KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EU:N TALOUSARVION SUOJAAMINEN VUODEN 2013 LOPPUUN SAAKKA

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 618 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EU:N TALOUSARVION SUOJAAMINEN VUODEN 2013 LOPPUUN SAAKKA FI FI

2 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT TAVOITE JA TAUSTA Tavoite Tausta Rahoitusoikaisu- ja takaisinperintämenettely Rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien muut seuraukset RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINNÄT VUONNA Yleistä Rahoitusoikaisut Takaisinperintä KUMULATIIVISET RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄTOIMET VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ Yleistä Rahoitusoikaisut Takaisinperintä NETTOMÄÄRÄISET RAHOITUSOIKAISUT JA OHJELMAKAUTTA VARTEN SUUNNITELLUT PARANNUKSET Tausta Vuoden 2013 nettomääräiset rahoitusoikaisut: vaikutus EU:n talousarvioon Vaikutus jäsenvaltioiden talousarvioihin Maatalous Koheesiopolitiikka ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Maatalous Koheesiopolitiikka JÄSENVALTIOIDEN OMASTA ALOITTEESTAAN TOTEUTTAMAT KORJAAVAT TOIMENPITEET Maatalous Koheesiopolitiikka MUU TAKAISINPERINTÄ Ennakkomaksujen takaisinperintä Omiin varoihin perustuviin tuloihin liittyvä takaisinperintä

3 1. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT Tämän Euroopan unionin (EU) talousarvion suojaamista koskevan tiedonannon tarkoituksena on antaa yksityiskohtainen kuvaus niiden ennaltaehkäisevien ja korjaavien mekanismien toiminnasta, joilla EU:n talousarviota suojataan laittomilta ja sääntöjenvastaisilta menoilta, ja esittää parhaat arviot kyseisten mekanismien avulla saavutetuista tuloksista. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja tehtävät määräytyvät EU:n talousarvion toteutustavan mukaan. Esimerkiksi maksumääräaikojen kulumisen ja/tai maksujen keskeyttämistä käytetään laajalti koheesiopolitiikan alalla, ja se on nyt otettu käyttöön myös maatalousmenojen osalta. Korjaavat toimenpiteet, eli rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet, ovat seurausta EU:n talousarviosta rahoitettujen menojen tukikelpoisuuden valvonnasta ja tarkastuksista, joiden toteuttajina ovat komissio ja jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavien osa-alueiden tapauksessa myös jäsenvaltiot. Ohjelmien monivuotisen luonteen, valvontajärjestelmän toiminnan ja oikaisumekanismien ja -menettelyjen monimutkaisuuden vuoksi oikaisut toteutetaan yleensä useita vuosia sen jälkeen, kun puutteet tai sääntöjenvastaisuudet on havaittu. Tässä tiedonannossa käsitellään pääasiassa komission toteuttaman valvonnan tuloksia, mutta 7 jaksossa annetaan numerotietoja myös jäsenvaltioiden toimittamien tarkastusten tuloksena toteutetuista rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista. Rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa, että EU:n varoja käytetään säännösten mukaisesti. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja sisäisiin ja ulkoisiin politiikkoihin liittyvät rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet johtavat siihen, että aiemmin maksetut sääntöjenvastaiset määrät palautetaan EU:n talousarvioon (nettomääräiset rahoitusoikaisut). Koheesiopolitiikan alalla havaitut sääntöjenvastaiset määrät on tähän asti yleensä oikaistu korvaamalla ne uusilla lähtökohtaisesti säännönmukaisilla menoilla, jolloin varoja ei palaudu EU:n talousarvioon. Koska nettomääräisiä rahoitusoikaisuja on maatalouden alalla käytetty onnistuneesti jo useiden vuosien ajan, lainsäätäjä katsoi, että tämänkaltaista mekanismia olisi sovellettava myös koheesiopolitiikan alalla ohjelmakaudella Seuraavassa on esitetty keskeiset luvut komission toteuttamien korjaavien toimenpiteiden vaikutuksesta varainhoitovuonna 2013: Vuonna 2013 vahvistetut (päätetyt tai hyväksytyt) rahoitusoikaisut ja takaisin perittävät määrät olivat yhteensä 3,4 miljardia euroa eli 2,3 prosenttia kyseisen vuoden talousarviosta suoritetuista maksuista. Ks. taulukko 3.1. Vuonna 2013 toteutuneet määrät olivat samaa suuruusluokkaa: 3,3 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia talousarviosta suoritetuista maksuista. Ks. taulukko 3.1; Kumulatiiviset määrät antavat kuitenkin paremman kuvan komission käyttämien oikaisumekanismien merkityksestä, koska niissä voidaan ottaa huomioon se, että suurin osa EU:n menoista on monivuotisia, ja ne mahdollistavat kertaluonteisten tapahtumien vaikutusten tasaamisen. Vahvistetut ja päätetyt rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet olivat kasvussa kaudella Kyseisellä kaudella vahvistettu keskimääräinen määrä oli 2,9 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia EU:n talousarviosta keskimäärin suoritetuista maksuista, ja kaudella toteutunut keskimääräinen määrä 2,7 miljardia euroa eli 3

4 2,1 prosenttia EU:n talousarviosta keskimäärin suoritetuista maksuista. Ks. kuvio 4.1; Maataloustukirahaston osalta oikaisujen vuosittainen keskimäärä kaudella oli 1,5 prosenttia menoista; ks kohta; EAKR:n ja ESR:n kauden (jonka osalta lähes kaikki ohjelmat on saatu päätökseen) varojen osalta voidaan todeta, että yksinomaan komission valvontaan perustuvien rahoitusoikaisujen yhteenlaskettu osuus oli vuoden 2013 loppuun mennessä 4,5 prosenttia myönnetyistä määrärahoista (tämä osuus nousee 5,1 prosenttiin, jos huomioon otetaan jäsenvaltioiden ilmoittamat, niiden omaan valvontaan perustuvat rahoitusoikaisut). Ks kohta. Tässä tiedonannossa esitetyt luvut osoittavat, miten myönteisiä tuloksia sekä komission että jäsenvaltioiden toteuttamilla monivuotisilla ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa. Lopputuloksena näistä toimenpiteistä on, että EU:n talousarviota suojataan asianmukaisesti menoilta, jotka ovat vastoin sovellettavaa lainsäädäntöä (ks. myös komission yhteenvetokertomus vuodelta 2013 ja erityisesti sen 4.1 kohta 1 ). Tässä esitettyjen rahoitusoikaisuihin ja takaisinperintätoimiin liittyvien merkittävien määrien olisi lisäksi katsottava vahvistavan sen, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EU:n veronmaksajien rahat käytetään lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. 2. TAVOITE JA TAUSTA 2.1. Tavoite Tämä tiedonanto EU:n talousarvion suojaamisesta laaditaan vuosittain vastauksena Euroopan parlamentin vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esittämään pyyntöön, ja se on siksi osoitettu neuvoston lisäksi myös Euroopan parlamentille. Se toimitetaan lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. Tätä tiedonantoa olisi tulkittava yhdessä EU:n vuoden 2013 tilinpäätöksen liitetiedossa 6, komission yhteenvetokertomuksessa ja kyseeseen tulevien pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten asianomaisissa osissa esitettyjen numerotietojen kanssa. Tämän tiedonannon tarkoituksena on antaa (1) yleiskatsaus lainsäädäntöön sisältyvistä mekanismeista, jotka määrittävät sen, miten EU:n elinten ja jäsenvaltioiden havaitsemat hallinnolliset virheet, sääntöjenvastaisuudet tai petosepäilyt 2 todetaan ja käsitellään, ja (2) paras arvio rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien kokonaismääristä 3 vuodelta 2013 sekä kumulatiivisista määristä, jotta voidaan kuvata reaalisesti, a. miten EU:n talousarviota suojataan säännösten vastaisilta menoilta, ja b. miten jäsenvaltiot osallistuvat suojaamiseen ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuu. Edellä mainittujen tietojen lisäksi tämä tiedonanto sisältää tietoja oikaisuista, joita jäsenvaltiot ovat tehneet omien tarkastustensa perusteella koheesiopolitiikan (vain ohjelmakausi ) ja maatalouden aloilla. Lisäksi annetaan tietoja maksettuihin mutta tuensaajalta käyttämättä jääneisiin ennakoihin (ennakkomaksuihin) ja EU:n talousarvioon tuloutettaviin omiin varoihin liittyvistä takaisin perityistä määristä. 1 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle: Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2013 (COM(2014) 342 final, ). 2 Ks. myös 17. heinäkuuta 2014 hyväksytty kertomus "Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen Petostentorjunta Vuosikertomus 2013", COM(2014) 474 final (perustuu vuoden 2013 alustavassa tilinpäätöksessä ilmoitettuihin lukuihin). 3 Luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten saattaa vaikuttaa siltä, että joidenkin taulukkojen summat eivät täsmää. 4

