Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (läsnäolon säännöllisyys, tuntiaktiivisuus, tehtävien suorittaminen, asenne, käytös, opiskeluvälineistään huolehtiminen) pyrkimys ylläpitää ja edistää omaa terveyttään, hyvinvointia ja jaksamista, hankkimalla ja hyödyntämällä monipuolisesti terveyttä ja toimintakykyä edistävää sekä ammattinsa haittavaikutuksia ehkäisevää tietoa osoittaa opiskeluun liittyvissä toimissaan pyrkivänsä edistämään omaa sekä ryhmänsä terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista. mahdollinen kirjallinen tai suullinen koe mahdollinen itse- tai vertais- sekä ammatinopettaja-arviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Taide ja kulttuuri (1 ov) Tavoitteet Opiskelija ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja hyödyntää niiden ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteisössä osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, kehittää kouluyhteisön kulttuuria ja ylläpitää sen esteettistä ilmettä ilmaisee ajatuksia, kokemuksia ja tunteita esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden tai kuvataiteen keinoin ja arvostaa muiden ilmaisua ja näkemyksiä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita materiaalien valinnassa ja työskentelyssään. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

206 Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. 203 Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen Tuotoksen tekeminen Muiden ilmaisun ja näkemysten arvostaminen Opiskelija osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen ottaa ohjeiden mukaan huomioon luonnon ja energian säästämisen materiaalien käytössä ja työskentelyssään kertoo muiden ilmaisussa tunnistamistaan kulttuurisista piirteistä. huolehtii kouluyhteisön kulttuurista ylläpitäen sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen toimii luontoa ja energiaa säästäen materiaalien käytössä ja työskentelyssään antaa rakentavaa palautetta muiden ilmaisusta ja näkemyksistä. uudistaa kouluyhteisön kulttuuria kehittämällä sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan soveltavan ja ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen valitsee työskennellessään materiaalit luontoa ja energiaa säästäen kehittää omaa ilmaisuaan arvostaen muiden näkemyksiä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 6. Kestävä kehitys, 7. Estetiikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1) tai Moniääninen Suomi (MU2) korvaavat Taide ja kulttuuri -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Lähiopetus ja mahdollisesti verkkoavusteinen opetus, mahdolliset vierailut teatteriin tai muuhun vastaavaan kulttuurikokemusten hankkimiseksi. Opiskelija osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan soveltavan ja ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen valitsee työskennellessään materiaalit luontoa ja energiaa säästäen kehittää omaa ilmaisuaan arvostaen muiden näkemyksiä tekee eri kuvataiteen aloihin liittyviä töitä mahdollisesti omaan alaansa integroiden Taiteen ja kulttuurin arvioinnin kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerit-taulukkoon. Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, asenne, käytös, opiskeluvälineistään huolehtiminen)

207 mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi 204 Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana. 5.2 Vapaasti valittavat tutkinnon osat Oheisessa linkissä Salpauksen johtokunnan hyväksymät ammattitaitoa täydentävät tutkinnon valinnaiset osat > > > 1 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia, joiden tavoitteet ja arviointi tulee myös sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), lukioopintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Vuosittain Salpauksessa tarjottavista vapaasti valittavista opinnoista tiedotetaan opiskelijoille hyvissä ajoin, jotta heillä on mahdollisuus tehdä valintoja mahdollisimman monipuolisesti myös muilta koulutusaloilta. 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisperiaatteet 2/ MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opinto-ohjauksen yleiset periaatteet ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sisältö (HOPS) on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Opinto-ohjauksen suunnitelma. 1 Opetussuunnitelmaan sisältyvät ammattitaitoa täydentävät tutkinnon valinnaiset osat on opsin lopussa.

208 8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus 205 Työssäoppimiseen ja työturvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma. 8.3 Ammatillinen erityisopetus Ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Erityisopetuksen suunnitelma. 8.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 8.5 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 8.7 Opiskelijahuolto Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Opiskelijahuollon järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Opiskelijahuollon suunnitelma. 8.8 Terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutukseen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot.

