Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU

Transkriptio

1 Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU Toimintakertomus 2016 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.)

2 i Toimittajien lisäksi tämän toimintakertomuksen laadintaan ovat osallistuneet Penina Blankett (YM), Jan Ekebom (MH), Michael Haldin (MH), Jyrki Hämäläinen (GTK), Kimmo Inki (KASELY), Meri Kallasvuo/Sanna Kuningas (LUKE), Anu Kaskela (GTK), Essi Keskinen (MH), Suvi Kiviluoto (), Meri Koskelainen (), Tupuna Kovanen (POPELY), Lasse Kurvinen (MH), Ari Laine (MH), Juho Lappalainen (), Leena Lehtomaa (VARELY), Sonja Salovius-Laurén (ÅA), Elina Virtanen (). Lisäksi vuoden 2016 VELMU-aineistojen hankintaan, analysointiin ja raportointiin ovat osallistuneet myös monet muut VELMU-toimijat sekä eri toimijoiden kenttähenkilökunta. Lämmin kiitoksemme kaikille! Lyhenteet AYR VELMUn alueellinen yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtävän on koota alueellisen tason toimijat yhteen, sekä koordinoida VELMU-kartoituksia alueellisella ja paikallisella tasolla. EPOELY Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. GTK Geologian tutkimuskeskus HELCOM Baltic Marine Environment Commission - Itämeren suojelukomissio. KASELY Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus LUKE Luonnonvarakeskus MH Metsähallitus, tässä suunnitelmassa: Metsähallituksen Luontopalvelut POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskus UUDELY Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. VARELY Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ÅA Åbo Akademi i

3 Sisällys Lyhenteet... i Sisällys... ii 1. Tausta Ohjelman tavoitteet Ohjelman toteutus Organisaatio VELMU-ohjelman toteutus Koordinaatio Geofysikaaliset maastokartoitukset Biologiset maastokartoitukset Tiedonhallinta Karttatuotanto, mallinnus ja kaukokartoitus Tutkimus ja koulutus Menetelmäkehitys Viestintä VELMU-Atlas Arvio ohjelman vaikuttavuudesta Liitteet: 1. VELMUn organisaatiossa toimivien ryhmien jäsenet 2. Kansainväliset kokoukset 3. VELMUn kansalliset ja kansainväliset hankkeet 4. VELMUn viestintä ja medianäkyvyys 5. Kansalliset seminaarit, esitelmät, yleisötapahtumat ja koululuennot 6. VELMUn opinnäytetyöt ii

4 1 1. Tausta 1.1 Ohjelman tavoitteet Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU tuottaa tietoa Suomen merialueilla esiintyvistä eliöistä, vedenalaisista eliöyhteisöistä ja luontotyypeistä sekä geologiasta. Inventointitieto mahdollistaa meriluonnon suojelun ja kestävän käytön suunnittelun. VELMUn tuottamia karttoja ja tietokantoja voidaan käyttää esimerkiksi luontodirektiivin raportoinnissa ja Natura verkoston riittävyyden arvioinnissa sekä Suomen Merenhoitosuunnitelman toimeenpanossa. VELMU-aineistoilla voidaan kehittää tila-arvioihin tarvittavia indikaattoreita ja alueiden suunnittelua. VELMUn ensimmäisen vaiheen päätyttyä yksi vuoden 2016 keskeisistä tehtävistä oli VELMUn uuden karttapalvelun julkistus. Lisäksi tarkasteltiin VELMUn saavutuksia ja asetettiin uudet keskipitkän aikavälin tavoitteet. Keskeinen tavoite vuodelle olikin Tiekartan laatiminen VELMUn toiselle vaiheelle. Jatkossa ohjelman toteuttamista tullaan suunnittelemaan ja arvioimaan Tiekartan määrittämien tavoitteiden avulla. 1.2 Ohjelman toteutus VELMU käynnistettiin vuonna 2004, ja VELMUn ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna Ohjelma perustuu vedenalaisiin geologisiin ja biologisiin kartoituksiin, jotka kohdistuvat sekä ihmispaineiden vaikutuksessa oleville alueilla että alueille, joilla on todennäköisesti korkea vedenalainen monimuotoisuus. Kuvassa 1 esitetään kartoitusten laajuus VELMUn ensimmäisen vaiheen aikana. Vuodesta 2011 valtion budjeteissa suunnattiin uutta rahoitusta Itämeren suojeluun. Osa tästä rahoituksesta käytettiin hallitusohjelman mukaisesti VELMU-toimintaan. Lisäykset VELMU-ohjelman rahoitukseen nopeuttivat kartoitusten etenemistä olennaisesti. Tämän lisäksi tukea saatiin budjettirahoituksen ulkopuolisista hankerahoituksista. Esim. EU Life+ -hanke FINMARINETissa ( ) tehtiin laajoja biologisia ja geologisia kartoituksia viidellä Suomen merialueella ja kehitettiin Suomen Natura verkostoa. ENPI-hanke TOPCONSissa ( ) puolestaan kehitettiin merialuesuunnittelua ja merialueiden suojelua itäisellä Suomenlahdella yhdessä Venäjän kanssa. Kun VELMUn ensimmäisen vaihe saatiin päätökseen vuoden 2015 lopussa, Suomen vedenalaisesta meriluonnosta oli saatu hyvä ja kattava yleiskuva. Tulokset kootiin VELMU-karttapalveluun, jonka julkaisu ajoitettiin tammikuulle

5 Kuva 1. VELMUn ensimmäisen vaiheen loppuun mennessä tehdyt biologiset kartoitukset (vasen kartta) ja geologiset kartoitukset (oikea kartta). 1.3 Organisaatio Raportointijaksolla VELMUn ohjausryhmä koostui kahdeksan eri ministeriön edustajista sekä Merivoimien esikunnan ja ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston edustajista. Liikenne- ja viestintäministeriötä ohjausryhmässä edustaa Liikennevirasto. Ohjausryhmän jäsenet on esitetty liitteessä 1. VELMUa johtaa ympäristöministeriö yhdessä ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmä koostuu kahdeksan eri ministeriön edustajista, sekä Merivoimien esikunnan ja ympäristöministeriön Rakennetun ympäristön osaston edustajista. Suomen ympäristökeskuksen Merikeskus vastaa VELMU-ohjelman koordinaatiosta käytännön tasolla. VELMUn organisaatio esitetään kuvassa 2. 2

6 Ohjausryhmä Ministeriöt Projektiryhmä Alueelliset yhteistyöryhmät (AYR) 6 kpl Geofysikaaliset maastokartoitukset GTK ja Biologiset maastokartoitukset Metsähallitus ja LUKE Tiedonhallinta Karttatuotanto, mallinnus ja kaukokartoitus Tutkimus ja koulutus ÅA Menetelmäkehitys Kuva 2. VELMUn organisaatio VELMUn toiminta jatkui organisoituna teemoittain kuuteen osaprojektiin (Taulukko 1). Taulukko 1. VELMUn osaprojektit ja vastuutahot Osaprojekti Koordinaatiovastuu Vastuuhenkilö Geofysikaaliset maastokartoitukset GTK Jyrki Hämäläinen Biologiset maastokartoitukset MH / LUKE Jan Ekebom / Meri Kallasvuo (sij. Sanna Kuningas) Tiedonhallinta Yki Laine Tutkimus ja koulutus ÅA Sonja Salovius-Laurén Karttatuotanto, mallinnus ja kaukokartoitus Hanna Piepponen (sij. Elina Virtanen) Menetelmäkehitys Kirsi Kostamo 3

