Lapsiperhetoimijoiden alueelliset yhteistyöryhmät (Päivitetty: :51)

Transkriptio

1 Lapsiperhetoimijoiden alueelliset yhteistyöryhmät (Päivitetty: :51) Aihealue: lapset, nuoret, perheet Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Alueelliset yhteistyöryhmät ovat lasten ja perheiden kanssa toimivien tahojen muodostamia monitoimijaisia, perhepalveluverkoston osana toimivia ryhmiä. Ryhmiin kuuluvat edustajat perheistä, julkisen sektorin eri toimialoilta, seurakunnasta, kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta sekä hankkeista. Ryhmien toiminnassa keskeistä on yhteistyön tiivistyminen, vanhemman ja lapsen äänen kuuleminen sekä ennalta ehkäisevien työ- ja toimintamuotojen kehittäminen asuinalueen perheille. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Yhteistyöryhmien tarkoitus Perhetoimijoiden alueellisten yhteistyöryhmien tarkoitus on tiivistää monitoimijaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteistyöllä pyritään yhdistämään resursseja ja etsimään uusia yhteistyömuotoja, niin että ennalta ehkäisevät ja varhaisen tuen toimintamuodot rakentuisivat asuinalueen perheiden tueksi. Tavoitteena on parantaa perheiden palveluohjausta, tehostaa tiedottamista ja tuoda lasten ja vanhempien ääntä kuuluville. Toimijat ja roolit Perhetoimijoiden alueellinen yhteistyöryhmä rakentuu asuinalueiden erityispiirteiden mukaisesti ja kehittyy vastaamaan kyseisen asuinalueen lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Ryhmä muodostuu seuraavista toimijoista: sosiaali- ja terveyspalveluiden äitiys- ja lastenneuvolan, päivähoidon, lapsiperheiden sosiaalityön ja niihin liittyvän perhetyön sekä seurakunnan edustajista lisäksi ryhmässä on edustajia muun muassa psykososiaalisista palveluista ja avoterveydenhuollosta sivistystoimesta ryhmässä ovat mukana nuorisotyön ja koulun edustajat julkisen sektorin ja seurakunnan toimijoiden lisäksi yhteistyöryhmään kuuluvat edustajat kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta sekä hankkeista perheillä on oma edustajansa ryhmässä; mikäli tämä ei ole mahdollista, lasten ja vanhempien näkökulmia tuodaan esille toimijoiden välittäminä Toiminta Yhteistyöryhmä kokoontuu toimintavuoden aikana neljästä kahdeksaan kertaa noin kaksi tuntia kerrallaan. Kokoontumistiheyden määrittää asuinalueen väestöpohja ja palvelurakenne. Kokouspäivämäärät ja vastuuvuorot kokousten järjestämiseksi sovitaan toimintavuosittain. Vastuuvuorossa oleva toimija tai toimijat kokoavat asialistan, varaavat kokoustilan ja kutsuvat ryhmän koolle. Ryhmän toimintamalli perustuu pitkäjänteiseen kumppanuuteen. Kumppanuus toteutuu kunnallisten toimialojen sisällä ja välillä, seurakunnan, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä sekä vanhempien, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kesken. Keskeistä on jaettu asiantuntijuus.

2 Ryhmässä jokainen toimija voi tuoda omasta näkökulmastaan esille asioita ja kehittämisehdotuksia. Kokousten alussa käydään eri toimijoiden kuulumiskierros, jonka aikana välitetään tietoa toiminnoista ja palveluista sekä tuodaan esille näkökulmia perheiden tuen tarpeista asuinalueella. Ryhmän tuloksellinen toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta, sitoutuneisuutta ja uusien ryhmän jäsenien riittävää perehdyttämistä. Yhteistyöryhmän jäsenien on kannettava vastuu ryhmän toiminnasta ja siitä tiedottamisesta oman toimialansa tai tahonsa sisällä. Esimerkki: yhden yhteistyöryhmän prosessi (pdf 10,8 kt) Yhteistyön ja kumppanuuden tarkastelu Kaikissa yhteistyöryhmissä tarkastellaan yhteistyön ja kumppanuuden vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia SWOT-analyysin kautta. Analyysi on tehty ryhmien perustamisen yhteydessä ja sen tuloksiin on palattu vuosittain. Kumppaneina onnistumme -lomakkeen avulla on tarkasteltu yhteistyöryhmässä toteutuvaa kumppanuutta ja sen tulevaisuutta sekä kumppanuuteen sitoutumista. Kumppaneina onnistumme -lomake (pdf 43,6 kt) Kumppaneina onnistumme -lomake (word 7,2 kt) Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Yhteistyöryhmät toimivat omaehtoisesti Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen päätyttyä Ryhmien koordinointi ja vetovastuu on siirtynyt hankkeen työntekijöiltä toimijoille jaetun vastuun periaatteella. Jokainen toimijataho vastaa vuorollaan ryhmän koollekutsumisesta, puheenjohtajuudesta ja sihteerin tehtävistä. Kokousmuistiot ja -materiaalit kootaan mappikansioon tiedon säilymiseksi, uusien jäsenien perehdyttämiseksi ja sitoutumisen edistämiseksi. Kansio siirtyy toimijalta toiselle vastuuvuorojen mukaisesti. Kun hanke päättyi, päätettiin että Laukaan yhteistyöryhmät jalkauttavat kunnan oppilashuollon strategiaa. Muuramen alueryhmän osalta on alustavasti esitetty, että se toimisi vuoden 2009 alussa perustettavan lapsi- ja perhepalveluiden lautakunnan alaisena työryhmänä. Uudessa Jyväskylässä pitää vielä luoda yhteinen linjaus yhteistyöryhmistä ja määrittää niiden asema lapsiperheiden palvelurakanteessa ja kunnan organisaatiossa. Yhteistyöryhmistä ja niiden toiminnasta on kerrottu paikallisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa seminaaripuheenvuoroissa. Tätä yhteistyöryhmistä tehtyä hyvän käytännön kuvausta levitetään maakunnallisen Sonette-verkon kautta ja Kaste-ohjelmasta rahoitetussa Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä- ja Keski-Suomessa -hankkeessa (v ). Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) tutkijan/arvioijan tietoa (T/A) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Tiedon kerääminen

