KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EU:N TALOUSARVION SUOJAAMINEN VUODEN 2015 LOPPUUN

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 486 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EU:N TALOUSARVION SUOJAAMINEN VUODEN 2015 LOPPUUN FI FI

2 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT PROSESSIT Ennaltaehkäisevät mekanismit Oikaisumekanismit Hallinto- ja valvontajärjestelmien kustannustehokkuus Julkisen sektorin sisäinen valvonta ja EU:n varainhoito RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINNÄT VUODEN 2015 LOPUSSA Rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät vuonna Kumulatiiviset ja takaisinperinnät vuoden 2015 loppuun mennessä Rahoitusoikaisujen vaikutukset MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Korjaavat toimet Havaitut puutteet jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä ja toteutetut toimenpiteet Kumulatiiviset luvut Jäsenvaltioiden oikaisut KOHEESIOPOLITIIKKA Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Korjaavat toimet Vuonna 2015 havaitut puutteet jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä ja toteutetut toimenpiteet Kumulatiiviset luvut Jäsenvaltioiden oikaisut SUORA JA VÄLILLINEN HALLINNOINTI LIITTEET: YKSITYISKOHTAISET NUMEROTIEDOT Vuonna 2015 toteutetut suhteessa EU:lta saatuihin maksuihin; jakautuminen jäsenvaltioittain Kiinteämääräisten rahoitusoikaisujen jakautuminen vuonna Maksun saajan tekemien rahoitusoikaisujen jakautuminen Nettomääräisten rahoitusoikaisujen jakautuminen vuonna

3 5. Lopullisilta tuensaajilta takaisin perityt määrät maatalouden alalla jäsenvaltioittain vuonna Oikaisut, jotka jäsenvaltiot ovat tehneet vuonna 2015 ennen maksujen suorittamista tuensaajille (komission ilmoittamien oikaisujen lisäksi) Jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan ohjelmakauden osalta ilmoittamat kumulatiiviset vuoden 2015 lopussa

4 1. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT Tässä tiedonannossa kuvataan niiden Euroopan unionin lainsäädäntöön sisältyvien ennaltaehkäisevien ja korjaavien mekanismien toimintaa sekä sellaisia komission yksiköiden toteuttamia toimia, joilla EU:n talousarviota suojataan laittomilta tai sääntöjenvastaisilta menoilta. Tässä esitetään myös parhaat arviot näiden mekanismien ja toimien avulla saavutetuista tuloksista sekä kerrotaan, miten jäsenvaltiot osallistuvat suojaamiseen ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuu. Tiedonannolla täydennetään tietoja, jotka esitetään vuoden 2015 tilinpäätöstä koskevassa katsauksessa ja analyysissä, EU:n talousarviota koskevassa vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa 2015 sekä kyseeseen tulevien pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten asianomaisissa osissa. Noin 80 prosenttia EU:n talousarvioista toteutetaan jäsenvaltioissa, joiden on noudatettava talousarvion toteuttamista koskevia yhteisesti sovittuja sääntöjä. Toimiessaan kumppaneina jäsenvaltiot ja komissio varmistavat yhdessä, että talousarvion toteuttamisessa noudatetaan EU:n lainsäädäntöä ja suojataan EU:n talousarviota. Komissio suojaa EU:n talousarviota eli EU:n varoja aiheettomilta tai sääntöjenvastaisilta menoilta pääasiassa seuraavien kahden mekanismin avulla: (1) ennaltaehkäisevät mekanismit (esim. ennakkotarkastukset, maksumääräaikojen ja maksujen ja keskeytykset) sekä (2) oikaisumekanismit (lähinnä jäsenvaltioille määrätyt, mutta myös varojen takaisinperintä EU:n varojen saajilta): jos ennaltaehkäisevät mekanismit eivät toimi, valvontatehtävässään komission on viimeisenä keinona sovellettava oikaisumekanismia. Rahoitusoikaisujen ja takaisinperinnän ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa, että EU:n talousarviosta rahoitetaan vain lainsäädäntökehyksen mukaisia menoja. Kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jäsenvaltiot vastaavat pääsääntöisesti siitä, että tuensaajille aiheettomasti maksetut määrät havaitaan ja peritään takaisin. Valvontajärjestelmien kustannustehokkuuden varmistaminen on yksi tärkeimmistä työrintamista, joilla komission yksiköt jatkavat työtään kollegion nykyisellä mandaatilla. Tällä työllä tähdätään valvonnan järkeistämiseen ja tehostamiseen sekä pyritään kohdentamaan varoja tarkoituksenmukaisimmaksi katsottuun valvontaan, jotta laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä riskejä voitaisiin hallita sääntelykehyksen puitteissa. Yhteisen hallinnoinnin osalta tärkeimpänä tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien tehokkuutta. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta rahoitusoikaisuilla on aina nettovaikutusta EU:n talousarvioon, kun aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin ja palautetaan EU:n talousarvioon. Koheesiopolitiikan alalla jäsenvaltio voi korvata tukikelvottomat menot uusilla, tukikelpoisilla menoilla, jotta se ei menettäisi EU:n rahoitusta. Muita hallinnointitapoja käytettäessä rahoitusoikaisujen tarkoituksena on oikaista rahoitus ennen EU:n maksun suorittamista. Tässä tiedonannossa käsitellään pääasiassa komission toteuttaman valvonnan tuloksia, mutta se sisältää myös tietoja jäsenvaltioiden vastuulla olevan valvonnan tuloksista. Rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät: vuoden 2015 tulokset Seuraavassa on esitetty keskeiset luvut komission toteuttamien korjaavien toimenpiteiden vaikutuksesta varainhoitovuonna 2015: miljoonaa euroa Toimintalohkot Rahoitusoikaisut ja takaisinperin nät yhteensä, vahvistettu vuonna 2015 Rahoitusoikaisut ja takaisinperin nät yhteensä, toteutettu vuonna 2015 Maatalous ja maaseudun kehittäminen Koheesiopolitiikka Sisäiset politiikat Ulkoiset politiikat Hallinto 5 5 YHTEENSÄ % talousarviosta suoritetuista maksuista 2,4 % 2,7 % 4

5 Oheisessa kuviossa esitetään toimintalohkoittain yhteenveto vuonna 2015 toteutetuista erityyppisistä oikaisuista (miljoonaa euroa): Nettomääräiset oikaisut miljoonaa euroa Menojen korvaaminen miljoonaa euroa Maksun saajan tekemät oikaisut miljoonaa euroa Oikaisujen kolmen eri tyypin määritelmät ovat kohdassa. Rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät: Kumulatiivinen tulos Kumulatiiviset määrät antavat paremman kuvan komission käyttämien oikaisumekanismien merkityksestä, koska niissä voidaan ottaa huomioon se, että suurin osa EU:n menoista on monivuotisia, ja ne mahdollistavat kertaluonteisten tapahtumien vaikutusten tasaamisen. Vahvistetut ja takaisinperinnät vuosina (miljoonaa euroa): Hallinto Ulkoisen politiikan alat Sisäisen politiikan alat Koheesiopolitiikka Maatalous Ajanjaksolla vahvistettu keskimääräinen määrä oli 3,3 miljardia euroa eli 2,4 prosenttia EU:n talousarviosta keskimäärin suoritetuista maksuista ja kaudella toteutunut keskimääräinen määrä 3 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia maksuista katso kuvio Euroopan maatalouden tukirahaston osalta komission rahoitusoikaisujen keskimäärä vuodesta 1999 vuoden 2015 loppuun oli 1,7 prosenttia menoista (näistä oikaisuista kaikki olivat nettomääräisiä rahoitusoikaisuja) ks. kohta

