Vammaissosiaalityön asiakkaan osallisuus uudistuvan sosiaalihuoltolain. Henkilökohtainen apu ja osallisuus ja Oulun kaupungin palveluohjausyksiköstä

Transkriptio

1 Vammaissosiaalityön asiakkaan osallisuus uudistuvan sosiaalihuoltolain l i ki tutkimuksesta ki k valossa esimerkit Henkilökohtainen apu ja osallisuus ja Oulun kaupungin palveluohjausyksiköstä

2 Lakiluonnoksen mukaan lain tarkoituksena mm. hyvinvoinnin, vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen i ja ihmisten itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa toimintaympäristössään Lakiluonnoksessa (sosiaalisella) osallisuudella tarkoitetaan yksilön tosiasiallisia mahdollisuuksia ottaa mahdollisimman täysivaltaisena jäsenenä osaa oman toimintaympäristönsä ja yhteiskunnan toimintaan

3 Yhdenvertaisuus (oikeudet) Yksilön ja julkisen vastuun jaon määritteleminen (eivät ole vastakkaisia) Universaalisuus Sosiaalinen vastuu huomioitava muuallakin kuin sosiaalihuollossa Painopiste korjaavasta ehkäisevään (huom! peruspalvelut) Normaalisuus Asiakaslähtöinen kokonaisvaltaisuus Jokaisen oikeus aktiiviseen kansalaisuuteen Pl Palvelujen lj joustavuus ja avoimuus Heikoimmille tukevammat palvelut ja palvelutakuut Laitoshoidon purun jatkaminen Asiakkaan aseman ja oikeuksien korostaminen Aito yhteistyö asiakkaan ja eri sektoreiden kanssa Henkilöstön osaaminen ja vankka tietoperusta

4 Vastuutyöntekijän nimeäminen Asiakkaan oman näkemyksen ja asiakkaan tarpeitten korostaminen (asiakaslähtöisyys) Palvelusuunnitelman merkityksen korostaminen Sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuus Tukea perheille Tukea omaisille Tuen tarve yhteisössä Kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

5 Osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien korostaminen jo pitkään vammaispolitiikassa ja sosiaalipolitiikassa litiik kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti Miten tämä tavoiteltu osallisuus toteutuu käytännössä vaikeavammaisten ihmisten elämässä? Onko asiaa tutkittu?

6 Tutkimuksen tarkoitus: kuvata vaikeavammaisten henkilöiden osallistumista kodin ulkopuolisille areenoille ja analysoida eri henkilökohtaisen avun toteuttamistapojen mahdollistamaa osallisuutta Tutkimuskysymykset: 1) Minkä verran ja minkälaisille kodin ulkopuolisille areenoille henkilökohtaisen ht i avun asiakkaat osallistuvat? t? 2) Minkälaista osallisuutta henkilökohtaisen avun eri toteuttamistavat mahdollistavat vaikeavammaisille asiakkaille? Aineistot: 1) Tilastollinen asiakasrekisteriaineisto, erityisesti palvelusuunnitelmat (N=234), vastasi1.tutkimuskysymykseen 2) Vaikeavammaisten asiakkaiden haastatteluaineisto (N=7), vastasi 2. tutkimuskysymykseen k k Näkemys osallisuudesta: Osallisuus on monimuotoinen käsite, ollen mm. inkluusiota, osallistumista (participation), elämän politiikkaa, empowermentia, kansalaisuutta, vaikuttamista jne.