3 Perhetoimijoiden alueellisten yhteistyöryhmien jäsenille (55 hlöä) toteutettiin kysely tammihelmikuussa Lomakkeita palautui 24 ja vastausprosentti oli 43 %. Ryhmän jäseniä pyydettiin itsearvioimaan ryhmän toimintaa omasta näkökulmastaan. Arviointi perustui väittämiin, jotka liittyivät tehtyyn yhteistyöhön ja siihen sitoutumiseen, ryhmän kokoonpanoon ja työskentelyilmapiiriin, ryhmän toimintaan ja saavutettuihin tuloksiin. Lisäksi lomakkeessa kysyttiin avoimilla kysymyksillä muun muassa seuraavia kysymyksiä: 1. Mitkä ovat mielestäsi ryhmän tärkeimmät tehtävät? 2. Mikä on ryhmän toiminnan merkitys omalle taustatahollesi? 3. Miten koet omat tehtäväsi ryhmän jäsenenä? 4. Mitkä asiat ovat olleet parasta ryhmän toiminnassa? 5. Missä asioissa olisi kehittämisen tarvetta? Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ulkoisessa arvioinnissa syksyllä 2007 suoritettiin sähköpostikysely alueellisten yhteistyöryhmien jäsenille (66 hlöä) koko hankkeen toiminnasta. Vastauksia tuli 34 ja vastausprosentti oli 52 %. Kyselyssä oli osioita, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan hankkeen osuutta ja onnistumista perhepalveluverkostojen rakentumisessa, yhteistyön ja kumppanuuden tiivistymisessä ja moniammatillisen työskentelyn lisääntymisessä. Yhteistyöryhmissä on keväällä ja syksyllä 2008 arvioitu kumppaneina onnistumme -lomakkeella tehdyn yhteistyön onnistumista. Syksyllä 2008 toteutettiin kirjallinen kysely ryhmien jäsenille. Kyselyssä toistettiin edellä mainitut kysymykset 2, 4 ja 5. Kumppaneina onnistumme -lomakkeet Tulokset Perhetoimijoiden yhteistyöryhmien toiminta oli koettu selkeäksi mahdollisuudeksi moniammatilliselle ja -toimijaiselle yhteistyölle ja kumppanuudelle. Työntekijöiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä edistivät eri toimintakulttuurien ja henkilöiden tutuksi tuleminen, alueellisista palveluista ja toiminnoista tiedottaminen, luottamuksen lisääntyminen ja yhteisen kielen löytyminen. Monitoimijainen yhteistyö oli tiivistynyt kunnan sisällä eri toimialojen kesken ja sektorien välillä. Se avasi uusia näkymiä perhetoimintaan. Kyselyn mukaan konkreettisia yhteistyökohtia oli löytynyt; niitä olivat esimerkiksi vertaisryhmät ja konsulaatiotavat. Yhteistyöryhmien toiminnan koettiin laajentaneen lastensuojelua ennalta ehkäisevään suuntaan. Samalla ehkäisevän työn muodot ja merkitykset olivat tulleet näkyvimmiksi. Työtä koettiin tehtävän oman alueen lapsiperheiden hyväksi. Kehittämisehdotuksina esitettiin monitoimijaisen yhteistyön kirjaamista osaksi työnkuvia (tva) ja tiedottamisen tehostamista omalle taholle sekä esimiehille. Tärkeänä pidettiin ryhmän aseman selkeämpää määrittämistä lapsiperheiden palvelurakenteessa ja kuntien orgaanisaatiossa. Ulkoisen arvioinnin mukaan hanke oli vaikuttanut kohtalaisesti perhepalveluverkoston laajenemiseen ja tiivistymiseen. Yhteistyö eri toimialojen kesken oli tiivistynyt monitoimijaiseksi, ennaltaehkäisevä palvelurakenne vahvistunut, elinkaariajattelu tullut näkyvämmäksi, perheiden ääntä oli kuultu vahvemmin ja sitä tuotiin selkeämmin esille. Perheet oli otettu tasavertaisina toimijoina yhteistyöhön, palveluohjaus oli tehostunut, eri sektoreiden toimijoiden välinen luottamus oli vahvistunut ja tasavertaistunut sekä tiedotus tehostunut. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Kehittämisen tavoitteet ja vaiheet Perhetoimijoiden alueellisten yhteistyöryhmien perustamisella vastataan valtionhallinnon linjauksiin ylisektorisen yhteistyön tiivistämiseksi, asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi ja hyvinvoinnin

