Pitkäjärven keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Laitila, Pyhäranta ja Uusikaupunki

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 59/2018/2 Dnro ESAVI/3188/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pitkäjärven keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Laitila, Pyhäranta ja Uusikaupunki HAKIJA Pitkäjärven vesioikeudellinen yhteisö HAKEMUKSEN VIREILLETULO Pitkäjärven vesioikeudellinen yhteisö on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut lupaa Pitkäjärven keskivedenkorkeuden nostamiseen rakentamalla pohjapato Pitkäjärven laskuojaan sekä hankkeen vaatimaan laskuojan leventämiseen Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungeissa ja Pyhärannan kunnassa sekä pyytänyt Pitkäjärven vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :n 1 momentin 5) kohta ja 6 luvun 9 sekä 1 luvun 7 :n 1 momentti ja 12 luvun 5 VESIOIKEUDELLISEN YHTEISÖN PERUSTAMINEN Pitkäjärven vesioikeudellisen yhteisön perustava kokous on pidetty Kutsut on lähetetty tiedossa oleville hyödynsaajille ja osakaskunnille ja lehti-ilmoitus on julkaistu Laitilan Sanomissa Hakemukseen on liitetty vesioikeudellisen yhteisön perustamiskokouksen pöytäkirja, luettelo yhteisön jäsenistä sekä kokouksessa hyväksytyt Pitkäjärven vesioikeudellisen yhteisön säännöt, joiden vahvistamista hakija on pyytänyt vesilain mukaisesti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (33) ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUE Kaavoitustilanne Suojelualue Varsinais-Suomen maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , Pitkäjärvi on merkitty suojelualueeksi (s). Järven ympärillä oleva maa-alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Aluetta koskevia erityisiä kaavamääräyksiä ei ole. Laitilan kaupungin ranta-asemakaavassa, joka on vahvistettu , ja ranta-asemakaavan muutoksessa, joka on hyväksytty , Pitkäjärvi on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Järven itäpuolella on maa- ja metsätalousaluetta (M), jolla ei ole rakennusoikeutta. Järven rannalla on muutamia rakennuspaikkoja vapaa-ajan asunnoille. Pitkäjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (LVO020048) ja alueelle on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä LOS-2003-L perustettu Pitkäjärven luonnonsuojelualue (YSA ja YSA201689). Suojelualueen pintaala on 92 ha. Rauhoituspäätöksen määräysten mukaan alueella on kielletty muun muassa ojien kaivaminen, veneväylien tekeminen, ruoppaaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja vesialueen peittäminen tai vahingoittaminen, maa-ainesten ottaminen sekä rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen. Alueella saa kuitenkin muun muassa harjoittaa kalastuslain mukaista kalastusta sekä käyttää ja ylläpitää olemassa olevia ojia, laitureita, uimapaikkoja ja veneväyliä tietyin edellytyksin. Rauhoitusmääräyksistä saadaan poiketa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan, mikäli se on luonnonsuojelualueen hoidon tai käytön kannalta perusteltua. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Pitkäjärvi on matala ja kärsii umpeenkasvusta, mikä heikentää järven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja suojeltuja luontoarvoja. Erityisesti kesäaikaiset alhaiset vedenkorkeudet vaikeuttavat virkistyskäyttöä ja kiihdyttävät umpeenkasvua. Hankkeen tavoitteena on nostaa järven alivedenkorkeutta 0,44 m, keskialivedenkorkeutta 0,35 m ja keskivedenkorkeutta 0,18 m. Samalla tulvakorkeudet laskevat hieman. Kesäaikaisen vedenkorkeuden nosto lisää merkittävästi järven vesitilavuutta parantaen linnustollisia ja muita luontoarvoja samalla, kun taloudelliset haitat jäävät pieniksi. Ilman kunnostustoimenpiteitä järven tila todennäköisesti heikkenee nopeasti. Vedenkorkeuksien nosto tehdään rakentamalla Pitkäjärven luusuaan pohjapato. Hankkeessa on otettu huomioon Kaarni-, Luku- ja Särkijärven keskivedenkorkeuden nostohanke Laitilan kaupungissa.

3 3 (33) Vesistötiedot Hydrologia Pitkäjärvi sijaitsee Laitilan ja Uudenkaupungin kaupunkien sekä Pyhärannan kunnan alueella noin 8 km Laitilan keskustaajamasta länteen ja noin 20 km Uudenkaupungin keskustaajamasta koilliseen. Hankealue kuuluu Sirppujoen vesistöalueen (32) Pitkäjärven Lukujärven valuma-alueeseen (32.004), jonka pinta-ala on 32,59 km². Pitkäjärveen vedet laskevat Lukujärvestä vajaan kilometrin mittaista Taminanojaa pitkin ja Pitkäjärvestä edelleen Lamminjärven ja Merilammin kautta Sirppujokeen. Järvien perustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa: Suure Yksikkö Pitkäjärvi Lamminjärvi ja Merilammi Pinta-ala km² 0,87 0,26 Rantaviiva km 6,2 3,9 Tilavuus milj. m³ 0,8 0,11 Keskisyvyys m 0,9 0,5 Valuma-alue km² 28,8 31,9 luusuassa Järvisyys % 14,1 13,5 Keskivirtaama l/s luusuassa Viipymä kk 1,1 0,1 Järvien arvioidut vedenkorkeudet ja lähtövirtaamat on esitetty seuraavassa taulukossa: Suure Yksikkö Pitkäjärvi Lamminjärvi ja Merilammi Ylivirtaama m³/s 0,52 0,71 Keskiylivirtaama m³/s 0,35 0,49 Keskivirtaama m³/s 0,17 0,27 Keskialivirtaama m³/s 0,08 0,13

4 4 (33) Alivirtaama m³/s 0,05 0,06 Ylivedenkorkeus N 60 +m 12,47 11,35 Keskiylivedenkorkeus N 60 +m 12,22 11,15 Keskivedenkorkeus N 60 +m 11,90 10,90 Keskialivedenkorkeus N 60 +m 11,67 10,72 Alivedenkorkeus N 60 +m 11,56 10,59 Vielä 1800-luvun lopulla Pitkäjärven vedenkorkeus on ollut lähes kaksi metriä nykyistä korkeammalla. Lisäksi Pitkäjärven lasku-uomaa on perattu vielä tai 1980-luvulla, mikä on edelleen alentanut Pitkäjärven vedenkorkeutta. Vedenlaatu Pitkäjärvi on kokonaisfosforin ja -typen osalta niukkaravinteinen humusjärvi. Fosforiarvot viittaavat selvään niukkaravinteisuuteen ja typpiarvot enintään lievään rehevyyteen. Pitkäjärven happipitoisuus on ollut talvisinkin kohtalainen. Vesi on lievästi hapanta tai neutraalia. Järven mataluuden vuoksi järven aikainen jäätyminen kylmänä syksynä ja vähäinen vesitilavuus voivat aiheuttaa happikatoa ja kalakuolemia. Pitkäjärvessä havaittiin kalakuolemia vuoden 1957 kylmän talven aikana. Vedenlaatutietojen perusteella veden happamuus ei rajoita Pitkäjärven kalaston menestymistä. Kuormitus Pitkäjärven tilanne näyttää kuormituksen osalta vakaalta. Pitkäjärveen Lukujärvestä tuleva vesi ei yksinään aiheuta merkittävää rehevöitymistä. Pitkäjärven lähiympäristössä on peltoja lähinnä vain eteläpuolella. Järven ympärillä on jonkin verran ojitettuja suo- ja metsäalueita, joista päätyy kiintoaine- ja ravinnekuormitusta järveen. Haja-asutuksesta järveen päätyvä kuormitus on vähäistä. Linnusto, kalasto ja sammakot Pitkäjärven vesilintukannat ovat 1970-luvun tasosta huomattavasti heikentyneet. Luultavasti suurin syy taantuvaan kehitykseen on ollut järven vähittäinen umpeenkasvu. Vuosien 1981 ja 2013 välillä järven avovesialueen pinta-ala on pienentynyt noin 10 ha. Luhta- ja ilmaversoiskasvillisuuden yhteispinta-ala on kasvanut lähes 30 ha. Kahlaajalinnut ovat myös vähentyneet, ja jotkut lajit ovat jopa kadonneet. Syy löytyy rantaniittyjen umpeen-

