JHL:n jäsenet kansanedustajina

Transkriptio

1 JHL:n jäsenet kansanedustajina Eduskuntavaalikyselyn 2015 tuloksia Mäkelä Pertti [ V J u l k i s t e n j a h y v i n v o i n t i a l o j e n l i i t t o J H L

2 JHL:n eduskuntavaalisivuilla oli välisenä aikana kysely, jossa sivuilla kävijät saattoivat määritellä oman ihanne-eduskuntavaaliehdokkaansa sekä äänestää eduskunnassa koko joukosta tärkeitä asioita. Lopuksi vielä tiedusteltiin miten erilaiset ilmiöt vaikuttavat ihmisten haluun äänestää kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Vastauksia kyselyyn kertyi kaikkiaan kappaletta. 1. IHANNE-EHDOKAS Vastaajille annettiin mahdollisuus rakentaa valmiiksi annetuista 18 vastinparista oma ihanne-ehdokkaansa kevääneduskuntavaaleihin. Vastaajat saivat määrittää seitsenportaisella asteikolla mihin he asemoisivat oman ihanne-ehdokkaansa kunkin ominaisuuden suhteen. Seuraavassa kuvassa on lueteltu ne ominaisuudet, joita JHL:n jäsenet keskimäärin painottavat omassa ihanne-ehdokkaassaan. Mitä ylempänä kuvassa ominaisuus on, sitä voimakkaammin se määrittää ihanne-ehdokasta, eli vastaajien keskimääräinen arvio on mahdollisimman kaukana vastinparin keskikohdasta (4). Ihanne-ehdokas siis selkeästi kannattaa progressiivista verotusta suhteessa tasaverotukseen, mutta EU:hun suhtautumisella ei ole niin väliä - se voi olla kriittistä tai myönteistä. Tiivistettynä voitaisiin todeta, että JHL:läiset hakevat ehdokkaakseen paikallisesti ansioitunutta tuoretta uutta tavisehdokasta, joka on poliittisesti aavistuksen verran vasemmalle kallellaan oleva liberaali ja symppaa maaseutua. Ehdokas kannattaa progressiivista verotusta ja julkisen sektorin omaa palvelutuotantoa. Säästöjen ja leikkausten sijasta ihanne-ehdokas kannattaa elvytystä ja Suomen pysymistä eurossa, vaikka EU:lla ei sinänsä suurta väliä olekaan. Natolle ehdokas sanoo ei samoin kuin kuntaliitoksillekin. Eläkeikää tulisi ehdokkaan mielestä pikemminkin laskea kuin nostaa ja muutoinkin sosiaalipolitiikka on hänen mielestään etusijalla talouspolitiikkaan nähden. Palveluiden hajasijoitus on ehdokkaalle mieluisampaa kuin palveluiden keskittäminen ja liikkumisessa hän kannattaa julkista liikennettä yksityisautoilun sijasta. Maahanmuuttoon ehdokas suhtautuu mieluummin kriittisesti kuin myönteisesti. Pertti Mäkelä Sivu 1