7 2. VELMU-ohjelman toteutus 2016 Kaksitoista vuotta kestäneen työn tulokset koottiin VELMU-karttapalveluun, joka julkaistiin Vuoden 2016 tärkeimmät tavoitteet olivat VELMU-Atlaksen työstäminen sekä VELMU 2:n tarkempi suunnittelu sekä VELMUn lähivuosien Tiekartan laadinta. Inventointeja tehtiin aiempaa alueellisesti suppeammalla alueella kohdentaen ne harvinaisiin ja puutteellisesti tunnettuihin lajeihin ja luontotyyppeihin sekä nykyisiä malleja varmentaviin ja tarkentaviin kartoituksiin (ks. geofysikaaliset ja biologiset maastokartoitukset). 2.1 Koordinaatio Ympäristöministeriön ja n koordinaatiotoiminnan tarkoituksena on ollut varmistaa VELMU-ohjelman tehokas toiminta ja samalla merialueiden eroavuuksien sekä alueiden intressien huomioonotto. VELMUn alueellisesti kattavien inventointien päätyttyä siirryttiin kohdennettuun inventointiin, jonka suunnitelma tehtiin yhdessä kenttätoimijoiden kanssa. Lisäksi johdettiin VELMUn karttapalvelun ylläpitoa ja täydentämistä sekä VELMU-Atlaksen laadintaa (ks. 2.4 Tiedonhallinta ja 2.9 VELMU-Atlas). Koordinaation tavoitteiden toteutuminen on kuvattu alla olevassa taulukossa Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Laaditaan toimintakertomus 2015 toimijoiden ja projektiryhmän kanssa ja käsitellään ja hyväksytetään se ohjausryhmässä. ja YM Koordinoidaan inventointien suunnittelua yhdessä MH:n meriryhmän ja kunkin alueen inventointeja toteuttavien tahojen kanssa. Laaditaan VELMU 2:n Tiekartta, joka täsmentää lähivuosien tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Pidetään ainakin 4 projektiryhmän kokousta, joissa operatiivisten asioiden lisäksi suunnitellaan VELMU 2:sta. Pidetään ainakin 2 projektiryhmän teemakokousta, jotka pidetään jossain VELMUun osallistuvassa laitoksessa (esim. GTK, LUKE) ja joissa käsitellään kyseisen laitoksen erikoisalaan kuuluvia VELMUkysymyksiä. Kartoitetaan merialueisiin ja meriluontoon liittyvät päätöksentekoprosessit (mm. merenhoidon suunnittelu, direktiivit) ja muut kansalliset ja kansainväliset tietotarpeet, joissa VELMU-aineistot voivat olla hyödyksi. Suunnitellaan miten aineistot syötetään prosesseihin. Seurataan ja tarvittaessa ohjataan inventointien toteutumista alueilla. Koordinaattori vierailee ainakin yhden kenttätiimin luona tutustumassa alueiden menetelmiin ja käytännön ongelmiin. Selvitetään Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa kiinnostusta ja mahdollisuutta Ahvenanmaan meriluonnon monimuotoisuuden kartoituksiin. Tarkoituksena on käynnistää kartoitustyöt koordinoidusti Ahvenanmaan alueella ja edistää alueen meriluonnon tuntemusta ja suojelua. Toteutui. Toimintakertomus laadittiin. Toteutui. Kenttäsuunnitelmat työstettiin n datanhallinnan ja MH:n merialuevastaavien kanssa. Toteutui. Tiekartta laadittiin ja käsiteltiin ohjausryhmän kanssa. Lopullinen versio hyväksyttiin Toteutui. Projektiryhmä kokoontui 4 kertaa. ja YM YM ja ÅA Toteutui osittain. Yksi projektiryhmän kokous (kesäkuu) oli teemakokous, joka pidettiin LUKEssa. Ei toteutunut. Muiden kiireiden (ml. VELMU-Atlas) takia työ siirtyi keväälle Ei toteutunut. Muiden kiireiden (ml. VELMU-Atlas) takia vierailu siirtyi vuodelle Toteutui. ÅA selvitti kiinnostusta. ÅA:n vetämä pilottiprojekti aloitettiin. Keskustelut jatkuvat Järjestellään VELMU-kongressia Ei toteutunut. Projektiryhmä päätti tarkastella VELMU-kongressin tarvetta VELMU-Atlaksen valmistumisen jälkeisenä aikana. 4

8 Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Osallistutaan AYR:ien kokouksiin, joissa kerrotaan VELMUn lopputuotteista ja niiden käytettävyydestä sekä keskustellaan alueen toimijoiden intresseistä VELMU 2:n suhteen. Toteutui. Koordinaattori osallistui Varsinais-Suomen AYRin kokoukseen. Muut AYRit tavoitettiin VELMU-seminaarissa. Laaditaan VELMUn toimintasuunnitelma Toteutui osittain. Toimintasuunnitelman lopullinen versio valmistui talvella Pidetään ainakin 3 ohjausryhmän kokousta. YM Toteutui osittain. Ohjausryhmän kokouksia katsottiin välivuonna tarpeelliseksi pitää vain kaksi. Kuva 3. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen avaa VELMUn karttapalvelun julkistamista käsittelevän tiedotustilaisuuden Ympäristöministeriön Pankkisalissa Geofysikaaliset maastokartoitukset Merenpohjan geologinen kartoitus on edennyt GTK:n kartoitusohjelman mukaisesti, sekä GTK:n omarahoitteisena toimintana että yhteistyöprojekteina (kuva 3). Painopiste on ollut Selkämeren ja Perämeren suunnalla. Kartoitusohjelma jatkui entisellään ja painopiste Pohjanlahdella. Kenttätöitä tehtiin vuonna 2016 myös Strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman SmartSea-hankkeen rahoituksella. Niissä keskityttiin huonosti tunnettujen elinympäristöjen tutkimiseen. Kaikki VELMUn kannalta oleelliset tulokset tulkittiin kartoiksi ja tuotiin rajapinnan kautta VELMU-karttapalveluun. Lisäksi selvitettiin mahdollisuuksia Ahvenanmaan merialueen geologisen kartoituksen käynnistämiseen ja tehtiin alustavia kartoituksia Ahvenanmeren itäosissa. (vrt. myös 2.1 Koordinaatio). 5

9 Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Merenpohjan geologinen kartoitus 500 km 2. GTK Toteutui lähes suunnitellusti. Läntisen Suomenlahden ja Selkämeren tulkitsemattoman aineiston työstämistä valmiiksi kartoiksi jatketaan GTK:n resurssien sallimissa puitteissa. Tulkitut kartat tuodaan rajapinnan kautta VELMUkarttapalveluun. GTK Vanhaa tulkitsematonta aineistoa ei saatu työstettyä valmiiksi kartoiksi. Kaikki olemassa oleva aineisto on VELMU-karttapalvelussa. Kuva 4. Indeksikartta GTK:n merenpohjan kartoitusohjelmasta. Tilanne 2016 lopussa. 6

10 2.3 Biologiset maastokartoitukset Vesikasvien, makrolevien ja pohjaeliöstön kartoitukset VELMUn 1. vaiheen kartoitukset oli saatu päätökseen 2015, ja ne kattoivat koko Suomen rannikon Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vuonna 2016 VELMUn kartoitukset kohdennettiin pääasiassa huonosti tunnettuihin lajeihin ja luontotyyppeihin sekä eräisiin harvinaisiin tai uhanalaisiin lajeihin. Lisäksi tehtiin laji- ja luontotyyppimallien varmennuksia. Kartoitusten ohella otettiin myös runsaasti lisävalokuvia Velmu Atlaksen tarpeisiin. Vuonna 2016 tehtyjen kartoitusten sijoittuminen esitetään kuvassa 4 ja aluekohtaisten tavoitteiden täyttyminen alla olevassa taulukossa. Kuva 5. Vuonna 2016 tehdyt biologiset kartoitukset (videot ja sukelluslinjat) Suomen merialueella. 7

