Lastensuojelun perhetyön vertaisryhmät (Päivitetty: :21)
|
|
- Hilkka Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastensuojelun perhetyön vertaisryhmät (Päivitetty: :21) Aihealue: lapset, nuoret, perheet Tyyppi: varhainen tuki ja puuttuminen korjaava työ/kuntouttava Syntynyt osana: perustoimintaa Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Vertaisryhmät ovat yksi lastensuojelun perhetyön ennalta ehkäisevän ja korjaavan työn työmuoto. Maksuttomaan ryhmään voivat osallistua sekä perhetyön perheet että neuvolasta ohjautuvat asiakkaat. Ryhmän jäseniä yhdistää nuori äitiys, väsymys tai masennus, ei välttämättä lastensuojeluasiakkuus. Vertaisryhmätoiminta mahdollistaa osallistujille vertaistukea, sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Ryhmät tuovat sisältöä arkeen, edistävät arjen hallintaa ja parantavat vuorovaikutustaitoja. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Toimijat Lastensuojelun perhetyön vertaisryhmätoiminnassa keskeisinä toimijoina ovat ryhmän jäsenet ja ryhmänohjaaja/t. Tavoitteellisessa ryhmätoiminnassa tehdään yhteistyötä sosiaalityöntekijän, neuvolan henkilöstön ja asiakasperheen kanssa. Lapsille, nuorille ja perheille suunnattua vertaisryhmätoimintaa suunnitellaan yhdessä lapsia ja perheitä työssään kohtaavien työntekijöiden ja toimijoiden kanssa. Yhteisissä foorumeissa kartoitetaan tarvetta vertaisryhmille ja sovitaan tiedottamisesta. Ryhmään osallistuminen edellyttää ryhmäläisiltä aktiivisuutta ja kiinnostusta sosiaaliseen verkostoitumiseen. Vertaistuen ajoittumisella on keskeinen merkitys ryhmäläisten voimaantumisessa. Ryhmään osallistuminen edellyttää jaksamista, koska jo kotoa lähteminen vaatii aloitteellisuutta ja energisyyttä. Ryhmässä oleminen on aktiivista toimintaa, jossa koetaan velvollisuuksia myös muita kohtaan. Esimerkiksi masentuneen äidin kohdalla sopiva ajankohta ryhmään osallistumiselle on silloin, kun masennus ei ole akuutissa vaiheessa. Masentunut tai väsynyt henkilö hyötyy vertaistuesta ja -ryhmästä vasta, kun hänellä on voimavaroja puhumiseen ja kuuntelemiseen. Ryhmänohjaaja ohjaa ryhmäänsä omalla persoonallaan, omilla vahvuuksillaan ja heikkouksillaan. Kukaan ei ole automaattisesti hyvä tai huono ohjaaja. Työ opettaa tekijäänsä ryhmänohjauksessakin. Ohjaaja on omalla toiminnallaan esimerkkinä ryhmän jäsenille. Ohjaajan tulee luottaa ryhmän voimaan. Ryhmänohjaajan tulee huolehtia ryhmän rakenteesta. Ryhmän toimivuutta lisää ohjaajan empaatiakyky, eläytyminen toisen henkilön todellisuuteen intuitiivisesti. Samalla ihmiset voivat kohdata toisensa aidosti, mikä lisää ryhmän turvallisuutta ja mahdollistaa dialogisen keskustelun ryhmän jäsenten välillä. Ryhmäohjaajalla pitää olla perustietoa ryhmäprosessin etenemisestä, ryhmän kehitysvaiheista sekä valmiuksia käyttää erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Menetelmiä ovat esimerkiksi: verkostokartta, joka tekee näkyväksi ryhmäläisten sosiaalista verkostoa
2 elämänjana tai elämänympyrä, jotka kuvaavat elämänkulkua kuvakollaasi, joka auttaa unelmien nimeämistä kortit, joiden avulla käydään läpi arjen tunnetiloja, odotuksia, vahvuuksia ja kehittymisen paikkoja Resurssit Vertaisryhmätyöskentely säästää lastensuojelun perhetyön resursseja, koska samanaikaisesti voidaan tukea useaa asiakasta. Vertaisryhmätoiminta vähentää yksilökohtaisia kotikäyntejä. Ryhmätoiminta voidaan aloittaa kahdella ohjaajalla. Ajallisesti yksi ryhmä vie työntekijältä 4-5 työtuntia viikossa. Aika sisältää ohjaustilanteet, suunnittelu- ja käytännön järjestelytyöt. Lisäksi vertaisryhmätoiminta tarvitsee käyttöönsä sopivat tilat, kalusteet, astiat ja työvälineet (kortit). Ryhmää kohden on oltava pieni toimintaraha, jolla voi ostaa kahvitarjottavat (noin 100 / toimintakausi). Prosessi Perhetyön asiakkailta tiedustellaan ryhmätoiminnan tarpeellisuutta ja heidän halukkuuttaan osallistua kohdennettuun ryhmään. Myös neuvolasta tiedustellaan mahdollisia osallistujia. Ryhmän alkaessa ja toimintakauden alussa osallistujilta kysytään heidän toiveitaan ja odotuksiaan ryhmän sisällöstä. Ohjaaja tuo ryhmän käytettäväksi ammatilliset menetelmät ja toiminnot. Niihin integroidaan osallistujien toiveet ja tarpeet. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain noin kertaa syksyllä ja keväällä. Toimintakauden päättyessä ryhmä lopetetaan selkeästi ja sen toiminnasta käydään palautekeskustelua. Usein ryhmäläisiltä pyydetään kirjallinen palaute. Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Vertaisryhmätoimintaa osana lastensuojelun perhetyötä on esitelty perhetyön työkokouksissa Keski-Suomessa ja valtakunnallisesti. Tätä hyvän käytännön kuvausta esitellään monitoimijaisissa perhetoimijoiden alueellisissa yhteistyöryhmissä sekä työkokouksissa Jyväskylän seudulla. Työmuodosta ollaan valmiita kertomaan valtakunnallisissa seminaareissa ja koulutustapahtumissa. Maakunnallisesti vertaisryhmätoiminnan kuvauksesta välitetään tietoa Sonette-tietoverkon kautta. Jyväskylän seudun Perhe - hankkeen hankekunnissa on aloitettu monia vertaisryhmätoimintoja ja ne on juurrutettu osaksi ehkäisevää lastensuojelun perhetyötä. Muuramen kunnassa vertaisryhmätoiminta on jo osa lastensuojelun perhetyön perustyötä. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa:
3 Tiedon kerääminen 1. Kirjalliset palautteet äideiltä Ryhmiin osallistuvilta äideiltä on kerätty suullista ja kirjallista palautetta vuodesta 2001 aina syys- ja kevätkauden päättyessä. Kyselylomakkeella on kysytty muun muassa: Mitä ryhmä on antanut sinulle? Miten olet kokenut ryhmässä käydyt keskustelut? Oliko ryhmän toiminnassa jotain, josta et pitänyt? Miten ryhmässä oleminen on vaikuttanut elämäntilanteeseesi? 2. Osallistuva havainnointi Osallistuvalla havainnoinnilla on saatu tietoa kehittämistarpeista ja hyviksi havaittujen toimintatapojen jatkamisesta. 3. Äitien haastattelut Keväällä 2007 sosionomiopiskelija haastatteli opinnäytetyöhönsä (Puura, 2008) viittä äitiä, jotka osallistuivat puoli vuotta aikaisemmin päättyneeseen vertaisryhmään, joka toteutettiin Jyväskylän kaupungin lastensuojelun perhetyön, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän yhdistyksen Perhekeskus Tourutuvan ja Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen yhteistyönä. Haastattelukysymykset liittyivät ryhmän kokemiseen, arjen avun ja henkilökohtaisen tuen saamiseen, ryhmän merkitykseen lapsille ja parisuhteelle. Keväällä 2008 lastensuojelun perhetyöntekijä haastatteli opinnäytetyöhönsä (Seriola, 2008) viittä äitiä, jotka osallistuivat Muuramen kunnan lastensuojelun perhetyön Voimia vanhemmuuteen (Voippis) -ryhmään. Haastattelussa kysyttiin muun muassa: Mitä odotit ryhmältä? Minkälaista tukea koet saaneesi ryhmässä? Mikä on toiminut hyvin ja mikä ei? Onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ryhmään osallistumisen aikana? 4. Suulliset palautteet verkoston kautta Suullista palautetta on saatu moniammatilliselta verkostolta (sosiaalityöntekijöiltä ja neuvolan terveydenhoitajilta), joille asiakkaat ovat kertoneet ryhmätoiminnasta. Mitä tieto osoittaa Äiti-lapsiryhmien toiminnasta saatujen palautteiden (suullinen, palautelomakkeet ja haastattelu) mukaan vertaisryhmätoiminta on koettu tarpeellisena perhettä tukevana työmuotona. Ryhmäläiset kokivat toiminnan omia voimavaroja tukevana sekä iloa arkeen tuovana toimintana. Ryhmä loi viikkoon rytmiä. Vertaisryhmän jäsenet olivat samankaltaisessa elämäntilanteessa, jolloin he vastavuoroisesti antoivat toisilleen sosiaalista tukea. Vertaistuen auttamisen ydin perustui ryhmäläisten väliseen arkiseen kohtaamiseen, vapaaehtoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen.