6 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kauden (jonka osalta lähes kaikki ohjelmat on saatu päätökseen) varojen osalta voidaan todeta, että yksinomaan komission valvontaan perustuvien rahoitusoikaisujen yhteenlaskettu osuus oli vuoden 2015 loppuun mennessä 4,2 prosenttia myönnetyistä määrärahoista katso kohta Suorassa ja välillisessä hallinnoinnissa kaudella vahvistettu keskimääräinen määrä oli 380 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia keskimäärin suoritetuista maksuista. Komissio analysoi aiemmilla kausilla havaittujen virheiden syyt katso kertomus osa-alueista, joilla havaitaan jatkuvasti runsaasti virheitä, ja niiden perimmäisistä syistä. EU:n talousarvion suojaaminen: Tärkeimmät päätelmät Komissio on laatinut strategian, jolla pyritään tuloksiin keskittyvään EU:n talousarvioon. Strategian yhtenä tärkeänä tavoitteena on varmistaa kustannustehokkuus silloin kun suunnitellaan ja pannaan täytäntöön virheiden ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja korjaamiseen tarkoitettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Valvontastrategioissa olisi sen vuoksi harkittava tiukempia ja tiheämpiä tarkastuksia riskialttiimmilla osa-alueilla sekä varmistettava, että tarkastukset ovat kustannustehokkaita. Komissio keskittyy entistä enemmän toimiin, joilla voidaan ennaltaehkäistä sääntöjenvastaisia menoja ja joiden avulla voidaan välttää tällaisten sääntöjenvastaisuuksien toistuminen jatkossa. Edellä esitetyistä luvuista voidaan nähdä, miten myönteisiä tuloksia sekä komission että jäsenvaltioiden toteuttamilla monivuotisilla ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa. Luvut osoittavat, että EU:n talousarviota suojataan säännösten vastaisilta menoilta. Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä kannustavat jäsenvaltioita kehittämään järjestelmiään ja prosessejaan ja siten ennaltaehkäisemään virheitä jatkossa. Vuoden aikana päätetyt oikaisut koskevat aikaisempina vuosina havaittuja virheitä ja sääntöjenvastaisuuksia. Päätetyistä rahoitusoikaisuista 90 prosenttia toteutui vuoden 2015 aikana. Nettomääräiset oikaisut, joiden perusteella palautetaan varoja EU:n talousarvioon, ovat tyypillisiä maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla sekä suorassa ja välillisessä hallinnoinnissa. Koheesiopolitiikan alalla nettomääräiset oikaisut ovat toistaiseksi olleet poikkeustapauksia erilaisen lainsäädäntökehyksen ja talousarvion hallinnointitavan (parannettu ennaltaehkäisymekanismi) vuoksi. Kiinteämääräisiä oikaisuja määrätään, kun virheiden taloudellista vaikutusta ei voida määrittää tarkasti kohtuullisin ponnistuksin. Suoran ja välillisen hallinnoinnin järjestelmissä on menojen osalta otettu käyttöön erityisiä valvontajärjestelmiä, jotka kattavat lähinnä avustusten hallinnointiprosessin, koska näin voidaan puuttua olemassa oleviin riskeihin. Komissio tukee julkisen sektorin sisäisen valvonnan verkostoa (PIC-verkosto) ja osallistuu sen toimintaan, jotta jäsenvaltiot voisivat yhteistyössä parantaa sisäistä valvontaansa, esimerkiksi EU:n varojen hallinnointia, sekä tunnistaa hyviä käytäntöjä etenkin tilanteissa, joissa tehokas täytäntöönpano on osoittautunut vaikeaksi (ks. kertomus osa-alueista, joilla havaitaan jatkuvasti runsaasti virheitä, sekä niiden perimmäisistä syistä). Monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset parannukset Maatalous ja maaseudun kehittäminen 6

7 Komissio on ottanut käyttöön useita uusia ennaltaehkäiseviä välineitä, kuten EU:n maksumääräaikojen tai maksujen keskeyttämisen ja maksujen supistamisen, joilla pyritään suojaamaan EU:n talousarviota paremmin ja kannustamaan jäsenvaltioita vähentämään entistä tehokkaammin sääntöjenvastaisia maksuja. Tässä yhteydessä toimintasuunnitelmien täytäntöönpano jäsenvaltioissa on noussut merkittäväksi komission talousarvion hallintakeinoksi. Koska tavoitteena on lisäksi kehittää yhtenäistä tarkastusmallia myös yhteisen maatalouspolitiikan hallinnassa, komissio edistää ja valvoo aktiivisesti todentamisviranomaisten uutta asemaa maksujen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistajana. Euroopan maatalouden tukirahaston osalta komissio pyytää jäsenvaltioita pitämään viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmänsä jatkuvasti ajan tasalla etenkin päivittämällä niitä säännöllisesti. Jäsenvaltioita, joissa järjestelmä ei täytä asetettuja laatuvaatimuksia, pyydetään laatimaan asianmukaiset toimintasuunnitelmat. Jos toimintasuunnitelmia ei panna täytäntöön riittävällä tavalla, jäsenvaltion maksut voidaan keskeyttää. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) ohjelmasuunnitteluvaiheeseen sisältyi erityistarkastuksia, jotka koskivat suunniteltujen toimien valvottavuutta ja todennettavuutta. Ongelmatapauksissa komissio keskeyttää maksumääräaikojen kulumisen, ja se voi myös keskeyttää maksut. Komissio on käynnistänyt kunnianhimoisen yksinkertaistamiseen tähtäävän prosessin, jolla pyritään vähentämään monimutkaisuutta ja hallinnollista taakkaa, millä osaltaan vähennetään virheriskiä entisestään. Koheesio Uudessa lainsäädäntökehyksessä lisätään ohjelmista vastaavien hallintoviranomaisten vastuuvelvollisuutta. Niiden on huolehdittava moitteettomista tarkastuksista ajoissa ennen ohjelmia koskevien tilien vuosittaista esittämistä. Tilinpäätökseen sisältyvät jäsenvaltioiden toteuttamat tilivuoteen liittyvät. Tileistä ja rahoitusoikaisuista vaaditaan ohjelman tarkastusviranomaisten antama tarkastuslausunto. Tarkastusviranomainen antaa tarkastuslausunnon myös menotilien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sen pohjalta, minkä tasoiseksi jäännösriski on todettu kaikkien oikaisujen jälkeen. Tilivuoden aikana komissio pidättää 10 prosenttia jokaisesta välimaksusta, kunnes kaikki valvontamenettelyt, myös tilinpäätöksen esittämiseen liittyvät tarkastukset, on saatu päätökseen, noudattaa tilien hyväksymismenettelyä, maksaa tai perii takaisin vuotuisen ali- tai ylijäämän ja suorittaa kohdennettuja, riskiperusteisia tarkastuksia, joilla se varmistaa, että vakavia puutteita, jotka voisivat johtaa olennaiseen riskitasoon korvattujen menojen osalta, ei ole jäänyt jäsenvaltioilta havaitsematta tai korjaamatta. Muutoin komission on sovellettava nettomääräisiä rahoitusoikaisuja. Komissio soveltaa edelleen tarkasti maksumääräaikojen ja maksujen keskeytysmekanismeja, joiden seurauksena se tekee tarvittaessa rahoitusoikaisuja havaitessaan vakavia puutteita hallinto- ja valvontajärjestelmissä. Komissio jatkaa työtään ennaltaehkäisevien valmiuksien kehittämiseksi ohjelmista vastaavien viranomaisten kanssa varainkäytön laadun parantamiseksi. Komissio jatkaa myös tiivistä yhteistyötä tarkastusviranomaisten kanssa yhtenäisen tarkastusmallin mukaisesti, jotta riskeihin voidaan puuttua ajoissa ja tehokkaasti. Suora ja välillinen hallinnointi Suoran ja välillisen hallinnoinnin alalla komissio on luonut valvontajärjestelmän, jossa painopiste on maksujen ennakkotarkastuksissa, perusteellisissa jälkitarkastuksissa, jotka suoritetaan tuensaajien tiloissa kulujen aiheutumisen ja ilmoittamisen jälkeen, sekä kansainvälisiin organisaatioihin tehtävissä tarkastuskäynneissä. 7

