Kuva: ANTERO AALTONEN 18 LIIKUNTA & TIEDE 50 6/ 2013
|
|
- Karoliina Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 18 LIIKUNTA & TIEDE 50 6/ 2013 Kuva: ANTERO AALTONEN
2 Teksti: HARRI SIEVÄNEN Liikkumaton liikkuja ilmi kysymällä vai mittaamalla? Moni itseään riittävästi liikkuvana ja liikunnallisena pitävä voi todellisuudessa olla kaukana siitä. Fyysisen aktiivisuuden, liikunnan ja liikkumattomuuden suora mittaaminen liikuntamittarilla on ainoa täsmällinen tapa kun halutaan tietää liikkuuko henkilö terveytensä kannalta riittävästi ja onko hänen istumiskäyttäytymisensä samalla sellainen, että se ei todennäköisesti vaaranna terveyttä. Fyysisen aktiivisuus ja liikuntaharjoittelu edistävät tunnetusti terveyttä ja toimintakykyä. Säännöllinen, oikein annosteltu liikunta on turvallinen ja edullinen lääke moneen kansansairauteen ja niiden ennaltaehkäisyyn. Liikkumattomuus puolestaan on Maailman terveysjärjestö WHO:n tuoreen arvion mukaan neljänneksi suurin elintapasairauksiin liittyvän kuolleisuuden aiheuttaja. Se on merkittävämpi tekijä kuin ylipaino, kohonnut kolesteroli tai alkoholi. Koska liikunta vaikuttaa suotuisasti niin verenpaineeseen, sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan kuin ylipainoon, voi helposti ajatella, että liikkumattomuus on liikunnan kääntöpuoli, jolloin vain yksinkertaisesti liikuntaa lisäämällä on mahdollista vähentää liikkumattomuuden haittoja. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Useiden suurien epidemiologisten tutkimusten mukaan liikkumattomuus on itsenäinen kuolleisuuden vaaratekijä, joka on riippumaton harrastetun liikunnan määrästä. Toisin sanoen liikkumattomuus lisää yleisesti kuolleisuutta ja erityisesti sydän- ja veri suonitautien sairastavuutta, vaikka henkilö liikkuisikin liikuntasuositusten mukaisesti mitä pidem pään ja yhtäjaksoisesti päivittäin istuu, sitä suurempi riski on kuolla ennenaikaisesti. Viime aikoina onkin alettu vakavasti pohtia haitallisen liikkumattomuuden määrän sisällyttämistä kansainvälisiin fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. Haasteena tässä työssä on toistaiseksi luotettavan ja laajasti käytettävän liikkumattomuuden mittausmenetelmän ja näin saatujen väestöpohjaisten tutkimustulosten puuttuminen. Väestön fyysistä aktiivisuutta, kestoa ja tehoa sekä istumisen määrää on perinteisesti arvioitu erilaisilla kyselymenetelmillä, haastatteluilla ja päiväkirjoilla, jotka kaikki ovat lähtökohtaisesti subjektiivisia ja siten alttiita yksilölliselle tulkinnalle sekä virheille. Objektiivinen aktiivisuuden mittaaminen on ollut pitkään mahdollista joko askelmittareiden avulla tai kiihtyvyysantureihin perustuvien liikuntamittareiden avulla. Liikuntamittareiden tuotekehitys ja niillä tehty tutkimus on ensisijaisesti kohdistunut kuitenkin kuntoilu- ja urheilupuolen sovelluksiin, eri liikuntamuotojen tunnistamiseen sekä niiden energiankulutuksen arviointiin. Sen sijaan liikkumattomuuden (makuulla olo, istuminen, seisominen, matkustaminen) tai vain vähän kuormittavan liikkumisen (hyvin hidas liikkuminen, liikuskelu, kevyt puuhastelu työssä tai vapaaaikana) kokonaiskeston ja päivittäisen jakautumisen luotettavaksi arvioimiseksi ei ole toistaiseksi ollut