TOIMINTASUUNNITELMA Museot mieleen

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Museot mieleen Suomen museoliitto ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa Tarkennettu hallituksen kokouksessa

2 Sisällysluettelo Suomen museoliitto... 3 Missio... 3 Visio Arvot... 3 Suomen museoliitto Tukipalvelut museoalan toimivin työpaikka... 4 Toimintaympäristö Hallinto... 4 Toimistopalvelut... 4 Henkilöstöhallinto... 4 Taloushallinto... 5 Markkinointi ja myynti... 5 Palveluyrityksen perustaminen... 5 Strategiset menestystekijät... 5 Edunvalvontapalvelut museoalan painavin mielipide... 6 Toimintaympäristö Jäsenistö... 6 Lainsäädäntö... 6 Museoiden resurssit... 7 Museoalan rakenteet ja järjestelmät... 7 Verkostot ja kumppanuudet... 8 Strategiset menestystekijät... 9 Koulutus- ja kehittämispalvelut museoalan uusin osaaminen Toimintaympäristö Täydennyskoulutus Konsultointi Koulutustilaisuuksien järjestäminen Tutkimus- ja julkaisutoiminta Kehittämishankkeet Strategiset menestystekijät Viestintäpalvelut - museoalan kuuluvin ääni Toimintaympäristö Graafinen ilme Museo- lehti Verkkosivut ja Museot.fi - uudistus Seinätön museo Kieliversiot Mainonta museoliiton medioissa Sosiaalinen media Mediayhteistyö Museopalkinnot Julius- uutiskirje Kampanjat ja messut Strategiset menestystekijät

3 Suomen museoliitto Suomen museoliitto on vuonna 1923 perustettu yhdistys, jonka päätösvaltaa käyttäviä liittojäseniä ovat museoita ylläpitävät organisaatiot. Suomen museoliitto edustaa jäsentensä museoita ja käyttää niiden yhteistä ääntä. Toiminta jakautuu edunvalvonta-, viestintä- sekä koulutus- ja kehittämispalveluihin sekä liiton toimintaa ylläpitäviin tukipalveluihin. Suomen museoliiton menestys perustuu museoalan kansallisen ja kansainvälisen kokonaiskuvan tuntemiseen ja tarpeiden tunnistamiseen. Suomen museoliitto 2017 strategia kertoo toiminnan kehittämisen tavoitteet vuosina liiton kulkiessa kohti visiotaan ylittäen rakenteellisia, toiminnallisia ja henkisiä rajoja. Perinteet velvoittavat Suomen museoliittoa toimintansa selkeään asemoimiseen sekä auttamaan museoita kehittymään ympäristössä, jossa toimintakenttä on nopeasti muuttuva ja tuottavuuden odotetaan edelleen kasvavan. Vuosina Suomen museoliiton toiminnassa keskeistä on alan näkyvyyden lisääminen. Tämä tavoite saavutetaan kasvattamalla viestinnän resursointia sekä aktiivisella kumppanuudella kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Resursoinnin lisäämisessä pääpaino on tulopohjan ja osaamisen monipuolistamisessa. Missio Suomen museoliitto auttaa museoita menestymään. Visio 2023 Satavuotias Suomen museoliitto on vaikuttajana ja osaamisen kehittäjänä alansa edelläkävijä Euroopassa. Arvot Suomen museoliiton toiminnan peruskivet ovat jäsenkeskeisyys uteliaisuus rohkeus yhteisöllisyys ja periaatteet ystävällisyys, luotettavuus, jokaisen kunnioittaminen ja tasapuolisuus. 3