5 2.2. Tausta Siinä merkittävässä työssä, jota sekä komissio että jäsenvaltiot tekevät hallitakseen EU:n talousarviosta rahoitettavien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä riskejä, ja tämän työn perusteella toteutettavissa toimissa noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta (SEUT-sopimus 4 ), varainhoitoasetusta 5 ja sen soveltamissääntöjä 6 sekä alakohtaisia säädöksiä. Komissio suojaa EU:n talousarviota eli EU:n varainkäyttöä aiheettomilta ja sääntöjenvastaisilta menoilta pääasiassa kahdella tavalla, jotka ovat (1) ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja (2) oikaisumenettelyt (lähinnä jäsenvaltioille määrätyt rahoitusoikaisut ja vähemmässä määrin varojen takaisinperintä EU:n varojen saajilta). Rahoitusoikaisuilla varmistetaan, että menot, joita vastaavat maksut on suoritettu sovellettavan lainsäädännön vastaisesti, suljetaan unionin rahoituksen ulkopuolelle sen varmistamiseksi, että EU:n varoja käytetään lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Rahoitusoikaisuja tarkasteltaessa olisi erotettava toisistaan - koheesiovaroja koskevat rahoitusoikaisut: näistä suurin osa on jäsenvaltioiden hyväksymiä määriä, jotka ne vähentävät komissiolle ilmoittamistaan menoista ja jotka korvataan sääntöjenmukaisilla menoilla; näitä määriä ei palauteta EU:n talousarvioon; - maatalousvaroja koskevat rahoitusoikaisut: nämä ovat määriä, jotka komissio perii lopullisesti takaisin ja joita jäsenvaltiot eivät voi korvata muilla menoilla. Nämä määrät katsotaan EU:n talousarviossa käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi ja niillä pienennetään maksuosuuksia, joita jäsenvaltiot suorittavat maatalousmenojen rahoittamiseksi. Niitä kutsutaan sen vuoksi nettomääräisiksi rahoitusoikaisuiksi. Suurin osa EU:n menoista, kuten koheesio- ja tutkimusmenot ja maaseudun kehittämismenot, liittyy monivuotisiin ohjelmiin. Tämä otetaan varainhoitoasetuksen 32 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti huomioon ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä näiden toimenpiteiden tuloksia arvioitaessa. Rahoitusoikaisuja ja takaisinperintätoimia toteutetaan ohjelman elinkaaren kaikissa vaiheissa sen jälkeen, kun menoja on aiheutunut ja/tai maksuja on suoritettu. Koheesiopolitiikan alalla suurin osa oikaisuista tehdään ohjelmakauteen sovellettavan lainsäädännön vuoksi hankkeen/ohjelman päättämisajankohtana, joka saattaa olla useiden vuosien kuluttua siitä, kun ensimmäinen meno on aiheutunut ja/tai ensimmäinen maksu on suoritettu. Ohjelmien toteutusjaksolla tehtävien rahoitusoikaisujen osuus on ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ansiosta kuitenkin kasvanut ohjelmakaudella Näin ollen voidaan olettaa, että ohjelmien päättämisvaiheessa tehtävien rahoitusoikaisujen osuus on aiempaa pienempi. Ohjelmakaudella tämä suuntaus voimistuu edelleen tiettyjen alakohtaisissa asetuksissa käyttöön otettujen säännösten ansiosta. Nämä säännökset liittyvät tilinpäätökseen ja nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin. Maaseudun kehittämisen alalla nettomääräisiä rahoitusoikaisuja voidaan tehdä ohjelman koko elinkaaren ajan. Rahoitusoikaisuilla ja takaisinperinnällä on erityisen tärkeä merkitys silloin, kun tarkastellaan monivuotisia jäännösvirhetasoja. Tämä johtuu siitä, että kyseisissä virhetasoissa otetaan huomioon sekä havaitut virhetasot että toteutetut rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet ohjelmien ja hankkeiden koko keston ajalta. Näin ollen ne osoittavat 4 Ks. EUVL C 115, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, EUVL L 298, Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, EUVL L 362,

6 sääntöjenvastaisten menojen todellisen vaikutuksen ja toimivat keskeisinä indikaattoreina arvioitaessa, miten valvonta- ja tarkastusjärjestelmien avulla voidaan ohjelmien elinkaaren aikana hallita EU:n talousarviosta rahoitettavien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä riskejä (ks. komission yhteenvetokertomus vuodelta 2013 ja erityisesti sen 4.1 kohta) Rahoitusoikaisu- ja takaisinperintämenettely Rahoitusoikaisujen tekemisessä ja takaisinperinnässä noudatetaan erikseen määrättyä johdonmukaista menettelyä 7 : 1. Komissio tai muu EU:n elin (OLAF, tilintarkastustuomioistuin) tekee tarkastuksen paikalla tai asiakirja-aineistoon perustuvan arvioinnin EU:n tai jäsenvaltion laatimasta tarkastuskertomuksesta. 2. Paikalla toimitetun tarkastuksen tai asiakirja-aineistoon perustuvan arvioinnin tuloksena havaitaan mahdollisia järjestelmäpuutteita ja/tai komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tai lopulliselle tuensaajalle arvion sääntöjenvastaisten menojen määrästä osana virallista kuulemismenettelyä (kesken olevat rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet). 3. Kuulemisen jälkeen ja kun jäsenvaltiot tai lopulliset tuensaajat ovat mahdollisesti toimittaneet lisää tarkastusevidenssiä, rahoitusoikaisu tai takaisinperintätoimi vahvistetaan, eli jäsenvaltio hyväksyy sen tai komissio antaa sitä koskevan päätöksen. 4. Viimeisenä vaiheena on havaittujen aiheettomasti maksettujen menojen lopullinen oikaisu (toteutetut rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet) jollakin niistä menetelmistä, joista säädetään alakohtaisessa lainsäädännössä. Komission ilmoittamat rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet ovat seurausta sen edellä kuvatusta valvonta- ja tarkastustoiminnasta. Yhteistyössä hallinnoitavilla politiikanaloilla jäsenvaltioilla on velvollisuus toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, ja ne tekevät tämän velvollisuutensa mukaisesti omia tarkastuksia ja oikaisuja (ks. 7 jakso). Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavia EU:n varoja suojataan molempien osapuolten tahoilta jatkuvasti. Tässä tiedonannossa esitettyjä lukuja tarkasteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavien varojen tapauksessa lukuihin sisältyvät sekä komission havaintoihin perustuvat yksittäistapauksia koskevat oikaisut että ekstrapoloidut ja kiinteämääräiset oikaisut. Komissio tekee ekstrapoloituja ja kiinteämääräisiä oikaisuja ohjelmien tasolla. Niistä säädetään varainhoitoasetuksen 80 artiklan 4 kohdassa: "Jos tällaisia [aiheettomasti maksettuja] määriä ei voida määrittää tarkasti, komissio voi soveltaa ekstrapoloituja tai kiinteämääräisiä oikaisuja alakohtaisten sääntöjen mukaisesti." Tällaisia oikaisuja tehdään silloin, kun tietyn toimenpiteen tai ohjelman kattavassa kansallisen viranomaisen hallinto- ja valvontajärjestelmässä havaitaan puutteita. Ne toteutetaan soveltamalla kiinteää prosenttiosuutta kyseeseen tulevista menoista saatuihin maksatushakemuksiin siihen asti, kun jäsenvaltio on toteuttanut korjaavat toimet ja havaitut puutteet on korjattu. Tällaisia kiinteämääräisiä oikaisuja ei näin lasketa edunsaajien tasolla havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella, vaan oikaisun määrä on suhteessa havaittujen puutteiden vakavuuteen. 7 Yksityiskohtaiset tiedot lainsäädännöstä, joka koskee EU:n talousarvion suojaamista ja EU:n talousarvion toteutus- ja valvontamenetelmiä, esitetään tiedonannossa, joka koskee unionin talousarvion suojaamista vuoden 2012 loppuun, COM(2013) 682 final/2, s