209 206 Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Kone- ja metallitekniikan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden

210 tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: näön heikkous tasapainoelimistön toiminnan häiriöt ja sairaudet tuki- ja liikuntaelimistön sairaus 8.9 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset 207 arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien avuksi, kun laaditaan sellaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmia, joita ei ole tutkinnon perusteissa määritelty. Ammatilliset tutkinnon osat muodostetaan ja nimetään työkokonaisuuksien mukaan. Ammattitaitovaatimukset kuvataan konkreettisena työn tekemisenä. määritellään arvioinnin kohteittain kolmelle tasolle: tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. 1. Työprosessien hallinta Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä. Arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Seuraavassa olevat arviointikriteerit on tarkoitettu ohjeellisiksi siten, että niitä sovelletaan ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteiden ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Esitetyt kriteerit kohdennetaan aina kyseessä olevan tutkinnon osan vaatimuksiin eli kriteereissä esitetty työ tarkoittaa aina ko. tutkinnon osaan sisältyvää työtä. yleisellä tasolla Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista omaaloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) ottaa huomioon työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä ottaa huomioon työpaikan erityisvaatimuksia ja työn lopputulos on tavoitteiden mukainen (esim. valmistettu esine priimaa, hiukset leikattu niin, että otettu huomioon asiakkaan toiveet, asiakkaan kasvonpiirteet jne.) etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan

211 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käyttöä. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot a) Erikseen arvioitavat Oppiminen ja - ongelmanratkaisu Arvioidaan oppimishalukkuutta, itsensä ja työnsä kehittämistä, ongelmien -ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Arvioidaan toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä. noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista yleisellä tasolla tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan Opiskelija käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta (menetelmät, välineet, materiaalit määritellään tutkinnon osittain) yleisellä tasolla käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti toistuvissa työtilanteissa Opiskelija käyttää työnsä tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa (eli ne menetelmät, välineet ja materiaalit, jotka on määritelty kohdassa 2) mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa yleisellä tasolla hankkii ja soveltaa työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti Opiskelija suoriutuu tiedonhankinnassa ohjattuna suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta hankkii tietoa ohjeiden mukaan suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista tilanteista omaaloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti ja toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä osaa omalla vastuualueellaan tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa soveltaa tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän Ammattietiikka noudattaa annettuja eettisiä ohjei- noudattaa annettuja eettisiä toimii opiskelu- ja työyhteisön

212 209 Arvioidaan toimintaa ammatti-etiikan, ammatin - arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. 4. b) Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Aloitekyky ja yrittäjyys Arvioidaan tavoitteellista, taloudellista ja tuloksellista toimintaa ja itsensä johtamista. Kestävä kehitys Arvioidaan teknologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden noudattamista. Estetiikka Arvioidaan estetiikan huomioon ottamista työssä ja jokapäiväisessä elämässä Viestintä- ja mediaosaaminen Arvioidaan kriittisyyttä mediatuotteiden tunnistamisessa, havainnoinnissa ja tulkinnassa sekä media- ja viestintäteknologian käyttämistä Matematiikka ja luonnontieteet Arvioidaan työn edellyttämää laskutaitoa sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa. ta, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden työskentelee ergonomisesti oikein arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen), liikunnan (1 ov) ja terveystiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarvittaessa kunkin alan tarpeen mukaiset terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Opiskelija Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä sekä ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin sisällytettävän yrittäjyysosan (5 ov) ammattitaitovaatimuksissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarpeen vaatiessa kunkin alan edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarpeen vaatiessa kunkin alan vaatimusten mukaiset viestintä- ja mediaosaamisen ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) matematiikan (3 ov), fysiikan ja kemian (2 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan kunkin alan tarpeen mukaiset matematiikan ja luonnontieteiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.