4 Ryhmän jäsenet olivat jakaneet kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan. He olivat kokeneet helpotusta huomattuaan, että muillakin on samankaltaisia ongelmia vanhemmuudessa ja omassa jaksamisessa kuin heillä itsellään. Ryhmän jäsenet kertoivat luoneensa pysyviä ystävyyssuhteita, jotka vaikuttivat merkittävästi heidän arjessa jaksamiseensa. Osa ryhmäläisistä kertoi rohkaistuneensa kodin ulkopuolisiin sosiaalisiin kontakteihin ja toimintoihin, esimerkiksi kaupassa käyntiin ja asuinalueen tapahtumiin. Osallistujat olivat tulleet ryhmään mielellään, kokeneet ryhmään osallistumisen kynnyksen matalana, odottaneet uutta kokoontumista ja toisten näkemistä. Ryhmäläiset kiittivät ryhmän olemassaolosta. Ryhmä oli ollut "henkireikä" ja "viikon kohokohta". Ryhmän päättymistä harmiteltiin. Muita negatiivisia tuloksia ei ollut. Äidit toivat esille perhetyöntekijöiden aktiivisen toimijuuden ryhmässä. He kokivat hyvänä, että heitä oli haettu kotoa ryhmiin eli tarjottu kyyditystä ja motivoitu osallistumaan ryhmään. Tärkeänä oli pidetty sitä, että ohjaajat ohjasivat keskusteluja ryhmässä ja vaikuttivat omalla aktiivisuudellaan ryhmän toimintaan. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Ensimmäinen vertaisryhmä käynnistettiin lastensuojelun perhetyössä Jyväskylän seudulla Muuramen kunnassa vuonna Ryhmä perustettiin perhetyön piirissä olevien kotiäitien toiveesta. Perhetyön piirissä oli paljon äitejä, jotka olivat vasta muuttaneet kuntaan, eikä heillä ollut omaa sosiaalista lähiverkostoa paikkakunnalla. Myöhemmin ryhmään sai osallistua myös neuvolasta ohjautuvia äitejä lapsineen. Lastensuojeluasiakkuus ei ollut edellytyksenä osallistumiseen. Mahdollisia ryhmään osallistujia ja ryhmän toiminnan teemoja kartoitettiin normaalin lastensuojelun perhetyön kotikäyntien aikana. Teema ja toimintatapa muotoutuivat yhdessä ryhmään osallistuvien äitien kanssa. Aktiivinen ryhmän toiminta, ryhmästä saatu positiivinen palaute, esimiehen ja sosiaalityöntekijöiden antama tuki mahdollistivat toiminnan jatkuvuuden. Nykyisin vertaisryhmätoiminta on Muuramen kunnassa pysyvä työmuoto lastensuojelun avohuollossa, mutta ryhmien kohdennus määrittyy asiakkaiden tarpeiden mukaan. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen aikana Muuramen kunnassa tehtyä lastensuojelun perhetyön vertaisryhmätoiminnan mallintamista on levitetty muihin hankekuntiin. Jyväskylässä toteutettiin vuoden 2007 aikana kaksi lastensuojelun perheryhmää lastensuojelun perhetyön, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän yhdistyksen ja hankkeen yhteistyönä. Lastensuojelun perhetyö on ollut jatkuvassa murroksessa ja uusia toimintamenetelmiä tarvitaan lapsiperheiden tueksi. Vertaisryhmätoiminnan juurruttaminen perhetyöhön on ajankohtainen, koska voimaan tulleessa lastensuojelulaissa (417/2007) edellytetään, että kuntalaisten käytettävissä on perhetyön palvelut sekä vertaisryhmätoimintaa lastensuojelun tukitoimena on (36 ).