5 Kasvillisuus 5 (33) kasvusta. Sama syy on vaikuttanut myös muiden rantaniittyjen lajien kuten keltavästäräkin ja niittykirvisen vähenemiseen. Pitkäjärvi on paikallisten keskuudessa yleisesti tunnettu kalaisana järvenä. Mökkiasukkaiden mukaan järvessä on hyvä petokalakanta, joka koostuu ahvenista ja hauista. Särkikaloista järvessä esiintyy ainakin särki ja sorva. Särkikalat ovat kuitenkin järvessä vähemmistönä ja valtalajeina ovat hauki ja ahven. Järvestä on saatu saaliiksi myös joitakin ankeriaita, jotka ovat ilmeisesti peräisin Lukujärveen tehdyistä istutuksista. Järvessä on aiemmin ollut myös erittäin suuria ruutanoita, joita on saatu saaliiksi verkoilla. Viime vuosina ruutanoista ei ole tehty havaintoja. Ei ole tiedossa, että Pitkäjärveen olisi tehty kala- tai rapuistutuksia. Viitasammakolla on ilmeisesti Pitkäjärvellä runsas kanta. Toukokuun alussa 2013 järven kaakkoisosassa Taminanojan ja Kuusikarin välisellä alueella oli äänessä useita kymmeniä yksilöitä. Rupikonnien soidinääntelyä kuului vielä toukokuun loppupuolella useasta paikasta järven pohjoispäässä. Pitkäjärven eteläosan vesikasvilajisto on melko monimuotoinen ja ilmentää lähinnä niukka- tai keskiravinteisuutta. Vesikasvilajeja havaittiin heinäkuussa 2013 yhteensä 30. Selkein valtalaji oli järviruoko sekä maisemallisesti että kasvillisuusindeksin perusteella. Seuraavaksi runsaimpia olivat järvikaisla ja ulpukka. Muita yleisiä eteläosan vesikasveja olivat rentovihvilä, kapeaosmankäämi, pikkupalpakko, pohjanlumme ja pikkuvesiherne. Selkeitä runsasravinteisuuden ilmentäjälajeja Pitkäjärvellä olivat vain kapeaosmankäämi ja kilpukka. Pohjalehtisistä Pitkäjärvellä kasvoi niukkana vaalealahnanruohoa, mikä ilmentää niukkaravinteisuutta. Pitkäjärveltä havaittiin yhteensä 13 uposkasvilajia, joista vesisammalet olivat suurin ryhmä. Kaikki sammallajit olivat kuitenkin melko harvinaisia ja kasvustot niukkoja. Selvästi yleisin uposkasvi oli rentovihvilä, joka muodosti eteläosan avovesialueella paikoin suuria ja erittäin runsaita kasvustoja, jotka vaikeuttivat soutamista. Ranta-asukkaan mukaan rentovihvilä on lisääntynyt Pitkäjärvellä viime vuosina todella voimakkaasti. Rentovihvilä ilmentää niukka- tai keskiravinteisuutta. Pitkäjärven umpeenkasvanut pohjoisosa on suurimmaksi osaksi luhtakasvillisuutta. Pitkäjärveltä ei havaittu kesällä 2013 uhanalaisia tai harvinaisia vesi- tai rantakasvilajeja. Vesienhoidon suunnittelu Hankealue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman piiriin ja alueella on voimassa Eurajoen-Lapinjoen- Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille Pitkäjärvi on luokiteltu erinomaiseen ekologiseen tilaan ja hyvää huonompaan kemialliseen tilaan. Hankealueelle ei ole esitetty erityisiä tavoitteita vesienhoidon suunnittelussa.

6 6 (33) Pohjan laatu sekä maa- ja kallioperä Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Pitkäjärven pohja on valtaosin pehmeää muta- tai liejupohjaa. Kivennäismaalajipohjaa on erittäin niukasti. Pitkäjärven lähivaluma-alue on suurelta osin kallioista. Järven pohjoispuolella maaperä on lähinnä moreenia. Suunnitellun pohjapadon alapuolinen uoma on Lamminjärveen asti kalliota ja yläpuolinen uoma moreenia ja silttiä. Pitkäjärven rannalla on 27 rantakiinteistöä. Loma-asuntoja on kymmenkunta ja niistä monet eivät juuri näy järvelle. Järven käyttö on lähinnä rannanomistajien virkistyskäyttöä. Yleisiä virkistysalueita tai rakenteita järvellä ei ole. Hankealueella ei ole tiedossa erityisiä maanalaisia rakenteita. Järvellä on mahdollista kalastaa jokamiehenoikeudella ja järvelle on yleisessä myynnissä myös kalastuslupia. Virkistyskalastus on pääasiassa heittokalastusta, pilkintää ja ongintaa. Myös tuulastusta harrastetaan jonkin verran ja seisovista pyydyksistä käytetään katiskaa. Mökkiläisten mukaan viime vuosien aikana virkistyskalastus järvellä on vähentynyt ja vaikeutunut vesikasvillisuuden lisääntymisen vuoksi. Järvellä harrastetaan myös linnustusta. Pohjapadon rakentaminen ja uoman leventäminen Pohjapato Pohjapato rakennetaan siten, että virtauskynnyksen leveys on 4,00 m. Virtauskynnyksen reunoilla harjan korkeus on N ,00 m ja keskellä alivirtaama-aukon alkaessa harjan korkeus on N ,95 m. Kynnyksen keskelle tehdään v-kirjaimen muotoinen alivirtaama-aukko, jonka leveys on yläreunassa 0,30 m ja alin kohta korkeudella N ,75 m. Padon reunat tehdään loivasti nouseviksi siten, että virtauskynnyksen reunan jälkeen padon harja nousee metrin matkalla tasosta N ,00 m tasoon N ,40 m. Tiivistesydämen kohdan leveys on 8,00 m. Padon molempien ulkoreunojen korkeus on tasolla N ,40 m. Pohjapadon harjan leveys virtauksen suunnassa on 3,00 m. Padon yläpuolinen luiska virtaussuunnassa tehdään kaltevuuteen 1:3 ja alapuolinen luiska kaltevuuteen 1:20. Alapuoliseen luiskaan muotoillaan keskelle matalampi kohta alivirtaama-aukon kohdalle helpottamaan kalan kulkua. Pohjapadon harjan määräävä muoto on ponttiseinän yläreunan muoto. Sivuluiskat ja pohjapato kokonaisuudessaan tehdään maastoon sopeutuviksi ja maisemoidaan. Pohjapato perustetaan kivennäismaalle. Koko patoalueelle asennetaan kivennäismaan päälle suodatinkangas (N3). Padon tiivistesydämeksi asen-