7 Ryhmä Vammaisavus- Ot Ostopalvelu- l Omaishoidon id Henkilökohtai i Henkilökohtai i tajapalvelun asiakkaat (kunnallinen) jen (sis. projekti) asiakkaat asiakkaat (ei ole hkapua) nen avustajajärjestelmän eniten apua n= 52 n = 44 n= 35 n= 49 nen avustajajärjestelmän osallistuvat asiakkaat tarvitsevat asiakkaat n= 47 keski-ikä Noin 60 v Noin 45 v Noin 53 v Noin 30 v Noin 54 v Hk-avun tuntimäärä Noin 4 t/vk Noin 11 t/vk Noin 13 t/vk Noin 17 t/vk Noin 36 t/vk asumismuoto siviilisääty sukupuoli osallistuminen Yleensä oma koti, joskus palvelutalo Yleensä naimaton, eronnut tai leski Useammin nainen Ei yleensä osallistu Usein myös palvelutalo Yleensä naimaton Aina oma koti Oma koti Oma koti Usein avio- tai avoliitto Yleensä naimaton Melko usein eronnut Yleensä mies Yleensä nainen Nainen tai mies Useammin nainen Voi osallistua, osallistuva asiakas asuu palvelutalossa Ei yleensä osallistu haastateltavat 1. ja ja 7. ei haastateltavia Usein yhteiskunnalli- nen toimija ij tai harrastaja 4. ja Voi osallistua

8 1. OLENNAISTEN ILMAUSTEN ETSIMINEN JA LUOKITTELU ALALUOKITTAIN - ALALUOKKA HENKILÖKOHTAINEN APU (esim. minä oon siksi sanonu että minä en ota sitä henkilökohtasta avustajaa minä oon kuullu että näillä on semmonen tyyli että he yhtäkkiä ilmottaa että he on sairaana, ei tuukkaan kettään sillon, on voinu esimerkiksi i onsuunnitellu että nyt mulla on se hammaslääkäriaika, ik yhtäkkiä henkilökohtanen avustaja ilmottaa että hän on sairaana niin koko paletti on täysin sekasin ja esim. avustajalle tuli toinen paikka myöskin niin tuota sitten ei niinku illalla, joka toinen viikko ei pääse iltasella hän ei mun tykö jouva tietenkään kun hän mennee sinne toiseen paikkaan, se on aina illalla.) ) 2. SAMANLAISUUKSIEN JA ERILAISUUKSIEN ETSIMINEN JA ILMAUSTEN PELKISTÄMINEN (esim. henkilökohtaisen avustajajärjestelmän eli työnantajamallin huonoja puolia mm. sijaisjärjestelmän puuttuminen ja osa-aikatyö) 3. PELKISTETTYJEN ILMAUSTEN YHDISTÄMINEN JA UUSIEN ALALUOKKIEN MUODOSTAMINEN (esim. osallisuutta työnantajamallissa estävät tekijät) 4. MUODOSTUNEIDEN ALALUOKKIEN MUUTTAMINEN YLÄLUOKIKSI JA TULKINTA SUHTEESSA TEORIAAN (ABSTRAHOINTI) (esim. osallisuuden aste/näkökulma)

9 AREENA OSALLISTUU % ASIAKKAISTA palkkatyö 4 päiväpalvelut 15 opiskelu 8 harrastaminen vähintään viikoittain 22 yhteiskunnallinen toiminta vähintään 16 viikoittain harrastus- tai yhteiskunnallinen toiminta 38 yhteensä vähintään viikoittain harrastus- tai yhteiskunnallinen toiminta 57 epäsäännöllisesti asioinnit ja/tai epäsäännöllinen 94 virkistäytyminen, ulkoilu