4 Suomen museoliitto 2014 Suomen museoliiton vuoden 2014 toimintasuunnitelma perustuu hallituksen vahvistamaan ja vuodet kattavaan strategiaan. Vuoden 2014 toiminnan painopiste on Miljoona uutta kävijää ohjelman toteuttaminen. Suomen museoliitto lisää markkinointi- ja viestintätoimenpiteillä museoiden tunnettuutta ja vahvistaa museoiden markkinointi- ja viestintäosaamista. Lisäksi vuotta sävyttää vuonna 2013 aloitettujen hankkeiden ja uudistusten loppuun saattaminen ja vakiinnuttaminen. Koulutus- ja kehittämispalveluissa käynnistetään uusia hankkeita rahoituksen varmistuttua. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat hankkeet ovat edelleen kehittämistoiminnan keskiössä. Niiden lisäksi hankerahoituspohjaa laajennetaan muihin julkisiin ja yksityisiin organisaatioihin. Toiminnan organisoinnissa keskeistä on viestinnän entistä tiiviimpi linkittyminen osaksi edunvalvontaa ja tukipalvelujen entistä suurempi rooli koulutus- ja kehittämispalvelujen markkinoinnissa ja myynnissä. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painottuvat strategisten menestystekijöiden ylläpitäminen ja vahvistaminen. Suomen museoliiton jäseninä on vuoden 2014 alussa 201 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 384 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 56, II luokassa 32 ja III luokassa 80. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä on 33. Tukipalvelut museoalan toimivin työpaikka Toimintaympäristö 2014 Suomen museoliiton taloudelliset resurssit säilyvät vuoden 2013 tasolla. Taloudellisten resurssien säilymisessä hankerahoituksen merkitys on ensisijaista. Hallinto Tehdään hallinnon itsearviointi ja laaditaan johtosäännön mukainen suunnitelma hallitustyön toteuttamisesta. Päivitetään Suomen museoliiton vuoteen 2017 ulottuva strategia. Toimistopalvelut IT- ja puhelinjärjestelmät Ylläpidetään ja parannetaan IT- ja puhelinjärjestelmien käyttöosaamista. Henkilöstöhallinto Henkilöresurssit Suomen museoliiton vakinaisen henkilökunnan palkkaamiseen käytettävä resurssit pidetään vuoden 2013 tasolla huomioiden palkkojen yleiskorotukset. Osaamisen kehittämisessä painopiste on strategisten menestystekijöiden ylläpidossa ja vahvistamisessa. 4

5 Palkat ja työsuhde-edut Vakiinnutetaan vuonna 2013 hyväksytty uusi palkkajärjestelmä. Työilmapiiri ja organisaatiokulttuuri Suomen museoliiton henkilökunta antaa työilmapiiristä ja organisaatiokulttuurista vuotta 2013 paremman arvion. Työilmapiiriä mitataan kehityskeskustelujen yhteydessä. Taloushallinto Menot Menot vähenevät Kulttuuria kaikille palvelun hallinnoinnin päätyttyä vuonna Muilta osin menot pidetään vuoden 2013 tasolla. Menot esitellään tarkemmin tulo- ja menoarviossa. Taloussuunnitelmassa varaudutaan mahdollisen palveluyrityksen perustamispääoman sijoittamiseen. Tulot Tulot vähenevät Kulttuuria kaikille palvelun hallinnoin päätyttyä vuonna Muilta osin tulot pidetään vuoden 2013 tasolla. Tulot esitellään tarkemmin tulo- ja menoarviossa. Markkinointi ja myynti Markkinoinnin ja myynnin toimenpiteet painottuvat koulutus- ja kehittämispalveluihin sekä Museot.fi-sivuston tunnetuksi tekemiseen. Palveluyrityksen perustaminen Suomen museoliitto varautuu perustamaan palveluyrityksen, jos se toiminnan ja palvelujen edelleen kehittämiseksi näyttää edulliselta vaihtoehdolta. Palveluyrityksen perustaminen ajankohtaistuu esimerkiksi silloin, jos Museokortti tai Pistekauppa hankkeet toteutuvat tai niiden rahoitus on mahdollista toteuttaa parhaiten yrityspohjalta jo perustamisvaiheessa. Palveluyrityksen perustamisen yhteydessä arvioidaan kokonaisuudessaan tarve siirtää osa Suomen museoliiton nykyisistäkin koulutus-, kehittämis- tai viestintäpalveluista yrityksen ylläpitämäksi. Strategiset menestystekijät 1. Taloudellisen ja hallinnollisen vakauden sekä ennustettavuuden ylläpitäminen. 2. Kehittymismyönteisen sekä ystävällisen, tasapuolisen, luotettavan ja kaikkia kunnioittavan organisaatiokulttuurin ylläpitäminen. 5