8 2. PROSESSIT 2.1. Ennaltaehkäisevät mekanismit Komissio suojaa EU:n talousarviota useilla ennaltaehkäisevillä mekanismeilla. Komissio keskittyy entistä enemmän toimiin, joilla voidaan ennaltaehkäistä sääntöjenvastaisia menoja ja joiden avulla voidaan välttää tällaisten sääntöjenvastaisuuksien toistuminen jatkossa. Kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (maatalous- ja koheesiopolitiikkaan liittyvät menot), jäsenvaltiot ovat menojen koko elinkaaren ajan päävastuussa sen varmistamisesta, että EU:n talousarviosta maksettavat menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Komission ajantasainen ja tiivis valvonta perustuu EU:n tarkastusten tuloksiin, useilta vuosilta peräisin oleviin kansallisten tarkastusten tuloksiin, petostentorjuntavirasto OLAFin tutkimuksiin ja yksiköiden tietoon tuleviin muihin tietoihin, jotka osoittavat järjestelmän puutteita tai vakavia, korjaamattomia sääntöjenvastaisuuksia. Jotta sääntöjenvastaisia maksuja voidaan ehkäistä, seuranta- ja valvontajärjestelmien tehokkuutta kuvaavia tärkeimpiä näkökohtia arvioidaan jatkuvasti uudelleen. Suorassa ja välillisessä hallinnoinnissa ennaltaehkäiseviin toimiin kuuluvat muun muassa tarkastukset, joita komission vastuulliset yksiköt tekevät tuensaajien esittämiin maksupyyntöihin sisältyvien menojen tukikelpoisuudesta. Nämä ennakkotarkastukset kuuluvat ohjelmien hallinnointiprosesseihin, ja niillä pyritään saamaan riittävä varmuus maksettavien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Komission yksiköt voivat myös tarjota neuvontaa erityisesti sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on varmistaa moitteeton ja tehokas varojen hallinnointi, joka pienentää sääntöjenvastaisuuksien riskiä. EU:n taloudellisten etujen suojaaminen varmistetaan lisäksi komission luomalla ja hallinnoimalla taloudellisiin toimijoihin sovellettavalla varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmällä Oikaisumekanismit Yhteenveto Merkittävä osuus EU:n menoista, kuten koheesio- ja tutkimusmenot ja maaseudun kehittämismenot, liittyy monivuotisiin ohjelmiin. Tämä otetaan varainhoitoasetuksen 32 artiklan 2 kohdan e alakohdan 1 mukaisesti huomioon korjaavia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä näiden toimenpiteiden tuloksia arvioitaessa. Korjaavat toimenpiteet voidaan eritellä a) rahoitusoikaisuihin ja b) takaisinperintätoimiin, joita molempia toteutetaan ohjelman elinkaaren kaikissa vaiheissa sen jälkeen, kun menoja on aiheutunut ja/tai maksuja on suoritettu. Jos ennaltaehkäisevät mekanismit eivät toimi, komission on viimeisenä keinona sovellettava oikaisumekanismeja. Korjaavien toimenpiteiden vaiheet ovat seuraavat: Tarkastus/valvonta Kesken Vahvistettu Toteutettu Raportoitu Rahoitusoikaisut Kesken olevat ovat oikaisujen varhainen vaihe, jossa prosessi rahoitusoikaisun tekemiseksi on aloitettu mutta asianomaisen jäsenvaltion kuuleminen on yhä käynnissä. Esitetyt rahamäärät ovat vain komission yksiköiden alustavia arvioita, jotka voivat muuttua. Jäsenvaltiot eivät ole vielä hyväksyneet esitettyjä rahamääriä, eikä komissio ole tehnyt niistä päätöstä. Rahoitusoikaisu vahvistetaan heti, kun jäsenvaltio hyväksyy sen tai komissio tekee siitä päätöksen. Rahoitusoikaisun katsotaan toteutuneen, kun oikaisut on tehty ja kirjattu komission tileihin. Tämä merkitsee sitä, että valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on varmentanut rahoitustoimen seuraavissa tapauksissa: vähennys väli- tai loppumaksupyynnöstä, takaisinperintämääräys ja/tai määrärahojen vapauttaminen. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, , s. 1). 8