analysointimenetelmiä, vaikka liikuntamittarien kol mesuuntaiset, riittävän herkät kiihtyvyysanturit ja jatkuva tiedonkeräys mahdollistavat myös tämän. Mitä ei voi mitata, sitä ei voi muuttaa Liikunnan säännöllinen harrastaminen on tunnetusti yksi kustannustehokkaimmista keinoista estää monia elintapasairauksia ja vähentää niistä aiheutuvia haittoja ja kustannuksia. Mutta miten voi tietää, onko suositusten mukaisesta ja jopa ne ylittävästä liikunnan harrastamisesta huolimatta myös haitallisen paljon paikallaan terveytensä kannalta? Vaikka liikkuisikin suositusten mukaisesti siis vähintään kymmenen minuutin jaksoissa useampana päivänä viikossa yhteensä joko 150 minuuttia reippaalla tai 75 minuuttia rasittavalla tasolla liikkumattomuudelle jää runsaasti aikaa, jopa prosenttia käytettävissä olevasta viikoittaisesta vapaa-ajasta. Mikäli työ on tämän lisäksi vähän fyysisesti kuormittavaa ja pääsääntöisesti istumista liikkumattomuuden koko- LIIKUNTA & TIEDE 50 6 /
3 Kellonaika KUVIO 1. Artikkelin kirjoittajan eräs työpäivä liikuntamittarilla mitattuna. Keltainen alue vastaa karkeasti reippaan liikunnan tasoa (3 6 MET). Aamun ja iltapäivän työmatkapyöräilyt erottuvat selvästi kuten myös eri tilanteissa tapahtuneet kävelyt (mm. lyhyet koiranulkoilutukset). Työajan liikkumattomuus on silmiinpistävää lukuun ottamatta lyhyitä siirtymiä paikasta toiseen. naismäärä päivässä voi nousta hyvinkin suureksi. Yli kymmenen tunnin kokonaisistumisaika päivässä ei ole harvinaista. Päivittäinen fyysinen aktiivisuus, varsinainen liikunnan harrastaminen (mikäli sitä on) ja liikkumattomuus muodostamat monipiirteisen jatkumon, jota kuvaavat rasittavuudeltaan eritasoisten aktiivisuuksien kestot ja niiden jakautuminen valveillaoloajalle, istumis- ja makaamisjaksojen kestot ja lukumäärät, ylösnousut, sekä kevyiden seisoskelu- ja liikkumisjaksojen kestot ja lukumäärät (kuvio 1). Valveillaoloajan täsmällinen kuvaaminen on niin monimutkaista, että siitä on täysin mahdotonta saada täsmällistä kuvaa pelkkien kyselyjen tai päiväkirjojen avulla. Kukaan ei jaksa tai viitsi kirjata tarkasti kaikkea tekemistään minuutin tai edes varttitunnin tarkkuudella ja arvioida samalla tekemisiensä rasittavuutta. Subjektiivisilla menetelmillä ei saada kattavasti kiinni kaikkia liikunnan ja liikkumattomuuden erityispiirteitä. Varsinaisen liikuntaharjoittelun kirjaaminen on vielä mahdollista suhteellisen tarkasti, mutta muu arviointi jää vääjäämättä karkealle tasolle. Liikuntamittarin avulla tämä onnistuu, kunhan mittaria käytetään tarkoitetulla tavalla ja tiedetään mitä mittari oikeasti mittaa. Vielä ei tosin tiedetä, kuinka relevantteja kiihtyvyysdatasta määritetyt yksilölliset piirteet ja niistä lasketut muuttujat ovat terveyden kannalta tai kuinka hyvin ne ennustavat sairastavuutta ja kuolleisuutta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Nyt käynnissä olevat suomalaisten väes tötutkimusten liikuntamittaritulosten analyysit antavat tähän varmasti lisävalaistusta. Tässä vaiheessa voi olettaa, että kuormittavuudeltaan vähäisellä liikuskelulla tai puuhastelulla sekä istumisjaksojen keskeytymisten määrällä on positiivinen yhteys yksilölliseen terveyteen. Näin ollen myös liikuntasuositukset tulevat