6 Edunvalvontapalvelut museoalan painavin mielipide Toimintaympäristö 2014 Julkisen talouden tilanne heikkenee edelleen ja paineet sekä museoiden rahoituksen että henkilöstön vähentämiseen kasvavat. Valtion osalta rahoituksen taso tulee säilymään nykyisellä tasollaan. Projektirahoituksen osalta tilanne heikkenee, mutta korvaavaa rahoitusta on mahdollista hakea EU:n uuden hankekauden alettua. Valtioneuvosto toteuttaa viimeisenä eduskuntavaaleja edeltävänä vuonna keskeisimmät hallitusohjelmassa mainitut uudistukset. Museoiden toimintaan vaikuttaa taloudellisten säästötoimenpiteiden lisäksi erityisesti kuntarakenteiden uudistus. Vuonna 2014 on EU-vaalit, jossa museoiden kannalta tärkeää on varmistaa nykyisen rahapelijärjestelmän säilyminen. Edunvalvontapalveluissa menestymisessä keskeistä on proaktiivisuus ja näkyvyys. Jäsenistö Tuetaan jäsenistön mahdollisuuksia kohdistaa kunnanvaltuutetuille ja virkamiehille viestintää, jossa tuodaan esiin museoiden myönteisiä vaikutuksista talouteen ja hyvinvointiin. Museopäivillä valtuutetut ja lautakuntien jäsenet huomioidaan heille järjestetyssä erityisohjelmassa. Vahvistetaan jäsenmuseoiden osaamista neuvotella rakenteellisista uudistuksista liittyen omistajaorganisaatioiden yhdistymiseen tai resurssien tilapäiseen tai pysyvään vähentämiseen. Suomen museoliitto on mukana mahdollisesti käynnistyvässä aluetaidemuseo- ja maakuntamuseojärjestelmän arviointi- ja kehittämisselvityksessä. Lainsäädäntö Tekijänoikeudet Tekijänoikeuslakiin liittyvä edunvalvonta tehdään kansallisessa yhteistyössä muiden museoiden ja muistiorganisaatioiden kanssa. Keskeinen yhteistyöelin on kirjasto-, arkisto- ja museotoimen edustajien muodostama ns. KAMU-ryhmä. Erityisenä kysymyksenä nostetaan esiin museoiden omistamiin kokoelmiin ja niiden käyttämiseen liittyvät tekijäoikeudelliset kysymykset. Tavoitteena on, että museoiden on mahdollista ilman rajoituksia esittää, välittää, näyttää ja luovuttaa omistamissaan kokoelmissa olevia materiaaleja. EU-tasolla tekijänoikeuksiin liittyvä edunvalvonta toteutetaan yhteistyössä Euroopan museoliittojen neuvoston (NEMO) kanssa. Lisäksi EU-tason edunvalvonnassa keskeistä on osallistua opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman EU-jaosto 31:n työhön. Verotus Suomen museoliiton tavoitteena on, että museoiden omistuksessa ja hallinnassa olevat rakennukset vapautetaan kiinteistöverosta. Tavoite nostetaan esiin kunnille ja verohallinnolle kohdistettavassa viestinnässä. Suomen museoliitto tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa kulttuuriympäristön suojelustrategiassa todettua tavoitetta, jonka mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten omistajat saavat verohelpotuksia kohteen ylläpidosta. 6

7 Yksityisten henkilöiden ja organisaatioiden mahdollisuutta tukea museoiden toimintaa lahjoituksilla on tehtävä verokäytäntöjen osalta houkuttelevaksi ja yksinkertaiseksi. Arvonlisävero on kasvava osa arvonlisäverottomien museoiden kuluista. Suomen museoliitto auttaa museoiden arvonlisäverosuunnittelua ja nostaa esiin mahdolliset arvonlisäverotukseen liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Tämä tavoite huomioidaan myös koulutus- ja kehittämispalveluissa. Museoiden resurssit Valtionosuusjärjestelmä ja valtion harkinnanvaraiset avustukset Suomen museoliitto edellyttää valtionosuuksien indeksikorotusten palauttamista ja valtionosuuksiin liitettävän mittariston ja kannustinosan edelleen kehittämistä siten, että ne kannustavat museoita kehittämään toimintaansa ja palkitsee onnistumisesta. Lisäksi Suomen museoliitto edellyttää harkinnanvaraisten avustusten myöntämisessä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Muista valtionosuuden uudistuksiin liittyvistä kokonaisuuksista pidetään esillä yliopistomuseoiden saamista valtionosuuden ja avustusten piiriin. Osana museoiden valtionosuuksien edunvalvontaa kannatetaan Veikkauksen monopoliaseman säilyttämistä siten, että siihen sisältyvä kulttuurin tukeminen ei vaarannu. Museoliiton kanta on, että veikkausvoittovaroihin ei liitetä uusia toimijoita nykyisten edunsaajien kustannuksella. Lisäksi pidetään tärkeänä, että veikkausvoittovaroissa säilyy investointien rahoitukseen käytettävä määräraha. Investointirahoituksen tasoa ei saa merkittäviltä osilta vaarantaa käyttömenorahoituksen vajeen paikkauksilla. Kiinteistökustannukset Kiinteistökustannusten vähentämiseksi edistetään ratkaisuja, joilla tavoitellaan yhteisesti hallinnoituja kokoelma- ja näyttelytiloja. Lisäksi lausunnoissa ja muissa avauksissa edellytetään, että museoiden hallinnoimien kiinteistöjen omistajat huomioivat museoiden tehtävät vuokra- ja vastikehinnoittelussa. Henkilöstökustannukset Museoiden henkilöstön työkalujen ja osaamisen parantamiseksi esitetään erillistä määrärahaa vuoden 2015 budjettiin. Museoalan rakenteet ja järjestelmät Kuntien rakenneuudistus Suomen museoliitto edellyttää kuntien yhdistymisissä, että - museoiden työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuden museo-organisaation palvelukseen - valtionosuuteen oikeuttavat henkilötyövuodet siirtyvät uudelle museo-organisaatiolle - yhdistyminen ei vaikuta uuden museon asemaan valtionosuuden ja harkinnanvaraisten avustuksien saamisessa - maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden riittävä resursointi turvataan. Museoliitto laatii suosituksen siitä, mitä liitosneuvotteluissa on huomioitava museoiden osalta KDK/FINNA ja Museo 2015 Vaikutetaan KDK/FINNA ja Museo 2015 hankkeiden ohjaus- ja johtoryhmissä siten, että uudet järjestelmät avaavat museoille mahdollisuuksia parantaa kokoelmiensa saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. 7