7 Uoman leventäminen Töiden toteuttaminen 7 (33) netaan teräksestä tai vähintään 50 mm:n kyllästetystä puusta tai muovista tehty ponttiseinä. Pontit painetaan tai hakataan tiiviiseen perusmaahan saakka suunniteltuun syvyyteen. Muovisen tai puisen ponttiseinän yläreuna vahvistetaan vaakaan asennettavilla ja pystylankkuihin kiinnitettävillä vaakalankuilla. Ponttiseinä ympäröidään tiiviillä silttimoreenilla. Moreenikerroksen päälle asennetaan suodatinkangas (N3) ja kankaan päälle kiviheitoke, jonka kivien läpimitta on mm. Pohjapadon harjalla kiviheitokkeen pinta on vähintään 10 cm ponttiseinän yläreunan alapuolella. Kiviheitokkeen kerrospaksuus on noin 300 mm. Pohjapatoa ei esitetä patoturvallisuuden osalta luokiteltavaksi, koska sen padottava vaikutus on vain muutamia kymmeniä senttejä eikä Lamminjärven rannoilla ole vahinkokohteita. Uomaa padon ja Lamminjärven väliltä levennetään pohjaltaan 2,4 m:n levyiseksi alkaen tilustien sillan alapuolelta ja jatkuen noin 45 m alavirtaan. Uoma louhitaan kallioon leventämällä nykyistä louhittua uomaa yhteensä noin 1,30 m. Levennys voidaan tehdä molemmilta tai vain toiselta puolelta. Luiskakaltevuus on noin 10:1. Kaivumassoja syntyy noin 50 m³ktr ja louhittavaa noin 130 m³ktr. Poistettava aines kuljetetaan ja läjitetään maanomistajien kanssa sovittavaan paikkaan lähistölle. Rakennustyöt tehdään mahdollisimman pienen virtauksen ja sulan maan aikana elo-marraskuussa siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa pesimälinnustolle. Työt toteutetaan siten, että veden virtaus Pitkäjärven laskuojassa katkaistaan töiden ajaksi työpadolla. Virtauksen katkaisulla ei saa aiheuttaa tulvahaittaa ja tarvittaessa vesi on johdettava työkohteen ohi putkella tai työpato on avattava työajan ulkopuolella. Töitä suorittavien urakoitsijoiden valinnassa kiinnitetään huomiota konekaluston kuntoon ja sen soveltuvuuteen kyseiseen työhön. Erityisesti kiinnitetään huomiota seikkoihin, jotka saattaisivat aiheuttaa ympäristöpäästöjä. Työn aikana tarkkaillaan koneiden ja laitteiden kuntoa ja päästöjä. Töitä varten varataan työkohteiden ympäriltä normaali työskentelyala ja mahdolliset materiaalien varastointipaikat. Lisäksi varataan työkoneiden siirtymisreitit ja kaivumassojen kuljetusreitit. Tarvittavien alueiden käytöstä sovitaan maanomistajien kanssa. Töiden kestoksi arvioidaan 2 25 viikkoa, kun otetaan huomioon mahdolliset olosuhteista kuten suurista virtaamista aiheutuvat viivästykset. Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat noin euroa (alv 0 %).

8 8 (33) Kiinteistötiedot Maanmittauslaitoksen lausunto Pitkäjärvellä on kuusi yhteistä vesialuetta: , , , , ja Pohjapadon rakentaminen ja lasku-uoman leventäminen ovat kiinteistön Lammijärvi alueella. Laitilan, Uudenkaupungin ja Pyhärannan alueella sijaitsevalla Pitkäjärvellä on vuosien aikana tehty yhteensä kuusi vesijätön lunastustoimitusta. Lunastetut vesijätöt kattavat reilut puolet järven rantaviivasta. Muilta osin rantaraja on 1800-luvulla pyykitetty selvästi ylemmäksi. Ilmakuvilta on havaittavissa, että Pitkäjärvi on merkittävässä määrin kasvamassa umpeen. Umpeenkasvu on edennyt vesijätön lunastuksissa mitatusta rantaviivasta. Suunniteltu keskivedenkorkeuden nosto on vähäinen (18 cm). Vuonna 2014 tehdyssä vesijätön lunastustoimituksessa tilan Lammijärvi edustalla lunastus on mennyt pidemmälle järvelle päin kuin aikaisemmissa vesijätön lunastuksissa. Näillä perusteilla Maanmittauslaitos on katsonut, että suunniteltuun Pitkäjärven kunnostukseen voi liittyä sellaista tilusten veden alle jäämistä, mikä edellyttäisi vesilain 17 luvun 11 :n mukaisen tilusjärjestelyn suorittamista, vain kiinteistön Lammijärvi kohdalla. Muilta osin vesilain mukaista tilusten veden alle jäämistä ei ole odotettavissa. Hanketta koskevat suostumukset ja yhteisön jäsenet Kouman osakaskunta on kokouksessaan antanut yksimielisesti suostumuksensa pohjapadon rakentamiseen Pitkäjärven laskuojaan. Osakaskunta hallinnoi yhteistä vesialuetta Salo-Laustin osakaskunta on kokouksessaan antanut suostumuksensa pohjapadon rakentamiseen Pitkäjärven laskuojaan. Osakaskunta hallinnoi yhteistä vesialuetta Seppälän osakaskunta on kokouksessaan antanut suostumuksensa pohjapadon rakentamiseen Pitkäjärven laskuojaan. Osakaskunta hallinnoi yhteistä vesialuetta Kiinteistön Lehtimäki omistaja, jonka maa-aluetta jää Pitkäjärven kaakkoispuolella veden alle noin m², on antanut hankkeelle kirjallisen suostumuksen ilman korvausvaatimuksia. Pitkäjärven vesioikeudellisen yhteisön jäseniksi ovat liittyneet yhdeksän hankealueen rantakiinteistön omistajat. Rantakiinteistöistä 21:n omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksen hankkeelle.

9 9 (33) Hanketta varten tarvittavat alueet Hankkeen vaikutukset Pohjapadon ja Pitkäjärven laskuojan leventämisen alle jää maata sekä ojan pohjaa ja reunaa (400 m²) kiinteistön Lammijärvi alueelta. Koska kiinteistön omistaja ei ole antanut suostumustaan hankkeelle, hakija hakee pysyvää käyttöoikeutta rakenteiden jäävälle maa- ja vesialueelle ja on tehnyt siitä korvausesityksen. Ottaen huomioon Maanmittauslaitoksen lausunnon ja siihen liitetyn luettelon vesijätön lunastuksista hankkeen seurauksena rantakiinteistöillä veden alle jää vain kiinteistön Lammijärvi maa-aluetta noin m² sekä Pitkäjärven kaakkoispuolella pienen järven ympärillä sijaitsevien kiinteistön Merilä maa-aluetta noin m² ja kiinteistön Lehtimäki maa-aluetta noin m². Koska kiinteistöjen Lammijärvi ja Merilä omistajat eivät ole antaneet suostumustaan hankkeelle, hakija on tehnyt korvausesitykset keskivedenkorkeuden nousun seurauksena vesialueiksi muuttuviin maa-alueisiin saatavasta pysyvästä käyttöoikeudesta. Lisäksi veden alle jää noin m² yhteisten vesialueiden vesijättöä. Vedenkorkeudet ja virtaamat Arvioidut vaikutukset vedenkorkeuksiin (N 60 +m) ja virtaamiin (m³/s) Pitkäjärvellä ovat seuraavien taulukoiden mukaiset: Suure Nykyinen Tuleva Muutos Ylivedenkorkeus 12,47 12,44-0,03 Keskiylivedenkorkeus 12,22 12,21-0,01 Keskivedenkorkeus 11,90 12,08 +0,18 Keskialivedenkorkeus 11,67 12,02 +0,35 Alivedenkorkeus 11,56 12,00 +0,44 Suure Nykyinen Tuleva Muutos Ylivirtaama 0,52 0,92 +0,40 Keskiylivirtaama 0,35 0,60 +0,25 Keskivirtaama 0,17 0,20 +0,03