täsmentymään ja istumisen vähentämiselle tulevat omat suosituksensa. Kyselyt ja liikuntamittarit mittaavat eri asioita Kellonaika KUVIO 2. Jalkapallo-ottelun puoliajan fyysinen aktiivisuus liikuntamittarilla mitattuna. Keltainen alue vastaa karkeasti reippaan liikunnan tasoa (3 6 MET). Pelaamiselle ominaiset lyhytkestoiset ja korkeatehoiset spurtit näkyvät selvästi. Väitöskirjaansa UKK-instituutissa tekevän DI Henri Vähä-Ypyän kehittämän fysiologisen mallin (vihreä käyrä) perusteella voi arvioida, että koko puoliaika on pelattu rasittavalla (> 6 MET) tasolla. Subjektiivisten kysely- tai päiväkirjatietojen sekä objektiiviset mittaustulokset tunnetusti korreloivat merkitsevästi. Hyväkään korrelaatio ei välttämättä takaa riittävän samanlaisia yksittäisen henkilön tulok sia ja näin ollen yhtenevää luokittelua riittävästi liikkuviin tai liian vähän liikkuviin ei voi tehdä molemmilla menetelmillä liikkumattomuuden tai istumiskäyttäytymisen luokittelusta puhumattakaan. Henkilökohtaisen palautteen antamisessa ja neuvonnassa tai terveysyhteyksien määrittämisessä mahdollisimman tarkasti mitattu yksilöllinen tieto liikkumisen ja liikkumattomuuden määrästä ja niiden erityispiirteistä on välttämätöntä. Miksi subjektiiviset ja objektiivisesti mitatut tulokset poikkeavat toisistaan? Selitys on yksinkertaisesti se, että nämä menetelmät mittaavat lähtökohtaisesti eri asioita. Kysely- ja päiväkirjamenetelmät mittaavat henkilön käyttäytymistä ja samalla hänen omaa tulkintaansa siitä, mikä on liikunnaksi luokiteltavaa liikkumista ja kuinka rasittavaksi se koetaan. Liikuntamittari mittaa vain siihen kohdistuvaa kiihtyvyyttä. 20 LIIKUNTA & TIEDE 50 6/ 2013
4 Henkilön sukupuoli, ikä, fyysinen kunto, liikuntahistoria ja ylipaino ovat ilmeisiä sekoittavia tekijöitä kyselyjen ja päiväkirjojen kohdalla. Hyvänä esimerkkinä mittausten eroavuudesta toimii puulaakijalkapallo-ottelu, johon osallistunut keskimääräistä huonokuntoisempi pelaaja voi merkitä päiväkirjaansa 90 minuuttia rasittavaa liikuntaa, vaikka olisi istunut vaihtopenkillä puolet peliajasta ja kentällä ollessaankin pääsääntöisesti seisoskellut. Vastaavan merkinnän voisi tehdä myös hyväkuntoinen, koko pelin ajan rivakasti liikkunut pelaaja (kuvio2). Liikuntamittari mittaa vain ja ainoastaan kehon liikettä ilman subjektiivista vaikutusta, jolloin jokainen lyhytkestoinenkin liike tai liikkeen pysähtyminen aiheuttaa tietyn suuruisen kiihtyvyyden tai hidastuvuuden, mikä tallentuu laitteeseen sekunnintarkasti. Oma ajanotto tai arviointi ei pääse lähellekään tätä tarkkuutta. Varsinaisen liikuntaharjoittelun (esimerkiksi vakiolenkki tai jumppatunti) subjektiivinen arviointi kohtalaisella tarkkuudella on varmasti täsmällisempää kuin liikkumattomuuden tai satunnaisen liikkumisen arviointi. Rasittavuudeltaan vähäinen liikuskelu tai arkiset askareet jäävät kyselyissä tai päiväkirjoissa helposti kokonaan rekisteröimättä. Kyselytutkimuksissa liikkumattomuuden arviointi perustuu yleisesti television katselun määrään, koska tutkittavat yleensä muistavat katsomansa ohjelmat ja siten myös katselun kokonaiskesto tiedetään hyvin. Suurella osalla väestöstä television katsominen on kuitenkin vain murto-osa päivittäisestä