8 Verkostot ja kumppanuudet Kansalliset verkostot Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen museoliitto on mukana kaikissa opetus- ja kulttuuriministeriön museoinstituution asemaan vaikuttavien ohjelmien laadinnassa. ICOM Suomen museoliitto aloittaa yhdessä ICOM Suomen komitean kanssa museopalkintojen jakamisen. Lisäksi Suomen museoliiton edustajat osallistuvat ICOM:in kansainvälisten komiteoiden kokouksiin. Veikkauksen edunvälittäjät Veikkausvoittovarojen käyttöön ja pelimonopolin säilymiseen liittyvä edunvalvonta toteutetaan yhteistyössä muiden Veikkauksen edunvälittäjien kanssa. Keskeisintä on vuonna 2012 käynnistynyt ja yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa toteutettava kolmivuotinen edunvalvontaprojekti, jossa seurataan ja mahdollisuuksien mukaan vaikutetaan pelimonopolijärjestelmästä käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon. Suomen museoliitto osallistuu työryhmätyöskentelyn lisäksi hankkeen rahalliseen resursointiin oman vastuuosuutensa mukaisesti. CIMO (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio) Aktivoidaan Suomen museoliiton jäseniä kansainvälistymään CIMO:n toiminnan kautta. Erityisesti edistetään museoiden hankehakemusten tekemistä Creative Europe hankekauden alettua. Museovirasto Osallistutaan Museotilaston kehittämishankkeeseen sekä otetaan koordinointivastuu museoille suunnatuista koulutuksista. Museo hankkeen toteuttaman kokoelmahallintajärjestelmän osalta varmistetaan, että järjestelmään liittyminen on museoille mahdollisimman edullista. Suomen Kotiseutuliitto Kehitetään Kotiseutuliiton kanssa paikallismuseoiden koulutus- ja kehittämispalveluja. Suomen Kuntaliitto Pidetään Kuntaliiton toimijat tietoisena museoalan tavoitteista ja mahdollisuuksista osana kuntien menestystä ja kuntalaisten hyvinvointia. Museoalan ammattiliitto Pidetään Museoalan ammattiliitto tietoisena Suomen museoliiton keskeisimmistä edunvalvonnallisista tavoitteista. Museologiaa opettavat yliopistot Kutsutaan yliopistojen museologiasta vastaavat henkilöt vuosittaiseen yhteiseen neuvotteluun pitkäjänteisestä koulutuksen kehittämisestä. Kansainväliset verkostot Euroopan museo-organisaatioiden neuvosto (NEMO) Osallistutaan NEMO:n tulevaisuudesta käytävään keskusteluun sekä tarjotaan suomalaista osaamista järjestön vuosiseminaarien suunnitteluun ja puheenvuoroihin. Valmistellaan omaa hallitusjäsenyyttä vuosille

9 Venäjän museoliitto Käydään vuonna 2013 allekirjoitetun MOU-sopimuksen mukaiset neuvottelut Venäjän museoliiton kanssa. Tavoitteena on vakiinnuttaa Suomen ja Venäjän museoliittojen yhteistyö sekä sen kautta helpottaa museoiden välistä yhteistyötä. Pohjoismaiset museoliitot Osallistutaan pohjoismaisten museoliittojen vuosittaiseen seminaariin ja tuetaan Tanskan museoliiton edustajaa NEMO:n hallitustyöskentelyssä. Strategiset menestystekijät 1. Lainsäädännön tunteminen 2. Aloitteellisuus uuden museopoliittisen ohjelman laatimisessa 3. Luottamuksen ja tunnettuuden rakentaminen 4. Verkottumisen kehittäminen ja aktiivinen päätöksentekoon osallistuminen 9