3 Keskivertoehdokas, jolla hyvät mahdollisuudet kamppailla JHL:läisen äänistä eduskuntavaaleissa. Pertti Mäkelä Sivu 2

4 Alla on vielä taulukkona tarkat tulokset vastaajien suhtautumisesta eri vastinpareihin: Keskiarvo Vasemmisto 10,78% 18,36% 20,14% 34,54% 8,97% 4,52% 2,68% Oikeisto 3,37 Edustaa maaseutua 10,69% 12,96% 16,6% 34,25% 13,85% 8,53% 3,13% Urbaani kaupunkilainen 3,66 Konservatiivi 2,36% 4,83% 14,84% 42,86% 17,35% 12,66% 5,1% Liberaali 4,26 Uusi kasvo 13,03% 17,16% 22,89% 33,27% 8,52% 3,28% 1,86% Konkaripoliitikko 3,24 Paikallisesti tunnettu 9,92% 16,65% 22,11% 36,6% 8,81% 4,01% 1,9% Valtakunnallisesti tunnettu 3,37 "Tavis" 24,02% 28,34% 24,73% 20,93% 1,53% 0,3% 0,15% "Julkkis" 2,49 Elvytys 23,31% 28,33% 24,42% 16,91% 4,72% 1,49% 0,82% Säästäminen 2,59 Julkisrahoitteiset palvelut tuotettava omana työnä 43,05% 26,36% 14,46% 12,27% 2,57% 0,78% 0,52% Julkisrahoitteiset palvelut ulkoistettava 2,09 Yksityisautoilu 7,26% 8,6% 12,73% 31,72% 13,89% 13,44% 12,36% Julkinen liikenne 4,26 Tasavero 2,37% 1,93% 3,04% 6,75% 13,2% 24,99% 47,72% Progressiivinen verotus 5,92 EU myönteinen 7,43% 13,04% 15,49% 28,79% 15,12% 11% 9,14% EU kriittinen 4,01 Kuntaliitokset 4,83% 9,06% 14,15% 25,73% 15,37% 14,93% 15,93% Nykyinen kuntarakenne 4,46 Palveluiden hajasijoitus 12,12% 19,82% 22,05% 23,02% 9,56% 7,21% 6,21% Palveluiden keskittäminen 3,45 NATO myönteinen 4,91% 6,43% 9,1% 37,2% 8,55% 12% 21,81% NATO kielteinen 4,61 Markka 9,35% 4,86% 5,79% 19,92% 13,87% 18,77% 27,45% Euro 4,9 Eläkeiän laskeminen 22,6% 14,89% 16,41% 35,72% 6,3% 2,67% 1,41% Eläkeiän nostaminen 3,02 Maahanmuuttokriittinen 15,18% 16,33% 15,18% 22,97% 13,02% 10,2% 7,12% Maahanmuuttomyönteinen 3,61 Talouspolitiikka ennen sosiaalipolitiikka 3,64% 4,23% 9,83% 34,66% 19,44% 16,85% 11,35% Sosiaalipolitiikka ennen talouspolitiikkaa 4,58 2. JHL:N JÄSENTEN EDUSKUNTA ÄÄNESTÄÄ Vaalikyselyn toisessa osiossa JHL:n vaalisivujen kävijät saivat asettautua kansanedustajan asemaan ja äänestää monista tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Pertti Mäkelä Sivu 3

5 Valittavana oli kansanedustajien tapaan mahdollisuus äänestää esityksen puolesta (JAA), esitystä vastaan (EI) tai olla ottamatta kantaa äänestämällä TYHJÄä. Mikäli jokin kohta on jätetty kokonaan vastaamatta, tulkitaan se poissaoloksi. Äänestystulos muotoutuu siten, että eri vastausvaihtoehtojen prosentuaaliset osuudet muutetaan 200 kansanedustajan antamiksi ääniksi. Seuraavassa tämän JHL-eduskunnan tiukan äänestysrupeaman tulokset: Ehdotus 1: Hankintalaissa varataan julkisyhteisöille oikeus sulkea kilpailutusten ulkopuolelle sellaiset yritykset, jotka eivät maksa veroja Suomeen eivätkä noudata suomalaisia työehtoja. Ehdotus 2: Puretaan kolmikantayhteistyö. Työmarkkinajärjestöjen sopimiseen perustuvaa vaikutusvaltaa työmarkkina- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä (kuten eläkeasiat) vähennetään ja siirretään päätöksenteko yksinomaan hallitukselle ja eduskunnalle. Äänestystulos: Ehdotus hylätään selkeällä äänten enemmistöllä. Pertti Mäkelä Sivu 4

6 Ehdotus 3: Lisätään valinnanvapautta julkisesti rahoitetuissa palveluissa ottamalla käyttöön ns. raha seuraa asiakasta periaate. Äänestystulos: Ehdotus vaatii lisäselvittelyä ei saanut yli puolta annetuista äänistä. Ehdotus 4: Palautetaan varallisuusvero. Äänestystulos: Ehdotus hyväksytään. Ehdotus 5: Säädetään ammattiliitoille joukkokanneoikeus eli liitto voi haastaa työnantajan oikeuteen rikkomuksista. Nyt työntekijä/työntekijät joutuvat nostamaan kanteen yksityishenkilöinä. Pertti Mäkelä Sivu 5