kokonaisistumisajasta, mikä koostuu myös matkustusajasta autossa tai bussissa sekä työssä istumisesta ja muusta ruutuajasta. Päiväkirjaan helposti kirjattava toimistotyöpäivän kokonaiskesto ei ole sama kuin istumisaika. Kuka muistaa, kuinka monta kertaa on päivän aikana noussut ylös ja kuinka monta kertaa ja kuinka pitkään istui yhtäjaksoisesti? Liikuntamittarilla tämä kirjautuu yksilöllisen tarkasti. Liikuntamittari ei ole yleispätevä ratkaisu vielä Liikuntamittarilla saadaan käytännössä kiinni kaikki päivittäinen liikkuminen kestoineen ja ajankohtineen sekä liikkumattomuusjaksot jopa useiden viikkojen ajalta ilman katkoja, mikä mahdollistaa yksilöllisen ja yksityiskohtaisen liikunta- ja liikkumattomuusprofiilin tekemisen. Tästä huolimatta liikuntamittari ei vielä ole kaikkivoipa ratkaisu. Liikkumisen arvioinnin kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: pystytäänkö liikunnan teho (hapenkulutus) arvioimaan riittävän tarkasti liikkumisen rasittavuuden luokittelemiseksi, saadaanko kaikki todellinen liikunta mitattua ja pystytäänkö se erottamaan virhelähteistä, esimerkiksi liikenteen aiheuttamasta tärinästä? Liikkumattomuuden mittaaminen sen sijaan on hyvin suoraviivaista. Kaikki ajanjaksot, jolloin liikettä ei ole havaittu, ovat lähtökohtaisesti liikkumattomuutta edellyttäen, että mittaria on käytetty tarkoitetulla tavalla. Tällöin myös liikuntamittarin kolmesuuntaisen tiedon avulla voidaan arvioida todellinen istumisaika. Eri nopeudella jalkaisin tapahtuvan liikkumisen tarkka tehon arviointi on mahdollista nykyisillä liikuntamittareilla. Liikkumisen nopeudella on vahva fysikaalinen yhteys kiihtyvyyssignaalin suuruuteen, kuten myös sykkeeseen ja hapenkulutukseen. Sen sijaan nousujen tai ylimääräisen taakan aiheuttamaa rasitusta ei liikuntamittari pysty erottamaan. Jyrkässä ylämäessä liike hidastuu ja mitattu kiihtyvyys pienenee, jolloin liikkumisen rasittavuus tulee aliarvioiduksi. Toisaalta alamäessä kiihtyvyydet voivat taas olla suurempia tasaisella tapahtuvaan liikkumiseen verrattuna, jolloin keskimääräinen mittaustulos voi olla hyvin lähellä totuutta. Suurempi haaste liittyy niihin liikuntamuotoihin, jotka eivät aiheuta suoria reaktiovoimia maata vasten, kuten esimerkiksi pyöräily, uinti, soutu tai hiihto kuntosaliharjoittelusta puhumattakaan. Nämä liikuntamuodot erottuvat yleensä kevyen liikuskelun tasosta, mutta niiden rasittavuutta tai tehoa ei pysty yksinkertaisilla tavoilla määrittämään. Monissa kuntosaliharjoitteissa lantio on melko liikkumaton, jolloin myös mitatut kiihtyvyydet jäävät pieniksi ja harjoittelun arvioitu rasittavuus liian matalaksi. On myös huomattava, että vesiliikunta yleisesti ei sovi monille liikuntamittareille, mutta vesitiiviys ja tiedonsiirto ovat teknisesti ratkaistavissa. Tällä hetkellä edellä mainitut puutteet on laitekohtaisesti otettava huomioon, kun liikuntamittauksesta annetaan palautetta. Liikuntamittauksen kannalta ihanteellinen tilanne olisi, että tutkittavaan olisi kiinnitetty liikuntamittarit ranteeseen, vyötäröön ja nilkkaan, käytössä olisi ajallisesti synkronoitu sykemittaus ja GPSpaikannus yhdistettynä paikka- ja korkeustietoihin. Pienissä kokeellisissa lyhytkestoisissa tutkimuksissa tämä voisi olla mahdollista, mutta laajoissa väestötutkimuksissa mitä ilmeisimmin ei. Koska liikuntamittarin tarkasti mittaama, ajan Viime aikoina on alettu vakavasti pohtia haitallisen liikkumattomuuden määrän sisällyttämistä kansainvälisiin fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. LIIKUNTA & TIEDE 50 6 /