10 Keskialivirtaama 0,08 0,06-0,03 Alivirtaama 0,05 0,03-0,02 10 (33) Arvioidut vaikutukset vedenkorkeuksiin (N 60 +m) ja virtaamiin (m³/s) Lamminjärvellä ja Merilammilla ovat seuraavien taulukoiden mukaiset: Suure Nykyinen Tuleva Muutos Ylivedenkorkeus 11,35 11,44 +0,09 Keskiylivedenkorkeus 11,15 11,22 +0,07 Keskivedenkorkeus 10,90 10,89-0,01 Keskialivedenkorkeus 10,72 10,68-0,04 Alivedenkorkeus 10,59 10,53-0,06 Suure Nykyinen Tuleva Muutos Ylivirtaama 0,71 1,05 +0,33 Keskiylivirtaama 0,49 0,65 +0,16 Keskivirtaama 0,27 0,27 0,00 Keskialivirtaama 0,13 0,10-0,02 Alivirtaama 0,06 0,04-0,02 Vedenkorkeudet ja virtaamat eivät pääosin olennaisesti muutu Lamminjärvellä, Merilammilla tai alapuolisessa uomassa ennen Sirppujokea. Merilammin jälkeisessä uomassa ylivirtaamatilanteessa vedenkorkeuden nousun nykytilanteeseen verrattuna on arvioitu suurimmillaan olevan noin cm. Hanke lisää Pitkäjärven vesipinta-alaa 0,10 km²:llä. Vedenlaatu ja vesienhoito Pitkäjärven talviaikainen happitilanne todennäköisesti paranee vedenkorkeuden noston myötä. Myös fosfori- ja typpipitoisuudet voivat pienentyä, kuten on käynyt hyvänä lintujärvenä tunnetulle Euran Koskeljärvelle vedenkorkeuden noston vaikutuksesta. Kiintoainepitoisuus ja väriluku voivat

11 11 (33) laskea, mikä parantaa näkösyvyyttä. Alueelle ei ole vesienhoitosuunnitelmassa asetettu tavoitteita, koska Pitkäjärvi on luokiteltu erinomaiseen tilaan. Kalasto Kasvillisuus Linnusto ja sammakot Pitkäjärven keskivedenkorkeuden nosto kasvattaa järven vesitilavuutta ja todennäköisesti parantaa siten myös talviajan happitilannetta. Järven nykyisen mataluuden ja voimakkaan umpeenkasvun vuoksi keskivedenkorkeuden nostosta aiheutuva vesitilavuuden ja happipitoisuuden kasvu hyödyttää järven kalastoa. Keskivedenkorkeuden nostolla voi olla positiivisia vaikutuksia myös muun muassa hauen kutualueiden määrään. Hauki kutee keväisin matalille tulvarannoille, joiden pinta-ala lisääntyy vedenkorkeuden noustessa. Nykytilassa suuri osa järven matalista ranta-alueista jäätyy pohjaan asti. Järven keskivedenkorkeuden nosto helpottaa myös järvellä liikkumista ja parantaa järven virkistyskalastusmahdollisuuksia. Vedenkorkeuden noston toteuttaminen luonnonmukaisella pohjapadolla mahdollistaa kalojen vaeltamisen vesistön eri osien välillä ja lisää muun muassa rapujen ja virtavesikutuisten kalalajien elinalueita. Lisäksi luonnonmukainen koskeksi muotoiltu pohjapato parantaa veden happipitoisuutta. Kalojen liikkumisen turvaaminen alueen järvien välillä on erityisen tärkeää mahdollisten happikatojen vuoksi. Järvien purot ovat myös tärkeitä kalojen lisääntymis- ja poikasalueita. Kesäaikaisten alivedenkorkeuksien nosto hidastaa Pitkäjärven umpeenkasvua. Vaikutus on todennäköisesti tuntuvampi Pitkäjärven etelä- kuin pohjoisosassa. Eteläosan avovesialueella uposkasvillisuus voi jonkin verran taantua. Myös kelluslehtiset ja ilmaversoiset vesikasvit saattavat vähentyä tai kasvustot säilyä nykyisen kokoisina. Luhta-alueiden reunat taantuvat ja tilalle tulee vesikasvillisuutta. Pitkäjärven pohjoisosaan tuskin muodostuu soutuveneelle kulkukelpoista väylää. Pohjoisosan luhtakasvillisuusalueet todennäköisesti jonkin verran supistuvat keskivedenkorkeuden noston myötä ja vastaavasti vesikasvillisuusalueet laajenevat. Vedenkorkeuden noston haittavaikutuksena voi olla luhta-alueiden reunoilta mahdollisesti irtoavat turvelautat, jotka liikkuessaan voivat muodostaa mosaiikkimaisia luhta-alueita ja saattavat siten hankaloittaa veneilyä. Toisaalta turvelauttojen tilanne on epävakaa ja jäät voivat siirtää niitä keväisin. Keskivedenkorkeuden nosto lisää matalan järven vesitilavuutta ja todennäköisesti vaikuttaa vesilintukantoihin myönteisesti. Ruovikkoalueen lajistosta kaulushaikara, kurki, luhtahuitti, luhtakana ja ruskosuohaukka eivät todennäköisesti ainakaan kärsi vedenkorkeuden nostosta. Nostosuunnitelman mukainen vedenkorkeuden taso tulee peittämään vain osan nykyisin kesäaikana kuivaksi jäävää ruovikkoa ja niittyä. Maahan pesiville lajeille jää edelleen riittävästi paikkoja, mihin pesänsä rakentaa. Lokkilinnut hyöty-

12 12 (33) vät vedenkorkeuden nostosta, mikä lisää avoveden pinta-alaa. Pikkulokki on mahdollinen uusi pesimälaji tulevaisuudessa. Sammakkoeläimille vedenkorkeuden nostohanke saattaa luoda lisää sopivia lisääntymisalueita. Vedenkorkeuden säilyminen nykyistä vakaampana turvaa paremmin sammakoiden kudun kehittymisen. Kesäaikainen vedenkorkeuden nosto vähentää kutualueiden kuivumisriskiä, jos kutu tapahtuu myöhään keväällä ja kevät on vähäsateinen. Lisääntyvä sammakkokanta tarjoaa muun muassa kurjille ja haikaroille entistä paremmat ravintovarat. Vedenpinnan nykyistä korkeammalla pysyvä kesäinen taso lisää jonkin verran lahopuuta rantametsissä ja luo tikoille, tiaisille ja muille kolopesijöille uusia pesäpaikka- ja ravinnonsaantimahdollisuuksia. Suojelualue ja kaavoitus Peltoalue Pitkäjärvi on suojeltu linnustoarvonsa takia. Pitkäjärven luonnonsuojelualueen rauhoituspäätöksen perusteluissa on todettu, että päätös ei estä järven kunnostamista niin, että linnuston ja kalaston olosuhteet säilyvät tai paranevat. Keskivedenkorkeuden noston toteuttamiselle ei ole luonnonsuojelullista estettä tai rajoitetta. Keskivedenkorkeuden nosto todennäköisesti parantaa Pitkäjärven linnustollista arvoa. Hanke tukee suojeluohjelman tavoitteita. Toimenpiteet eivät vaikuta kaavoitukseen tai kaavan mukaiseen toimintaan alueella. Hanke vaikuttaa Pitkäjärven kaakkoispuolella sijaitsevan pienen järven ympärillä olevaan nykytilanteessakin vettymisestä kärsivään peltoalueeseen. Peltoa jää veden alle ja pelloille aiheutuu lisävettymishaittoja. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Erityisiä toimenpiteitä menetysten estämiseksi tai vähentämiseksi ei ole suunniteltu, koska kyseisiä toimenpiteitä ei voida taloudellisesti käyttökelpoisella tavalla toteuttaa. Hankkeen hyödyt ja menetykset sekä esitetyt korvaukset Hyödyt Hankkeella arvioidaan olevan yleistä hyötyä Pitkäjärven kalataloudellisen tilanteen kohentuessa. Lisäksi alueen suojeluarvot parantuvat hankkeen myötä. Yleisiä hyötyjä ei ole arvioitu rahamääräisinä. Toimenpiteistä koituu virkistyskäyttöhyötyä alueen asukkaille. Virkistyskalastuksen edellytykset parantuvat. Rantakiinteistöille voidaan arvioida koituvan hyötyä uintimahdollisuuksien ja muiden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumisen myötä.