9 Komissio soveltaa jäsenvaltioiden ilmoittamiin menoihin seuraavanlaisia rahoitusoikaisuja (jälkikäteen tehtäviä oikaisuja): yksittäisissä tapauksissa aiheettomasti maksetuiksi todettujen määrien sekä talousarviovaikutusten perusteella ekstrapoloidut, jos kyseinen määrä voidaan määrittää riittävän luotettavasti edustavan tilastollisen otoksen perusteella kiinteämääräiset, jos kyseistä rahamäärää ei voida määrittää edustavan tilastollisen otoksen perusteella riittävän luotettavasti tai jos yksittäisten virheiden vaikutusta menoihin ei voida määrittää täsmällisesti (esimerkiksi yksittäisten sovittuihin kiinteisiin hintoihin perustuvien hankintasopimusten ). Kaikki vaikuttavat negatiivisesti kansallisiin talousarvioihin, vaikka EU:n talousarvioon ei palautettaisi varoja, sillä varoja on käytettävä tukeen oikeuttamattomien menojen korvaamiseen. Maksun saajan tekemien rahoitusoikaisujen tarkoituksena on oikaista rahoitus ennen kuin EU suorittaa maksun. Tällaisista oikaisuista on kyse, kun oikaisun tekee komission kanssa sovitun korjaavan toimintasuunnitelman seurauksena jäsenvaltio todentaessaan uusia menoja komissiolle. On syytä korostaa, että ero jälkikäteen tehtävien ja maksun saajan tekemien rahoitusoikaisujen välillä on ajoituksessa. Yhteenveto rahoitusoikaisujen ajoituksesta: Maksun saajan tekemä oikaisu Jälkikäteen tehtävä oikaisu Menojen korvaaminen Nettomääräinen oikaisu Yksittäinen Ekstrapoloitu Yksittäinen Ekstrapoloitu Kiinteämääräinen Kiinteämääräinen Menojen hyväksyminen Menojen korvaamisella tarkoitetaan koheesiopolitiikan lainsäädännössä säädettyä mahdollisuutta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat korvata tukeen oikeuttamattomat menot uusilla, tukikelpoisilla menoilla, jotta ne eivät menettäisi EU:n rahoitusta (toisin sanoen kyseessä ei ole netto-oikaisu, kun EU:n talousarvioon ei palauteta varoja). Nettomääräinen rahoitusoikaisu on oikaisu, joka vaikuttaa EU:n talousarvioon (oikaistut ja takaisin perityt määrät palautetaan EU:n talousarvioon). Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla (maataloustukirahasto, maaseuturahasto, EMOTR) oikaisut johtavat aina varojen palauttamiseen EU:n talousarvioon. Sitä vastoin koheesiopolitiikan alalla aiemmin maksettujen määrien palautuminen EU:n talousarvioon oli sovellettavan sääntelyn vuoksi yleensä poikkeuksellista ohjelmien täytäntöönpanon aikana. Koheesiopolitiikan alalla sovellettiin ohjelmakauden päättymiseen asti sääntelyä, jonka mukaan EU:n talousarvioon palautuu todellinen rahavirta ainoastaan, - jos jäsenvaltiot eivät pysty esittämään riittävästi tukikelpoisia menoja; - jos ohjelmat on jo päätetty, jolloin tukikelvottomien menojen korvaaminen tukikelpoisilla menoilla ei ole enää mahdollista; - jos komission kanssa ei päästä asiasta yhteisymmärrykseen. 9

10 Ohjelmakautta varten tehtiin kuitenkin merkittävä muutos: Komission on sovellettava nettomääräistä rahoitusoikaisua, kun EU:n tarkastuksissa havaitaan varmuuden saamiseksi toimitettavien asiakirjojen jättämisen jälkeen jäsenvaltion tasolla hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan vaarantavia vakavia puutteita, joita ei ole aiemmin havaittu, raportoitu tai korjattu. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltiolta on poistettu aiemmilla ohjelmakausilla tarjottu mahdollisuus hyväksyä oikaisu ja käyttää EU:n varat uudelleen. Yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa jäsenvaltiot käyttävät tämän vuoksi runsaasti vaivaa ja varoja rahoitusoikaisujen tekemiseen ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseen tuensaajilta. Lisäksi ne tekevät ensisijaisina tarkastajina hallinnoinnin tarkastuksia ja muita tarkastuksia edellä kuvattujen komission tarkastusten lisänä Takaisinperinnät MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetussa asetuksessa (EU) N:o 1306/ edellytetään, että jäsenvaltiot perivät takaisin todettujen sääntöjenvastaisten maksujen vuoksi menetetyt määrät. Takaisinperintämenettelyt ovat kuitenkin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kokonaan jäsenvaltioiden vastuulla, ja niihin sovelletaan siksi jäsenvaltioiden kansallisia hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä. Siksi osa menettelyistä tuottaa tulosta nopeasti, mutta toiset vievät enemmän aikaa. Koska eräät jäsenvaltiot ovat viivytelleet aiheettomien maksujen takaisinperinnässä, lainsäätäjä on ottanut käyttöön automaattisen selvitysmekanismin. Sen mukaisesti 50 prosenttia sellaisista aiheettomasti suoritetuista maksuista, joita jäsenvaltiot eivät ole perineet takaisin tuensaajilta neljän vuoden (oikeudenkäynnin tapauksessa kahdeksan vuoden) kuluessa, katetaan automaattisesti kansallisesta talousarviosta (50/50-sääntö). Jäsenvaltio on velvollinen jatkamaan takaisinperintämenettelyjä myös mekanismin soveltamisen jälkeen, ja jos se ei toimi tässä riittävän huolellisesti, komissio voi päättää veloittaa siltä koko perimättä olevan määrän. Lisäksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/ artiklan 3 mukaan jäsenvaltioiden on kuitattava vielä jäljellä olevat velat velalliselle myöhemmin suoritettavista maksuista (pakollinen korvaaminen). Uuden lainsäädäntökehyksen tultua voimaan 50/50-sääntöä on sovellettava myös maaseuturahastoon kyseisenä varainhoitovuonna ohjelman päättymisajankohdan sijasta. Näin ollen varainhoitovuodesta 2014 lähtien jäsenvaltiot velvoitetaan ilmoittamaan 50/50-säännön perusteella perittävät rahamäärät myös maaseuturahaston ohjelmakausilta ja Jos aiheettomasti maksetut määrät johtuvat kansallisten viranomaisten tekemistä hallinnollisista virheistä, ne on vähennettävä kokonaisuudessaan myös kyseisen maksajaviraston vuotuisista tileistä ja ne jäävät siten EU:n rahoituksen ulkopuolelle. Maataloustukirahaston osalta tuensaajilta takaisin perityt määrät palautetaan EU:n talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sen jälkeen, kun niistä on pidätetty 20 prosenttia kiinteänä korvauksena takaisinperintäkustannuksista. 5 Maaseuturahaston osalta takaisin perityt määrät otetaan huomioon komission myöhemmin vastaanottaman korvaushakemuksen yhteydessä, ja varat voidaan käyttää uudelleen ohjelmassa ohjelmakauden aikana. Tukikelpoisuuskauden päätyttyä takaisin perityt määrät kirjataan EU:n talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. KOHEESIOPOLITIIKKA Takaisinperintätoimia toteutetaan pääasiassa ohjelmien päättyessä tai sen jälkeen, ja takaisin perityt määrät otetaan tuloina EU:n talousarvioon. Nykyisellä ohjelmakaudella ( ) takaisinperintätoimia voidaan vuonna 2017 toteuttaa ensimmäistä kertaa myös tilien vuotuisen hyväksyntämenettelyn yhteydessä. Komissio laskee tileille hyväksytyn rahamäärän ja varainhoitovuoden aikana jäsenvaltioille jo maksetun määrän välisen erotuksen (vuotuiset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (EUVL L 347, , s. 549). EUVL L 255, , s. 59. Asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan 2 kohta. Asetuksen (EU) N:o 1306/ artikla. 10