213 210 Teknologia ja tietotekniikka Arvioidaan teknologian ja tietotekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajoitusten ja riskien huomioon ottamista. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Arvioidaan osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri taustan omaavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista toimintaa. 9 LIITTEET käyttää ammatissaan tarvittavia tavanomaisia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä toistuvissa työtilanteissa, tarvitsee joskus ohjausta valitsee tarvittavat koneet ja laitteet ohjattuna ja tunnistaa riskit. käyttää ammatissaan tarvittavia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä toistuvissa työtilanteissa valitsee sopivat koneet ja laitteet ja tunnistaa niiden käyttöön liittyvät riskit. hyödyntää monipuolisesti ammatissaan tarvittavia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä valitsee itsenäisesti sopivat koneet ja laitteet ja tunnistaa niiden käyttöön liittyvät rajoitukset ja riskit. Tietotekniikka todentuu yhteisten opintojen (yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan kunkin alan tarpeen mukaiset teknologian ja tietotekniikan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon (1 ov) sekä äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi laaditaan tarpeen mukaan jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin kunkin alan tämän avaintaidon edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. (Liiteosa on erillinen, joka muodostuu vähintään seuraavista asiakirjoista:) Liite 1. Tutkinnon muodostuminen tutkinnon osittain (powerpoint) Liite 2 A. Moduulisuunnitelma (powerpoint) Liite 2 B. Tarkennettu moduulisuunnitelma (excel) Liite 3. Arvioinnin toteuttamissuunnitelma (powerpoint) Liite 4. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma (powerpoint) Liite 5. Ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset (powerpoint)

214 Kone- ja metallialan perustutkinto, 120 ov Koneenasentaja Opetussuunnitelmanliite 1A TUTKINNON MUODOSTUMINEN TUTKINNON OSITTAIN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Kaikille pakolliset tutkinnon osat (50 ov) Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Koneenasennus Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (40 ov) Elektroniikan kokoonpanotyöt Asennushitsaus Pneumatiikka-asennukset Hienomekaaninen valmistus Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Hydrauliikka ja koneiden korjaus opintoviikkoa Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa esim. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Yrittäjyys Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Lukio-opinnot AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat Valinnaiset lisäosat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto

215 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Näyttö Koneistuksen perustyöt 2 ov Koneistuksen perustyöt 6 ov Koneistuksen perustyöt 2 ov Näyttö Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 6 ov Näyttö Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Näyttö 2 Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Pakollinen tutkinnon osa 6 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Pakollinen tutkinnon osa 6 ov Pakollinen tutkinnon osa 8 ov Näyttö Valinnainen tutkinnon osa 4 ov Valinnainen tutkinnon osa 4 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 6 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Koneenasentaja

216 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Näyttö Koneistuksen perustyöt 2 ov Koneistuksen perustyöt 6 ov Koneistuksen perustyöt 2 ov Näyttö Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 6 ov Näyttö Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov 2 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3 ov Koneenasennus 5 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov Koneenasennus 8 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3ov Valinnainen tutkinnon osa 2ov Koneenasennus Näyttö 4 ov Koneenasennus 3 ov Valinnainen tutkinnon osa 8 ov 3 Valinnainen tutkinnon osa 8 ov Valinnainen tutkinnon osa 8 ov Valinnainen tutkinnon osa 8 ov * Vapaasti valittava tutkinnon osa 2ov Valinnainen tutkinnon osa 6 ov Vapaasti valittava tutkinnon osa 8 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat * Työssäoppimisjakso, mikäli vapaasti valittava tutkinnon osa on suoritettu Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Koneenasentaja

217 Arvioinnin toteuttamissuunnitelma Tutkinnon osien arviointimenetelmät Opetussuunnitelman liite 3 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Koneenasennus 10 ov 10 ov 10 ov 20 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov valittava Asennushitsaus Hydrauliikka ja koneiden korjaus Pneumatiikka-asennukset Elektroniikan kokoonpanotyöt Hienomekaaninen valmistus 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov 20 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat Yrittäjyys Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Lukio-opinnot Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 0-10 ov 2 ov 0-10 ov (toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu arviointi Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmaratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä- ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneenasentaja

218 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma Opetussuunnitelman liite 4 Tutkinnon osa ov Ammattiosaamisen näyttö Tavoiteajankohta Kesto Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 1 1. vuosi 1 vk Koneistuksen perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 2 1. vuosi 1 vk Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 3 1. vuosi 1 vk Koneenasennus 20 ov Ammattiosaamisen näyttö 4 2. vuosi 1-2 vk Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov valittava Asennushitsaus 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 5 3. vuosi 1-2 vk Hydrauliikka ja koneiden korjaus 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 6 3. vuosi 1-2 vk Pneumatiilkkaasennukset 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 7 3. vuosi 1-2 vk Elektroniikan kokoonpanotyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 6 3. vuosi 1-2 vk Hienomekaaninen valmistus 20 ov Ammattiosaamisen näyttö 4 2. vuosi 1-2 vk Muut valinnaiset tutkinnon osat Yrittäjyys Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 0-10 ov 2 ov Ammattiosaamisen näyttö 5 Toteutetaan toisen näytön yhteydessä 10 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä 2. vuosi 6 vk 3. vuosi 1-2 vk 20 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä Työssäoppimispaikka Oppilaitos Mm. koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen liiketoimintayksikkö tai harjoitusyritys Kone- ja metallialan alan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneenasentaja

219 Ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset Opetussuunnitelman liite 5 Tutkinnon osa Ov Näytön kuvaus Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Koneenasennus 10 ov 10 ov 10 ov 20 ov Valmistetaan metallituote piirustusten mukaan käyttäen lastuavantyöstön menetelmiä sekä hitsaus- ja asennusteknisiä työtapoja Valmistetaan piirustusten mukainen tuote, käyttäen lastuavantyöstön perusmenetelmiä Metallituotteen valmistaminen levytyö- ja hitsausmenetelmillä piirustusten mukaan Näytössä suoritetaan kokoonpano, korjaus tai kunnossapitoasennuksia Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov valittava Elektroniikan kokoonpanotyöt 10 ov Piirilevyn valmistus piirustusten mukaan. Asennushitsaus 10 ov Teräsrakenteen hitsaus piirustusten sekä hitsausohjeiden mukaan. Hydrauliikka ja koneiden korjaus Pneumatiikkaasennukset Hienomekaaninen valmistus 10 ov Koneen tai laitteen huolto, korjaus tai asennus 10 ov Opiskelija suorittaa pneumatiikkajärjestelmän kytkemisen toimintakuntoon kaaviokuvan perusteella sekä tarvittavat tarkastusmittaukset 20 ov Laitteen tai laitteenosan valmistus piirustusten mukaan Muut valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä Työssäoppimispaikka Oppilaitos Mm. koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen liiketoimintayksikkö tai harjoitusyritys Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone ja metallialan perustutkinto Koneenasentaja

220 Kone- ja metallialan perustutkinto, 120 OV Koneistaja Opetussuunnitelman liite 1A TUTKINNON MUODOSTUMINEN TUTKINNON OSITTAIN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Kaikille pakolliset tutkinnon osat (50 ov) Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Koneistus Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (40 ov) CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus CNC-sorvaus CNC-jyrsintä Manuaalikoneistus Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa: Työstö kipinätyöstökoneella Hionta Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa esim. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Yrittäjyys Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Lukio-opinnot opintoviikkoa AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat Valinnaiset lisäosat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Koneistaja

221 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Koneistuksen perustyöt 6 ov Koneistuksen perustyöt 4 ov Näyttö Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 6 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2 ov Näyttö Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov Näyttö Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Näyttö 2 Pakollinen tutkinnon osa 5 ov Valinnainen tutkinnon osa 3 ov Pakollinen tutkinnon osa 5 ov Valinnainen tutkinnon osa 3 ov Pakollinen tutkinnon osa 8 ov Näyttö Pakollinen tutkinnonosa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 4 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnonosa 1 ov Valinnainen tutkinnon osa 5 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Koneistaja

222 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Koneistuksen perustyöt 6 ov Koneistuksen perustyöt 4 ov Näyttö Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 6 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2 ov Näyttö Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov Näyttö Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov 2 Koneistus 5 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3 ov Koneistus 5 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3 ov Koneistus 8 ov Näyttö Koneistus 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 6ov Valinnainen tutkinnonosa 3ov Näyttö Valinnainen tutkinnonosa 1 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov 3 Valinnainen tutkinnonosa 8 ov Valinnainen tutkinnonosa 8 ov Valinnainen tutkinnonosa 8 ov Näyttö* Vapaasti valittava tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnonosa 6 ov Näyttö Vapaasti valittava tutkinnon osa 8 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat * Työssäoppimisjakso, mikäli vapaasti valittava tutkinnon osa on suoritettu Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Koneistaja