13 13 (33) Yksityiset hyödyt on laskettu tarkastelemalla kahlailu- ja veneilysyvyyksiä 5 m:n etäisyydellä rantaviivasta sekä uintisyvyyksiä 20 m:n etäisyydellä rantaviivasta. Rantakiinteistöjen arvo on määritetty euroksi alle m²:n kiinteistöille ja euroksi yli m²:n kiinteistöille. Rakentamattomien rantakiinteistöjen virkistysarvo perustuu lähinnä kalastukseen ja veneilyyn eikä niiden osalle ole laskettu virkistyskäyttöarvoa. Rakennusten arvoina on käytetty vakituiselle asunnolle euroa ja vapaa-ajan asunnolle euroa. Yhteensä hankkeesta syntyy hakemussuunnitelman arvion mukaan rahassa mitattavaa yksityistä hyötyä eli virkistyskäyttöarvon mukaista kiinteistöjen arvonnousua noin euroa. Menetykset Esitetyt korvaukset Hankkeesta ei arvioida koituvan yleisiä menetyksiä. Hankkeen myötä maa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin m². Kiinteistötietopalvelun mukaisilla kiinteistörajoilla tästä alueesta yksityistä aluetta olisi noin m² ja osakaskuntien aluetta noin m². Maanmittauslaitoksen antaman lausunnon mukaan vedenkorkeuden nousu Pitkäjärvellä tapahtuu kiinteistöä Lammijärvi lukuun ottamatta vesijätöllä, jota hallinnoivat osakaskunnat. Vesijättöä jää veden alle noin m². Kiinteistöllä Lammijärvi veden alle jää metsää noin m². Rakenteiden alle (pohjapato ja uoman leventäminen) kyseisellä kiinteistöllä jää tonttia noin 100 m² ja metsää noin 300 m². Pitkäjärven kaakkoispuolella pienen järven ympärillä olevilla alueilla kiinteistöllä Merilä jää veden alle peltoa noin m² ja metsää noin 100 m² sekä kiinteistöllä Lehtimäki peltoa noin m² ja metsää noin m². Vettyvät alueet on määritetty vain kiinteistöiltä, joiden omistajat eivät ole vesioikeudellisen yhteisön jäseniä tai jotka eivät ole antaneet hankkeelle suostumustaan. Vettyvää metsää on noin m² ja peltoa m². Hankkeella ei olennaisesti huononneta rantakiinteistöjen käyttömahdollisuuksia siten kuin vesilain 6 luvun 4 :ssä on tarkoitettu. Korvaus veden alle jäävästä maa-alueesta sekä vettymishaitasta on määritetty kiinteistöiltä, joiden omistajat eivät ole vesioikeudellisen yhteisön jäseniä tai jotka eivät ole antaneet hankkeelle suostumustaan. Peltomaan arvoksi on Varsinais-Suomessa määritetty Maanmittauslaitoksen vuoden 2009 kauppahintatilaston perusteella /ha. Metsämaan arvoksi on saman tilaston ja Metlan hinta-arvioiden perusteella arvioitu /ha (mukana puusto) ja joutomaan arvoksi on arvioitu 100 /ha. Rantatonttimaan arvoksi on määritetty edellä mainitun kauppahintatilaston perusteella 2,0 /m 2. Joutomaaksi on maastossa määritetty rantavyöhyke silloin, kun rannassa on kapea teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelvoton metsäkaistale järven ja pellon välissä. Menetys veden alle jäävillä maa-alueilla

14 14 (33) on 100 % nykyarvosta, mikä korvataan vesilain 13 luvun 11 :n mukaisesti puolitoistakertaisena. Nykyarvoksi hakemussuunnitelmassa on esitetty 10 % edellä mainituista pellon ja metsän arvoista, koska veden alle jäävät pelto- ja metsäalueet kärsivät nykyiselläänkin voimakkaasti vettymisestä. Mikäli vertailukohtana olisivat kiinteistötietopalvelun mukaiset kiinteistörajat, korvaukset veden alle jäävästä maa-alueesta, jotka on esitetty myös kiinteistökohtaisesti, olisivat hakemussuunnitelman mukaisilla laskentaperusteilla vesilain mukaisesti puolitoistakertaisina yhteensä 940 euroa. Maanmittauslaitoksen antaman lausunnon mukaan muiden rantakiinteistöjen kuin Lammijärvi maa-aluetta ei kuitenkaan jää veden alle. Esitetty puolitoistakertainen korvaus kiinteistön Lammijärvi metsäalueen jäämisestä veden alle on 43 euroa. Kiinteistön Merilä , joka sijaitsee Pitkäjärven kaakkoispuolella pienen järven lähellä, pellon ja metsän veden alle jäämisestä on vastaavasti esitetty 667 euron korvaus. Kiinteistölle Lammijärvi esitetty korvaus pohjapadon ja uoman levennyksen alle jäävästä maa- ja vesialueesta (400 ²) on vesilain mukaisesti puolitoistakertaisena 368 euroa. Vettymisestä aiheutuvien menetysten laskemiseksi on määritetty haittavyöhykkeet pellolle, metsälle ja joutomaalle 25 cm:n korkeusvälein alkaen uudesta keskivedenkorkeudesta. Rakennuskiinteistöille ei ole laskettu vettymishaittaa, koska kiinteistöillä ei ole maa- ja metsätalouden kaltaista taloudellista hyötyä tuottavaa toimintaa. Menetykset vettymisestä, jotka on esitetty kiinteistökohtaisesti niiltä kiinteistöiltä, joiden omistajat eivät ole vesioikeudellisen yhteisön jäseniä tai eivät ole antaneet suostumustaan hankkeelle, ovat hakemussuunnitelman mukaisilla laskentaperusteilla yhteensä euroa. Tarkkailu Seuranta tehdään asianomaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla yhdessä Kaarni-, Luku- ja Särkijärven keskivedenkorkeuden nostohankkeen kanssa. Ennen rakennustöitä tehdään vedenlaadun seurantaa havaintopisteestä Pitkäjärvi (Kalanti) kerran kesä-elokuussa ja kerran talvella. Näytteistä analysoidaan ainakin sameus, väri, lämpötila, happi, happi-%, alkaliniteetti, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja rauta. Järven pintakerroksesta mitataan kesällä lisäksi a-klorofylli. Tarkkailu voidaan yhdistää alueen muihin tarkkailuihin tai hyödyntää muiden tarkkailujen tuloksia. Rakennustöiden jälkeisenä vuonna tehdään vedenlaadun seuranta samoin kuin ennen rakennustöitä. Töiden aikana seurataan veden samentumista tarkkailemalla näkösyvyyttä pisteessä Pitkäjärvi (Kalanti) ja Pitkäjärven alapuolisesta Lamminjärvestä noin 50 m:n etäisyydeltä laskuojasta.