11 ennakkomaksut ja 90 prosenttia maksupyynnöistä). Kun kyseessä on jäsenvaltiolta perittävä määrä, annetaan perintämääräys. Perintämääräys voidaan panna täytäntöön vähentämällä kyseinen määrä myöhemmistä maksupyynnöistä, jos tämä on mahdollista. Se ei ole rahoitusoikaisu, eikä se vähennä ohjelman kokonaismäärärahoja. Perintämääräystä vastaava määrä käytetään uudelleen ohjelmassa. SUORA JA VÄLILLINEN HALLINNOINTI Suorassa ja välillisessä hallinnoinnissa tulojen ja menojen hyväksyjän on varainhoitoasetuksen mukaisesti annettava perintämääräykset aiheettomasti maksetuista määristä. Takaisinperintätoimet toteutetaan tällöin suorina pankkisiirtoina velalliselta (ja otetaan EU:n talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, jotka voidaan käyttää uudelleen samassa ohjelmassa) tai vähentämällä muista määristä, jotka komission on maksettava velalliselle. Komission yksiköt toteuttavat takaisinperintätoimia myös siten, että tukeen oikeuttamattomat menot (jotka havaitaan parhaillaan käsiteltävänä olevien maksupyyntöjen yhteydessä) vähennetään suoritettavista maksuista Hallinto- ja valvontajärjestelmien kustannustehokkuus Komissio on laatinut strategian, jolla pyritään tuloksiin keskittyvään EU:n talousarvioon. Strategian yhtenä tärkeänä tavoitteena on varmistaa kustannustehokkuus silloin kun suunnitellaan ja pannaan täytäntöön virheiden ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja korjaamiseen tarkoitettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Valvontastrategioissa olisi sen vuoksi harkittava tiukempia ja tiheämpiä tarkastuksia riskialttiimmilla osa-alueilla sekä varmistettava, että tarkastukset ovat kustannustehokkaita. Tämä on tärkeää siksi, että tarkastuksista aiheutuu tuensaajille merkittävä hallinnollinen rasite ja ne saattavat jopa vähentää ohjelmiin osallistumista. Lisäksi tehottomat ja tuloksettomat tarkastukset vievät resursseja, jotka voitaisiin muutoin käyttää tulosten tuottamiseen. Lisätietoja on komission laatimassa vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa Julkisen sektorin sisäinen valvonta ja EU:n varainhoito Komissio ja jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa EU:n talousarvion suojaamisesta. Komissio osallistuu PIC-verkoston toimintaan ja edistää sen työskentelyä. Verkosto kokoaa yhteen sisäisen valvonnan edustajat kaikista EU:n jäsenvaltioista. PIC-verkosto tarkastelee sisäisen valvonnan kysymyksiä, jotka liittyvät joko kansalliseen talousarvioon tai EU:n varojen hallinnointiin, tarkoituksenaan tunnistaa hyviä käytäntöjä osa-alueilla, joilla tehokas täytäntöönpano on osoittautunut vaikeaksi. Säännöllisesti kokoontuvassa PIC-verkostossa jäsenvaltiot voivat yhdessä parantaa sisäisen valvonnan järjestelmiään ja siten tehostaa varainhoitoa ja muuta toimintaansa. 6 Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle: EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus 2015, COM(2016) 446 final,

12 3. RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINNÄT VUODEN 2015 LOPUSSA 3.1. Rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät vuonna 2015 Taulukko 3.1: Yhteenveto rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista vuodelta Rahoituskehyksen otsake Älykäs ja osallistava kasvu Maksut EU:n talousarviosta yhteensä vuonna 2015 Vahvistetut yhteensä vuonna 2015 Vahvistetut takaisinperinnät yhteensä vuonna 2015 Vahvistetut ja takaisinperinnät yhteensä vuonna 2015 Osuus EU:n talousarviosta suoritetuista maksuista, % Toteutetut yhteensä vuonna 2015 Toteutetut takaisinperinnät yhteensä vuonna 2015 Toteutetut ja takaisinperinnät yhteensä vuonna 2015 miljoonaa euroa Osuus EU:n talousarviosta suoritetuista maksuista, % ,8 % ,0 % EAKR ,9 % ,7 % Koheesiorahasto ,8 % ,8 % ESR ,4 % ,0 % Sisäiset politiikat ,5 % ,4 % Kestävä kasvu: luonnonvarat ,4 % ,8 % Maataloustukirahasto ,3 % ,6 % Maaseudun kehittäminen ,1 % ,5 % KOR/EKTR ,0 % ,0 % EMOTR:n ohjausosasto ,0 % ,6 % Sisäiset politiikat ,4 % ,8 % Turvallisuus ja kansalaisuus ,5 % ,4 % Muuttoliike- ja sisäasiat ,0 % ,0 % Sisäiset politiikat ,2 % ,0% Globaali Eurooppa ,7 % ,7 % Ulkoiset politiikat ,7 % ,7 % Hallinto ,1% 5 5 0,1 % Hallinto ,1 % 5 5 0,1 % YHTEENSÄ * ,4 % ,7 % * Määrä ei sisällä otsakkeesta Erityisrahoitusvälineet maksettua 288 miljoonan euron summaa. Edellä esitetyt luvut saattavat poiketa hieman luvuista, jotka on esitetty Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjuntaa koskevassa vuosikertomuksessa sekä siihen liittyvissä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoissa, koska kyseisen vuosikertomuksen julkaisuajankohtana saatavilla oli vasta alustavia lukuja Maatalous ja maaseudun kehittäminen Rahoitusoikaisut: Komission vahvistamien rahoitusoikaisujen suuri määrä vuonna 2015 on seurausta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuodesta 2013 toteuttamista merkittävistä toimista, joilla on pyritty nopeuttamaan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjä, myös pitkään kesken olleita menettelyjä. Näin ollen vuonna 2015 vahvistettiin suuri määrä oikaisuja useilta eri varainhoitovuosilta. Jatkossa on odotettavissa, että kun toteutuksessa päästään vauhtiin, vuotuinen rahoitusoikaisujen määrä vakiintuu kolmen viime vuoden keskimäärän tasolle. Lisäksi jäsenvaltioille myönnettyjen maksuerien ja lykkäysten määrän kasvu selittää sen, että kolmen viime vuoden aikana ( ) maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla toteutetut määrät ovat päätettyjä määriä pienempiä. Tämä ero hävinnee, kun toteutuksessa päästään vauhtiin On huomattava, että osa talousarviota kuvaavien taulukoiden tiedoista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Yksityiskohtaisia tietoja on maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen 2015 kohdassa ( 12