10 Koulutus- ja kehittämispalvelut museoalan uusin osaaminen Toimintaympäristö 2014 Museoiden taloudelliset mahdollisuudet osallistua koulutukseen säilyvät vuoden 2013 tasolla. Museoiden ammatillisen osaamisen lisäksi koulutuksen erityinen painopiste on museoiden markkinointiin, myyntiin ja viestintään liittyvän osaamisen vahvistaminen. Täydennyskoulutus Koulutustilaisuudet Museoliitto järjestää koulutustilaisuutta vuonna Koulutustilaisuudet tarjoavat laajasti mahdollisuuksia museoammattilaisten osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Markkinointiosaamista kehitetään osana Miljoona uutta kävijää ohjelmaa. Ohjelmassa painotetaan markkinointia verkossa sekä hinnoittelua, esillepanoa museokaupoissa ja myyntitekniikkaa. Kulttuurimatkailuhankkeen koulutukset sekä suomalais-venäläiset museopäivät kesäkuussa Pietarissa kehittävät museoiden matkailu- ja verkostoitumisosaamista. Verkostoitumista tarjoaa myös koti- ja henkilömuseoiden koulutuspäivä. Kookkaat koneet koulutustilaisuus jatkaa suosittua sarjaa museoiden kokoelma-asiantuntijoille. Nykydokumentoinnin koulutus tarjoaa työkaluja museoiden nykydokumentoinnin hankkeiden onnistuneeseen toteuttamiseen. Koulutus on monimuotokoulutus ja se on suunnattu kokoelmatyötä tekeville ja kokoelmista vastaaville museoammattilaisille. Museo 2015 hanke toteuttaa yhteistyössä Museoliiton kanssa valtakunnallisen 18 tilaisuutta käsittävän luettelointikoulutusten sarjan museoiden luettelointikäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Ajankohtaispäivä tarjoaa keväällä ajankohtaisimman tiedon meneillään olevista alan tärkeistä hankkeista ja kehittämisen suunnista. Tiedotamme myös projekti- ja hankerahoitusmahdollisuuksista. Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 91. vuosikokous järjestetään Savonlinnassa toukokuussa yhteistyössä Savonlinnan maakuntamuseon kanssa. Museoliiton 1. museoalan johtajakoulutusohjelma alkoi elokuussa 2013 ja se päättyy vuoden 2014 elokuussa. Uusi koulutus museonjohtajille tai näihin tehtäviin siirtyville käynnistetään syksyllä Sisällössä painotetaan museoiden oman rahoituksen kehittämistä. Syksyllä alkaa Museoliiton ensimmäinen mentorointikoulutus, jonka tavoitteena on tuottaa museoalalle tulevien nuorten ammattilaisten tueksi mentorointipalveluita. Näyttelycafe toteutetaan yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa Turussa syksyllä. Taidemuseopäivät ja tiedottajapäivät toteutetaan syksyllä. Linkki museot mediakasvattajiksi hankkeen koulutustilaisuudet kehittävät museopedagogien ja muiden museoammattilaisten mediakasvatustaitoja. Museotyön perusteet verkkokurssi (2 op) tarjoaa mahdollisuuden tutustua museoalaan. Kurssi on suunnattu erityisesti niille, jotka ovat siirtymässä museoalalle ja tarvitsevat perustietoja ja perehdytystä museoalaan. 10