223 Arvioinnin toteuttamissuunnitelma Tutkinnon osien arviointimenetelmät Opetussuunnitelman liite 3 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Koneistus 10 ov 10 ov 10 ov 20 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40ov valittava CAD /CAM 2D työstöratojen valmistus 10 ov CNC-sorvaus CNC-jyrsintä Manuaalikoneistus Hionta Työstö kipinätyöstökoneella 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 ov 20 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu arviointi Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmaratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä- ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone ja metallialan perustutkinto Koneistaja

224 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma Tutkinnon osa 1 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Ammattiosaamisen näyttö Opetussuunnitelman liite 4 Tavoiteajankohta Kesto Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 1 1. vuosi 1vk Koneistuksen perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 2 1. vuosi 1vk Levyseppähitsaajan perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 3 1. vuosi 1 vk Koneistus 20 ov Ammattiosaamisen näyttö 4 2. vuosi 1-2 vk Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov Manaalikoneistus 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 5 2. vuosi 1-2 vk CNC-sorvaus 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 6 Ammattiosaamisen näyttö 6 3. vuosi 1-2 vk CNC-jyrsintä 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 7 Ammattiosaamisen näyttö 7 3. vuosi 1-2 vk CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 8 3. vuosi 1-2 vk Muut valinnaiset tutkinnon osat Yrittäjyys Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Vapaasti valittavat tutkinnon osat (ammatillisia opintoja) Ammattitaitoa Täydentävät tutkinnon osat 0-10 ov 2 ov Ammattiosaamisen näyttö 5 Toteutetaan toisen näytön yhteydessä 10 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä 2. vuosi 6 vk 20 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä 3. vuosi 1-2 vk Työssäoppimispaikka Oppilaitos Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone ja metallialan perustutkinto Koneistaja

225 Ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset Opetussuunnitelman liite 5 Tutkinnon osa ov Näytön kuvaus Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Koneistus 10 ov 10 ov 10 ov 20 ov Valmistetaan metallituote piirustusten mukaan käyttäen lastuavantyöstön menetelmiä sekä hitsaus- ja asennusteknisiä työtapoja Valmistetaan piirustusten mukainen tuote, käyttäen lastuavantyöstön perusmenetelmiä Metallituotteen valmistaminen levytyö- ja hitsausmenetelmillä piirustusten mukaan Monimuotoisen koneistettavan osan valmistus lastuavillatyömenetelmillä piirustusten mukaan Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov valittava Manuaalikoneistus CNC-sorvaus 10 ov 10 ov Monimuotoisen koneistettavan sarjan valmistus lastuavillatyömenetelmillä piirustusten mukaan Monimuotoisen koneistettavan sarjan valmistus CNC-sorvilla piirustusten mukaan. Piirustus tehdään mallin mukaan CADohjelmalla CNC-jyrsintä 10 ov CNC-työstökeskuksella toteutettavan jyrsintätyön, CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus 10 ov Opiskelija suorittaa CAD/CAM-ohjelmistolla toteutettavan ohjelmointitehtävän. Hionta 10 ov Opiskelija suorittaa pyöröhiomakoneella toteutettavan hiontatyön Työstö kipinätyöstökoneella 10 ov Opiskelija suorittaa kipinätyöstökoneella toteutettavan kappaleen työstön. Muut valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä 20 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä Työssäoppimispaikka Oppilaitos Mm. koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen liiketoimintayksikkö tai harjoitusyritys Kone ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja

226 Kone- ja metallialanperustutkinto, 120 ov Kunnossapitoasentaja Opetussuunnitelman liite 1A TUTKINNON MUODOSTUMINEN TUTKINNON OSITTAIN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Kaikille pakolliset tutkinnon osat (70 ov) Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Sähkömekaaniset asennukset Kunnossapito Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (20 ov) Asennushitsaus 10 ov Pneumatiikka-asennukset 10 ov Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Hydrauliikka-Pneumatiikka Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa esim. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Yrittäjyys Ammattitaitoa täydentävät ja laajentavat tutkinnon osat Lukio-opinnot opintoviikkoa AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat Valinnaiset lisäosat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Kunnossapitoasentaja