13 Takaisinperintä: Vuonna 2015 jäsenvaltiot ovat perineet takaisin tuensaajilta 155 miljoonaa euroa maataloustukirahastosta ja 153 miljoonaa euroa maaseuturahastosta maksettuja maksuja. Kun oikaisut johtuvat tuensaajien sääntöjenvastaisesta toiminnasta, jäsenvaltioiden on kirjattava sääntöjenvastaisesti käytettyjen varojen takaisinperintää koskevat tiedot ja raportoitava niistä vuotuisen tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä. Jäsenvaltioilla on yksinomainen vastuu sääntöjenvastaisten maksujen takaisinperinnästä suoraan lopullisilta tuensaajilta. Liitteessä 5 esitetään jäsenvaltioiden vuonna 2015 tuensaajilta takaisin perimät ja komissiolle palauttamat rahamäärät (jäsenvaltioiden esittämien velallisluettelojen mukaan). Nämä tulot käsitellään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina maataloustukirahaston osalta, kun taas maaseuturahaston tapauksessa takaisin perityt rahamäärät voidaan kohdentaa uudelleen asianomaisessa ohjelmassa Koheesiopolitiikka: ohjelmakausi EAKR:n ohjelmien ja koheesiorahaston hankkeiden pitkälle edistyneen päättämisvaiheen vuoksi jäsenvaltioille määrättiin ja ne hyväksyivät seuraavat vuonna 2015: EAKR:n ohjelmien päättämisen seurauksena 155 miljoonan euron seitsemässä jäsenvaltiossa, joista suurimmat määrät Italiassa (108 miljoonaa euroa) ja Kreikassa (34 miljoonaa euroa) koheesiorahaston hankkeiden päättämisen seurauksena 53 miljoonan euron 13 jäsenvaltiossa, joista suurin määrä Tšekissä (16 miljoonaa euroa). Vahvistetut : EAKR/koheesiorahasto 208 miljoonaa euroa ESR 179 miljoonaa euroa ESR:n kaikki 239 ohjelmaa on päätetty (209 kokonaan ja 30 osittain). Suurin osuus vahvistetuista rahoitusoikaisuista vuonna 2015 koski Ranskaa (149 miljoonaa euroa) ja toteutetuista rahoitusoikaisuista Espanjaa (30 miljoonaa euroa). Päättämismenettely on saatettu loppuun myös Ruotsissa. Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) päättämisessä edistyttiin merkittävästi vuonna Vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 60 ohjelmasta 57 oli päätetty. Suurin osa rahoitusoikaisuista toteutettiin perintämääräyksillä Koheesiopolitiikka: ohjelmakausi EAKR:n ja koheesiorahaston osalta vahvistetut lisääntyivät merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna, mikä on vahvistus tällä politiikan alalla sovellettavan monivuotisen valvonnan vaikuttavuudesta. Kasvuun ovat vaikuttaneet osaltaan myös komission ohjelmakauden alusta soveltamat tiukat maksumääräaikojen ja maksujen keskeyttämismenettelyt ja se, että vuonna 2015 osa pitkään kesken olleista tapauksista, joissa maksupyynnöt olivat jäädytettyinä kuukausia tai jopa vuosia, saatiin päätökseen rahoitusoikaisujen toteuttamisen jälkeen. Näissä tapauksissa jäsenvaltioiden toteuttamat oikaisut voitiin raportoida vasta vuonna 2015 maksumääräaikojen ja maksujen keskeytysmenettelyjen lopettamisen jälkeen. Rahoitusoikaisujen kasvua vuonna 2015 lisäsi myös kansallisten tarkastusviranomaisten vuotuisissa tarkastuskertomuksissaan ilmoittamien virhetasojen nousu vuonna 2015 aiempien vuosien vastaaviin tasoihin verrattuna. Jäsenvaltioista eniten oikaisuja (lukuun ottamatta maksun saajan tekemiä oikaisuja) vuonna 2015 tehtiin Slovakiassa (236 miljoonaa euroa), Italiassa (161 miljoonaa euroa), Saksassa (143 miljoonaa euroa), Kreikassa (120 miljoonaa euroa) ja Espanjassa (117 miljoonaa euroa). Vahvistetut : EAKR/koheesiorahasto Näin ollen komission valvontatehtävän seurauksena jäsenvaltioiden vahvistamien rahoitusoikaisujen kumulatiivinen määrä kaudelta oli vuoden

14 1 532 miljoonaa euroa lopussa yli 2,3 miljardia euroa. ESR 169 miljoonaa euroa ESR:n osalta on vahvistettu 169 miljoonaa euroa ja toteutettu 227 miljoonaa euroa rahoitusoikaisuja, joista 142 miljoonaa euroa vahvistettiin vuonna 2015 ja 85 miljoonaa euroa aiempina vuosina. Vuoden 2015 aikana ja aiempina vuosina vahvistetuista rahoitusoikaisuista 95 prosenttia on toteutunut, joten vuoden lopussa oli toteuttamatta vielä 60 miljoonaa euroa (kumulatiivisesti). Vuonna 2015 toteutuneiden rahoitusoikaisujen määrät olivat suurimmat Romaniassa (133 miljoonaa euroa) ja Espanjassa (29 miljoonaa euroa) maksujen keskeytysmenettelyjen lopettamisen vuoksi. Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) osalta vahvistetut vähenivät noin 70 prosenttia vuodesta Nämä voidaan toteuttaa nopeasti vähentämällä tukikelvottomat menot myöhemmistä maksupyynnöistä komission tarkastusten ja asiakirjaaineistojen tarkastelun jälkeen Koheesiopolitiikka: ohjelmakausi Toinen tilivuosi oli kesken vuonna 2015, eikä viranomaisia ole vielä nimetty juuri minkään toimenpideohjelman osalta. Sen vuoksi menoilmoituksia koskevia tarkastuksia ei ole vielä käsitelty. Näin ollen rahoitusoikaisuja koskevia ilmoituksia ei voida tehdä Rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät vuonna 2015: lisätietoja Liitteissä esitetään erilaisia näkemyksiä vuonna 2015 toteutettujen rahoitusoikaisujen määristä. On syytä huomata, että jäljempänä esitetyt tiedot koskevat ainoastaan vuotta Sekä oikaisujen kokonaismäärä että jakautuminen jäsenvaltioittain voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valvonta- ja tarkastusjärjestelmien vaikuttavuuden tarkoituksenmukainen arviointi edellyttää menojen luonteen mukaisesti monivuotista lähestymistapaa (ks. kohta 3.2). Liitteissä esitetyt tiedot voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Jakautuminen jäsenvaltioittain Jäsenvaltioista eniten vahvistettuja rahoitusoikaisuja suhteessa saatuihin EU:n varoihin on Kreikassa (9,9 prosenttia), Romaniassa (8 prosenttia) ja Slovakiassa (7,3 prosenttia). 2. Kiinteämääräisten oikaisujen jakautuminen jäsenvaltioittain Kiinteämääräiset ovat arvokas väline, jos summaa ei voida määrittää edustavan tilastollisen otannan perusteella tai jos yksittäisten virheiden vaikutusta menoihin ei voida määrittää täsmällisesti. Tämä merkitsee kuitenkin, että jäsenvaltio, johon kiinteämääräistä oikaisua sovelletaan, kantaa taloudelliset seuraukset, koska oikaisut eivät ole suorassa yhteydessä yksittäisiin sääntöjenvastaisuuksiin hanketasolla, toisin sanoen niitä ei voida periä takaisin yksittäiseltä tuensaajalta. EAKR:n ja koheesiorahaston osalta kiinteämääräiset oikaisut olisi nähtävä yksittäisiin toimiin tai hankkeisiin suoraan liittymättömien rahoitusoikaisujen (kiinteämääräisten ja/tai ekstrapoloitujen) arviona 9. Kiinteämääräiset oikaisut vuonna 2015: vahvistetut 2,2 miljardia euroa toteutuneet 1,3 miljardia euroa 3. Maksun saajan tekemien rahoitusoikaisujen jakautuminen 9 On tähdennettävä, että joissakin tapauksissa jäsenvaltioiden ilmoittamat määrät kattavat sekä yksittäiset että kiinteämääräiset/ekstrapoloidut oikaisut; nämä määrät on ilmoittamista varten sisällytetty vallitsevaksi katsottuun luokkaan (yksittäiset kiinteämääräiset oikaisut). Nämä kaksi rajoitetta eivät vaikuta ilmoitettujen kokonaismäärien luotettavuuteen. 14