11 Koulutuspolut Koulutuspolkuja kehitetään edelleen. 1 2 päivän mittaiset koulutusmoduulit (4 6) muodostavat kokonaisuuden, jotka tukevat valmiuksia toimia museoalan tehtävissä tai vaihtaa tehtävästä toiseen. Moduulit toimivat myös yksittäisinä koulutustilaisuuksina ja niiden suorittamisjärjestyksellä ei ole merkitystä. Vuonna 2013 alkaneen viestinnän koulutuspolun viimeiset moduulit IV ja V toteutetaan keväällä Koulutuspolun sisältö ja sen toteuttaminen arvioidaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Vuoden 2014 aikana rakennetaan tallennuksen ja dokumentoinnin koulutuspolku. Museologian perusopinnot, 25 opintopistettä Verso 1- ja 2- kurssit toteutetaan ja sisältöjä sekä opintojaksoja päivitetään tarpeellisin osin. Konsultointi Konsultointipalvelujen kautta jäsenille tarjotaan mahdollisuus museo- tai museoryhmäkohtaisten koulutus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen. Osana konsultointipalveluja käynnistetään mentorointipalvelut. Koulutustilaisuuksien järjestäminen Koulutustilaisuuksia järjestetään tilauksen perusteella kaikkialla Suomessa. Koulutuksen järjestämiseen liittyvien tukipalvelujen (ilmoittautumiset, tilavaraukset) lisäksi tilauskoulutuspaketteja (esim. Museon siivous -koulutus) rakennetaan tarvittaessa muidenkin teemojen ympärille (mm. markkinointi ja viestintä). Tutkimus- ja julkaisutoiminta Suositukset Julkaistaan uudet suositukset valokuvien ja muiden materiaalien esillepanosta internetiin, museoiden tiloissa kuvaamisesta, museoiden palvelujen hinnoittelusta, kokoelmapoistoista, museoesineiden varkauksien ehkäisemisestä sekä tekijänoikeuksien huomioimisesta ja sopimisesta. Lisäksi päivitetään suositukset Museoiden näyttelysopimukset (7/89) ja Museoesineistön vastaanottoehdot (13/93). Muilta osin suosituksia ei ole tarvetta uusia. Museohistoria Suomen museohistoria -kirjasta kustannetaan englanninkielinen versio, jos hankkeelle löytyy erillisrahoitus. Rohmut ja riesat Tuotetaan päivitetty versio vuonna 2005 julkaistusta Rohmut ja riesat -kirjasta. SOIMU 2014 Tuotetaan Museoammattilaisten puhelinmuistio SOIMU Kehittämishankkeet EU-hankkeet Uudet hankkeet Vahvistetaan osaamista EU-hankkeista sekä rakennerahaston että vuonna 2014 käynnistyvän Luova Eurooppa ohjelman osalta. Suomen museoliitto ilmoittautuu mahdolliseksi hankekumppaniksi kaikkiin projekteihin, jotka sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisten museoiden kehittämiseksi. Lisäksi valmistellaan yksi hanke, jossa Suomen museoliitto on vetovastuussa. 11

12 Muut kansainväliset hankkeet Yhteistyössä Suomen Lontoon ja New Yorkin instituuttien kanssa käynnistetään kolmivuotinen ohjelma suomalaisten museoalan ammattilaisten kansainvälistymisen edistämiseksi. Tavoitteena on saada vuosittain vähintään kolme henkilöä noin kolme kuukautta kestävään työvaihtoon Iso-Britanniassa, Irlannissa tai USA:ssa sijaitseviin museoihin. Vastaavasti näistä kohdemaista pyritään saamaan vastaavasti henkilöitä suomalaisiin museoihin. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Museums Association. Kansalliset hankkeet Museo 2015 Museo hanketta toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 valmistellaan päätökset järjestelmän ylläpitämisestä vuodesta 2015 eteenpäin. Ensisijaisena vaihtoehtona on, että järjestelmän ylläpidosta huolehtii Museovirasto. Tarvittaessa myös Suomen museoliitto arvioi mahdollisuutensa ja halukkuutensa ryhtyä järjestelmän ylläpito-organisaatioksi. Taidetta kotisivuille Taidetta kotisivuille hanketta toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 keskeisin tavoite on käynnistää käytännön neuvottelut museoiden kokoelmissa olevien materiaalien vapaasta esittämisestä, välittämisestä, näyttämisestä ja luovuttamisesta museoiden kaikilla käyttöliittymillä, joita ovat perinteinen näyttely, internet ja mobiili. Kulttuurivienti Kulttuurivientihankkeita toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 pääpaino on Venäjä- ja lähialueyhteistyössä. Erityisenä tehtävänä on suomalais-venäläisten museopäivien toteuttaminen yhteistyössä Venäjän museoliiton kanssa. Lisäksi Pakistanin museoliiton kanssa toteutetaan hankkeita, joilla vahvistetaan maiden välistä museoalan yhteistyötä. Pakistan-yhteistyön toteuttamisessa yhteistyökumppanina on Suomen Pakistanin suurlähetystö. Venäjän ja Pakistanin kanssa tehtävää yhteistyötä ohjaavat vuonna 2013 solmitut MOU-sopimukset. Osana kulttuurivientiä innostetaan suomalaisia museoita osallistumaan sekä EMYA- että EMAyhteistyöhön. Suomi 100 vuotta Käynnistetään Suomi 100 vuotta kehityshankkeet. Hankkeita toteutetaan sekä yhdessä Museoviraston kanssa että erillisinä jäsenmuseoiden hankkeina. Suomen museoliiton hankkeissa on keskeistä valtakunnallisuus. Suomen museoliiton hankkeet esitellään Valtionneuvoston asettamalle Itsenäisyyden juhlavuoden organisaatiolle. Museot kulttuurimatkailun kärkeen Museot kulttuurimatkailun kärkeen hanke toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Projektin kautta vahvistetaan museoiden ja matkailutoimijoiden yhteistyötä sekä parannetaan museoiden osaamista erityisesti venäläisten turistien tavoittamisessa. Linkki museot mediakasvattajiksi Linkki-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa museoiden asema mediakasvattajina parantamalla museoiden valmiuksia mediakasvatustehtäviin. 12