5 suhteen todellinen kiihtyvyyssignaali on digitaalisessa muodossa, sofistikoituneiden signaalianalyysimenetelmien avulla voidaan määrittää erilaisia laskennallisia parametreja ja fysiologisia malleja kuvaamaan niin liikkumisen kuin liikkumattomuuden eri piirteitä. On todennäköistä, että jo lähitulevaisuudessa erilaiset liikuntamuodot, niiden kestot ja rasittavuudet pystytään yksityiskohtaisesti arvioimaan ilman merkittäviä puutteita tai virheitä joko itse liikuntamittarissa tai niihin yhdistettävissä selainpohjaisissa analyysi- ja palautepalveluissa. Olemme siirtymässä vähitellen paperittomaan aikaan liikunnan ja liikkumattomuuden arvioinnissa, mikä on myös tutkittaville helpompaa. HARRI SIEVÄNEN TkT, dosentti Tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sähköposti: Liikuntamittari poimii yksityiskohtaista tietoa Kaikki liikkuminen ja liike aiheuttavat voimia, jotka voidaan mitata kehoon kohdistuvina kiihtyvyyksinä ja hidastuvuuksina maan vetovoiman kerrannaisina eli G- voimina. Äärimmäisissä urheilusuorituksissa (kolmiloikka) maahan kohdistuvat reaktiovoimat voivat olla suuruudeltaan jopa 20 G:tä, mutta normaalielämässä kiihtyvyydet ovat paljon maltillisempia. Normaali kävely aiheuttaa noin kahdesta kolmeen G:n reaktiovoimia ja kovalla vahdilla juostessa yli kymmenen G:n kiihtyvyydet ovat mahdollisia. Paikallaan ollessa mitattu kiihtyvyys ei poikkea yhdestä G:stä. Nykyaikainen liikuntamittari on pienikokoinen ja kevyt kiihtyvyysantureilla varustettu elektroninen laite, jota yleensä pidetään joko vyötäröllä tai ranteessa. Vyötärö on ensisijaisesti suositeltu paikka, vaikka ranne on käytännön kannalta mukavampi. Kiihtyvyysanturit mittaavat jatkuvasti liikkeen aiheuttamaa kiihtyvyyttä kolmesta, toisiinsa nähden kohtisuorasta suunnasta tosin joissain mittareissa hyödynnetään vain kahta suuntaa. Kiihtyvyyttä mita taan jopa sata kertaa sekunnissa, jolloin liikkeen aiheuttama kiihtyvyyssignaali saadaan yksityiskohtaisesti mitattua, mutta tietoa kertyy samalla varsin paljon jo lyhyessä ajassa. Nykyisin tiedon tallennuskapasiteetti ei ole ongelma, vaan jatkuva tiedonkeräys voi kestää jopa muutamia viikkoja. Mikäli tietoa ei käsitellä keräyksen rinnalla, valtavan tietomassan käsittely ja analysointi voivat viedä paljon aikaa. Tämän vuoksi liikuntamittarit käsittelevät mittausdataa keräyksen rinnalla tai data siirretään käsiteltäväksi ulkoiseen palveluun säännöllisin väliajoin. Tutkimuskäytössä kerätyn liikuntadatan käsittely ja analysointi tehdään yleensä keskitetysti. 22 LIIKUNTA & TIEDE 50 6/ 2013
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotNaiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa
Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko
LisätiedotKuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016
24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotAktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.
Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotMalliraportit ja ohjeet valmentajalle
Malliraportit ja ohjeet valmentajalle n ä h ö k Ei heti! a t e t i o al 1. 2. 3. www.fibion.com/upload 4. 5. 6. Fibion Aktiivisuuskelloraportti Fibion Aktiivisuuskelloraportti Tämä on Aktiivisuuskelloraporttisi.
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotNuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti
Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,
LisätiedotLiikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotLIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo
LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille
Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotKouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa
Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä
LisätiedotLiikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy
Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy Tavoite: Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 Ylipainon
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotVarhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella
Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet
Fyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Katja Borodulin erikoistutkija, dosentti Kansantautien ehkäisyn osasto 5.11.2014 1 Suomalaiset liikunnan Käypä hoito-suositukset (18-64-vuotiaat)
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
LisätiedotTerveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014
Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLiikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotLisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012
Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotKuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä
Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä UKK-instituutti Hankkeen
LisätiedotISTUMIS- JA ARKIAKTIIVISUUSANALYYSI Malliraportit ja ohjeet valmentajalle
ISTUMIS- JA ARKIAKTIIVISUUSANALYYSI Malliraportit ja ohjeet valmentajalle MIHIN FIBION-MITTAUS PERUSTUU? Fibion-mittari mittaa istumista ja liikkumista tarkkaan kiihtyvyysanturiteknologiaan perustuen.
LisätiedotAKTIIVISEMPI ARKI-luento
AKTIIVISEMPI ARKI-luento 14.11.2016 Ryhmäkeskustelu Mitä kuuluu? Miten hanke on sujunut omalta kohdalta, mikä on mennyt hyvin ja missä voisi parantaa? Mitä hyvää ja mitä parannettavaa hankkeen toiminnassa
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotTässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia
Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193
LisätiedotAKTIIVISEMPI ARKI-työpaja
AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja Matleena Livson Satu Ålgars 10.3.2017 AKTIIVISEMPI ARKI -työpaja Tavoitteena on että työyhteisö tunnistaa arjen passivoivia rutiineja ja muuttaa niitä liikkumista suosiviksi sekä
LisätiedotTutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotCase Insinööri. Hyvinvointianalyysi
Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
Lisätiedot19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON
HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...
LisätiedotEsimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi
Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotMove! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere
Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotHei! Tutkijat ja henkilökunta
Hei! Tervetuloa PHACT-tutkimukseen. PHACT-lyhenne tulee sanoista Proximal Hamstrings Avulsion Clinical Trial, ja tutkimusta tehdään useassa sairaalassa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Pyydämme sinua nyt
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotHyvinvointianalyysi. Case Hyvinvointianalyysi
Hyvinvointianalyysi Case 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 14.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotFirstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotMitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari
Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotLiikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia
LisätiedotLiikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio
Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotSuomen tärkein huone
Suomen tärkein huone Toimistotyöpaikoissa on havaittu seisten tehdyn työn terveyshyödyt Kouluissa istutaan suuren ongelman päällä WHO:n suositukset istuvaan toimistotyöhön: Terveydelle haitallinen paikallaan
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
Lisätiedot2016 Case. Hyvinvointianalyysi
2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt
4.6.0 Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Anna-Liisa Kyhälä, Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 4.6.0 Tutkimusaineisto 009: Projektissa
LisätiedotFirstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Follow-Up Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 30 henkilöä osallistui palveluun 07.05.2017-10.06.2018
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
Lisätiedot2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi
2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotTerve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema
Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema Faktoja tärppien taustaksi Liikunnan hyödyt tukee kasvua auttaa
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotLapsia liikuttava kaupunki
Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
Lisätiedot