227 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Näyttö Koneistuksen perustyöt 2 ov Koneistuksen perustyöt 6 ov Koneistuksen perustyöt 2 ov Näyttö Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 6 ov Näyttö Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Näyttö 2 Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Pakollinen tutkinnon osa 5 ov Valinnainen tutkinnon osa 1 ov Pakollinen tutkinnon osa 8 ov Näyttö Valinnainen tutkinnon osa 3 ov Pakollinen tutkinnon osa 3 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 3 ov Valinnainen tutkinnon osa 3 ov Pakollinen tutkinnon osa 3 ov Valinnainen tutkinnon Valinnainen tutkinnon osa 2 ov osa 5 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Kunnossapitoasentaja

228 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Näyttö Koneistuksen perustyöt 2 ov Koneistuksen perustyöt 6 ov Koneistuksen perustyöt 2 ov Näyttö Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 6 ov Näyttö Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 2 ov 2 Sähkömekaaniset asennukset 7 ov Valinnainen tutkinnon osa 1 ov Sähkömekaaniset asennukset 8 ov Näyttö Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov Sähkömekaaniset asennukset 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3 ov Sähkömekaaniset asennukset 3 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3 ov Valinnainen tutkinnon osa 5 ov Näyttö 3 Kunnossapito 6 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Kunnossapito 4 ov Valinnainen tutkinnon osa 4 ov Kunnossapito 4 ov Valinnainen tutkinnon osa 4 ov Näyttö* Vapaasti valittava tutkinnon osa 2 ov Vapaasti valittava Kunnossapito 6 ov Näyttö tutkinnon osa 8 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat * Työssäoppimisjakso, mikäli vapaasti valittava tutkinnon osa on suoritettu Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Kunnossapitoasentaja

229 Arvioinnin toteuttamissuunnitelma Tutkinnon osien arviointimenetelmät Opetussuunnitelman liite 3 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 70 ov Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Sähkömekaaniset perustyöt Kunnossapito 10 ov 10 ov 10 ov 20 ov 20 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 20 ov valittava Hydrauliikka-Pneumatiikka Pneumatiikka-asennukset Asennushitsaus 10 ov 10 ov 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 ov 20 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu arviointi Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmaratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä- ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Kone ja metallialan perustutkinto Kunnossapitoasentaja

230 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma Opetussuunnitelman liite 4 Tutkinnon osa ov Ammattiosaamisen näyttö Tavoiteajankohta Kesto Kaikille pakolliset tutkinnon osat 70 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 1 1. vuosi 1vk Koneistuksen perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 2 1. vuosi 1vk Levyseppähitsaajan perustyöt 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 3 1. vuosi 1 vk Sähkömekaaniset asennukset 20 ov Ammattiosaamisen näyttö 4 2. vuosi 1-2 vk Kunnossapito 20 ov Ammattiosaamisen näyttö 7 3. vuosi 1-2 vk Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 20 ov Hydrauliikka- Pneumatiikka 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 6 3. vuosi 1 vk Pneumatiikkaasennukset 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 6 3. vuosi 1 vk Asennushitsaus 10 ov Ammattiosaamisen näyttö 5 2. vuosi 1 vk Muut valinnaiset tutkinnon osat Yrittäjyys 0-10 ov Ammattiosaamisen näyttö 6 2. vuosi 6 vk Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Vapaasti valittavat tutkinnon osat (ammatillisia opintoja) 2 ov Toteutetaan toisen näytön yhteydessä 10 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä 3. vuosi 1-2 vk Työssäoppimispaikka Oppilaitos Mm. koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen liiketoimintayksikkö tai harjoitusyritys Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Kone ja metallialan perustutkinto Kunnossapitoasentaja