15 15 (33) Pitkäjärven vedenkorkeutta seurataan viiden vuoden ajan noin kerran viikossa. Tulva-aikana seurantaa tulee tehdä tiheämmin. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa, Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungeissa sekä Pyhärannan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä kalatalousviranomaiselta, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomaiselta, Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungeilta, Pyhärannan kunnalta sekä Laitilan ja Uudenkaupungin kaupunkien ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Pitkäjärven vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toisen suunnittelukauden luokituksen (2016) mukaan erinomainen. Hakemussuunnitelman mukainen vedenkorkeuden nosto ei vaikuta haitallisesti vesimuodostuman tilaan ja mahdollistaa erinomaisen tilan säilymisen. Hankkeen avulla vaikutetaan positiivisesti viitasammakon suotuisan suojelutason säilymiseen ja viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei heikennetä. Suojelualueen ulkopuolella tapahtuva rakentaminen järven vedenkorkeuden nostamiseksi ei tässä tapauksessa vaadi luonnonsuojelulain mukaista lupaa poiketa rauhoitussäädöksistä. Pitkäjärven vedenkorkeuden nosto voidaan luonnonsuojelun näkökulmasta toteuttaa suunnitellusti. Hakemusasiakirjoissa olevan hankesuunnitelman mukaan vedenkorkeuden nosto pienentää jonkin verran Pitkäjärven lähtövirtaamia keskiali- ja alivirtaamatilanteissa ja sillä on siten vaikutus alapuolisten Lamminjärven ja Merilammin nykytilaan. Näitä järviä ei ole luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa, ja ilmakuvatarkastelun perusteella Merilammi näyttäisi jo olevan umpeenkasvanut.

16 16 (33) Hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää vesilain mukainen lupa. Hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun ja vedenkorkeuksiin tulee seurata hankeselostuksessa esitetyllä tavalla ottaen huomioon seuraavat tarkennukset. Vesinäytteet otetaan ympäristöhallinnon VESLA-havaintoverkoston mukaiselta Pitkäjärven pisteeltä. Kesäaikainen vesinäyte otetaan heinäelokuussa ja talviaikainen otetaan helmi-maaliskuussa. Lisäksi vedenkorkeuksia tulee havainnoida ainakin ensimmäisenä noston jälkeisenä vuotena vähintään kaksi kertaa viikossa. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että järven vedenkorkeuden nosto on omiaan parantamaan vesialueen kalataloudellista tilaa. Pohjapatohankkeissa on kuitenkin vaarana, että vettä ei riitä kuivien jaksojen aikana padon alapuoliseen uomaan. Kuumina kesäpäivinä järvien vedenpinnasta voi haihtua 5 10 mm päivässä. On arvioitu, että järvihaihdunta ja pitkät kuivat jaksot tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä. Pohjapato sijoittuu Pitkäjärven ja Lamminjärven väliseen pieneen uomaan. Järvien purot ovat tärkeitä kalojen lisääntymis- ja poikasalueita. Puroilla voi olla myös raputaloudellista arvoa. Hanke on tarpeellinen Pitkäjärven tilan parantamiseksi, mutta hankkeessa tulee varmistua siitä, että järvien välinen puro pysyy vesitettynä ympäri vuoden. 3) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomainen on todennut, että padosta ei aiheudu vaaraa eikä sitä ole tarpeen luokitella patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaiseen luokkaan. Luokittelemattomaankin patoon sovelletaan kuitenkin, mitä patoturvallisuuslain 15 :ssä säädetään padon kunnossapidosta, 16 :ssä padon käytöstä, 24 :ssä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvussa näiden säännösten valvonnasta. 4) Laitilan kaupungin lupalautakunta on todennut, että sillä ei ole hankkeesta huomautettavaa. MUISTUTUKSET 5) Timo Holvitie (Mäki-Villilä ) on tuonut esiin huolensa Pitkäjärven vedenkorkeuden noston mahdollisesta vaikutuksesta alapuolisiin vesistöihin. Voiko hanke alentaa vedenpintaa Merilammilla, joka on muistuttajan virkistyskäytössä? 6) Anu Merenkivi ja Ari Merenkivi (Kaarnimaa ) eivät hyväksy vedenpintojen nostoa, koska vesi nousee heidän metsäpalstalleen. Äijänsuolle on kaivettu pitkät ojat ja saatu puut hyvin kasvamaan. Vedenkorkeuden noustessa puut kuolevat ja investointi ojitukseen on mennyt hukkaan. Taloudelliset menetykset ovat suuret. 7) Eero Saarela (Kudi ) on todennut olevansa päätoiminen maanviljelijä, joka vastustaa hakemuksessa mainittua kesäaikaisen veden-

17 17 (33) korkeuden nostoa. Hänellä on voimassa yhteensä 11,78 hehtaaria koskevat vuokrasopimukset EU-tukikelpoisista peltolohkoista, jotka sijaitsevat lupahakemuksen vaikutusalueella. Vedenkorkeuden noustessa peltojen viljely ei ole mahdollista. Lisäksi Pitkäjärven vesistön vedenkorkeudet tulee saattaa ensi tilassa lupakorkeuksiin. 8) Veli-Matti Vaahtovuo (Merilä , Perämuta , Merilä , Merilä , Merilä II ja Välimuta ) on todennut muun muassa, että tieto vedenkorkeuden pitkäaikaisvaihtelusta perustuu heikkoon dokumentaatioon ja on täysin riittämätön peruste suunnitelmassa esitetylle vedenkorkeuden nostolle. Muistuttajan omistamien kiinteistöjen peltoaloilla on harjoitettu maataloustoimintaa jo 1800-luvulta lähtien. Lisäksi muistuttaja on huomauttanut, että kiinteistöllä Merilä suunnitelmassa esitetyllä veden alle jäävällä alueella sijaitsee sähkölinja. Muistuttajan omistamien kiinteistöjen maatalouskäytössä oleva peltopintaala on 10,17 ha, josta suunnitelmassa esitetyn arvion mukaan veden alle jäävää tai vettymisaluetta olisi yhteensä 8,002 ha eli 74 % peltojen kokonaispinta-alasta. Koska vettyneellä pellolla maatalouden harjoittaminen esimerkiksi viljan viljelynä ei enää olisi tarkoituksenmukaista, muistuttaja on katsonut tämän olevan kokonaisuudessaan kohtuuton haitta. Viljelyskäyttöön mahdollisesti kelvollisiksi jäävien alueiden ympäröivien lohkojen vettyminen myös mitä todennäköisimmin lisäisi maataloustoiminnasta aiheutuvaa mahdollista ravinnekuormitusta laskuojia pitkin Pitkäjärven eteläosaan. Haittaa kohdistuu myös yksityistiehen, joka noin 100 m:n matkalta kulkee halki pellon, johon vettymishaitan on arvioitu kohdistuvan. Lisäksi haittaa voi kohdistua myös vapaa-ajankiinteistön varastorakennuksen perustuksille. Muistuttaja on vaatinut, että lupahakemuksen kohteena olevaa Pitkäjärven keskivedenkorkeuden nostamista ei tule toteuttaa, koska hakemuksessa esitetyt perustelut järven tilan kohentamiselle eivät perustu riittävän laajaalaisiin ja dokumentoituihin havaintoihin eivätkä ne ole yhteneväiset useista eri lähteistä saatavien tietojen kanssa koskien sitä, miten umpeen kasvavan, lintuvetenäkin suojellun järven tilanne luontoarvojen kohentamiseksi olisi parhaiten parannettavissa. Vedenpinnan nostosta aiheutuisi niin merkittävä haitta muistuttajan kiinteistömaan arvolle, rakennuksen perustuksille ja ennen muuta peltokiinteistöillä tapahtuvalle maatalouselinkeinotoiminnan harjoittamiselle, että suunnitelma on selkeässä ristiriidassa voimassa olevan vesilain säädösten kanssa loukaten muistuttajan näkemyksen mukaan merkittävästi yksityistä etua. Lisäksi muistuttaja on ilmoittanut tyytymättömyytensä suunnitelmassa esitettyihin veden alle jäävän kiinteistöalan ja vettyväksi arvioidun peltokiinteistöalan korvaussummamääriin, koska elinkeinotoiminnan harjoittamisen kannalta myös veden alle jääväksi tai vettyväksi arvioitu yhteensä noin kahdeksan hehtaarin laajuinen peltoala muuttuu maatalouselinkeinotoiminnan kannalta käyttökelvottomaksi ja aiheuttaa siten myös kyseessä olevaa kiinteistöalaa koske-