7 2.4. Rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien muut seuraukset Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa komission ja jäsenvaltioiden käyttöön lukuisia välineitä ja valvontamekanismeja. Edellä esitettyjen merkittävien määrien lisäksi tehdään rahoitusoikaisuja, jotka jäsenvaltiot hyväksyvät komission harjoittaman valvonnan seurauksena. Korjaavilla toimintasuunnitelmilla voi olla ennaltaehkäisevä vaikutus sellaisiin tuensaajille jo aiheutuneisiin menoihin, jotka on kirjattu kansallisella tasolla todentamisviranomaisen tileihin mutta joita ei ole vielä ilmoitettu komissiolle. Tällaisten menojen tapauksessa (koheesiopolitiikan) todentamisviranomainen voi soveltaa komission pyytämää rahoitusoikaisua ennen menojen ilmoittamista. Määrät voivat olla merkittäviä etenkin ekstrapoloitujen tai kiinteämääräisten oikaisujen tapauksessa silloin, kun puutteet liittyvät useita hankkeita kattaviin hallinto- ja valvontajärjestelmiin. Tämä komission valvonnan ennaltaehkäisevä vaikutus ei aina näy virallisissa tiedoissa, vaikka siihen liittyvät määrät voivat olla merkittäviä ja vaikka se parantaa EU:n talousarvion suojaa. Toisena esimerkkinä ovat varoituskirjeet, joita pääosastot lähettävät, jos järjestelmissä havaitaan puutteita ennen maksatushakemuksen esittämistä komissiolle. Pääosastojen pääjohtajat lähettävät varoituskirjeet omasta aloitteestaan eivätkä minkään lainsäädäntöön sisältyvän nimenomaisen vaatimuksen seurauksena. Ne toimivat tällöin komission valtuuttamina toimivaltaisina tulojen ja menojen hyväksyjinä. Tällaisilla varoituskirjeillä saattaa olla EU:n talousarvion suojaamisen kannalta samanlainen ennaltaehkäisevä vaikutus kuin oikaisuilla, mutta niiden tapauksessa Euroopan komissio ja/tai jäsenvaltio ei ilmoita rahoitusoikaisua. Takaisinperintä tuensaajilta voi olla seurausta myös komission yksiköiden maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämisen aloilla tekemistä tarkastuksista ja rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio perii sääntöjenvastaiset määrät takaisin viljelijöiltä ennen kuin komissio päättää tehdä rahoitusoikaisun, ne palautetaan EU:n talousarvioon ja vähennetään rahoitusoikaisusta. Määriä, jotka on peritty takaisin lopullisilta tuensaajilta rahoitusoikaisun toteuttamisen jälkeen, ei tarvitse palauttaa EU:n talousarvioon. Järjestelmä kannustaa näin jäsenvaltioita perimään takaisin sääntöjenvastaiset maksut ilman aiheetonta viivästystä. Lisäksi, jos komissio katsoo, että määrien periminen takaisin lopullisilta tuensaajilta kestää jäsenvaltiolta liian kauan, se voi käynnistää kyseistä jäsenvaltiota vastaan rikkomusmenettelyn. Tämä mahdollisuus tarjoaa komissiolle vielä yhden valvontakeinon sen lisäksi, että EU:n talousarvio on mahdollisesti jo suojattu alkuperäisellä rahoitusoikaisulla. Yhteisen maatalouspolitiikan alalla on lisäksi käytössä erityismekanismi. Sen mukaan 50 prosenttia sellaisista aiheettomasti suoritetuista maksuista, joita jäsenvaltiot eivät ole perineet takaisin tuensaajilta neljän vuoden (oikeudenkäynnin tapauksessa kahdeksan vuoden) kuluessa, katetaan automaattisesti kansallisesta talousarviosta. Tämä on kansallisille viranomaisille vahva kannustin saattaa takaisinperintämenettelyt ajoissa päätökseen. Jäsenvaltiot ovat tämän jälkeen edelleen velvollisia perimään takaisin jäljellä olevan 50 prosentin osuuden, joka on palautettava EU:n talousarvioon. Komissio voi myös veloittaa jäsenvaltiolta koko perimättä olevan määrän (eikä vain 50:tä prosenttia), jos se katsoo, että jäsenvaltion viranomaiset ovat syyllistyneet laiminlyönteihin takaisinperintämenettelyssä tietyissä yksittäistapauksissa. 3. RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINNÄT VUONNA Yleistä Tässä jaksossa (sekä 4 ja 5 jaksossa) ilmoitetut rahoitusoikaisut ovat seurausta komission valvontatoimista, joiden yhteydessä on todettu tarve tehdä oikaisuja, joista jäsenvaltiot eivät ole tehneet päätöstä aikaisemmin (minkä seurauksena ne ovat rikkoneet velvollisuuttaan, joka koskee niillä olevaa ensisijaista vastuuta varmistaa, että tarvittava rahoitusoikaisu tehdään). 7