5 Olettamukset käytännön vaikutuksista: Perhetyön vertaistuki on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka on pääsääntöisesti korjaavaa mutta myös ehkäisevää lastensuojelua. Ryhmätoiminta mahdollistaa osallistujilleen vertaistuen ja ammatillisen tuen. Ryhmäläisten samankaltainen elämäntilanne edistää sosiaalisen lähiverkoston laajenemista. Laajenemisen kautta äitien voimavarat lisääntyvät, jolloin myös hyvinvointi paranee ja integroituminen yhteiskuntaan helpottuu. Samalla syrjäytymisen riski vähenee. Vertaisryhmätyöskentely säästää työresursseja, koska samanaikaiseseti voidaan tukea usean perheen äitejä lapsineen. Lastensuojelun perhetyön ryhmillä voidaan ehkäistä lisäongelmien syntymistä. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Vertaisryhmän toiminta on kehittynyt ja mallintunut ryhmän toimintaan osallistuneiden antaman palautteen ja toiveiden mukaisesti. Aloitusvaiheessa ryhmään osallistujilla oli mahdollisuus vaikuttaa paljon ryhmän toimintaan. Ryhmän ohjaajat olivat suunnitelleet alustavan toimintasuunnitelman, jota täydennettiin yhdessä ryhmäläisten kanssa. Ryhmän toiminta muotoutui osallistujien senhetkisten tarpeiden mukaan. Ryhmässä käsiteltävät teemat nousivat sekä ryhmäläisiltä että ammatillisilta ohjaajilta. Teemoiksi valikoituivat esimerkiksi elämän sisältö, ajankäyttö, vanhemmuus, lapsen kasvattaminen, vuorovaikutus, unelmat ja haaveet, vastuu ja huoli, terveellinen ruoka, uskomukset, seksuaalisuus, värimaailma ja muoti. Esillä olleista teemoista nousi ryhmässä useita eri näkökulmia. Esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa ryhmäläiset toivat esille ajatuksia herättäviä erilaisia tapoja, joilla lasta rajoitetaan. Ohjaajat liittivät keskusteluun lapsen oikeudet ja niihin perustuvat lain mukaiset vanhempien vastuut ja velvoitteet. Vertaisryhmätoimintaan liittyvät retkikohteet (luontoretket, puisto, keilailu) määrittyivät ryhmäläisten toivomusten perusteella. Vertaisryhmä ei ole olemassa ohjaajaa varten vaan ohjaaja toimii kanssakulkijana, joka huolehtii ryhmän toimivuudesta. Liiallinen auktoriteetti estää rennon, tasavertaisen ja turvallisen ilmapiirin syntymisen ja ylläpitämisen. Ryhmänohjaajan rooli on nostaa esille osallistujien vahvuuksia sekä voimavaroja ryhmän yhteiseen käyttöön. Yhteystiedot: Seriola, Mervi Merikratos S-posti: Kemppainen, Jaana Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun Perhe -hanke S-posti:
Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.
Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotLapsiperhetoimijoiden alueelliset yhteistyöryhmät (Päivitetty: :51)
Lapsiperhetoimijoiden alueelliset yhteistyöryhmät (Päivitetty: 28.1.2009 15:51) Aihealue: lapset, nuoret, perheet Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotJärjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke
Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotTEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotLapsen siirtymävaiheen vuosikello moniammatillisen yhteistyön aikatauluttajana (Päivitetty: :26)
Lapsen siirtymävaiheen vuosikello moniammatillisen yhteistyön aikatauluttajana (Päivitetty: 4.2.2009 16:26) Aihealue: lapset, nuoret, perheet terveys varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen
LisätiedotMUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit
MUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit 2015 Sisällys 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT... 2 1.2 Kotipalvelu voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä... 2 1.3 Mihin tarpeeseen lapsiperheiden kotipalvelua
LisätiedotLastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi
Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan on helppo
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala
NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotLastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
LisätiedotVertaisarviointikäytäntö vaikuttamiseen ja vaikuttamisen arviointiin asumispalvelussa
Vertaisarviointikäytäntö vaikuttamiseen ja vaikuttamisen arviointiin asumispalvelussa (Päivitetty: 15.3.2010 13:37) Aihealue: asuminen ja elinympäristö mielenterveys monikulttuurisuus ja vähemmistöt vammaisuus
LisätiedotMaahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF)
Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella Vertaistyhmät maahanmuuttajavanhemmille Tavoitteet: 1. Tukea ja edistää koko perheen kotoutumista 2. Vahvistaa vanhempien
LisätiedotVOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot
VOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot Ohjeita Voikukkia-vertaistukiryhmien ohjaajille ja muuta V oikukkiatoimintaa koordinoiville Mikä on Voikukkia-ryhmä? Millä ehdoilla Voikukkia-nimeä ja -materiaaleja
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotToiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja
Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotIrti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa XAMK:n kyselykartoitus perheille LAPE-koordinaattori, Kyselyn taustaa Toteutettu LAPE Etelä-Savon muutosohjelman osatoteutuksena syksyllä
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotLempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä
Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä 6.11.2017 Ennaltaehkäisevän perhetyön kokonaisuus PERHEVERSTAS PIKKUKETTU JOHTAVA PERHETYYÖNTEKIJÄ KISSANKULMA TOMERA PYRSTÖTÄHTI SÄPINÄ
LisätiedotUNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )
UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -
LisätiedotHANKEKATSAUS. Tavoite 1. Virtaa vielä Virta II hanke Liite 6 Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Pärnäsen Syli
HANKEKATSAUS Kehittämisen ajanjakso 17.12.2015-1.3.2016 Tavoite 1 Tunnistetaan riskitekijät ja perheet Virtaa vielä Virta II hanke 1.2.2014-30.10.2016 Liite 6 Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Pärnäsen
LisätiedotKoulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille
Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille mahdollisuus itää sinussa Nuorille isoin oppimiskokemus oli ryhmässä rohkaistuminen ja omana itsenään avoimesti oleminen. Hae Mahis-tukea! Itseluottamus ja
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotVANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA
VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen
LisätiedotRyhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä
Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotSOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ
SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotKELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa
KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012
Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotKOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM
10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin
ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotLanu -koulutus 5.9, 11.9,
Lanu -koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK. SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren hoitojaksoon liittyvä perhetyö Puhutaan vanhempien tuki-
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotTervetuloa Foorumix-hankkeen Helmiseminaariin. Esimiesverkostot työkykyjohtamsien tukena, Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa
Tervetuloa Foorumix-hankkeen Helmiseminaariin Esimiesverkostot työkykyjohtamsien tukena, Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa FOORUMIX-hankkeessa Pilotoidaan esimiesten vertaisfoorumeita ja levitetään
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotPerheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla
Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotLaukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus
Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus Yhteistä työtä Laukaan HyPessä yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen Keskeistä hyvinvoinnin
LisätiedotOSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ
HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ
LisätiedotVammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli
Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa
LisätiedotElämäniloa-kurssi henkilöille, joiden omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan
Elämäniloa-kurssi henkilöille, joiden omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan (Päivitetty: 6.3.2012 8:42) Aihealue: mielenterveys terveys vanhuus muu: kuntoutus Tyyppi: varhainen tuki ja puuttuminen
LisätiedotTukea huostaanotettujen lasten vanhemmille
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton
LisätiedotLapsi- ja nuorisoneuvoston jäseniltä pyydettiin edellisen kokouksen päätöksen mukaisesti:
Lapsi- ja nuorisoneuvosto 8 05.05.2015 Lapsi- ja nuorisoneuvosto 9 12.04.2016 Lapsi- ja nuorisoneuvosto 20 01.11.2016 Lapsi- ja nuorisoneuvosto 10 04.04.2017 Lapsi- ja nuorisoneuvoston jäsenten palautteiden
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotPerhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa
Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta
LisätiedotPienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!
Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotPERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ
PERUSTIEDOT Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puh.nro: Siviilisääty: OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus, mitä kouluja olet käynyt: Ammatit: Työhistoria: PERHE- JA IHMISSUHTEET Keitä asuu samassa taloudessa kanssasi?
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotJärjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
Lisätiedot