4 edistämiseksi (Hallitusohjelma 2007; Lasten, nuorten ja perheiden sekä Terveyden edistämisen politiikkaohjelmat). Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (KASTE) peräänkuuluttaa perhepalveluverkostojen kokoamista yhtenäisten palvelukokonaisuuksien rakentumiseksi, asiakkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyöryhmien kokoaminen ja kehittäminen on ollut keskeistä sosiaalialan kehittämishankkeeseen kuuluvassa Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa. Hankkeen käynnistyttyä syksyllä 2005 hankkeen työntekijät kokosivat alueellisia yhteistyöryhmiä osaksi kuntien perhepalveluverkostoja. Niihin kutsuttiin asuinalueen perhetoimijoiden monitoimijainen kokoonpano. Yhteistyöryhmien ensimmäisissä kokouksissa selkiytyi, keitä muita asuinalueen toimijoita olisi hyvä kutsua mukaan. Asuinalueen lapsiperheiden hyväksi tehtävä suunnitelmallisempi yhteistyö ja kumppanuus käynnistyi. Ryhmiä perustettiin syksyllä 2005 Jyväskylään, Jyväskylän maalaiskuntaan, Laukaaseen ja Muurameen. Kevään 2007 ja 2008 aikana hankekuntien asuinalueille koottiin neljä uutta monitoimijaista yhteistyöryhmää. Tällä hetkellä ryhmiä toimii yhdeksän. Ryhmät nimettiin hankekunnittain perhetoimijoiden aluetiimeiksi, alue- tai kumppanuusryhmäksi. Olettamukset käytännön vaikutuksista: Alueelliset yhteistyöryhmät mahdollistavat vanhemman ja lapsen äänen kuulemisen, monitoimijaisen ja ylisektorisen yhteistyön sekä jaetun moniasiantuntijuuden toteutumisen. Ryhmissä tehtävä yhteistyö parantaa palveluohjausta, lisää suunnitelmallisuutta, karsii päällekkäistä työskentelyä ja säästää resursseja. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa uudenlaisten ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen työ- ja toimintamuotojen kehittämisen ja työparityöskentelyn. Yhteistyön kautta pystytään paremmin vastaamaan perheiden tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti ja riittävän varhain. Perheiden arjen sujuminen ja hyvinvointi lisääntyvät ja syrjäytyminen vähenee. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Yhteistyöryhmiin on kutsuttu eri yhdistysten edustajia, jotka nimeävät edustajan ja varaedustajan ryhmään. Perheitä ryhmissä edustavat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten, koulujen vanhempainyhdistysten ja urheiluseurojen vapaaehtoiset toimijat. He tuovat esille lasten ja perheiden näkökulmaa omista taustayhteisöistään ja asuinalueiltaan. Perheitä edustavien vapaaehtoistoimijoiden osallistumista on pyritty edistämään kokoustenaikaisilla lastenhoitajilla ja vaihtuvilla kokousajoilla. Osa alueellisista yhteistyöryhmistä kokoontuu myös virka-ajan ulkopuolella. Lisäksi jokainen yhteistyöryhmän jäsen välittää perheiden ääntä omasta taustayhteisöstään käsin. Perheitä edustavilla vapaaehtoistoimijoilla on tasavertainen ja tärkeä asema ryhmässä. Ryhmän työskentelyn suuntaamisessa vanhemmat ovat asiantuntijoita ja heidän panoksensa vie asioita merkittävästi eteenpäin. Ryhmä on foorumi, jossa vanhemmilta tullutta palautetta, ideoita ja toiveita sekä heidän tarpeitaan kuullaan ja käsitellään. Tarpeisiin pyritään vastaamaan ryhmän toiminnalla.

5 Yhteystiedot: Marja-Leena Huisko perhetyöntekijä Jyväskylän seudun Perhe-hanke Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe-hanke