18 18 (33) vien tukioikeuksien todennäköisen menettämisen ja pysyvän haitan elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. 9) Insinööritoimisto Suunnittelumestarit Oy (Lammijärvi ) on todennut muun muassa, että Lamminjärven ja Pitkäjärven välinen kannas, kyseisten järvien rannat, järvien välinen lasku-uoma sekä talouskeskuksen alue rakennuksineen ovat meneillään olevaan kehittämiseen tarvittavaa vapaa-ajan kiinteistön keskeistä olemassa olevaa tonttialuetta. Muistuttaja on vaatinut hakemuksen hylkäämistä kaikilta osin, koska edellytyksiä luvan myöntämiselle ei ole olemassa. Hankkeesta aiheutuu selvästi paljon suurempaa kuin sanottavaa yleisen ja yksityisen edun loukkaamista. Yksityiselle edulle aiheutuva menetys kohdistuu pääsääntöisesti muistuttajan kiinteistöön tai toteutuu sen alueilla. Hankkeen vesioikeudellinen arviointi tulee tehdä intressivertailun pohjalta. Hankkeella ei saavuteta hakijan väittämää yleistä taikka yksityistä hyötyä. Hyödyt jäävät hyvin vähäisiksi, jos niitä lainkaan muodostuu. Menetykset yleiselle ja yksityisille eduille ovat huomattavat ja joka tapauksessa oletettuja vähäisiä hyötyjä suuremmat. Vesioikeudellinen intressivertailu johtaa siihen, että haitat ovat ylivoimaisesti suuremmat tai yksinomaiset. Hanke ei missään tapauksessa ole yleisen tarpeen vaatima. Muistuttaja ei ole hankkeeseen suostunut. Muistuttajan kiinteistö huononee käyttömahdollisuuksiensa osalta olennaisesti ja sille aiheutuu kohtuutonta haittaa ja vahinkoa sen omistajalle. Pitkäjärven vesi- ja muulle luonnolle ei ole hankkeesta mitään hyötyä. Mikäli hakemusta ei kokonaisuudessaan hylätä, padon tulee olla sellainen, että Lammijärven kiinteistö pystyy padolta käsin hyödyntämään esimerkiksi putkimikroturbiinilla sen maksimivedenkorkeuseron, mikä Pitkäjärven ja Lamminjärven pintojen välillä kulloinkin vallitsee. Mahdollisuuden tulee olla juoksutuksen alarajalle asti hyödynnettävissä halkaisijaltaan vähintään 120 mm:n virtausaukosta. Muistuttaja on vaatinut kokonaiskorvauksena luvanmukaisesta vesitaloushankkeesta sekä oikeudesta käyttää ja saattaa osin veden peittämäksi muistuttajan kiinteistön aluetta yhteensä euroa. Korvausvaatimusta korotetaan eurolla, mikäli hakija ei toteuta pohjapatoa ja siihen liittyviä penkereitä muistuttajan esittämän periaateratkaisun mukaisesti. Työnaikaista haitoista muistuttaja on vaatinut kertasuorituksena euroa sekä lisäksi 400 euroa kuukaudelta päätöksen antopäivän ja töiden loppuunsaattamisen väliltä. Muistuttaja on lisäksi vaatinut muun muassa edunvalvontakulujen korvaamista, pysyvää vesistön lisätarkkailua, Lamminjärven vedenlaadun, pohjasedimentin ja kalaston selvittämistä, pohjapadon rakentamista Lamminjärven laskuojaan, Pitkäjärven laskuuoman pohjapadon paikan siirtämistä lunastetulle vesijätölle ja korkeusaseman muuttamista, vahinkojen torjuntatoimia sekä hankkeen toteuttamista määräaikaisena 10 vuodeksi. Mikäli hakijaa ei katsota voitavan

19 19 (33) velvoittaa rakentamaan pohjapatoa Lamminjärven laskuojaan, muistuttaja on vaatinut korvauksena pohjapadon rakentamiskuluista euroa. Muistuttaja on myös vaatinut, että aluehallintovirasto hankkii Lamminjärven selvitykset vesilain 11 luvun 16 :n nojalla hakijan kustannuksella. Muistuttaja on perustellut vaatimuksiaan muistutuksesta tarkemmin ilmenevin perustein. Muistuttaja on täydentämässään muistutuksessa muun muassa vaatinut, että myös hakemus vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistamisesta tulee hylätä. Muistuttaja on perustellut vaatimuksiaan muistutuksen täydennyksestä tarkemmin ilmenevin perustein. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään muun muassa todennut, että kaikki neljä yleistä etua valvovaa lausunnon antajaa ovat todenneet, että estettä luvan myöntämiselle ei ole. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa todetaan, että hanke on tarpeellinen järven tilan parantamiseksi ja se mahdollistaa erinomaisen tilan säilymisen. Hakija on esittänyt, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen esittämät tarkennukset vedenlaadun ja vedenkorkeuden seurantaan lisätään lupaehtoihin. Näin ollen muistuttajien 8) ja 9) väitteet siitä, ettei hankkeesta olisi yleiselle edulle sanottavaa hyötyä, eivät pidä paikkaansa. Hakemus tulee käsitellä yhdessä Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellisen yhteisön hakemuksen (ESAVI/2989/2017) kanssa. Hakemukset on valmisteltu yhteistyössä ja mitoitussuunnitelma on laadittu koko vesistöalueelle Lukujärveen laskevista järvistä aina Sirppujokeen asti. Tavoitteena on ollut se, että Pitkäjärveen rakennetaan pato, jonka avulla saavutetaan halutut vedenkorkeudet Pitkäjärvessä sekä toisaalta vähennetään Pitkäjärveen laskevaan Taminanojaan suunnitellun pohjapadon aiheuttamia tulvaja kuivuushaittoja padon alajuoksulla. Hankkeen taloudellista merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että se mahdollistaa yläjuoksun patohankkeen toteuttamisen nykyisen suunnitelman mukaisesti tuottaen hyötyä noin 135 rantakiinteistölle. Näin ollen muistuttajan 9) väite siitä, ettei hankkeesta olisi yksityiselle edulle sanottavaa hyötyä, ei pidä paikkaansa. Hakemuksessa esitetyt korvauslaskelmat veden alle jäävästä ja vettyvästä maa-alasta, patorakenteen alle jäävästä alueesta ja louhitun uoman leventämisestä ovat asialliset ja oikeudenmukaiset. Rakenteille koituvia haittoja ei arvioida syntyvän, koska ylivedenkorkeudet eivät nouse. Joka tapauksessa esitetyissä lupaehdoissa mainitaan, että mahdolliset työnaikaiset vahingot arvioidaan ja korvataan erillisen arvion mukaan. Nykytilanteeseen verrattuna rantakiinteistöjen käyttömahdollisuudet eivät olennaisesti huonone. Näin ollen muistuttajien 8) ja 9) väitteet siitä, että hankkeesta aiheutuisi heille kohtuutonta haittaa, eivät pidä paikkaansa ja vaatimukset hakemuksessa esitettyjä suuremmista korvauksista ovat perusteettomia.