11 Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Perämeri, Merenkurkku ja pohjoinen Selkämeri (Tornio-Merikarvia): Varmennetaan laji- ja luontotyyppimalleja kohdennetuilla kartoituksilla. MH Perämeri, Merenkurkku ja pohjoinen Selkämeri (Tornio-Merikarvia): Tehdään harvinaisten ja uhanalaisten lajien kohdennettuja kartoituksia mallinnuksiin perustuen. Suomenlahti, Saaristomeri ja eteläinen Selkämeri: Varmennetaan laji- ja luontotyyppimalleja kohdennetuilla kartoituksilla. Suomenlahti, Saaristomeri ja eteläinen Selkämeri: Tehdään harvinaisten ja uhanalaisten lajien kohdennettuja kartoituksia mallinnuksiin perustuen. Kaikki vuoden 2016 maastokartoituksissa kerätyt videot analysoidaan ja kovien ja pehmeiden pohjien näytteet analysoidaan. Tulokset lähetetään SY- KEen. MH MH MH MH ja EPOELY Toteutettu. Alueita tarkistettu maastossa Toteutettu Alueita tarkistettu maastossa Toteutettu Alueita tarkistettu maastossa Toteutettu Alueita tarkistettu maastossa Toteutunut pääosin. MH on toimittanut videointien ja sukelluslinjojen tulokset en. Ne on koottu yhteiseen taulukkoon ja viety Karttapalveluun. Kovien ja pehmeiden pohjien näytteitä ei resurssien puutteessa kerätty Kalojen lisääntymisalueiden kartoitukset LUKE on kartoittanut vuodesta 2004 rannikon kalojen lisääntymisalueita itäisellä ja läntisellä Suomenlahdella, Saaristomerellä, Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä. Lisäksi mallinnusta varten on kartoitettu pintaveden ominaisuuksia. Vuonna 2016 LUKE ei tehnyt kenttäkartoituksia VELMUn rahoituksella. Työ painottui VELMU-Atlaksen kuvamateriaalin ja tekstien tuottamiseen. Lisäksi valokuvia toimitettiin VELMU-karttapalveluun. Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Osallistutaan VELMU-Atlaksen laadintaan: tuotetaan kaloja koskevia kuvia ja tekstiä mm. laji/habitaattilukuihin sekä sinisestä kasvusta kertovaan lukuun. LUKE Toteutunut suunnitellusti. 2.4 Tiedonhallinta Osaprojekti varmistaa VELMU-aineistojen hallinnan, uusien ja vanhojen aineistojen koostamisen sekä aineistojen asianmukaisen säilyttämisen. Vuonna 2016 yksi tavoite oli varmistaa VELMUn tietojen tuleva siirtäminen MH:n LajiGIS-järjestelmään. VELMUn historian aikana kerätyt aineistot julkaistiin uudessa VELMU-karttapalvelussa tammikuussa VELMUn oman aineistohallinnan rinnalla MH rakensi LajiGIS-tietokantaa, johon kaikki VELMUn lajitieto tullaan myöhemmin pysyvästi tallentamaan ja josta sitä on myös mahdollista ladata. Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Suunnitellaan ja toteutetaan VELMU-aineistojen hallinta niin että aineistot ovat jatkuvasti käyttökelpoisessa muodossa sekä VELMUn sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Luodaan rutiinit aineistojen päivitykseen ja uusien aineistojen tuomiseen karttapalveluun. Toteutunut. Suurin osa aineistoista on ssä karttapalvelua varten. GTK ja LUKE jakavat omia aineistojaan. Toteutunut. karttapalvelusta kehitettiin 3-kielinen vuoden 2016 aikana. 8

12 Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Lisätään ihmistoimintoaineistoja Karttapalveluun. Toteutunut. Ihmistoiminta-aineistoja on ollut alusta lähtien karttapalvelussa melko paljon puuttuvat tulokset ja kesän 2016 biologisten kartoitusten analyysitulokset viedään VELMUn väliaikaiseen tietokantaan, josta ne siirretään VELMUn karttapalveluun. Luodaan VELMU-aineistojen jakokäytännöt. Mm. selvitetään ympäristöhallinnon OIVAtietojärjestelmän käytettävyys aineistojen jakoon. Laaditaan ohjeistus ulkopuolisille aineistojen tilaajille ja käyttäjille. LajiGIS-tietokannan meriosio rakennetaan toimivaksi VELMUa palvelevaksi kokonaisuudeksi. Integroidaan meriosio muiden järjestelmien kanssa; luodaan tarvittavat rajapinnat ja päätetään salaustasoista. MH Väliaikainen tietokanta on masterexcel, josta tietyt lajihavainnot siirtyvät karttapalveluun. Ei täysin toteutunut. OIVAssa on nyt neljä VELMUn aineistoa ja aineistoja jaetaan ulkopuolisille SY- KEn kautta pyyntöjen perusteella jatketaan suunnittelua lähtökohdasta että VELMUn datakäytännöt yhdennetään kehitteillä olevaan Meritietoportaaliin. Ei toteutunut. Syy viivästymiselle on ESRI Finlandin Laji-GIS tietokannan työohjelma, joka ei mahdollistanut meriosien työstämistä vuoden 2016 aikana. Toteutunee vuoden 2017 aikana. Integrointityö Meritietoportaalin kanssa käynnistetty Karttatuotanto, mallinnus ja kaukokartoitus Vuonna 2015 VELMUn karttapalveluun oli viety kaikki kerätyt lajipisteaineistot, 20 lajimallia, lukuisia ympäristömuuttujia kuvaavia aineistoja sekä useita ihmistoimintoja kuvaavia paikkatietoaineistoja. Vuoden 2016 aikana karttapalvelun laajuutta ja syvyyttä lisättiin tuottamalla useita uusia karttoja ja malleja kaikista em. aineistotyypeistä. Lisäksi karttapalveluun lisättiin tähän asti tuotettujen aineistojen menetelmäkuvaukset Mallinnus ja karttatuotanto sekä karttapalvelun kehitystyö Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Laaditaan tähän asti tuotettujen taustamuuttujamallien menetelmäkuvaukset ja julkaistaan ne n raporttisarjassa. Ympäristömuuttujamallit ja niiden menetelmäkuvaukset julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa Laaditaan tähän asti tuotettujen geologisten ja habitaattimallien menetelmäkuvaukset ja julkaistaan ne GTK:n raporttisarjassa Mallien geologiset taustamuuttujat: parannetaan koko rannikon kattavia riutta- ja hiekkasärkkäaineistoja. GTK GTK 2018 aikana. Toteutui osin. VELMUssa toteutettujen riutta- ja hiekkasärkkämallinnusten metadata on tehty ja saatavissa GTK:n rajapinnalta. Aiheeseen liittyvää mallinnusraporttia on edistetty yhteistyössä Henna Rinteen kanssa, mutta työ on vielä kesken. Riutta- ja hiekkasärkkäaineistot on saatu GTK:n palvelimelle vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 aikana malleista on vastaanotettu palautetta, jota pyritään hyödyntämään malleja kehitettäessä tulevina vuosina (rahoituksen saatavuudesta riippuen). 9