231 Ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset Opetussuunnitelman liite 5 Tutkinnon osa ov Näytön kuvaus Kaikille pakolliset tutkinnon osat 70 ov Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Sähkömekaaniset asennukset Kunnossapito 10 ov 10 ov 10 ov 20 ov 20 ov Valmistetaan metallituote piirustusten mukaan käyttäen lastuavantyöstön menetelmiä sekä hitsaus- ja asennusteknisiä työtapoja Valmistetaan piirustusten mukainen tuote, käyttäen lastuavantyöstön perusmenetelmiä Metallituotteen valmistaminen levytyö- ja hitsausmenetelmillä piirustusten mukaan Näytössä opiskelija valmistaa ja kokoaa jonkin pneumaattisen, hydraulisen tai sähkömekaanisen laitteen työ- ja kokoonpanopiirustusten mukaisesti. Näytössä opiskelija suorittaa valitun laitekokonaisuuden määräaikaishuollon sekä käyntikunnon arvioinnin Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 20 ov valittava Hydrauliikka- Pneumatiikka Pneumatiikkaasennukset Asennushitsaus 10 ov 10 ov 10 ov Opiskelija suorittaa hydrauliikka- tai pneumatiikkajärjestelmän kytkemisen toimintakuntoon kaaviokuvan perusteella sekä tarvittavat tarkastusmittaukset Opiskelija suorittaa Pneumatiikkajärjestelmän kytkemisen toimintakuntoon kaaviokuvan perusteella sekä tarvittavat tarkastusmittaukset Teräsrakenteen hitsaus piirustusten sekä hitsausohjeiden mukaan Muut valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Ei ammattiosaamisen näyttöä Työssäoppimispaikka Oppilaitos Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Kone ja metallialan perustutkinto Kunnossapitoasentaja

232 Kone- ja metallialan perustutkinto, 120 ov Levyseppähitsaaja Opetussuunnitelman liite 1A TUTKINNON MUODOSTUMINEN TUTKINNON OSITTAIN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Kaikille pakolliset tutkinnon osat (50 ov) Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Levy- ja hitsaustyöt Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (40 ov) Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Hitsaus IW-hitsaus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus Levy- ja teräsrakennetyöt Ohutlevytyöt Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat: Sorvaus ja jyrsintä (Heinola) Mekaaninen kunnossapito (Heinola, Orimattila) Levytyöstökeskuksen käyttö (Lahti) opintoviikkoa Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa esim. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Yrittäjyys Ammattitaitoa syventävät ja täydentävät tutkinnon osat Lukio-opinnot AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat Valinnaiset lisäosat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone ja metallialan perustutkinto

233 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 6 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Näyttö Asennuksen ja automaation perustyöt 2 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 2 ov Näyttö Koneistuksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 6 ov Näyttö Ammattitaitoa täydentävät opinnot 2 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 2 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 2 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 2 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 2 ov 2 Levy- ja hitsaustyöt 6 ov Kaikille valinnainen Tutkinnon osa 2 ov Levy- ja hitsaustyöt 3 ov Levy- ja hitsaustyöt 4 ov Kaikille valinnaine n tutkinnon osa 1 ov Levy- ja hitsaustyöt 7 ov + näyttö Kaikille valinnainen tutkinnon osa 1 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 5 ov Kaikille valinnainen tutkinnon osa 3 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 5 ov Kaikille valinnainen tutkinnon osa 3 ov 3 Kaikille valinnainen tutkinnon osa 8 ov + näyttö Kaikille valinnaiset. tutkinnon osa 3 ov +näyttö Kaikille valinnaiset tutkinnon osa 5 ov Kaikille valinnainen tutkinnon osa 8 ov + näyttö Kaikille valinnainen tutkinnon osa 6 ov + näyttö Vapaasti valittavat tutkinnon osat 2 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 8 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Levyseppähitsaaja (Lahti)

234 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 4 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 4 ov LUKIO Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2 ov NÄYTTÖ Koneistuksen perustyöt 2 ov NÄYTTÖ Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov NÄYTTÖ Levy- ja hitsaustyöt 2 ov 2 Levy- ja teräsrakenne 2 ov Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 2 ov LUKIO Levy ja hitsaustyöt 8 ov NÄYTTÖ Levy- ja hitsaustyöt 4 ov Levy- ja hitsaustyöt 2 ov LUKIO Levy- ja hitsaustyöt 4 ov IW hitsaus 2 ov 3 LUKIO Levy- ja teräsrakenne 8 ov NÄYTTÖ Alumiini ja ruostumattoman teräksen hitsaus 8 ov NÄYTTÖ LUKIO Kaikille valinnainen tutkinnon osa 8 ov IW NÄYTTÖ Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Kone ja metallialan perustutkinto Levyseppähitsaajan koulutusohjelma, Levyseppähitsaaja, Heinola