13 Museokortti Miljoona uutta kävijää ohjelman erillishankkeina kehitetään Museokortti ja Pistekauppa palveluja. Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa museoiden yhteismarkkinointia ja myyntiä sekä museoiden ja muiden palveluntarjoajien yhteistyötä. Museokortti on yhteislippu, jolla pääsee kaikkiin Suomen museoliiton jäsenmuseoihin vuoden ajan ostopäivästä. Pistekauppa on bonusjärjestelmä, joka kerryttää asiakkaille bonuspisteitä museoiden palvelujen käytöstä. Kerätyt pisteet voi muuttaa pistekaupassa etuseteliksi, jolla saa etuja järjestelmään liittyneissä museoissa ja muissa palvelupaikoissa esimerkiksi hotelleissa ja ravintoloissa. Strategiset menestystekijät 1. Koulutustarjonnan monipuolistaminen ja palveluyrityksen perustaminen. 2. Henkilökunnan osaamisen ja uteliaisuuden ylläpitäminen 3. Ajankohtaisten koulutustarpeiden tunnistaminen ja ennakoiminen 4. Uusimpien koulutusmenetelmien ja -teknologioiden soveltaminen 5. Kumppanuusosaaminen 13

14 Viestintäpalvelut - museoalan kuuluvin ääni Toimintaympäristö 2014 Elämme keskellä suurinta viestintämurrosta kirjapainotaidon keksimisen jälkeen. Digitalisoituminen jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Yleisöt eivät ole enää mykkiä vastaanottajia, vaan aktiivisia toimijoita ja kommentoijia. Teksti-, kuva- ja videovirtojen sinkoillessa viestit myös vanhenevat hetkessä. Printtimedian käyttö vähenee edelleen ja verkkoviestintä kasvaa. Viestinnän onnistuminen arvioidaan entistä enemmän onnistumisena sosiaalisessa mediassa ja internetissä. Graafinen ilme Suomen museoliiton graafiseen ilmeeseen tehdään tarvittavia päivityksiä. Kokonaisuudessaan graafista ilmettä ei uusita, mutta viestinnän yleisilmettä kehitetään edelleen. Museot.fi -sivuston ilme uudistetaan kehitystyön yhteydessä kokonaan siten, että se vastaa sivuston tavoitetta. Museo-lehti Museo-lehti julkaistaan vuoden aikana neljä kertaa. Kevään ja syksyn numerot suunnataan erityisesti museoalan ammattilaisille. Kesän ja talven numeroiden kohderyhmänä ovat museokävijät eli suuri yleisö. Lehden yhteydessä julkaistaan Markkinapaikka- ja Näyttelyliitteet. Museoliiton koulutuspalveluilla on kaikissa numeroissa oma ilmoitussivu. Lehteä varten tuotettuja sisältöjä hyödynnetään verkossa nykyistä laajemmin. Osana sitä standijakelussa olevat Museo-lehden suuren painoksen kesä- ja talviyleisönumerot julkaistaan verkossa myös näköislehtinä. Vaikka printtimedian merkitys vähenee, mahdollinen Museokortti-tuote mahdollistaa lehden jakelun laajentamisen museoiden kanta-asiakkaille. Verkkosivut ja Museot.fi -uudistus Museot.fi-sivusto näyttelykalentereineen asemoidaan entistä selvemmin palvelemaan suurta yleisöä. Uudistetun populaarin sivuston tavoitteena on kehittyä nykyistä tunnetummaksi kanavaksi, jonka avulla löydetään näyttelyitä, museoiden verkkosisältöä ja muuta kiinnostavaa museoiden tuottamaa sisältöä. Nykyiset ja tulevat jäsenmuseoidemme asiakkaille suunnatut palvelut siirretään osaksi Museot.fikokonaisuutta (esim. Seinätön museo, Museo-lehden yleisönumerot, Museoihmeet, Museokortti, Pistekauppa). Museot.fi-uudistus ja siihen liittyvä markkinointiviestintä on vuonna 2014 viestinnän kehittämisen merkittävin kohde, jota varten tarvitaan erillinen projektiraha. M.museot.fi-mobiilipalveluun tehdään tarvittavat päivitykset, jotta se pelaa yhteen uudistetun Museot.fisivuston kanssa. Museoliitto.fi sivusto on ensisijaisesti museoalan ammattilaisille, sidosryhmille ja muille asiantuntijoille suunnattu viestintäkanava. 14