20 20 (33) Vettymisen osalta käyttömahdollisuuksien huononemista tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että vaikutusalue on jo tällä hetkellä suurimmaksi osaksi vettynyt ja kuivatustaso heikkenee vedennoston seurauksena pelloilla 15 %, metsässä 18 % ja joutomaalla 18 %. Mikäli maa on tasaisesti nouseva, voidaan vettymisvyöhykkeen ajatella siirtyvän korkeussuunnassa 18 cm edemmäs rannasta. Tällöin uutta lievästi vettynyttä aluetta muodostuu vain alueen ulkokehälle ja järvenpuolella mahdollisesti jää aluetta kokonaan veden alle. Näin ollen muistuttajien 7), 8) ja 9) perusteluissaan esittämät käsitykset, että koko vettymisvyöhyke muuttuisi käyttökelvottomaksi nykytilanteeseen verrattuna, eivät pidä paikkaansa. Vaihtoehtoiset tai erityiset toimenpiteet menetysten estämiseksi tai vähentämiseksi eivät ole teknisesti ja/tai taloudellisesti toteutettavissa. Padon alajuoksun keskivedenkorkeus ja -virtaama pysyvät muuttumattomina. Alivirtaamat pienenevät noin 20 l/s laskien alivesienkorkeutta 4 6 cm. Muutos ei ole oleellinen eikä muistuttajan 5) esittämä siten ole esteenä hankkeelle. Insinööritoimisto Suunnittelumestarit Oy:n muistutuksesta 9) hakija on lisäksi muun muassa viitannut edellä esitettyyn ja todennut, että perusteettomat ja ylimitoitetut korvausvaatimukset tulee hylätä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, että hakemuksessa ehdotettu tarkkailuvelvoite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämine tarkennuksineen on riittävä hankkeen vaikutuksien seuraamiseen. Näin ollen muistutuksessa esitetyt vaatimukset vesistötarkkailusta tulee hylätä. Muistuttajalla ei ole ollut syytä erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu hankkeesta korvattavaa edunmenetystä. Näin ollen vaatimus edunvalvontakulujen korvaamisesta tulee hylätä. Muistuttajan vaatimukset muun muassa pohjapadon rakentamisesta Lamminjärven laskuojaan, Pitkäjärven lasku-uoman leventämisen mitoituksen sekä pohjapadon sijoituksen ja korkeusaseman muuttamisesta sekä luvan määräaikaisuudesta ovat täysin perusteettomia ja näin ollen ne tulee hylätä. Hakemuksessa esitetyt pohjapadon ja uoman leventämisen periaatteelliset mitoitukset ja sijoitus perustuvat hankkeen tavoitteiden pohjalta laadittuun hydrologiseen mitoitussuunnitelmaan. Niiden mielivaltainen muuttaminen ei ole mahdollista. Padon rakentaminen ja louhitun uoman leventäminen eivät haittaa muistuttajan kehittämistoimenpiteitä. Talouskeskuksen saneeraus voidaan toteuttaa ilman minkäänlaista ristiriitaa hankkeen kanssa ja hankkeen aiheuttamat maisemalliset muutokset ovat vähäisiä. Pitkäjärven käyttömahdollisuudet paranevat veneily- ja kalastusmahdollisuuksien myötä kuten todennäköisesti myös sen maisemallinen arvo. Alueelle Laitilan puolelta tuleva tie, jota hankkeen toteutuksessa on tarkoitus käyttää, on Pitkäjärven länsirannalla sijaitsevan kiinteistön mökkitie,

21 21 (33) joka on rasitteena Lammijärven kiinteistölle, vaikka se jostain syystä kiinteistörekisteritiedoista puuttuukin. Lamminjärven kiinteistön aikaisempi omistaja on perkaamalla ja louhimalla Pitkäjärven laskuojaa edesauttanut järven vedenpinnan laskua. Veli-Matti Vaahtovuon muistutuksesta 8) hakija on todennut muun muassa, että Pitkäjärven vedenkorkeutta on seurattu toukokuusta 2013 alkaen säännöllisesti. Vuodelta 1883 olevassa Laitilan kartassa sijaitsee Merilän nykyisten peltojen kohdalla Keskijärvi-niminen umpeenkasvanut järvi. Koko vettymisvyöhyke ei suinkaan muutu käyttökelvottomaksi nykytilanteeseen verrattuna. Veden alle jää 0,4 ha maata. Saman verran on suunnitelman mukaan peltoa vähiten vettyvällä haittavyöhykkeellä, mistä reilu neljännes kuuluu kyseessä olevaan haittavyöhykkeeseen jo nykyisin. Nettovaikutus viljelyalaan on siis noin 0,8 ha eikä muistutuksessa esitetty noin 8 ha. Tukioikeuksien vähenemiseen vaikuttaa veden alle jäävä 0,4 ha. Maaseutuasiamieheltä saatujen tietojen mukaan on tukikelpoisilla lohkoilla viljelty viljaa vuosina ja sen jälkeen ne ovat olleet pääosin luonnonhoitopeltona, avokesantona tai monimuotoisuuspeltona vuosina Näin ollen haitta maatalouselinkeinon harjoittamiselle on käytännössä sama kuin maatalouden tukioikeuksien menettäminen eli muistuttajan ilmoittamalla tasolla noin 50 euroa/vuosi. Koska Pitkäjärven ylivedenkorkeudet eivät nouse ja lisäksi uusi keskivedenkorkeus on 14 cm alempana kuin nykyinen keskiylivesi, ei muistuttajan mainitsemille mökkitielle ja varastorakennuksen perustuksille aiheudu haittaa, mikäli ne ovat asianmukaisesti nykyisellään toteutettuja. Eero Saarelan muistutuksesta 7) hakija on todennut, että muistutuksen liitteenä oleva valokuva on otettu Seurannan mukaan vedenkorkeus oli tuolloin N ,89 m eli käytännössä nykyisen keskiveden tasolla. Vaikka otettaisiin huomioon marraskuun tavanomaista runsaammat sateet, voidaan kuvasta helposti havaita, etteivät pellot kaikilta osin ole viljelykelpoiset nykyiselläänkään. Näin ollen esitetty korvaus veden alle jäävästä ja lisää vettyvästä peltomaasta on vähintäänkin alueen tämän hetkisen käyvän arvon mukainen. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä 58/2018/2 myöntänyt Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudelliselle yhteisölle luvan Kaarni-, Luku- ja Särkijärvien keskivedenkorkeuden nostamiseen rakentamalla pohjapato Taminanojaan ja sen uoman leventämiseen ja perkaamiseen sekä vahvistanut Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellisen yhteisön säännöt Laitilan kaupungissa (ESAVI/2989/2017).