13 Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Mallien geologiset taustamuuttujat: Viimeistellään GTK Toteutui suunnitellusti. kartat kovien ja pehmeiden pohjien esiintymisestä Suomen merialueella hyödyntäen geologisia ja syvyysaineistoja. Tehdään suunnitelma 2016 aikana mallinnettavista lajeista; tuotetaan suunnitelman mukaiset mallit. Toteutunut. Suunnitelmaa täydennettu vuoden 2016 aikana, ja uusia malleja tuotettu vuoden 2016 aika- Tehdään suunnitelma mallinnustapojen vertailulle; toteutetaan kahden mallimenetelmän vertailu vertaamalla tuloksia valituilla merialueilla. Tuotetaan uusia ympäristömuuttujien paikkatietotasoja, esim. valomäärää pohjassa kuvaava aineisto, yhteistyössä IL:n kanssa. Laaditaan VELMU-aineistoihin perustuva lajimäärää kuvaava indeksi (lajimäärägridi) ja viedään se Karttapalveluun. Selvitetään VELMU-aineistojen sopivuus lajiyhteisöjä ja biodiversiteettiä kuvaavien mallien laskentaan. Tehdään suunnitelma malleista; testataan ja sovelletaan ainakin yhtä mallia. Lisätään Karttapalveluun sisältöjä, mm. lajien ja elinympäristöjen kuvaukset (VELMU-Atlaksen tekstien pohjalta). Habitaattimallit: jatketaan HELCOM HUB- luokittelukarttojen tuottamista VELMU-aineistojen pohjlta. Tuotetaan esimerkkikarttoja sekä VELMUn Karttapalveluun että VELMU-Atlakseen. Tuotetaan Merigeologisia karttoja GTK:n kartoitusohjelman mukaisilta alueilta. Muokataan Karttaaineisto karttapalveluun soveltuvaksi. Tuotetaan VELMU-Atlasta varten tarvittavia aineistoja, kuten geologisia karttoja, vedenalaisia maisemia ja alueellisesti rajattuja karttoja mm. kiinnostavista elinympäristöistä ja geologisista muodostumista. MH ja MH MH GTK na. Toteutunut osittain. Yleistasoinen katsaus mallinnustapojen eroista on tehty. Erillistä vertailua valitulla aluella ei tehty muiden mallinnuskiireiden takia. Toteutunut yhteistyössä n Tietokeskuksen kanssa. Vuoden 2016 aikana toteutettiin optista syvyyttä ja näkösyvyyttä kuvaavat paikkatietotasot viikoittaisina mediaaneina Kehitetty pohjanlaatua kuvaavia tasoja; karttapalveluun viety kivikkoisuuden todennäköisyyttä kuvaavaa taso. Toteutunut. Karttapalveluun viety sekä leväsukujen runsautta kuvaava kartta. Lisätty karttapalveluun syksyllä 2016, Toteutunut osin. Tehty suunnitelma biodiversiteettimalleja koskevasta työstä ja testattu levälajien runsausmallinnusta. Työ jatkuu 2017 biodiversiteettimallien testauksella ja menetelmäkehityksellä. 3/2016 karttapalveluun lisättiin lajihavaintoja sekä Pohjetietokannan näkymä valituista pohjaeläinhavainnoista. Toteutunut. Mallien kehittämistä edistetty varsinkin SeGis2-alueella. Karttapalveluun viety Velmun videointi- ja sukelluspisteaineisto HUB-luokiteltuna syksyllä Toteutui suunnitellusti. 10

14 2.5.3 Kaukokartoitus Nykyisiä satelliitteja, joiden resoluutio on 0,5 10 m, voidaan käyttää rantavyöhykkeen ja vedenalaisen luonnon havainnointiin. Kaukokartoitus on tunnistettu VELMU 2:n keskeiseksi menetelmäksi, jolla luontotyyppien ja elinympäristöjen levinneisyyttä sekä niiden muutoksia voidaan kustannustehokkaasti havainnoida. Vuonna 2016 kehitettiin habitaatteja muodostavien lajien, kuten järviruoko ja meriajokas, kaukokartoitusmenetelmiä. Sopivia kuvia tuotettiin myös VELMU-Atlakseen. Testataan Sentinel-2:n aineistojen soveltuvuutta VELMUn käyttöön, esim. järviruo on kartoitukseen, käyttäen aiemmin luotuja menetelmiä. Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Tuotetaan VELMU-Atlakseen sopivia kaukokartoituskuvia VELMU-Atlaksen kaukokartoi- esim. meriajokkaasta tusosiossa on satelliitti- ja ilmakuvia esimerkkeinä havainnollistamassa kartoitusmenetelmiä. Testataan korkean spatiaalisen resoluution satelliittisensorien WV-2 satelliittikuvan tulkinta sisältyi (WorldView-2 ja RapidEye) käyttöä Meriajokas-hankkeeseen, jossa pohjakasvillisuuden kaukokartoituksessa. pääpaino oli ilmakuvatulkinnalla. Niittyjen kartoitus onnistui osittain, joten menetelmä vaatii vielä kehittelyä. Ruovikkokartoitus on saanut jatkoa Sentinel-2- kuvien (10m) hyödyntämisellä. Tekeillä on koko rannikon kattava ruovikkoaineisto n MK:n ja TK:n yhteistyönä (2017). Kuva 6. Satelliittikuva-analyysi Hangon Kolavikenin meriajokasniityistä. Kuva-analyysi Meri Koskelainen,. 11

15 2.6 Tutkimus ja koulutus Osaprojektin tavoitteena on edistää VELMUn aineistojen monipuolista tieteellistä ja soveltavaa käyttöä sekä varmistaa että VELMUn menetelmät ovat tieteellisesti perusteltuja. Osaprojekti myös koordinoi VELMUn puitteissa annettua koulutusta ja sen sisältöjä. Osaprojekti suunnittelee myös rahoitushakuja ulkopuolisista lähteistä. Vuoden aikana on jätetty kolme suurta kansainvälistä hankehakemusta (2 Bonusta ja 1 Interreg). Valitettavasti nämä eivät tuottaeet rahoitusta VELMU-työlle. Sen sijaan onnistuttiin saamaan kansallinen hanke käyntiin ( ). Sen puitteissa päästään Ålands Landskapregeringenin, GTK:n ja ÅA:n yhteistyönä inventoimaan osa Ahvenanmaan merialueista. Vuoden aikana pidettiin kansainvälinen merien aluesuunnittelukurssi, jonka yhteydessä toteutettiin onnistuneesti opiskelijoiden kanssa European Maritime Dayssä työpaja aiheena MSP koulutus Euroopan mittakaavassa. VELMU-työstä on pidetty luentoja sekä TY:ssä että ÅA:ssa kolmen eri kurssin yhteydessä. Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Julkaisusuunnitelma ÅA Keväällä 2016 työstettiin aihetta ja alustava suunnitelma toteutunut. Kansainvälinen hankehakemus joka sisältää kartoituksia Ahvenanmaalla (Husö ja Maakuntahallitus keskeisiä toimijoita) ÅA Kansallinen hanke käynnistetty joka käsittelee inventointeja Ahvenanmaalla (LR, ÅA ja GTK) Marine and Coastal Spatial Planning -kurssi ÅA ja TY Toteutunut VELMUn opiskelijoiden ja tutkijoiden seminaari ÅA Toteutunut VELMUn sisäinen koulutussuunnitelma ÅA,, Toteutui osittain. ÅA toteutti yliopisto-opiskelijoille MH ja tutkijoille suunnat- tujen kurssien ja seminaarien suunnittelua. MH hoiti inventoijien koulutuksen ja töiden laadunvarmistuksen oman käytäntönsä mukaisesti. Ulkopuolisille (esim. kaavoittajille) suunnattu VELMUdatojen käyttökoulutus siirrettiin vuoteen Opinnäytetöiden valmistuminen ÅA/Syke/ HY/TY/MH Toteutunut (1 väitöskirja, 2 opinnäytetyötä) Päivitetään VELMUssa tehtyä tutkimusta sekä julkaisut VELMUn kotisivuille ÅA/ Toteutunut. VELMU-julkaisuja vuonna 2016 Boulton, A., Ekebom, J., Gislason, G.M Integrating ecosystem services into conservation strategies for freshwater and marine habitats: a review. - Aquatic Conserv. Mar.Freshw.Ecosyst. 26: Kallasvuo, M., Vanhatalo, J. & Veneranta, L Modeling the spatial distribution of larval fish abundance provides essential information for management. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 2016: doi: Kallasvuo, M., Lappalainen, A., Veneranta, L Kalojen lisääntymisaluekartoitukset rannikolla: VELMU-inventointiohjelman loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/ s. Jouko Nuorteva, Harri T. Kankaanpää Relocation of soft mud deposits: An example from the Archipelago Sea, northern Baltic Sea. Marine Geology Volume 380, 1 October 2016, Pages