15 Seinätön museo Seinätön museo tuote vakiinnutetaan osaksi Suomen museoliiton jäsenpalveluja. Vuonna 2013 avatuille reiteille tuotetaan markkinointi- ja viestintämateriaali. Uusia reittejä avataan vähintään 10. Kieliversiot Tutkitaan mahdollisuutta kehittää ja laajentaa näyttelykalenterin sisältöä eri kieliversioihin, ensisijaisesti englantiin ja venäjään yhdessä Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen kanssa. Mainonta museoliiton medioissa Uudistetulle Museot.fi-sivustolle voidaan myydä myös ilmoitustilaa esimerkiksi näyttelyistään kertoville museoille. Museoliitto.fi-sivuston etusivun mainonta siirretään uudistuksen yhteydessä museot.fi -sivulle. Museo-lehden ilmoitusmyyntiä kehitetään tarjoamalla ilmoittajille mahdollisuus myös verkkonäkyvyyteen. Sosiaalinen media Sosiaalisessa mediassa ollaan läsnä aktiivisesti ja keskustelevasti. Sen integrointia Museoliiton muuhun viestintään kehitetään edelleen. Keskustelu merkittävistä museoalan kysymyksistä, tapahtumista ja uutisaiheista pyritään luomaan, ohjaamaan ja pitämään Suomen museoliiton kanavilla (esim. P.S-blogi, Facebook, Twitter ja Museoliitto.fi-sivuston kommenttipalstat). Osana Museot.fi-uudistusta kehitetään mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa suuren yleisön tavoittamiseen esimerkiksi näyttelytiedotuksessa. Vuonna 2013 Suomen museoliitolla oli Facebookissa yli seuraajaa, Twitterissä seuraajia on 440. Vuoden 2014 aikana seuraajien määrää pyritään kasvattamaan vähintään kolmanneksella. P.S.-blogi on Suomen museoliiton epävirallinen äänitorvi, jossa saatetaan käsitellä virallisiakin asioita. Bloggauksia julkaistaan keskimäärin vähintään kahden viikon välein. Mediayhteistyö Rakennetaan nykyistä huomattavasti laajempi toimittajarekisteri, jonka avulla tiedotteita voidaan tehokkaasti kohdistaa. Tehdään nostoja museoalaa koskevista ajankohtaisista ja edunvalvonnan kannalta merkittävistä aiheista ja edistetään museoista mediassa käytävää keskustelua. Kannustetaan tiedotusvälineitä kertomaan museoista myös perustettavan Museoihmeet-tietokannan avulla. Museopalkinnot Jaetaan museopalkinnot Museopäivien yhteydessä vuonna 2013 sovitun käytännön mukaan. 15

16 Julius-uutiskirje Sähköinen Julius-uutiskirje lähetetään noin kahden-kolmen viikon välein sitä tilaaville jäsenmuseoiden työntekijöille ja muille yhteistyökumppaneille. Kampanjat ja messut Suomen museoliitto järjestää ja osallistuu seuraaviin kampanjoihin ja messuihin: - Museoviikko: Viikon kansainvälinen teema on Museum collections make connections. - Kansainvälinen museopäivä: Mennään museoon viikko: Turun kirjamessut 2014 yhdessä turkulaisten museoiden kanssa. Lisäksi selvitetään museoiden yhteisosaston perustamista Educa 2015 messuille sekä arvioidaan tarve ja mahdollisuudet osallistua Frankfurtin kirjamessuille vuonna 2014 ja tehdään tarvittaessa päätös messuille osallistumisesta. Messujen teemamaa on Suomi. Toteutetaan toimittajille, päättäjille ja muille museoista kiinnostuneille kohdennettu verkkokampanja, jossa visualisoidaan yleistajuisesti museoalan merkitystä ja avainlukuja. Miljoona uutta kävijää -ohjelman viestintäkampanjat - Lähetetään keskeisille yhteistyökumppaneille ja avainhenkilöille postitse I Love Museums -paidat. Mahdollistetaan museoiden yhteinen Museoviikkoa mainostava radiokampanja. - Saatetaan loppuun Propagandaprojekti 400. Suunnitellaan ja käynnistetään projektin seuraava vaihe. - Tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää liikkuvaa kuvaa Suomen museoliiton viestinnässä (esim. Museot.fi-sivuston markkinoinnissa) ja toteutetaan mahdollisesti videoprojekti. - Suunnitteilla olevan Museokortti-tuotteen toteutuessa tehdään erillinen suunnitelma ja toteutus sen markkinoinnista ja viestinnästä. Strategiset menestystekijät 1. Internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyvän teknologian ja viestintätyylien osaaminen. 2. Yhteisöllisyys ja verkostotyön osaaminen 3. Tarvittavien viestintävälineiden roolitus ja valinta sekä taloudellisten ja toiminnallisten kumppanien löytäminen. 16