15 Jäsenvaltiot tekevät suoraan samalla, kun ne ilmoittavat menot komissiolle, soveltamalla komission tarkastuksiin perustuvia kiinteämääräisiä oikaisuja. EAKR:n/koheesiorahaston tapauksessa merkittävimmät maksun saajan tekemät koskivat Romaniaa (345 miljoonaa euroa) 10. Maksun saajan tekemät oikaisut vuonna 2015: vahvistetut 0,5 miljardia euroa toteutuneet 0,8 miljardia euroa ESR:n tapauksessa maksun saajan tekemien rahoitusoikaisujen määrä ohjelmakaudelta oli vuonna 2015 yhteensä 81 miljoonaa euroa. Merkittävimmät maksun saajan tekemät koskivat Tšekkiä, Ranskaa, Puolaa, Slovakiaa ja Romaniaa. Ohjelmakauden osalta toteutetuista rahoitusoikaisuista 115 miljoonaa euroa on maksun saajan tekemiä rahoitusoikaisuja, joista 66 miljoonaa vahvistettiin vuonna 2015 ja 49 miljoonaa edeltävänä vuonna. 4. Nettomääräiset vuonna 2015 Talousarvion toteutustapa, toiminta-alan hallinnointi ja politiikan alan rahoitussäännöt vaikuttavat siihen, miten eri oikaisumekanismit vaikuttavat EU:n talousarvioon. Oikaisumekanismeilla päästään aina samaan lopputulokseen, eli niillä varmistetaan, että EU:n talousarviota suojataan säännösten vastaisilta menoilta. Nettomääräiset vuonna 2015: vahvistetut 0,8 miljardia euroa toteutuneet 1,2 miljardia euroa 10 Koska jäsenvaltioilla ei ole EAKR:n/koheesiorahaston osalta oikeudellista velvoitetta ilmoittaa tällaisia määriä eikä ohjelmakauden alussa ole käynnistetty järjestelmällistä ilmoittamista, ilmoitetut määrät antavat varovaisen ja suuntaa antavan arvion rahoitusoikaisujen määrästä tapauksissa, joissa komissio on pystynyt muodostamaan selkeän kirjausketjun todentamisviranomaisen tasolla. 15

16 3.2. Kumulatiiviset ja takaisinperinnät vuoden 2015 loppuun mennessä Kumulatiiviset määrät antavat hyödyllistä tietoa komission käyttämien oikaisumekanismien merkityksestä, etenkin koska niissä otetaan huomioon ohjelmien ja hankkeiden monivuotisuus ja ne mahdollistavat kertaluonteisten tapahtumien vaikutusten tasaamisen Kausi Seuraavissa kuvioissa esitetään viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana vahvistettujen ja toteutettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien kehitys. Kuvio 3.2.1: Rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät vuosina Vahvistetut ja takaisinperinnät vuosina (miljardia euroa) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Koheesiopolitiikka Sisäisen politiikan alat Maatalous Ulkoisen politiikan alat Hallinto Yhteensä (päätös tehty) Lineaarinen (päätös tehty, yhteensä) Vahvistetut keskimäärin vuosina : 3,3 miljardia euroa Vahvistetut määrät ovat vähäisessä kasvussa, mikä osoittaa, että monivuotisella valvontakehyksellä voidaan tehokkaasti suojata EU:n talousarviota pidemmällä aikavälillä. 2,4 prosenttia keskimääräisistä talousarviosta suoritetuista maksuista 16

17 Toteutetut ja takaisinperinnät vuonna (miljardia euroa) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 Koheesiopolitiikka Sisäisen politiikan alat Maatalous 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Ulkoisen politiikan alat Hallinto Toteutettu yhteensä Lineaarinen (toteutettu yhteensä) Kaudella toteutettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien määrä oli keskimäärin 3 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia EU:n talousarviosta kyseisellä kaudella suoritettujen maksujen keskimäärästä Unionin tuomioistuimen päätökset, jotka koskevat aluepolitiikan alan rahoitusoikaisuja Unionin tuomioistuin antoi vuonna 2015 tuomioita, joilla kumottiin joitakin vuosina tehtyjä päätöksiä aluepolitiikan alan rahoitusoikaisuista (rahoitusoikaisujen yhteenlaskettu määrä ohjelmakaudella oli lähes 457 miljoonaa euroa). Päätösten kumoamiset perustuivat asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 annettujen säädösten uuteen oikeudelliseen tulkintaan, ja ne merkitsevät muutosta aikaisempiin unionin tuomioistuimen tuomioihin verrattuna. Kumotut oikaisut on vähennetty sekä vuonna 2015 vahvistetuista ja toteutuneista määristä että kumulatiivisista määristä, jotka esitetään jäljempänä olevassa taulukossa. 17

18 Rahoitusoikaisujen toteutusaste vuoden 2015 lopussa Taulukko 3.2.3: Vahvistetut ja toteutusaste, kumulatiiviset tiedot vuoden 2015 loppuun asti miljoonaa euroa Ohjelmakausi Maataloustukirahastoa koskevat päätökset, kumulatiivinen Vahvistetut yhteensä vuoden 2015 lopussa Toteutumisaste vuoden 2015 lopussa Vahvistetut vuoden 2014 lopussa Toteutumisaste vuoden 2014 lopussa Ohjelmakausi Ohjelmakausi Ohjelmakausi Maatalous ,4 % ,8 % Maataloustukirahasto ,7 % ,7% Maaseudun Ei kehittäminen sovelleta ,3 % ,3 % Koheesiopolitiikka sovelleta Ei ,4 % ,2 % EAKR Ei sovelleta ,4 % ,9 % Unionin tuomioistuimen (457) 0 0 Ei sovelleta (457) tuomiot EAKR yhteensä Ei sovelleta ,1 % ,9 % Koheesiorahasto Ei sovelleta ,9 % ,7% Unionin tuomioistuimen tuomiot 0 (9) 0 Ei sovelleta (9) Koheesiorahasto Ei yhteensä sovelleta ,6 % ,7 % ESR Ei sovelleta ,4 % ,5 % KOR/EKTR Ei sovelleta ,0 % ,4 % EMOTR:n Ei ohjausosasto sovelleta ,1 % ,0 % Muut Ei sovelleta ,0 % 9 100,0 % Yhteensä ,9 % ,0 % Koheesiopolitiikan eri ohjelmakaudet osoittavat selkeästi sen, että EU:n talousarviosykli on monivuotinen. Vuosien ohjelmakauden päättämisprosessi on lopuillaan, joten rahoitusoikaisujen määrä on huomattavasti muiden kausien, etenkin kauden , määriä suurempi. 18