8 Rahoitusoikaisujen ja takaisinperinnän kohteena olevat määrät määräytyvät ensisijaisesti edellisinä vuosina havaittujen sääntöjenvastaisuuksien määrän mukaan. Komissio tai jäsenvaltiot saattavat useiden vuosien pituisella jaksolla tekemissään tarkastuksissa havaita uusia puutteita tai sääntöjenvastaisuuksia, mikä kasvattaa rahoitusoikaisujen ja takaisin perittävien määrien osuutta. Valvontajärjestelmän monivuotisen luonteen sekä oikaisumekanismien ja -menettelyjen monimutkaisuuden vuoksi oikaisut toteutetaan yleensä useita vuosia sen jälkeen, kun puutteet tai sääntöjenvastaisuudet on havaittu. Rahoitusoikaisujen luonteen ja niiden kohteena olevien menojen monivuotisuuden vuoksi on yleensä hyödyllisempää tarkastella kumulatiivisia lukuja (ks. 4 jakso). Jos kuitenkin tarkastellaan ainoastaan vuotta 2013 ja jotta saataisiin käsitys vuonna 2013 vahvistettujen ja toteutettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien osuudesta, olisi otettava huomioon, että summista suurin osa liittyy järjestelmäpuutteisiin ja menneisiin vuosiin ja että ensin mainittujen osuus on 2,3 prosenttia ja jälkimmäisten osuus 2,2 prosenttia kaikista talousarviosta suoritetuista maksuista (lisätietoja on esitetty jäljempänä olevissa kohdissa). Taulukko 3.1: Yhteenveto rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista vuodelta 2013 milj. euroa Politiikanala Maksut EU:n talousarviosta yhteensä vuonna 2013 Kesken olevat rahoitusoikaisut yhteensä vuoden 2013 lopussa Vahvistetut rahoitusoikaisut yhteensä vuonna 2013 Vahvistetut takaisinperinnät yhteensä vuonna 2013 Vahvistetut yhteensä vuonna 2013 Osuus EU:n talousarviosta suoritetuista maksuista, % Toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä vuonna 2013 Toteutetut takaisinperinnät yhteensä vuonna 2013 Toteutetut yhteensä vuonna 2013 Osuus EU:n talousarviosta suoritetuista maksuista, % Maatalous Maataloustukirahasto ,4 % ,4 % Maaseudun kehittäminen ,0 % ,8 % Koheesiopolitiikka* * EAKR ,1 % ,0 % Koheesiorahasto ,8 % ,3 % ESR ,3 % ,4 % KOR/EKTR ,0 % ,8 % EMOTR:n ohjausosasto ,6 % ,3 % Muut ,8 % ,8 % Välisumma, yhteinen hallinnointi ,5 % ,5 % Sisäisen politiikan alat ,3 % ,4 % Ulkoisen politiikan alat Ei Ei sovelleta sovelleta ,3 % Ei sovelleta ,3 % Hallinto Ei Ei sovelleta sovelleta 6 6 0,1 % Ei sovelleta 6 6 0,1 % YHTEENSÄ * ,3 % ,2 % * Määrä ei sisällä Kroatialle otsakkeesta "Korvaukset" maksettua 75 miljoonan euron summaa. * * Vahvistettujen rahoitusoikaisujen miljoonan euron kokonaismäärästä 514 miljoonaa euroa liittyi ohjelmakauteen , 714 miljoonaa euroa ohjelmakauteen ja loput 174 miljoonaa euroa ohjelmakauteen ; koheesiopolitiikkaan liittyvien toteutettujen rahoitusoikaisujen miljoonan euron kokonaismäärästä 693 miljoonaa euroa liittyi ohjelmakauteen , 889 miljoonaa euroa ohjelmakauteen ja loput 177 miljoonaa euroa ohjelmakauteen Vuonna 2013 saatettiin päätökseen ohjelmakauden suurimmat ja monitahoisimmat ohjelmat, minkä vuoksi kyseistä vuotta koskevat määrät ovat merkittäviä. Ohjelmakauteen liittyvät määrät ovat suhteessa pienempiä komission toteuttamien ennaltaehkäisevien toimien ansiosta (ks. 6 jakso). Määriä arvioitaessa olisi kuitenkin otettava huomioon se, että eniten oikaisuja tehdään edelleen ohjelmien päättämisvaiheessa. Vahvistettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien kokonaismäärä oli 20 prosenttia suurempi vuonna 2013 kuin vuonna 2012 (rahoitusoikaisut lisääntyivät 15 prosenttia ja takaisinperintätoimet 35 prosenttia). 8

9 Toteutetut rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet vähenivät vuosien 2012 ja 2013 välisenä aikana 4,4 miljardista eurosta 3,3 miljardiin euroon. Vähennys johtuu siitä, että vuonna 2012 toteutettiin merkittävä 1,8 miljardin euron rahoitusoikaisu, joka koski Espanjassa kaudella toteutettuja koheesio-ohjelmia. Toteutetut rahoitusoikaisut vähenivät tämän vuoksi 34 prosenttia vuonna 2013 (3,7 miljardista eurosta 2,5 miljardiin euroon). Tätä vähennystä kompensoi osittain kuitenkin toteutettujen takaisinperintätoimien kasvu 27 prosentilla vuonna 2013 (0,7 miljardista eurosta 0,9 miljardiin euroon) Rahoitusoikaisut Kesken olevat rahoitusoikaisut Kesken olevien nettomääräisten rahoitusoikaisujen määrä perustuu maatalouden ja maaseudun kehittämisen tapauksessa arvioon määrästä, jonka jäsenvaltiot todennäköisesti palauttavat EU:n talousarvioon sääntöjenmukaisuustarkastusten seurauksena. Koheesiopolitiikan alalla kesken olevien rahoitusoikaisujen ilmoitettu määrä perustuu komission ja tilintarkastustuomioistuimen tai OLAFin tarkastushavaintoihin, joiden perusteella komission pääosastot toteuttavat jatkotoimia osana asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa käytävää kuulemismenettelyä. Kuvio : Kesken olevat rahoitusoikaisut yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alalla ; jakautuminen rahastoittain Kesken olevat rahoitusoikaisut (milj. euroa) Koheesiorahasto; 148 ESR; 583 Muut; 18 Maataloustukirahasto (tiedossa olevat); EAKR; Maaseudun kehittäminen; 660 Maataloustukirahasto (ekstrapoloitu); 871 Koska kauden ohjelmia rahoitetaan useasta rahastosta, EAKR:n määrät sisältävät myös koheesiorahaston määrät kyseisellä kaudella. 9