7 Ehdotus 6: Lisätään resursseja harmaan talouden torjuntaan. Ehdotus 7: Poistetaan perintövero. Äänestystulos: Ehdotus hyväksytään. Ehdotus 8: Hoivapalveluiden laadun turvaamiseksi kirjataan henkilöstön määrän vähimmäisvaatimukset lakiin. Pertti Mäkelä Sivu 6

8 Ehdotus 9: Kielletään nollatuntisopimukset ja alipalkkaus. Ehdotus 10: Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi. Äänestystulos: Ehdotus hylätään selkeällä äänten enemmistöllä. Ehdotus 11: Eläkeiän määräytymisessä on huomioitava työn kuormittavuus, ei pelkästään keskimääräisen eliniän kehittyminen. Pertti Mäkelä Sivu 7

9 Ehdotus 12: Luovutaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta kaikille sama perusturva. Äänestystulos: Ehdotus hylätään. Ehdotus 13: Osakeyhtiölakia muutetaan niin, että esim. kunnat voivat liikesalaisuuden estämättä seurata, miten yhtiöt käyttävät julkista rahaa palveluja tuottaessaan. Pertti Mäkelä Sivu 8

10 3. MIKÄ SAA UURNILLE? Lopuksi kyselyyn vastaajat saivat pohdiskella mitenkä eri asiat mahdollisesti vaikuttavat heidän haluunsa käydä äänestämässä kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Yleisesti voidaan sanoa, että kovin harvassa ovat ne keinot, joilla ihmisiä saadaan menestyksekkäästi vaaliuurnille innostettua. Kyllä ne ovat potentiaalisten äänestäjien oma halu ja mielenkiinto vaaleja kohtaan sekä ehkä velvollisuudentunto, jotka saavat ihmiset hakeutumaan äänestyskoppiin. Liekö takana halu miellyttää kyselyn järjestäjää, kun peräti 40 prosenttia vastaajista arveli ammattiliiton kampanjan jäsenistön äänestysaktiivisuuden nostamiseksi todellakin innostavan vaaliuurnille. Valtiovallan vastaavien ponnistelujen vaikutuksiin uskoi vain noin joka viides vastaaja. Kaikkiaan kaikki äänestämään kannustavat toimet kuitenkin toimivat Pertti Mäkelä Sivu 9

11 siinä mielessä, että ne kuitenkin innostavat äänestämään useampia kuin vieraannuttavat äänestämisestä. Lähellä äänestysinnon latistamista on median lempilapsi, eli hallituskuvioiden jatkuva spekulointi ennen vaaleja pääministerivaalit. Moinen spekulointi kannustaa äänestämään 21 prosenttia vastaajista kun taas 18 prosentilla äänestäjistä hallituskuvioilla spekuleeraaminen saa äänestysinnon lopahtamaan. Vaalikoneilla ja sosiaalisella medialla näyttäisi olevan äänestämiseen kannustavaa vaikutusta noin joka neljännen vastaajan kohdalla. Sähköistä äänestämistä osaa kaivata äänestysintoa nostamaan alle joka viides vastaaja. Puolueiden vaalikampanjat eivät juurikaan innosta ihmisiä äänestämään. Yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoilla näyttäisi olevan jonkin verran suurempi merkitys. Tulosten valossa näyttää siltä, että parasta työtä ihmisten äänestysinnon kasvattamiseksi on saada heidät kiinnostumaan politiikasta ja herättää halua sekä intoa poliittiseen vaikuttamiseen. Vaikea tehtävä, mutta varmasti ammattiyhdistysliikkeellä on siinä oma pieni roolinsa, jos se saa ihmiset mukaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun työpaikoilla ja turuilla. Ihan haaskuun eivät näyttäisi tämän selvityksen mukaan menevän nekään panostukset, joita ammattiliitto lataa jäsenistönsä äänestysaktiivisuuden lisäämiseen. Pertti Mäkelä Sivu 10