19 Kumulatiiviset oikaisut kaudella Seuraavissa taulukoissa esitetään vahvistettujen ja toteutettujen takaisinperintätoimien kohteena olevat määrät kaudella Katso myös kohta 3.3.1, jossa käsitellään vaikutuksia EU:n talousarvioon. Taulukko 3.2.4: Vahvistetut takaisinperintätoimet vuosina miljoonaa euroa Takaisinperinnät Vuodet Yhteensä Maatalous: Maataloustukirahasto Maaseudun kehittäminen Koheesio Sisäisen politiikan alat Ulkoisen politiikan alat Hallinto Yhteensä Taulukko 3.2.5: Toteutetut takaisinperintätoimet vuosina miljoonaa euroa Takaisinperinnät Vuodet Yhteensä Maatalous: Maataloustukirahasto Maaseudun kehittäminen Koheesio Sisäisen politiikan alat Ulkoisen politiikan alat Hallinto Yhteensä

20 3.3. Rahoitusoikaisujen vaikutukset Vaikutukset EU:n talousarvioon vuonna 2015 Kuvio 3.3.1: Vaikutukset EU:n talousarvioon Kokonaisvaikutus EU:n talousarvioon miljoonaa euroa: 23 % 77 % Toteutetut nettomääräiset * milj. euroa Toteutetut takaisinperinnät** 362 milj.euroa * Kyseeseen tulevat keskeiset menopuolen talousarvioluvut ovat 0502, 0503, 0504, 1303, 1304, 0402, 1106 ja ** Lukuun ottamatta maksun saajan tekemiä oikaisuja. Kyseeseen tulevat keskeiset menopuolen talousarvioluvut ovat 0502, 0503, 1303, 1304, 0402 ja Lisätietoja oikaisuista on kohdassa Kuten edellä todetaan, nettomääräisistä rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista saatavat tulot käsitellään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina 11. On syytä huomata, että komissio toteuttaa takaisinperintätoimia myös vähentämällä tukikelvottomat menot (jotka on havaittu aiemmissa tai nykyisissä maksupyynnöissä) suoritettavista maksuista. Yleensä käyttötarkoitukseensa sidotut tulot otetaan määrärahoiksi niihin budjettikohtiin tai rahastoihin, joista meno alun perin maksettiin, ja ne voidaan käyttää uudelleen, mutta niitä ei ole kohdennettu tietyille jäsenvaltioille Vaikutus jäsenvaltioiden talousarvioihin Kun kyse on yhteistyössä hallinnoitavista varoista, kaikki ja takaisinperintätoimet vaikuttavat niiden toteuttamistavasta riippumatta jäsenvaltioiden talousarvioihin. On syytä korostaa, että vaikka varoja ei palautettaisikaan EU:n talousarvioon, rahoitusoikaisujen vaikutus on jäsenvaltion tasolla aina negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltion on korvattava tukikelvottomat menot tukikelpoisilla toimilla, jotta se ei menettäisi EU:n rahoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltio kustantaa omista varoistaan (kansallisesta talousarviosta) taloudelliset seuraamukset (vaihtoehtokustannukset), jotka aiheutuvat ohjelmaa koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti tukikelvottomaksi katsotun menon osalta menetetystä EU:n osarahoituksesta, ellei se peri kyseisiä määriä takaisin yksittäisiltä tuensaajilta. Tämä ei aina ole mahdollista. Näin on esimerkiksi silloin, kun on kyse (ohjelmaa hallinnoivan kansallisen viranomaisen toiminnan puutteiden vuoksi) ohjelmatasolla tehtävistä kiinteämääräisistä oikaisuista, jotka eivät suoraan liity yksittäisiin sääntöjenvastaisuuksiin hanketasolla. 11 Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan c alakohta. 20

21 4. MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN 4.1. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Jäsenvaltioiden ennaltaehkäisevät toimenpiteet Jäsenvaltioiden tasolla on otettu käyttöön pakollinen hallintorakenne. Menojen hallinnointi, valvonta ja maksatus on annettu tehtäväksi hyväksytyille maksajavirastoille, joihin sovelletaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 908/2014 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 907/ säädettyjä tiukkoja hyväksymisperusteita. Kansallisella tasolla nimetty riippumaton ulkopuolinen tarkastuselin (todentamisviranomainen) arvioi perusteellisesti, täyttääkö maksajavirasto nämä perusteet, ja kansallinen toimivaltainen viranomainen valvoo jatkuvasti maksajaviraston toimintaa (ministeriötasolla). Maksajavirastojen on toimitettava vuosittain johdon vahvistuslausuma, jossa vahvistetaan, että käytettävällä järjestelmällä voidaan riittävällä tavalla varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja säännöstenmukaisuus. Riippumattomat todentamisviranomaiset todentavat nämä vahvistuslausumat ja antavat niistä lausunnon vuosittain. Maksajavirastot tekevät kattavat hallinnolliset ennakkotarkastukset (kaikki tukihakemukset on tarkastettava) ja paikalla toimitettavat tarkastukset (vähintään viisi prosenttia useimmissa ohjelmissa) ennen kutakin maksua jokaisessa maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitetussa tukiohjelmassa. Nämä tarkastukset tehdään alakohtaisessa lainsäädännössä (kuten yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä ja viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä) määritettyjen tarkkojen sääntöjen mukaisesti. Enemmistössä tukijärjestelmistä jäsenvaltioiden on lähetettävä tehtyjen tarkastusten tilastotiedot ja tulokset vuosittain komissiolle (valvontatilastot). Komission ennaltaehkäisevät toimenpiteet Yhteisen maatalouspolitiikan varoihin sovellettavat maksujen vähentämistä sekä maksumääräaikojen ja maksujen keskeyttämistä koskevat uudet säännökset tulivat voimaan uuden horisontaaliasetuksen 13 myötä vuonna Näissä uusissa säännöksissä tehostetaan komission valtuuksia keskeyttää EU:n rahoitus, kun on havaittu riskejä sääntöjenvastaisista maksuista. Maataloustukirahasto: vähennyksiä yht. 27,2 milj. euroa 14 jäsenvaltiossa Maaseuturahasto: 24 maksumääräajan keskeytystä ja 7 maksujen keskeytystä/vähennystä. Komissio voi näin ollen pienentää kuukausittaisia maksuja (maataloustukirahasto) tai välimaksuja (maaseuturahasto) tai keskeyttää ne, jos yksi tai useampi kyseisen kansallisen valvontajärjestelmän keskeinen osa puuttuu kokonaan tai ei toimi tehokkaasti havaittujen vakavien tai pysyvien puutteiden vuoksi 14 (tai sääntöjenvastaisten maksujen takaisinperintäjärjestelmässä on vastaavanlaisia vakavia puutteita) ja - puutteet ovat luonteeltaan jatkuvia ja ovat olleet syynä vähintään kahteen rahoitusoikaisupäätökseen, tai - komissio katsoo, ettei kyseinen jäsenvaltio pysty toteuttamaan tarvittavia korjaavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa noudattaen selkeitä edistymistä mittaavia indikaattoreita sisältävää toimintasuunnitelmaa, joka on laadittu komissiota kuullen. Maaseuturahaston tapauksessa uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa 15 annetaan kuitenkin valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle (eli pääjohtajalle) mahdollisuus nopeana ja helppokäyttöisenä lisäkeinona lykätä välimaksujen maksamista silloin, kun on syytä epäillä tukien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta EUVL L 255, , s. 18 ja 59. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (EUVL L 347, , s. 549). Asetuksen 1306/ artikla. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta EUVL L 347, , s