10 Kuvio : Kesken olevat rahoitusoikaisut yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alalla ; jakautuminen jäsenvaltioittain Portugali; 63 UK; 84 Puola; 98 Bulgaria; 115 Kesken olevat rahoitusoikaisut (milj. euroa) Muut; 299 Maataloustukirahasto ekstrapoloitu (yleinen); 871 Ranska; Irlanti; 162 Kreikka; 209 Romania; 346 Espanja; 402 Italia; Maataloustukirahastoon liittyvät tapaukset ovat miljoonaa euroa. Tästä summasta miljoonaa euroa koskee Ranskaa. Esitetyt määrät ovat alustavia arvioita, jotka komissio on laatinut EU:n talousarvioon ennen sääntöjenmukaisuustarkastusten päättymistä kohdistuvasta riskistä. Komissio ottaa kuitenkin annettujen säännösten mukaisesti huomioon kaiken jäsenvaltioiden toimittaman päinvastaisen näytön ennen lopullisen arvionsa tekemistä. Nettomääräisen rahoitusoikaisun lopullinen määrä saattaa sen vuoksi olla pienempi esimerkiksi silloin, kun komissio on tehnyt ensimmäisen arvionsa soveltamalla kiinteämääräistä oikaisua, mutta jäsenvaltio on tämän jälkeen toimittanut lisänäyttöä, jonka perusteella arviota on voitu tarkentaa. Kesken olevien oikaisujen arvioidut määrät voivat tämän vuoksi olla suurempia kuin komission päättämät lopulliset nettomääräiset rahoitusoikaisut. Lisäksi olisi otettava huomioon, että käynnissä olevilla sääntöjenmukaisuustarkastuksiin liittyvillä menettelyillä on merkittävä vaikutus jäsenvaltiokohtaiseen jakaumaan, koska kyseiset menettelyt koskevat yleensä vain muutamaa jäsenvaltiota kerrallaan. Tämä johtuu siitä, että tarkastuskohteet valitaan riskianalyysin perusteella, joten tarkastukset kohdistetaan niihin jäsenvaltioihin, joihin liittyy suurin riski. Taulukossa on esitetty maataloustukirahastoa koskevien määrien pitkän aikavälin jaottelu jäsenvaltioittain. EAKR:a koskevat määrät liittyvät pääasiassa ohjelmakauteen ja eräiden avoimien kysymysten ratkaisuun, joita on liittynyt ohjelmien toteuttamiseen Italiassa (966 miljoonaa euroa), Irlannissa (142 miljoonaa euroa), Espanjassa (119 miljoonaa euroa) ja Kreikassa (65 miljoonaa euroa). ESR:n tapauksessa suurin osa vuoden 2013 lopussa kesken olevista rahoitusoikaisuista liittyy kauden ohjelmien päättämiseen ja rahoitusoikaisuihin, joita komissio on ehdottanut ohjelmien päättämistä koskevissa kirjeissään mutta joita jäsenvaltiot eivät vielä ole hyväksyneet. Määristä suurin osa liittyy Italiaan (388 miljoonaa euroa) ja Espanjaan (141 miljoonaa euroa) Vuonna 2013 vahvistetut rahoitusoikaisut Jäljempänä esitetyt tiedot ja kartat koskevat ainoastaan vuotta Sekä oikaisujen kokonaismäärä että jakautuminen jäsenvaltioittain voi vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valvonta- ja tarkastusjärjestelmien oikaisukapasiteetin tarkoituksenmukainen arviointi edellyttää menojen luonteen mukaisesti monivuotista lähestymistapaa (ks. 4 jakso). 10

11 Kartta ja taulukko 3.2.2: Vuonna 2013 vahvistetut yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alaan kuuluvat rahoitusoikaisut suhteessa EU:lta saatuihin maksuihin; jakautuminen jäsenvaltioittain Kartassa on esitetty kunkin jäsenvaltion osalta vahvistettujen rahoitusoikaisujen osuus suhteessa EU:n talousarviosta vuonna 2013 saatuihin maksuihin. Vaaleanharmaalla merkityillä jäsenvaltioilla tämä osuus on pienempi kuin keskimääräinen osuus, joka on 2,2 prosenttia. Punaisella merkityillä jäsenvaltioilla tämä osuus on suurempi kuin keskimääräinen osuus, joka on 2,2 prosenttia. Vuonna 2013 vahvistetut Jäsenvaltio Vahvistetut rahoitusoikaisut EU:n rahoitusoikaisut suhteessa talousarviosta vuonna 2013 vuonna EU:n talousarviosta saadut maksut 2013 (miljoonaa (miljoonaa vuonna euroa) euroa) 2013 saatuihin maksuihin, % Belgia ,6 % Bulgaria ,3 % Tšekki ,1 % Tanska ,1 % Saksa ,3 % Viro ,0 % Irlanti ,6 % Kreikka ,0 % Espanja ,7 % Ranska ,8 % Kroatia ,4 % Italia ,3 % Kypros ,0 % Latvia ,3 % Liettua ,8 % Luxemburg ,4 % Unkari ,8 % Malta ,1 % Alankomaat ,2 % Itävalta ,2 % Puola ,1 % Portugali ,3 % Romania ,2 % Slovenia ,2 % Slovakia ,3 % Suomi ,5 % Ruotsi ,2 % Yhdist. kk ,7 % INTERREG ,0 % YHTEENSÄ ,2 % 11

12 3.2.3 Vuonna 2013 toteutetut rahoitusoikaisut Taulukko ja kartta 3.2.3: Vuonna 2013 toteutetut yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alaan kuuluvat rahoitusoikaisut suhteessa EU:lta saatuihin maksuihin; jakautuminen jäsenvaltioittain Kartassa on esitetty kunkin jäsenvaltion osalta toteutettujen rahoitusoikaisujen osuus suhteessa EU:n talousarviosta vuonna 2013 saatuihin maksuihin. Vaaleanharmaalla merkityillä jäsenvaltioilla tämä osuus on pienempi kuin keskimääräinen osuus, joka on 2,1 prosenttia. Punaisella merkityillä jäsenvaltioilla tämä osuus on suurempi kuin keskimääräinen osuus, joka on 2,1 prosenttia. * Kreikan negatiivinen prosenttiosuus johtuu vuonna 2013 tehdystä oikaisusta, joka koskee aikaisemmin ilmoitettuja määriä. Ilman tätä oikaisua Kreikan osuus olisi ollut 2,1 prosenttia ja kaikkien oikaisujen osuus 2,3 prosenttia Takaisinperintä Jäsenvaltio EU:n talousarviosta vuonna 2013 saadut maksut (miljoonaa euroa) Vuonna 2013 toteutetut rahoitusoikaisut (miljoonaa euroa) Vuonna 2013 toteutetut rahoitusoikaisut suhteessa EU:n talousarviosta vuonna 2013 saatuihin maksuihin, % Belgia ,1 % Bulgaria ,0 % Tšekki ,6 % Tanska ,1 % Saksa ,3 % Viro ,1 % Irlanti ,6 % Kreikka * ,3 % Espanja ,8 % Ranska ,8 % Kroatia ,4 % Italia ,4 % Kypros ,0 % Latvia ,3 % Liettua ,5 % Luxemburg ,1 % Unkari ,8 % Malta ,1 % Alankomaat ,5 % Itävalta ,1 % Puola ,2 % Portugali ,5 % Romania ,3 % Slovenia ,2 % Slovakia ,8 % Suomi ,4 % Ruotsi ,9 % Yhdist. kk ,0 % INTERREG ,0 % YHTEENSÄ ,1 % Edellä olevassa taulukossa 3.1 on esitetty vuonna 2013 vahvistettuja ja toteutettuja takaisinperintätoimia koskevat luvut, joista käy ilmi, että vahvistettuja toimia oli 941 miljoonan euron ja toteutettuja toimia 862 miljoonan euron arvosta vuonna Kuten jäljempänä esitetyistä taulukoista ja käy ilmi, takaisinperinnän kohteena olevat määrät ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta Tämä johtuu pääasiassa kyseisten määrien kasvusta sisäisten politiikkojen aloilla. 12