10 Henkilökohtaisen avun toteuttamistapa Henkilökohtainen avustajajärjestelmä - asiakas työnantajana Osallisuutta edistää - avustajan saa valita - avustajana toimii sama henkilö - asiakas pystyy paljon vaikuttamaan avustamisen ajankohtiin - hyvä avustaja - hyvä kohtaaminen Osallisuutta heikentää - sijaisjärjestelmän puuttuminen - riittämättömät tuntimäärät (kuitenkin suuremmat kuin muissa toteuttamistavoissa) - huono avustaja - huono kohtaaminen Kunnalllinen - palvelua annetaan myös - avustajaa ei saa valita vammaisavustajapalvelu kodin ulkopuolisiin - avustajat vaihtuvat toimintoihin - rajoitetut avustamisajat - asiakkaan yksilölliset toiveet pyritään ottamaan - joskus vaikeuksia järjestää sijainen huomioon - riittämättömät tuntimäärät - hyvä avustaja - huono avustaja - hyvä kohtaaminen - huono kohtaaminen Ostopalvelut (sis. projekti) - palvelua voi saada myös iltiaisin ja viikonloppuisin - asiakkaan yksilölliset toiveet pyritään ottamaan huomioon (erityisesti kotiin annetuissa palveluissa) - hyvä avustaja - hyvä kohtaaminen - avustajaa ei saa valita - avustajat vaihtuvat - riittämättömät tuntimäärät, erityisesti asumisyksiköissä - kiire, erityisesti asumisyksiköissä - palvelua jäänyt joskus toteutumatta - huono avustaja - huono kohtaaminen (Kotihoito) it - riittävä ä osaaminen jos - avustavaa henkilöä ei saa asiakkaalla on hoidollisia ja valita hoivaan liittyviä tarpeita - avustavat henkilöt - hyvä työntekijä vaihtuvat - hyvä kohtaaminen - erittäin lyhyet käynnit - rajoitettu toimenkuva - palvelua ei voi juurikaan saada kodin ulkopuolisiin toimintoihin - huono työntekijä - huono kohtaaminen

11 Kotihoito Palveluseteli Exclusion EKSLUUSIO Inclusion INKLUUSIO OSALLIS- TUMINEN Empowerment VOIMAAN- TUMINEN ELÄMÄN- POLITIIKKA Participation Life Politics Henkilökohtainen avustaja-järjestelmä Vammaisavustajapalvelu Ostopalvelut omaan kotiin Ostopalvelut asumisyksikköjen sisällä irtisanoutuminen, ulkopuolisuus vetäytyminen alamaisuus palveluiden käyttö, kumppanuus vaatiminen KOHDEASIAKKUUS PALVELUASIAKKUUS KULUTTAJUUS Kuvio 19. Osallisuuden näkökulmat ja henkilökohtaisen avun eri toteuttamistavat

12 Henkilökohtainen i apu on merkittävä ä kodin ulkopuolisen li toiminnan mahdollistaja, tältä osin lakiuudistuksen tavoite on täyttynyt näkövammaisten asiakkaiden sekä erityisesti kehitysvammaisten asiakkaiden suhteellinen osuus on kasvanut, mielenterveyskuntoutujia ei edelleenkään ole tullut palvelun piiriin Henkilökohtaisen avun vaikeavammaiset asiakkaat ovat melko aktiivisia harrastus- ja yhteiskunnallisen toiminnan alueilla Henkilökohtainen apu tuottaa ohjelmallisten/poliittisten tavoitteiden mukaisesti vaikeavammaisille osallistumismahdollisuuksia yhteiskuntaan, mutta ei yhdenvertaisesti kaikille sen areenoille (esim. työ).

13 Henkilökohtaisen avun eri toteuttamistavat mahdollistavat vaihtelevaa ja monimuotoista osallisuutta Toiminnallinen osallistuminen ei takaa osallisuuden kokemista Osallisuus on yksilöllinen kokemus ja rakentuu yksilöllisesti (omat arvot) Osallisuudessa on kyse yhdenvertaisista mahdollisuuksista Kunnallinen palvelu ja ostopalvelut asumisyksiköissä ovat järjestelmäkeskeisempiä asiakaskeskeiseen henkilökohtainen avustaja-järjestelmään (työnantajamalli) verrattuna Koska osallisuus on yksilöllistä, tarvitaan erilaisia henkilökohtaisen ht i avun toteuttamistapoja t tt t (asiakas työnantajana, ostopalvelut, kunnallinen palvelu sekä jatkossa palveluseteli) Henkilökohtainen apu pystyy kompensoimaan osallisuuden esteitä mutta ei pysty poistamaan niitä Osallisuus on hyvinvointitarve ja henkilökohtainen apu resurssi