235 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 4 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 4 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 8 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2 ov NÄYTTÖ Koneistuksen perustyöt 2 ov NÄYTTÖ Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov NÄYTTÖ Levy- ja hitsaustyöt 2 ov 2 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 8 ov Levy- ja hitsaustyöt 8 ov Levy ja hitsaustyöt 8 ov NÄYTTÖ Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov Levy- ja hitsaustyöt 2 ov IW hitsaus 2 ov Kaikille valinnainen tutkinnon osa 8 ov IW NÄYTTÖ Levy- ja teräsrakenne työt 2 ov 3 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 2 ov Ohutlevytyöt 2 ov Levy- ja teräsrakenne työt 8 ov NÄYTTÖ Alumiini ja ruostumattomanteräksen hitsaus 8 ov NÄYTTÖ Ohutlevytyöt 8 ov NÄYTTÖ Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavat 2 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Kone ja metallialan perustutkinto Levyseppähitsaajan koulutusohjelma, levyseppähitsaaja Heinola

236 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2A Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 2ov Asennuksen ja automaation perustyöt 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat opinnot 2 ov Levy- ja hitsauksen perustyöt 1 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 2 ov Koneistuksen perustyöt 3 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat opinnot 2 ov Koneistuksen perustyöt 3 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov +NÄYTTÖ Koneistuksen perustyöt 2 ov+ NÄYTTÖ Levy- ja hitsauksen perustyöt 1 ov +NÄYTTÖ 2 Levy ja hitsaustyöt 6 ov Hitsaus 2 ov Levy- ja hitsaustyöt 6 ov Teräsrakennetyöt 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat opinnot 3 ov Levy- ja hitsaustyöt 8 ov+näyttö Hitsaus 8 ov +Näyttö 3 Teräsrakennetyöt 8 ov + Näyttö Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3 ov IW-hitsaus 6 ov + Näyttö Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 5 ov Levy- ja hitsausalan CNCvalmistus 8 ov +Näyttö IW-hitsaus 4 ov Levy- ja hitsausalan CNCvalmistus 2 ov Vapaasti valittavat opinnot 3 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Kone ja metallialan perustutkinto Levyseppähitsaajan koulutusohjelma Levyseppähitsaaja, Orimattila

237 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2B Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 6 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Näyttö Asennuksen ja automaation perustyöt 2 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 2 ov Näyttö Koneistuksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 6 ov Näyttö Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Valinnainen tutkinnon osa 2 ov Näyttö 2 Levy- ja hitsaustyöt 6 ov Kaikille valinnainen Tutkinnon osa 2 ov Levy- ja hitsaustyöt 3 ov Levy- ja hitsaustyöt 4 ov Kaikille valin. tutk. osa 1 ov Levy- ja hitsaustyöt 7 ov + Näyttö Kaikille valinnainen tutkinnon osa 1 ov Valinnainen tutkinnon osa 5 ov Näyttö Kaikille valinnainen tutkinnon osa 3 ov Valinnainen tutkinnon osa 5 ov Näyttö Kaikille valinnainen tutkinnon osa 3 ov Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Levyseppähitsaaja

238 Moduulisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 2B Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 4 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4 ov Koneistuksen perustyöt 4 ov Ohutlevytyöt 8 ov NÄYTTÖ Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2 ov Koneistuksen perustyöt 2 ov NÄYTTÖ Asennuksen ja automaation perustyöt 4 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 6 ov NÄYTTÖ Levy- ja hitsaustyöt 2 ov 2 Levy- ja teräsrakenne työt 6 ov Ohutlevytyöt 2 ov Levy- ja hitsaustyöt 8 ov Levy- ja hitsaustyöt 8 ov NÄYTTÖ Levy- ja teräsrakenne työt 4 ov NÄYTTÖ Levy- ja hitsaustyöt 2 ov IW hitsaus 2 ov Kaikille valinnainen tutkinnon osa 8 ov IW NÄYTTÖ Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Kone ja metallialan perustutkinto Levyseppähitsaajan koulutusohjelma, levyseppähitsaaja Heinola