13 4. KUMULATIIVISET RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄTOIMET VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ 4.1. Yleistä Kumulatiiviset määrät antavat hyödyllistä tietoa komission käyttämien oikaisumekanismien merkityksestä, etenkin koska niissä otetaan huomioon ohjelmien ja hankkeiden monivuotisuus ja ne mahdollistavat kertaluonteisten tapahtumien vaikutusten tasaamisen. Seuraavissa kuvioissa esitetään viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vahvistettujen ja toteutettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien kehitys. Kuvio 4.1: Rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet vuosina mrd. euroa 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Koheesiopolitiikka Maatalous Hallinto Sisäiset politiikat Ulkoiset politiikat Päätetty yhteensä trendi Vuosina vahvistetyt rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet mrd. euroa 5,0 4,5 4,0 trendi 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Koheesiopolitiikka Sisäiset politiikat Maatalous Ulkoiset politiikat Hallinto Toteutettu yhteensä Vuosina toteutetut rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet Komission kaudella vahvistamien rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien vuotuinen keskimäärä oli 2,9 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia EU:n talousarviosta kyseisellä kaudella suoritettujen maksujen keskimäärästä, joka oli 131 miljardia euroa (yhteistyössä hallinnoitavat varat: 2,6 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia maksujen keskimäärästä, joka oli 101 miljardia euroa; kaikki muut hallinnointitavat: 353 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia maksujen keskimäärästä, joka oli 30 miljardia euroa). Vahvistetut määrät ovat vähäisessä kasvussa, mikä osoittaa, että monivuotisella valvontakehyksellä voidaan tehokkaasti suojata EU:n talousarviota pidemmällä aikavälillä. Kaudella toteutettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien määrä oli keskimäärin 2,7 miljardia euroa eli 2,1 prosenttia EU:n talousarviosta kyseisellä kaudella suoritettujen maksujen keskimäärästä. Edellä esitetyn mukainen kasvava suuntaus johtuu ohjelmakauden päättämisestä, koska merkittävä osuus rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista toteutetaan vasta ohjelmakauden päätösvaiheessa (ks. jäljempänä). 13

14 4.2. Rahoitusoikaisut Yleiskatsaus Taulukko 4.2.1: Vahvistetut rahoitusoikaisut ja toteutusaste, kumulatiiviset tiedot vuoden 2013 loppuun asti miljoonaa euroa Meno Ohjelmakausi Ohjelmakausi Ohjelmakausi Ohjelmakausi Maataloustukirahastoa koskevat päätökset, kumulatiivinen Vahvistetut rahoitusoikaisut yhteensä vuoden 2013 lopussa Rahoitusoikaisut, joita ei ollut vielä toteutettu vuoden 2013 loppuun mennessä Toteutettu/ vahvistettu vuoden 2013 lopussa Vahvistetut rahoitusoikaisut vuoden 2012 lopussa Maatalous , 6 % Maataloustukirahasto ,0 % Maaseudun kehittäminen Ei sovelleta ,2 % 239 Koheesiopolitiikka sovelleta Ei ,8 % EAKR Ei sovelleta ,8 % Koheesiorahasto Ei sovelleta ,7 % 984 ESR Ei sovelleta ,9 % KOR/EKTR Ei sovelleta ,8 % 201 EMOTR:n ohjausosasto Ei sovelleta ,0 % 72 Muut Ei sovelleta ,0 % 2 Yhteensä ,9 % Koheesiopolitiikan eri ohjelmakaudet osoittavat selkeästi sen, että EU:n talousarviosykli on monivuotinen. Vuosien ohjelmakauden päättämisprosessi on lopuillaan, joten rahoitusoikaisujen määrä on huomattavasti muiden kausien, etenkin kauden , määriä suurempi. Tämän viimeksi päättyneen kauden rahoitusoikaisujen määrän odotetaan kuitenkin kasvavan edelleen tulevina vuosina, kun sen ohjelmia aletaan päättää (maksujen 95 prosentin kynnysarvo on lähes saavutettu osassa ohjelmista). Oikaisujen määrän odotetaan kuitenkin olevan tuloksekkaiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ansiosta aikaisempaa pienempi. Etenkin maksumääräaikojen kulumisen keskeyttäminen ja maksujen keskeyttäminen ovat osoittautuneet mekanismeiksi, joiden avulla jäsenvaltioita on tehokkaasti kannustettu parantamaan hallinto- ja valvontajärjestelmiään yhteistyössä komission yksiköiden kanssa Maatalous: rahoitusoikaisut maataloustukirahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä Komissio on tehnyt vuodesta 1999 yhteensä miljoonan euron arvosta maataloustukirahastoon liittyviä rahoitusoikaisuja (jotka ovat seurausta 43 hyväksytystä päätöksestä). Oikaisujen vuosittainen keskimäärä kaudella oli 1,5 prosenttia menoista. Määrät pannaan yleensä täytäntöön automaattisesti sen jälkeen, kun komissio on tehnyt niistä päätöksen, ellei jäsenvaltiolle ole annettu mahdollisuutta maksaa erissä. 14

15 Taulukko 4.2.2: Maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä päätetyt kumulatiiviset rahoitusoikaisut vuodesta 1999 vuoden 2013 loppuun; jakautuminen jäsenvaltioittain miljoonaa euroa Jäsenvaltio EU:n talousarviosta saadut maataloustukirahastoon liittyvät maksut Saatujen maksujen osuus maksujen kokonaismäärästä, % Maataloustukirahastoon liittyvät kumulatiiviset rahoitusoikaisut vuoden 2013 lopussa Prosentteina suhteessa EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin Prosentteina suhteessa rahoitusoikaisujen kokonaismäärään Belgia ,9 % 42 0,4 % 0,5 % Bulgaria ,3 % 37 1,9 % 0,4 % Tšekki ,8 % 6 0,1 % 0,1 % Tanska ,7 % 183 1,1 % 2,0 % Saksa ,5 % 186 0,2 % 2,0 % Viro 523 0,1 % 0 0,0 % 0,0 % Irlanti ,2 % 48 0,2 % 0,5 % Kreikka ,3 % ,1 % 25,4 % Espanja ,0 % ,7 % 15,9 % Ranska ,9 % ,0 % 13,9 % Kroatia 0 0,0 % - Ei sovelleta Ei sovelleta Italia ,3 % ,5 % 19,2 % Kypros 338 0,1 % 10 2,9 % 0,1 % Latvia 749 0,1 % 0 0,0 % 0,0 % Liettua ,3 % 8 0,4 % 0,1 % Luxemburg 435 0,1 % 5 1,2 % 0,1 % Unkari ,2 % 45 0,6 % 0,5 % Malta 27 0,0 % 0 1,1 % 0,0 % Alankomaat ,7 % 212 1,3 % 2,3 % Itävalta ,7 % 11 0,1 % 0,1 % Puola ,8 % 92 0,6 % 1,0 % Portugali ,7 % 193 1,9 % 2,1 % Romania ,8 % 97 2,0 % 1,1 % Slovenia 629 0,1 % 10 1,5 % 0,1 % Slovakia ,3 % 2 0,1 % 0,0 % Suomi ,3 % 26 0,3 % 0,3 % Ruotsi ,7 % 116 1,1 % 1,3 % Yhdistynyt kuningaskunta ,1 % ,8 % 11,0 % Yhteensä ,0 % ,5 % 100,0 % Edellä olevassa taulukossa esitetään jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon takaisin maksamat rahoitusoikaisut jäsenvaltioittain. Rahoitusoikaisujen kokonaismäärä on pysynyt melko vakaana vuositasolla, ja se on ajan mittaan kehittynyt myönteisesti sekä absoluuttisina määrinä että menoihin suhteutettuina osuuksina. Seuraavassa kuviossa on esitetty rahoitusoikaisujen kokonaismäärä jäsenvaltioittain sekä rahoitusoikaisujen prosenttiosuus EU:n talousarviosta saaduista maksuista. Yhdeksällä jäsenvaltiolla maksuihin suhteutettu rahoitusoikaisujen osuus on suurempi kuin keskiarvo, joka on 1,5 prosenttia, ja niiden rahoitusoikaisut muodostavat 75 prosenttia rahoitusoikaisujen kokonaismäärästä. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin otettava huomioon, että nämä yhdeksän jäsenvaltiota saivat 44 prosenttia kaikista EU:n talousarviosta suoritetuista maksuista. 15