16 Puttonen I., Kohonen T. and Mattila J. 2016: Factors controlling phosphorus release from sediments in coastal archipelago areas. Marine Pollution Bulletin 108, Sahla, M., Kalliola, R. and Haldin, M., Role of benthic habitat distribution data in coastal water wind turbine site selection. Ocean & Coastal Management, 124, pp Snickars et al 2016 Assessment of the status of the zoobenthos in the coastal waters of western Uusimaa, SW Finland - a tool for management Nature Protection Publications of Metsähallitus. Series A 224 Vanhatalo, J., Kallasvuo, M., Veneranta, L. & Lindström, K. 2017: The distribution and abundance of larval gobies in the Baltic Sea: an important but neglected part of the ichthyoplankton community. Submitted. Vihervaara, P., Auvinen, A.-P., Mononen, L., Törmä, M., Ahlroth, P., Anttila, S., Böttcher, K., Forsius, M., Heino, J., Heliölä, J., Koskelainen, M., Kuussaari, M., Meissner, K., Ojala, O., Tuominen, S., Viitasalo, M., Virkkala, R How essential biodiversity variables and remote sensing can help national biodiversity monitoring. Global Ecology and Conservation 10: Menetelmäkehitys VELMUn menetelmäoppaan käännös- tai julkaisutyö ei edennyt vielä vuonna Metsähallitus kokosi MeriHOTT-raportissa (julkaistiin 2017) tietoja, jotka liittyvät VELMU menetelmiin (biologisen tiedon keruun ja tulkinnan luotettavuuteen liittyen). Myös VELMU-metatiedot, jotka koottiin MH:n ja n yhteistyönä, sisälsivät menetelmiin liittyvää tietoa. Julkaisu: Kurvinen, L., Arnkil, A., Ekebom, J., Björkman, U., Sahla, M., Ivkovic, D., Riihimäki, A. Haldin, M Meri- ja rannikon luonnonsuojelualueiden tietotarpeet MeriHOTT-hankkeen loppuraportti. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 225, 88 s. Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen VELMUn kenttämenetelmien opas käännetään englanniksi ja julkaistaan ympäristöhallinnon raporttisarjassa., MH Ei toteutunut. 2.8 Viestintä VELMUn viestinnässä on käytetty erilaisia keinoja ja kanavia eri kohderyhmien tavoittamiseen. Vuosittaisten seminaarien, konferenssiesitysten ja tiedotustilaisuuksien lisäksi VELMUn mediatyö on ollut aktiivista ja medianäkyvyys runsasta. Vuonna 2016 näkyvin viestintätilaisuus oli VELMU-karttapalvelun julkistustilaisuus vuoden alussa. Seminaarimuotoinen tilaisuus sekä sen yhteydessä järjestetty lehdistötilaisuus keräsivät runsaan yleisön. Saavutettu medianäkyvyys oli laajaa. VELMUn työ sai tunnustusta eri tahoilla: VELMU-ohjelma sekä VELMU-hanke TOPCONS valittiin esimerkkihankkeiksi Euroopan merialuesuunnittelualustalle. Alusta tarjoaa tietoa ja jakaa kokemuksia merialuesuunnittelusta EU-maissa. Lisäksi VELMU sai ensimmäisenä Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlavuonnaan perustaman uuden ympäristönpalkinnon. VELMUn poikkeuksellisen laajan tiedonkeruun kerrottiin olleen keskeinen palkitsemisperuste. Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen 13

17 Toteutui suunnitellusti. Karttapalvelun avaaminen sai laajan me- Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Viestitään VELMUn karttapalvelun avaamisesta VELMU-seminaarin yhteydessä pidettävässä medialle suunnatussa tiedotustilaisuudessa. YM ja diahuomion. Laaditaan VELMUn viestintäsuunnitelma, painottaen VELMUn ensimmäisen vaiheen valmistumista ja aineistojen käyttömahdollisuuksia. Venenäyttely 2017: Käydään neuvottelut sopivien sidosryhmien, esim. Kewatec AluBoatin kanssa 1. Varataan näyttelytila, suunnitellaan näyttelyn sisältö ja sovitaan ja aikataulutetaan näyttelyn esittelijät 9 päivän ajaksi. VELMU-konferenssi 2017: järjestetään sekä tutkijoille että sidosryhmille suunnattu konferenssi talvella Perustetaan konferenssia valmisteleva ryhmä. Suunnitellaan konferenssi ja varataan tilat. Kutsutaan vierailevat puhujat. Kierrätetään VELMUn valokuvanäyttelyä vähintään kahdella paikkakunnalla. Laajennetaan valokuvanäyttelyä lisäkuvilla. YM ja MH ja Ei toteutunut. Muiden kiireiden (ml. VELMU-Atlas) takia viestintäsuunnitelman laadinta siirrettiin vuodelle Ei toteutunut. Sovittiin projektiryhmässä, että VEME2017- tapahtumaan ei osallistuta Ei toteutunut. Projektiryhmässä päätettiin tarkastella VELMUkonferenssin tarvetta VELMU- Atlaksen valmistumisen jälkeisenä aikana. Ei toteutunut. Näyttelyn kierrättämiseen satsataan enemmän sen jälkeen, kun sitä on laajennettu. Valmistellaan VELMU-Atlaksen julkistustilaisuus. YM Ei toteutunut. Julkistus tapahtuu kustantajan aikataulun mukaan vasta elokuussa Viestitään VELMU 2:n tavoitteista ja tehtävistä. YM Toteutui. VELMU 2:sta viestitty VELMU-seminaarissa ja useissa muissa tilaisuuksissa (ks. kansalliset seminaarit ja esitelmät) Lehdistötiedotteet ja uutisjulkaisut vuonna 2016 Karttapalvelun julkistustiedote YM + uutiset, LUKE, GTK + blogi MH FI/Tutkimus kehittaminen/itameren_vesistojen_ja_vesivarojen_kestava_kaytto/valtaisa_velmuu rakka_tuotti_uuden_kartta(37797) VELMU julkaisee merialueiden pohjaeläinhavainnot karttapalvelussaan, Uutinen, ,, Metsähallituksen meribiologit liikkuvat ahkerasti vesillä, Tiedote, , Metsähallitus VELMUn näkyvyys medioissa jatkui hyvänä. Yhteenveto VELMUsta erilaisissa viestimissä ja tapahtumissa esitetään taulukossa 2. Taulukko 2. VELMU-viestintä vuonna Yksityiskohtaiset tiedot liitteissä 2, 4 ja 5. Media, tapahtuma Määrä 1 Kewatec rakensi Metsähallituksen VELMU-kartoituksissa käyttämät 8-metriset avoveneet. Vene Båt 2013 messuilla VELMUn oma näyttelyosasto rakennettiin Metsähallituksen Kewatec-veneen ympärille ja kustannuksia jaettiin Kewatecin kanssa. 14