14 1) Henkilökohtaista i apua tulisi i olla mahdollisuus saada toteuttamistavasta riippumatta myös iltaisin ja viikonloppuisin 2) Myös muissa kuin henkilökohtainen avustaja-järjestelmässä tulisi lisätä asiakkaan valinnan- ja vaikuttamisen mahdollisuuksia mm. avustajan valitsemisen ja avustamisen ajankohtien valitsemisen suhteen 3) Henkilökohtaista apua tulisi olla saatavilla yksilöllisesti riittävästi toteuttamistavasta riippumatta 4) Ohjelmissa tavoiteltua osallisuuden käsitettä tulisi aukaista sosiaalipalveluiden käytännöissä 5) Yksilöllistä osallisuutta tulisi aukaista yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa 6) Asiakkaat tulisi ottaa mukaan suunnittelemaan ja kehittämään henkilökohtaisen avun toteuttamista

15 alkaen Oulun kaupungin palveluohjausyksikköön kuuluu etuuskäsittelyn lisäksi vammais- ja gerontologinen sosiaalityö (sis. palvelutarvetarviot, -suunnitelmat ja päätöksenteon) sekä kotihoidon ja kotihoidon tukipalvelujen palveluarviointi, - suunnittelu ja päätöksenteko palveluohjausyksikkö kuuluu tilaajaorganisaatioon Tavoitteena asiakaslähtöinen kokonaisvaltaisuus, yksi vastuutyöntekijä arvioi ja päättää kaikista asiakkaan tarvitsemista vanhus- ja vammaispalveluista (uuden lain tarkoittama vastuutyöntekijä?) Asiakkaiden yhdenvertaisuus turvataan mm. tiimityöskentelyllä Haaste henkilöstön osaamiselle, mm. ohjaajien ji kouluttaminen palveluohjaajiksi ja päätöksentekijöiksi

16 Tarkoituksena palveluohjauksessa myös järjestää ää palvelut kevyellä tavalla ja normaalipalveluissa, silloin kun se on mahdollista Toisaalta eniten apua tarvitseville järjestetään tarpeen mukaiset raskaammat palvelut mahdollisimman joustavasti ja nopeasti ja asiakaslähtöisesti Kotihoidon ja vammaispalvelujen yhdistämisen tavoitteena kaataa sektoreitten välisiä aitoja Toimintamuotona jo pitkään ollut kotikäynnit Tilaajalle siirtymisen tavoitteena mm. taata asiakkaalle aito palvelutarjotin, jossa mahdollisuus valita yksilöllisen tarpeen mukaisia palveluja omasta palvelutuotannosta, ostopalveluista, palveluseteli jne.

17 peruspalvelut l ja esteettömyys kuntoon palveluista ja prosesseista/menettelytavoista tiedottaminen hyvä palveluohjaus hyvä kohtaaminen hyvä yhteistyö asiakkaan ja työntekijän välillä (dialogi, neuvottelu) asiakkaan oman näkemyksen kuuleminen ja kirjaaminen vammaisten oman äänen esille saaminen(myös vaikeavammaiset, kehitysvammaiset, vammaiset lapset) osallisuuden käsitteen aukaisu palvelujärjestelmän sisällä (yksilöllisen) osallisuuden käsitteen aukaisu palvelusuunnitelmassa (yksilöllinen hyvä elämä) kehittäjäasiakkaat laatu

18 kontrollista ja normeista yksilölliseksi tueksi? perustarpeiden tyydyttymisestä täysivaltaiseksi kansalaisuudeksi? faktoista arvoiksi? oikeudet vrs. vastuut? holhouksesta itsemääräämisoikeudeksi ja omiksi valinnoiksi yksilön yhteisöllisyyden yy löytämiseksi, tunnistamiseksi ja tukemiseksi (sosiaalinen on siis sekä yksilöllistä että yhteisöllistä)

19 asia= palveluohjaus lause= Uudistuvan sosiaalihuoltolain toivotaan tarjoavan myös vammaistyön asiakkaille ill monipuolisia ja kattavia palveluja sekä henkilöstölle riittäviä resursseja (huom. välimatkat) toteuttaa hyvää palveluohjausta ja suunnittelua 1 luukun periaatteella ja aina tarvittaessa henkilökohtaisessa kontaktissa ja aidossa kiireettömässä kohtaamisessa. vielä lienee epävarmaa miten uudistuvaa sosiaalihuoltolakia tullaan soveltamaan vammaistyössä