16 Kuvio 4.2.2: Maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn liittyvät jäsenvaltioiden kumulatiiviset rahoitusoikaisut vuodesta 1999 vuoden 2013 loppuun suhteessa EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin Maataloustukirahasto, päätökset , kumulatiivinen Rahoitusoikasut, milj. euroa ,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 keskiarvo 1,5 % 0,01 0 rahoitusoikaisut suhteessa saatuihin maksuihin, % Rahoitusoikaisujen kokonaismäärä Rahoitusoikaisut suhteessa EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin, % Maatalous: puutteita jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto seuraa tarkkaan sellaisia jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä olevia olennaisia puutteita, joita jäsenvaltiot, kyseinen pääosasto, tilintarkastustuomioistuin ja/tai OLAF (petostutkinta) ovat havainneet, siihen asti, kun se on saanut luotettavat todisteet siitä, että puutteet on korjattu jäsenvaltion toteuttamilla asianmukaisilla toimenpiteillä, aikaisemmin ilmoitetut sääntöjenvastaiset menot on oikaistu ja uusi järjestelmä on osoittautunut luotettavaksi käytännössä. Esimerkkinä voidaan mainita, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto havaitsi vuonna 2013 Puolan tukijärjestelmissä vakavia rakenteellisia puutteita, jotka liittyivät hedelmien ja vihannesten tuottajaorganisaatioiden esihyväksyntään. Rahastoon kohdistuva taloudellinen riski katetaan jo maksettujen määrien tapauksessa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyllä, jonka yhteydessä aiheettomasti maksetut EU:n varat peritään takaisin. Puolaa on lisäksi pyydetty toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimet. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto seuraa näiden toimien toteuttamista. Lisäksi viinialalla annettiin kansallisen tukiohjelman soveltamisesta kahdet suuntaviivat (helmi- ja huhtikuussa 2013) alalla havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Suorien tukien tapauksessa 15:ssä Espanjan maksajavirastossa ja Kreikassa on havaittu toistuvia puutteita, jotka koskevat tietyntyyppisen laidunmaan virheellistä määrittelyä tukikelpoiseksi. Espanjassa puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimet tarkastettiin vuoden 2013 puolivälissä ja todettiin, ettei niillä ratkaistu ongelmaa kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Espanjan laatimaa täytäntöönpanosuunnitelmaa seurataan entistä tarkemmin ja rahoitusoikaisujen tekemistä jatketaan. Kreikassa viljelylohkojen tunnistusjärjestelmään (LPIS), joka perustettiin vuonna 2008, kuului alueita, joille ei pitäisi niiden luonteen vuoksi myöntää yhteisen maatalouspolitiikan alaan kuuluvaa tukea. Rahoitusoikaisujen lykkäämistä koskevan päätöksen edellytyksenä oli, että Kreikka puuttuu tilanteeseen toimintasuunnitelmalla. Vuosia ja näiden jälkeisiä vuosia koskevien maksatushakemusten osalta on käynnissä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevia menettelyjä, joista on seurauksena nettomääräisiä rahoitusoikaisuja. Lisäksi, 16

17 koska korjaavia toimia ei toteutettu määräajassa, laidunmaata koskevaan puutteeseen liittyvien nettomääräisten rahoitusoikaisujen lykkäämisestä tehty päätös kumottiin ja Kreikan viranomaisille lähetettiin 24. kesäkuuta 2014 maksujen keskeyttämistä koskeva ilmoitus, jossa asetettiin selkeä määräaika jäljellä olevien tavoitteiden saavuttamiselle. Portugali sai vuonna 2013 toteutettua kattavan toimintasuunnitelman, jolla se korjasi vakavat LPIS-GIS-järjestelmän laatuun liittyvät puutteet, ja Ranskan osalta käynnistettiin laaja toimintasuunnitelma viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän (LPIS) päivittämiseksi ja täydentämiseksi. Suunnitelma on tarkoitus saada toteutettua hakuvuoteen 2016 mennessä. Portugalin tapauksessa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyllä varmistettiin yli 100 miljoonan euron takaisinperintä. Takaisin perityt varat ovat varainhoitovuosia koskevia nettomääräisiä rahoitusoikaisuja. Näiden vuosien jälkeisiä vuosia koskevat sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyt ovat sen sijaan edelleen käynnissä. Ranskan osalta on kesken useita merkittäviä, vuosia koskevia rahoitusoikaisuja, joihin liittyvä tilien tarkastus- ja hyväksymismenettely on jo edennyt pitkälle. Helmikuussa 2014 tehty tarkastuskäynti osoitti, että vaikka toimintasuunnitelman toteuttaminen on yleisesti ottaen edennyt aikataulussa, eräät välitavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Tämän vuoksi Ranskaa on pyydetty puuttumaan tilanteeseen ja samalla sitä on pyydetty toimittamaan tarkempia tietoja, jotta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto voisi seurata tilannetta entistä paremmin käytännössä. On syytä huomata, että Ranskassa toteutettiin menestyksekkäästi toimintasuunnitelma, joka kattoi tukioikeuksien hallinnan ja täydentävien ehtojen järjestelmän. Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) ja viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän (LPIS) laadun seuranta, joka kattaa myös tarvittavan opastuksen ja tuen, kuuluu nykyisin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoon perustetulle uudelle yksikölle, joka aloitti toimintansa vuonna Tapauksissa, joissa virhetasot nousivat mukautusten seurauksena yli 5 prosenttiin, laadittiin toimintasuunnitelmia sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin oli katsonut, että eräät valvontajärjestelmät eivät olleet vaikuttavia tai että ne olivat vain osittain vaikuttavia (esimerkiksi Romaniassa, Bulgariassa ja Portugalissa), tai kun maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto oli tarkastuksissaan todennut toimintasuunnitelmien tarpeen tai kun oli todettu, ettei toimitettujen valvontatilastojen perusteella saatu riittävää varmuutta (esim. Kreikka, Alankomaat). Esimerkiksi sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sääntöjenmukaisuustarkastuksissa että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa havaittiin merkittäviä järjestelmäpuutteita Romaniassa. Nämä puutteet liittyvät toimenpiteeseen 312, joka koskee mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävää tukea. Romanian viranomaiset toteuttivat maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pyynnöstä toimintasuunnitelman tilanteen parantamiseksi. Lisäksi tähän toimenpiteeseen liittyvät komission maksut Romanialle keskeytettiin vuonna Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston Romanian viranomaisten kanssa tekemän jatkuvan työn tuloksena todettiin toukokuussa 2014, että maksujen suorittamista voitaisiin jatkaa, joskin myös toimenpidettä 312 koskevan toimintasuunnitelman toteuttamista on jatkettava. Maksujen jatkamisen edellytykseksi asetettiin Romanian viranomaisten hyväksyntä sille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto seuraa tilannetta tarkkaan riskien vähentämiseksi. Vahvistus siitä, että toimenpiteen 312 toteuttamiseen liittyvät järjestelmäpuutteet on korjattu, saadaan kuitenkin lopullisesti vasta tulevaisuudessa tehtävän tarkastuksen jälkeen. EU:n talousarviota suojataan tässä tapauksessa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyillä, joiden seurauksena tehdään nettomääräisiä rahoitusoikaisuja ja peritään varoja takaisin. Lisäksi Romanian maaseudun kehittämisohjelmia seurataan samaan aikaan erittäin tarkkaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston Bulgariassa tekemissä maaseudun kehittämistä koskevissa tarkastuksissa paljastui vakavia puutteita hallinnollisissa tarkastuksissa ja lisäksi puutteita paikalla toimitettavissa tarkastuksissa. Keskeiset 17