18 Sanoma- ja aikakausilehtiartikkelit (ml. verkkojulkaisut) 38 TV & radio (ml. verkkosivut) 14 Kouluesiintymiset, esitelmät, yleisötapahtumat 12 Kansainväliset kokoukset ja konferenssit VELMU-Atlas Vuoden 2016 tärkeimpiä tehtäviä oli laatia käsikirjoitus VELMU-Atlakseen eli VELMUn tietoihin pohjautuvaan Suomen vedenalaisesta meriluonnosta kertovaan tietokirjaan: Meren aarteet - Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon. Kirjan toimituskuntaan kuuluvat Markku Viitasalo (), Kirsi Kostamo (), Wilma Viljanmaa (), Suvi Kiviluoto (), Penina Blankett (YM) ja Jan Ekebom (MH). Editoriksi hankittiin tunnettu tietokirjailija ja luontokirjojen toimittaja Eeva-Liisa Hallanaro. Atlaksen laadintaan osallistui kaiken kaikkiaan kolmisenkymmentä kirjoittajaa edustaen useita VELMU-toimijoita. Kustantajaksi valittiin Gaudeamus, jonka kanssa kirjaprojekti aikataulutettiin aina julkaisuun asti: Käsikirjoituksen ja kuvasuunnitelman luovutus sovittiin tammi-helmikuulle Kustannuseditointi sekä taitto tehdään kevään 2017 aikana, ja kirja julkaistaan elo-syyskuussa Tavoite/toimenpide Vastuutaho Toteutuminen Valitaan kustantaja ja laaditaan kustantajan kanssa tarkempi suunnitelma kirjan tuotannolle. ja YM Toteutunut suunnitellusti. Kustantajaksi valittiin Gaudeamus. Yhdessä kustantajan kanssa sovittiin kirjan Tuotetaan tekstit. Valitaan valokuvat ja muokataan ne Atlakseen sopiviksi. Kirjoittajat eri VELMUtoimijoissa ja MH ulkoasu sekä aikataulu. Toteutunut. Editointityö jatkuu vielä 2017 alkuvuodesta. Valokuvia koottiin en ja käytiin läpi Atlasta varten sekä laadittiin kirjan kuvitussuunnitelmaa. Kuvia hankittiin myös VELMUn ulkopuolisilta tahoilta. Kustantajan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti työ jatkuu vielä talvella ja keväällä Toimitetaan tekstit. Toimittajat Toteutunut kustantajan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Työ jatkuu vielä tammi-helmikuussa Tehdään kirjan kustannustoimitus. Toimittajat ja kustantaja Kustantajan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti tehdään maalishuhtikuussa Arvio ohjelman vaikuttavuudesta VELMU ohjelman vaikuttavuus on ohjelman kokoon nähden hyvä. Tuloksia hyödynnetään merialueiden käyttöön ja päätöksentekoon sekä direktiivien toimeenpanoon liittyen. VELMU ohjelman merkittävimmät vaikuttavuuteen liittyvät kokonaisuudet 2016 ovat olleet: VELMU karttapalvelun julkaisu sai laajan mediahuomion. Ministeri Tiilikainen avasi tilaisuuden ja asiasta uutisoitiin mm. MTV3:n pääuutisena. VELMUn huomioiminen EMKR meripolitiikan kansallisessa rahoitusohjelmassa ja etenkin rahoitusohjelman meritietoportaalihankkeessa (TIETO-1) VELMUn mallinnus- ja karttatuotanto osaprojektin vetäjä Hanna Piepponen siirtyi meritietoportaali-hankkeen vetäjäksi. VELMUn karttapalvelusta tulee merkittävä osa tietoportaalia. Myös VELMUdata tulee saamaan näkyvän aseman meritietoportaalissa. 15

19 VELMUa esiteltiin useissa kansainvälisissä kokouksissa (ks. liite: Kansainväliset esitelmät) VELMUn asiantuntijat (mm. Kirsi Kostamo) ovat osallistuneet useiden lausuntojen laadintaan ja huomioineet niissä vedenalaisen monimuotoisuuden merkityksen. VELMU-ohjelman kalojen lisääntymisaluetietoja on myös käytetty asiantuntijalausunnoissa taustamateriaalina. 16

20 4. Rahoitus ja voimavarat 2016 Vuodesta 2011 lähtien VELMU toiminnalle on osoitettu valtion talousarvion Itämeri-rahasta vuosittain 1,3 milj. euron määräraha (vuosien aikana yhteensä noin 7,3 milj. euro). Rahoitus on pääasiallisesti suunnattu ympäristöministeriön tulosohjauksen alaisina oleville VELMU-toimijoille. Vuodelle 2016 oli käytössä osa sekä vuosien 2014 että 2015 määrärahaa että vuodelle 2016 osoitetetusta valtion talousarvion Itämeri-rahasta 1 milj. euroa. Taulukossa 3 on kuvattu käytettävissä ollut rahoitus sekä sen käyttö. Taulukko 3. Ympäristöministeriön rahoitus VELMU-toimintaan vuonna Siirtyy vuodelta 2015 Myönnöt 2016 Käyttö 2016 Siirtyy vuodelle MH GTK LUKE KASELY UUDELY VARELY EPOELY POPELY ÅA Yhteensä Kuva 7. Sukeltaja sotkeutuu lumpeisiin Loviisan Isnäsvikenissä. Kuva: Maiju Lanki, Metsähallitus Luontopalvelut. 2 Myönnöstä palautettiin takaisin YM:lle 9765 euroa. 17

21 Liite 1. VELMUn organisaatiossa toimivien ryhmien jäsenet (per ) OHJAUSRYHMÄ Puheenjohtaja: Ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen Jäsenet: Yli-insinööri Kristine Jousimaa Suunnittelija Sami Heikkilä Neuvotteleva virkamies Lauri Taro Ylitarkastaja Riina Vuorento Ylitarkastaja Jouni Tammi Diplomi-insinööri Olli Holm Kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Komentaja Pekka Poutanen Sihteeri: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Pysyvä asiantuntija: Tutk. professori Markku Viitasalo Ympäristöministeriö Sisäministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikennevirasto Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Merivoimien esikunta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus PROJEKTIRYHMÄ Puheenjohtaja: Tutk. professori Markku Viitasalo Jäsenet: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Tutkija Hanna Piepponen Yksikönpäällikkö Esko Gustafsson Erikoissuunnittelija Jan Ekebom Geologi Jyrki Hämäläinen Erikoistutkija Kirsi Kostamo Ylitarkastaja Tupuna Kovanen Kehitysinsinööri Yki Laine Erikoistutkija Meri Kallasvuo (sijaisena tutkija Sanna Kuningas) Erikoistutkija Hans-Göran Lax Erikoistutkija Sonja Salovius-Laurén Sektorijohtaja Jouko Nuorteva Biologi Mikaela Ahlman Biologi Kimmo Inki Sihteeri: Erikoissuunnittelija Wilma Viljanmaa Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Metsähallitus Luontopalvelut (Ohjausyksikkö) Geologian tutkimuskeskus Suomen ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Suomen ympäristökeskus Luke Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Åbo Akademi Merisotakoulun tutkimuskeskus Uudenmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Suomen ympäristökeskus 18

22 ALUEELLISET YHTEISTYÖRYHMÄT Perämeri Puheenjohtaja Ylitarkastaja Tupuna Kovanen Jäsenet Vesistöpäällikkö Jari Pasanen Luonnonsuojelupäällikkö Päivi Lundvall Suojelubiologi Essi Keskinen Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu Geologi Samu Valpola Tutkija Lari Veneranta Yli-intendentti, museonjohtaja Jouni Aspi Paikkatietosuunnittelija Harri Antikainen Kapteeniluutnantti Markku Kohonen Kalatalouspäällikkö Markus Huolila Toiminnanjohtaja Tapio Kangas Toimitusjohtaja Heikki Aalto Aluepäällikkö Merja Ylönen Ympäristöinsinööri Anna Kralik Tutkija Minna Kuoppala Merenkurkku Puheenjohtaja: Erikoistutkija Hans-Göran Lax Jäsenet: Geologi Samu Valpola Vastaava suojelubiologi Michael Haldin Tutkija Lari Veneranta Ympäristöasiantuntija Christine Bonn Toiminnanjohtaja Guy Svanbäck Kalastusbiologi Minna Uusimäki Ismo Ojala Selkämeri Puheenjohtaja: Yksikönpäällikkö Esko Gustafsson Jäsenet: Suojelubiologi Heidi Arponen Luonnonsuojeluvalvoja Kimmo Nuotio / Ympäristösuunnittelija Seppo Salonen Tutkimuskoordinaattori Jani Helin Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala Ymp. suojelupäällikkö Juha Hyvärinen Tutkija Lari Veneranta Ympäristösuunnittelija Anne Savola Markku Suominen Professori Tarmo Lipping Ympäristöasiantuntija Riitta Dersten Yksikönpäällikkö Sari Repka Ylitarkastaja Leena Lehtomaa Suunnittelija Suvi Kiviluoto Suunnittelija Jaakko Haapamäki Sihteeri: Suunnittelija Rami Laaksonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lapin ELY-keskus Lapin ELY-keskus Metsähallitus, Luontopalvelut P-P Maakunnan liitto GTK Luke Oulun yliopisto, Perämeren tutkimusasema Oulun yliopisto, maantieteen laitos Rajavartiolaitos, merivartiosto Lapin ELY-keskus Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Bothnian Arc (Perämerenkaariyhdistys) P-P luonnonsuojelupiiri Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus GTK Metsähallitus Luontopalvelut Luke Pohjanmaan liitto Österbottens fiskarförbund Etelä-Pohjanaan ELY-keskus Urheilusukelluskerho Delfiner Varsinais-Suomen ELY-keskus Metsähallitus Luontopalvelut Porin kaupungin ympäristövirasto Posiva Oy Pyhäjärvi-instituutti Rauman kaupunki Luke Satakuntaliitto Suomen luonnonsuojeluliitto Satakunta Tampereen teknillinen yliopisto, Pori Teollisuuden voima Oyj, Olkiluoto Turun yliopisto, MKK Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus 19

23 Saaristomeri: Puheenjohtaja: Yksikönpäällikkö Esko Gustafsson Jäsenet: Tutkija Meri Kallasvuo FT Christoffer Boström Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Professori Risto Kalliola /Dosentti Harri Tolvanen Erikoissuunnittelija Trygve Löfroth/ Suojelubiologi Heidi Arponen Asemanjohtaja Johanna Mattila/ Martin Snickars Projektikoordinaattori Sonja Salovius-Laurèn, Tutkija Henna Rinne Kalastusbiologi Leena Rannikko Ylitarkastaja Janne Suomela Tutkija Petri Vahteri Ylitarkastaja Leena Lehtomaa Suunnittelija Suvi Kiviluoto Suunnittelija Jaakko Haapamäki Johtaja Ilppo Vuorinen/ Asemanhoitaja Jari Hänninen Sihteeri: Suunnittelija Rami Laaksonen Varsinais-Suomen ELY-keskus Luke Åbo Akademi Varsinais-Suomen liitto Turun yliopisto Metsähallitus Luontopalvelut Åbo Akademi Åbo Akademi Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Turun yliopisto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren tutkimuslaitos Varsinais-Suomen ELY-keskus Läntinen Suomenlahti: Puheenjohtaja: Yksikön päällikkö Eeva-Riitta Puomio Jäsenet: Biologi Mikaela Ahlman Vesiasiantuntija Hannele Ahponen Professori Markku Yli-Halla Ylitarkastaja Jussi Heinämies Kalastusbiologi Mikko Koivurinta Yliopistonlehtori Elina Leskinen Ympäristötarkastaja Tia Lähteenmäki Kaavoituspäällikkö Oskari Orenius Joht. Ympäristöt. Jari-Pekka Pääkkönen Amanuenssi Marko Reinikainen Ympäristöasiantuntija Silja Aalto Ympäristöpäällikkö Erkki Selin Erikoissuunnittelija Mats Westerbom Erikoistutkija Antti Lappalainen Tutkija Meri Kallasvuo Erikoistutkija Pasi Laihonen Tutkimusjohtaja Mikael Kilpi Ympäristöpäällikkö Gustav Munsterhjelm Ympäristönsuojelupäällikkö Saija Kajala Tutkimusprofessori Aarno Kotilainen Sihteeri: Ylitarkastaja Juha Lumme Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus SLL Uudenmaan piiri Helsingin yliopisto, Maat.-metsätiet. tdk Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Helsingin yliopisto, Biotieteellinen tdk Espoon kaupunki Uudenmaan liitto Helsingin kaupunki Helsingin yliopisto, Tvärminnen eläint. asema Uudenmaan liitto Kirkkonummen kunta Metsähallitus Luontopalvelut Luke Luke Yrkehögskolan Novia Raaseporin kaupunki Hangon kaupunki GTK Uudenmaan ELY-keskus 20

24 Itäinen Suomenlahti Puheenjohtaja: - Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jäsenet: Biologi Kimmo Inki Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tutkija Meri Kallasvuo Luke Tutkija Riikka Venesjärvi Helsingin yliopisto Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Kotkan ympäristökeskus Ympäristösihteeri Kirsi Seppälä Haminan kaupunki Vastaava suojelubiologi Ari Laine Metsähallitus Luontopalvelut Suojelubiologi Maiju Lanki Metsähallitus Luontopalvelut Ympäristösuunnittelija Frank Hering Kymenlaakson liitto Marja Anttila-Huhtinen Kymijoen vesi ja ympäristö Viivi Mänttäri Kymijoen vesi ja ympäristö Toimitusjohtaja Sari Saukkonen Kotkan Maretarium Operative manager Tapani Pasanen Kotkan-Haminan Satama Varapuheenjohtaja Risto Hamari Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Meriarkeologi Sallamaria Tikkanen Museovirasto, meriarkeologian yksikkö Toiminnanjohtaja Teemu Tast Etelä-suomen merikalastajain liitto Komentaja Jukka Alavillamo Merivoimat, Suomenlahden meripuolustusalue Sihteeri: - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 21