18 puutteet liittyivät julkisia hankintoja koskeviin tarkastuksiin, kustannuksiin, jotka eivät olleet tukikelpoisia tai jotka olivat kohtuuttomia, paikalla tehtävien tarkastusten kattavuuteen sekä ennakoiden aikaiseen maksamiseen ja suureen määrään. Ennakoiden suurta määrää tarkasteltaessa olisi otettava huomioon sitoumusten purkamista koskeva n + 2 -sääntö. Bulgarian viranomaisia on pyydetty selittämään, miksi ennakoita oli tarpeen maksaa niin aikaisessa vaiheessa ja niin paljon. Nämä selvitykset otetaan asianmukaisesti huomioon tehtäessä päätelmää siitä, onko n + 2 -sääntöä mahdollisesti kierretty ja tarvitaanko rahoitusoikaisua. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston lähetettyä kaikille jäsenvaltioille ensimmäisen kirjeen vuoden 2013 alussa otettiin käyttöön menettely virhetason vähentämistä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien laadintaa ja seurantaa varten. Jäsenvaltiot toimittivat toimintasuunnitelmansa tiiviissä yhteistyössä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston yksiköiden kanssa. Lisäksi sekä vuonna 2013 että vuonna 2014 järjestettiin kolme seminaaria, joissa tarkasteltiin kulloistakin tilannetta ja annettiin ohjeistusta Koheesiopolitiikka: EAKR ja ESR, ohjelmakausi Koska ohjelmakauden päättäminen on lopuillaan, korjaavien toimenpiteiden kokonaistuloksia ja käytettyjen varojen kokonaismäärää voidaan verrata tarkoituksenmukaisella tavalla, jolloin saadaan kattava kuva oikaisumekanismien vaikutuksesta. Pelkästään komission valvontatyöhön perustuvien rahoitusoikaisujen määrä EAKR:n ja ESR:n varojen osalta oli vuoden 2013 lopussa 8,8 miljardia euroa. Tämä on noin 4,5 prosenttia määrärahoista (196,9 miljardia euroa) vuoden 2013 lopussa. Rahoitusoikaisujen osuus nousee 5,1 prosenttiin, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden ilmoittamat rahoitusoikaisut, jotka perustuvat niiden omaan tarkastustoimintaan. Komission ohjelmien päättämisvaiheessa tekemien rahoitusoikaisujen osuus on noin kolmasosa kaikista komission kyseisen ohjelmakauden osalta tekemistä rahoitusoikaisuista. Nämä oikaisut sisältävät vuoden 2013 lopussa kesken olevat rahoitusoikaisut, joiden osuus on 0,8 prosenttia määrärahoista (1 502 miljoonaa euroa) ja jotka sisältyvät jäsenvaltioille lähetettyihin ohjelmien päättämistä koskeviin virallisiin kirjeisiin mutta joita jäsenvaltiot eivät vielä ole hyväksyneet. Näiden tietojen avulla saatetaan ajan tasalle tiedot, jotka kyseiset pääosastot ovat toimittaneet Euroopan parlamentille 12. huhtikuuta 2013 annetussa kertomuksessa EAKR:n ja ESR:n osalta tehdyistä kauden ohjelmia koskevista oikaisuista ("Financial corrections carried out for ERDF and ESF on programmes ) 8. 8 Ares(2013)

19 Taulukko 4.2.4: Ohjelmakausi EAKR:oon ja ESR:oon liittyvät vahvistetut ja kesken olevat rahoitusoikaisut ; jakautuminen jäsenvaltioittain miljoonaa euroa Jäsenvaltio EAKR:n ja ESR:n rahoitusosuus Rahoitusosuus suhteessa rahoitusosuuksien kokonaismäärään, % Vahvistetut rahoitusoikaisut 19 Kesken olevat rahoitusoikaisut (päättämiskirjeet lähetetty) Kautta koskevat rahoitusoikaisut yhteensä Rahoitusoikaisut suhteessa EAKR:n ja ESR:n rahoitusosuuteen, % Määrättyjen rahoitusoikaisujen osuus kaikista rahoitusoikaisuista Belgia ,0 % ,8 % 0,2 % Tšekki ,7 % ,8 % 0,1 % Tanska 570 0,3 % 1-1 0,1 % 0,0 % Saksa ,7 % ,2 % 0,6 % Viro 305 0,2 % 2-2 0,5 % 0,0 % Irlanti ,6 % ,3 % 1,9 % Kreikka ,3 % ,0 % 13,9 % Espanja ,7 % ,6 % 40,0 % Ranska ,5 % ,4 % 4,1 % Italia ,0 % ,4 % 29,5 % Kypros 53 0,0 % ,0 % 0,0 % Latvia 518 0,3 % 4-4 0,8 % 0,1 % Liettua 773 0,4 % 3-3 0,3 % 0,0 % Luxemburg 71 0,0 % 2-2 2,6 % 0,0 % Unkari ,9 % ,7 % 0,1 % Malta 57 0,0 % ,0 % 0,0 % Alankomaat ,4 % ,6 % 0,5 % Itävalta ,8 % ,0 % 0,0 % Puola ,6 % ,6 % 2,1 % Portugali ,2 % ,0 % 2,2 % Slovenia 215 0,1 % 2-2 0,9 % 0,0 % Slovakia ,6 % ,6 % 0,5 % Suomi ,9 % 0-0 0,0 % 0,0 % Ruotsi ,8 % ,7 % 0,1 % Yhdistynyt kuningaskunta ,2 % ,8 % 3,4 % Interreg ,9 % ,2 % 0,8 % Yhteensä ,0 % ,5 % 100,0 % Neljällä jäsenvaltiolla oikaisujen osuus on suurempi kuin keskiarvo, joka on 4,5 prosenttia. Näiden jäsenvaltioiden oikaisujen osuus on 85 prosenttia oikaisujen kokonaismäärästä ja niiden saaman rahoituksen osuus 47 prosenttia rahoitusosuuksien kokonaismäärästä. Olisi huomattava, että suuri osa niistä ongelmista, jotka ovat komission näiden jäsenvaltioiden osalta ilmoittamien rahoitusoikaisujen taustalla, on jo ratkaistu. Tämä koskee erityisesti esimerkiksi Espanjan osalta ilmoitettuja EAKR:oon liittyviä 2,6 miljardin euron rahoitusoikaisuja (nämä oikaisut liittyvät puutteisiin, joita komissio havaitsi Espanjan hallinto- ja valvontajärjestelmissä kaudella ja jotka on nyt korjattu, joten ne eivät vaikuta kauden toimenpideohjelmiin) ja Kreikan osalta ilmoitettuja EAKR:oon liittyviä 1,1 miljardin euron rahoitusoikaisuja (nämä oikaisut ovat tulosta toimenpiteistä, jotka toteutettiin julkisia rakennusurakoita koskeviin tarjouskilpailuihin ja sopimusten täytäntöönpanoon ennen vuotta 2005 liittyneiden puutteiden korjaamiseksi). Italian ja Irlannin osalta ilmoitetuista oikaisuista suurin osa on kesken olevia rahoitusoikaisuja, joita komissio on esittänyt ohjelmien päättämisvaiheessa mutta jotka jäsenvaltio on kiistänyt ja joista se on antanut komissiolle lisätietoja. Italian tapauksessa merkittävä osa näistä oikaisuista liittyy keskeneräisiin hankkeisiin. ESR:n tapauksessa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa yhä suurempi osa virheistä voidaan niiden korjaamisen sijaan