25 22 Liite 2. Kansainväliset kokoukset ja esitelmät Aika Kokouksen nimi ja paikka / Esitelmän (tai posterin) aihe Tekijä / Organisaatio SeamBoth-hankkeen suunnittelukokous, Haaparanta, Ruotsi / Habitat maps and modelling in the Finnish coast (2 nd part) E. Virtanen / 04/ 2016 Convention on the Biological Diversity SBSTTA, Montreal, Kanada / VELMU J. Ekebom, Metsähallitus Luontopalvelut Programme The GeoHab 2016 Conference, Winchester, United Kingdom / Setting up the assessment of marine habitat types in Finland Kotilainen, A.T., Blankett, P., Ehrnsten, E., Ekebom, J., Haldin, M., Karvinen, V., Kiviluoto, S., Kostamo, K., Kurvinen, L., Laaksonen, R., Laine, A., Lax, H.-G., Leinikki, J., Leskinen, E., Mäkinen, A., Riihimäki, A., Ruuskanen, A., Sahla, M., Kontula, T. / GTK, YM, KASELY, nd European Conference on Scientific Diving, Kristineberg, Ruotsi / Mapping of marine biodiversity along a complex shoreline - lessons learnt from the Finnish coast MH, VARELY, EPOELY, Alleco, HY, Trafi J. Lappalainen, M. Koskelainen, E. Virtanen, M. Viitasalo / 06/ 2016 BPAN2-kokous, Murmansk, Venäjä / VELMU Programme J. Ekebom, Metsähallitus Luontopalvelut SeamBoth-hankkeen suunnittelukokous, Haaparanta, Ruotsi / Habitat maps and E. Virtanen / modelling in the Finnish coast Management strategies to conserve marine resources seminar, Helsinki / Mapping of fish production habitats in the Baltic Sea to support management M. Kallasvuo / LUKE GEOBON Open Science Conference, Leipzig, Saksa / Challenges and solutions in E. A. Virtanen, M. Viitasalo, M. Sahla, L. Kurvinen, modelling marine benthic biodiversityin support of ecosystem management V. Karvinen, M. Koskelainen /, GEOBON Open Science Conference, Leipzig, Saksa / Assessment of coral reefs and their ecosystem services in western Indian Ocean first results of a capacity building project in Zanzibar Spatial Ecology & Conservation Congress, Bristol, Iso-Britannia / Finding costeffective remote sensing method to identify seagrass patches (Zostera marina) in the turbid waters of the Finnish coast EO Summer School, Frascati, Italia / Mapping reed belts and potential reproduction areas for fish from high-resolution satellite images (posteri) MH M. Viitasalo, M. Juma, M. Habib, A. K. Haji, V. Karvinen, M. Koskelainen, J. Lappalainen, F. Mbarouk, H. C. Muumin, E. A. Virtanen / ym. M. Koskelainen / M. Koskelainen / 22

26 EO Summer School, Frascati, Italia / Spatial analysis of euphotic bottoms by satellite remote sensing and field measurements in assessing changes in macroalgal belts in the northern Baltic Sea (posteri) 35th International Geology Congress, Cape Town, Etelä-Afrikka / Marine geological data as a basis for sustainable growth, an example from the Gulf of Bothnia, Finland E. Virtanen / Kaskela, A.M., Hämäläinen, J., Kotilainen, A.T., Virtasalo, J. / GTK 09/ 2016 IUCN WCC, Honolulu, USA / VELMU programme (paneelikeskustelussa) J. Ekebom, Metsähallitus Luontopalvelut CSC Geocomputing Workshop, Tieteen Tietotekniikan Keskus, Espoo / Dataintensive M. Viitasalo, J. lappalainen, E.Virtanen / surveys provide background for maritime spatial planning nd Baltic Marine Spatial Planning Forum, Riika, Latvia / HELCOM work on development of Baltic MPA network M. Viitasalo, J. Ekebom, P. Blankett, L. Laamanen /, Metsähallitus, YM, HELCOM 23

27 Liite 3. VELMUn kansalliset ja kansainväliset hankkeet Akronyymi Hanke Rahoituslähde Rahoitus Ahvenanmaan inventointien pilottihanke Ahvenanmaan maakuntahallitus [ ] Kesto Koordinaatio ja toimijat* Toiminta 2016 ÅA Ahvenanmaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointien toteuttaminen valituilla alueilla. 24

28 Liite 4. VELMUn viestintä ja medianäkyvyys TV, Radio Aika Media Tapahtuma/Otsikko Tekijä Organisaatio Kemin Yleisradio VELMU-Atlas Essi Keskinen Metsähallitus Itämeren pohjan salat julki pinnan alta löytyy jopa MTV klo 19 uutiset sademetsää muistuttavia alueita Päivi Mäki-Petäjä YLE Radio Suomi Markku Viitasalon haastattelu, YLE Ajantasa Aki Laine Merikalojen kutupaikat selvitettiin suurtutkimuksessa Yle Uutiset Luonto netissä pääsee sukeltamaan veden alle Meri Kallasvuo LUKE YLE Turku VELMU-Inventoinnit Jon Ögård Metsähallitus Maiju Lanki/ haastattelija YLE Kotka Metsähallitus jatkaa vedenalaisen luonnon kartoitusta Petri Lassiheikki Metsähallitus Radio Pooki VELMU Pooki flakkaa tapahtumassa Pohjanmaan tiimi Metsähallitus Radio Pooki studiohaastattelu Suvi Saarnio Metsähallitus Maiju Lanki/ haastattelija TV1 YLE Aamu-TV Aamu-TV:n lähetys Hernesaaresta/ Itämeren tila Joonas Turunen Metsähallitus Radio Pooki studiohaastattelu Essi Keskinen Metsähallitus YLE Perämeri Mustatäplätokko Essi Keskinen Metsähallitus Radio Pooki Mustatäplätokon pohjoisin rekisteröity havainto tehtiin Raahesta Essi Keskinen Metsähallitus YLE Radio Suomi Haastattelu Metsäradiossa Viitasalo Markku ja Karvinen Ville YLE Perämeri Perämeri karun järven kaltainen, Suomenlahti kärsii kuormituksesta Essi Keskinen Metsähallitus 25

29 Sanoma- ja aikakausilehdet sekä muut populaarijulkaisut Aika Media Otsikko Tekijä (jos velmulainen) Keski-Pohjanmaa Velmu avaa oven pinnan alle 5/2016 Suomen Kalastuslehti Kalojen lisääntymisalueet rajallisia Kallasvuo Meri Maaseudun Tulevaisuus Meribiologien maastokausi on alkamaisillaan Itämeren rannikoilla Turun Sanomat Meriluonnon kartoitus jatkuu, paikallisista toivotaan juttuseuraa - Turun seutu 2/2016 Positio VELMU avasi näkymän vedenalaiseen maailmaan Virtanen Elina 2/2016 Fiskeritidskrift Små områden producerar största delen av kusten viktiga fiskbestånd Kallasvuo Meri 5/2016 Kippari Ilmasta veden alle Keskinen Essi 4/2016 Kippari Arvauksella autuaaksi? Keskinen Essi 3/2016 Kippari Kuhasta mittaa Keskinen Essi 2/2016 Kippari VELMU on valmis Keskinen Essi 8/2016 Kippari Itämeren purjeselkä Keskinen Essi 9/2016 Kippari Tutkimustietoa sukelluslinjoilta Keskinen Essi 11/2016 Kippari Vaskinen kala Keskinen Essi Länsi-Suomi Lentävä kamera paljasti Selkämeren koralliriutat ; Velmun jatko vielä auki karttapalvelu aukeaa huomenna 1/2016 Ympäristö Uusi karttapalvelu esittelee Suomen meriluontoa Kymen Sanomat Meren pohjassa onkin kirkkaita värejä ja paljon elämää Länsi-Suomi Velmu näyttää näkinpartaisniityt Turun Sanomat Merta rakastavan aarrearkku avautui Åbo Underrättelser Karttjänst presenterar Finlands marina natur Aamulehti Hetki Itämeri paljasti salaisuuksiaan Hufvudstadsbladet Än lever blåmusslan och blåstången Demokraatti Sukella meriluonnon saloihin Velmu-karttapalvelu tarjoaa tietoa, kuvia ja videota Helsingin Sanomat Suomen meriluonto on nyt kartoitettu karttapalvelu tuo vedenalaisen maailman kaikkien ulottuville Turun Sanomat Vedenalainen luonto tutuksi uuden karttapalvelun avulla Turun Sanomat Kuhan lisääntymispaikkojen rajallisuus yllätti Länsi-Suomi Lentävä kamera paljasti Selkämeren koralliriutat ja Velmun jatko vielä auki karttapalvelu aukeaa huomenna 26